POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA

Transkriptio

1 1 POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA 1 /2010 PÖYTÄKIRJA Kokousaika: klo Kokouspaikka: Hotel Santa Claus, Rovaniemi Kokouksen alussa kuultiin aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahden ajankohtaiskatsaus rakennerahastoista. Puheenvuorossaan Yli-Lahti peräänkuulutti keskustelua mm. sitä, edistääkö ohjelmien toteutus laadittuja keskeisiä strategioita, seurantakomitean näkemyksiä ohjelman toimeenpanon hidastumiseen sekä kannanottoja 2013 jälkeiseen aikaan (puheenjohtajan kokouksessa esittämä materiaali on jaettu pöytäkirjan mukana). Virve Vimpari toi komission terveisinä esille mm. komission näkemykset matkailuhankkeiden Lissabonin strategianmukaisuutta koskevaan keskusteluun (menoluokat 56, 57). Matkailumenoluokkia ei olla hyväksymässä Lissabonin strategiaa tukeviksi, mutta komissio näkee, että ne matkailuhankkeet, joista riittävä yhteys Lissabonin strategiaan löytyy, voitaisiin myös kirjata muihin kuin 56, 57 menoluokkiin. Myös komissio toivoi seurantakomitean käyvän keskustelua ohjelman toteutuksen mahdollisesta hidastumisesta sekä uuden kauden valmistelusta. Lisäksi Vimpari välitti komission kiitokset Itämeri strategian huomioimisesta sekä vuosiraportissa että muutoinkin P-S ohjelmatyössä. Käsitellyt asiat 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN...4 2) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEAN KOKOONPANOSSA...4 3) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEAN SIHTEERISTÖN KOKOONPANOSSA...5 4) EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN...6 5) POHJOIS-SUOMI TILASTOISSA...6 6) T&K RAHOITUS JA POHJOIS-SUOMI...7 7) P-S EAKR OHJELMAN TILANNEKATSAUS JA VUOSIRAPORTTI ) RAKENNERAHASTO-OHJELMIEN ARVIOINTI ) ITÄMERI-STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN RAKENNERAHASTO-OHJELMISSA ) SEURANTAKOMITEA LOPPUPÄÄTELMÄT ) SEURAAVA KOKOUS...14

2 2 POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN SEURANTAKOMITEA 1/2010 Aika: klo Paikka: Hotel Santa Claus, Rovaniemi Läsnä jäsenistä: Puheenjohtaja aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti, TEM Varapuheenjohtaja aluekehitysjohtaja Kielo Karioja-Mäkelä, TEM Jäsenet opetusneuvos Ulla Mäkeläinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö neuvotteleva virkamies Juha Majanen, VM neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja Marianne Selkäinaho, MMM yksikön päällikkö Tuomo Kanniainen, LVM/P-P ELY-keskus ylitarkastaja Sirpa Hautala, TEM ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi, STM hallitusneuvos Eeva-Liisa Koivuneva, neuvotteleva virkamies Aila Ryynänen,TEM ylitarkastaja Susanna Wähä, YM johtaja Leila Helaakoski, P-P:n ELY-keskus EU-koordinaattori Paula Alho, Lapin ELY-keskus osastopäällikkö Kauko Kunnari, Lapin ELY-keskus maakuntajohtaja Altti Seikkula, kehittämissuunnittelija Ilkka Rintala, Keski-Pohjanmaan liitto kehittämisjohtaja Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan liitto ohjelmapäällikkö Anne Pesola, Keski-Pohjanmaan liitto oikeusapusihteeri Inkeri Yritys, Lapin liitto kapteeni evp. Raimo Kostamovaara, Lapin liitto maakuntajohtaja Esko Lotvonen, Lapin liitto vt. kehittämisjohtaja Marko Varajärvi Lapin liitto maakuntajohtaja Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto aluekehityspäällikkö Heikki Ojala, Pohjois-Pohjanmaan liitto kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto MYRrin puh.joht. Matti Heikkilä, Pohjois-Pohjanmaan liitto johtaja Keijo Sahrman, erityisasiantuntija Annukka Mäkinen, Suomen kuntaliitto toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen, MTK ry liikkeenharjoittaja Reeta Laitinen, Suomen Yrittäjät ry projektipäällikkö Tarja Sanila, Yrittäjänaisten Keskusliitto ry toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Keskuskauppakamari (Lapin kauppak.) toimiston päällikkö Keijo Putkonen, asiantuntija Jukka-Pekka Kivioja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK aluejohtaja Seppo Wikström, Maarit Pallari, SAK ry

3 3 alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Lauri Korkeaoja, Lapin aluetoimikunnan jäsen Erkki Rantavuoti, STTK ry järjestösihteeri Merja Fyhrberg, AKAVA valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa, NYTKIS aluepäällikkö Merja Ylönen, liittovaltuuston puheenjohtaja Markku Kuortti, Suomen luonnonsuojeluliitto Komission edustajat: Virve Vimpari, Euroopan komissio, DG REGIO Läsnäolo-oikeus: Seurantakomitean sihteeristön edustajat (muut kuin seurantakomiteaan jo kuuluvat) Johanna Osenius, TEM (varalla Marja Taskinen) Maire Mäki/P-P ELY-keskus (varalla Tuija Johansson) Terho Liikamaa/Lapin ELY-keskus, (varalla Raimo Mäntyniemi) Sirkku Wacklin/Pohjanmaan ELY-keskus,(varalla Pekka Selkälä) Eine Kela-Löytynoja/P-P ELY-keskus (varalla Seppo Lamminen) Satu Huikuri/Lapin ELY-keskus (varalla Paula Lohikoski) Seppo Suorsa/Lapin AVI (varalla Marja Kivekäs) Minna Hietanen/Lapin liitto (varalla Pirjo Järvelä) Päivi Keisanen/P-P:n liitto (varalla Katarina Timisjärvi) P-S EAKR ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala Muut läsnä olevat: asiantuntija Kari Inberg, P-P ELY-keskus/Tekes palvelut vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aaltoyliopisto/Kauppakorkeakoulu/Pienyrityskeskus, arvioitsijoiden edustaja PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN Pöytäkirja on tarkistettu ja hyväksytty ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Seurantakomitean puheenjohtaja Maakuntajohtaja Pauli Harju Seurantakomitean sihteeristön puheenjohtaja

4 4 1) LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esitys: Todetaan läsnäolijat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Todettiin läsnäolijat sekä kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEAN KOKOONPANOSSA Valtioneuvosto on asettanut Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelman seurantakomitean. Rakennerahastolain (1401/2006, muut.1653/2009) 25 :n mukaan valtioneuvosto nimittää seurantakomitean jäsenet seurantakomiteaa asetettaessa. Työja elinkeinoministeriö päättää vaihdoksista seurantakomitean kokoonpanossa. Kokoonpanoon on edustettuina olevien tahojen esityksestä tehty työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä seuraavat muutokset. Nykyinen jäsen opetusneuvos Juhani Dammert opetus- ja kulttuuriministeriö Nykyinen jäsen ylitarkastaja Jorma Keva ympäristöministeriö Nykyinen jäsen kehittämisjohtaja Maiju Hyry Lapin liitto Nykyinen jäsen maakunnan yhteistyöryhmän pj Raili Myllylä Pohjois-Pohjanmaan liitto Uusi jäsen opetusneuvos Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriö Uusi jäsen ylitarkastaja Susanna Wähä ympäristöministeriö Uusi jäsen vt. kehittämisjohtaja Marko Varajärvi Lapin liitto Uusi jäsen maakunnan yhteistyöryhmän pj Matti Heikkilä Pohjois-Pohjanmaan liitto Esitys: Seurantakomitea toteaa jäsenmuutokset. Päätös: Todettiin jäsenmuutokset.

5 5 3) MUUTOKSET SEURANTAKOMITEAN SIHTEERISTÖN KOKOONPANOSSA Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelman seurantakomitea on nimennyt itselleen sihteeristön, jonka kokoonpano on tällä hetkellä seuraava: Ministeriöiden edustus Sirpa Hautala (TEM) Johanna Osenius (TEM) Aluehallinnon edustus varsinainen Maire Mäki/P-P ELY Terho Liikamaa/Lapin ELY Sirkku Wacklin/Pohjanmaan ELY Eine Kela-Löytynoja/P-P ELY Satu Huikuri/Lapin ELY Seppo Suorsa/P-P ELY Liittojen edustus Minna Hietanen/Lapin liitto Päivi Keisanen/P-P:n liitto Kaj Lyyski/K-P liitto vara Tuija Ohtonen/Lapin ELY Raimo Mäntyniemi/P-P ELY Pekka Selkälä/Lapin ELY Seppo Lamminen/E-P ELY Paula Lohikoski/P-P ELY Marja Kivekäs/Lapin ELY Pirjo Järvelä/Lapin liitto Katarina Timisjärvi/P-P liitto Anne Pesola, K-P liitto Puheenjohtaja Pauli Harju/P-P liitto Sihteeri Tuija Puumala/K-P liitto Seurantakomitean hyväksyttäväksi on esitetty seuraavat muutokset sihteeristön kokoonpanoon: Lapin ELY-keskus on esittänyt seuraavat muutokset sihteeristön kokoonpanoon: Varsinaiseksi jäseneksi Terho Liikamaan tilalle Hannu Kalapudas. Varajäseneksi Tuija Ohtosen tilalle Terho Liikamaa. Lapin ELYn edustajina jatkavat edelleen Satu Huikuri varsinaisena jäsenenä ja Marja Kivekäs varajäsenenä. Pohjois-Pohjanmaan ELYn osalta on esitetty seuraavat muutokset: Varsinaiseksi jäseneksi Seppo Suorsan tilalle Riitta Ilola ja varajäseneksi Raimo Mäntyniemen tilalle Kalevi Seppänen. Maire Mäki ja Eine Kela-Löytynoja jatkavat edelleen varsinaisina jäseninä ja Paula Lohikoski jatkaa edelleen Satu Huikurin varajäsenenä. Esitys: Seurantakomitea hyväksyy edellä esitetyt muutokset sihteeristön kokoonpanoon. Päätös: Seurantakomitea hyväksyi esitetyt muutokset sihteeristön kokoonpanoon.

6 6 4) EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN Edellisen kokouksen 3/2009 ( ) pöytäkirja on toimitettu esityslistan mukana. Esitys: Seurantakomitea hyväksyy ao. pöytäkirjan. Päätös: Seurantakomitea hyväksyi pöytäkirjan. 5) POHJOIS-SUOMI TILASTOISSA Kehittämissuunnittelija Ilkka Rintala Keski-Pohjanmaan liitosta käy läpi Pohjois- Suomen tilaa sekä kehityssuuntaa ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Myöhemmin kuultavia ohjelman toteutumis- ja arviointituloksia on hyvä peilata tilastojen osoittamaa näkymää vasten. Esitys: Seurantakomitea käy esittelyn pohjalta syntyvän tarvittavan keskustelun sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Ilkka Rintala esitteli Pohjois-Suomen tilastollista sijoittumista ja kehitysnäkymiä. Rintalan kokouksessa esittämä kalvomateriaali on jaettu seurantakomitean jäsenille pöytäkirjan mukana. Keskusteluissa esille nousi mm. seuraavaa: - onko P-S selvinnyt taloustaantumasta muuta maata paremmin? - vaikka viennissä onkin tapahtunut suurta pudotusta, ovat yritykset pystyneet pitämään työvoimastaan hyvin kiinni - todettiin, että esim. Lapissa julkisen sektorin työpaikkojen karsinta on tapahtunut jo ns. hyvänä aikana ja vaikka julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet merkittävästi, on tilalle kyetty luomaan huomattava määrä yksityisiä työpaikkoja - vaikka lasku P-S ei ole ollut niin rajua, tulee myös elpyminen olemaan hitaampaa - vuosiraporttiin olisi hyvä jatkossa saada TEMin toimesta työllisyystilannetta koskevaa vuosittaista seurantaa - Rintalan toivottiin varautuvan esittelemään syksyn 2010 kokouksessa täsmennettyä tilastotietoa, joka kuvaisi P-S selviytymistä/menestymistä taloustaantumassa Päätös: Merkittiin kuultu tilastokatsaus ja käyty keskustelu tiedoksi.

7 7 6) T&K RAHOITUS JA POHJOIS-SUOMI Pohjois-Suomessa on käyty keskustelua t&k rahoituksen merkityksestä alueella. Alueelle suuntautunutta t&k rahoitusta pidetään yleisesti keskeisenä alueen menestymistä kuvaavana mittarina, mitä se kieltämättä onkin. Pohjois-Suomen yritysrakenne on kuitenkin hyvin mikro- ja pienyritysvaltainen, joten yritysten mahdollisuudet hyödyntää ko. rahoitusta ovat hyvin rajalliset. Asiantuntija Kari Inberg P-P ELY-keskuksen Tekes-palveluista on pyydetty seurantakomitean kokoukseen käymään läpi TEKES -rahoituksen kohdentumista ja vaikuttavuutta alueella. Erityisen kiinnostuksen kohteena on se, miten rahoitus on kohdistunut eri kokoluokan yrityksiin sekä Oulunseudun erityisasema rahoituksen hyödyntäjänä. Kiinnostavaa on myös tietää, miten eri alueiden julkiset tutkimus- ja muut kehittämisorganisaatiot ovat rahoitusta yritysten lisäksi hyödyntäneet. Esitys: Seurantakomitea esittää omat näkemyksensä asiaan sekä merkitsee tiedoksi. Käsittely: Esittelyssä nousi esille mm. seuraavaa: - Tekes ei tee aluepolitiikkaa, vaan toimii ennemminkin Oy Suomi Ab:n nimiin - Tekes rahoituksen määrässä kasvua noin 10 % vuosittain - lama ei ole suurestikaan vaikuttanut Tekesille jätettyjen hakemusten määrään (näkyy ehkä hieman viiveellä) - yritykset ovat kyenneet pitämään hyvin henkilöstöstään kiinni taantumasta huolimatta - kv. pääomasijoittajien hakeminen on aktiivista - mikro- ja pienten yritysten tukeminen todettu kannattavimmaksi - em. yritykset tarvitsevat kuitenkin usein tukitoimia (mm. liiketoimintaosaaminen, markkinointi, sopimusjuridiikka jne.; mahdollista mm. Tekesin 75 % tuella) - mm. bio- ja terveysteknologia yksi tulevaisuuden mahdollisuus, samoin poikkitieteellinen toiminta (esim. suomalaisesta hyvinvointiosaamisesta vientituote) - ylimaakunnallisia projekteja tulisi saada enemmän aikaiseksi - Tekes näkee EAKR:n roolina valittujen hankkeiden nostamisen ensin kansalliselle tasolle, jonka jälkeen jatkumo voisi tapahtua Tekes rahoituksella - hallittua riskinottoa tulisi lisätä. Päätös: Merkittiin kuultu esittely sekä käyty keskustelu tiedoksi toteamuksella, että jatkossa pyritään edelleen parantamaan EAKR ja Tekes rahoituksen synergiaa.

8 8 7) POHJOIS-SUOMEN EAKR OHJELMAN TILANNEKATSAUS JA VUOSIRAPORTTI 2009 Ohjelman toteumatilanne Ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala käy läpi Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelman toteumatilanteen, sisältäen mm. rahoituksen kohdentumisen, keskeiset ohjelman toteuttamisessa näkyneet erityispiirteet, tähän mennessä saavutetut tulokset sekä esimerkkejä rahoitetuista hankkeista ja hankekokonaisuuksista. Lisäksi käydään läpi edellisen seurantakomitean ( ) suositusten tilanne/toimeenpano. Vuosiraportti 2009 Esityslistan mukana on jaettu Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelman vuotta 2009 koskeva vuosiraportti. Ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala käy läpi raportin keskeiset huomiot sekä raporttiin sisällytetyt esitykset seurantakomitean suosituksiksi. Esitys: Seurantakomitea 1) käy ohjelman toteuttamista koskevan keskustelun, antaa oman evästyksensä ohjelman jatkototeutukseen sekä merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi 2) hyväksyy esitetyn vuosiraportin jätettäväksi komission hyväksyttäväksi Käsittely: Kuultiin koordinaattorin toteumakatsaus (esitelty materiaali on toimitettu seurantakomitean jäsenille pöytäkirjan mukana). Ohjelman toteutuminen lyhyesti: - rahoituksesta jaossa ELYjen kautta noin 65 % ja liittojen kautta noin 35 % - EU+valtio varoista sidottu tilanteessa 40,6 % ja maksettu 15,8 % - yksityistä ja kuntarahaa sidottu huomattavasti rahoituskehyksen edellyttämää enemmän - vajaa 50 % rahoituksesta suuntautunut yritysten itsensä toteuttamiin hankkeisiin ja runsas 50 % muiden toteuttajien hankkeisiin - TL 3 toteutunut etupainotteisesti - kehittämishankkeissa ollut mukana erittäin runsaasti yrityksiä - ohjelmakauden uusia avauksia ollut mm. vesiosaaminen, painettava elekroniikka (P-P), luovat alat sekä mm. matkailun ja luovien alojen rajapinnat (Lappi) sekä hyvinvointiosaaminen (K-P) - ohjelman vipuvaikutus merkittävä; hankkeilla luotu merkittävää pohjaa mm. yksityisille investoinneille (mm. matkailukeskittymät) - ohjelman Lissabonin strategianmukaisuus alle tavoitteen eli tilanteessa 67,8 % (vaade vähintään 75 %, P-S tavoite 76,2 %)

9 9 Keskusteluissa esille nousi mm. seuraavaa: Taantuman vaikutukset hanketoimintaan - yritystukihankkeiden määrässä ei koko maan osalta ole tapahtunut kovinkaan suurta pudotusta; Pohjois-Suomen osalta sitä vastoin määrät ovat pudonneet jonkin verran - esim. Lapissa tehty tasan sama määrä yritystukipäätöksiä v ja 2009; myönnetty määrä kuitenkin v noin 30 % pienempi kuin edellisenä vuonna - hankemäärissä tapahtunut pieni notkahdus ei kovinkaan huolestuttava vallitseva tilanne huomioiden (aluehallintouudistus, korkeakoulurakenneuudistus, kuntarakenneuudistus, taantuma) - käsittelyssä mittavia hankkeita (mm. Oulun lentoasema, noin 4 milj. TL 3); muutoinkin mm. P-P:n viimeinen haku tuottanut runsaasti hyviä hakemuksia - K-P:lla yritysrahoituksen kysyntä ollut hyvä; taantuma ei muutenkaan vaikuttanut maakuntaan kovinkaan paljon; K-P:n haasteena lähinnä t&k toiminta - TEM toimeenpannut viestintäkampanjan (Vipuvoimaa EU:lta tietoiskut), jolla ennakoitu hankeväsymykseen; tiedotukseen käytetty muutoinkin enemmän resursseja kuin aikaisemmin Syntyneet työpaikat - esim. Lapissa EAKR varat suunnattu juuri sen kokoluolan yrityksiin, joissa kasvua eniten (alle 50 henk työll, mutta ei kuitenkaan aivan pienimpiin) - suurin osa uusista yrityksistä syntyy starttiraha toimenpitein - huomiota tulisi kiinnittää eri viranomaisten toimintakulttuuriin syntyneiden yritysten kirjaamisessa (TL 1 yritystukihankkeissa uusi LY -tunnus kriteerinä) Aluehallintouudistuksen vaikutukset - uudistus nähty kaikkinensa myönteisenä asiana - koettu P-P:lla oikeansuuntaisena ratkaisuna (positiivinen ja lupaava) - Lapissa muutos ei aiheuttanut ongelmia, ollut yksinkertainen toteuttaa (kaikki rajat samat) ja näyttää hyvältä mennä eteenpäin - Keski-Pohjanmaan tilanne tunnetusti erikoinen ja vaikea ohjelma-alueen ollessa eri kuin ELY alueen, ei toimiva (yhteiset strategiat jne.) TL 3 etupainotteisuus - mm. rakennemuutoshankkeet vaikuttaneet TL 3 etupainotteisuuteen - tasapainotus loppuohjelmakaudesta? - toimintalinjojen välisiä suhteita ei helposti lähdetä muuttamaan (komission näkökanta); jos pakottavia tarpeita on, tulee niistä keskustella erikseen Muita kommentteja ohjelman toteuttamiseen - kevään barometrit kertoneet, että elinkeinoelämän sieraimet veden pinnalla, tapahtunut jopa hiukan vilkastumista - kasvuhakuisiin yrityksiin satsaus keskeistä, samoin t&k rahoituksen turvaaminen - yritys/oppilaitos rajapinta tärkeä - innovaatiokäsitteen laajentaminen erityisesti TL 2 toteutuksessa - käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta; painotus siihen jo nyt, ei vasta tulevalla ohjelmakaudella - mm. kaivoshankkeita rakenteilla (1 suora kaivostyöpaikka synnyttää 4 muuta); monella kasvuyrityksellä liitäntäpintaa kaivostoimintaan

10 10 - monien osaajien työpanosta mennyt liiaksi hukkaan hallinnollisissa töissä - markkinointikierros alueille rahoitusmahdollisuuksista tarpeen edelleen (alateemoittain); palvelisi jo etukäteen myös tulevaa ohjelmakautta - jatkossa Itämeri strategian raportointia tulisi kehittää edelleen (komission toive) - todettiin, että paikanpäällä tehtävät tarkastukset jaksottuvat eri vuosina eri tavoin ( tarkistuksia tehty vuosiraportin mukaan esim. Lapissa huomattavasti enemmän kuin P-P:lla) - käyttöön otetussa uudessa mallissa enää 2 välittävää toimielintä; se mennäänkö myöhemmin yhden toimijan malliin on tulevaisuuden asia Puheenjohtajan yhteenveto - yritysten hakuinto on hiukan hiipunut; muu hanketoiminta vilkastumaan päin; monet isot hankekokonaisuudet päättymässä ja uusia käynnistymässä - aluehallintouudistus ei ole vaikuttanut merkittävästi ohjelmatyöhön (yhteistyö liitot/elyt sujuu hyvin) Päätös: Hyväksytään esitetty vuosiraportti jätettäväksi komissiolle; kuitenkin niin, että sihteeristö valtuutetaan tekemään vielä tarvittavat tekniset tarkennukset. 8) RAKENNERAHASTO-OHJELMIEN ARVIOINTI Suomen EAKR ohjelmien arviointi on työn alla. Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto-yliopisto/Kauppakorkeakoulu/Pienyrityskeskus esittelee kokouksessa arviointityön tilannekatsauksen. Esityslistan mukana on jaettu seuraavat arviointiraportit ( ): Teema 1 Teema 2 Teema 4 Yritystoiminnan edistäminen Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys Teema 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Esitys: Seurantakomitea käy arviointiin liittyvän tarvittavan keskustelun sekä esittää omat näkemyksensä ja toiveensa arvioitsijoiden jatkotyöhön. Mikäli arvioinnissa on noussut esille sellaisia seikkoja, jotka vaikuttavat olennaisesti P-S EAKR ohjelman jatkototeutukseen, esittää seurantakomitea asiaan liittyvät suosituksensa.

11 11 Käsittely: Arvioitsijoita edustanut Jari Karjalainen kävi läpi arviointityön tilannetta ja tähänastisia huomioita (esitetty kalvomateriaali on jaettu seurantakomitean jäsenille pöytäkirjan mukana). Virve Vimpari esitti komission (arviointiyksikkö) näkemykset arviointityön jatkokehittämiseen. Arvioinnissa olisi hyvä näkyä - mitkä ovat ohjelmien pääsaavutukset? - millaisia muutoksia on ollut havaittavissa? - miten rakennerahastovarat toteuttavat koheesiopolitiikkaa? - konkreettisia esityksiä toiminnan parantamiseksi - sekä, että arviointityöhön olisi syytä ottaa mukaan myös kriittisiä akateemikkoja (ei haastatella vain toiminnassa mukana olevia) Muina kommentteina esitettiin mm. seuraavaa: - jonkinlainen kokoava osio olisi hyvä saada aikaan (nyt 4 erillistä raporttia/teemaa) - näkyviin laajempi kokonaiskuva siitä, miten ohjelman toteutus suhtautuu maakuntien (tietyn maakunnan) rakenteelliseen kehittymiseen ja tilaan - arviointiin kaivattiin mukaan myös tilastollista aineistoa (esim TL 1) sekä myös Finnveran tietoja paremmin esille - vertailua mm. EAKR rahoituksen kohteena olleet yritykset/ei EAKR:n piirissä olleet (viime kaudella mm. Lapissa tehty köyhän miehen versio, joka osoittanut, että rakennerahastovaroilla on merkitystä yritysten kehittymiseen) - varoilla, joilla tehty yrityspolitiikka onnistuttu; varoilla, joilla tehty aluepolitiikkaa ei onnistuttu niinkään hyvin - maksatuksen liiallinen tulkintavalta (ottaa päättäjän vastuuta ja pienten yksityiskohtien selvittelyyn kuluu suhteettoman paljon aikaa) - kaivataan vuoropuhelua vaikuttavuudesta myös ulkopuolisten kanssa - tarkoituksena on, että arviointi tuottaa materiaalia myös seuraavan kauden tarpeisiin - ympäristöteemaraportin termien käyttö vaatii tarkentamista (ympäristöluvat, ympäristövaikutusten arviointi jne), termejä käytetty väärissä yhteyksissä - hanketoiminnan peruskriteerinä on, että kaikkien hankkeiden tulee olla kestävän kehityksen mukaisia tullakseen ylipäätään rahoitetuksi (tarpeeton nollatieto raportissa) Tarkempi läpikäynti ja vuoropuhelu Pohjois-Suomen osalta käydään Oulussa järjestettävässä arviointiseminaarissa, jossa kaikki eri teemojen arvioitsijat ovat paikalla. Alueelliset analyysit syvenevät ja tarkentuvat tilaisuuden perusteella. Päätös: Merkittiin kuultu arviointikatsaus ja käyty keskustelu tiedoksi.

12 12 9) ITÄMERI-STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN RAKENNERAHASTO-OHJELMISSA Itämeri-strategia ja sen toteuttaminen myös rakennerahastovaroin on noussut yhä keskeisemmin esille ohjelmakauden edetessä. Komissiosta on saatu uutta ohjeistusta strategiaa tukevien hankkeiden tunnistamiseksi. Ylitarkastaja Johanna Osenius työ- ja elinkeinoministeriöstä käy kokouksessa tarkemmin läpi komissiosta saatua uutta ohjeistusta sekä muuta ajankohtaista Itämeristrategiaan liittyen. Vastuu Itämeri-strategian toteutuksesta on TEMin sisällä siirretty Alueiden kehittämisyksikköön ja uutena vastuuhenkilönä toimii neuvotteleva virkamies Marikki Järvinen. Esitys: Käydään tarvittava keskustelu sekä merkitään kuultu katsaus tiedoksi. Käsittely: Johanna Osenius Työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli komissiosta saadun tarkentavan ohjeistuksen keskeisen sisällön. Tarkennettiin käytettävää termiä. Kyse on siis Itämeren alueen strategiasta (ei Itämeri strategiasta). Komission terveiset - EAKR:llä ja Itämeren alueen strategialla ei komission (Alain Roggeri) mukaan ole ristiriitaisia tavoitteita - tulisi priorisoida Itämeren alueen strategiaa tukevia hankkeita; Lippulaivahankkeet - kv. yhteistyön merkityksen korostaminen (hankkeella ei tarvitse välttämättä olla kv kumppania; todettu yhteinen haastekin riittää), - Suomi lähtenyt hyvin mukaan työhön (korvamerkintä jne); ote kannattaa pitää edelleen aktiivisena - Itämeran alueen strategia elävä asiakirja; liitetty mm. Barents työhön ja pohjoiseen ulottuvuuteen, joiden osalta keskustelua kannattaa edelleen pitää vahvasti yllä - Suomelle positiivinen mahdollisuus, jos ohjaa/toimii esikuvana tulevaisuudessa muille makro-ohjelmille TEM - jo aikaisemmin seurantakomiteassa on todettu, ettei Itämeri alueen stratregiaan liittyviä erillisiä valintakriteerejä olla valmiita asettamaan (tehty tähän liittyvä täsmennys ohjelma-asiakirjaan)

13 13 - käyttöön otettu Itämerihankkeiden korvamerkintä on pysyvä käytäntö (Tuki2000 järjestelmä ei toistaiseksi vielä kuitenkaan mukana) - TEM tulee antamaan asiaa koskevan tarkemman tulkintaohjeen - selkeytettävä asiat, jotka vuosiraportoinnissa tulee jatkossa tämän osalta olla - P-S osalta syytä painottaa voimakkaasti pohjoista ulottuvuutta ja Venäjä yhteistyötä - komissio pyrkii vahvistamaan Itämeri alueen strategian toteutusta; onko se yksi uuden kauden marko-ohjelma, jolla oma korvamerkitty rahoitus? (muut makrostrategiat; Tonava, Atlanti?) - komission päähuomio siinä, alkaako Itämeristrategia toimia käytännössä - parannetaan edelleen Itämeren alueen strategiaan liittyvää raportointia, ei mentäisi kuitenkaan pisteytyksiin/valintakriteereihin Seurantakomitean jäsenten keskeiset kommentit: - NSPA alueiden tulisi olla oma itsenäinen osa Itämeri strategian toteuttamista - varmistettava, että NSPA alue ja Barentsin alue on mukana makroaluepohjaisessa ohjelmatyössä (Itämeri makro-ohjelma). - asia ei saa kuitenkaan vallata liiallista roolia alueelliselta yhteistyöltä. - tärkeää miettiä, onko tämän tyyppisellä strategialla potentiaalia ja toimiiko se, Itämeren talousalue? - Pohjoinen suora välittäjäalue (eteläinen Itämeri, Barents) - Itämeren valuma-alueen strategia, Itämeren rantavaltioiden strategia nimityksinä kuvaisivat paremmin strategian laaja-alaisuutta Päätös: Merkittiin esittely ja käyty keskustelu tiedoksi sekä todettiin, että Itämeri asian suhteen ovat toistaiseksi voimassa jo aikaisemmin tehdyt päätökset. Itämeren alueen strategiaan liittyvää raportointia parannetaan edelleen. 10) SEURANTAKOMITEA LOPPUPÄÄTELMÄT Puheenjohtaja Jussi Yli-Lahti kokosi lopuksi yhteen keskeiset päätelmät seurantakomitean kokouksesta. - Pohjois-Suomen EAKR toiminut varsin hyvin myös vallinneissa haasteellisissa oloissa - ohjelma tuottaa tuloksia ja vaikuttavuutta - myös jatkossa tarvitaan kuitenkin tarkkaa seurantaa ohjelman etenemisestä - nykyinen toimintalinjakohtainen jako on edelleen voimassa - mikäli erityistä tarvetta ohjelman tarkistukseen ilmenee, mm. TL 3 etupainotteisin toteutumisen osalta, siihen palataan syksyn kokouksessa

14 14 11) SEURAAVA KOKOUS Esitys: Seurantakomitea päättää seuraavan kokouksen ajankohdasta. Päätös: Seuraava kokous järjestetään Helsingissä syksyllä Tarkempaa ajankohtaa ei vielä sovittu. Puheenjohtajan mukaan myös syyskokoukset voitaisiin jatkossa pitää alueille, koska ne antava paremman kuvan siitä, missä ympäristössä kulloinkin työtä ohjelmavaroin tehdään