4/2013 AMMATTI- SOTILAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2013 AMMATTI- SOTILAS"

Transkriptio

1 4/2013 AMMATTI- SOTILAS

2 Ammattisotilas 4/2013 Aliupseeriliitto ry 26.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja Petteri Leino PÄÄKIRJOITUS... 3 Erikoisjääkärit: Monipuolista suorityskykyä lyhyellä varoitusajalla 4 Virkapukuhankinnat selkeytyivät... 8 Työpaikkaruokailusta virtaa työhön ja vapaa-aikaan Järjestötoiminta on vapaaehtoistyötä...12 Ideat pulppusivat puheenjohtajapäivillä Aliupseerien koulutusjärjestelmän kehitystyö käynnissä Turvallisuus tuotetaan yhdessä Pietari Tattoo Pääluottamusmiehen kynästä Uutisia Sankarin kotiinpaluu Sotakoneharvinaisuuksia Tikkakoskella Kirja-arvostelut Hart Stephen: Historian suurimmat panssarivaunutaistelut vuodesta 1916 nykypäivään - Markku Palokangas (toim.): Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet osa 2 Lukuvinkkejä Lottanen: Tämä kesä on niin nähty Toimisto tiedottaa Toimitussihteeri Asta Ruuskanen Toimituskunta Kimmo Alpiranta Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Utin Jääkärirykmentti/Erikoisjääkärikomppania Ammattisotilaan aikataulu 2013 Numero 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 5/2013 6/2013 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy Ammattisotilas 4/2013

3 Edessä laihat vuodet Suomen kansantalous on syvässä taantumassa, joka on seurausta maailmanlaajuisesta talouskriisistä sekä Suomen vientiteollisuuden rajusta rakennemuutoksesta. Teollisuuden rakennemuutos aiheuttaa pysyvän pudotuksen Suomen kansantuotteeseen. Tästä syystä valtiontalous on miljardeja euroja alijäämäinen, jota ei voi jatkuvasti paikata ottamalla lisää velkaa. Elokuun lopulla työmarkkinakeskusjärjestöt saivat aikaiseksi laajan, keskitetyn tulopoliittisen kokonaisratkaisun, joka edellyttää vielä alakohtaisia neuvotteluja ja sopimuksia. Ilman noissa neuvotteluissa saavutettavaa riittävän laajaa kattavuutta, elokuussa tehty neuvottelutulos raukeaa. Kaikki tunnustavat, että Suomen kansantaloudelle olisi parasta, mikäli Suomeen syntyisi laajan, keskitetyn tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaiset työehtosopimukset. Maltilliset palkankorotukset tasapainottaisivat Suomen kilpailukykyä, työrauhavelvoite seuraavaksi kolmeksi vuodeksi lisäisi ennustettavuutta ja valtiovalta tukee palkansaajien ostovoimaa ansioverosta keventämällä. Tällainen kokonaisratkaisu edellyttää kaikkien vastaantuloa. Pelkästään palkansaajien tahtona sopimusta ei saada aikaiseksi. Jos alakohtaisissa neuvotteluissa työantajat hakevat heikennyksiä, niin seinä on vastassa. Tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaiset palkankorotukset ovat todella pieniä. Ne ovat hinta siitä, että ratkaisu saatiin aikaiseksi. Työnantajat hakivat neuvotteluissa rajua työajan pidentämistä, työeläkevakuutusmaksujen alentamista, nollakorotuksia sekä sairasajan korvausten heikentämistä. Alle prosentin palkankorotukset johtavat todellisuudessa negatiiviseen palkkakehitykseen, koska nettoreaaliansiot laskevat. Tämä siitäkin huolimatta, että ansioverotusta kevennetään. Pelkillä palkankorotuksilla ei ole merkitystä, koska käteen jääviin ansioihin vaikuttavat erilaiset verot ja veroluonteiset maksut. Juuri tästä syystä nettoreaaliansioiden kehitys on palkansaajien ostovoiman kannalta tärkeämpi mittari kuin puhtaat palkankorotusprosentit. Tämän hetken talousennusteiden mukaan suomalaisten palkansaajien nettoreaaliansiot saattavat kehittyä negatiivisesti koko tämän vuosikymmenen, mahdollisesti vielä sitäkin pidempään. Tämä ei ole toivottavaa, mutta siitä huolimatta siihen on syytä varautua. Korkotasojen alhaisuus pitää vielä toistaiseksi palkansaajien kulutuskysynnän kohtuullisena, mutta näin ei jatku loputtomiin. Yhdysvaltojen rahapolitiikka saattaa vaikuttaa nopealla aikataululla myös Euroopan Keskuspankin korkopolitiikkaan. Suunta ei ole alaspäin vaan päinvastoin. Tässä yhtälössä palkansaajien käytettävissä oleva varallisuus saattaa heiketä merkittävästi. Palkansaajien on sopeutettava oma kulutuksensa käytettävissä olevan varallisuuden mukaan. Kohtuulliset palkankorotukset ovat toistaiseksi takana, korkotasojen suunta on ylöspäin ja kokonaisverotus kiristyy. Tätä taustaa vasten jokaisen on syytä miettiä omalta kohdaltaan, miten pärjää tulevina laihoina vuosina. Suomalaiset palkansaajat maksavat jatkossa kovaa hintaa suomalaisen teollisuuden rakennemuutoksesta, kansainvälisestä talouskriisistä sekä siitä, ettei nykyinen hallitus ole kyennyt tekemään isoja taloutta tasapainottavia ratkaisujaan riittävän aikaisin. Ammattisotilas 4/2013 3

4 4 Ammattisotilas 4/2013

5 Erikoisjääkärit Monipuolista suorituskykyä lyhyellä varoitusajalla Utin jääkärirykmentin Erikoisjääkärikomppanian aliupseerit ovat päättäväisiä, suorituskykyisiä, harkitsevaisia ja eleettömiä ammattimiehiä. Nämä monipuoliset asiantuntijat on testattu äärimmäisessä rasituksessa ja he ovat kaikin puolin fyysisesti ja psyykkisesti soveltuvia tehtäviinsä. Eversti Heikki Välivehmas on viimeisiä päiviä työpaikallaan Utin jääkärirykmentissä ennen siirtymistä valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajaksi Helsinkiin. Viimetöikseen hän haluaa kertoa kuinka ylpeä hän on erikoisjääkäreistään. Erikoisjääkärikomppanialla on kyky koska tahansa aloittaa mikä tahansa puolustusvoimien kolmesta perustehtävästä. Välivehmaan mukaan erikoisjääkärikomppanialla on laajaa ja syvää osaamista, mikä varmistaa sen monipuolisen käytön lyhyelläkin varoitusajalla. Joukon erityisosaamisalueita ovat erikoisjoukkosotilaan perustaidot, ilmatulenjohto, korkeahyppääminen, pioneeritoiminta, lääkintä, viesti ja tiedustelu sekä kuljetus. Erikoisjääkärit eivät ole joidenkin mielikuvien mukaisesti vaan ovien potkijoita. Heidän osaamisen tasonsa mahdollistaa muidenkin keinojen kuin voiman käytön. Siihenkin on toki hyvä valmius. Merkittävä osa erikoisjääkäreistä rekrytoituu oman joukon varusmiehistä, laskuvarjojääkäreistä. Komentajan mukaan tänä vuonna lähes 400 hakijasta 307 kutsuttiin laskuvarjojääkäreiden valintakokeisiin. Heistä hieman yli puolet karsiutui fyysisen kokeen perusteella. Hakijoista 150 haastateltiin ja 67 aloitti varusmiespalveluksen. Koulutuksen aikana yleensä noin kymmenen lopettaa kesken. Jäljelle jäävistä noin kymmenen rekrytoituu rykment- Eversti Välivehmas on ylpeaä joukostaan. Kuva: Asta Ruuskanen tiin sopimussotilaaksi erikoisjoukkokurssille. Erikoisjääkärikomppania vastaa palkatun henkilökunnan erikoisjoukkokoulutuksesta. Erikoisjoukkokurssi on ammattimaisen erikoisjoukkotoiminnan peruskurssi. Se luo pohjan erikoisjääkärinä toimimiselle. Kurssille voivat hakeutua varusmiespalveluksen aikana johtajakoulutuksen suorittaneet henkilöt. Kurssin kesto on 12 kuukautta. Koulutettavat ovat kurssin ajan sopimussotilaan määräaikaisessa virassa. Osa kurssin suorittaneista jatkaa Utissa erikoisjääkärialiupseerina. Kaikki on mahdollista Erikoisjääkärien luottamusmies vääpeli Jaakko (29) on käynyt koko vaativan valintaseulan läpi. Hän oli varusmiehenä Laskuvarjojääkärikurssilla vuosina ja on ollut Utissa siitä lukien. Tällä hetkellä hän toimii erikoisjääkärikomppaniassa johtamisjärjestelmäaliupseerina. Jaakko arvostaa työn mukanaan tuomaa osaamista ja monipuolista kokemusta. Olen päässyt näkemään ja tekemään paljon. Olen saanut kokeilla rajojani ja kokea sen, että ei oikeastaan ole mitään mahdotonta hommaa. Kun on hyvä porukka ympärillä, vaikeatkin asiat tuntuvat helpommilta. Erikoisjääkärikomppanian jokapäiväisessä toiminnassa on Jaakon mukaan näkyvästi esillä puolustusvoimien kolme perustehtävää: kansallinen puolustus, yhteiskunnan tukeminen antamalla virkaapua muille viranomaisille ja kansainvälinen toiminta. Työ sisältää muun muassa harjoituksia eri puolilla Suomea ja ulkomailla. Myös harjoittelu vaativia virkaaputehtäviä varten kuuluu erikoisjääkärien arkeen. Harjoittelemme säännöllisesti poliisin ja rajavartiolaitoksen valmiusyksi- Ammattisotilas 4/2013 5

6 Erikoisjääkärikomppanialla on kyky koska tahansa aloittaa mikä tahansa puolustusvoimien kolmesta perustehtävästä. Kuva: Utin jääkärirykmentti/ Erikoisjääkärikomppania köiden kanssa virka-aputehtäviin liittyen esimerkiksi etsintää, panttivankitilanteita ja vaarallisten henkilöiden kiinniottoa. Näihin tilanteisiin liittyvä tiedustelu on erikoisjääkärien vahvaa osaamisaluetta. Ulkomaan komennukset vievät miehen pois Suomesta useammaksi kuukaudeksi kerrallaan. Komennuksia hänellä on ollut jo useita. Tällä hetkellä Erikoisjääkärikomppania osallistuu ISAF-operaatioon osana suomalaista kriisinhallintajoukkoa. Vääpeli Jaakko kokee, että mikään ei ole mahdotonta kun on hyvä porukka ympärillä. Kuva: Asta Ruuskanen Työtä kovalla motivaatiolla Erikoisjääkärikomppanian henkilökunta on silminnähden motivoitunutta työssään. Heillä on myös vahva ammattiylpeys. Jaakko kokee, että joukkoosaston ja oman pataljoonan johto kunnioittaa suuresti yksikön jokaista sotilasta. Me olemme joukkona äärimmäisen perinpohjaisia kaikessa ja meillä on kova itsekritiikki. Me arvostamme itseämme ja muita. Me emme tee mitään huolimattomasti. Korkea motivaatio ilmenee myös luottamusmiehenä toimivan Jaakon halussa kehittää Erikoisjääkärikomppanian toimintaa pitkällä tähtäimellä. Yksi kehitysalueista on erikoisjääkäreiden ikäjakauma. Erikoisjoukko-operaattorit muualla maailmassa ovat Jaakon mukaan yli 30-vuotiaita. Hän pitää tätä hyvänä tavoitteena myös Suomessa. Erikoisjoukoissa tarvitaan kokeneita tekijöitä. Ammattitaidon ja suorituskyvyn kannalta laajan kokemuksen omaavan henkilöstön pysyvyys on välttämätöntä. Meillä on toistaiseksi vielä turhan nuorta väkeä. Myös erikoisjääkärien määräaikaisuus vaikuttaa Jaakon mukaan koko joukon suorituskyvyn kehittymiseen. Tällä hetkelle lähes kaikki erikoisjääkärialiupseerit ovat määräaikaisessa virkasuhteessa. Viisi vuotta on liian lyhyt aika erikoisjoukko-operaattorin uralla. Operaattori alkaa olla parhaimmillaan vasta noin kymmenen palvelusvuoden jälkeen. Hyvään lopputulokseen ei päästä, jos kokeneimmille ja parhaimmillaan oleville työntekijöille näytetään ovea. Erikoisjääkäreiden luottomies Vaativa koulutus ja haasteelliset tehtävät altistavat erikoisjääkärit kovalle fyysiselle rasitukselle. Jaakko ja hänen kollegansa pohtivat ajoittain myös kriisinhallintatehtävien riskejä, kuten mahdollisia loukkaantumisia ja haavoittumisia. Ihmiset haluaisivat lähteä krihatehtäviin, mutta heitä mietityttää, mitä sitten jos jotakin tapahtuu? Jos apua ja tukea ei sitten saakaan jos jotakin käy. Sitä ei pelkästään riskeeraa omaa terveyttään. Myös perheen toimeentulo on uhattuna. Myös Välivehmaalla on kehitystoivomuksia joukkonsa selustan turvaamiseksi. Hän toivoo, että tulevaisuudessa kansainvälisiin tehtäviin lähtevien erikoisjääkärien palvelussuhteen ehdoista voitaisiin sopia huomattavasti nykyistä varhaisemmin. Joka kerta ennen kansainvälisiin tehtäviin lähtöä tulee kiistaa erikoisjääkärien palvelussuhteen ehdoista. Toivon, että heillä olisi hyvissä ajoin 6 Ammattisotilas 4/2013

7 erikoisjääkärikomppanialla on laajaa ja syvää osaamista, mikä varmistaa sen monipuolisen käytön lyhyelläkin varoitusajalla. Kuva: Utin jääkärirykmentti/erikoisjääkärikomppania etukäteen tiedossa palkka ja muut tarvittavat asiat. Olisi kaikkien osapuolten eduksi, että meillä olisi joku selvä palvelussuhdemekanismi, jotta henkilöstön energia ja resurssit saataisiin ennen operaation alkua suunnattua muihin asioihin. Jaakko valittiin syksyllä 2012 erikoisjääkäreiden luottamusmieheksi. Maa- ja merivoimien erikoisjoukkoaliupseereilla on tällä hetkellä yhteinen luottamusmies. Edustettavia hänellä on useita kymmeniä. Luottamusmiehenä minua työllistää eniten tehtävämääräysten ja palkkauksen ajantasaisuus. Meillä on ollut käsiteltävänä myös jonkin verran palkkaedunvalvontaan liittyviä kysymyksiä. Valvon myös esimerkiksi virkojen uusimisia ja sitä, että korkeampiin palkkaluokkiin oikeutetut aliupseerit saavat heille kuuluvan palkan. Erikoisjääkärien sitoutumista tehtävien hoitamiseen kuvaa Jaakon mielestä sotilasvalan lause: Niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun. - Tähän mekin pyrimme. Teksti: Asta Ruuskanen Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? Ammattisotilas 4/2013 7

8 Kuva: Asta Ruuskanen Virkapukuhankinnat selkeytyivät Pääesikunta on julkaissut ohjeen pakollisten, työnantajan kustantamien sotilas- ja virkapukujen hankkimisesta. Ohje sotilasja virkapukuhankintojen anomusten käsittelystä astui voimaan Sotilaiden virkapuvut siirtyivät vuoden 2012 alusta lukien työnantajan maksettavaksi. Asiasta sovittiin virkaehtosopimuksella. Sopimuksen mukaan työnantaja vastaa palveluksessaan olevalle henkilöstölle hankittavien virkapukujen hankintakustannuksista täysimääräisesti alkaen. Huoltopalvelutoimialajohtaja, everstiluutnantti Aarne Veijalainen pääesikunnan logistiikkaosastolta kertoo, että ohjeessa olevat keskeisimmät muutokset koskevat anomusten käsittelyä tapauksissa, joissa virkamies ei ole käyttänyt aikaisemmin pakollisten pukineiden hankinnoissa perushankintaoikeuttaan. Pääesikunta on tämän vuoden aikana kartoittanut hallintoyksiköiltä niiden toiveita uusista pukineista. Pukinevalikoimaa ollaankin päivittämässä lähivuosina. Tavoittelemme uudistuksella pukinenimikkeiden vähentämistä ja sitä kautta kustannussäästöjä. Veijalainen kertoo, että sotilas- ja virkapukujen sopimustoimittajan kilpailutus on parhaillaan käynnissä. Sopimuksen teon yhteydessä pääesikunta tulee kiinnittämään erityistä huomiota tuotteiden laatuun, pukineiden tilausmenettelyyn ja toimitusaikoihin. Tarjouskilpailuun osallistuvil- 8 Ammattisotilas 4/2013

9 ta yrityksiltä on saatu ompelunäytteitä sekä näytteitä tietyistä materiaaleista. Näytteitä on arvioitu tarjousten avaamisen yhteydessä ja laadittaessa esitystä tulevasta palveluntuottajasta. Tilausmenettelyä ja toimitusaikoja tullaan tarkistamaan tulevan toimittajan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Tavoitteena on nykyistä joustavampi tilaus- ja toimitusmenettely ja asia on huomioitu tarjouspyynnössä. Veijalaisen mukaan sotilas- ja virkapukujen laatua pyritään jatkossa parantamaan myös siten, että Talousvarikko hankkii itse kangaseriä palveluntuottajan käyttöön sopimuskaudeksi. Tällä menettelyllä puolustusvoimat varmistaa tuotteiden tasalaatuisuuden muun muassa värisävyjen osalta. Perustele anomus hyvin Pääluottamusmies Lassi Majamaa kertoo, että perusperiaate pukineiden hankkimisessa on, että virkamies hankkii kerran palvelusurallaan pakolliset pukineet niin sanottuna ensihankintana. Kun tämä oikeus on käytetty, pukineiden uusinta tehdään vuosittaisen tai 10 vuoden periodikorvauksen periaatteella. Ohjeessa kuvataan, miten pukineiden hankinta suoritetaan erilaisissa tilanteissa. Puolustusvoimat pyrkii keskittämään hankinnat tiettyihin hankinta-aikoihin. Tällä menettelyllä tavoitellaan kustannussäästöjä. Jos hankinta-ajoista poiketaan, pitää se perustella anomuksessa. Samoin vaaditaan perustelut, jos pukineita hankitaan rikkoutuneiden tai vaurioituneiden pukineiden tilalle. Myös tilanteessa, jossa virkamiehen palvelus- tai erityinen virkatehtävä asettaa pukineiden käytölle ja ylläpidolle erityisvaatimuksia, pitää anomuksessa olla kuvaus tehtävistä ja palveluksesta, joissa hän tarvitsee ko. pukineita. Näissä tilanteissa tarvitaan myös esimiehen lausunto pukineiden välttämättömyydestä. Majamaa korostaa, että perustelut on syytä tehdä huolellisesti, koska puutteellisesti perusteltu anomus saattaa johtaa anomuksen hylkäämiseen. Nyt ohjeistetaan myös ne virkamiehet, jotka ovat saaneet aikaisempaan anomukseensa kielteisen päätöksen pakollisten pukineiden osalta. Näissä tilanteissa on tehtävä uusi anomus ohjeen mukaisine perusteluineen. Pääesikunta on tämän vuoden aikana kartoittanut hallintoyksiköiltä niiden toiveita uusista pukineista. Pukinevalikoimaa tullaan päivittämään lähivuosina. Kuva: Maasotakoulu Pukeutumisella on merkitystä Kaartin Jääkärirykmentin ja Etelä- Suomen sotilasläänin esikunnan luottamusmies Jyrki Surkka on tyytyväinen uuteen ohjeeseen. Se selkeyttää hänen mielestään virkapukuhankintoihin liittyviä epäselvyyksiä. Surkan mielestä virkapukujen hankintaan ja pukujen käyttöön liittyviä asioita tulisi ottaa nykyistä enemmän esille aliupseerien perehdytyksessä. Hän muistuttaa, että uudelle aliupseerille ei välttämättä ole itsestään selvää, miten hänen tulee missäkin tilanteessa pukeutua. Vasta työuransa alussa olevilla aliupseereilla pukeutumiseen liittyvät virheet johtuvat ennen kaikkea tietämättömyydestä ja ajattelemattomuudesta, eivät tahallisuudesta. Sotilas- ja virkapuvut puolustusvoimissa asiakirja antaa vastauksen pukeutumiseen liittyviin kysymyksiin. Kaikilla Aliupseeriliiton jäsenillä on lisäksi aliupseerikalenterissa tiivistelmä keskeisistä sotilaspuvun käyttöön liittyvistä asioista. Yksittäisillä joukko-osastoilla voi Surkan mukaan olla myös joukko-kohtaisia pukeutumiseen liittyviä käytäntöjä. Myös nämä tulee tuoda perehdytyksen yhteydessä esille, jotta henkilökunta osaa toimia johdon haluamalla tavalla. Valtionhallinnossa ja puolustusvoimissa arvostetaan asianmukaista pukeutumista osana tapakulttuuria. Se, että sotilas osaa pukeutua oikeaan asuun oikealla hetkellä oikealla tavalla, on osa ammattitaitoa. Vaikka olisit kuinka hyvä sotilas, vaikutelma ammattitaidosta voi rikkoutua jos et ole pukeutunut asianmukaisesti. Surkka muistuttaa, että kouluttajina toimivat aliupseerit ovat roolimalleja varusmiehille. Jos aliupseerit esimiehinä käyttäytyvät ja pukeutuvat asiallisesti, varusmiehet ottavat heistä mallia. Kouluttajan tehtävä on omalla erimerkillään opettaa varusmiehiä pukeutumisessa. Jos oma pukeutuminen ei ole kunnossa, sen vaatiminen varusmiehiltä on vaikeaa. Pukeutumisella on ensivaikutelman teossa suuri merkitys. Surkka muistuttaa, että kunnioitusta ei välttämättä tule alaisilta, esimiehiltä tai suurelta yleisöltä, jos sotilas on pukeutunut epäsiististi tai muuten epäasiallisesti. Yksittäinen sotilas luo olemuksellaan kuvaa koko aliupseeristosta ja puolustusvoimista. Surkan mukaan sotilaan tulee tunnistaa tilanne ja pukeutua tilanteen mukaisesti. Jokaisen tulisi kehittää itselleen pelisilmää tässä asiassa. Pukeutumisen tulisi olla luonnollista toimintaa. Me kaikki olemme tehneet pukeutumisessa virheitä jossakin vaiheessa. Tästä ei kuitenkaan kannata ottaa stressiä. Virheitä sattuu. Teksti: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 4/2013 9

10 Työpaikkaruokailulla on suuri vaikutus suomalaisten ruokavalioon. Tarjottavat ateriat toimivat mallina terveellisestä ruokavaliosta myös kotiruokailussa. Kuva: Uudenmaan prikaati, jääkäri Freddie Andersson. Työpaikkaruokailusta virtaa työhön ja vapaa-aikaan Työpaikkaruokailulla on selvästi vaikutusta työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Se edistää terveellisiä ruokavalintoja ja parantaa työikäisten ruokavaliota. Työpaikkaruokalassa aterioivat syövät tutkimusten mukaan muita useammin tuoreita kasviksia. Työnantajienkin kannattaa olla kiinnostuneita työntekijöidensä terveydestä ja hyvinvoinnista, sillä tutkimusten mukaan työpaikan johdon kiinnostus lisää työntekijöiden ter- veellisiä elintapoja. Työterveyslaitoksen tuoreen Työ ja Terveys Suomessa tutkimuksen mukaan terveellisillä elintavoilla on yhteyttä työstä palautumiseen. Terveelliset elintavat ovat yleisempiä silloin, kun työpaikan johdon koetaan olevan kiinnostunut työntekijöidensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Yksi konkreettinen välittämistä osoittava asia on, että työnantaja kannustaa työntekijöitä terveelliseen työaikaiseen ruokailuun, muistuttaa tiimipäällikkö Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta. Järkevä ruokailun rytmittäminen antaa työhön virtaa ja edistää työstä palau- 10 Ammattisotilas 4/2013

11 tumista. Ruokailuhetki antaa mahdollisuuden irrottautua hetkeksi työasioista ja tavata kavereita. Riittävä ja sopiva syöminen pitkin päivää ehkäisee liiallista vapaa-ajan syömistä ja auttaa painonhallinnassa. Ruokailuun panostaminen työssä joko syömällä eväitä tai työpaikkaruokalassa kevyesti, on auttanut monia laihtumaan ja pitämään painokilot pysyvästi kurissa, toteaa Laitinen. Henkilöstöravintolassa lounastavat syövät muita useammin tuoreita kasviksia. Lisäksi henkilöstöravintolassa ruokailu lisää etenkin miesten todennäköisyyttä syödä kalaa, sanoo johtava tutkija Ritva Prättälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Puolustusvoimien työpaikkaruokalat tarjoavat työntekijöille edullisen, monipuolisen ja maukkaan lounasmahdollisuuden. Kuva: Uudenmaan prikaati, jääkäri Freddie Andersson. Haasteita ruokapalveluille Mahdollisuus työpaikkaruokailuun ja tarjottavan ruoan terveellisyydestä huolehtiminen ovat tehokkaita keinoja edistää työikäisten terveyttä ja päivittäistä hyvinvointia. Työpaikkaruokailulla on suuri vaikutus suomalaisten ruokavalioon. Tarjottavat ateriat toimivat mallina terveellisestä ruokavaliosta myös kotiruokailussa. Haastamme ruokapalveluammattilaiset tarjoamaan hyvältä maistuvaa ruokaa, joka on terveellistä, ympäristöystävällistä ja lähellä tuotettua. Tätä varten tarvitaan yhdenmukaiset ohjeet käytännön ruokalistasuunnitteluun, toteaa Prättälä. Ruokapalveluiden kehittäminen vaatii monen eri tahon yhteistyötä, muun muassa kansanterveyden, ympäristöterveyden, maatalouden, työterveyshuollon ja ravitsemisalan ammattilaisten välillä. Näitä asioita pohdittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä asiantuntijaseminaarissa Opastusta myös eväitä syöville Työaikaisen ruokailun järjestäminen on helpointa säännöllisessä päivätyössä. Muissa työvuoroissa olevissa on Työ ja Terveys -tutkimuksen mukaan hiukan enemmän työaikana syömättömiä. Siksi kannattaisi panostaa myös eväsruokailuun ja opastaa monipuolisten eväiden tekemiseen. Eväiden nauttimiseen on oltava myös kunnolliset ja siistit tilat ja laitteet. Tässä olisi haaste myös ruokapalveluille uudenlaisten palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseen. Suomessa oli vuonna 2011 noin 1550 henkilöstöravintolaa. Noin 2/3:lla työssä käyvistä on mahdollisuus ruokailla henkilöstöravintolassa, ja noin puolet näistä käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen. Työterveyslaitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ammattisotilas 4/

12 Asenne kuntoon Järjestötoiminta on vapaaehtoistyötä Yhdistysten järjestötoiminnallinen osaaminen ja osaamisen kehittäminen puhuttivat yhdistysten puheenjohtajia puheenjohtajapäivillä. Keskusteluissa pohdittiin myös vapaaehtoistyön luonnetta. Useimpien yhdistysten hallituksissa osaaminen on harvojen järjestöosaajien käsissä. Puheenjohtajat ovat huolissaan siitä, että henkilövaihdosten yhteydessä järjestöosaaminen karkaa hallituksista. Puheenjohtajat haluavat liitolta tukea järjestökoulutukseen. Toivottuja koulutusteemoja ovat muun muassa yhdistyksen lakisääteiset ja sääntömääräiset velvoitteet, yhdistyksen johtaminen, jäsenrekisterin parempi hyödyntäminen, arkistointi, yhdistyksen vaikuttamismahdollisuudet työpaikalla, palkitsemiset, tiedottaminen ja kokoustekniikka. Osa puheenjohtajista toivoi monimuotoisuutta liiton järjestökoulutukseen. Elementteinä olisivat lähiopiskelun lisäksi itseopiskelu ja verkko-ohjattu opiskelu. Lähiopetukseen jätettäisiin ne asiat, joita ei voi itseopiskella. Puheenjohtajat kaipasivat lisäksi liiton henkilökunnan jalkautumista yhdistyksiin useammin. Keskusteluissa kävi ilmi, että koulutustilaisuudet koetaan myös tärkeiksi verkottumistilaisuuksiksi. Siksi puheenjohtajat toivoivat esimerkiksi parin-kolmen yhdistyksen johdon kokoamista samaan koulutustilaisuuteen. Näin yhdistysten parhaat toimintakäytännöt leviäisivät paremmin. 12 Ammattisotilas 4/2013

13 Näin me sen teimme Lapin Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Milla Setälä kertoi omassa yhdistyksessään järjestämästään järjestökoulutuksesta ja sen vaikutuksista yhdistyksen hallintoon. Järjestökurssin tavoitteena oli Setälän mukaan vastata jäsenpalautteessa saatuun toivomukseen saada lisää tietoa virkamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä palvelussuhteen ehdoista. Tämän lisäksi yhdistyksen johtosi halusi jakaa jäsenilleen tietoa edunvalvonnasta, järjestötoiminnasta ja luottamusmiestoiminnasta. Setälä on tyytyväinen kurssin myötä osallistujien aktiivisuudessa tapahtuneeseen muutokseen. Kurssille osallistuneet käyvät vuosikokouksissa. Osa heistä on valittu luottamusmieheksi tai työsuojelutehtäviin. Osa toimii nyt yhdistyksen hallityksessa. Osallistuminen näkyy myös paineena luottamusmiehen suuntaan. Osallistujat ottavat entistä aktiivisemmin kantaa työpaikalla asioihin ja ovat yhteydessä luottamusmieheen. Setälä kertoi yhdistyksen suunnittelevan parhaillaan sekä perus- että jatkokurssia jäsenilleen. Puheenjohtajat pohtivat ryhmissä yhdistysten järjstöosaamisen nykytilaa ja järjestökoulutuksen kehittämistä. Puheenjohtajapäivillä oli edustajat kahdestakymmenestä yhdistyksestä. Joukossa oli myös useita uusia puheenjohtajia. Asenteella on merkitystä Aliupseeriliiton päätoiminen pääluottamusmies Mika Oranen näkee, että järjestökoulutuksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on luoda oikea asenne liiton ja yhdistysten toimintaa kohtaan. Orasen mukaan järjestöllinen osaaminen tulee kohdentaa myös muihin kuin kärkitoimijoihin esimerkiksi hallituksen jäseniin. Näin luodaan asennetta ja virettä toimintaan. Kouluttautuminen aktivoi jäseniä. Hallitus ja muut aktiivit ovat selkeästi tärkeä kohderyhmä. Mutta jotta saamme organisatorista syvyyttä toimintaan, meidän tulee kouluttaa myös rivijäseniä. Orasen muistuttaa, että kaikista jäsenistä ei tule aktiiveja. Odotusarvona on kuitenkin, että osa heistä tulee toimintaan mukaan. On tärkeää luoda asennetta, arvoja ja ymmärrystä siitä, että järjestötoiminta on vapaaehtoistyötä. Meidän tulee tehdä työtä sen eteen, että jäsenet ymmärtävät tämän olevan vapaaehtoistoimintaa. Koulutus on Orasen mukaan yhdistyksen ja liiton sijoitus koulutettaviin. Koulutusta ei tehdä koulutuksen vuoksi. Haluamme sen realisoituvan osaamisena ja ammattitaitona, jäsenten eteen tehtävässä työssä. Kahdeksan peruskurssia Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino nosti esille kolme järjestökoulutuksen keskeistä tekijää: asenteen vahvistaminen, järjestötoiminnan vapaaehtoisluonne sekä koulutuksen sisällön suunnittelu kohderyhmän mukaan. Leino haastoi puheenjohtajat rakentamaan ensi vuodelle järjestökoulutusohjelman, mikä tuo koulutuksen kaikkien yhdistysten aktiivien ulottuville. Leino piti tärkeänä, että koulutus viedään lähelle ihmisiä. Näin varmistetaan mahdollisimman hyvä osallistumisaste. Koulutuspäivien päätteeksi puheenjohtajat sopivat kahdeksan koulutustilaisuuden järjestämisestä. Koulutuspaikkakuntia ovat Rovaniemi, Kuopio, Jyväskylä, Tampere, Kouvola, Turku, Helsinki ja Kanta-Häme. Vastuuyhdistyksenä toimii kyseisellä paikkakunnalla toimiva suurin yhdistys. Yhdistys ilmottaa ajankohdan liiton toimistolle ja varaa sieltä haluamansa kouluttaja-avun. Ensimmäisen vuoden koulutusteemaksi sovittiin Aliupseeriliitto tutuksi. Teemaa ja kurssien sisältöjä täsmennetään loppuvuoden aikana. Jäsensivujen järjestömateriaalipankkia laajennetaan syksyn aikana. Liiton ensi vuoden budjettiin varataan rahaa tapahtumajärjestelyistä aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 4/

14 Ideat pulppusivat puheenjohtajapäivillä Syksyn puheenjohtajapäiät pidettiin M7S Gabriellalla syyskuun lopussa. Kahden päivän aikana puheenjohtajat saivat rautaisannoksen ajankohtaisista edunvalvonta-asioista ja vinkkejä oman yhdistyksensä toiminnan kehittämiseen. 14 Ammattisotilas 4/2013

15 Aliupseerien koulutusjärjestelmän kehitystyö käynnissä Majuri Timo Hänninen esitteli puheenjohtajapäivien osallistujille aliupseerien koulutusjärjestelmän taustoja ja kehityssuunnitelmia. Tavoitteena on aliupseeriston osaamisen pitkäkestoinen kehittäminen. Pääesikunta linjasi puolustusvoimiin muodostettavan aliupseeriston osaamisen kehittämisen perusteet vuonna 2007 Aliupseeriston osaamisen kehittämisen suunnittelukäskyllä. Sotilasammatillista näyttöjärjestelmää testattiin vuonna 2007 ja kehittämistyö jatkuu edelleen. Suunnittelukäskyn mukainen osaamisen kehittäminen käynnistyi vuonna 2008 ja puolustusvoimien koulutuspäällikkö tarkasti aliupseeriston koulutuksen vuonna Tarkastus- ja seurantakäyntien perusteella määritettiin kehittämisesitykset, joilla pyrittiin parantamaan aliupseeriston koulutusta. Nyt tehtävällä aliupseeriston koulutuksen kehittämisellä pyritään kehittämään koulutusta näihin vuonna 2010 havaittuihin kehittämistarpeisiin nojautuen sekä muiden tunnistettujen epäkohtien kuntoon saattamiseksi. Hänninen kertoo, että pääesikuntaan tullaan perustamaan koulutusosasto (J7). Hän näkee, että osaston perustaminen ja koulutusalan uudelleen organisointi terävöittää puolustusvoimien koulutuksen suunnittelua ja johtamista. Sekä sodan- että rauhan ajan tarpeet tulevat jatkossa ohjaamaan koulutuksen kehittämistä. Työntekijän kannalta se tarkoittaa muun muassa sitä, että koulutustarjonta lisääntyy jonkin verran. Toisaalta päällekkäisyyksiä kyetään poistamaan entistä paremmin. Lisäksi hakeutuminen ja valinnat yksinkertaistuvat. Keskeisimpänä kehitystarpeena aliupseerien koulutusjärjestelmässä Hänninen näkee puolustusvoimallisen normin puuttumisen. Normi on suunniteltu tehtävän vuoden 2014 aikana Puolustusvoimat siis saa tarvitsemaansa osaamista entistä paremmin ja yksilön osaamista voidaan kehittää entistä nousujohteisemmin. Aliupseeriston koulutukseen suunnittelukäskyssä asetettiin neljä reunaehtoa. 1. Aliupseeriston rekrytointi ja valinta tehdään varusmiespalveluksen aikana osoitetun osaamisen ja siviilissä hankitun ammattitaidon perusteella. 2. Joukko-osastot vastaavat tehtävissä tarvittavan osaamisen kehittämisestä koko tarjolla olevaa keinovalikoimaa hyödyntäen. 3. Aliupseeriston osaamisen kehittämisen painopiste on työpisteessä tapahtuvassa, nimetyn kokeneen asiantuntijan tai vertaisen ohjaamassa oppimisessa. 4. Aliupseeriston tehtävissä vaadittava osaaminen todennetaan näytöin. Hännisen mukaan puolustusvoimien kannattaa vielä tehdä töitä reunaehtojen eteen. On aivan ymmärrettävää, että kaikkiin tunnistettuihin haasteisiin ei ole kyetty vastaamaan. Keskeinen kehitystarve on se, että puolustusvoimallinen normi aliupseeriston koulutuksesta puuttuu. Muun muassa tämä epäkohta pyritään korjaamaan. Hänninen ei pysty tässä vaiheessa tarkemmin erittelemään, miten kehitystyö tulee näkymään myöhemmin aliupseerien koulutuksen arjessa. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös henkilöstöllä itsellään tulee olla motivaatio oman osaamisen kehittämiseen. Normi on suunniteltu tehtävän vuoden 2014 aikana. Sillä on Hännisen mukaan tarkoitus esimerkiksi yhtenäistää käytäntöjä puolustushaarojen välillä Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 4/

16 Turvallisuus tuotetaan yhdessä Uuden työ- ja palvelusturvallisuusnormin tavoitteena on nolla tapaturmaa sekä avoin ja aloitteellinen ilmoituskulttuuri. Tavoitteen saavuttamiseksi koko henkilökunnan tulee osallistua talkoisiin. Everstiluutnantti Olli Ohrankämmen tiivistää kesäkuussa voimaan astuneen normin keskeiseksi tavoitteeksi ihmisten turvallisuutta edistävän, tahattomien vaarojen torjunnan. Jokainen tapaturma on turha. Yhtä onnettomuutta kohden tapahtuu kuusisataa läheltä piti tilannetta. Jos voimme oppia niistä, voimme estää onnettomuuksia. Siksi näiden tilanteiden selvittäminen ja analysointi on tärkeää. Henkilöturvallisuushanketta pääesikunnassa johtava Ohrankämmen kertoo, että nolla tapaturmaa tavoite on puolustusvoimissa monelle iso kynnys. Ei ymmärretä, että kyse on tavoitetilasta. Nolla tapaturmaa koetaan mahdottomaksi saavuttaa. Haluankin esittää tavoitetta epäileville kysymyksen Kuinka monen alaisesi on sinun mielestäsi sopiva loukkaantua työtehtävissä?. Työ- ja palvelusturvallisuustoiminnan päämäärä puolustusvoimissa -normin tarkoituksena on luoda joukkoosastojen ja muiden hallintoyksiköiden työtä tukeva työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmä. Tavoitteena on, että 16 Ammattisotilas 4/2013

17 kaikki vaarahavainnot sekä henkilö- ja omaisuusvahingot ilmoitetaan ja niitä pyritään järjestelmällisellä toiminnalla analysoimaan ja ennaltaehkäisemään. Normin myötä puolustusvoimat ottaa käyttöön uusia turvallisuutta lisääviä toimintamalleja ja menetelmiä. Ohrankämmen muistuttaa, että puolustusvoimissa on jo nyt hyviä käytäntöjä ja työkaluja läheltä piti-, vaara- ja onnettomuustilanteiden raportointiin ja analysointiin. Ohrankämmen korostaa, että turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi, jokaisen tulee sitoutua työ- ja palvelusturvallisuustoiminnan päämääriin. Kuva: Asta Ruuskanen Tavoitteena avoin ilmoituskulttuuri Turvallisuutta luodaan puolustusvoimissakin yhdessä, koko henkilökunnan ja varusmiesten voimin. Toimivan työ- ja palvelusturvallisuuskulttuurin keskeisiä tekijöitä ovat johdon sitoutuminen sekä henkilöstön oikeat asenteet ja riittävä ammattitaito. Jotta tavoitteet saavutetaan, jokaisen tulee sitoutua työ- ja palvelusturvallisuustoiminnan päämääriin. Suurimpana haasteena uusien toimintatapojen ja menetelmien jalkauttamisessa puolustusvoimat näkee turvallisuuskulttuurin muuttamisen vaaratilanteiden salailusta ja vähättelystä avoimeen oppimisen mahdollistavaan vuoropuheluun ja tiedon vaihtoon. Yksi keskeinen este turvallisuustavoitteiden toteutumiselle on henkilökunnan pelko oikeudellisista seuraamuksista. Ohrankämmen korostaa, että pelko on aiheeton. Haluamme pitää vaara- ja onnettomuustilanteen tutkinnan ja oikeudellisen vastuun kohdentamisen erillään. Ilmoitusten tekemisen tarkoitus ei normin mukaan ole oikeudellisen vastuun kohdentaminen, vaan tapahtumien syiden selvittäminen. Tuottamuksellisesti ja tahallisesti aiheutetuissa vahingoissa ja vaaratilanteissa henkilöstöön saatetaan toki kohdistaa myös oikeudellisia toimia ja niitä käsitellään esitutkintaprosessissa tai vahingonkorvauskäsittelyssä erillään vaara- ja vahinkotilannetutkinnasta. Tuleva ilmoitusprosessi on selkeä. Kun henkilö havaitsee vaaratilanteen, hän tekee ilmoituksen sähköisesti henkilökunnan ja varusmiesten käytössä olevaan järjestelmään. Henkilön esimies luokittelee vahinkotiedon ja kytkee sen tietojärjestelmässä toimintaan, paikkaan sekä tilanteen aiheuttaneeseen olosuhteeseen, materiaaliin tai muuhun seikkaan. Luokittelun jälkeen esimies toimittaa tiedot eteenpäin vaaratilanteen analysointia varten. Kaikki vaaratilannetiedot tallennetaan järjestelmään ja ne ovat käytössä tulevia riskianalyyseja tehtäessä ja toiminnan turvallisuutta kehitettäessä. Uusia turvallisuustyökaluja Työ- ja palvelusturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki toimintaan liittyvät vaarat pystytään havaitsemaan, esittämään, analysoimaan ja hallitsemaan. Kaikki tieto tulee saada kerättyä yhteen paikkaan ja välittää tiedot niitä tarvitseville. Tavoitteena on, että havainnoista tehdyt analyysit johtavat korjaaviin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Prosessin eri vaiheisiin otetaan käyttöön uusia työkaluja, jotka helpottavat ilmoitusten tekoa, analysointia ja turvallisuustilanteen seurantaa. Kaikki toiminnot toteutetaan sähköisenä. Vaarailmoituksia voi toki jatkossakin tehdä myös paperisella ilmoituslomakkeella. Ohrankämmen pitää ensi vuoden aikana käyttöön otettavaa työ- ja palvelusturvallisuussovellusta tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä tavoitteiden saavuttamisessa. Pohjois-Karjalan prikaatissa toteutetun testivaiheen kokemukset järjestelmän käytöstä olivat rohkaisevia. Esimiesten tilannetietoisuus parani, ilmoitusten määrä kasvoi, vaarojen tunnistaminen parani ja riskit pienenivät. Ilmoituksia voidaan tehdä manuaalisesti, mutta vaaratilanteiden laajamittainen analysointi ja niistä oppiminen ei voi tapahtua kunnolla, ilman asianmu- Ammattisotilas 4/

18 kaista järjestelmää. Tämä hanke nousee tai kaatuu sen mukaan, saadaanko järjestelmä käyttöön. Ilmoita aina vaaratilanteista Työ- ja palvelusturvallisuushavaintojen tekijöitä ovat kaikki hallintoyksikön tiloissa ja alueella toimivat ja liikkuvat henkilöt. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus ilmoittaa havaitsemansa puutteet toiminnan turvallisuudessa. Ilmoitettavia asioita ovat: Vaarahavainto. Ilmiö, josta voi seurata vaaraa henkilöstölle tai materiaalille. Havaintoon ei kuitenkaan liity mitään tapahtumaa, vaan pelkkä vaaran mahdollisuus aiheuttaa ilmoittamisen perustan. Vaaratapahtuma. Vaara, joka on havaittu jonkin tapahtuman seurauksena ilman henkilövahinkoa. Vahinkotapahtuma. Vahinkoilmoitus tehdään tapahtumasta, missä arvioidaan tapahtuneen tai on tapahtunut henkilölle vahinkoa. Koulutusta laajennetaan Työ- ja palvelusturvallisuuden koulutus otetaan laajemmin mukaan palkatun henkilökunnan peruskoulutukseen. Keskeisimpinä aiheina ovat työ- ja palvelusturvallisuus sekä käytössä olevien toimintatapojen ja menetelmien hallinta. Koulutuksen tavoitteena on oikean ja avoimen asenteen luominen sekä turvallisuuskulttuurin syntyminen. Jo nyt sotilasoppilaitosten opetusohjelmiin sisältyy riskienhallintaan liittyviä teemoja. Tavoitteena on, että jatkossa sotilailla on koulutuksen jälkeen nykyistä paremmat valmiudet monipuolisten riskianalyysien tekoon. Hallintoyksiköiden johdolle ja muille turvallisuusasioista vastaaville tulee uusia velvoitteita työpaikan turvallisuustilanteen valvontaan. Työpaikoille on viime vuodesta lähtien nimetty työ- ja palvelusturvallisuuspäälliköitä. Heidän tehtävänään on huolehtia työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö toimii pääsääntöisesti myös työsuojelupäällikkönä. Päällikkö seuraa ja tukee työhyvinvointiin vaikuttavien toimintojen toteutumista ja järjestää työ- ja palvelusturvallisuuteen kohdistettavat selvitykset, auditoinnit ja katselmoinnit. Normi tuo mukanaan uudistuksia myös kansainvälisen toiminnan työ- ja palvelusturvallisuuteen. Kriisinhallintajoukkoon nimetään jatkossa pää- tai sivutoiminen työja palvelusturvallisuuspäällikkö. Suunnittelu- ja valmisteluvaiheen olosuhdearviointiin tulee uusia ohjeita. Riskienhallintatyön tavoitteena on välttää omasta toiminnasta ja toimintaympäristöstä johtuvat tappiot omille joukoille. Operaation aikana päivitetään tunnistettuja vaaroja ja sietämättömät riskit poistetaan. Jäännösriskejä hallitaan operaation kansallisen johtajan käskemin toimenpitein. Kriisinhallintakoulutukseen sisältyy jatkossa nykyistä enemmän työja palvelusturvallisuuden koulutusta. Ohrankämmen tiedostaa, että kun paljon tehdään, kaikkea voi varotoimista huolimatta sattua. Siitä huolimatta hän näkee, että nolla tapaturmaa on hyvä tavoite. Hän korostaa, että kun kaikilla on helposti mahdollisuus ilmoittaa vaaratilanteista, se asettaa paineita myös esimiehille. Heidän velvollisuutensa on ryhtyä toimiin. Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen 18 Ammattisotilas 4/2013

19 Lomatukea Aliupseereille Aliupseeriliiton jäsenet voivat hakea Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestön (SAL) tukemia kuntoremontti- ja perhekuntolomia. Lomakohteissa on vielä vapaita paikkoja. Kuntoremonttilomat Kuntoremonttilomat sisältävät kuntotestejä, liikuntaa ja muuta ohjelmaa. Majoitus on 2 hengen huoneissa täysihoidolla. Hinta sisältää myös kuntoremonttiohjelman sekä allasosaston ja kuntosalin käytön. Lomajakso on 5 vuorokautta. Kuntoloman aikana on mahdollisuus testata omaa kuntoaan ammattilaisten ohjauksessa eri tavoin. Kuntoremonttiohjelmat sisältävät monenlaisia liikuntalajeja, joihin on mahdollisuus tutustua ohjatusti. Lisäksi ohjelmat sisältävät ravitsemustietoa ja muuta henkilökohtaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvää asiaa. Syyskauden 2011 kuntoremonttilomapaikat: Kuortaneen Urheiluopisto Hinta 149,-/5 vrk Holiday Club Saariselkä Hinta 148,-/5 vrk Hotelli Levitunturi Hinta 178,-/5 vrk Rantasipi Laajavuori (Jyväskylä) Hinta 136,-/5 vrk Ruissalon Kylpylä (Turku) Hinta 149,-/5 vrk Liikuntakeskus Pajulahti (Nastola) Hinta 179,-/5 vrk Kylpylähotelli Peurunka (Laukaa) Hinta 149,-/5 vrk Perhekuntolomat Perhekuntolomat tarjoavat koko perheell liikkua yhdessä. Loma sisältää kuntotestejä taa aikuisille sekä ohjattua liikuntaa ja muu mintaa koko perheelle. Lomajakso kestää 5 vuorokautta. Hintaan ja majoitus perhehuoneissa, kuntotestit, terv liikunta- ja muu ohjelmapalvelu. Syyskauden perhekuntolomapaikat: - Sokos Hotel Eden (Oulu) Hinta: 115,-/aikuinen, 60,-/6-16 -vuotias - Yyterin Kylpylähotelli (Pori) Hinta 114,-/aikuinen, 57,-/6-16 -vuotias l - Kisakallion Urheiluopisto (Lohja) Hinta: 144,-/aikuinen, 96,- /6-16 -vuotias Lomien hakeminen Lomahakemukset tulee jättää Aliupseeriliit meistään kuukautta ennen loman alkua. Lisätietoa lomapaikoista ja hakulomakkee Lisätietoja liiton toimi Pakarinen Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Paloalan ammattilainen - liittosi on JHL VÄRI- JA TAPETTILIIKE H. NYGÅRD Tampereentie 9, Lavia Puh. (02) Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu 180x29mm_Ammattisotilas.indd 1 kauppa :32:41 paikassa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie 2, Nivala, puh , fax , Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie Nivala Puh Fax turvakilvet.fi YRJÖ PIRILÄ OY Ammattisotilas 5/2011 Ammattisotilas 4/

20 Pietari Tattoo Itä-Suomen sotilasläänin sotilassoittokunnista koottu kuviomarssikokoonpano matkasi toukokuun lopulla Pietari Tattoo -sotilasmusiikkitapahtumaan. Savon ja Karjalan soittokunnat vahvistettuna kahdella Rakuunasoittokunnan soittajalla osallistuivat samalla Pietarin 310-vuotispäivän juhlallisuuksiin. Kapellimestarina ja kuviomarssin suunnittelijana toimi Karjalan sotilassoittokunnan päällikkö musiikkimajuri Petri Junna. Virallinen kutsu saapui Suomen pääesikuntaan vain vähän yli kuukautta ennen tapahtumaa, joten valmistautumisaika oli lyhyt mutta pikainen. Erinäisten vaihtoehtojen pyörittelyn jälkeen ohjelma päätettiin valmistaa yhdistämällä edellä mainitut soittokunnat ja sisällöltään kuviomarssi koostui hyvin pitkälti Karjalan sotilassoittokunnan ja Rakuunasoittokunnan vuonna 2010 esittämästä kuviosta. Harjoituksia oli yhteensä seitsemän, mikä oli aivan riittävä määrä ennakkoepäilyksistä huolimatta. Oman kuviomarssiesityksemme lisäksi osallistuimme luonnollisesti tapahtuman alku- ja loppuesityksiin yhdessä muiden soittokuntien kanssa. Joukon tulivoimaisin varustus Tapahtumaan osallistui tänä vuonna soittokunnat Italiasta, Ukrainasta, Valko- Venäjältä sekä Pietarin laivastoakatemiasta. Lähtöpäivänä osallistuimme myös paraatiin Nevsky Prospektilla ja loppuesitykseen Palatsiaukiolla. Sujuvaa valmistautumista joudutti varmasti myös itäsuomalaisten soittokuntiemme pitkäaikainen yhteistoiminta ja vuosien takaiset ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosuhteet. Nopeasta aikataulusta ja muista vallitsevista olosuhteista huolimatta spiritti oli korkealla. Oma varustukseni oli tällä kertaa toimialamme tulivoimaisin ja järein ase: Kumu merkkinen 26 tuumainen bassorumpu. Suomalaisesta koivusta käsityönä 20 Ammattisotilas 4/2013

21 Trumpettisektio herätti ihastusta monessakin mielessä. OIkealta vääpeli Tuure Välimaa, vääpeli Kimmo Vänskä, ylikersantti Toni Herrala, kersantti Jaakko Huttu ja kersantti Jouni Nuorgam. valmistettu bassorumpujen Rolls Royce on väärissä käsissä vaarallinen taisteluväline. Sillä voi samanaikaisesti tuhota ympäröivän musiikin ja saattaa koko marssivan soittokunnan kaaoksen valtaan. Olan yli tulevien nahkahihnojen lisäksi hartioita painoi siis myös vastuu. Onneksi sain aseveljiltä Karjalasta nylonvartiset bassorummun nuijat jotka minimoivat käsiin kohdistuvat heijasteet - bassorumpua kun pitää ajaa kenttäolosuhteissa lujaa - tai täysillä. Kumu valmisteiset sotilasrumpumme herättivät itäisissä virkaveljissämme ihailua ja yleisesti ottaen suomalaisten soittimet ja varusteiden taso oli korkeampaa luokkaa kuin muilla soittokunnilla. Ylivääpeli Harri Nyyla ja ylikersantti Mikko Suhonen odottivat paraatia innolla. Vapaa Venäjä räjäytti yleisön Edellisiltä reissuilta muistiin jääneet kertomukset majoituksen ja ruokailujen tasosta herättivät suuria epäilyksiä tälläkin kertaa, mutta yllätys olikin positiivinen! Rajan ylitykset sujuivat melko sutjakkaasti ehkä asiaa vauhditti korkean tason kutsu ja venäläinen bussi. Perillä odotti kohtuullisen hyvätasoinen hotelli Moskova, ruokailut olivat asialliset ja kyyditys toimi myös paikan päällä. Sen sijaan yhteisnumerojen harjoitusaikataulut (eli niiden venyminen) oli sitä, mitä ennakkoon oli odotettavissa. Suomalaiset istuksivat puolisentoista tuntia aukion reunalla ja itäiset kolleegamme saapuivat paikalle sitten, kun saapuivat. Myös yhteisnumeroiden eteneminen ja joukkojen liikuttelu oli harjoitusvaiheessa melkoista säätöä. Kaikesta huolimatta yli 200 soittajan massat saatiin esityksessä järjestyksessä liikkeelle ja soittamaan samaa kappaletta. Yhteisesityksien kapellimestarina toimi ansiokkaasti Läntisen sotilaspiirin ylikapellimestari. Oma esityksemme meni erittäin hyvin. Kuten aselajin luonteeseen kuuluu, mukaan mahtui myös erinäisiä spontaaneja käänteitä, jotka kuitenkin kääntyivät lopulta voitoksi. Harjoitusvaiheessa olimme havainneet, miten univormu tuo suoritukseen kummasti ryhtiä. Esityksessä lataus oli vielä huomattavasti voimakkaampi ja soitossa, liikkeissä ja ilmeissä näkyi ylpeys ja näyttämisen halu. Oman lisänsä toi vielä loppuvaiheessa saatu tieto siitä, että koko tapahtuma televisioitiin suorana Moskovaan. Mikäli tieto piti paikkansa, tarkoitti se sitä että meillä oli miljoonayleisö! Pietarin SKA:n Jubilee halli ei ollut aivan täynnä, mutta läsnäolijat osoittivat auliisti suosiotaan. Yleisöä sykähdytti trumpettisektion virtuoosinäyte Green Hornet, joka sisälsi myös pätkän Venäläisestä ooppera-alkusoitosta, joka tunnetaan paremmin nimellä Kimalaisen lento. Etenkin poistumismarssimme Vapaa Venäjä räjäytti yleisön suosionosoitukset korvia huumaaviksi. Yllätyin hieman siitä, miten ynseinä pitämäni Venäläiset olivat kovasti tunteella mukana esityksissä. Sotilasmusiikin eliittijoukot Esityksen jälkeen saimme nauttia loppukaronkasta, jonka musiikista vastasi Pietarin laivastoakatemian soittokunnan big band. Tilaisuuden suojelijana toiminut kenraali oli illan aikana ihmetellyt, kuinka suomalaiset osasivat soittaa niin hyvin yhteen Karjalan kunnailla vaikka seisoimme sillä hetkellä kaikki ympyrässä kasvot ulospäin eli selkä toisiimme ja kapellimestariin päin. Paikallinen ylikapellimestari oli todennut spontaanisti, että asialla olivatkin suomalaisen sotilasmusiikin eliittijoukot! Lähtöpäivänä oli aikaa tiedustella lähimaastoa, joten oli luontevaa suunnata läheiseen luupuistoon, joka tunnetaan myös hautausmaana. Bongasimme sieltä lukuisien säveltäjien, kuten Tsaikovskin ja Borodinin sekä kirjailija Dostojevskin viimeisen leposijan. Ulkoilun jälkeen oli taas kiva pukea Jääkäriasu ylle ja valmistautua odottelemaan paraatin alkua. Päivälle oli lupailtu sadetta, joka antoi odottaa itseään paraatimme loppumetreille ja Palatsiaukion yhteisesitykset soitimmekin sitten virkistävässä kevätkuurossa. Onneksi lopuksi oli aikaa rentoutua, peseytyä, syödä hyvin ja pakata. Harjoituksineen koko rupeama kesti meidän Savolaisten osalta viikon. Tuli siinä joku tuumineeksi ääneen sotilassoittajan työn monipuolisuutta: jotkut soittokunnastamme tekivät töitä 15 päivää putkeen, mihin sisältyi tavanomaisten varuskunnallisten soittojen lisäksi kaksi viihdekonserttia, äitienpäiväkonsertti, big band -konsertti hurmioituneelle yleisölle ja lopuksi kyseinen Pietarin reissu. Paljon kun tekee, niin monenlaista kokee. Omasta puolestani haluan kiittää kaikkia matkaan osallistuneita kolleegoita. Vaikka asialla olikin kaksi lakkautettavaa soittokuntaa, oli henki ja tahtotaso tosipaikan tullen korkealla. Esitys oli niin hyvä, että sitä olisi voinut esittää missä vaan. Kirjoittaja ja kuvaaja, kersantti Janne Ikonen toimii lyömäsoitinten varaäänenjohtajana Savon sotilassoittokunnassa. Ammattisotilas 4/

22 Pääluottamusmiehen kynästä Taustalla tapahtuu sopimusrintamalla Edunvalvonnassa tapahtuu, vaikka varsinaista virkaehtosopimusten neuvottelutoimintaa ei juuri nyt olekaan käynnissä. Sopimusneuvottelujen näkökulmasta ollaan siis rauhallisessa tilanteessa. Sopimukset ovat voimassa alkuvuoteen Taustalla kuitenkin tapahtuu. Erilaiset työryhmät palailevat kesätauolta ja jatkuvan neuvottelun periaatteita noudattaen valmistellaan mitä erilaisimpia asioita. Puolustusvoimien työaikasopimus vaatii pikaisia tarkennuksia, kun Puolustusvoimien organisaatio muuttuu. Erityisen haastavaksi on osoittautunut työaikasopimuksen 2 :n virastotyöaikaa koskevan soveltamisohjeen muotoilu. Virastotyöaikaa noudattavien työpisteiden luettelo on soveltamisohjeeseen kirjattu nykyisen organisaation mukaisesti. Kukaan ei tunnu tietävän, millainen organisaatio on vuonna 2015 ja minne toiminnot siirtyvät uudessa organisaatiossa. Muutokset alkavat osin jo syksyn 2013 kuluessa, asialla alkaa olla hoppu. Tuon luettelon kirjaaminen siten, että henkilöstön osalta nykytila säilyy, on todella vaikeaa. Tarkoitus ei ole laajentaa virastotyöajan soveltamiskäytäntöä, mutta virastotyöaika tulee säilyttää sillä henkilöstöllä ja niissä tehtävissä, jotka nykyisellään ovat virastotyöajan piirissä. Järjestöt ovat esittäneet, että sopimukseen kirjattaisiin tuon työpisteluettelon sijaan tehtävät, joissa noudatetaan virastotyöaikaa. Virastotyöaika on tarkoitettu ensisijaisesti nimensä mukaisesti virastotyötä tekeville. Arkisessa puhekielessä toimistotyö lienee ymmärrettävämpi termi tuolle työmuodolle. Työnantajalla ei kuitenkaan ole ollut valmiuksia muuttaa kirjaamisperiaatetta näin radikaalisti. Sotilas- ja virkapukineiden hankinnan osalta käytiin kesän aikana useampi neuvottelu. Pääesikunta julkaisi aiheeseen liittyen uuden ohjeen, joka tuli voimaan Uudella ohjeistuksella selkeytettiin sotilas- ja virkapukineiden hankintamenettelyä. Asiasta lisää toisaalla tässä lehdessä. Yhdessä valmisteltu normi toimii parhaiten Saadun tiedon mukaan parhaillaan on valmistelussa erilaisia normiuudistuksia. Aliupseeriliitto on mukana normivalmistelussa aina, kun kutsu käy. Valitettavasti tuo kutsu käy harvakseltaan, vaikka yt-lain hengessä tuon luulisi olevan päivänselvää. Ainakin sellaisten normien valmistelu, joilla on vaikutusta henkilöstön tehtävien sisältöön, tehtävien koulutusvaatimuksiin ja työmenetelmiin puhumattakaan mahdollisista vaikutuksista palkkaukseen, pitäisi kuulua automaattisesti yhdessä valmisteltaviin asioihin. On luonnollista, että yhdessä valmisteltu asiakirja toimii käytännössä paljon paremmin, kuin työnantajan yksin valmistelema normi. Lausuntopyynnöt jo valmiiksi kirjoitettuihin normeihin eivät enää asioita juurikaan muuta. Yhdessä valmisteltuun normiin tulee luonnostaan myös yhteinen sitoutuminen, tästä on loistavia kokemuksia. Koska kutsuja normien uudistamiseen liittyen tipahtelee harvakseltaan, ovat Kuva: Petri Asikainen puolustushaarojen pääluottamusmiehet ja joukko-osastojen luottamusmiehet avainasemassa, kun asiat ovat valmistelussa. On kriittisen tärkeää, että paikallistasolta välitetään tietoa puolustushaaran pääluottamusmiehelle kulloinkin vireillä olevista asioista. He valmistelevat asioita puolustushaaroissaan ja joukko-osastoissa ja niitä käsitellään myös liiton pääluottamusmiestyöryhmässä. Vastaavasti pääluottamusmiestyöryhmässä valmistellaan liiton ja pääesikunnan välillä esiin nousseita asioita. Näin tieto kulkee puolustushaaroista liiton suuntaan ja päinvastoin. Myös liiton hallituksen jäsenet saavat koonnokset puolustushaarojen keskeisistä asioista aina hallituksen kokouksessa. Samoin hallituksen jäsenet vievät tietoa kentälle liiton suunnasta. Jotta tieto kulkee kentältä liiton päättäjille ja päättäjiltä kentälle, on koko edunvalvontaketjun oltava kunnossa ja hereillä. Lassi Majamaa Päätoiminen pääluottamusmies 22 Ammattisotilas 4/2013

23 Uutisia Lappeenrannan aliupseereiden kesäristeily Lappeenrannan aliupseerien jäsenet kokoontuivat yhteen kesäkuisena lauantaina perinteikkään kesäristeilyn merkeissä. Mukana oli vajaat 20 jäsentä ja muutama kutsuvieraskin oli saatu houkuteltua mukaan joukkoon. Sään suosiessa risteilimme Joutsenosta Lappeenrannan satamaan maisemista ja messipojan tarjoiluista nauttien, pulahtipa joku jopa Suurella Saimaalla uimaan. Risteilyn jälkeen ilta jatkui etkoilla ja jatkoilla kaupungin kuulaassa yössä. Teksti: Antti Erämo Kuva: Jari Ahonen Aliupseeriliitossa tapahtuu Edustajakokous valitsee uusia hallituksen jäseniä marraskuun alussa Helsingissä. Yhdistykset ovat voineet tehdä esityksiä hallituksen jäseniksi syyskuun puoliväliin asti. Hallitukseen varsinaiseksi- ja varajäseneksi ehdolla olevat aliupseerit esitellään jäsenille lokakuussa liiton verkkosivuilla ja Ammattisotilaan numerossa 5/2013. Yhdistysten tekemät edustajakokousesitykset julkaistaan syyskuussa yhdistyksiin lähtevässä kokouskutsussa. Liitto palkitsee kokouksessa ansioituneita aliupseereita mitaleilla. Lisäksi liitto valitsee vuoden aliupseerin sekä parhaiten urheilumestaruuskilpailuissa suoriutuneen yhdistyksen liiton yleismestariksi. Työvaliokunta kokoontuu syyskaudella vielä 17.9, ja Yhdistykset voivat anoa liitolta tukea tulevien tapahtumiensa järjestelyihin. Anomusten tulee olla liiton toimistolla viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. Anomusten teko-ohjeet ovat jäsensivuilla yhdistysten hallituksen jäsenten luettavissa. Luottamusmiehille järjestetään syksyn aikana vielä useita kursseja. Kurssikalenteri on osoitteessa Kursseille ilmoittaudutaan jäsensivujen kautta. Loppuvuoden Ammattisotilaslehtien aineistopäivät ovat ja Yhdistykset voivat lähettää teksti- ja kuvaehdotuksia lehden toimitukseen. Ammattisotilas 4/

24 Uutisia Yhdistystapahtuma Suomenselällä Suomenselän Aliupseerit (ent. Ähtäri) kokosi jäsenensä virkistystapahtumaan kesäkuussa. Samalla juhlistettiin kahden pitkäaikaisen jäsenen Pentti Raitasen ja Reijo Kivelän eläkkeelle siirtymistä. Ähtärin Väliveden rannalla järjestetty tilaisuus koostui leikkimielisestä kilpailusta, ruokailusta, saunomisesta ja illan vietosta. Tämän vuoden kilpailu sisälsi erilaisia taitoja ja tekniikkaa mittaavia lajeja. Voittajaksi ylsi Teemu Virtanen ja hän sai vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon. Samalla ensi vuoden kilpailun järjestelyvastuu siirtyi Virtaselle. Tilaisuuden juhlakaluille luovutettiin yhdistyksen perinteiden mukaisesti tinatuoppi. Näille pitkä uran tehneille aliupseereille kohotettiin malja saatesanoilla: Kun malja on saatettu loppuun, on katkeruuskin jäänyt taa. Viimeiset ammatilliset hiljaiset tiedot siirtyivät hiilloksen ääressä nuoremmalle aliupseeripolvelle. Illan kääntyessä yöhön konkarit saatettiin kotimatkalle toivottaen heille aktiivista reserviläisaikaa. Matti Ojala Tero Verlinin keskittyneen suorituksen tavoite oli yhden minuutin aikana rakentaa vinosti sahatuista palikoista mahdollisimman korkea torni. Kyseessä yksi kiertopalkintokisan lajeista. Kuva Jari Haapanen Asevarikon perinnepäivä Kuopion Asevarikon vartioston perinnepäivää vietettiin kesäkuun alussa. Vuonna 2009 lakkautetun joukon aliupseerit ovat kokoontuneet viettämään perinnepäivää vuodesta 2009 lähtien joka toinen vuosi. Tämänvuotiseen tilaisuuteen osallistui 14 värvättyä, sotilasammattihenkilöä tai aliupseeria. Päivä sisälsi kierroksen vanhalla varikon ja varasto- ja suoja-alueella, käynnit viimeisen iltahuudon kuulleiden haudoilla sekä vanhan Kuopion Sotilasläänin tiloissa. Rauhanlahden kauniissa maisemissa joukolla oli mahdollisuus saunoa ja muistella menneitä. Perinnepäivään osallistujat päättivät hankkia vartioston toiminnasta kertovan muistolaatan. Riku Rissanen Kuvassa vasemmalta Petteri Rissanen, Voitto Niskanen, Jukka Kauppi, Jarkko Flink, Kauko Karhunen, Timo Nuutinen, Jari Mäkinen, Jukka Klemetti, Pekka Ruotsalainen, Petri Tikkanen, Jari Kokkonen ja Riku Rissanen. Kuva: Tuomo Ruuskanen 24 Ammattisotilas 4/2013

25 Uutisia Ylikersantti Jämsä puhalsi kansainvälisen tuubakilpailun voittoon Kaartin soittokunnan tuuban äänenjohtaja ylikersantti Miika Jämsä on voittanut Lieksan vaskiviikkojen kansainvälisen tuubakilpailun. Jämsä on toiminut vuodesta 2003 Kaartin soittokunnan tuubistina. Hänet valittiin vuoden sotilasmuusikoksi vuonna Kilpailuun osallistui 45 tuubistia 16 eri maasta. Osanottajia oli Euroopan maiden lisäksi Yhdysvalloista ja Japanista. Ääninauhojen perusteella kilpailusta putosi pois noin puolet osallistujista ja Lieksan kilpailuun osallistui 23 soittajaa. Kilpailun toinen sija meni Espanjaan ja kolmas Itävaltaan. Kuva: Kimmo Varjoranta Mikkelin yhdistyksen kesäristeily Mikkelin Aliupseerien kolmas Tornator-risteily nautittiin mahtavan aurinkoisessa kesäillassa elokuussa. Risteilyn teemana oli Vielä on kesää jäljellä. Mukana oli reilu kymmenen yhdistyksen jäsentä vahvistettuna parilla eläkeläisjäsenellä. Tornator I:n kipparina toimi jälleen kerran yhdistyksemme jäsen Ari Siitari. Ikimuistoinen kesäilta sisälsi perinteiseen tyyliin hyvää seuraa, pientä suolaista ja kylmiä virvokkeita. Välillä pulahdettiin Saimaan sinisten aaltojen vilvoiteltavaksi ja kivuttiin takaisin laivan saunan lauteille nauttimaan kuumista löylyistä. Laivalla hylsyt lensivät, juttu luisti ja tuijottipa joku laivan kannella haaveilevan näköisenä kesäyön sinistä hetkeä. Tätä kelpaa jälleen kerran muistella pimeinä talvi-iltoina ja odotella ensi kesää ja perinteistä risteilyä. Riku Rissanen Kuvassa vasemmalta Aino Helskyaho, Mikko Suhonen, Harri Nyyla, Jussi Immonen, Marko Kilpinen, Olli Palomäki, Reijo Hagman, Timo Moilanen, Santeri Huttu, Sanni Nuotiomaa. Kuva: Riku Rissanen Ammattisotilas 4/

26 viranomaisalennus 10-20%! lisätiedot nettisivuiltamme suuremmista tilauksista annamme erikseen tarjouksen contour 45,00 uutuusmalli contour on nivelletty polvisuoja, jonka kanssa on mukavempi suorittaa siirtymiä eikä se hiosta samalla tavalla kuin perinteiset mallit koska suojan alle jää vapaata ilmatilaa kun käyttäjä on seisaallaan. venymättömän ala- hihnan ansiosta suoja ei valu sääreen. pieni mutta täkeä yksityiskohta. superflex 32,00 vanhan klassikon suosio ei ota laantuaakseen, eikä turhaan. antaa vakaan alustan vaativissa ampuma-asennoissa. tässäkin mallissa venymätön alahihna ehkäisee tehokkaasti valumista. molempia malleja saatavissa useassa eri värissä triple aught design ranger jacket ranger jacket on huputon versio tadin kiitellystä ranger hoodiesta ja se sopiikin esikuvaansa paremmin käytettäväksi huputtomien päälitakkien kanssa. materiaalina on paksu (339 g/m2) polartec wind pro- fleece, joka pitää tuulta neljä kertaa enemmän kuin normaali fleece ja se pitää sadettakin yllättävän hyvin. materiaalin hyvien ominaisuuksien ansiosta voidaan käyttää takin tavoin uloimpana kerroksena, mutta toimii hyvin myös osana kerrospukeutumista. konseptia on hiottu vuosikaudet ja ominaisuudet ovat tarkkaan mietityt. taskutus on leikkauksen ohella yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joka vaikuttaa jokapäiviseen käyttökokemukseen. rintataskut ovat sijoitettu niin, että repun lantiohihna kulkee niiden alta ja rintahihna taas yli, joten taskut ovat aina käytettävissä. taskuja on myös olkavarsissa, käsivarressa sekä alaselässä. värit: musta, tumman vihreä (loden green), ruskea (coyote brown) castreninkatu helsinki 259,00 puh TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jyväskylän Sokos Hotellien Myyntipalvelu puh tai Puhelun hinta 020-alkuiseen numeroon 0,0835 /puhelu + 0,1209 /min. Miksi jäsenen tulee ilmoittaa työpaikkatietojen muutoksesta? Kun jäsen jää virkavapaalle hänen palkanmaksunsa keskeytyy. Samalla keskeytyy myös palkasta perittävä liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenmaksuperintä keskeytyy vaikka henkilö työskentelisi virkavapaan ajan toisessa joukko-osastossa tai kriisinhallintatehtävissä. Jos jäseneltä jää työttömyyskassan jäsenmaksu maksamatta, hän ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Jos jäsen jää virkavapaalle, eikä tee muuta veronalaista palkkatyötä, hän voi maksaa tuolta ajalta lepäävän jäsenen jäsenmaksua. Lepäävä jäsen on sekä liiton että työttömyyskassan jäsen ja kaikki jäsenedut ovat voimassa tuona aikana. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu vuonna 2013 on 8,20 euroa kuukaudessa. Liiton ja työttömyyskassan jäsenyys ei pääty automaattisesti, kun määräaikainen työ puolustusvoimissa päättyy tai jäsen jää eläkkeelle. Jäsenyys liitossa ja työttömyyskassassa jatkuu, kunnes henkilö itse ilmoittaa liittoon erostaan. Eläkkeelle siirtyvän tulee ilmoittaa halukkuudestaan jatkaa evp-jäsenenä. Kun jäsen vaihtaa työpaikkaa, uuden työpaikan luottamusmies ei saa tietoa uudesta edustettavastaan, ennen kun jäsen tekee liittoon ilmoituksen työpaikan muutoksesta. Luottamusmies ei tuona aikana pysty hoitamaan jäsenen asiaa täysipainoisesti. Ilmoitukset työpaikkatietojen tai yhteystietojen muutoksesta voi tehdä lomakkeella osoitteessa jasenille/jasentietojen_muutosilmoitus/. 26 Ammattisotilas 4/2013

27 Sankarin kotiinpaluu Eversti Reino Hallamaan ( ) ja hänen vaimonsa Britan ( ) muistojumalanpalvelus pidettiin Sysmän kirkossa sunnuntaina sotilaallisin kunnianosoituksin. Vuonna 1944 alkanut pitkä matka Ranskan kautta Espanjaan päättyi vihdoin isänmaan multiin. Hallamaa loi ennen sotia Suomelle radiotiedustelun ja saavutti sillä erinomaisia tuloksia sotien aikana. Elämäkertaa Reino Hallamaasta ei ole toistaiseksi kirjoitettu. Joppe Karhusen kirjat Salasanomia ja neilikoita (1960) sekä Reino Hallamaan salasanomasotaa (1980) valaisevat ehkä eniten Hallamaan elämää ja uraa. Myös kaksi Robert Brantbergin kirjaa sivuaa Hallamaata. Suomen sodan ajan tiedustelusta ja operaatio Stella Polariksesta ei voida kirjoittaa Hallamaata mainitsematta. Raimo Heiskasen kirjassa Saadun tiedon mukaan Hallamaahan viitataan henkilöhakemistossa 21 kertaa. Reijo Ahtokarin toimittama Erkki Palen hallussa olleeseen aineistoon perustuva kirja Totuus Stella Polariksesta (1994) on myös hyvä lähde Hallamaan toimintaan. Kapteeni Timo Liene laati vuonna 2006 Maanpuolustuskorkeakoulun esiupseerikurssilla tutkielman otsikolla Reino Hallamaan rooli Suomen radiotiedustelun perustamisessa ja kehittämisessä vuosina Tutkielmaan voi tutustua MPKK:n kirjastossa. Seuraava teksti perustuu Lienen tutkielmaan. Luutnantti Reino Hallamaa sai vuonna 1927 tehtäväkseen perustaa Suomeen radiotiedustelu saksalaisen aloitteen pohjalta. Välineiksi annettiin kynä ja paperia, muttei aluksi rahaa tai henkilöresursseja. Silti jo kolmessa vuodessa olimme Saksan kanssa tiedollisesti tasoissa. Tiedustelu kuului Yleisesikunnan ulkomaanosastoon peitenimellä tilastotoimisto. Vasta vuodesta 1936 alkaen tiedusteluun saatiin enemmän virkoja. Talvisodan alla vahvuus oli viisi upseeria, seitsemän sotilasvirkailijaa sekä viisikymmentä kuuntelijoina toiminutta aliupseeria. Osa sotilasvirkailijoista toimi koodinmurtajina toimistosihteerin peitteellä. Ensimmäiset omat koodinmurrot tehtiin jo 1930-luvun alussa. Neuvostoliiton Itämeren laivaston nelinumeroinen koodi avattiin vuosina Murretuilla koodeilla käytiin maailmalla kauppaa ja siten Hallamaa onnistui hankkimaan juuri ennen talvisotaa mittavan määrän kuuntelukalustoa Ruotsista. Puuhasteluna pidetty radiotiedustelu näytti kyntensä talvisodassa. Venäläisten armeijakuntien ja divisioonien välinen viestiliikenne saatiin vaikeuksitta auki ja sanoma oli useinkin suomalaisen sodanjohdon käytössä selväkielisenä, ennen kuin varsinainen vastaanottaja oli saanut sen auki. Kattavan ilmatiedustelun puuttuessa omat vastatoimet suunniteltiin lähes yksinomaan radiotiedustelun avaamien salasanomien perusteella. Suomussalmen mottitaisteluja johtanut eversti Siilasvuo oli koko ajan selvillä mitä vihollinen teki, mikä oli sen tilanne ja mitä se valmistautui tekemään. Jatkosotaan Hallamaa lähti Päämajan radiopataljoonan voimin, jonka vahvuus oli jo viitisen sataa henkeä. Koodien murto ja kansainvälinen yhteistyö oli jatkunut läpi välirauhan. Japanilaisilta hankitun materiaalin ja onnenkin avulla saatiin venäläisten jatkosodan alussa käyttämä koodi auki ja jälleen Suomen radiotiedustelu oli venäläisten toimista selvillä. Kansainväliset suhteet olivat niin tärkeitä, ettei yhteistyötä brittien kanssa katkaistu edes silloin, kun Suomi ja Iso- Britannia olivat muodollisesti sotatilassa alkaen. Hallamaan elämäntyö oli radiotiedustelu ja hän oli mahdollisesti pisimpään samassa tehtävässä palvellut upseeri kautta Puolustusvoimain historian. Hän oli myös yksi harvoista ilman Sotakorkeakoulun tutkintoa everstiksi ylennettyjä. Toisen luokan Vapaudenristin Hallamaa sai jo majurina tammikuussa Teksti Seppo Simola Kuva: SA-kuva Ammattisotilas 4/

28 Museon kokoelmien ylpeys, Messerschmitt Bf 109 G-6 Sotakoneharvinaisuuksia Tikkakoskella Keski-Suomen ilmailumuseon päätehtävänä on tallentaa Suomen ilmavoimien perinnettä ja historiaa. Nähtävillä on useita maailmanluokan harvinaisuuksia, vaikka runsas määrä ainutlaatuista kalustoa päätyi sotien jälkeisessä raakaainepulassa romumetalliksi. Harvinaisuuksien esittely ei suinkaan ole museon pääasiallinen tarkoitus, vaan Ilmavoimien koko kehityskaaren havainnollistaminen. Toisen maailmansodan konekalusto on kadonnut maailmasta hämmästyttävän perusteellisesti, vaikka sota-ajan lentokonetuotanto oli valtava. Tappioista huolimatta kalustoa oli sodan jälkeen eri puolilla maailmaa runsaasti jäljellä, mutta sodan jälkeinen kalustotuho ei ole säästänyt sen paremmin voittajia kuin hävinneitäkään. Keski-Suomen ilmailumuseo voi kuitenkin ylpeillä useilla maailmanharvinaisuuksilla. Amerikkalainen Brewster B-239 tukialushävittäjä on ainoa maailmassa. Konetyyppi oli suomalaisten keskeistä hävittäjäkalustoa jatkosodan alussa ja koneyksilö on sama, jolla luutnantti Lauri Pekuri teki pakkolaskun itäkarjalaiseen järveen vuonna Kone nostettiin vuonna 1998 ja se päätyi värikkäiden vaiheiden jälkeen USA:han. Kone on nyt lainassa Tikkakoskella konservoituna siihen kuntoon, kuin se järvestä nostettaessa oli. Yllättävästi kadonneita tyyppejä edustaa myös Blenheim Mk IV, joka pitkän projektin päätteeksi saatiin esille museoon. Se on ainoa säilynyt eurooppalainen versio ko. tyypistä. Ensimmäisen maailmansodan brittihävittäjä Martinsyde F.4 Buzzard on ainoa jäljellä oleva kone kaikesta tehtaan tuotannosta. Samoilta ajoilta on peräisin maailman ainoa ranskalainen Gourdou Leseuerre. Toki museosta löytyy kotimaisiakin harvinaisuuksia kuten Pyörremyrsky, 28 Ammattisotilas 4/2013

29 joka jäi sodan päättymisen takia prototyyppiasteelle. Kyseessä on kotimainen vastine kuuluisalle toisen maailmansodan hävittäjälle Messerschmitt Bf 109:lle. Aito Mersu on museon herkkupala, eikä niitäkään ole maailmassa enää kuin kymmenkunta, vaikka tuotanto oli yli kappaletta. Kotimainen ainutlaatuisuus on myös jatkokoulutuskone Vihuri 1950-luvulta. Museon periaatteisiin kuuluu, että ulkomailta mahdollisesti saatavaa kalustoa ei muunneta suomalaiseksi vastoin koneyksilön alkuperäistä historiaa. Myös aikakerrokset säilytetään, eikä museoitua kalustoa palauteta sellaiseksi kuin se oli liukuhihnalta ulos rullatessaan. Museolla on myös opetustavoite Museo ei ole vain joukko maailmanharvinaisuuksia hallissa, vaan sillä on myös koulutustavoitteita. Kävijälle halutaan antaa hyvä käsitys Ilmavoimien kaluston kehityksestä 1910-luvulta nykypäivään. Moottorit, aseet ja varusteet on sijoitettu aikajanalle siten, että koneen kohdalla kulkureitin ulkokehällä on saman ajan esineistöä. Sama logiikka pätee myös museon tiloissa olevaan ilmavoimien viestikalustoon, jota esitellään erillisessä tilassa museon yhteydessä. Koululaiskävijätkin on otettu huomioon. Lasten ja nuorten suosikkeja ovat kolme ohjaamoa, joissa voi ottaa tuntumaa tiloihin ja laitteisiin. Koululaisille on myös aktivointimonisteita ja opastuskierrokset räätälöidään ryhmän tason mukaan. Lapsiperheitä varten on ilmailuaiheinen leikkinurkkaus. Tutkijoillekin museolla on kiinnostavaa tarjottavaa. Käytettävissä on noin kuvan arkisto ja kirjastossa on kattavasti lento- ja viestikaluston ohjekirjallisuutta ja jopa Valtion lentokonetehtaan arkisto sisältäen kattavat piirustukset sodan aikana kotimaassa valmistetuista koneista sekä sodan aikaiset tukikohtakansiot. Kirjasto ja arkisto ovat tutkijoiden käytössä virka-aikana, mutta tutkimuskäynnistä on hyvä sopia etukäteen, koska osa aineistosta pitää noutaa varastosta. Koska museon tilat ovat lentokaluston kokoon nähden hyvin rajalliset, eikä romutettua kalustoakaan enää ole saatavissa takaisin, niin museon erinomaisen runsas kokoelma taitavasti rakennettuja pienoismalleja paikkaa puutetta onnistuneesti ja laajentaa museon kalustokirjoa huomattavasti. Venäläiset lentokoneaseet kiinnostavat museovieraita Uusin museokalusto viime vuodelta Näyttelyssä on nyt 29 konetta ja varastoituna sunnilleen saman verran. Esineitä on noin ja lisäksi runsaasti dokumentteja, varusteita ja valokuvia. Vanhimmat esineet ovat ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sellainen on esimerkiksi Stetinin M-16 Farman vesikoneen istuin, jolla senaatin puhemies P.E. Svinhufvud istui, kun häntä yritettiin lennättää Vaasaan vapaussodan aikana. Viimeksi palveluskäytössä ollut museoesine, keskivalvontatutkan korkeusmittausantenni, on poistettu palveluskäytöstä vasta vuonna Drakenit lensivät vielä vuonna 2000 ja nyt sellainenkin on jo museossa. Museokoneet ovat pääsääntöisesti Sotamuseon omaisuutta, mutta valokuvat, varusteet, tarvikkeet ja pääosa arkistosta on museon omaa. Yksityisiä lahjoituksia tulee melko vähän. Perinnemielessä arvokkaimpia lahjoituksia ovat olleet sotalentäjien tai heidän omaistensa luovuttamat lentopäiväkirjat ja valokuvat. Museot vaihtavat jonkin verran esineistöä keskenään. Museoon on saatu lentokonemoottoria vastaan kahdeksan Browning -konekivääriä, jotka asennetaan työn alla olevan Hurricanen siipiin. Ilmavoimien esikunta ja Sotamuseo käyvät vuosittain neuvottelut siitä, mitä poistettavaa kalustoa museoidaan ja minne. Lisätilan tarve on huutava Maailman mitassa museo on pieni, mutta sitä arvostetaan ainutlaatuisen kalustonsa vuoksi. Vaikka museon tilat ovat valoisat ja ajanmukaisen oloiset, niin tilanpuute on huutava. Museokaluston suuri koko aiheuttaa luonnollisesti tilapaineita ja perusnäyttelyn uusiminen esittelykaluston kierrättämiseksi olisi valtaisa urakka. Laajennussuunnitelma on ollut olemassa jo kymmenisen vuotta, mutta riittävä rahoitus puuttuu. Ilmavoimat täyttää vuonna 2018 sata vuotta eli ainakin se on yksi tulevista teemanäyttelyistä. Tiloja vaihtuville näyttelyille ei liiemmälti ole, mutta mahdollisuuksien mukaan kiinnostavia aiheita nostetaan esiin. Parhaillaan on menossa teemanäyttely lentomekaanikoista. Museo sijaitsee Tikkakoskella Jyväskylästä hieman pohjoiseen ja on auki päivittäin. Tiloissa on myös kahvio ja myymälä. Myynnissä on museon omiakin julkaisuja, kuten lento-osasto Kuhlmeyn historiikki. Aukioloajat, lippujen hinnat sekä tuoreimmat kuulumiset voi tarkistaa nettiosoitteesta Teksti ja kuvat Seppo Simola Lähteitä: museonjohtaja, everstiluutnantti evp. Kai Mecklinin haastattelu Ammattisotilas 4/

30 Kirja-arvostelu Hart Stephen: Historian suurimmat panssarivaunutaistelut vuodesta 1916 nykypäivään, Minerva, 2013, 224s. (suom. Kirsti Peitsara) Kirja ei rajoitu vain taistelujen kuvaamiseen, vaan panssarisodan teorioita eri maissa samoin kuin kaluston kehitystä käydään havainnollisesti läpi. Panssarivaunu ideoitiin ensimmäisessä maailmansodassa akuuttiin tarpeeseen. Asemasodaksi jähmettyneen voimainkoitoksen ratkaisemiseen tarvittiin kyky murtaa vastustajan puolustus. Tykistön tukemien jalkaväkihyökkäysten tehottomuus oli havaittu ja panssarivaunusta toivottiin ratkaisua ongelmaan. Ensimmäinen maailmansota sysäsi panssariaseen kehityksen kunnolla liikkeelle. Aluksi vaunut olivat suuria ja kömpelöitä. Pahimmillaan vaunussa tarvittiin lähes kahdenkymmenen hengen miehistö. Merkittäviä edistysaskeleita olivat moottori- ja taistelutilan erottaminen ja pyörivä torni (Renault F.T.17) sekä ensimmäinen yhden miehen ajettava vaunu (Medium MK A Whippet). Aiemmin pelkästään ajamiseen saatettiin tarvita kourallinen miehiä, kun vaihteitakin piti käyttää kaksissa miehin. Ja kun miehistö sekä moottori olivat samassa tilassa, niin henkilöstö altistui palokaasuille sekä tapaturmille. Englantilainen jalkaväkiupseeri J.F.C. Fuller alkoi kehittää sodan loppuvaiheessa panssaritaktiikkaa ja oivalsi läpimurtoperiaatteen tehokkuuden, jonka toi julki Plan 1919:ssä. Hän ymmärsi panssareiden hyödyn läpimurroissa sekä toiminnassa vihollisen selustassa huoltoa ja esikuntia vastaan ilman, että juututaan murskaamaan jalkaväkeä murtokohdassa, kuten vallitseva käsitys opetti. Neuvostoliittolainen marsalkka Mihail Tuhatshevski kehitti tämän oivalluksen pohjalta syvän läpimurron teorian. Tuhatshevski tosin koki tylyn lopun Stalinin puhdistuksissa. Ne olivatkin yksi syy siihen, miksi Neuvostoliitto oli alan kehityksestä jäljessä toisen maailmansodan alkaessa Zukovin Mantshuriassa ennen sotaa hankkimista kokemuksista huolimatta. Syvään läpimurtoon perustuvaa salamasotataktiikkaa kehitti Saksassa kenraali Heinz Guderian. Nämä teoriat esitellään kirjassa havainnollisesti, eikä unohdeta mainita myöskään panssariupseeritaustaista, myöhempää Ranskan presidenttiä, Charles de Gaullea, joka puolestaan visioi Ranskan panssarivoimien kehitystä. Näitä taistelukertomusten välillä olevia teema-artikkeleja tekisi jopa mieli väittää kirjan mielenkiintoisimmaksi anniksi. Panssaritaistelun teorioiden ohella pohditaan myös, koituiko Saksan onneksi, että se oli ensimmäisen maailmansodan panssarisodassa altavastaajana, eikä sille jäänyt käsiin vanhentunutta kalustoa tai näkemyksiä, jotka olisivat kahlinneet panssariaseen kehitystä maailmansotien välisenä aikana. Panssarikaluston kehitystä ja tuotantoa käydään läpi toisen maailmansodan näkökulmasta samoin kuin kuuluisan kaluston (kuten Pz VI Tiger ja T-34) ominaisuuksia ja käyttöä taistelussa. Ilma-aseen merkitystä panssaritaistelun tukena sekä tulivoiman, liikkuvuuden ja panssarisuojan kilpajuoksua pohditaan myös monen muun aiheen lisäksi. Vaikka kirjan painopiste on vankasti maailmansodissa ja niiden välisessä ajassa, niin mukaan mahtuvat otsikon lupauksen mukaisesti jopa Persianlahden 2000-luvun operaatiot. Myös panssarisodan tulevaisuuteen luodaan silmäys. Kirjassa on luvattoman paljon kiusallisia virheitä mm. kuvateksteissä. Kalustoa on tunnistettu aivan väärin tai sitten kaluston ominaisuuksissa on kummallisuuksia (mm. Pz I:ssä väitetään olleen mm:n tykki vaikka siinä oikeasti oli vain konekivääriaseistus). Kirja olisi kaivannut asiantuntijan tekemää huolellista oikolukua tai edes kunnollista oikolukua, koska monet virheet ovat toisaalla kirjassa taas oikein. Karttoja on melko runsaasti, mutta toisenlainen visuaalinen ilme olisi tehnyt niistä helpommin tulkittavia. Monipuolinen hakemisto kirjassa onneksi on. Suomennettaessa olisi hyvä puuttua myös tyypillisiin angloamerikkalaisuuksiin. Saksalaisista puhutaan koko ajan natseina ja Berliiniä tituleerataan natsipääkaupungiksi. Pitäisikö Moskovaa kutsua vastaavasti stalinistipääkaupungiksi tai USA:n hallitusta kapitalisteiksi, kun kerran Japanin hallitus oli militaristeja? Tämä on laajempikin ongelma eikä vain tämän kirjan synti ja siksi kustantamojen olisi vihdoin syytä kiinnittää siihen huomiota. Kokemattoman lukijan käsissä kirja on hieman vaarallinen, koska lukijan vastuulle jää kirjassa vilisevien virheiden tunnistaminen. Kirjaa lukemalla pääsi esimerkiksi sellaiseen käsitykseen, että operaatio Barbarossassa suomalainen jalkaväkiarmeija paineli romanialaisten perässä pitkin Ukrainan aroja itään päin puhdistaen maata vihollisista. Lähdeteoksena kirjaa ei siis uskalla ihan sellaisenaan käyttää, mutta puutteistaan huolimatta se on kelpo yleisesitys otsikon lupaamasta aiheesta ja teema-artikkelit ovat erityisen mielenkiintoisia. Seppo Simola 30 Ammattisotilas 4/2013

31 Kirja-arvostelu Markku Palokangas (toim.): Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet osa 2. Vuosina toimineet entiset joukko-osastot ja niiden perinteet. Maanpuolustuskorkeakoulu, 2013, 293 s. Viisi vuotta sitten, osana puolustusvoimien 90-vuotisjuhlia ilmestyi Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet -kirja, jossa esiteltiin kaikki vuonna 2005 tai sen jälkeen toiminnassa olleet joukko-osastot (vast.). Oli enemmän kuin itsestään selvää, ettei puolustusvoimat voineet jättää unholaan ennen vuotta 2005 lakkautettujen joukko-osastojen perinteitä. Tähän oli kaksi luonnollista syytä. Ensiksi olisi tehty anteeksiantamaton vääryys niitä joukko-osastoja kohtaan, jota oli lakkautettu ennen vuotta Toiseksi ensimmäistä kirjaa koottaessa kertyi myös materiaalia jo lakkautettujen joukkojen perinteistä. Näin siitä oli hyvä jatkaa toisen osan toimittamista. Ensimmäisen osan toimitti maj Marko Palokangas, jonka pedanttisuus ja laaja tietämys olivat omiaan puolustusvoimien kärkijulkaisun toimittajaksi. Yhtään huonommaksi ei jäänyt kakkososan toimittaja, sillä siihen valikoitu Isä-Palokangas eli eläkkeellä oleva Sotamuseon johtaja Markku Palokangas. Vaikka Marko Palokangas aikanaan keräsi laajan joukko-osaston perinneaineiston, ei Markku Palokangas päässyt työssään poikaansa helpommalla. Aikaa sitten lakkautettujen pienten joukko-osastojen perinneaineisto on kadonnut arkistojen kätköihin. Mutta yrittänyt palkitaan ja niin tälläkin kertaa. Sirpaleina maailmalla olleet tiedot on jälleen koottu yksiin kansiin. Voin täysin kuvitella toimittajan tuskan materiaalia kerättäessä. Puolustusvoimat antoi Sota-arkiston mennä osaksi Kansallisarkistoa ja lopulta Kansallisarkisto lopetti Sörnäisten toimipisteensä. Omaa arkistoa ei enää ole. Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet kakkonen jatkaa samaa formaattia kuin ykkösosa ja hyvä niin. Näin nämä kaksi kirjaa muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kirjojen ulkoasu on sama ja joukko-osastojen esittely jatkaa samaa hyväksi havaittua kaavaa. Jokaisesta joukosta esitellään tiiviisti joukon historia, lippu, tunnukset, kunniamarssi, vuosipäivä, sijaintipaikat, kilta tai perinneyhdistys, komentajat sekä merkittävimmät perinnekohteet. Samoin kunkin artikkelin kohdalla on lueteltu joukon historiaa käsittelevä lähteistö. Täysin nelivärisenä kirja on loistoteos. Toki on myönnettävä, että pelkästään suomenkielisenä se rajoittaa kirjan jakelua. Joukko-osastojen perinteet -kirja sopii sekä lähdeteokseksi että tietokirjaksi. Luin sen tyytyväisyydellä ja näin sain hyvän käsityksen lakkautetuista joukoista. Vaikkei tietenkään jokainen yksityiskohta jää mieleen, niin kirja antaa hyvän kokonaisesityksen milloin jokin joukko on perustettu tai lakkautettu taikka onko se sulautunut johonkin toiseen joukkoon. Asiantuntemukseni ei löytänyt mitään mainitsemisen arvoisia virheitä, vaikka toimittaja toteaa niitä jääneen kirjaan. Jos tämän kaltaisesta kirjasta aikoisi tehdä kokonaan virheettömän, se ei ilmestyisi koskaan. Jään enää odottamaan Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet osa kolmea, sillä kahden ensimmäisen osan jälkeen jäävät vielä unholaan talvi- ja jatkosodan aikana lakkautetut itsenäisyyden ajan kahden ensimmäisen vuosikymmenen joukko-osastot. Jos jäämme odottamaan Palokankaan suvun kolmatta sukupolvea kirjan tekijäksi, niin silloin kirja ilmestyy joskus 2030-luvulla. Suotavaa olisi, ettei sitä tarvitse odottaa niin pitkään. Petteri Leino Ammattisotilas 4/

32 Aliupseeriliiton EVP-yhdistys ry Kokouskutsu Aliupseeriliiton EVP-yhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina, klo alkaen Aliupseeriliiton toimistolla Helsingissä osoitteessa Ratamestarinkatu 11, 7. kerros. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6 määräämät asiat. Kokoukseen osallistuvalla saa olla enintään kolme valtakirjaa. Ohjelma: 9.30 aamukahvi ja valtakirjojen tarkastus kokouksen avaus ja Aliupseeriliiton edustajan ajankohtaiskatsaus lounas kokous jatkuu päätöskahvi Kokouksen järjestelyjen sujumiseksi ennakkoilmoittautuminen Veikko Niemiselle numeroon tai Hallitus 32 Ammattisotilas 4/2013

33 Lukuvinkkejä Peter McCarthy Mike Syron: Panssarisota Saksan panssaridivisioonat toisessa maailmansodassa Kirja on ennemminkin Saksan tärkeimpien sotatoimien historia, kuin suora vastaus otsikkoonsa. Tokihan panssaridivisioonat olivat siellä, missä painopistekin: Puolan tasangoilla, Volgan rannalla ja Afrikan aavikoilla sekä raunioituneessa Berliinissä, mutta vasta loppuliitteissä kunkin panssaridivisioonan sotatie kerrotaan tiivistetysti. Teos on hieman raskaslukuinen, mutta palkitsee kärsivällisen lukijan runsaalla tietomäärällä. Pääosassa ovat suuret panssariyhtymät ja korkeat komentajat, rivitaistelijan ääni ei kuulu. Valokuvaliite esittelee tärkeimmät panssarikomentajat ja kaluston päätyypit. SS Reima Lundberg: Sotilaspojat leijonan pojat Kirja on kunnianosoitus sotilaspojille. Heistä vaiettiin lähes tyystin sotien jälkeen. Julkisuuteen tulo alkoi orastaa 1980-luvun lopussa. Kirja kertoo tapahtumat Kanta-Hämeen näkökulmasta, mutta antaa hyvän yleiskuvan toiminnasta kokonaisuutenakin. Mukana on runsaasti haastatteluja, valokuvia ja dokumentteja. Kyse ei ollut poikien pyssyleikeistä, vaan johdonmukaisesta ja organisoidusta ikäkauden mukaisesta sotilaskoulutuksesta, joka käynnistyi heti vapaussodan jälkeen. Sotilaspojat joutuivat sodissamme koviinkin paikkoihin, eikä tappioiltakaan vältytty. Kirjan loppuosa on Kanta-Hämeen sotilaspoikien perinnekillan 20-vuotishistoriikki. SS Jukka Hoffrén (toim.): Wanhat sotakoneet I lmailumuseoyhdistyksen julkaisema kirja esittelee Suomessa tallella olevat palveluskäytöstä poistuneet sotilaskoneet sekä niiden nykyiset säilytyspaikat. Konetyyppien palvelus- ja kehityshistoria kerrotaan kuvin sekä suomen- ja englanninkielisin tekstein. Kalusto on pääosin museoissa, mutta onpa niitä muistomerkkeinä hyvinkin yllättävissä paikoissa. Joitakin museokoneita on myös lentokunnossa. Vaikka mielenkiintoista kalustoa tuhottiin sotien jälkeen paljon, niin ainutlaatuisiakin yksilöitä on jäljellä, kuten maailman ainoa Polikarpov UT-4, joka on samalla ainoa säilynyt Ilmavoimien käytössä olleesta 94 sotasaaliskoneesta. SS Pekka Tuomikoski: 50 suomalaista taistelua Tekee hyvää välillä muistaa, että Suomen maaperällä on sodittu muulloinkin kuin 1918 tai Tämä kirja on helppo tapa palautella varhaisempakin sotia mieleen ja oppia uusia tietoja esi-isiemme sotaisesta historiasta. Mukana on 12 sotaa ja niistä on nostettu esiin 50 merkittävää taistelua. Tarkastelu alkaa jo 1400-luvulta ja päättyy Lapin sodan loppukahinoihin keväällä Sisällön pääpaino on kuitenkin 1900-luvun taisteluissa. Kukin taistelu esitellään ensin lyhyin faktatiedoin kuten paikka, aika ja osapuolet. Sen jälkeen seuraa sivun tai parin mittainen selostus. Karttoja jäin kaipaamaan, mutta muuten kirja täyttää tehtävänsä. SS Markku Mäkipirtti: Suomalaiset sotilasajoneuvot Ylisanoihin sortumatta voin kirjoittaa, että tässä kirjassa on kaikki, mitä tavallisen sotilaan tarvitsee tietää suomalaisten sotilasajoneuvojen ominaisuuksista ja kehityshistoriasta. Automiehet ja insinöörit ovat asia erikseen. Kirjan perusidea on kertoa, kuinka kotimainen ajoneuvoteollisuus on kyennyt eri aikoina vastaamaan Puolustusvoimain ajoneuvotarpeisiin ja kuinka kotimainen teollisuus on menestynyt kansainvälisessä vertailussa. Kirjoittaja tuntee asiansa läpikotaisin ja osaa esittää tietonsa mielenkiintoisesti, jopa huumorilla höystäen. Kuvitus on ylitsepursuavan runsas ja mukaan on saatu mahtumaan lähes kaksisataa ajoneuvomallia. SS Lari Pietiläinen: Rankin linnake Kotka Rankki, ohutta yläpilveä. Kirja kertoo juuri tuon linnakkeen synty- ja kehityshistorian. Rankkiin toteutettiin maamme ensimmäinen hajaryhmitetty rannikkopatteri. Linnakkeen juuret ovat Venäjän vallan ajassa, jolloin autonomisen Suomen alueella ryhdyttiin vahvistamaan Pietarin puolustusta. Erityinen sysäys tähän oli Venäjän Japanille häviämä sota vv Tekijä on omistautunut aiheelleen perusteellisesti. Nykykäytännöstä poiketen kirja ei keskity viime sotiin, vaan päättyy talvisodan alkamiseen. Jatko-osalle jää siis tarve. Vapaussota kuuluu aikarajauksen piiriin, joten punaisten hallussa olleen linnakesaaren vaiheet vuonna 1918 selvitetään. SS Ammattisotilas 4/

34 LOTTANEN Tämä kesä on niin nähty Vappuna kotiutuessani kevään kanssa normaalilta ikkunanpesumatkaltani Saksasta olin intoa täynnä. Tänä kesänä tehdään kaikki se, mikä on vuosikausia tekemistään odottanut. Samoin varmaankin ajattelivat kaikki läheiseni yhteisen projektin ääressä yhteistä hiiltä etsien. Vaan kuinkas sitten kävikään, kysyi Muumipeikko. Edesmennyt serkkuni Kaarlo, Kalliorannan entinen isäntä, oli ihana vanhapoika. Enemmän hän oli veli kuin serkku, niin tiivistä yhteiselomme oli. Siskot, veljet ja serkut sekaisin kuljimme lapsuuden leikit ja nuoruuden hölmöilyt yhdessä. Me muut kukin vuorollamme perustimme perheen ja kasvatimme lapsemme, Kaarlo hoiti Kalliorantaa ja oli aina valmis vastaanottamaan vierailumme. Toki autoimme häntä kykyjemme mukaan pitämään satavuotiasta vanhusta kunnossa. Jokaiseen parannus- tai muutosehdotukseen vastauksena oli nariseva eei. Mutta nukutun yön ja aamuvarhaisen keskustelutuokion jälkeen, kahvikupillisen kera, oli mielikin muuttunut ja lupa saatiin. Uskoakseni hän oli hyvin onnellinen saamastaan avusta, huvikseen meitä hööpötti. Viime syksynä riisuimme alakerran kaikesta turhasta kuten seinien pinkopahveista, kattojen laatoista, kaikista listoista ja sähköjohdoista. Veimme hillittömän määrän huonekaluja, astioita ja kaikkea sälää yläkerran huoneisiin, pirttiin pihan toiselle puolelle ja autotalliin. Keväällä sitten aloitetaan Ulko-ovi tervehti keväällä eei, ei se koskaan ennen narissut. Timpurimme mittasi laserilla seiniä ja lattioita, kaikki oli johonkin suuntaan vinksallaan. Katto muistutti enemmän sadepilveä kuin mitään rakennelmaa. Mutta ihmeitä tapahtuu, miehet suoristivat seinät ja katot. Toki kuului muutama painokas voi-voi-pitipäs-nyt-sattua mutta ilman suuria purkauksia selvittiin. Listoja laitettaessa ihailin ammattimiehen rauhallisuutta, kun yksikään kulma ei ollut suora. Jokainen jiiri sovitettiin moneen kertaan mutta asettui se sitten millilleen. En ollut arvannut miten paljon remontti rassaa ihmissuhteita. Kuudella ihmisellä on kuusi mielipidettä. Jokainen kertoo omansa tavallaan. Yksi sanoo tahtonsa suoraan ja voimakkaasti, kyllä minä tahtoni tiedän. Toiselle on tärkeää, että asiat sujuvat helposti, ei sen niin tarkkaa ole. Yksi haluaa heittää kaiken vanhan kaatopaikalle. Toinen pitää historiasta kiinni kynsin hampain, voisin todellakin asua museossa. Yksi ei sano mitään, katselee vain. Ja se viimeinen lyö kaiken läskiksi esittäen maailmoja syleileviä visioita. Tapettien valinta kolmeen huoneeseen kolmen naisen voimin oli kokemus. Pääsimme kuitenkin kompromissien kautta ratkaisuun, valintojamme on kehuttu laajasti. Ja seinäänkin ne saatiin ihan omin voimin, pysyvät edelleen. Löysimme ihmeitä tekevän verhoilijan, joka neuvoi ja opasti. Vanhat Viipurista peräisin olevat sohvat saivat lisää ryhtiä ja komeutta. Hän riemastui aina viedessämme uusia haasteita. Kesä huipentui rouvien lukunurkkauksen kahteen pinkiksi haluttuun nojatuoliin. Herrat repivät harmaita hiuksiaan. He tosin saivat löhösohvan television katsomiseen. Ihme, että olemme kaikki vielä tervejärkisiä ja puheväleissä. Marttyyrivuoroja on jaettu, anteeksi opittu pyytämään ja antamaan, nyt vielä pitää opetella unohtamaan. Tämä kesä on niin nähty. Talveksi rakennustyö hiljenee ja jatkamme ensi vuonna uusin voimin. Talven saa jokainen mököttää tahollaan. Kaarlo varmaankin hiippailee remontoiduissa huoneissa ja esteetikkona nauttii hohtavan vaaleista lattioista, herrainhuoneen hirsiseinästä ja kunnostetuista huonekaluista. Hän varmaankin kaivaa Asbachin ja lorauttaa sitä tilkan lasiin, istuutuu laiskanlinnaan tyyliin sopivasti tikattuun silkkitakkiin pukeutuneena ja ottaa sikarin käteensä. Vahinko vain, että sisällä ei saa polttaa. Vaihdoimme taloon uudet ulko-ovet. Nekin tervehtivät tulijaa eei. Kertaalleen yksi rakentaja vietiin sairaalaan oletettujen sydänoireiden vuoksi. Ja kerran kävi ambulanssi noutamassa toisen kuumuudesta aiheutuneen nestevajauksen hoitoon. Varsinaisia tapaturmia ei sattunut. Remontti oli ryöstäytyä käsistä, kun mielemme teki vähän sitä ja hieman tuota käsikirjoituksen ulkopuolelta. Timpuri puhalsi pelin poikki: jos yrittäisimme saada valmiiksi alkuperäisen suunnitelman. 34 Ammattisotilas 4/2013

35 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh Ammattisotilas 4/

36 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö IF:ssä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö If:n ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Priimus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh tai sähköpostilla KULTAJOUSEN JÄSENEDUT Kultajousi tarjoaa Aliupseeriliiton jäsenille merkittävän alennuksen korkealaatuisista koruista, kelloista ja muista tuotteista. Alennuksen saat jäsenkorttia näyttämällä. Alennukset ovat määritellyistä tuoteryhmistä %:n suuruisia. Lisätietoja alennuksista on osoitteessa LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. 36 Ammattisotilas 4/2013

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

ota 1.Askel hyvinvointiisi.

ota 1.Askel hyvinvointiisi. 1.Askel- HyvinVointIjaksot 2013 ota talteen! HyvinVointI- JaksoT AikuiSille HyvinVointI- JaksoT PerheIlle ota 1.Askel hyvinvointiisi. TutusTu ja hae: www.pht.fi haluatko kokeilla uutta? Koetko olevasi

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle

Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Vinkkejä virastosi työnantajakuvan vahvistamistyölle Niina Turumäki, Valtiokonttori Marjaana Laine, valtiovarainministeriö Valtiokonttori Työnantajakuvateoriaa Matkan varrella opittua Tavoitteet ja todellisuus

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset 4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee majoitusliikkeessä vastaanoton työtehtävissä yhteistyössä toimipaikan muiden työntekijöiden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä Pääesikunta Henkilöstöosasto ALIUPSEERILIITTO RY:N KANNANOTTO PÄÄESIKUNNAN SUUNNITTELUOSASTON PERUSTELUMUISTION LUONNOKSEEN 19.4.2012 1. YLEISTÄ Perustelumuistiossa todetaan, että puolustusvoimien tehtävät

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN KirjautuminenPro+ 1) Ammattiliitto Pro:n sivuilla, sivun oikeassa reunassa on Pro+ jäsenille. 1) Klikkaamalla logoa, pääset kirjautumaan Pro+ sivuille. Oman profiilin julkaisu Pro+ 2) 2) Kun olet kirjautunut

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

2014 SYKSY LOKAKUU JOULUKUU

2014 SYKSY LOKAKUU JOULUKUU 2014 SYKSY LOKAKUU JOULUKUU ELÄMYKSIÄ TUETULTA TÄYSIHOITOLOMALTA HAE TUETULLE TÄYSIHOITOLOMALLE Lomatuki myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Lomatuki myönnetään korkeintaan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Tuetut täysihoitolomat vuonna 2009 Viihdy ja virkisty - elämyksiä lomalta

Tuetut täysihoitolomat vuonna 2009 Viihdy ja virkisty - elämyksiä lomalta Tuetut täysihoitolomat vuonna 2009 Viihdy ja virkisty - elämyksiä lomalta Lomakotien Liitto järjestää kohtuuhintaisia ja hyvätasoisia lomia aikuisille, lapsiperheille ja ryhmille. Tähän työhönsä liitto

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot