MITEN VOIT, OPISKELIJAHUOLTO? Elise Virnes

Transkriptio

1 MITEN VOIT, OPISKELIJAHUOLTO? Elise Virnes

2 Kiitos hyvin, mutta kiirettä riittää! onnistunut oppiminen, onnellinen ihminen keskeyttämisen vähentäminen läpäisyasteen nostaminen ja läpäisyn nopeuttaminen työelämään siirtymisen tehostaminen nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ammattitaitoisen työvoiman saaminen terveet, hyvinvoivat aikuiset

3 Muutos on varma asia! Eri alat kattava koulutustarjonta nopeampi reagointi kysynnän muutoksiin määrällisesti ja laadullisesti - muutokset ja koulutus erilaisia prosesseja Koulutusmuotojen yhteistyön lisääminen Opettajiston ja oppilaitosyhteisöjen kehittäminen Peruskoulun kehittäminen ammattiosaamisen alkeet ja työelämäkytkennän vahvistaminen Koulutuksen laadun varmistaminen muuttuviin tarpeisiin Epävarmuus Alakulttuurien lisääntyminen

4 Yksi ja yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki valmistelu käynnistettiin vuoden 2009 oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän toimenpide-ehdotusten mukaisesti laki on kokoava ja täydentävä laki, joka ei muuta palveluiden järjestämisvastuita, mutta selkeyttää oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuutta ja tukee eri viranomaisia yhteistyön tekemisessä lain on tarkoitus valmistua kuluvalla hallituskaudella

5 Elinikäinen ohjaus yhteistyöryhmä, jossa edustajat aluehallintovirastosta, ELYkeskuksesta, TEM:stä, CIMO:sta, Elinikäisen oppimisen neuvostosta, SM:stä, OPH:sta, STM:stä ja OKM:stä aloittanut toimintansa syyskuussa tukee elinikäisen oppimisen tavoitteita ja elinikäisen oppimisen neuvoston työtä esitys elinikäisen ohjauksen valtakunnalliseksi strategiaksi mennessä yhteistyöryhmä asti

6 Hyvää vointia Koulutuksen arviointineuvosto toteutti ammatillisen koulutuksen opiskelijahuollon arvioinnin (OPM:n toimeksianto) Hyvää vointia. Opiskelijahuollon toteutuminen, sen käytännöt ja kehittäminen toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuksen arviointineuvosto julkaisuja 49. Arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon laadukasta järjestämistä (opiskelijoiden tarpeet) tukea opiskelijahuoltoa ohjaavan lainsäädännön kehittämistä tukea eri hallinnonalojen ja ammattiryhmien välistä yhteistyötä

7 Mitä arvioitiin? opiskelijahuoltoon kuuluvien palveluiden tarjontaa ja saatavuutta opiskeluterveydenhuoltopalveluiden toimivuutta osana opiskelijahuoltoa koulutuksen järjestäjän opiskelijahuoltoon ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvää ohjeistusta, palveluista tiedottamista ja palveluihin ohjaamista opiskelijahuollon suunnittelua ja kehittämistä osana koulutuksen järjestäjän muuta toimintaa ja kehittämistä sekä osana sosiaali- ja terveystoimen kanssa tehtävää yhteistyötä

8 CQAF Parantamis- ja kehittämisprosessit - jatkuva parantaminen - kehittäminen - kehittämishankkeet -innovaatiot, parhaat käytännöt -toisilta oppiminen Suunnittelu strategiat ja toiminta- sekä kehittämis-suunnitelmat ja resurssit opiskelijahuoltosuunnitelmat ( ) opiskelijahuoltoprosessin kuvaaminen ja palveluiden suunnittelu) yhteistyön suunnittelu Metodit Toimintakuvaukset ja itsearviointi Muut selvitykset ja tutkimukset Haastattelu Hyvät käytännöt Arviointi-istunnot Seuranta ja arviointi itsearviointi/opiskelija- ja työelämäpalautteet ulkoinen arviointi/ vertaisarviointi seurantaindikaattorit tulokset tunnuslukuina ja näkemyksinä Toimeenpano palveluiden tuottaminen opiskelijahuoltoryhmien toiminta Turvallisuus ja terveys Oppimisen olosuhteet Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus Kodin ja koulun yhteistyö Opiskelijan tukeminen Opiskelijoiden erityistuki ja hoito Vastuut ja yhteistyö, eri tahojen roolit Aineelliset ja henkiset sekä taloudelliset resurssit

9 Tuloksista arviointiin osallistuneista (n=123) koulutuksen järjestäjistä 37,5% ylitti arviointiryhmän asettaman tavoitetason ja 62,5% alitti ko. tavoitetason koulutuksen järjestäjistä 11,7% ylitti tavoitetason kaikilla arviointitasoilla koulutuksen järjestäjistä 27,5% ei ylittänyt tavoitetasoa millään arvioidulla tasolla järjestäjien väliset erot olivat suuret kaikilla arviointialueilla tavoitetason ylittäneet järjestäjät olivat taustoiltaan hyvin erilaisia

10 Tulokset opiskelijan näkökulmasta opiskelijoista 10,4% opiskeli koulutuksen järjestäjän yksiköissä, joissa tavoitetaso ei ylittynyt millään arviointialueella opiskelijoista 67,6% opiskeli yksiköissä, joissa tavoitetaso ylitettiin jollakin arviointialueella opiskelijoista 22% opiskeli tavoitetason kaikilla arviointialueilla ylittäneissä yksiköissä

11 TAVOITETASON KAIKISSA ARVIOINTIKOHTEISSA YLITTÄNEET Axxell Utbildning AB Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Hengitysliitto Heli ry Invalidiliitto ry Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Kainuun maakunta kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Korpisaaren säätiö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kuopion talouskoulun kannatusyhdistys ry Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Savon koulutuskuntayhtymä Uusikaupunki

12 JÄRJESTÄJÄN TASO OMISTUSPOHJAN MUKAAN Suunnittelu Johtaminen Yhteisön hyvinvointi Yksilöllinen erityistuki Yhteistyö Voimavarat Seuranta ja arviointi Tulokset Parantaminen ja kehittäminen Keskimäärin Yksityinen Kunta Kuntayhtymä Tavoitetaso

13 JÄRJESTÄJÄN TASO SIJAINTILÄÄNIN MUKAAN Suunnittelu Johtaminen Yhteisön hyvinvointi Yksilöllinen erityistuki Yhteistyö Voimavarat Seuranta ja arviointi Tulokset Parantaminen ja kehittäminen Keskimäärin Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Tavoitetaso

14 JÄRJESTÄJÄN TASO KOON MUKAAN Suunnittelu Johtaminen Yhteisön hyvinvointi Yksilöllinen erityistuki Yhteistyö Voimavarat Seuranta ja arviointi Tulokset Parantaminen ja kehittäminen Keskimäärin Pieni Keskisuuri Suuri Tavoitetaso

15 Arviointituloksia Yleiskäsitys koulutuksen järjestäjät ovat kohdistaneet paljon taloudellisia ja henkisiä voimavaroja opiskelijahuoltoon, yhteisöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen erityisesti painotetaan turvallisuutta sekä kiusaamisen ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyä järjestäjien välillä suuria eroja siinä, miten opiskelijahuolto ymmärretään opiskelijahuolto on ongelmalähtöistä ja toimenpidekeskeistä, ennaltaehkäisevä työ ei ole luonteva osa käytännön opiskelijahuoltoa käytössä paljon erilaisia "suunnitelmia", mutta vain osalla järjestäjistä opiskelijahuollon suunnitelma oli osa opsia oppilaitos- ja alakohtaista ajattelua; eroja opiskelijahuollon ymmärtämisessä, tavoitteissa ja palveluissa

16 Organisaatiouudistusten vaikutus - näkyy opiskelijahuollon organisoinnissa tai sen uudistamisessa - suuri vaihtelu järjestäjien välillä; uusia kuntayhtymiä, joissa opiskelijahuolto delegoitu oppilaitoksille ilman järjestäjän linjauksia ja periaatteita. Kuntayhtymiä, joissa tavoitellaan yhdistettyjen oppilaitosten yhteistä opiskelijapalveluiden määrittämistä, koordinointia, suunnittelua ja kaiken tämän kytkemistä ops-työhön - ongelmallista pitkien välimatkojen päässä sijaitsevat yksiköt ja tasapuolisten opiskelijahuoltopalveluiden turvaaminen - oppilaitos- ja alakohtaista ajattelua; eroja opiskelijahuollon ymmärtämisessä, tavoitteissa ja palveluissa

17 Suunnittelu, seuranta ja arviointi - isot koulutuksen järjestäjät määrittäneet opiskelijahuollolle vision, strategian ja tavoitteen - pienillä järjestäjillä päivittäinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys korvaa suunnittelun - strategisen suunnittelun asemasta opiskelijahuollon kohdalla korostuu toiminnan suunnittelu (esim. vuosikellot) - yleensä ei määritelty määrärahoja opiskelijahuollon toimintaan, kustannuksia ei näin ollen myöskään seurattu eikä oltu selvillä toiminnan kustannustehokkuudesta - paljon erilaisia suunnitelmia, jotka tehty eri aikoina eri tavoitteisiin => pirstaleisuus

18 opinto-ohjaus voi sisältyä opiskelijahuoltoon tai sitten ei opiskelijahuollolle ei yleensä ole asetettu mittavia tavoitteita opiskelijahuollon henkilöstön määrää, osaamista tai koulutusta ei juurikaan suunnitella, arvioida tai kehitetä opiskelijahuoltoa ei hahmoteta tulostavoitteisena kokonaistoimintana vain harvalla järjestäjällä määritelty (ajateltu) laatukriteerit opiskelijahuollon palveluille

19 seurantaindikaattorit painottuvat keskeyttämiseen ja läpäisyasteeseen arviointi painottuu opiskelijoiden tyytyväisyyden kartoitukseen ja opiskelijahuoltoryhmien keskusteluihin kansallinen seuranta vähäistä toiminnan merkittävyyteen nähden opiskelijahuollon tavoitteet epäselvät - myös kehittäminen epäsystemaattista

20 Opiskeluterveydenhuollon suunnittelu - opiskeluterveydenhuollon suunnitteluvastuuta ei koeta kuuluvaksi koulutuksen järjestäjälle, vaan vastuu katsotaan olevan oppilaitoksen kotikunnalla - koulutuksen järjestäjillä ei juurikaan roolia terveystoimen yhteistyökumppanina tai opiskelijoiden "asianajajana" - yhteisiä suunnittelukäytäntöjä vain muutamilla järjestäjillä - yksittäisen opiskelijan asioissa tehdään tarvittaessa yhteistyötä

21 Opiskelijahuollon johtaminen kokonaisuutena opiskelijahuollon johtaminen on hajanaista johtamiseen vaikuttaa suuresti järjestäjän koko ja yksiköiden määrä johtamisessa korostetaan usein "yhdessä sopimista ja päättämistä" yksittäisellä työntekijällä suuri vastuu "toimenkuvansa mukaisista" ratkaisuista ja päätöksistä (korostuu pienissä yksiköissä) rehtori, apulaisrehtori, koulutusalajohtaja/yksikön johtaja usein päätöksen tekijä (opiskelijavalinta, opintojen keskeytyminen, eroaminen, rangaistukset) isoilla järjestäjillä opiskelijapalveluyksiköitä, joilla johtaja (kuraattori-, opintojen ohjaus, opiskelijahallinto, asuntola- ja vapaa-aikatoiminta, erityisopetus yms.) Johtaja joryn jäsen (ehkä)

22 opiskelijahuoltoryhmillä paljon valtaa, erityisosaamista, todella tärkeitä, mutta usein etäällä opettajien arjesta asiat enemmän käytäntö- kuin kehittämis- tai ennaltaehkäisyyn painottuvia ryhmänvastaavat lähiaikuisia, eivät kuitenkaan paljon mukana opiskelijahuoltoryhmien toiminnassa opintojen ohjaajilla suuri rooli

23 OPPILAITOKSEN HYVINVOINTI yhteisöllisyys, turvallisuus ja oppimisen olosuhteet painopisteinä turvallisuuteen panostetaan paljon (-henkinen turvallisuus?) opinto-ohjaajan rooli keskeinen nivelvaiheiden merkitys tiedostetaan asumis-, ravitsemispalvelut hyvällä tasolla kodin ja oppilaitoksen yhteistyö melko hyvällä tasolla opettajat etäällä opiskelijahuollon ytimestä ryhmäohjaajien rooli keskeinen oppilaskuntatoiminnan rooli vaatimaton

24 pirstaleinen toimintaohje- ja sääntöviidakko ( painopiste kokonaisvaltaiseen hyvinvointisuunnitelmaan ja periaatteisiin) ongelmakeskeisyys ( ongelmista ennaltaehkäisyyn ) vapaa-ajan toiminnot painottuvat joissakin yksiköissä, asuntolatoimintaan panostettu (jotkut järjestäjistä) terveystietoa ei mielletä hyvinvoinnin aspektiksi ammattiin liittyvä terveystieto melko hyvin otettu huomioon terveystarkastuksia ei kaikille opiskelijoille terveyskyselyn tuloksia ei hyödynnetä kattavasti kuraattori- ja psykologipalvelut eivät tarpeita vastaavia

25 Tiivistys opiskelijahuollon tarpeet kasvaneet => opiskelijahuollon palvelut laajentuneet ja monipuolistuneet => mitä ovat? toiminnan painopiste yhteisöllisyyden lisäämisessä ja opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisessa turvallisuus ja keskeyttämisen ennaltaehkäisy järjestäjien mielestä tärkeitä ongelmia eniten opiskelijahuollon suunnittelussa, toiminnan johtamisessa, eri toimijoiden vastuiden epäselvyydessä, yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa, terveydenhuollon palveluiden riittävyydessä, seurannassa ja arvioinnissa

26 KEHITTÄMISKOHTEET Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys elämänhallinta, yhteisöllisyys, terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy koko henkilöstön roolin vahvistaminen opiskeluympäristön terveellisyys opiskelijahuoltopalveluiden saatavuuden varmistaminen ja tasainen laatu opiskelijoiden yksilöllisyys

27 SUUNNITTELU JA SAATAVUUS opiskelijahuollon strategia, vuosisuunnitelmat yhdensuuntaisuus ja palveluiden koordinointi hyvinvointisuunnitelma määrärahat ja suositusten mukainen mitoitus seurantajärjestelmä ja oma arviointi opiskelijoiden hyvinvointia koskevien tietojen hyödyntäminen

28 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIHUOLLON PALVELUT opiskelijoiden asianajaja huolehtiminen palveluista kirjalliset sopimukset kuntien kanssa palveluiden turvaaminen yhteistyössä riittävyys sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja johtamisen selkeyttäminen opiskelijoiden tarpeiden selvittäminen säännöllisesti henkilöstömitoitus suositusten mukaiseksi palvelut laatusuositusten mukaisiksi

29 KANSALLINEN TASO äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan jatkumo: nuorten terveysneuvolat kuntien sosiaalitoimen vastuiden selkeyttäminen myös rahoitusvastuu hallinnon rajat ylittävän yhteistyön toimintamallit seuranta, indikaattoreita ja arviointimallit osaamistarpeisiin perustuva henkilöstökoulutus edellytykset alueellisille koulutustilaisuuksille arvioinnin tulosten käsittelemiseksi jatkohankkeeksi toisilta oppimisen hanke (vertaisarviointi/benchmarking) vaikuttavuuden seuranta-arviointi

30 Millainen oppilaitos sitouttaa opiskelijansa opintoihin ja ehkäisee turhaa keskeyttämistä? Oppilaitos toimii systemaattisesti ja sitkeästi vaikeistakin asioista oppien tarkastelee omaa toimintaansa kriittisesti ja muuttaa sitä tarvittaessa keskittyy tiettyihin asioihin kerrallaan luo turvallisen ja välittävän oppimisympäristön ei ole täydellinen, mutta omaa pyrkimyksen kehittyä! Oppilaitoksessa on pedagoginen jaettu johtajuus, opetussuunnitelmaa käytetään kehittämisen välineenä, kehittämistyöhön panostetaan, työssäoppimista kehitetään, ohjauksen saatavuus turvataan ja myös ammattiopettajat osallistuvat siihen ohjauksen ammattilaisten rinnalla (Jäppinen; Kiinni ammattiin - ote opintoihin: ng=fi)

31 Hyvinvointi kouluyhteisössä on tärkeää! koulu, oppilaitos ei ole lapsille ja nuorille vain koulu, "työpaikka", vaan se on tärkeä, jopa keskeinen kasvu- ja kehitysyhteisö kouluyhteisön / oppilaitosyhteisön arki sisältää tekijöitä, jotka itsessään voivat vahvistaa tai heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista kouluyhteisöön kuuluvat aikuiset ja lapset / nuoret itse kouluyhteisö rakentuu hyvin monenlaisista suhteista, joita ei välttämättä tiedosteta eikä osata aina hyödyntää lapsen/nuoren kasvun tukena koulua, oppilaitosta voi ja tulee kehittää myös työ- ja kasvuyhteisönä

32 Kouluhyvinvointi voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: (Kouluhyvinvointityöryhmän muistio) 1. - olosuhteet sis. koulun fyysisen ympäristön, opetusjärjestelyt ja välitunnit sekä tarjotut palvelut (kouluruokailu, terveydenhuolto, kuraattori yms.) - ovatko kunnossa? Missä se näkyy? 2. - sosiaaliset suhteet = oppilaiden /opiskelijoiden sosiaaliset suhteet, opettajaopisk.suhteet, kotien ja koulun yhteistyö, suhteet ympäröivään yhteisöön Toimintakulttuuri = käytännön tulkinta koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. - viralliset säännöt? epäviralliset säännöt? - puhutaanko ja sovitaanko näistä asioista? toimivatko suhteet? miten?

33 3. - itsensä toteuttamisen mahdollisuudet = mahdollisuudet opiskella omien taitojen ja kykyjen mukaisesti, palaute, kannustus, rohkaisu - onko mahdollista kasvaa ja kehittyä omaksi itsekseen? missä se näkyy? 4. - terveydentilaa tarkastellaan lähinnä psykosomaattisina oireina, jotka heijastavat mm. mielenterveyttä - huomataanko, välitetäänkö, puututaanko? kuka puuttuu? - missä välittäminen näkyy?