Viestinnän merkitys muutostilanteissa Mitä virastojen johto odottaa viestinnältä, ja mitä viestijät johdolta LIITTEET

Transkriptio

1 Viestinnän merkitys muutostilanteissa Mitä virastojen johto odottaa viestinnältä, ja mitä viestijät johdolta LIITTEET

2 Sektori Onko virastossanne toteutettu viime vuosina jokin merkittävä muutos, joka on herättänyt yleisesti epävarmuutta, vastustusta ja kiistoja? (Voit valita useamman vaihtoehdon.) Toimintojen alueellistaminen, tai viraston tai sen osan muutto toiselle paikkakunnalle liitos Virastojen yhdistäminen ja/tai uuden viraston perustaminen Muu merkittävä organisaatiomuutos Viraston tehtävien ja/tai toimintatapojen laaja muutos Muutto tai iso remontti toimitiloissa Jokin muu iso muutos, mikä? Arvioi mielestäsi merkittävintä viime vuosien muutosta (muutos voi olla vielä keskenkin). Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit muutoksessa onnistumisesta kokonaisuutena? Miten hyvin seuraavat asiat omasta mielestäsi toteutuivat muutosprosessissa? Muutostarpeen kiteyttäminen ja perusteleminen Niiden sisäisten ryhmien osallistaminen, joita muutos koskee Niiden ulkoisten ryhmien osallistaminen, joita muutos koskee Muutoksen etenemisestä kertominen, tilanteen jatkuva päivittäminen Henkilöstön sitoutuminen muutoksiin Sidosryhmien ja asiakkaiden tuki muutoksille Muutoksen onnistumisen arviointi jälkikäteen Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti Miten merkittävä rooli viestinnällä mielestäsi oli isojen muutosten läpiviemisessä? En osaa arvioida

3 Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa arvioida Miten läheistä yhteistyötä viestintäyksikkö teki tuolloin seuraavien tahojen kanssa? Virastopäällikön (päätai ylijohtaja, osastopäällikkö tms.) kanssa Muun ylimmän johdon kanssa Hallinnon / HR:n kanssa Muutoksen alla olevien yksiköiden esimiesten ja tiiminvetäjien kanssa Muiden organisaatioyksiköiden kanssa Hyvin tiivistä ja jatkuvaa (päivittäistä) Tiivistä (useita kertoja viikossa) Melko Melko vähäistä tiivistä (noin kerran (noin kerran kahdessa viikossa) viikossa) Vähäistä (harvemmin kuin joka toinen viikko) Yhteistyö oli Yhteistyöhön ei hyvin vähäistä ollut tarvetta / ei (kuukausittain koske tai harvemmin) organisaatiotamme Osallistuuko viestintäyksikön edustaja virastonne ylimmän (strategisen) johtoryhmän työskentelyyn? Osallistuu täysivaltaisena jäsenenä Viestinnällä on läsnäolo-oikeus Osallistuu vain tarvittaessa asiantuntijana Ei osallistu Kenelle viestintä raportoi toiminnastaan? Suoraan viraston päällikölle Hallintojohtajalle Henkilöstöjohtajalle Muulle taholle, kenelle Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat viestintäyksikön asemaa virastossanne? Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Viestintää kuullaan tärkeitä hankkeita suunniteltaessa Viestintäyksikkö tietää ennen muita ylimmän johdon tekemien

4 päätösten sisällöstä Viestinnältä tulleet ehdotukset ja näkökohdat otetaan päätöksissä huomioon Viestinnän esittämät ehdotukset ja näkökohdat vaikuttavat asioiden käsittelyyn johtoryhmässä ja substanssiasiantuntijoiden kanssa käytävissä keskusteluissa Viestintä tukee viraston strategisten tavoitteiden saavuttamista Arvioi, miten tärkeinä pidät seuraavia viestintäyksikön tehtäviä muutosten läpiviemisessä ja miten hyvin viestintäyksikkö on tehtävissään onnistunut. Viestintäyksikkö on osallistanut niitä sisäisiä ryhmiä, joita muutos koskee esimerkiksi järjestämällä pienryhmäkeskusteluja henkilöstön keskuudessa Viestintäyksikkö on osallistanut niitä ulkoisia ryhmiä, joita muutos koskee esimerkiksi herättämällä kansalaiskeskustelua päätöksenteon pohjaksi Viestintäyksikkö on auttanut johtoa perustelemaan muutostarpeen selkokielellä ja määritellyt ydinviestit TÄRKEYS ONNISTUMINEN Kriittisen tärkeä (valitse Ei En Hyvin Kohtalaisen vain 1 2 Tärkeä erityisen osaa tärkeä tärkeä asiaa tärkeä sanoa kriittisen tärkeiksi) Erittäin hyvin En Melko Erittäin Hyvin Kohtalaisesti osaa huonosti huonosti sanoa

5 Viestintäyksikkö on valmentanut ja sparrannut johtoa ja esimiehiä muutosviestintään Viestintäyksikkö on lanseerannut muutoksen ulkoisesti ja huolehtinut viestien kohdentamisesta eri sidosryhmille Viestintäyksikkö on tukenut johtoa jalkautumaan henkilöstön ja sidosryhmien keskuuteen esimerkiksi järjestämällä johdon kyselytunteja tai vaikuttajatapaamisia Viestintäyksikkö on tiedottanut aktiivisesti muutoksen etenemisestä Viestintäyksikkö on pitänyt yllä ja vahvistanut yhteisöllisyyttä muutoksen aikana ja uudessa organisaatiossa Ammattimaisella viestinnällä viestintäyksikkö on vaikuttanut myönteisesti sidosryhmien mielikuviin ja mielipiteisiin sekä virastonne ulkoiseen kuvaan Viestintäyksikön yhteistyö ylimmän johdon kanssa on ollut saumatonta Viestintäyksikkö on aidosti sisäistänyt sen, mistä muutoksessa on kyse

6 Viestintä on ollut suunnitelmallista sekä yhteisesti sovittujen linjausten mukaista Viestintä on ollut ennakoivaa ja aktiivista Jokin muu viestintäyksikön tehtävä, mikä? Miten hyväksi arvioit viestintäyksikön osaamisen ja valmiudet seuraavissa asioissa? Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Systemaattisuus ja suunnitelmallisuus kaikessa tekemisessä Uusien ajatusten ja toimintatapojen ketterä omaksuminen Järjestelmällinen projektinhallinta Toimiva yhteistyö sekä viraston sisällä että ulkoisten sidosryhmien kanssa Uusien, rohkeiden näkökulmien esittäminen päätöksenteon tueksi Luotettavana neuvonantajana toimiminen, konsultointi, avainhenkilöiden sparraus Sidosryhmien osallistaminen ja kuunteleminen Toimintaympäristön luotaus (ml. mediaseuranta) Käytännön viestintätaidot (sujuva kynä) Esiintymistaidot (selkeä ulosanti) Luovuus Ydinviestien määrittely, viestien

7 pukeminen ymmärrettävään muotoon Digitaalisen viestinnän osaaminen ja hyödyntäminen Sosiaalisen median osaaminen ja hyödyntäminen Visuaalisen viestinnän osaaminen ja visuaalisuuden hyödyntäminen Mediasuhdeosaaminen ja median toimintatapojen tunteminen Viestinnän ja muutoksen tutkimus ja analyysi Viestintäprosessien määritteleminen, noudattaminen ja kehittäminen Jokin muu osaamisalue, mikä? Miten hyväksi arvioit virastonne ylimmän johdon viestintävalmiudet? Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa arvioida Entä miten hyväksi arvioit virastonne asiantuntijoiden viestintävalmiudet? Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa arvioida Mitä asioita viestintäyksikön tulisi jatkossa kehittää omassa toiminnassaan? Mikä on virastonne viestintäbudjetin suuruusluokka, kun viestinnän henkilöstökulut otetaan huomioon?

8 alle euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa 1 miljoona euroa euroa euroa euroa euroa euroa Yli euroa en osaa sanoa Henkilöstömäärä: Montako henkeä viestintäyksikössä työskentelee seuraavilla tasoilla? Viestintäjohto Viestintäpäällikkö Tiedottaja, verkkotiedottaja, tms. Assistentti Yhteensä Kuinka suuren osan viestinnän resursseista viime vuosien isot muutosprosessit ovat vieneet? Lähes kaiken (100 %) Valtaosan (75 %) Noin puolet (50 %) Jonkin verran (25 %) Vain vähän (alle 10 %) En osaa arvioida Onko viestintäyksikössänne tapahtunut muutoksia viime vuosina? Millaisia? (Voit valita useamman vaihtoehdon tai jättää kaikki kohdat tyhjiksi) Viestintäbudjettia on kasvatettu Viestintäbudjettia on vähennetty Uusia ihmisiä on palkattu Ihmisiä on irtisanottu tai muuten henkilömäärää vähennetty Vakituista henkilökuntaa on korvattu määräaikaisilla Miten hyvin virastonne viestintä on mielestäsi resursoitu? Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Halutessasi voit tarkentaa vastauksiasi tässä tai kommentoida kyselyä.

9 Tämä tutkimus jatkuu tammikuussa 2013 puhelinkierroksella virastojen ylimmän johdon keskuudessa. Tavoitteena on kohdistaa haastattelut niiden virastojen ylimmälle johdolle, joista olemme saaneet viestinnästä vastaavien arviot. Toivommekin, että etukäteen kertoisit virastosi pääjohtajalle tai vastaavalle, että häneen otetaan yhteyttä puhelimitse. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni johtaja vastaisi noin 10 minuutin mittaiseen viestinnän roolia ja osaamista koskevaan haastatteluun. Kuka olisi teidän virastossanne oikea henkilö ylimmässä johdossa vastaamaan haastatteluun? Voit antaa yhdestä kolmeen nimeä. (nimi ja puhelinnumero)

10 Viestinnän merkitys muutostilanteissa: Esimiesten haastattelut Avoimet vastaukset, N=50, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Onko virastossanne toteutettu viime vuosina jokin seuraavista muutoksista, joka olisi herättänyt yleisesti epävarmuutta, vastustusta ja kiistoja? (Voitte valita useamman vaihtoehdon.) Jokin muu iso muutos, mikä? TV-maksutoimintojen sopeutus ja alasajo Konsernin rakennetta on muutettu. Toiminnan laajentaminen Liikelaitoksesta yhtiöittäminen Palveluverkon uudistus Ylipäänsä on alettu toimia. Arvioikaa, miten tärkeinä pidät seuraavia viestintäyksikön tehtäviä muutosten läpiviemisessä ja miten hyvin viestintäyksikkö on tehtävissään onnistunut. Jokin muu viestintäyksikön tehtävä, mikä? Markkinointi Tukea vuoropuhelua. Visuaalinen osuus Sillanrakentaja sisäisesti yksiköiden välillä. Henkilöstön yhteenkuuluvaisuuden tunteen luominen ja rakentaminen. Sähköisen viestinnän kehittäminen, sisäisen ja ulkoisen. Vastaaminen www-sivuista Johdon tukeminen yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Miten hyväksi arvioitte viestintäyksikön osaamisen ja valmiudet seuraavissa asioissa? Jokin muu osaamisalue, mikä? Strateginen ajettelu Tiedotustilaisuudet Brändin rakentaminen Kielitaito Mitä asioita viestintäyksikön tulisi jatkossa kehittää omassa toiminnassaan? Sisäisen viestinnän osalta jo auki olevien kanavien luominen ja ylläpitäminen. Ulkoisessa viestinnässä sosiaalisen median entistä parempi haltuunotto. Markkinointiin. Tietynlaiseen keskitettyyn koordinointiin eri yksiköiden välillä. Miten ylin johto ymmärtäisi viestinnän merkityksen johtamisen kannalta. Valmentaa substanssiosaajia viestinnän tärkeydestä. Sosiaalisen median hallinta. Viestin visualisointi. Ennakoivuutta. Lisätä yhteistyötä ja koordinaatioita viestinnän ja substanssiryhmien välillä. Enemmän tukea asiantuntijoiden viestintätaitoa. Tukea "spokeman" lähestymistapaa. Keskitettäisiin viestintä joillekin asiantuntijoille ja

11 satsattaisiin niihin. Innovatiivisempi uusien tapojen etsiminen ja testaaminen. Substanssitoimintojen osaaminen. Substanssiymmärtäminen ja vuoropuhelu siinä. Sähköinen viestintä ja sosiaalinen media. Digitaalista ja sosiaalista mediaa. Ulkoisen toimintakentän mitä ne meistä ajattelee tyylisen tiedon imurointi. Mediasuhteiden ylläpitäminen. Mediaseurantaa voisi tehdä enemmän ja analyysejä. Oman tekemisensä vielä helpommin ymmärrettäväksi tekeminen. Kuka tekee mitä ja vastaa mistä. Proaktiivisuus, hereillä olo, ennakointi, keskustelun avaaja ja nopea reakointi. Viestinnän prosessityö viestintään liittyen. Suunnitelmallisuus ja priorisointi, kun on paljon hankkeita menossa. Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen. Kytkemällä oman toimintansa suunnitelmat meidän strategian toimeenpanoon. Yhteistä viestintää sisarorganisaatioiden kanssa. Viestintä voisi olla keskeisemmässä roolissa perehdytys- ja sisäänajoasioissa. Sisäistä viestintää tukeva. Työssä tarvittavien aineistojen käsittelyssä. Tietynlainen aktiivinen tasapuolisuuden hakeminen eri osastojen viestinnässä. Mediasuhteiden ylläpito. Sosiaalinen mediapuoli. Pitäisi olla enemmän sidosryhmien kanssa interaktiivista toimintaa. Sosiaalisenmedian hallinta. Pitkäjänteisyyttä ja analyyttisyyttä. Koko osaamisen kehittämistä organisaatiossa lisää. Oman alan sisällön tuntemusta. Ennakoivaa viestintää suhteessa mediaan ja mediasuhteiden kehittäminen. Uusia viestintätapoja. Luovuutta, aktiivisuutta ja ennakoivuutta. Ei ole kehittämiskohde vaan pitäisi olla sisäänrakennettu ominaisuus pysyä ajantasalla ja ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Pitäisi ymmärtää yrityksen kulttuuri ja historia ja ymmärtää keitä on töissä. Auttaisi paremmin viestinnän kohdentamisessa. Ympäristön kuuntelemista. Avoimuutta. Sidosryhmiltä tulevia viestejä, hiljaisia singnaaleja. Organisaatiossa sisäisesti viestinnän yhteistoimintaa sisäisen ja ulkoisen viestinnan toteuttamisessa. Systemaattisuus tekisi terää. Olisi jonkun verran järjestäytyneempää. Mediaseuranta ja luovuus. Sosiaalisen median taidot. Riittävien voimavarojen turvaaminen. Muutoksen ja positiivisuuden yhteensitominen viestinnässä. Somemediat ja vuorovaikutteinen viestintä. Projektinhallintaa ja ulkoisen mediamaailman hyödyntämistä viestinnän näkökulmassa. Viraston sisällä tapahtuvan työn seuranta ja siitä tiedottaminen. Omien toimintojen tunteminen. Omien tilaisuuksien ja tapahtumien parempi tukeminen. Muut kommentit tai tarkennukset. Viestintäyksikön toimintakyky on rajallinen. Johdon täytyy ymmärtää, että viestintäosaaminen on osa keskeistä johtamisosaamista ja strategista-ajattelua. Muutoksen läpiviemisessä strategiaan viestinnän ja henkilökehittämisen yhdistäminen on vahva vipu. Meillä toimii hyvin esiintymiskoulutus ja haastattelujen antaminen. Eli mediaosaaminen viestinnän näkökulmasta.

12 Viestintä ei ole eturivin yksikkö vaan monesti jää jopa sivuun, kun tehdään kehitystyötä. Ei muisteta sen olemassaoloa. Kaupungilla ei ole niin ohjattua viestintää kuin virastoissa. Vastauksiin vaikuttaa sekä aluehallinnon yhteiset ja yksittäiset niukat viestintäresurssit. Olemassa olevat resurssit ovat yrittäneet tehdä parhaansa. Virastossa ei ole viestintäyksikköä. Siksi ei pystynyt vastaamaan viestintäyksikköä koskeviin kysymyksiin. Meillä on vain kahdeksan henkeä töissä. Vähän eri sarjainen monien haastateltavien toimijoiden kanssa siksi halusin ohittaa joitain kysymyksiä.

13 Viestinnän merkitys muutostilanteissa - Julkisen alan tiedottajat ry Avoimet vastaukset, N=112, Julkaistu: Raportti sisältää keskeneräisiä vastauksia Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Onko virastossanne toteutettu viime vuosina jokin merkittävä muutos, joka on herättänyt yleisesti epävarmuutta, vastustusta ja kiistoja? (Voit valita useamman vaihtoehdon.) Jokin muu iso muutos, mikä? Uuden viraston syntyminen kahdesta "emovirastosta" yt-neuvottelut > henkilökunnan vähennys Kunnanosaliitos johtajan ja useiden alempien johtajien vaihdoksia isojen tietojärjestelmien käyttöönottoja Kunnanosaliitos Yt-neuvottelut säästötoimenpiteistä Organisaatiomuutoksia, toimintamallimuutoksia, uusien työskentelytapojen käyttöönottoja pääjohtajan vaihdos isoja it-hankkeita YT-neuvotteluja ja irtisanomisia Johtajan vaihdos Kenelle viestintä raportoi toiminnastaan? Muulle taholle, kenelle Viestinnästä vastaavan yksikön johdolle Kehitysjohtajalle toimitusjohtajalle apulaispäällikölle projektijohdolle Kehitysjohtajalle kehitysjohtajalle kehitysjohtaja kehitysjohtajalle yksikön päällikölle omalle lähiesimihelle 2012 alusta viestintäjohtajalle Arvioi, miten tärkeinä pidät seuraavia viestintäyksikön tehtäviä muutosten läpiviemisessä ja miten hyvin viestintäyksikkö on tehtävissään onnistunut. Jokin muu viestintäyksikön tehtävä, mikä? jakaa keskenään saatu tieto Miten hyväksi arvioit viestintäyksikön osaamisen ja valmiudet seuraavissa asioissa? Jokin muu osaamisalue, mikä?

14 strateginen viestintä Mitä asioita viestintäyksikön tulisi jatkossa kehittää omassa toiminnassaan? Edelleen yhtenäistää viestintää vastuualueiden ja yksiköiden viestinnäsät koko talon viestinnäksi. Strategisten painopisteiden parempi huomioiminen viestinnässä. suunnitelmallisuutta Projektinhallintaa ja ajankäytön tehostamista. Viestintäosaaminen kunnossa. viestintäprosessien määrittelyä ja töiden priorisointia ja suunnittelua, sosiaalisen median osaamista Tuottavuus, viestinnän perillemenon tehostaminen. Sosiaalisen median haltuunotto suunnitelmallisuutta ja strategisen viestinnän osaamista Saumatonta yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa. Konsultointi- ja sparraustaitoja, asioiden pukemista viestinnälliseksi konsepteiksi ja projekteiksi Johdon tukea muutosviestinnässä. Digiviestimien hallinta koko yksikössä sekä niiden tehokas ja suunnitelmallnen käyttö, some, (tabletit, älypuhelimet) hakukonemoottorioptimoinnit ja strategia. säännöllinen viestinnän onnistumisen seurantaa ja raportointi, visuaalisen viestinnän hallinta, projektinhallinta sosiaalisen median entistä parempi hyödyntäminen Systematiikka, viestintä osaksi strategista tuloksentekoa ja työhyvinvoinnin tukemista Sitouttaa oman organisaation väkeä entistä enemmän muun muassa tekemällä yhteistyötä aikaisempaa laajemmin toiminnan eri osa-alueilla. Suunnitelmallisuutta tulisi lisätä. Lisäksi yksikön tulisi kannustaa organisaatiota yhä enemmän ennakoivaan viestintään. Ammattimaisuutta kaikilla tasoilla. Viraston oman viestinnän seurantaa Uusien viestintämenetelmien osaamista. Vastuullisuutta ja luovaa aktiivisuutta. Pidempää alalla olleen henkilöstön osaamista. Kohderyhmäanalyysia mediakentän kiihtyvässä muutoksessa Yhteistyö johdon kanssa, tehtävien määrittely ja selkeyttäminen. esimerkiksi edellä viestinnälle mainittuja tehtäviä on muutosprosessissa kyllä hoidettu, mutta ne eivät ole olleet viestinnän vastuulla, vaan johto on hoitanut sitä suoraan. Eli johto on kantanut vastuuta muutosprosessin läpiviennistä aktiivisesti itse. Mielestäni edellisen sivun kysemykset olivat tässä mielessä hieman harhaanjohtavia. Viestintä on toteutuksessa ollut vain työkalu. Järjestelmällisyys, priorisointi: mistä voidaan luopua, kun talous tiukkenee? kuka se on profeetta omalla maallaan, ja johtajat ovat mielestään hyviä viestijöitä ja osaavat toimia itsenäisesti median kanssa. Oman ammattitaidon korostaminen ehkä siis.. Johdon viestintä- ja esiintymiskoulutus, sisäinen viestintä Sosiaalisen median parempi hyödyntäminen organisaation näkyvyydessä. - sisäistä edunvalvontaa - pystyä myymään osaamistaan ylimmälle johdolle, eli lisätä ylimmän johdon viestintäymmärrystä ja ymmärrystä siitä, että viestintä on voimavara, jota kannattaa hyödyntää - muutosviestinnässä tulee ottaa aktiivisempi ote, eli olla yhteydessä muutoksen alaisina oleviin yksiköihin sekä HR-yksiköön ja kehittämistoimistoon Systemaattista tapaa toimia viestinnän suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Luovuutta ja systemaattiisuutta sekä arviointia. Perusasioiden ymmärtämistä viestinnästä ja perusvälineiden hallintaa: haastattelun antaminen, mediatiedotteen kirjoittaminen, ulkoverkon ja sisäverkon toimituspolitiikka. Välillä tuntuu, että viestinnästä innostuneita kyllä on, mutta viime kädessä vastuu jää kuitenkin tiukan paikan tullen tiedottajille/viestinnän ammattilaisille - muille tulee pupu pöksyyn. Kaikki organisaatiossa katsovat jotenkin oikeudekseen arvioida/kritisoida viestintää. Eivät tiedottajatkaan arvioi palkanlaskijoiden kompetenssia (paitsi jos palkka ei tule tilille...). Toisaalta esimiehet

15 eivät aina ymmärrä, että he ovat viestinnässä avainasemassa. Halutessasi voit tarkentaa vastauksiasi tässä tai kommentoida kyselyä. Ylimmässä johdossa henkilö vaihtui ja samalla romahti myös viestinnän merkityksen ymmärtäminenja viestinnän käyttö strategisena johdon työvalineenä. Kyselystä mielstäni puuttui kysymykset johdon sitoutumisesta muutosviestintään ja sen toteuttamiseen. Se on ratkaisevan tärkeätä. Jos sitä ei ole niin ihan turhaa on viestintäyksikössä "puuhastella". Isoissa muutoksissa ICT-järjestelmät/viestintäkanavat laahaavat pahasti jäljessä ja aiheuttavat paljon halllaa. Henkilöstöresurssi on pieni, ostopalveluihin on panostettu enemmän kuin oman vakinaisen henkilöstön rekrytointiin, vaikka tarve olisi ilmeinen. Ajankohta tuntuu olevan aivan mahdoton oman henkilökunnan lisäämiseen vaikka markkinointiviestinnän ja sähköisen puolen viestinnän tarpeet kasvavat koko ajan. Kyselyyn oli hieman hankala vastata OPH:n osalta, sillä siinä edellytettiin viime vuosien aikana jo toteutettua muutosta (virassani aloitin maaliskuussa 2011). Osaltamme tämän ehdon täytti joulukuussa 2012 toteutettu organisaatiomuutos, jolla ei henkilöstövaikutuksia, eikä vaikutuksia viraston tehtäviin. Viime vuosina on julkisuudessa, sekä organisaatiossa, keskusteltu ehdotuksista koskien lähivuosien aikana tapahtuvia muutoksia, joissa kyse on viraston jonkun osan mahdollisesta muuttamisesta toiselle paikkakunnalle tai virastojen yhdistämisestä. Myös tulossa oleva laaja tehtävien muutos oli hankala. OPH:lle siirtyy SADe -hankkeen myötä Oppijan verkkopalvelujen hallinnointi ja ylläpito. Vastatessani pyrin ottamaan huomioon näiden tulevien muutosten jo aikaansaamia vaikutuksia/keskusteluja organisaatiossamme. Kysyttäessä tehtävien tärkeyttä ja niissä onnistumista on hankala vastata, jos ko. tehtävää ei ole toteutettu. Tehtävä tärkeyden siis pystyy arvioimaan mutta ei siinä onnistumista. Kysymys viestintäyksikkömme koosta antaa tässä kyselyssä harhaanjohtavan kuvan. Toimialan esikunnassa työskentelee kaksi viestintähenkilöä. Lisäksi toimialan yksiköissä työskentelee 15 viestintähenkilöä, (joista muutama oman toimen ohella). Yksiköiden viestintävastaavat ovat omien esimiestensä alaisia hallinnolliseti, mutta toimialan viestintäpäällikkö vetää viestintäverkostoa ja vastaa viestinnän linjauksista, kehittämises, yhteistyöstä jne. toimialalla. Tällainen verkostomainen rakenne ei näy nyt vastauksissa. Isoihin hankkeisiin on viestintä budjetoitu erikseen, joskus on tarvittu useita lisäihmisiä jopa hankkeen viestintää hoitamaan. Se ei ole vaikuttanut normaaliorganisaation viestintään olennaisesti, ainakaan budjetointiin. Lisäksi markkinointiyksikkö, jossa 4 henkeä ja kirjasto/informaatiopalvelu, jossa 3 henkeä. viestintäyksikössä työskentelee 2 kielenkääntäjää Osiossa "VIESTINTÄYKSIKÖN TEHTÄVÄT JA NIISSÄ ONNISTUMINEN" mainituista tehtävistä ensimmäiset kuuluivat meillä suurelta osin hallintopäällikön, henkilöstöpalveluiden tai ylimpien esimiesten vastuulle. Viestintä ei järjestänyt keskustelutilaisuuksia tms., joten niiden onnistumista en ole arvioinut. Viime vuonna hki yhdisti 2 virastoa, joten arvioin vatauksissani sitä muutosta. Siirryin kaupungin uuteen virastoon, jossa viestintäresurssit, kuten muukin hallinto, on resurssoitu todella tiukoille. Viestintää johtaa ehkä toimitusjohtaja tai ehkä kehittämispäällikkö, aika näyttää. Organisaatiomuutoksessa muutosvirastojen joryistä pudotettiin viestinnän edustajat pois ja tehtävät on pudotettu suorittavalle tasolle. Onko muutokset tehnyt joko ulkopuolinen konsultti, kaupungin johto tai innokkaat virastoa perustavat virkamiehet, jotka eivät oikeastaan viestinnästä ole koskaan vastanneet?

16 Virastossa viime vuosina toteutettu merkittävä muutos, joka on herättänyt yleisesti epävarmuutta, vastustusta ja kiistoja KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Muu merkittävä organisaatiomuutos Virastojen yhdistäminen ja/tai uuden viraston perustaminen Viraston tehtävien ja/tai toimintatapojen laaja muutos Muutto tai iso remontti toimitiloissa Toimintojen alueellistaminen, tai viraston tai sen osan muutto toiselle paikkakunnalle liitos Jokin muu iso muutos, mikä? Kouluarvosana muutoksessa onnistumisessa kokonaisuutena Kouluarvosana muutoksessa onnistumisessa (keskiarvo) staavat ylin johto staavat ylin johto staavat ylin johto Vastaajia (n=) ,50 8,27 7,93 7,78 7,47 8,48 7,54 8,04

17 Miten hyvin seuraavat asiat toteutuvat muutosprosessissa Muutostarpeen kiteyttäminen ja perusteleminen KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Niiden sisäisten ryhmien osallistaminen, joita muutos koskee Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Niiden ulkoisten ryhmien osallistaminen, joita muutos koskee Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Muutoksen etenemisestä kertominen, tilanteen jatkuva päivittäminen Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida

18 Miten hyvin seuraavat asiat toteutuvat muutosprosessissa Henkilöstön sitoutuminen muutoksiin KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Sidosryhmien ja asiakkaiden tuki muutoksille Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Muutoksen onnistumisen arviointi jälkikäteen Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida

19 Miten merkittävä rooli viestinnällä mielestäsi oli isojen muutosten läpiviemisessä? Viestintäva KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat Vastaajia (n=) Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa arvioida Viraston ylin johto

20 Miten läheistä yhteistyötä viestintäyksikkö teki tuolloin seuraavien tahojen kanssa Virastopäällikön (pää- tai ylijohtaja, osastopäällikkö tms.) kanssa KAIKKI Vastaajia (n=) Hyvin tiivistä ja jatkuvaa (päivittäistä) Tiivistä (useita kertoja viikossa) Melko tiivistä (noin kerran viikossa) Melko vähäistä (noin kerran kahdessa viikossa) Vähäistä (harvemmin kuin joka toinen viikko) Yhteistyö oli hyvin vähäistä (kuukausittain tai harvemmin) Yhteistyöhön ei ollut tarvetta / ei koske organisaatiotamme Muun ylimmän johdon kanssa Hyvin tiivistä ja jatkuvaa (päivittäistä) Tiivistä (useita kertoja viikossa) Melko tiivistä (noin kerran viikossa) Melko vähäistä (noin kerran kahdessa viikossa) Vähäistä (harvemmin kuin joka toinen viikko) Yhteistyö oli hyvin vähäistä (kuukausittain tai harvemmin) Yhteistyöhön ei ollut tarvetta / ei koske organisaatiotamme Hallinnon / HR:n kanssa Hyvin tiivistä ja jatkuvaa 6 13 (päivittäistä) Tiivistä (useita kertoja viikossa) Melko tiivistä (noin kerran viikossa) Melko vähäistä (noin kerran kahdessa viikossa) Vähäistä (harvemmin kuin joka toinen viikko) Yhteistyö oli hyvin vähäistä (kuukausittain tai harvemmin) Yhteistyöhön ei ollut tarvetta / ei koske organisaatiotamme

21 Muutoksen alla olevien yksiköiden esimiesten ja tiiminvetäjien kanssa Hyvin tiivistä ja jatkuvaa 5 10 (päivittäistä) Tiivistä (useita kertoja viikossa) Melko tiivistä (noin kerran viikossa) Melko vähäistä (noin kerran kahdessa viikossa) Vähäistä (harvemmin kuin joka toinen viikko) Yhteistyö oli hyvin vähäistä (kuukausittain tai harvemmin) Yhteistyöhön ei ollut tarvetta / ei koske organisaatiotamme Muiden organisaatioyksiköiden kanssa Hyvin tiivistä ja jatkuvaa 3 6 (päivittäistä) Tiivistä (useita kertoja viikossa) Melko tiivistä (noin kerran viikossa) Melko vähäistä (noin kerran kahdessa viikossa) Vähäistä (harvemmin kuin joka toinen viikko) Yhteistyö oli hyvin vähäistä (kuukausittain tai harvemmin) Yhteistyöhön ei ollut tarvetta / ei koske organisaatiotamme KAIKKI Osallistuuko viestintäyksikön edustaja virastonne ylimmän (strategisen) johtoryhmän työskentelyyn? Vastaajia (n=) Osallistuu täysivaltaisena jäsenenä Viestinnällä on läsnäolo-oikeus Osallistuu vain tarvittaessa asiantuntijana Ei osallistu Kenelle viestintä raportoi toiminnastaan? Suoraan viraston päällikölle Hallintojohtajalle Henkilöstöjohtajalle Muulle taholle, kenelle

22 Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat viestintäyksikön asemaa virastossanne Viestintää kuullaan tärkeitä hankkeita suunniteltaessa KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Viestintäyksikkö tietää ennen muita ylimmän johdon tekemien päätösten sisällöstä Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Viestinnältä tulleet ehdotukset ja näkökohdat otetaan päätöksissä huomioon Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Viestinnän esittämät ehdotukset ja näkökohdat vaikuttavat asioiden käsittelyyn johtoryhmässä ja substanssiasiantuntijoiden kanssa käytävissä keskusteluissa Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida Viestintä tukee viraston strategisten tavoitteiden saavuttamista Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa arvioida

23 TÄRKEYS: Miten tärkeinä pidät seuraavia viestintäyksikön tehtäviä muutosten läpiviennissa Viestintäyksikkö on osallistanut niitä sisäisiä ryhmiä, joita muutos koskee esimerkiksi järjestämällä pienryhmäkeskusteluja henkilöstön keskuudessa KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Viestintäyksikkö on osallistanut niitä ulkoisia ryhmiä, joita muutos koskee esimerkiksi herättämällä kansalaiskeskustelua päätöksenteon pohjaksi Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Viestintäyksikkö on auttanut johtoa perustelemaan muutostarpeen selkokielellä ja määritellyt ydinviestit Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Viestintäyksikkö on valmentanut ja sparrannut johtoa ja esimiehiä muutosviestintään Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Viestintäyksikkö on lanseerannut muutoksen ulkoisesti ja huolehtinut viestien kohdentamisesta eri sidosryhmille Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa

24 TÄRKEYS: Miten tärkeinä pidät seuraavia viestintäyksikön tehtäviä muutosten läpiviennissa Viestintäyksikkö on tukenut johtoa jalkautumaan henkilöstön ja sidosryhmien keskuuteen esimerkiksi järjestämällä johdon kyselytunteja tai vaikuttajatapaamisia KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Viestintäyksikkö on tiedottanut aktiivisesti muutoksen etenemisestä Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Viestintäyksikkö on pitänyt yllä ja vahvistanut yhteisöllisyyttä muutoksen aikana ja uudessa organisaatiossa Ammattimaisella viestinnällä viestintäyksikkö on vaikuttanut myönteisesti sidosryhmien mielikuviin ja mielipiteisiin sekä virastonne ulkoiseen kuvaan Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Viestintäyksikön yhteistyö ylimmän johdon kanssa on ollut saumatonta Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa

25 TÄRKEYS: Miten tärkeinä pidät seuraavia viestintäyksikön tehtäviä muutosten läpiviennissa Viestintäyksikkö on aidosti sisäistänyt sen, mistä muutoksessa on kyse Viestintä on ollut suunnitelmallista sekä yhteisesti sovittujen linjausten mukaista KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Viestintä on ollut ennakoivaa ja aktiivista Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa Jokin muu viestintäyksikön tehtävä, mikä? Kriittisen tärkeä Hyvin tärkeä Tärkeä Kohtalaisen tärkeä Ei erityisen tärkeä En osaa sanoa

26 ONNISTUMINEN: Miten hyvin viestintäyksikkö on tehtävissään onnistunut Viestintäyksikkö on osallistanut niitä sisäisiä ryhmiä, joita muutos koskee esimerkiksi järjestämällä pienryhmäkeskusteluja henkilöstön keskuudessa KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Viestintäyksikkö on osallistanut niitä ulkoisia ryhmiä, joita muutos koskee esimerkiksi herättämällä kansalaiskeskustelua päätöksenteon pohjaksi Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Viestintäyksikkö on auttanut johtoa perustelemaan muutostarpeen selkokielellä ja määritellyt ydinviestit Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Viestintäyksikkö on valmentanut ja sparrannut johtoa ja esimiehiä muutosviestintään Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Viestintäyksikkö on lanseerannut muutoksen ulkoisesti ja huolehtinut viestien kohdentamisesta eri sidosryhmille Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa

27 ONNISTUMINEN: Miten hyvin viestintäyksikkö on tehtävissään onnistunut Viestintäyksikkö on tukenut johtoa jalkautumaan henkilöstön ja sidosryhmien keskuuteen esimerkiksi järjestämällä johdon kyselytunteja tai vaikuttajatapaamisia KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Viestintäyksikkö on tiedottanut aktiivisesti muutoksen etenemisestä Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Viestintäyksikkö on pitänyt yllä ja vahvistanut yhteisöllisyyttä muutoksen aikana ja uudessa organisaatiossa Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Ammattimaisella viestinnällä viestintäyksikkö on vaikuttanut myönteisesti sidosryhmien mielikuviin ja mielipiteisiin sekä virastonne ulkoiseen kuvaan Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Viestintäyksikön yhteistyö ylimmän johdon kanssa on ollut saumatonta Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa

28 ONNISTUMINEN: Miten hyvin viestintäyksikkö on tehtävissään onnistunut Viestintäyksikkö on aidosti sisäistänyt sen, mistä muutoksessa on kyse KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Viestintä on ollut suunnitelmallista sekä yhteisesti sovittujen linjausten mukaista Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Viestintä on ollut ennakoivaa ja aktiivista Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Jokin muu viestintäyksikön tehtävä, mikä? Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa

29 Miten hyväksi arvioit viestintäyksikön osaamisen ja valmiudet seuraavissa asioissa Systemaattisuus ja suunnitelmallisuus kaikessa tekemisessä KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Uusien ajatusten ja toimintatapojen ketterä omaksuminen Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Järjestelmällinen projektinhallinta Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Toimiva yhteistyö sekä viraston sisällä että ulkoisten sidosryhmien kanssa Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Uusien, rohkeiden näkökulmien esittäminen päätöksenteon tueksi Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa

30 Miten hyväksi arvioit viestintäyksikön osaamisen ja valmiudet seuraavissa asioissa Luotettavana neuvonantajana toimiminen, konsultointi, avainhenkilöiden sparraus KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Sidosryhmien osallistaminen ja kuunteleminen Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Toimintaympäristön luotaus (ml. mediaseuranta) Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Käytännön viestintätaidot (sujuva kynä) Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Esiintymistaidot (selkeä ulosanti) Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa

31 Miten hyväksi arvioit viestintäyksikön osaamisen ja valmiudet seuraavissa asioissa Luovuus KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Ydinviestien määrittely, viestien pukeminen ymmärrettävään muotoon Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Digitaalisen viestinnän osaaminen ja hyödyntäminen Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Sosiaalisen median osaaminen ja hyödyntäminen Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Visuaalisen viestinnän osaaminen ja visuaalisuuden hyödyntäminen Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa

32 Miten hyväksi arvioit viestintäyksikön osaamisen ja valmiudet seuraavissa asioissa Mediasuhdeosaaminen ja median toimintatapojen tunteminen KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Viestinnän ja muutoksen tutkimus ja analyysi Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Viestintäprosessien määritteleminen, noudattaminen ja kehittäminen Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa Jokin muu osaamisalue, mikä? Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa sanoa

33 Miten hyväksi arvioit virastonne ylimmän johdon viestintävalmiudet? Viestintäva KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat Vastaajia (n=) Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa arvioida Viraston ylin johto Entä miten hyväksi arvioit virastonne asiantuntijoiden viestintävalmiudet? Erittäin hyvät Hyvät Riittävät (perustaso) Melko huonot Huonot En osaa arvioida

34 KAIKKI Mikä on virastonne viestintäbudjetin suuruusluokka, kun viestinnän henkilöstökulut otetaan huomioon? alle euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa 1 miljoona euroa euroa euroa euroa euroa euroa Yli euroa en osaa sanoa Vastaajia (n=) Viestintäbudjetti keskimäärin (1000 euroa) ,91 493,75 684,21 Montako henkeä viestintäyksikössä työskentelee seuraavilla tasoilla KAIKKI Vastaajien määrä (n=) Viestintäjohto,36,33,39 Viestintäpäällikkö 1,36 1,07 1,64 Tiedottaja, verkkotiedottaja, 4,05 3,70 4,39 tms. Assistentti,79,61,96 Yhteensä 6,68 5,72 7,61

35 Kuinka suuren osan viestinnän resursseista viime vuosien isot muutosprosessit ovat vieneet? KAIKKI Vastaajia (n=) Lähes kaiken (100 %) Valtaosan (75 %) Noin puolet (50 %) Jonkin verran (25 %) Vain vähän (alle 10 %) En osaa arvioida Viestinnän resursseista mennyt muutosprosesseihin keskimäärin Viestintäbudjetista muutosprosesseihin keskimäärin (1000 euroa) 37,61 41,65 33,40 193,84 143,74 261,62 Viestintäyksikössä viime vuosina tapahtuneet muutokset KAIKKI Vastaajia (n=) Viestintäbudjettia on kasvatettu Viestintäbudjettia on vähennetty Uusia ihmisiä on palkattu Ihmisiä on irtisanottu tai muuten henkilömäärää vähennetty Vakituista henkilökuntaa on korvattu määräaikaisilla Ei muutoksia Miten hyvin virastonne viestintä on mielestäsi resursoitu? KAIKKI Vastaajia (n=) Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti 5 11 En osaa arvioida

36 Miten hyvin seuraavat asiat toteutuvat muutosprosessissa Ei osaa sanoa -vastaukset eivät ole mukana luvuissa Muutostarpeen kiteyttäminen ja perusteleminen KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto KAIKKI staavat ylin johto Vastaajia (n=) Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti Niiden sisäisten ryhmien osallistaminen, joita muutos koskee Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti Niiden ulkoisten ryhmien osallistaminen, joita muutos koskee Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti Muutoksen etenemisestä kertominen, tilanteen jatkuva päivittäminen Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti