VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE

Transkriptio

1 VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE PKAMK N HANNE KOLI VERKKO- VERKKO-OHJAUKSELLA TARKOITETAAN ERILAISISSA VERKKOYMPÄRISTÖISSÄ TAPAHTUVAA TAVOITTEELLISTA OPPIMISPROSESSIN, OPISKELUN, OPPIMISEN JA OSAAMISEN KEHITTYMISEN TA. VERKKO-OPPIMISTA JA OPISKELUA VOIDAAN OHJATA VALITUILLA MENETELMILLÄ JA TYÖTAVOILLA, JOTKA EDISTÄVÄT OPPIJOIDEN TYÖSKENTELYÄ JA TIEDONPROSESSOINTIA. TAVOITTEENA ON EDISTÄÄ, TUKEA JA SEURATA OPPIJOIDEN OSAAMISEN KEHITTYMISTÄ. KEINOJA JA MENETELMIÄ: strukturointi, prosessi, vaiheet, ohjeistukset, oppimistehtävät toimeksiantoineen, palautteet, oppimista edistävät elementit, menetelmät ja pedagogiset mallit. 2 1

2 MITÄ, MIKSI JA KUKA OHJAA? MITÄ OHJATAAN JA MIKSI? - Sisältöjä - Oppimisprosessia - Opiskelua/työskentelyä - Ryhmäprosesseja MITEN / MILLOIN OHJATAAN? - Oppimistehtävillä - Toimeksiannoilla - Työtavoilla - Aineistoilla - Ohjeistuksilla ja työskentelyohjeilla - Arvioinnilla ja palautteella - Välineillä ja teknologialla KUKA/MIKÄ OHJAA? - Kouluttaja - Tuutori - Asiantuntija - Toinen opiskelija - Pienryhmä - Tietokone 3 OSAAMISEN KEHITTYMISEN TILANTEET JA NIIDEN AIKAISEMPI TIETÄMYS PALAUTE AINEISTO OHJE TEHTÄVÄ PALAUTE AINEISTO OHJE VERKKO-OPPIMISPROSESSI JA SEN TEHTÄVÄ TAVOITTEENA OLEVA OSAAMINEN JA OPPIMISTULOKSET AINEISTO OHJE PALAUTE TEHTÄVÄ AINEISTO OHJE PALAUTE TEHTÄVÄ 4 2

3 VERKKO-OHJAUKSEN MUOTOJA OHJAUKSEN MUOTOJA Ennakkoon strukturoitu ohjaus Ennakkoon päätetty ohjaus On Demand -ohjaus Ad Hoc -ohjaus Vuorovaikutustilanteen ohjaus MITEN OHJATAAN? Esimerkkejä Ennakkoon valmisteltu ja suunniteltu oppimisprosessi ja sen rakenne, ohjeet ja oppimistehtävät. Oppimistehtävien palaute ja ajankohdat, ohjaus ajallisesti ja resurssien mukaan suunniteltuna eri vaiheisiin ja tilanteisiin, opiskelun seuranta. Oppijasta opiskelijasta lähtöisin oleva ohjaus. Opiskelija pyytää tarvittaessa ohjausta esim. ohjauspyyntölomakkeella. Ohjaajan reagointia esim. opiskelun etenemisen seurannassa tai vaikka keskustelualueella. Ohjausta tarpeen vaatiessa. Dialogin ohjaus ja sen edistäminen, ohjaajan havainnot ja ohjaus niiden perusteella. 5 OHJAUKSEN SUUNNITTELU OPPIMISPRO- SESSIN VAIHE JA AIKATAULU VAIHEEN TAVOITE TEHTÄVÄ JA - YMPÄRISTÖ MITÄ OHJATAAN? - sisältöä, prosessia, työskentelyä KETÄ OHJATAAN? Yksilö, pienryhmä, suurryhmä KUKA / MIKÄ OHJAA= Opettaja, opiskelija, tietokone OHJAUKSEN MUOTO Ohjauspyyntö, Ad Hoc, ennakkoon päätetty OHJAUKSEN VÄLINEET Lomake, reflektio, portfolio, logi, Facebook jne. OHJAUKSEN MEDIAT Tehtävätyökalu KeskustelualueSposti, Tekstiviesti Blogi, Facebook Connect, Skype jne

4 OHJAUKSEN ENNAKKOSUUNNITTELU OPETUS/OPPIMISTILANTEISIIN. CASE MATKAILUPALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN OPETUS / OPPIMISTILANNE OPPIMISTEHTÄVÄ AJANKOHTA KESTO PALAUTE MITÄ, KENELLE? MUU 1. MITEN PALVELUJA TUOTTEISTETAAN? - Tavoite - Sisältö - Konteksti - Laajuus Deadline XX.XX.2011 Deadline XX.XX Tehtävä Henkilökohtainen lyhyt palaute siitä miten 2. Tehtävä ok palaute Prosessi alkaa tiedote Opiskelun seurantataulukko 1. Vaihe päättynyt miten meni 2. MITEN PALVELUTUOTE RAKENTUU? -Tavoite -Sisältö -Konteksti -Laajuus 3. XX.XX Tehtävä ryhmäpalaute 2. Vaihe alkaa tiedote 2. Vaihe päättynyt - miten meni 3. MITEN PALVELUTUOTTEEN TUOTEKEHITYS TAPAHTUU? -Tavoite -Sisältö -Konteksti -Laajuus 4. MITEN PALVELUTUOTTEITA MYYDÄÄN JA MARKKINOIDAAN? -Tavoite -Sisältö -Konteksti -Laajuus 4 XX.XX Tehtävä - tsekkilista 3. Vaihe alkaa tiedote 5 6 XX.XX.2011 XX.XX.2011 Jne. Jne. Kokonaisprosessi päättynyt kuinka moni sai valmiiksi miten edetä jos ei saanut valmiiksi? 7 MITEN ESITTELET OPINTOJAKSON? OPPIMISPROSESSI TAI OPINTOKOKONAISUUS onko nimi kuvaava ja selkeä? LAAJUUS opintojakson laajuus opintopisteinä, opintoviikkoina, opiskelutunteina. AIKA milloin opintojakso alkaa ja päättyy. OHJAAJAT kuka ohjaa, miten ja milloin ohjaaja on tavoitettavissa sekä yhteystiedot (esim. sähköposti, matkapuhelin, Skypenimi). TOTEUTTAJAT Kuka/ketkä ovat suunnitelleet opintojakson. OPINTOJAKSON TAVOITTEET opiskelun ja oppimisen tulee aina olla tavoitteellista. Oppimisen/osaamisen tavoitteet kuvataan TERVETULOTOIVOTUS tervetulotoivotuksen tarkoituksena on kertoa opintojaksosta tiiviisti, kiteytetysti ja innostuneesti. Sen avulla herätetään kiinnostus aiheeseen ja opiskeluun. Voi olla muodoltaan tekstiä, kuvia, video, äänitiedosto tms. MUISTA 1. Ihminen toimii aikaisemmin opitun varassa, se nopeuttaa toimintaa, mutta kouluttajan tekemät muutokset saattavat jäädä huomaamatta ellei niitä osoiteta. 2. Havaitseminen on valikoivaa kaikkea ei huomata, verkossa tekstiä lähinnä silmäillään ja sitä ei välttämättä lueta kokonaan. 3. Ihminen pystyy pitämään mielessään vain tietyn määrän tietoa yhdellä kertaa, joten älä täytä sivuja liialla informaatiolla. 4. Symbolit ja värit tukevat ja edistävät havaitsemista. 8 4

5 MITEN VALITSET AINEISTOT? Verkko-oppimisympäristöön valituilla AINEISTOILLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI oppimisen ja osaamisen kehittymisen kannalta. Ne ohjaavat oppijoiden ajattelua ja toimintaa. Aineistojen VALINTA JA JÄSENTÄMINEN ON ERITTÄIN tärkeää, koska niiden avulla opiskelija kehittää osaamistaan ja syventää ajatteluaan. Verkkoympäristöissä TULISI VÄLTTÄÄ LINKKILISTOJEN TYYPPISTÄ, suurta itseohjautuvuutta edellyttävää aineistojen käyttöä, koska ne saattavat vaikeuttaa tietojen löytymistä ja aikaansaada ajan käyttöä epäolennaiseen. Aika saattaa kulua tiedon etsimiseen tiedonprosessoinnin sijaan eri asemassa ovat opintojaksot, joissa tavoitteena on tiedonhaku. Ohjaaja voi käyttää oppimisprosessin eri vaiheissa eri muodoissa olevia aineistoja käyttötarpeen mukaan. Aineistot voivat olla ohjaajan tuottamia teksti-, ääni- tai videoklippejä, joiden avulla oppivat pääsevät orientoitumaan aihealueeseen RAUHASSA KESKITTYEN JA VAIKKA USEAAN KERTAAN TOISTAEN. Aineistojen tarkoituksena voi olla aihealueen selvittäminen siten, että OPPIJAN HUOMIO KIINNITETÄÄN JOHONKIN OLEELLISEEN, VAIKKA AIVAN UUTEEN ASIAAN. Aineistojen tehtävä on tällöin toimia OPPIJOIDEN OPPIMISTA EDISTÄVINÄ ELEMENTTEINÄ. 9 MINKÄLAISIA OHJEITA JA OHJEISTUKSIA TARVITAAN? OHJEET OVAT OPPIMISPROSESSIN KESKEINEN ETEENPÄIN VIEVÄ VOIMAVARA TEHDÄÄN USEIN RAUTALANGASTA VÄÄNTÄMÄLLÄ SELKEÄ KIELI YKSINKERTAISET LAUSEET VÄLTÄ ADJEKTIIVEJA VÄLTÄ SIVULAUSEITA KAPPALEESSA KORKEINTAAN 6 RIVIÄ VARMISTETAAN OHJEIDEN PERILLE MENO MINIMOIDAAN TURHAUTUMINEN 10 5

6 MITEN JUOKSUTAT OPPIMISPROSESSIA? ESIMERKKI JUOKSUTUKSESTA OPPIMISPROSESSIN /OPINTOJAKSON ALUSSA tutustut aihealueeseen pohtimalla sitä mitä tiedät aihealueesta entuudestaan ja missä olet asiaan aikaisemmin tutustunut. Tämä tapahtuu siten että kirjoitat teemasta Mitä...? maksimissaan yhden A4 verran. Sen jälkeen teet monivalintatehtävän, jossa arvioit omaa osaamistasi suhteessa tämän opintojakson tavoitteisiin. TOISESSA VAIHEESSA pääset kahden casen avulla tutustumaan aiheeseen hieman enemmän ja... KOLMANNESSA VAIHEESSA jatkat toisen vaiheen aihealueen tarkastelua hieman syvemmälle... Ja katsomme missä kaikissa tilanteissa arkimaailmassa aiheeseen voi törmätä. NELJÄNNESSÄ VAIHEESSA käsittelemme muutamaa keskeistä käsitettä, myös niiden syntyhistoriaa. OPPIMISPROSESSIN /OPINTOJAKSON LOPUKSI teet kokoavan PowerPointesityksen opintojakson eri osa-alueista. Sen jälkeen teet uudelleen alussa tekemäsi monivalintatehtävän ja katsotaan miten oma osaamisesi on prosessin aikana kehittynyt. 11 TIEDOTTAMINEN JA UUTISOINTI Tiedottaminen ja uutisointi ovat ohjaajan VIESTINTÄÄ opiskelijoille oppimisprosessin eri vaiheissa. Voidaan suunnitella etukäteen. Tämä tiedotus on hyvä TALLENTAA johonkin paikkaan, jotta opiskelijat voivat palata ao. asioiden pariin myöhemmin. Tiedottamisessa kuten yleensäkin verkkoviestinnässä on tärkeää OTSIKOIDA VIESTIT informatiivisesti esim. 3. vaihe alkaa. Tiedottaminen on ohjaajan suunnasta tulevaa YKSISUUNTAISTA viestintää, johon ei odoteta vastauksia opiskelijoilta. KYSYMYKSIÄ Miten tiedotus suunnitellaan eri vaiheisiin? Miten tiedotetaan uuden vaiheen alkamisesta? Miten tiedotetaan jonkin vaiheen päättymisestä? Miten viesti otsikoidaan? Miten viesti muotoillaan? Miten tiedotteet arkistoidaan? 12 6

7 MITEN SEURAAT OPISKELIJAN ETENEMISTÄ? Opiskelun seurannalla tarkoitetaan sitä, että opiskelijoiden opiskelusta ja oppimistehtävien tekemisestä jää jäljet oppimisympäristöön, joko opiskelijan itsensä nähtäville, pienryhmän nähtäville tai koko opiskeluryhmän nähtäville. Seuranta on ohjaajan (aikaa säästävää) rutiiniohjausta, jolloin hän taulukon avulla osoittaa opiskelijoille onko oppimistehtävä tullut perille, onko se hyväksytty jne. Opiskelun edistymisen seuranta on kokemusten mukaan erittäin merkityksellinen kiinnostusta ylläpitävä toimintatapa. Se toimii ohjaajan ja opiskelijan välisenä jännitteenä, joka informoi, kannustaa ja realisoi toimintaa. Opiskelun seurantaa voi tehdä opettaja tai opiskelija itse esim. suunnitellulle excelpohjalle. 13 OPISKELUN ETENEMISEN SEURANTA 14 7

8 MITEN ARVIOIT? Arvioinnilla on merkittävä ohjauksellinen tehtävä, kun se rakennetaan oppimisprosessin eri vaiheisiin. Arviointi voi olla mm. sitä, että oppijat arvioivat toistensa kognitiivista ja/tai sosiaalista läsnäoloa eli toistensa osallistumista, aktiivisuutta, osuutta ja merkityksellisyyttä pienryhmän työskentelyyn sisällöllisen tuottamisen osalta. Oppijat voivat arvioida oppimisen tavoitteita ja sen sisältöjä arvioimalla omia tuotoksiaan, joiden kehittämisessä he ovat jo valinneet ja jäsentäneet oppimisen kannalta olennaisia asioita. 15 MITEN SUUNNITTELET PALAUTTEEN ANNON? Palautteen annolla tarkoitetaan sitä, että ohjaaja, vertaisopiskelija tai asiantuntija antaa palautetta opiskelijan työskentelystä, osallistumisesta, oppimistehtävistä, tavoitteen mukaisesta toiminnasta jne. Se on ohjaajan taitoa tehdä havaintoja ja mm. viestiä, puhua, selittää, tarkentaa, korostaa, saada ymmärtämään, saada työskentelemään, oppimaan, kiinnostumaan, reflektoimaan. Palautteen tulee olla mahdollisimman autenttista, aitoa, tilanteeseen sopivaa. Kannattaakin miettiä miten palautetta annetaan: antaako palautetta kirjoittamalla, äänittämällä palaute äänitiedostoksi, antamalla palautetta ohjauskeskustelussa tai vaikka antamalla palautetta symbolien avulla. Kysymyksiä MIKSI annetaan palautetta? MISTÄ annetaan palautetta yksilölle? Mistä annetaan palautetta pienryhmälle? Mistä annetaan palautetta suurryhmälle? MITEN annetaan palautetta yksilölle? Miten annetaan palautetta pien-/ suurryhmälle? Miten ohjataan vertaispalautteen antamiseen? Miten ohjataan pienryhmää antamaan palautetta toisilleen mm. yhteisen oppimistehtävän tekemiseen osallistumisesta tai toimeksiannon mukaisesta työskentelystä? Miten ohjata opiskelijaa vastaanottamaan palautetta? Miten ohjata opiskelijaa reflektoimaan oppimistaan? Miten ohjata opiskelijoita pyytämään ja etsimään palautetta toisilta opiskelijoilta? Miten palautteet tai palautekeskustelut dokumentoidaan jatkoa varten? 16 8

9 MITEN HERÄTÄT KIINNOSTUKSEN JA MIKSI? Miten ylläpidät kiinnostusta? KIINNOSTUS on psykologinen tila joka syntyy yksilön ja kohteen välille. Kiinnostus on emootio. 4-VAIHEINEN MALLI KIINNOSTUKSEN KEHITTYMISESTÄ (Hidi&Renninger 2006) 1. Tilannesidonnainen liikkeelle sysätty kiinnostus (mm. yllättävä teksti, informaatio, ulkoa tuettua, ryhmä töitä, ongelmanratkaisua, tietokoneilla työskentelyä) 2. Tilannesidonnainen kestävämpi /pysyvämpi kiinnostus (merkitykselliset tehtävät, henkilökohtainen osaamisen kehittyminen, ulkoa tuettua, merkitykselliset, henkilökohtaisesti koskettavat osallistumiset: PBL, yhteisöllisyys, tutorin henkilökohtainen ohjaus) 3. Heräävä henkilökohtainen kiinnostus (positiiviset tunteet, pysyvät tiedot, arvot, perustuu aikaisempaan yhteyteen, opiskelijasta tulee utelias, hänelle syntyy omia aiheeseen liittyviä kysymyksiä, omia haasteita, itse aikaansaatu kiinnostus, tarvitsee rohkaisua ja tukea ulkopuolelta) 4. Hyvin kehittynyt henkilökohtainen kiinnostus (positiiviset tunteet, paljon varastoituvaa tietoa, arvokasta tietoa, työnteko tuntuu vaivattomalta, itse aikaansaatua) 17 MILLÄ VÄLINEILLÄ OHJAAT? SÄHKÖPOSTI TEKSTIVIESTI BLOGI FACEBOOK GOOGLE DOKUMENTIT CONNECT PRO SKYPE KESKUSTELUALUE LOGI 18 9