HOITOTYÖN KIRJAAMINEN JORVIN SAIRAALASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOTYÖN KIRJAAMINEN JORVIN SAIRAALASSA"

Transkriptio

1 HOITOTYÖN KIRJAAMINEN JORVIN SAIRAALASSA analyysi hoitotyön kirjaamisesta naisten- ja lastentautien osastoilla Eija Hiittola Kaisa Karvinen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) diakonissa

2 TIIVISTELMÄ Hiittola, Eija Karvinen, Kaisa, Hoitotyön kirjaaminen Jorvin sairaalassa: analyysi hoitotyön kirjaamisesta naisten- ja lastentautien osastoilla, Helsinki, syksy Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) diakonissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli analysoida kirjaamisen sisältöä Jorvin sairaalassa, naisten- ja lastentautien yksiköissä viidellä eri osastolla. Opinnäytetyömme on osa Jorvin sairaalan dokumentoinnin ja raportoinnin kehittämishanketta, joka käynnistyi alkuvuodesta 2004 yhteistyössä Jorvin sairaalan ja Diakonia- ja Laureaammattikorkeakoulujen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten potilaslähtöistä kirjaaminen on ja kuinka hyvin Jorvin sairaalan kirjaamisen kriteerit toteutuvat. Tutkimus oli laadullinen. Tutkimusaineistona olivat 25 potilasasiakirjat. Aineisto kerättiin marraskuussa Aineiston analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällön analyysi. Tutkimustulosten mukaan kirjaaminen osastoilla sisälsi potilaslähtöistä hoitotyön kirjaamista. Potilaskäsitys oli sairaus- ja diagnoosikeskeinen. Hoitotyön kirjaaminen painottui osastoilla potilaan fyysisen voinnin kuvaukseen tai se oli pääasiasiassa lääkehoitoa tai hoitajan tekemän hoitotyön kuvausta. Psyykkistä vointia oli kirjattu erittäin niukasti, hengellisyyteen viittaavia kirjauksia ei teksteistä löytynyt lainkaan. Hoitotyön kirjaaminen ei ollut aina sairaalan asettamien kirjaamiskriteerien mukaista. Kirjaamiskäytännöt olivat hyvin erilaisia eri osastoilla. Monilta osastoilta puuttuivat selkeät hoitotyön suunnitelmat ja tavoitteet. Jotta kirjaamisessa päästäisiin kriteerien mukaisiin tavoitteisiin, tulisi lomakkeen olla sen mukainen. Yhtenäiset kirjaamiskaavakkeet selkiyttäisivät myös hoitotyötä antamalla selkeän kuvan hoitotyön tarpeista, tavoitteista ja keinoista. Tutkimustulokset havainnollistavat kirjaamisen nykytilaa, sekä siinä ilmeneviä puutteita. Opinnäytetyömme palvelee kirjaamisen kehittämistä ja osoittaa kirjaamisessa olevia koulutustarpeita. Jatkotutkimushaasteina olisi kiinnostavaa tutkia hoitotyön kirjaamista tutkimukseen osallistuneilla osastoilla sen jälkeen kun osastoilla on siirrytty sähköiseen järjestelmään. Asiasanat: Hoitotyön kirjaaminen; potilaslähtöisyys; potilasasiakirjat

3 ABSTRACT Hiittola, Eija & Karvinen, Kaisa. Documentation in a hospital: analysis of nursing documentation in gynecological and pediatric units, Helsinki, Autumn 2005, Language: Finnish, 44 p., 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Health Care, Option in Diaconal nursing. Our study is a part of a project of nursing documentation and reporting in the hospital. The aim of this study was to analyze the content of documentation in a hospital in southern Finland. This analysis included five units and consisted of 25 patient records. The first goal was to find out how patient-oriented the nursing documentation was. The second goal was to find out if the criteria for nursing documentation met the hospital standards. As the holistic nursing care includes the area of physical, psychological, social and spiritual needs, this was the viewpoint in this study. The data was collected from five wards; five patient records were handed from each ward in November This study was qualitative and the patient records were analysed by using content analysis. Additionally, patient records were also analysed by comparing the nursing documentation to the criteria developed at the hospital. The results of this study showed that the nursing documentation was occasionally patient-oriented, but mostly nurse-oriented. This means that nurses documented patients needs from the nurses point of view. The documentation included mostly medical care and nursing care, in other words physical care. The documentation on psychological well-being or needs was scarce. More over there was not found any documentation of spiritual needs. Clear nursing care plans and goals were not always found in the patient records. The analysis according to the criteria of the hospital showed that the documentation did not always meet the standards. According to the results of this study, the patient record forms should be clearer. The nursing care plan should be more understandable so that the needs, methods and goals of the nursing care would be clear. Our study is practice-oriented and shows that more education is needed regarding nursing documentation. In future it would be interesting to study nursing documentation of these units after electronic documentation has been introduced. Keywords: nursing documentation, patient-oriented, patient records

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Potilaskeskeinen hoitotyö Potilaskeskeisyys naisten- ja lastentautien hoitotyössä Hengellisyys osana hoitotyötä Kirjaaminen hoitotyössä Potilaslähtöinen hoitotyön kirjaaminen Kirjaaminen ja oikeusturva Kirjaaminen ja virheettömyys JORVIN SAIRAALAN DOKUMENTOINNIN JA RAPORTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen tausta ja tavoitteet Hankkeen toteutus TUTKIMUSKOHDE JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Naisten- ja lastentautien yksiköt Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite Tutkimustehtävät Tutkimusaineisto Laadullinen tutkimus Aineiston analyysi Eettiset kysymykset TUTKIMUSTULOKSET Miten potilaslähtöisyys näkyy hoitotyön kirjaamisessa Kirjaamiskriteerien toteutuminen hoitotyön kirjaamisessa YHTEENVETO TULOKSISTA JA POHDINTA Potilaslähtöisyydestä..33

5 6.2 Kirjaamisen kriteereistä Oma ammatillinen kasvu Opinnäytetyön luotettavuus Jatkotutkimushaasteet 39 LÄHTEET.40 LIITTEET Liite 1. Tutkimuslupahakemus Liite 2. Tutkimuslupa Liite 3. Jorvin sairaalan kirjaamisen kriteerit

6 1. JOHDANTO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) Jorvin sairaalassa naisten- ja lastentautienyksikössä on vuoden 2004 alusta käynnistetty yhteistyöhanke raportoinnin ja dokumentoinnin kehittämiseksi Laurea- ja Diakonia-ammattikorkeakoulujen kanssa. Lähdimme mukaan hankkeeseen keväällä 2004 ja opinnäytetyömme on osa tätä hanketta. Hanke edistää yhteistyötä työelämän ja oppilaitosten välillä. Jorvin sairaalassa on kehitetty raportointitilanteita ja dokumentointia useita vuosia. Muutostarpeeseen on vaikuttanut muun muassa omahoitajajärjestelmään siirtyminen. Keskustelua on herättänyt myös se kuinka paljon ja missä muodossa tietoa kannattaa siirtää. Henkilökunta on kokenut, että raportointilanteet vievät liian paljon aikaa, eivätkä vastaa hoitotyön haasteisiin. Selkeyttä kaivataan raporttien sisältöön: mitä raportoidaan suullisesti, ja mitä voi lukea kirjatusta tiedosta potilaspapereista. Myös raportointikäytäntöjä halutaan yhtenäistää eri osastoilla tilapäisavun siirtymisen helpottamiseksi osastolta toiselle. Hanke käynnistyi alkuvuodesta Opinnäytetyömme tarkoituksena oli analysoida hoitotyön kirjaamisen sisältöä viidellä eri osastolla. Tavoitteena on selvittää miten potilaslähtöistä kirjaaminen on ja miten hyvin Jorvin sairaalan kirjaamisen kriteerit toteutuvat näillä osastoilla. Potilasasiakirjat analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Oma kiinnostuksemme aiheeseen on herännyt omien työelämän kokemustemme kautta. Hoitotyön kirjaaminen erilaisissa yksiköissä on ollut hyvin vaihtelevaa. Kirjatut tiedot ovat olleet puutteellisia, ja lainsäädännölliset lähtökohdat eivät ole aina täyttyneet. Myös raportointitilanteet ovat olleet joko puutteellisia tai niissä käsitellään tilanteeseen kuulumattomia asioita. Hyvä hoitotyön kirjaaminen ja hoitosuunnitelma ovat lähtökohtana toimivalle ja informatiiviselle raportoinnille. Keskipisteenä tulisi olla potilas ja hänen tarpeensa. Kirjaaminen on olennainen osa sairaanhoitajan perustehtävää, joten se on myös osa ammatillista kehittymistä. Kiinnostuksemme kohteena on erityisesti potilaslähtöisyys hoitotyössä ja se, että kirjoitetun tiedon perusteella saa kokonaiskuvan potilaan hoidosta, hoidon tarpeesta ja tavoitteista. Käsitykseemme kokonaisvaltaisesta hoitotyöstä sisältyy ihmisen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen ulottuvuus.. Mattilan (1996) mukaan nämä ulottuvuudet kuuluvat kokonaisvaltaiseen hoito

7 7 työhön ja tämä on myös lähtökohta ja tarkastelunäkökulma potilasasiakirjoja analysoitaessa. 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Potilaskeskeinen hoitotyö Potilaan hoito perustuu kokonaisvaltaiseen eli holistiseen ihmiskäsitykseen, jossa ihminen nähdään moniulotteisena kokonaisuutena. Tämä kokonaisuus sisältää ihmisen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen ulottuvuuden. Nämä eri ulottuvuudet tulisi ottaa huomioon potilaan hoidossa. Potilaan näkökulman huomioon ottavaa hoitoa nimitetään eri tutkimuksissa joko potilaslähtöiseksi tai potilaskeskeiseksi hoidoksi. Käytämme tässä opinnäytetyössä kumpaakin käsitettä esittelemissämme tutkimuksissa käytettyjen käsitteiden mukaan. Keskeisenä elementtinä hoitotoiminnassa pidetään potilaskeskeistä lähestymistapaa eri tutkimusten perusteella. Voutilaisen & Laaksonen (1994, 113, 76) mukaan yksi tapa toteuttaa potilaskeskeistä hoitotyötä on yksilövastuinen hoitotyö. Yksilövastuinen hoitotyö alkoi levitä Suomeen 1980-luvulla. Sitä kuvaa vastuullisuus, itsenäisyys, koordinointi, kattavuus ja jatkuvuus. Potilaslähtöisyyttä on hoitotieteellisissä tutkimuksissa tutkittu potilaiden odotusten, kokemusten, tyytyväisyyden sekä hoitohenkilöstön mielipiteiden kautta. Tutkimustulosten perusteella on muodostettu erilaisia hoidon mittareita. (Pohjanheimo 1995; Voutilainen & Laaksonen 1994; Leino- Kilpi 1990; Leino-Kilpi & Vuorenheimo 1992; Hiidenhovi 2001.) Potilaskeskeistä hoitotyötä on tutkinut myös Pohjanheimo (1995, 8). Hän vertasi hoitotieteen teorioita potilaiden kanssa käytyjen dialogien sisältöjen kanssa ja analysoi heidän käsityksiään aiheesta. Tutkimustulosten mukaan potilaskeskeisyys nousi hoitotyön arvoksi. Toisenlaisia tutkimustuloksia on saanut Laakkonen (2004, 93-94). Hänen tutkimuksensa mukaan potilaskeskeisyyden toteuttaminen jäi toimintaa ohjaavaksi ihanteeksi, jonka on ohittanut esimerkiksi ATK:n tarpeet. Hän tutki hoitohenkilöstön ammatillista kasvua hoitokulttuurissa. Tutkimustulosten mukaan hoitajat saivat moitteita ATK:lla tapahtuneista virheistä, mutta esimerkiksi tutkimusyksikössä asioineen potilaan

8 8 ohjauksen toteutumatta jääminen ei johtanut moitteisiin. Potilaiden tyytyväisyyttä oli mitattu ja esille oli noussut itsestään selviä asioita. Tutkija kirjoittaa, että saatuja tuloksia ei ilmeisesti pidetty riittävän merkittävinä toimintakäytäntöjen muuttamiselle eikä näille itsestään selville asioille kannata tai voi tehdä mitään tutkitussa hoitokulttuurissa. Leino-Kilven (1990) tutkimuksessa hyvän hoidon arviointikriteereistä sairaanhoitajien, sairaanhoidon opiskelijoiden ja sairaanhoidon opettajien näkökulmasta, ilmeni, että käsitykset hyvästä hoitamisesta olivat hyvin hoitajakeskeiset. Hoitaminen oli paljolti määritelty potilaan puolesta toimimisena, vaikka potilaalta odotettiin oma-aloittaisuutta. Tälle tutkimukselle ilmestyi jatkoa 1992, jolloin Leino-Kilpi ja Vuorenheimo valitsivat tutkimuksen lähtökohdaksi potilaan näkemykset hoidosta kirurgisella vuodeosastolla. Tutkimustuloksien perusteella potilaat pitivät hyvänä hoitajajohteisia suhteita. Oli myös ilmeistä, että potilaiden ei ollut helppo vastata kysymykseen potilas-hoitaja suhteesta. Ilmeni myös, että potilas ei kokenut hyväksi hoidoksi sitä, jos hän itse joutui tekemään jotakin. Fyysisen ympäristön merkitys hoidolle ja parantumiselle oli suuri. Kotiin lähtiessään potilaat odottavat ennen kaikkea tietoa vaihtoehdoista, hoidon jatkuvuudesta ja komplikaatiomahdollisuuksista. Potilaskeskeisen laadun arvioinnin ydin tulisi löytyä potilaan toiminta- ja päätöksentekostrategioista. Näitä tuntemalla olisi hoitoa ja sen laatua mahdollista yksilöllistää ja kehittää potilaskeskeisiä laadun kuvaus-, arviointi- ja mittausjärjestelmiä. (Leino-Kilpi 1992, ) Potilaslähtöisyydelle on myös erilaisia lähikäsitteitä, kuten esimerkiksi ihmisläheisyys. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa mitattiin potilaiden hoitokokemuksia Ihmisläheinen Hoito mittarilla, joka piti sisällään viisi hoidon osa-aluetta: 1. yhteisyyssuhteet, yksityisyys ja arvostus, 2. inhimillinen kasvu ja kehitys, 3. tunne-elämän huomioon ottaminen, 4. fyysistä terveyttä ylläpitävä ja edistävä hoito, 5. hoitoyksikön rakenteelliset tekijät. Tutkimustulokset osoittivat, että potilaat kokivat henkilökunnan olevan tiedollisesti ja taidollisesti ammattitaitoista. Tyytymättömimpiä oltiin henkilökunnan vähyyteen, kiireiseen ilmapiiriin, hoitoympäristön häiriötekijöihin sekä vähäiseen tiedonsaamiseen sairaudesta, toimenpiteistä ja hoitoympäristöstä. Potilaille oli tärkeää hoitoonsa kuuluvan tiedon saaminen, henkilökunnan hyvät vuorovaikutustaidot, kiireetön ilmapiiri ja viihtyisä hoitoympäristö, virikkeellisyys ja meluttomuus. Erikoissairaanhoidon ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi nousi alle kahden vuorokauden mittaisilla hoitojaksoilla

9 9 olevien ja jo ennen sairaalaan tuloaan elämäänsä, terveydentilaansa ja taloudelliseen asemaansa tyytymättömien potilaiden hoito. Hoidon kehittämisessä nousi keskeiseksi asiaksi potilaiden mielipiteiden huomioonottaminen ja hoidon laadun jatkuva mittaaminen. (Töyry, Vehviläinen, Julkunen, Roine, Naumanen-Tuomela & Rissanen 2000, ) Potilaskeskeisyys naisten- ja lastentautien hoitotyössä Naistentautien hoitotyössä lyhentynyt hoitoaika asettaa erityisiä vaatimuksia luottamuksellisen suhteen syntyyn, koska uskallus arkaluonteisten asioiden käsittelyyn vie aikaa. Yksilövastuinen hoitotyö on keino lähemmän vuorovaikutussuhteen luomiselle. Hoidon jatkuvuuden kannalta on oleellista, että ollaan yhteistyössä sairaalan ja perusterveydenhuollon kanssa. (Eskola & Hytönen 2002, ) Naistentautien hoitotyössä myös eettiset kysymykset nousevat esille. Hoitotyössä korostuvat monet keskeiset arvot, jotka saavat erityisen merkityksen. Potilaan integriteetti ja oikeus oman hoitonsa suunnitteluun on turvattava. Tärkeää on myös hoitavan tahon vaitiolovelvollisuus. Eettisiä ongelmia tuovat myös kysymykset muun muassa keinoalkuisesta lisääntymisestä, raskaudenkeskeytyksistä, sikiödiagnostiikasta, seksuaalisesta väkivallasta ja erilaiset sukupuolitaudit. Naistentautien hoitotyössä myös monikulttuurisuus on lisääntynyt viime vuosien aikana. Se tuo mukanaan vaatimuksia kulttuurintuntemukseen ja toisenlaisten arvojen ymmärtämiseen. (Eskola & Hytönen 2002, ) Lasten sairaanhoidossa on tiettyjä erityispiirteitä, joita tulee ottaa huomioon ja, jotka kuuluvat lapsen hyvään hoitoon riippumatta sairaudesta. Hoidon tavoitteista on sovittava selkeästi hoidon alussa ja sen eri vaiheissa. Lapsen yksilöllinen kehitysvaihe, lapsen ominaisuudet, äidinkieli, kulttuuritausta ja oma mielipide tai näkemys on erityisesti otettava huomioon hoitoa ja kuntoutusta suunniteltaessa. Perhe on myös tärkeä ja se miten lapsen sairastuminen vaikuttaa perherakenteeseen ja miten perhe tarvitsee tukea. Lasten sairaanhoidossa turvallisuuden tunteen luominen korostuu. Tätä voidaan luoda lasta ja perhettä kunnioittavalla ilmapiirillä ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luomisella perheen kanssa. Pelkojen ja ahdistuksen lievittämiseen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Omatoimisuuden tukeminen iän mukaan antamalla vastuuta oman sai-

10 10 rauden hoitamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen on tärkeää. Hoidon jatkuvuuden turvaamisen keinoja ovat yksilövastuinen hoito ja kirjalliset hoitosuunnitelmat. (Linden 2004, ) Hengellisyys osana hoitotyötä Kokonaisvaltaisessa eli holistisessa ihmiskäsityksessä on aineksia kristillisestä ja humanistisesta ihmiskäsityksestä. Kristillinen ihmiskäsitys näkee ihmisen kokonaisuutena sisältäen ruumiillisen, henkisen, sielullisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Se määritellään yleensä Raamatun (2002) 1. Moos. 1: 27 mukaan, jossa kerrotaan Jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokaisesta potilaasta tai asiakkaasta heijastuu hoivatyössä jotakin jumalallista ja pyhää, joka on osa ihmisyyden syvintä olemusta. Kristillinen ihmiskäsitys tuo esiin näkökulman, jossa ihmisestä heijastuu jotakin elämän perimmäisestä tarkoituksesta ja perustasta. Humanistinen ihmiskäsitys korostaa ihmisarvoa, yksilön loukkaamattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. (Valopaasi 1996, ) Hallilan (1999) mukaan inhimilliset tarpeet ovat osa potilaan kokonaistilannetta ja niiden toteutuminen on edellytys kokonaisvaltaisen hoitotyön toteutumiselle. Hän huomioi myös hengellisyyden tarpeen. Hengellinen huolenpito voi olla kuuntelemista, joka voi olla hiljaista läsnäoloa ja yhteistä epävarmuutta elämää suurempien asioiden edessä tai se voi olla koskettamista. Se voi olla myös haavoittuvuutta, jossa hoitaja asettaa itsensä alttiiksi potilaan auttamiseksi. Se tarkoittaa kykyä suostua hylkäämisen, kritiikin ja kivun kokemuksille sekä myös kykyä vastaanottaa kiitokset ja kehumiset. Empatia on kyky ymmärtää toisen tunnetilaa ja keskustella siitä. Tähän liitetään myös intuitio. Myös nöyryys on tärkeää. Se suojelee hoitajaa kaikkivoipaisuudelta ja korvaamattomuudelta. Se ei ole nöyristelyä vaan ymmärrystä. Nöyryys tuo kykyä läheiseen vuorovaikutukseen ja itsensä hyväksymiseen epätäydellisenä. Hoitosuhteeseen sitoutuminen merkitsee halua jakaa potilaan ongelmat ja tarpeet. Yleensä potilas on ylittänyt korkean kynnyksen avautuessaan hoitajalle uskonasioissa. Luottamuksen ilmapiirin on jatkuttava niin kauan kuin potilas sitä haluaa.

11 11 Hoitajan itsensä arvioitavaksi jää, mihin saakka itse voi hengellistä tukea antaa ja milloin pyytää neuvoa muulta asiantuntijalta. (Valopaasi 1996, ) Merja Kuuppelomäki (2001, 28-30) tutki hoitohenkilökunnan käsityksiä ja kokemuksia hengellisestä tukemisesta syöpäpotilaan hoidossa. Tutkimuksen mukaan hoitohenkilökunnassa oli paljon henkilöitä, jotka eivät olleet halukkaita tukemaan potilaita ja heidän perheitään hengellisesti. Puolet tutkimukseen osallistuneista piti valmiuksiaan hengellisen tuen antamiseen heikkoina, joten lisäkoulutukseen koettiin tarvetta. Hengellinen tuki keskittyi lähinnä uskonnon harjoittamisen tukemiseen. Myös keskustelu elämäntarkoituksesta oli yleistä. Tutkimuksen mukaan vanhemmat hoitajat tukivat syöpää sairastavan perhettä enemmän kuin nuoremmat hoitajat. Myös osaston luonne oli yhteydessä tuen antamisen määrään. Esteitä hengellisen tuen antamiselle olivat muun muassa se, että perheet kääntyivät tuen tarpeessa muiden asiantuntijoiden puoleen, ajan puute, perheenjäsenten epäselvästi ilmaisemat hengelliset tarpeet, hengellisten tarpeiden havaitsemisen vaikeus ja vaikeus puhua hengellisistä kysymyksistä. 2.2 Kirjaaminen hoitotyössä Dokumentoinnilla tarkoitetaan Nykysuomen sanakirjan (1996) mukaan merkitsemistä, kirjoihin viemistä tai luetteloimista. Dokumentoinnin synonyymina käytetään kirjaamista. Dokumentoinnilla hoitotyössä tarkoitetaan potilaan hoidon kirjaamista hoitoasiakirjoihin (Lauri, Moisander, Hämäläinen & Lehti 1991, 6). Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista 2 :n viidennessä kohdassa potilasasiakirjoiksi määritellään potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettävät, laaditut tai saapuneet asiakirjat tai tekniset tallenteet, jotka sisältävät tietoja koskien potilaan terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia tietoja. (L potilaan 785/1992.) Kirjaamisen tarkoitus on luoda mahdollisuus joustavalle hoidon etenemiselle ja jatkuvuudelle, turvata tiedon saanti koskien potilaan hoitoa ja varmistaa, että hoitotyö ja seuranta toteutuvat asianmukaisesti. Hyvä hoitotyön kirjaaminen antaa selkeän kuvan potilaan hoidollisista ongelmista ja hoitotyön tavoitteista sekä saavutetuista tuloksista. Kirjaamisessa tulisi myös selvittää, miten potilasta on hoidettu, mitä hänelle on tehty ja

12 12 mitkä ovat olleet toimenpiteiden vaikutukset. Myös hoitoryhmän ulkopuolisen henkilön täytyy, luettuaan hoitokertomuksen, voida saada käsitys potilaan hoitoon tulon syystä, ongelmista ja kuinka niitä on hoidettu, hoidon tuloksista hoitohenkilökunnan, potilaan ja omaisten näkökulmasta arvioituna sekä miten potilaan jatkohoito on järjestetty. (Lauri ym ) Hyvä hoitotyön kirjaaminen on erittäin tärkeä osa potilaan hoitoa, sillä se takaa osaltaan hoidon hyvän laadun ja jatkuvuuden. Potilaita myös hoidetaan paljolti kirjatun tiedon perusteella. Kirjaaminen on olennaista hoitotyön käytännölle, siitä käy ilmi hoitotyön prosessi ja se mihin päätöksenteko hoitotyössä perustuu (Kärkkäinen & Eriksson 2003). Lehikoisen (2000) mukaan hoitotyön suunnitelma toimii apuvälineenä silloin, kun se helpottaa hoidon jatkuvuutta hoitoyksiköstä toiseen siirryttäessä. Tämä edellyttää asiallista ja tarkkaa hoitotyön prosessin kirjaamista. Tärkeää on myös muistaa, että jokainen hoitotyöntekijä on itse vastuussa omien kirjaamiseen liittyvien perusvalmiuksiensa kehittämisestä. Turun yliopistollisessa keskussairaalan kirjaamisen kehittämisprojektin aikana otettiin käyttöön yhteinen hoitotyön toiminta-ajatus ja dokumentointilomakkeisto ja arviointia tullaan tekemään jatkuvasti. Jatkuvan arvioinnin ensisijainen tehtävä on turvata dokumentoinnin laadun edelleen kehittyminen. Todettiin, että myös hoitoryhmän ulkopuolisen henkilön täytyy, luettuaan hoitokertomuksen, voida saada käsitys potilaan hoitoon tulon syystä, ongelmista ja kuinka niitä on hoidettu, hoidon tuloksista hoitohenkilökunnan, potilaan ja omaisten näkökulmasta arvioituna sekä miten potilaan jatkohoito on järjestetty. Dokumentointi on yksi mittari arvioitaessa hoidon laatua. Projektin tärkeimpänä tuloksena pidetään hoitohenkilökunnan mielenkiinnon selvää lisääntymistä oman työnsä kehittämiseen projektin aikana. (Lauri ym., 1991.) Lehikoisen (2000) tutkimuksessa selvitettäessä hoitotyön kirjaamisen informatiivistä sisältöä ja laatua kirjaaminen oli laadultaan kokonaisuutena arvioituna epätasaista. Vajaalla kolmasosalla potilaista ei ollut minkäänlaista hoitotyön kirjallista suunnitelmaa ja osalla puolestaan oli erittäin mallikkaasti laadittuja suunnitelmia. Suurimmassa osassa hoitotyön suunnitelmissa ei löydetty taustalla vaikuttavaa hoitotyön teoriaa tai mallia ja kolmasosa oli sellaisia, joiden avulla pystyisi hoitamaan potilasta. Tunnistetietojen kirjaaminen ei ollut sataprosenttista.

13 13 Kirjaamisen laatukriteerejä Hallilan (1999, 18) mukaan ovat Taloudellinen kirjaaminen, jolla tarkoitetaan vain potilaan hoidon kannalta tarpeellisia tietoja virheetön kirjaaminen, kirjaamisen tulisi perustua mahdollisimman paljon alkuperäisiin lähdetietoihin, esimerkiksi potilaan tai omaisen kertomukseen mielipiteiden, käsitysten ja tulkintojen selkeä esittäminen, kirjaamisessa tulisi olla selkeästi luettavissa kenen mielipiteestä on kulloinkin kysymys ja mikä on hoitajan omaa arviointia tai tulkintaa käsinkirjoitetun käsialan tulee olla selkeää ja tekstin helppolukuista potilasasiakirjoista tulisi löytyä myös perustelut hoitotyössä tehdyistä päätöksistä päivittäisten toimintojen osalta tapahtuva kirjaaminen tulisi olla yhä enemmän arvioivaa kuin toteavaa kuten, miten hoitotapa on vaikuttanut tai potilaan oma mielipide sairaanhoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat laillistettuina ammatinharjoittajina vastaavat työyhteisöissään hoitotyön laadusta, näin ollen myös kirjaamisesta Potilaslähtöinen hoitotyön kirjaaminen Hoitotyön kirjaamista pidetään edelleen suurena haasteena hoitotyöntekijöille perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa. Hoitotyön kirjallista suunnittelua tulisi kehittää ja sillä on tarkoitus parantaa potilasturvallisuutta, henkilökunnan ammattitaitoa ja saada aikaan kustannussäästöjä. (Hallila 1999, 18.) Potilaslähtöisessä kirjaamisessa otetaan huomioon potilaan näkökulma hoidosta. Kärkkäisen & Erikssonin ( 2003, 201) mukaan potilaan ja hänen mielipiteidensä kunnioittamista osoittaa se, että hoitaja huomioi asiat, jotka ovat potilaalle tärkeitä, vaikka ne eivät hoitajan mielestä sitä olisikaan. Kirjaamisen tulisi heijastaa potilaan toiveita ja tarpeita kunnioituksella sitä tapaa kohtaan, jolla potilas toivoo niitä otettavan huomioon. Kärkkäisen ja Erikssonin (2003) kirjaamisen arviointitutkimuksessa ilmeni kaikilla osastoilla puutteita henkisen tuen kirjaamisessa, myös potilaan ohjauksen ja potilaan omien mieli-

14 14 piteiden kirjaaminen oli vähäistä. Fyysistä kuntoa ja tukea korostettiin kun taas psyykkistä hyvinvointia ja tukea ei huomioitu. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa oli vuosina hoitotyön toimintaajatuksen ja dokumentoinnin kehittämisprojekti, jonka tavoitteena oli kehittää hoitotyön toiminta-ajatusta ja kehittää eri osastoille yhteinen dokumentointilomakkeisto. Lomakkeiden kokeilun aikana nähtiin eniten puutteita kirjaamisessa potilaan omassa näkemyksessä hoidontarpeeseensa, jota oli kuitenkin kehittämiskokeiluun liittyvässä koulutuksessa korostettu tärkeänä osana potilaan hoidon suunnittelua. Dokumentoinnin sisällölliset lähtökohdat nousivat suuressa määrin potilaan taudista sen lääketieteellisestä hoidosta ja sen toteutuksesta. Hoitosuunnitelmista löytyi hyvin vähän hoitotyön tavoitteita tai hoidon arviointia, painopiste oli lääketieteellisen hoidon toteutuksen kirjaamisessa. Myös potilaan psyykkinen tilanne sairaalaan tulovaiheessa oli yli puolessa lomakkeista merkitsemättä. Hoitotyön päätavoitetta ei ollut kirjattu useimmilla osastoilla ollenkaan. Lääketieteelliset keinot potilaan ongelmien ratkaisuun oli kirjattu suhteellisen hyvin, kun taas hoitotyön keinoja löytyi erittäin vähän. Hoitotyön lähtökohdista nouseva potilaan seuranta ei juuri näkynyt dokumentoinnissa. (Lauri, Moisander, Hämäläinen & Lehti 1991.) Grann ja Tuppurainen (2002) tutkivat potilaslähtöistä hoitotyön kirjaamista Jorvin sairaalan korvatautien poliklinikalla. Projektin tarkoituksena oli hoitotyön kirjaamisen kehittäminen tarkoituksenmukaisemmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Tavoitteena oli hoidon laadun parantaminen ja potilastyytyväisyyden lisääminen hoitoyön kirjaamisen keinoin. Kirjaamisen nykytilan sisällön ja tarkoituksenmukaisuuden tutkiminen toteutettiin hoitotyön kirjaamisen sisällön analyysinä. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään kirjaamisen minimikriteereiden ja tavoitetason täyttymistä. Tutkimuksen mukaan potilaslähtöinen hoitotyön kirjaaminen sisälsi potilaan kokemuksia muun muassa terveydentilasta, saamastaan hoidosta ja poliklinikan vastaanottotilanteesta. Osa potilaslähtöisyyttä oli myös potilaan elämäntilanne, hänelle merkitykselliset asiat, sekä hänen toiveensa ja odotuksensa. Hoitotyön kirjaaminen muuttui projektin aikana. Kirjaamisen sisältö selkiytyi, kirjattu teksti lisääntyi ja kirjaaminen oli potilaslähtöisempää. Kirjaamisen loogisuus ja systemaattisuus kaipasi edelleen parannusta. Projektin voimavarana oli koko hoitohenkilökunnan mukanaolo sekä osallistuminen, joka mahdollisti myös muutoksen. (Grann 2002, )

15 15 Mattila (1996) tutki sairaanhoitajan ja potilaan vuorovaikutusta sekä hoitotyön dokumentointia sisätautiosastolla. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kahden eri osastoryhmän sairaanhoitajien vuorovaikutusta ja dokumentointia ennen ja jälkeen vuorovaikutuskoulutusta. Ennen koulutusta merkinnät hoitosuunnitelmalomakkeessa olivat suurimmaksi osaksi kirjattu sairaanhoitajien tekemisinä tai sairaanhoitajien päätelminä potilaan voinnista. Osassa merkinnöistä ilmeni potilaan oma näkemys tilanteestaan. Muutokset potilaan voinnissa ilmenivät merkinnöistä vain vähän. Koulutuksen jälkeen potilaan tilassa tapahtuvien muutosten kirjaaminen oli edelleen vähäistä. Hengellisyyteen liittyviä merkintöjä ja muutoksia tiedoissa ei kirjattu lainkaan. Kirjaaminen oli parantunut hieman psykososiaalisen tilan muutoksen osalta. Suurin muutos oli potilaan tilan muutosta kuvaavissa merkinnöissä Kirjaaminen ja oikeusturva Huolellisesti laaditut potilasasiakirjat kuuluvat tärkeänä osana luottamukselliseen hoitosuhteeseen. Niillä on myös suuri merkitys niin potilaan kuin hoitajankin oikeusturvan kannalta esimerkiksi potilasvahinkotapauksissa. Potilasasiakirjojen avulla toteutuu hoidon jatkuvuus potilaan siirtyessä hoitoyksiköstä toiseen. Hyvällä ja asianmukaisella tiedonvälityksellä on merkitystä myös luottamuksellisen hoitosuhteen synnyssä. Potilaan turvallisuudentunne ja luottamus hoitoyksiköihin edellyttää, ettei potilaan tarvitse joka kerta käydä läpi koko sairaushistoriaansa tai korjata epätarkkoja merkintöjä. Toisaalta potilas ei aina muista kaikkia hoidon kannalta merkittäviä asioita. Huolellisesti laaditut asiakirjat varmistavat hoidon jatkuvuuden erityisesti silloin, kun potilas on kykenemätön antamaan tietoja. Potilasasiakirjojen laatimisella on myös yhteiskunnallinen merkityksensä, sillä tietoja käytetään terveydenhuollon suunnitteluun, hallintoon sekä opetus- ja tutkimustarkoituksiin (Hallila 1999, ) Kirjaaminen ja virheettömyys Potilasasiakirjoja koskevien määräysten mukaisen tietoaineksen yleisinä lähtökohtina tulee olla tietojen tarpeellisuus- ja virheettömyysvaatimukset. Henkilörekisterilain kuudennessa pykälässä on määritelty arkaluonteiset tiedot, jotka voidaan kirjata ilman poti-

16 16 laan suostumusta vain, jos ne ovat neuvonnan ja hoidon kannalta välttämättömiä. Virheettömyysvaatimukset ovat selkeät: merkintä on paikkansa pitävä tai ei ole. On hyvin tulkinnanvaraista asettaa kriteerejä tallennettavan tiedon tarpeellisuudelle ja arkaluonteisten tietojen välttämättömyydelle. Virheettömyys on potilaan oikeusturvan kannalta olennaista. Mahdolliset virheelliset merkinnät yliviivataan tai siirretään taustatiedostoon niin, että nämä merkinnät ovat myös myöhemmin luettavissa. (Hallila 1999, ) 3. JORVIN SAIRAALAN DOKUMENTOINNIN JA RAPORTOINNIN KEHITTÄMISHANKE 3.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Jorvin sairaalan naisten- ja lastentautien tulosyksiköissä on kehitetty hoitotyön raportointi- ja kirjaamiskäytäntöjä useita vuosia. Siirtyminen omahoitajajärjestelmään on luonut raportoinnille uuden toimintamallin. Keskustelua on herättänyt se, kuinka paljon ja missä määrin tietoa tulee siirtää. Kehittämistyöstä huolimatta henkilökunta kokee edelleen, että raportointitilanteet vievät paljon aikaa, eivätkä ne vastaa jatkuvasti kehittyvän hoitotyön haasteisiin. (Ruuskanen 2004.) Suulliseen ja kirjalliseen raportointiin vaikuttaa paljon kirjoittajan persoonallisuus ja henkilökohtaiset näkemykset. Kirjaamisessa ongelmia on tuonut sekä kirjoitetun tekstin laveus että samalla sen riittämättömyys. Jorvin kirjaamistyöryhmä on laatinut kirjaamisen asiasisällön kriteeristön (liite 3). Toimivan rakenteen ja sisältöalueet kirjaamisen sisällölle on antanut hoitoisuusluokituksen käyttöönotto. Tulosyksiköissä koetaan nyt, että kirjaamisen sisältö ja rakenne on selvästi määritelty ja, että voitaisiin siirtyä kirjatun tiedon lukemiseen. Kirjaamista ei kuitenkaan koeta täysin toteutuneen laadittujen kriteerien mukaisesti. Kirjaamisen kehittymiselle on oleellista, että johtaja omaa selkeän näkemyksen hoitotyön perustehtävästä, siitä mihin kirjaamista tarvitaan ja siitä, miten tavoite hyvästä hoitotyön kirjaamisesta saavutetaan (Eriksson, Koivukoski & Riukka 2000). Keski-Suomen keskussairaalan hoitotyön kirjaamisprojektissa oivallettiin sisällön kehittämisen tärkeys. Ensimmäisen vuoden aikana tapahtui hoitotyön kulttuurissa

17 17 merkittävä muutos. Syntyi syvällisempää keskustelua hoitotyön sisällöstä, lääketieteellisen hoidon ja hoitotyön eroista, hoidon periaatteista kuten potilaskeskeisyydestä ja hoidon jatkuvuudesta. (Perko, Matikainen, Pätsi & Ulkuniemi 2001.) Kokonaistavoitteena Jorvin sairaalan hankkeessa on kehittää raportointikäytäntöjä potilaslähtöisiksi, määritellä erilaiset raporttikäsitteet ja selvittää raporttien tarkoitus, sisältö ja ajankäyttö. Tavoitteena on uuden toimintamallin kehittäminen. Runne (2000) on tutkinut sairaanhoitajien raportointikieltä. Tärkeimmät kehittämisalueet raportoinnissa liittyvät Runteen (2000) mukaan potilaskeskeisyyden toteuttamiseen hoitotyössä, sekä hoitotyön aseman ilmenemiseen myös potilaan asioista tiedottamisen sisällössä. Perustalla ovat kysymykset: miksi raportoidaan, kenelle raportoidaan, mistä asioista ja mikä on raportoinnin tavoitteena? Tämän tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien mielestä kirjallinen raportti olisi riittävä, mikäli kirjallinen informaatio olisi kattava. Tämän suuntaiseen kehitykseen on vaikuttamassa sähköinen tiedonsiirto. HUS:n Meilahden sairaalan sisätautien vuodeosastolla toteutettiin kehittämisprojekti, jonka tavoitteena oli korvata suulliset raportit kirjallisella tiedonsiirrolla. Tutkimuksen tulosten perusteella kirjaamiseen käytetty aika lisääntyi ja hoitajien mukaan kirjaaminen parantui, potilaiden hoitoon käytetty aika lisääntyi ja potilaan näkökulma otettiin aikaisempaa enemmän huomioon päätöksenteossa. (Puumalainen, Långstedt ja Eriksson 2003, 4-6.) 3.2 Hankkeen toteutus Tämän hankkeen kehittely on saanut alkunsa vuonna 2003 koulutustilaisuudessa, jossa aiheena oli suullisesta raportoinnista siirtyminen kirjalliseen tiedon välitykseen. Naisten- ja lastentautien yksiköt kiinnostuivat aiheesta ja pitivät yhteistyökokouksen Diakin ja Laurean kanssa Olimme mukana toisessa hanketta koskevassa kokouksessa huhtikuussa 2004, jolloin sovittiin projektiorganisaatiosta, opinnäytetöistä ja aikataulusta. Hankkeessa ovat mukana Jorvin sairaalan naisten- ja lastentautien yksiköt, Diakista kaksi opiskelijaa ja Laureasta neljä opiskelijaa. Ammattikorkeakoulujen kesken sovittiin opinnäytetöiden aiheet. Olemme erityisen kiinnostuneita kirjaamisen sisällöstä ja potilaslähtöisyyden toteutumisesta siinä, joten aiheemme muodostui sitä kautta.

18 18 Osastoilla tehtiin keväällä 2004 alustava kirjaamisen auditointi. Auditoinnilla tarkoitetaan yleensä uudelleen tarkastelua ja järjestelmällistä arviointia, jonka tekevät terveydenhuollon ammattilaiset kriteeristön avulla (Kärkkäinen & Eriksson 2002, 199). Potilaspapereista tutkittiin täyttävätkö ne Jorvin sairaalan kirjaamisen minimikriteerit, potilaspapereita oli 20 kultakin osastolta. Hankkeen projektisihteeri kirjoittaa Pro seminaarityön väliraporttina hankkeesta. Opinnäytetyön ja Pro seminaarityön pohjalta suunnitellaan uudenlaista toimintamallia, jota on tarkoitus kokeilla kaikilla hankkeessa mukana olevilla osastoilla. Osastojen henkilökunta on tarkoitus kouluttaa uutta käytäntöä varten. Projektisihteeri julkaisee pro gradun hankkeen loppuraporttina. (Ruuskanen 2004.) 4. TUTKIMUSKOHDE JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Naisten- ja lastentautien yksiköt Tutkimuskohteena olivat naisten- ja lastentautien yksiköt, yhteensä viisi osastoa. Seuraavassa esittelemme osastot lyhyesti. N4 on naistentautien vuodeosasto, osastolla hoidetaan pääasiassa naistentauteihin sairastuneita potilaita. Suurin osa potilaista on gynekologisia. Lisäksi osastolla hoidetaan naisia rintarauhasleikkauksen jälkeen. N6 ja N7 ovat synnyttäneiden osastoja. Osastoilla äidin ja vauvan synnytyksen jälkeinen seuranta. Äiti ja vauva tulevat osastolle noin kahden tunnin kuluttua synnytyksestä. Vauva jää äidin viereen vierihoitoon, jos molempien vointi sen sallii. Jokaisen äidin kanssa tehdään hoitosuunnitelma hoitojakson ajaksi. L1 on lasten sisätauti-kirurginen osasto, jossa hoidetaan useiden erikoisalojen potilaita. Erikoisaloja ovat muun muassa diabetes, kirurgia, korvataudit, neurologia ja astma. Jokaisella potilaalla on nimetty omahoitaja, joka suunnittelee ja toteuttaa lapsen hoidon yhdessä lääkärin kanssa. Potilaat ovat 0-15 vuotiaita.

19 19 L2 on vastasyntyneiden osasto, jossa hoidetaan keskosia ja imeväisikäisiä vauvoja.. Suurin osa hoidettavista lapsista on keskosvauvoja ja vastasyntyneitä, joilla voi olla muun muassa lieviä hengitysvaikeuksia, alhainen verensokeri, vastasyntyneen infektio, keltaisuus tai vieroitusoireita äidin päihteiden käytön takia. Vanhemmat voivat osallistua lapsen hoitoon alusta alkaen. L3 on lastenosasto, jossa hoidetaan infektiotauteja sairastavia alle 15-vuotiaita lapsia. Tavallisimmat infektiotaudit ovat ahtauttava keuhkoputken tulehdus ja ripuli. Myös keuhkokuume, kurkunpään tulehdus, epäselvä kuume, virtsatieinfektio ja yleisinfektio ovat yleisiä. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua lapsensa hoitoon ympäri vuorokauden. (Jorvin sairaala 2005.) 4.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyömme tarkoituksena oli analysoida hoitotyön kirjaamisen sisältöä edellä kuvatuilla viidellä eri osastolla. Tavoitteena on selvittää miten potilaslähtöistä kirjaaminen on ja kuinka hyvin Jorvin sairaalan kirjaamisen kriteerit toteutuvat. Potilaslähtöisessä kirjaamisessa korostuu potilaan oman näkemyksen kirjaaminen saamastaan hoidosta. sekä selkeä suunnitelmallisuus ja tavoitteiden toteutuksen seuraaminen. Tutkimuksella tuotetaan tietoa hankkeessa mukana olevien osastojen kirjaamisen nykytilan sisällöstä. Dokumentointi on yksi mittari arvioitaessa hoidon laatua, jatkuvan arvioinnin tehtävänä on turvata dokumentoinnin laadun edelleen kehittyminen. (Lauri, Moisander, Hämäläinen & Lehti 1991). 4.3 Tutkimustehtävät 1. Miten potilaslähtöisyys näkyy hoitotyön kirjaamisessa? 2. Miten Jorvin sairaalan kirjaamistyöryhmän laatimat kirjaamisen kriteerit toteutuvat nykyisessä kirjaamisessa?

20 Tutkimusaineisto Aineisto kerättiin Jorvin sairaalan lasten- ja naistentautien osastoilta, yhteensä viideltä eri osastolta, viidet potilaspaperit kultakin osastolta sisältäen potilaan koko hoitojakson. Potilaspaperit on kerätty ajalta Saimme valmiiksi kopioidut potilaspaperit, käsittäen potilaan koko hoitojakson joulukuussa Koska olemme itse harjoitelleet yhdellä osastoista, oli kyseinen ajankohta alkusyksy 2004 poissuljettu. Kesäaikana on sijaisia, joten sekään ajankohta ei olisi mielestämme antanut optimaalista kuvaa kirjaamisen nykytilasta. Valittuna ajankohtana ajattelimme osastoilla olevan mahdollisimman paljon vakituista henkilökuntaa. Kahdella osastolla oltiin siirtymässä sähköiseen järjestelmään alkuvuodesta 2005, joten otos täytyi ottaa myös ennen sitä. 4.5 Laadullinen tutkimus Suomenkielisissä laadullisen tutkimuksen oppaissa käytetään synonyymeinä ilmaisuja laadullinen ja kvalitatiivinen. Osassa kirjallisuutta niille osoitetaan myös erilaisia merkityksiä. Laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä yleistyksiin vaan kuvaamaan jotain tiettyä ilmiötä tai tapahtumaa. Siinä pyritään antamaan jollekin ilmiölle mielekäs tulkinta. Yleisimmät aineistonkeruumenetelmät laadullisessa eli kvalitatiivisessa tutkimuksessa ovat kysely, haastattelu, havainnointi ja erilaisiin dokumentteihin perustuva tieto. Näitä menetelmiä voidaan käyttää joko yksinään tai yhdisteltynä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 9, 73, 87.) Eskola ja Suorannan (1998, 13) mukaan laadullinen aineisto on karkeimmillaan aineiston ei-numeraalista kuvausta. Sitä on myös paljolti määritelty sitä kautta mitä se ei ole sekä verrattu kvantitatiiviseen eli määrälliseen tutkimukseen. Laadullisessa tutkimuksessa puhutaan aineiston osalta mieluummin näytteestä kuin otoksesta erotukseksi tilastollisesta otannasta. Analyysissä lähdetään liikkeelle ilman hypoteeseja, mikä tarkoittaa laadullisessa tutkimuksessa mahdollisimman vähin ennakko-oletuksin, tällöin puhutaankin aineistolähtöisestä analyysistä. Tällöin tutkittavasta kohteesta tai tuloksista ei ole varmoja ennakko-olettamuksia. (Eskola & Suoranta 1998, )

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi ABSTRAKTI Hoitotyön yhteenveto on yksi laadun kehittämisen väline hoitotyön laadun lisäämiseen ja potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseen. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS

PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS PÄIVÄKIRURGISEN POTILAAN HOIDON JATKUVUUS MARJA RENHOLM JOHTAVA YLIHOITAJA, HYKS AKUUTTI, HUS TUTKIMUKSEN TAUSTA Päiväkirurginen hoito on lisääntynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Tämä tuonut tarpeita

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 8/2010 29.1.2010 Asia: Kirjallinen varoitus Oikaisuvaatimuksen tekijä: X, sairaanhoitaja Virasto: Sairaala Päätös, johon haetaan

Lisätiedot