TALOUDELLINEN KATSAUS HELMIKUU a/2006 VALTIOVARAINMINISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO TALOUDELLISET JA TALOUS- POLIITTISET KATSAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUDELLINEN KATSAUS HELMIKUU 2006. 1a/2006 VALTIOVARAINMINISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO TALOUDELLISET JA TALOUS- POLIITTISET KATSAUKSET"

Transkriptio

1 TALOUDELLINEN KATSAUS HELMIKUU a/2006 VALTIOVARAINMINISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO TALOUDELLISET JA TALOUS- POLIITTISET KATSAUKSET

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Anitta Heiskanen Raija Malmström ISSN ISBN (nid.) ISBN (PDF) Edita Prima Oy HELSINKI 2006

3 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, helmikuu 2006 Tekijät Julkaisun nimi Kansantalousosaston ennusteryhmä pj. Hannu Jokinen TALOUDELLINEN KATSAUS HELMIKUU 2006 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta /julkaisusarjat talouskehitys, ulkomaankauppa, tuotanto, työvoima, infl aatio, kulutus, investoinnit, julkinen talous, valtiontalous, kunnat, sosiaaliturvarahastot, rahoitusmarkkinat Julkaisusarjan nimi ja numero TALOUDELLISET JA TALOUSPOLIITTISET KATSAUKSET, 1a/2006 Julkaisun tunnistetiedot ISSN Sivuja 74 ISBN (nid.) (PDF) Kieli Suomi Hinta - Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, kansantalousosasto, puh. (09) Painopaikka ja -aika Tiivistelmä Edita Prima Oy, Helsinki 2006 Suomessa kokonaistuotannon kasvu on nopeutunut. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä tuotannon taso ylitti edellisen vuoden vastaavan tason 2,3 prosentilla, kausitasoitettuna kuitenkin jo lähes kolmella prosentilla. Koko vuonna tuotanto lisääntyi 2,1 prosenttia; ilman metsätalouden seisokkeja kasvu olisi ollut lähellä kolmea prosenttia. Aktiviteettia ylläpitivät erityisesti kotitalouksien kulutus ja asuntoinvestoinnit, joiden kasvu jatkuu vahvana myös kuluvana vuonna. Vuoden 2006 alkupuoliskolla kasvuluvut ovat alhaisen vertailutason ja vahvan toimeliaisuuden johdosta korkeita, mutta vauhti hidastuu vuoden loppua kohti lähemmäs tuotantomahdollisuuksien mukaista tasoa. Koko vuoden 2006 keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan 3,7 prosenttia. Riskit painottuvat lievästi tätä nopeamman kasvun suuntaan, joskin tuotantotoimintojen kansainväliset siirtymät vaikuttavat toiseen suuntaan. Työllisyyden kasvu on viime kuukausina jatkunut vahvana. Ennusteen mukainen runsaan uuden työpaikan, eli 1,4 prosentin, lisä-

4 ys vuonna 2006 nostaa työllisyysasteen lähes 69 prosenttiin. Tämä yhdessä viime vuoden aikana syntyneiden noin työpaikan kanssa nostaa hallituskauden aikaisen työpaikkalisäyksen jo lähelle tavoitetta. Työpaikkoja syntyy etenkin yksityisiin palveluihin sekä rakennustoimintaan, mutta myönteistä on myös teollisuuden työpaikkojen lisääntyminen pitkästä aikaa. Kysynnän kasvun nopeutumisen myötä myös työvoiman tarjonta on ollut vilkasta sillä ikääntyneet pysyvät työmarkkinoilla pitempään, nuoret hakeutuvat aktiivisemmin työmarkkinoille ja myös Suomen työmarkkinoille tulevan ulkomaisen työvoiman määrä kasvaa jossain määrin. Työvoiman saatavuusongelmat pahenevat kuitenkin alueellisesti monilla toimialoilla. Työttömien määrä vähenee kuluvana vuonna keskimäärin runsaalla hengellä ja työttömyysaste painuu alle 8 prosentin. Rakennetyöttömyys pysyy edelleen suurena ongelmana, mikä yhdessä työ- ja asuntomarkkinoiden rakenteellisten kapeikkojen kanssa muodostaa kasvavan riskitekijän talouskasvulle ja sen vakaudelle. Finanssipolitiikka oli viime vuonna hieman kiristävää mutta tänä vuonna se on liki neutraalia mittavista tuloverotuksen kevennyksistä huolimatta. Julkisyhteisöjen keräämien verojen ja sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44,4 prosenttia ja velkasuhde 41,1 prosenttia. Tänä vuonna veroaste alenee prosenttiyksiköllä ja velka-aste tätäkin enemmän. Julkisten menojen BKT-suhde on pysytellyt runsaana 50 prosenttina mutta sen arvioidaan alentuvan tänä vuonna noin 50 prosenttiin. Julkisen sektorin rahoitusylijäämä suhteessa kansantuotteeseen asettui viime vuonna 2½ prosentin tasolle, jossa sen arvioidaan pysyvän tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2006 valtiontalous on ylijäämäinen ja valtiontalous pysynee ylijäämäisenä koko hallituskauden ajan. Kuntien tiukka rahoitusasema jarruttaa hieman menojen kasvua. Kuntatalous pysyy kuitenkin alijäämäisenä ja velan kasvu jatkuu. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä säilyy liki ennallaan ja näiden ylijäämien turvin koko julkinen talous pysyy ylijäämäisenä. Työeläkerahastojen kasvussa oleva sijoituskanta oli viime vuoden lopussa 66 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

5 PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum Finansministeriet, februari 2006 Författare Ekonomiska avdelningens prognosgrupp, ordförande Hannu Jokinen Publikationens titel TALOUDELLINEN KATSAUS HELMIKUU 2006 Publikationens andra versioner Publikationen är tillgånglig på Internet-adress /svenska Nyckelord Ekonomiska utvecklingen, utrikeshandel, produktion, infl ation, konsumtion, investeringar, offentliga fi nanser, statsfi nanser, kommuner, sociaskyddsfonder, fi nansiella marknader Publikationsserie och nummer Publikationens kännetecknen ISSN ISBN Sidor 74 Beställningar/ distribution Finansministeriet, tel. (09) Språk Finska Pris Tryckeri/ tryckningsort och -år Sammandrag Edita Prima Ab, Helsingfors 2006 Ökningen av totalproduktionen i Finland har tilltagit. Produktionsnivån överskred föregående års motsvarande nivå med 2,3 procent under det sista kvartalet 2005, och nästan med tre procent efter en säsongutjämning. Produktionen ökade med 2,1 procent under hela året; ökningen hade varit närmare tre procent utan skogsindustrins produktionsstopp. Aktiviteten upprätthölls speciellt av hushållens konsumtion och bostadsinvesteringar, vilka kommer att öka kraftigt även under innevarande år. Tillväxtsiffrorna kommer att vara höga i början av 2006 tack vare den låga jämförelsenivån och den livliga aktiviteten, men farten kommer att sakta ner mot slutet av året så att den närmar sig en nivå som motsvarar produktionsmöjligheterna. Den genomsnittliga tillväxten för hela året 2006 beräknas bli 3,7 procent. Riskerna pekar kanske försiktigt snarare mot en snabbare än en långsammare tillväxt, även om de internationella förskjutningarna av produktionen verkar mot ett annat håll.

6 Sysselsättningen har fortsättningsvis vuxit starkt under de senaste månaderna. Den prognostiserade ökningen med dryga nya arbetsplatser, dvs. 1,4 procent under 2006 kommer att höja sysselsättningsgraden till nästan 69 procent. Detta höjer, tillsammans med de arbetsplatser om uppstod i fjol, arbetsplatsökningen under regeringsperioden nästan till målet med Arbetsplatser skapas framför allt inom privata tjänster och byggverksamheten, men det positiva är att antalet arbetsplatser äntligen växer även inom industrin. Tack vare den tilltagande ökningen av efterfrågan har även utbudet på arbetskraft varit livligt, eftersom åldrade arbetstagare blir kvar på arbetsmarknaden en längre tid, de yngre söker sig aktivare in på arbetsmarknaden och även den utländska arbetskraft som kommer in på den fi nska arbetsmarknaden ökar något. De regionala problemen med tillgång på arbetskraft förvärras dock inom många branscher. Antalet arbetslösa minskar i år i medeltal med dryga personer och arbetslöshetsgraden sjunker till under 8 procent. Den strukturella arbetslösheten är fortfarande ett stort problem, och den utgör tillsammans med arbets- och bostadsmarknadens strukturella fl askhalsar en växande riskfaktor för den ekonomiska tillväxten och stabiliteten. Finanspolitiken var något åtstramande i fjol men i år är den så gott som neutral trots omfattande lättnader av inkomstbeskattningen. De av offentliga samfund uppburna skatternas förhållande till bruttonationalprodukten var 44,4 procent i fjol och kreditförhållandet 41,1 procent. I år kommer skattegraden att sjunka med 1 procentenhet, och kreditförhållandet ännu mera. De offentliga utgifternas BNP-förhållande har hållits vid dryga 50 procent, men den beräknas minska till ca 50 procent i år. Den offentliga sektorns fi nansieringsöverskott i förhållande till nationalprodukten hamnade i fjol på 2½ procent, och den beräknas blir kvar på samma nivå i år och nästa år. Statsekonomin har ett överskott 2006, och statsekonomin torde bevara sitt överskott under hela regeringsperioden. Kommunernas strama fi nansieringsläge bromsar upp utgiftsökningarna en aning. Kommunekonomin har dock fortfarande ett underskott och skulden fortsätter att öka. Överskottet i socialskyddsfonderna förblir så gott som oförändrad och hela den offentliga ekonomin får ett överskott tack vare detta överskott. Arbetspensionsfondernas växande investeringsstock var i slutet av förra året 66 procent i förhållande till totalproduktionen.

7 FACT SHEET Publisher and date Author (s) Ministry of Finance, February 2006 Forecasting group of the Economics Department, chairman Hannu Jokinen Title of publication ECONOMIC SURVEY FEBRUARY 2006 Parts of publication/ other versions released The publication is available on the Internet at the website /english Keywords Economic developments, foreign trade, output, employment, infl ation, consumption, investment, public fi nances, central government fi nances, municipalities, social security funds, fi nancial markets Publications series and number ECONOMIC AND ECONOMIC POLICY SURVEYS, 1b/2006 Identifications ISSN No. of pages 74 ISBN (paperback) (PDF) Language English Price - Sales distribution Ministry of Finance, tel Printing place and year Edita Prima Plc, Helsinki 2006 Abstract In Finland, total output growth has been accelerating. Output in the last quarter of 2005 exceeded the cor-responding fi gure for 2004 by 2.3 per cent, but the seasonally adjusted fi gure was almost three per cent hig-her. Output for the whole year increased by 2.1 per cent; without the shutdowns in the forest industry, the fi gure would have been close to three per cent. Household consumption and housing investments were parti-cularly important in maintaining the high level of activity, and they are set to remain buoyant in Low reference levels and strong economic activity will push up growth fi gures in early 2006, but the pace will slacken towards the end of the year and drop back closer to the output potential. It is estimated that ave-rage growth for the whole of 2006 will reach 3.7 per cent. Employment has continued to show strong growth in recent months. The forecast for 2006 is that 30,000 new jobs will be created, pushing up the employment rate to almost 69 per cent. During 2005 a

8 total of 50,000 new jobs were created, which means that the Government is very nearly on target to reach its goal of 100,000 new jobs during its term in offi ce. Most new jobs are being created in the private service sector and in building construction, but it is also encouraging to see an upturn in the number of industrial jobs for the fi rst time in a long time. The accelerating growth of demand has also had the effect of increasing the labour supply, as ageing emplo-yees are now staying on in the labour market longer, younger people are moving more actively into the la-bour market and the number of foreign workers in the Finnish labour market is slowly edging upwards. No-netheless regional labour shortages are set to worsen in many industries. In 2006 the numbers out of work will decrease on average by over 10,000, and the unemployment rate will drop below 8 per cent. Structural unemployment will continue to remain a major problem, which together with the structural bottlenecks in the labour and housing markets will present a mounting risk factor for economic growth and its stability. Fiscal policy was somewhat restrictive in 2005, but in 2006 it will be more or less neutral, in spite of sub-stantial cuts in income tax. The ratio of taxes and social security contributions collected by general govern-ment to GDP was 44.4 per cent in 2005 and the debt ratio 41.1 per cent. This year the tax ratio will fall by one percentage point, and the debt ratio even more. The public expenditure/gdp ratio has remained steadily at just over 50 per cent, but this year it is expected to drop to about the 50 per cent mark. Last year the public sector fi nancial surplus settled at around 2½ per cent of GDP, and it is expected to remain at this level in the current and next year. Central government fi nances will show a surplus in 2006 and remain in surplus throughout the Govern-ment s term in offi ce. The constrained fi - nancial position of the local government sector will hold back the growth of expenditure to some extent. Nonetheless local government fi nances will remain in defi cit and lo-cal government debts will continue to rise. The surplus of social security funds will remain more or less un-changed and consequently general government as a whole will continue to show a surplus. The investment portfolio of employment pension funds is growing and at year-end 2005 stood at 66 per cent of total output.

9 Esipuhe Tässä Taloudellisessa katsauksessa, helmikuu 2006, esitetään vuoden 2006 taloudellista kehitystä koskevat ennusteet. Pohjana ovat Tilastokeskuksen helmikuussa 2006 julkaisemat, vuotta 2005 koskevat kansantalouden tilinpidon ennakkotiedot sekä Tullihallituksen helmikuussa 2006 julkaisemat, vuotta 2005 koskevat ulkomaankauppatiedot. Katsaus julkaistaan myös englanninkielisenä. Helsingissä maaliskuussa 2006 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Jukka Pekkarinen

10

11 Sisällys 1 Yleiskatsaus Kansainväliset suhdanteet Ulkomaankauppa... Vienti...25 Tuonti...27 Vaihtotase Tuotanto...31 Alkutuotanto...31 Jalostus...31 Palvelut...34 Kokonaistuotanto Työvoima Tulot, kustannukset ja hinnat Kulutus ja investoinnit...43 Kulutus...43 Investoinnit Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat Julkinen talous...51 Arvioita finanssipoliittista vaikutuksista...54 Valtionhallinto...55 Paikallishallinto...57 Sosiaaliturvarahastot...60 Taloudellisia tapahtumia syyskuussa 2003-helmikuussa Liitetaulut...71 Toteutunutta kehitystä koskevien tietojen lähde: Tilastokeskus ellei muuta mainittu Taulukoissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavana 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä.. Tietoa ei ole saatu. Loogisesti mahdoton esitettäväksi * Ennakkotieto

12 Taloudellisen katsauksen laatijat YLEISKATSAUS KANSAINVÄLINEN TALOUS ULKOMAANKAUPPA TUOTANTO Maatalous, metsätalous Teollisuus Rakentaminen Palvelut Kokonaistuotanto TYÖVOIMA KUSTANNUKSET JA HINNAT TULOT KULUTUS INVESTOINNIT Kiinteät investoinnit Varastoinvestoinnit JULKINEN TALOUS Valtionhallinto Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Julkisyhteisöt RAHOITUSTASAPAINO JA RAHOITUSMARKKINAT TALOUDELLISIA TAPAHTUMIA Tutkimussihteerit Hannu Jokinen Martti Kuusisto Ilona Junka Mikko Sariola Ilona Junka Pentti Vesterinen Mikko Sariola Harri Kähkönen Pentti Vesterinen Erkki Karonen Erkki Karonen Harri Kähkönen Pentti Vesterinen Harri Kähkönen Eino Lahikainen Arvi Suvanto Marko Synkkänen Jani Pitkäniemi Jorma Tuukkanen Eino Lahikainen Lauri Taro Rauno Niinimäki Laura Wallén Ritva Kivekäs Mirjam Lehtimäki Ulla Luukkonen

13 1 Yleiskatsaus 1 YLEISKATSAUS Suomessa talouden toimeliaisuus vahvistui ja laajeni vuoden 2005 loppua kohti. Koko vuoden 2005 BKT:n kasvu oli kesällä ennustetun mukaisesti 2,1 %, kun taas työllisyyden 1,5 prosentin lisäys oli odotettua suurempi. Osin viime vuoden alkupuoliskon matalan vertailutason johdosta tämän vuoden BKT:n kasvu nousee 3,7 prosenttiin, josta se tasaantuu ensi vuonna 2½ prosentin tuntumaan. Työllisyyden paraneminen jatkuu kokonaisuutena ottaen kuluvana vuonna. Viime vuoden noin uuden työpaikan lisäksi uusia työpaikkoja syntyy tämän vuoden aikana yli Vuonna 2007 kasvu hidastuu, mutta työpaikan lisäys hallituskauden aikana on näillä näkymin liki toteutumassa. Maailmankaupan kasvun nopeutuminen alkuvuoden notkahduksen jälkeen, ja korkealle kohonneen öljyn hinnan kielteisten vaikutusten jääminen lopulta verraten vähäisiksi vahvistivat euroalueen teollisuuden ja kuluttajien luottamusta vuoden 2005 jälkipuoliskolla. Syksyllä vilkastunut talouden toimeliaisuus vaimeni yksityisen kulutuksen hidastumisen takia vuoden lopulla, vaikka teollisuustuotanto jatkoikin kasvuaan. Kotimaisen kysynnän heikkouden vuoksi talouskasvu jäi koko vuonna euroalueella vaatimattomaksi, 1,3 prosenttiin; vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotanto lisääntyi kuitenkin 1,7 % vuoden takaisesta. Tulevaisuususkon vahvistuminen on jatkunut tämän vuoden alussa etenkin Saksassa, jossa kotimaisen kysynnän odotetaan voimistuvan investoinneista myös kulutukseen. Euroalueen kokonaistuotannon kasvu noussee tänä vuonna 2 prosentin tuntumaan. Kuluttajahintojen nousu ylittää lievästi 2 prosentin ja työllisyyden lisäys 1 prosentin rajan. Työttömyysaste painuu niukasti alle 8 ½ prosentin. Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa talouskasvu jatkuu suotuisana. Yhdysvaltain rahapolitiikkaa on kiristetty, eikä finanssipolitiikkakaan enää tue kasvua edellisvuosien tapaan. Lisäksi USA:n vaihtotaseen vajeen jatkuva kasvu sekä kotitalouksien negatiivinen säästäminen alkavat vähitellen rajoittaa kotimaisen kysynnän kasvumahdollisuuksia. Kiinassa ja Venäjällä kasvu jatkuu vahvana, ja maailmankauppa lisääntyy edelleen hyvää vauhtia. 13

14 1 Yleiskatsaus Suomessa kokonaistuotannon kasvu on nopeutunut. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä tuotannon taso ylitti edellisen vuoden vastaavan tason 2,3 prosentilla, kausitasoitettuna kuitenkin jo lähes kolmella prosentilla. Koko vuonna tuotanto lisääntyi 2,1 %; ilman metsätalouden seisokkeja kasvu olisi ollut lähellä kolmea prosenttia. Aktiviteettia ylläpitivät erityisesti kotitalouksien kulutus ja asuntoinvestoinnit, joiden kasvu jatkuu vahvana myös kuluvana vuonna. Vuoden 2006 alkupuoliskolla kasvuluvut ovat alhaisen vertailutason ja vahvan toimeliaisuuden johdosta korkeita, mutta vauhti hidastuu vuoden loppua kohti lähemmäs tuotantomahdollisuuksien mukaista tasoa. Koko vuoden 2006 keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan 3,7 %. Riskit ovat ehkä lievästi enemmän tätä nopeamman kuin hitaamman kasvun suuntaan, joskin tuotantotoimintojen kansainvälisiin siirtymiin liittyy merkittävä negatiivinen riski. Kotitalouksien tulonkäyttöön nähden niiden käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu jäi viime vuonna perin vähäiseksi, ainoastaan 0,3 prosenttiin. Kotitalouksien vahva luottamus, työllisyyden ja palkkatulojen ostovoiman kohtuullinen kasvu yhdessä voimakkaasti lisääntyneen velanoton kanssa pitivät kuitenkin yllä vahvaa kulutuksen kasvua. Tänä vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena, mutta jo 100 prosentin tuntumaan kohoava velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin yhdessä negatiivisen säästämisen kanssa alkavat olla huolen aihe. Rakennusinvestoinnit ovat kasvaneet ripeästi viime vuosina, kun taas tuotannollisten investointien elpyminen on antanut odottaa itseään. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen lisäys on toisaalta nostanut tuotantopotentiaalia. Tänä vuonna myös koneja laiteinvestoinnit lisääntyvät. Viennin ripeän kasvun vastapainona myös tuonti lisääntyi viime vuonna tuntuvasti. Viennin kasvu jatkuu tänä vuonna vahvana, mutta viennin kotimaiset panokset ovat vähentyneet siinä määrin, että suorat tuotanto- ja työllisyysvaikutukset jäävät selkeästi kotimarkkinatuotantoa vähäisemmiksi. Aktiviteetti jatkuu kotimarkkinoilla vilkkaana. Julkinen toiminta pysyy lähes ennallaan. Keskipitkän aikavälin talouskasvua rajoittavat etupäässä muutokset väestön ikärakenteessa, viime vuosina hitaasti kasvanut tuotantokapasiteetti sekä kansainvälisen tuotannon uusjako. Näissä olosuhteissa talouskasvu on hidastumassa keskipitkällä aikavälillä keskimäärin noin 2 prosenttiin. 14

15 1 Yleiskatsaus Työllisyyden kasvu on viime kuukausina jatkunut vahvana. Ennusteen mukainen runsaan uuden työpaikan, eli 1,4 prosentin, lisäys v nostaa työllisyysasteen lähes 69 prosenttiin. Tämä yhdessä viime vuoden aikana syntyneiden noin työpaikan kanssa nostaa hallituskauden aikaisen työpaikkalisäyksen jo lähelle tavoitetta. Työpaikkoja syntyy etenkin yksityisiin palveluihin sekä rakennustoimintaan, mutta myönteistä on myös teollisuuden työpaikkojen lisääntyminen pitkästä aikaa. Työllisyyden kasvu huhtikuusta henkeä Työllisten trendi miinus vuoden 2003 huhtikuun trendiluku. Tuotannon kansainvälistyminen johtaa etenkin teollisten työpaikkojen siirtymään Suomesta ulkomaille. Muutaman viime vuoden aikana suomalaisten teollisuusyritysten työpaikat Suomessa vähenivät noin työpaikkaa vuodessa, kun taas niiden työpaikat ulkomailla ovat lisääntyneet. Erityisen suuri suhteellinen siirtymä on tapahtunut teknologiateollisuuden alihankkijoiden kohdalla, jossa globaalin henkilöstön määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2001 vuoteen 2005 ja oli tuolloin jo yli kuusinkertainen Suomessa oleviin työpaikkoihin nähden. Suunta jatkuu myös kuluvana vuonna. Metsäteollisuuden työpaikat Suomessa ovat parin viime vuoden aikana vähentyneet vuosittain noin hengellä. Tähän nähden maaliskuussa ilmoitetut rakennemuutokset merkitsevät trendin nopeutumista. Työpaikkamenetysten vastapainoksi teollisuuteen on kuitenkin viime vuoden lopulta lähtien syntynyt useiden vuosien jälkeen myös uusia työpaikkoja niin, että vuodenvaihteessa teollisten työpaikkojen määrä oli noin suurempi kuin vuotta aiemmin. 15

16 1 Yleiskatsaus Kysynnän kasvun nopeutumisen myötä myös työvoiman tarjonta on ollut vilkasta. Ikääntyneet pysyvät työmarkkinoilla pitempään, nuoret hakeutuvat aktiivisemmin työmarkkinoille ja myös Suomen työmarkkinoille tulevan ulkomaisen työvoiman määrä kasvaa jossain määrin. Työvoiman saatavuusongelmat pahenevat kuitenkin alueellisesti monilla toimialoilla. Työttömien määrä vähenee kuluvana vuonna keskimäärin runsaalla hengellä ja työttömyysaste painuu alle 8 prosentin. Rakennetyöttömyys pysyy edelleen suurena ongelmana, mikä yhdessä työ- ja asuntomarkkinoiden rakenteellisten kapeikkojen kanssa muodostaa kasvavan riskitekijän talouskasvulle ja sen vakaudelle. Hallitus on pyrkinyt veropolitiikalla edistämään maltillista palkkakehitystä ja siten tukemaan talouden kasvua ja työllisyyttä. Vuonna 2005 valtion tuloverotusta kevennettiin 0,5 mrd. eurolla. Palkansaajakotitalouksien keskimääräinen verotus ei kuitenkaan keventynyt, koska keskimääräinen kunnallisveroprosentti ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu sekä yli 53-vuotiaiden työeläkemaksu kohosivat. Vuonna 2006 tuloverotuksen keveneminen tukee ostovoimaa tuntuvammin. Uutena toimenpiteenä otettiin lisäksi vuoden 2006 alusta tilapäisesti käyttöön työnantajan matalapalkkatuki 54 vuotta täyttäneestä kokoaikaisesta alle euroa kuukaudessa ansaitsevasta työntekijästä. Kuluttajahintojen vuosinousu oli viime vuonna keskimäärin 0,9 %. Myös v hintojen nousu jää 1 prosentin tuntumaan, eli selvästi alle euroalueen keskitason. Ansiotason nousu hidastuu kuluvana vuonna 2½ prosenttiin. Tulosopimukseen sisältyvät palkankorotukset ovat viimevuotista pienempiä, ja ne toteutetaan vasta kesäkuussa; sopimuskauden aikana ei ole enää muita korotuksia. Vaihtotase on pitempään ollut ylijäämäinen, lähinnä investointiasteen alentumisen ja vientimenestyksen vuoksi. Vuonna 2005 ylijäämä pieneni, mutta kohoaa jälleen hieman kuluvana vuonna. Keskimääräisten vientihintojen trendinomainen lasku viime vuosina on heikentänyt ulkomaankaupan vaihtosuhdetta ja samalla vähentänyt kansantalouden käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua. Vuonna 2005 kansantalouden käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu jäi BKT:n kasvua vähäisemmäksi, vain vajaaseen prosenttiin. Rahamarkkinat ovat euroalueella edelleen keveät, huolimatta EKP:n maaliskuisesta ohjauskoron nostosta 2½ prosenttiin ja markkinakorkojen yleisestä kohoamisesta. Korkojen odotetaan olevan jatkossakin lievässä nousussa. 16

17 1 Yleiskatsaus Finanssipolitiikka oli viime vuonna hieman kiristävää mutta tänä vuonna se on liki neutraalia mittavista tuloverotuksen kevennyksistä huolimatta. Julkisyhteisöjen keräämien verojen ja sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44,4 % ja velkasuhde 41,1 %. Tänä vuonna veroaste alenee prosenttiyksiköllä ja velka-aste tätäkin enemmän. Julkisten menojen BKT-suhde on pysytellyt runsaana 50 prosenttina, mutta sen arvioidaan alentuvan tänä vuonna noin 50 prosenttiin. Julkisen sektorin rahoitusylijäämä suhteessa kansantuotteeseen asettui viime vuonna 2½ prosentin tasolle, missä sen arvioidaan pysyvän tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2006 valtiontalous on ylijäämäinen, ja se pysynee ylijäämäisenä koko hallituskauden ajan. Kuntien tiukka rahoitusasema jarruttaa hieman menojen kasvua. Kuntatalous pysyy kuitenkin alijäämäisenä ja velan kasvu jatkuu. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä säilyy liki ennallaan ja näiden ylijäämien turvin koko julkinen talous pysyy ylijäämäisenä. Työeläkerahastojen kasvussa oleva sijoituskanta oli viime vuoden lopussa 66 % suhteessa kokonaistuotantoon. 17

18 1 Yleiskatsaus Keskeiset ennusteluvut 2005* * 2005* 2006** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 155 2,2 2,4 3,6 2,1 3,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 55 1,8 2,9 6,0 10,3 6,2 Kokonaistarjonta 210 2,1 2,6 4,2 4,2 4,4 Tavaroiden ja palvelujen vienti 60 5,0 1,4 5,6 7,0 7,9 Kulutus 116 2,3 3,5 2,8 2,9 2,3 yksityinen 81 1,5 4,4 3,2 3,4 2,8 julkinen 35 4,3 1,5 1,6 1,5 1,0 Investoinnit 30-3,1-1,5 5,0 1,7 4,0 yksityiset 25-4,6-3,0 5,6 3,1 5,3 julkiset 4 6,6 6,7 2,1-6,2-3,9 Varastojen muutos 1) (ml. tilastollinen ero) 4-0,2 0,4 0,2 0,2 0,0 Kokonaiskysyntä 210 2,1 2,6 4,2 4,2 4,4 kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero) 150 0,8 3,1 3,5 2,8 2,6 1) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä * 2005* 2006** Palvelut, määrän muutos, % 2,1 2,5 3,2 3,1 2,9 Tehdasteollisuus, määrän muutos, % 2,1 0,5 5,9-1,2 5,2 Työn tuottavuus, muutos, % 1,5 2,5 3,2 1,3 2,2 Työllisyysaste, % 67,7 67,3 67,2 68,0 68,8 Työttömyysaste, % 9,1 9,0 8,8 8,4 7,8 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 0,9 0,2 0,9 1,1 Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,5 4,0 3,8 3,6 2,7 Vaihtotase, mrd. euroa 10,3 5,5 6,2 3,7 4,9 Vaihtotase, % BKT:sta 7,3 3,8 4,1 2,4 3,0 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 3,3 2,3 2,1 2,2 2,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 5,0 4,1 4,1 3,4 3,8 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,8 50,9 51,1 50,7 49,9 Veroaste, % BKT:sta 45,5 44,5 44,2 44,4 43,4 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2 2,3 1,9 2,4 2,5 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 1,4 0,4 0,2 0,6 0,4 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 42,3 45,2 45,1 41,1 39,6 Valtionvelka, % BKT:sta 42,1 44,0 42,6 38,7 37,0 18

19 2 Kansainväliset suhdanteet 2 KANSAINVÄLISET SUHDANTEET Kansainvälisen talouden vahva kasvu jatkui v Maailmankauppa lisääntyi ennakkoarvioiden mukaan yli 6 % ja maailmantuotanto 4 %. Monet tuotantokatkokset rajoittivat öljyn tarjontaa ja nostivat hinnan ajoittain huippulukemiin. Syksyllä öljyn hinta lähenteli 70 dollaria tynnyriltä. Keskimäärin öljyn hinta nousi edellisestä vuodesta 40 %. Vuodenvaihteen jälkeen tammi-helmikuussa hinta on jälleen kivunnut yli 60 dollariin tynnyriltä. Myös muiden raaka-aineiden hinnat kohosivat viime vuonna selvästi, mutta öljyyn nähden vain vaatimattomat 10 %. Raaka-aineiden kallistuminen ja vahva kysyntä lisäsivät kuluttajahintojen nousua vain vähän. Dollarin pitkään jatkunut heikkeneminen euroon nähden päättyi viime vuonna. Vuoden alun kurssista 1,35 on palauduttu tilaan, jossa eurolla saa 1,2 dollaria. Dollaria on tukenut korkojen nousu. Maan vaihtotaseen vajeen paheneminen ei myöskään ole pelottanut sijoittajia. Alijäämän rahoittamista on auttanut investointien jääminen Aasiassa viime vuosina Kiinaa lukuun ottamatta matalalle tasolle. Jeniin nähden euro on vahvistunut viime kesästä lähtien. Kiina luopui tiukasta dollarisidoksesta, kytki juanin useamman valuutan koriin ja revalvoi sen 3 prosentilla. Kurssivaihtelu valuuttamarkkinoilla oli edelleen varsin suurta, mutta rahoitusmarkkinoiden tila on muuten ollut melko rauhallinen. Maailmantalouden kasvun uskotaan jatkuvan ripeänä v huolimatta korkeasta öljyn hinnasta. Kasvupohja on laaja ja Yhdysvaltain tasaantuvakin talouskehitys sekä tuhtia vauhtia jatkuva tuotannon kasvu Aasiassa ylläpitävät vahvaa virettä. Sitä tukee myös öljyä tuottavien maiden kysynnän kasvu ja Euroopan paraneva taloustilanne. Niinpä maailmankaupan kasvu hidastuu vain vähän. Maailmantalouden kehitystä uhkaava tekijä, korkea öljyn hinta, on toistaiseksi vaikuttanut kysyntään vain vähän. Tilanteen ennakoidaan jatkuvan samankaltaisena tänäkin vuonna, vaikka muidenkin energiatuotteiden, kuten kaasun hinnat, ovat alkaneet öljyn perässä nousta. Inflaatio-odotukset ovat yhä varsin maltillisia. Uuden hintapiikin myötä entistä korkeamman öljyn hinnan riski on kireillä markkinoilla edelleen olemassa ja sen toteutumisen seuraukset voisivat olla aiempaa vakavammat. 19

20 2 Kansainväliset suhdanteet Rahoitusmarkkinoiden ongelmat, Yhdysvaltain paisuva vaihtotaseen vaje ja muiden maiden ylijäämä, muodostavat vakavan uhan maailmantalouden kestävälle kasvulle. Jäämän rahoittaminen on toistaiseksi ollut helppoa, mikä on vahvistanut turvallisuuden tunnetta. Silti riski ajautua vaikeuksiin on kasvanut. Vaikkei kriisi olekaan heti oven takana, yhteisen tasapinoa vahvistavan talouspolitiikan tarve on ilmeinen. Ennakkovalmistautumista lintuinfluenssan varalta on niin ikään syytä tehostaa. Yhdysvalloissa kasvuvauhti hidastui v hieman edellisvuodesta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kulutuksen kasvu alkoi tasaantua, kun korkea öljyn hinta leikkasi kotitalouksien tuloja. Maan ongelma on siinä, että se kuluttaa liikaa ja säästää liian vähän. Säästäminen on supistunut pitkään ja suuntausta on viime vuosina vahvistanut asuntojen hintojen nousu. Vähittäiskaupan myynti kasvoi silti selvästi tammikuussa ja odotukset hyvän talouskehityksen jatkumisesta virisivät uudelleen. Toisaalta investointien kasvuvauhti on hieman hidastunut ja uusien asuntojen kysyntä sekä asuntoinvestoinnit ovat alkaneet supistua. Yhdysvaltain rahapolitiikkaa on asteittain kiristetty ja ohjauskorko on noussut 4,5 prosenttiin. Talouden tila ja hintojen nousu viittaavat siihen, että kattoa koron suhteen ei ole vielä nähty. Rahoitusmarkkinoiden mielenkiintoinen piirre on lyhyitä alemmat pitkät korot. Julkisen talouden alijäämä supistui viime vuonna, mutta se on jälleen kääntymässä nousuun. Alijäämää kasvattavat tulvakorvaukset ja Irakin sodan kustannukset. Tämänkin vastapainona tarvittaisiin kireämpää rahapolitiikkaa. Vaihtotaseen alijäämä ylitti 6 % viime vuonna ja alkaa lähestyä 7 prosenttia. Lähinnä yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen hillitsee tuotannon kasvua, joka jäänee hieman alle 3 prosentin tänä vuonna. Aasian talouskasvu oli v nopeaa. Alueen investointiaste oli silti yhä noin 7 prosenttiyksikköä pienempi kuin ennen 1990-luvun lopun Aasian talouskriisiä. Japanissa tuotanto kasvoi viime vuonna 2,8 %, mikä oli selvästi odotettua enemmän. Kyseessä oli jo kolmas perättäinen kasvuvuosi ja usko siihen, että maa lopultakin on pääsemässä eroon pitkästä taantumasta on vahvistunut. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvua vauhdittivat kulutus ja etenkin investoinnit. Vienti tuki kasvua vain vähän ja tammikuussa ulkomaankaupassa oli selvä tuontiylijäämä. Muitakin myönteisiä merkkejä on, työllisyys on nousussa ja pankkisektori tervehtynyt. Se, onko hintojen lasku loppunut, on edelleen hieman epävarmaa. Japanin talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana myös tänä vuonna. Kiinan talous kasvoi viime vuonna liki 10 %. Investoinnit, joiden osuus kokonaistuotannosta lienee jopa 45 %, olivat suurin kasvua ylläpitävä tekijä. Kun säästäminen on runsasta ja kulutus pientä, ulkomaankaupan ylijäämän kasvu jatkui. Oireet talouden ylikuumenemisesta lievittyivät ja on syytä odottaa kasvun jatkuvan tänäkin vuonna samaa huimaa tahtia. Intian hieman Kiinaa matalamman kasvuvauhdin ennakoidaan myös säilyvän entisellään. Etelä-Amerikan maiden talousongelmat ovat lievittyneet ja kasvunäkymät kohentuneet. 20

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 7.1.1999

TALOUSENNUSTE 7.1.1999 TALOUSENNUSTE 7.1.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Hauraita ituja. Talousnäkymät Maaliskuu 2014

Hauraita ituja. Talousnäkymät Maaliskuu 2014 Hauraita ituja Talousnäkymät Maaliskuu 7.. TALOUS KÄÄNTYY JO Näkymät ovat maailmalla parantuneet Maailmankauppa vahvistuu lisää Yhdysvalloissa kasvu alkaa vahvistaa itseään Kiinan hidastuva kasvu ei ole

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Ekonomistit Tarja Heinonen puh: 5 Lauri Uotila puh: 5..5 Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Erityisteema: vaihtotase Vaihtotase per BKT, % Liukuva vuosikeskiarvo Japani - - - - -5 - Yhdysvallat Saksa 9 9

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Suomen taloudesta

Suomen taloudesta Suomen Pankki Suomen taloudesta 1 Eräissä keskeisissä talouspolitiikan kysymyksissä arviossa yhdentymistä 1. Julkisen talouden sopeutustoimien mittaluokka ja ajoitus 2. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot