RISTIJÄRVEN KUNNAN KIRKONKYLÄN 5-TIEN VARREN KAAVOITUKSEN LUONTOSELVITYS
|
|
- Topi Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RISTIJÄRVEN KUNNAN KIRKONKYLÄN 5-TIEN VARREN KAAVOITUKSEN LUONTOSELVITYS Kuva: Leskenlehti (Tussilago farfara) kartoitusalueella. Olli-Pekka Siira
2 Sisällys 1. Johdanto Kaavoituksen luontoselvitykset Kriteerit Luontotyyppien suojelu... 3 Luonnonsuojelulain luontotyypit... 3 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt... 4 Vesilain luontotyypit Eliölajien suojelu Aineisto ja menetelmät Esiselvitys Maastotyöt Tulokset Maaperä... 6 Geologia... 6 Rakennettavuus Luontotyypit Suojeltava lajisto ja arvokkaat elinympäristöt Tulosten tarkastelu Suositukset Viiteluettelo Liite Lajiluettelo Toimeksiantaja Ristijärven kunta Tekijän yhteystiedot Olli-Pekka Siira ympäristökonsultti FM geologi p olli-pekka.siira@aapa.fi Luonto-osuuskunta Aapa Y-tunnus: p Raportissa esitetyt valokuvat Olli-Pekka Siira. 3
3 1. Johdanto Luonto-osuuskunta Aapa sai tehtäväkseen suorittaa luontoselvityksen, joka liittyy Ristijärven kunnan aloittamaan 5-tien varren kaavoitukseen. Työn sisällöksi määriteltiin: 1. Maaperäselvitys, 2. Luontotyyppikartoitus, 3. Täydentävä inventointi (esitys mahdollisesta kartoituksen aikana ilmitulevasta täydentävän lajistokohtaisen tutkimuksen tarpeesta). Selvityksen tuli täyttää kaavoitusten luontoselvityksille asetetut kriteerit. Luontoselvityksessä pyrittiin noudattamaan Suomen ympäristökeskuksen ohjeistusta (Söderman 2003). Maastotyöt teki ja selvityksen laati FM Olli-Pekka Siira Kaavoituksen luontoselvitykset Kriteerit Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 1999). Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa määritellään luontoselvitysten osalta, että selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin (MRA 1999) Luontotyyppien suojelu Luonnonsuojelulain luontotyypit Luonnonsuojelulain mukaan suojellut luontotyypit ovat (LSL 1996): 1) Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt 2) Pähkinäpensaslehdot 3) Tervaleppäkorvet 4) Luonnontilaiset hiekkarannat 3
4 5) Merenrantaniityt 6) Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit 7) Katajakedot 8) Lehdesniityt sekä 9) Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojelu koskee vain sellaisia alueita, jotka ovat luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita (Söderman 2003). Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ovat (ML 1996): 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. 2) suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous: lehto- ja ruohokorvet, metsäkorte- ja muurainkorvet, letot, vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot, luhdat 3) rehevät lehtolaikut 4) kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana 5) syvät rotkot ja kurut 6) korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto. Vesilain luontotyypit Vesilain (VL 2011) mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Fladat ja kluuvijärvet kuuluvat maankohoamisrannikon luontoon. Ristijärvellä mahdollisia vesilain luontotyyppejä ovat lähteet, norot ja pienet lammet. 4
5 Eliölajien suojelu Luonnonsuojelulain mukaan ilmeisessä häviämisvaarassa oleva uhanalainen laji voidaan määrätä erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Luonnonsuojeluasetuksen liitteissä on lueteltu uhanalaiset lajit, ja erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997). 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Esiselvitys Luontoselvityksen pohjaksi tutkittiin olemassa olevan karttamateriaali Maanmittauslaitoksen ja GTK:n sekä Ristijärven kunnan lähteistä. Ristijärven kirkonkylää koskevaan yleiskaavaan, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 2001, perehdyttiin (Jaakko Pöyry Infra - JP-Transplan Suunnittelukolmio 2001) Maastotyöt Maastotyöt suoritettiin Maaperätutkimuksessa käytettiin apuna 90 cm pituista metallista kourusauvaa, jolla saa otettua maalajitenäytteen. Maalajite määritettiin hyppystuntumalla. Maalaji määritettiin geologisten taustatietojen ja havaintojen perusteella 50 cm syvyydelle asti. Luontotyyppikartoituksessa tutkittiin alueen kartat, ilmakuvat ja väri-infrakuvat. Karttatarkastelun perusteella selvitettiin mahdollisten kasvillisuustyyppien rajauksia ja muutoskohtia. Maastossa alue kuljettiin läpikotaisin ja kaikilla esirajatuilla kasvillisuusalueilla käytiin paikan päällä. Luontotyyppien nimeämisessä käytettiin Raunion ym julkaisua. Kasvillisuuden määrityksessä kiinnitettiin erityisesti huomiota pohjakerroksen sammalistoon, sillä kartoituksen varhaisen ajankohdan vuoksi kaikki putkilokasvilajit eivät olleet vielä välttämättä tunnistettavissa. Apuna käytettiin käsikirjoja, kuten esimerkiksi Hämet-Ahti ym. 1986, Koponen Maaperä ja luontotyypit sekä kasvillisuus selvitettiin järjestelmällisesti ja luotiin luontotyyppikuviokartta kaavoitusalueesta. Lisäksi kirjattiin ylös havainnot myös linnustosta ja muusta eläimistöstä. Lajien runsaussuhteiden arvioinnissa sovellettiin kaavoituksiin liittyvissä luontoselvityksissä käytettyjä menetelmiä (ks. esim. Korvenpää ja Korvenpää 2005, Hietaranta 2011). Kasvilajin esiintymisen runsausluokat, peittävyys arvioitiin 1 aarin näytealalta: 1 Yksittäisiä havaintoja, peittävyys < 1 % 5
6 2 Niukka, peittävyys 1-25 % 3 Yleinen, peittävyys % 4 Melko runsas, peittävyys % 5 Runsas, peittävyys % Kenttäkerroksen putkilokasvuston runsaussuhteiden arviointi oli kartoituksen varhaisesta ajankohdasta johtuen suuntaa-antava. Puuston arvioinnissa käytettiin kolmea latvuskorkeuden perusteella arvioitua luokkaa: 1 Taimikko, latvuskorkeus 1-5 m 2 Vähätuottoinen metsä, latvuskorkeus < 10 m 3 Keski-ikäinen metsä, latvuskorkeus m 4 Vanha metsä, latvuskorkeus > 30 m 3. Tulokset 3.1. Maaperä Geologia Kallioperältään Ristijärvi kuuluu Kainuun liuskealueeseen. Kainuun liuskealue on pituudeltaan noin 200 km ja leveimmillään noin 40 km. Se koostuu pääasiassa kvartsiistista, turbidiittisista metahiekkakivistä ja kiilleliuskeista (Lehtinen ym. 1998). Saukkovaara koostuu kvartsiitista. Pääosa kaavoituksen luontoselvityksen alaisesta kallioperästä koostuu Ala-Kalevan aikaisista ( Ma) sedimenttikivistä turbidiittisesta grauvakka-peliitistä. Kallioperä, suurin piirtein 5-tien linjauksen alla, on mustaliusketta. Kainuun Kaleva sisältää paikoin myös rautamineraaleja sekä fosforiittiraitoja. Kallioperältään alue on monipuolinen ja mineraalipitoinen, mikä mahdollistaa myös ravinteiden suhteen vaateliaiden luontotyyppien esiintymisen. Jääkauden aikaiset maaperämuodostumat noudattavat kallioperän muotoja. Nykyisen Ristijärven vesialueen pohjoispuolella on virrannut jäätikköjokisysteemi, josta on jäänteenä Koiraniemen selväpiirteinen harju ja Koirankielen hiekkasärkät. Vaaramuodostumien laet kuuluvat vedenkoskemattomaan supra-akvaattiseen alueeseen. Harjun pohjoispuolinen soraikko on luultavasti jäätikköjokisysteemiin kuulunut sandurimuodostuma. Ristijärven vesireitti Oulujärveen lienee ollut aikaisemmin laajempi, josta on jäänteenä Putkolanniemen hienoainessedimenttikertymät. 6
7 Rakennettavuus Geologisen tarkastelun perusteella, johon kuuluvat maastohavainnoinnin lisäksi olemassa olevan aineiston ja karttamateriaalin tutkiminen, kaavoituksen suunnittelualue voidaan jakaa karkeasti kolmeen rakennettavuusluokkaan. Kaavoitusaluerajaus I Moreeni; sora, karkea hiekka II Fluviaalinen; hieno hiekka, siltti III Orgaaninen; lieju, turve Kuva 1. Ristijärven kirkonkylän 5-tien varren kaavoitusalueen rajaus. Rakennettavuusluokat (I, II, III maaperägeologinen tulkinta); geologisen muodostuman tyyppi (moreenimuodostuma, fluviaalinen eli virtaavan veden kerrostama, tai orgaaninen kerrostuma); pohjamaalaji (0,5 m syvyydellä). (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2014). 7
8 Rakennettavuus I Helposti rakennettava: - kantava maapohja, loiva rinne, helposti kuivuva II Normaalisti rakennettava: - kantavan maapohjan syvyys selvitettävä rakentamisen yhteydessä, loiva rinne, helposti kuivatettava III Vaikeasti rakennettava: - kantava maapohja yli 2 m syvyydessä, tasainen, vaikeasti kuivatettavissa 3.2. Luontotyypit Luontotyyppikartoitus esitetään seuraavan kartan mukaisina osa-alueina. Kirjainsymbolit A, B, C ja D viittaavat myöhemmin esitettäviin kartakkeisiin. Luontotyyppikuvausten numerointi noudattaa kartakkeissa esitettyjä luontotyyppikuvioiden numerointia. B D A C Kuva 2. Luontotyyppikartoituksen osa-alueet A, B, C ja D. (Pohjakartta Ristijärven kunta U-M. Oikarinen 2014, Jaakko Pöyry Infra/ Suunnittelukolmio 2001). 8
9 N 100 m Kuva 3. Osa alue A. (Pohjakartta: Ristijärven kunta, U-M. Oikarinen 2014). Luontotyyppikuviot ja havaintopisteet 0. Asutusalue 1. Korpiräme 2. Kangaskorpi 3. Tuore kangas 4. Lehtomainen kangas 5. Tuore kangas 6. Kangaskorpi 7. Pensaikkoluhtamuuttuma 8. Tuore kangas 9. Avoluhta 10. Koivuluhtamuuttuma 17. Kuivakangas 18. Metsäluhta 19. Kangaskorpi 20. Tuore kangas 9
10 1 Korpiräme Leirintäalueen länsipuolelta lähtee pitkospuut soistuneelle rämeelle. Sammalistossa tavataan korpisuuden ilmentäjälajeja. Kenttäkerroksessa kasvaa yleisesti rämevarpuja. Puusto on pääasiassa kitukasvuista männikköä, latvuskorkeuksiltaan alle 15 m. Taulukko 1. Maaperän rakenne (syvyysprofiili ja päämaalajitteet) ja kasvillisuuden runsausluokat ja puuston latvuskorkeusluokat: luontotyyppikuvio 1. cm Lajite Pohjakerros Kenttäkerros Puusto korkeus 0 turve seinäsammal 3 puolukka 3 mänty turve korpikarhunsammal 2 mustikka 1 kuusi turve punarahkasammal 2 juolukka 2 koivu turve rämerahkasammal 2 vaivero 2 40 turve korpirahkasammal 2 suopursu 2 50 turve varvikkorahkasammal 2 tupasvilla 2 korpiliekosammal 1 Muita havaintoja: Metson jätöksiä oli paikoin pitkospuilla ja linnusta saatiin myös näköhavainto. Alueella kuului pajulinnun, punakylkirastaan, laulurastaan ja keltasirkun reviirilaulua sekä teerten soidinpulputusta. 2 Kangaskorpi Lähellä leirintäalueen rakennettua ympäristöä moreenin päällä oleva turvekerros on vain noin 30 cm paksuinen ja suotyyppi muuttuu kangaskorveksi. Taulukko 2. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 2. cm lajite pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 turve seinäsammal 1 puolukka 3 mänty turve punarahkasammal 3 juolukka 2 kuusi turve varvikkorahkasammal 2 koivu e.p.s. rämerahkasammal 3 korpirahkasammal 2 luhtakuirisammal 1 Muita havaintoja: isokoskelon ylilento järven päällä; kuulohavaintoja peiposta, talitiaisesta, laulurastaasta, korpista, räkättirastaasta ja pajulinnusta. 3 Tuore kangasmetsä Tien varren pohjoispuoli on suurelta osin tuoretta kangasmetsää. 10
11 Taulukko 3. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 3. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 humus seinäsammal 3 puolukka 4 mänty humus korpikarhunsammal 2 mustikka 5 kuusi hiekka rämerahkasammal 3 juolukka 2 koivu hiekka suopursu 3 40 hiekka 50 moreeni Muita havaintoja: Varoitteleva pajulintupari, joka käyttäytymisen perusteella pesi lähellä havaintopaikkaa, näyttäytyi äänekkäästi. Kauempaa kuului metsäkirvinen, peippo, räkättirastas ja talitiainen. Kuva 4. Tuoretta kangasmetsää, luontotyyppikuvio 3. Kuva 5. Tuoretta lehtoa, luontotyyppikuvio 4. 4 Tuore lehto Viitostien eteläpuolella on lehtomainen metsälaikku. Taulukko 4. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 4. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 humus seinäsammal 3 metsälauha 2 koivu humus lehtokarhunsammal 2 korte 2 kuusi humus palmusammal 1 metsäalvejuuri 2 30 hiekka riidenlieko 3 40 hiekka 50 hiekka 5 Tuore kangasmetsä Tien pohjoispuolella varsin yhtenäinen tuore kangasmetsä vaihettuu kangaskorveksi puronvarren alavilla kasvupaikoilla. 11
12 6 Kangaskorpi Ravinteisuustason nousun ja luontotyypin muutoksen huomaa pallo- ja korpirahkasammalten ilmaantumisesta sammalistoon. Turvekerros on varsin ohut. Taulukko 5. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 6. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 humus seinäsammal 3 puolukka 4 mänty humus rämerahkasammal 3 mustikka 5 kuusi humus korpirahkasammal 2 koivu moreeni palmusammal 1 40 moreeni kerrossammal 4 50 moreeni ruusukesammal 1 pallorahkasammal 4 Muita havaintoja: äänihavaintoja tavanomaisesta lajistosta, kuten pajulintu, peippo, talitiainen, räkättirastas, punakylkirastas ja viherpeippo. 7 Pensaikkoluhtamuuttuma Putkolanniemen länsiranta on soistunut. Kuvioalalla 7 on kasvanut tiheä pajukko, joka on vastikään raivattu. Taulukko 6. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 7. cm maalaji kenttäkerros 0 turve tupassara 5 10 turve pullosara 1 20 turve rentukka 1 30 turve mesiangervo 2 40 turve 50 siltti 8 Tuore kangasmetsä Kuusivaltaista mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Tavataan myös mäntyä, koivua ja halavaa. Sammalistossa kerrossammal vallitsee. 9 Avoluhta Putkolanniemen länsirannan luontotyyppi on tupassaravaltainen avoluhta. Sammalkerros on varsin olematon. Saratuppaiden aukkopaikoissa tavataan nevasirppisammalta. Mätäspinnalla metsänrajan tuntumassa tavataan kerrossammalta ja kynsisammalia. 12
13 Taulukko 7. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 9. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 turve kerrossammal 1 tupassara 5 koivu turve kangaskynsisammal 1 mesiangervo 1 20 turve nevasirppisammal 1 suoputki 1 30 turve 40 turve 50 siltti Muita havaintoja: Rantasipi kierteli alueella hätäillen äänekkäästi. Se ilmeisesti pesii alueella. Kalatiira lenteli rannan tuntumassa väliin syöksähdellen veteen noukkien syötävää. Kuva 6. Putkolanniemen luhtarantaa Koivuluhtamuuttuma Putkolanniemen keskiosa on ojitettu ja paikoin raivattu pellonpohjaksi. Alkuperäistä luontotyyppiä on vaikea tunnistaa. Pohja- ja kenttäkerroksen kasvilajisto muistuttaa edellistä avoluhtaa, joten alue lienee ollut koivuvaltaista luhtasoistumaa. 13
14 Ristijärven kunta, 5-tien varren kaavoituksen luontoselvitys Taulukko 8. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 10. cm maalaji 0 turve 10 turve 20 turve 30 turve 40 siltti 50 siltti pohjakerros palmusammal 1 kenttäkerros tupassara mesiangervo kastikka korte metsäalvejuuri puusto mänty koivu 1 5 korkeus 3 3 Muita havaintoja: Sirittäjä lauloi reviirilaulua ja näyttäytyi koivikossa. Lähialueella kuului punavarpunen, punatulkku, räkättirastas, punakylkirastas, laulurastas, peippo, pajulintu ja talitiainen. N 100 m Kuva 7. Osa-alue B. (Pohjakartta: Ristijärven kunta, U-M. Oikarinen 2014). 11. Pellonraivio 12. Tuore kangas 13. Lehtomainen laikku 14. Tuore kangas 15. Tuore kangas 16. Järven kivikkoranta 14
15 11 Pellonraivio Putkolanniemen keskellä on vanhoja umpeenkasvavia peltoraivioita. Maaperässä on ohut karike, jonka alla siltti. Kasvillisuudessa tavataan keväällä kukkiva leskenlehtiä, leinikeitä, rentukkaa, kortetta. 12 Tuore kangasmetsä Putkolanniemen itä- ja eteläpuoli on tuoretta kangasmetsää, jossa väliin tavataan lehtomaisia laikkuja etenkin ojien varsilla. Viitostienvarrella tavataan maaperän painanteissa soistuvia kohtia. 13 Tuore kangasmetsä Lehtomainen laikku, jossa kenttäkerroksessa kasvaa metsäalvejuuri, käenkaali, riidenlieko. Kivennäismaa n 10 cm humuskerroksen alapuolella on hienojakoista silttiä. Edellä mainittujen tavanomaisten lintulajien lisäksi kuului myös hernekertun ääntelyä. 14 Tuore kangasmetsä Kliimaksvaiheen järeäkokoinen kuusikko (kokoluokka 4). Vanhaa metsää tavataan pienialainen laikku lähellä tietä. Aluskasvillisuus on kuusikon varjostamana niukkaa. Kuva 8. Kuusivaltainen tuore kangasmetsä, kuvio 14. Kuva 9. Kuivaa kangasmetsää, kuvio Tuore kangasmetsä Esimerkkinäyteala luontotyypistä. 15
16 Ristijärven kunta, 5-tien varren kaavoituksen luontoselvitys Taulukko 9. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 15. cm maalaji 0 humus 10 moreeni 20 moreeni 30 moreeni 40 moreeni 50 moreeni pohjakerros seinäsammal kerrossammal 1 5 kenttäkerros puolukka 3 mustikka 5 puusto mänty kuusi koivu korkeus Järven kivikkoranta Alue on raivattu pelloiksi rantaan asti. Kuovi lenteli pellolla ja rantasipi järven rannalla N 100 m Kuva 10. Osa-alue C. (Pohjakartta: Ristijärven kunta, U-M. Oikarinen 2014). 21 Hakkuuaukio 22 Taimikko 23 Kangasräme 24 Kuiva kangas 25 Keidasräme 26 Lyhytkorsineva-muuttuma 27 Tuore kangas 28 Tuore kangas 29 Puronvarsi 30 Turvepelto 31 Turvekangas 16
17 17 Kuiva kangasmetsä Viitostien eteläpuolella on mäntyvaltaista puolukkatyypin kuivaa kangasmetsää. Taulukko 10. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 17. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 humus seinäsammal 5 puolukka 5 mänty humus kerrossammal 3 mustikka 3 kataja hiekka harmaaporonjäkälä 1 variksenmarja 3 30 hiekka 40 hiekka 50 moreeni Muita havaintoja: punarinta, peippo, talitiainen 18 Metsäluhta Sammakkopuron varsi on hyvin säilynyttä metsäluhtaa, jolla on erityisiä luontoarvoja. Taulukko 11. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 18. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 lieju palmusammal 2 riidenlieko 2 kuusi lieju kangaskynsisammal 2 metsäalvejuuri 1 koivu lieju korpilehväsammal 1 oravanmarja 1 haapa lieju käenkaali 1 40 hiekka 50 moreeni Muita havaintoja: hippiäinen, metsäkirvinen, hömötiainen, peippo, pajulintu, punakylkirastas. 19 Kangaskorpi Sammakkopuron ympärillä on soistunut metsäalue, joka maaperän rakenteen ja sammaliston perusteella voidaan määrittää kangaskorveksi. Taulukko 12. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 19. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 turve seinäsammal 1 puolukka 5 mänty turve korpikarhunsammal 2 mustikka 3 kuusi turve rämerahkasammal 5 koivu turve varvikkorahkasammal 1 40 siltti kerrossammal 2 50 siltti 17
18 Kuva 11. Sammakkopuron varren metsäluhtaa. Etualan puussa lepänarinakääpiä. 20 Tuore kangasmetsä Moreenikumpareen alarinteellä tavataan kuusivaltaista mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Taulukko 13. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 20. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 humus seinäsammal 3 puolukka 4 mänty humus kerrossammal 5 mustikka 4 kuusi hiekka kynsisammal 2 30 hiekka 40 hiekka 50 moreeni 21 Hakkuaukio Laajahko hakkuuaukio, jossa on männyntaimikko. Maaperässä ohuen karikkeen alla cm syvyydessä hiekkaa, cm syvyydessä silttiä, jonka alla 50 cm syvyydessä tiivis moreenipohja. 18
19 22 Taimikko Ojitettu alue, jossa kasvaa tiheä koivikko. Maaperässä ohuen 5 cm karikkeen alla karkea siltti ainakin 50 cm asti. 23 Kangasrämemuutttuma Tien varrella on pienialainen hakattu rämealue. Puusto on männyntaimikkoa. Taulukko 14. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 23. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 turve seinäsammal 5 puolukka 5 mänty turve rämerahkasammal 5 kuusi siltti kangaskynsisammal 1 koivu siltti kangasrahkasammal 2 40 siltti rämekarhunsammal 2 50 siltti 24 Kuiva kangasmetsä Rämemuuttuman itäpuolella on mäntyvaltaista puolukkatyypin kuivaa kangasmetsää. Pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal, tavataan paikoin myös kerrossammalta. Maaperä ohuen humuskerroksen alla on tiivistä moreenia. 25 Keidasräme Saukkovaarantien ja junaradan risteyksen luona tavataan ojittamaton suolaikku. Turvetta on reilusti yli puoli metriä. Mätäspintaa luonnehtii erittäin niukkaravinteisen, ombrotrofisen kasvupaikan lajit, kuten ruskorahkasammal. Märkää rimpipintaa luonnehtivat niukkaravinteisuudesta, oligotrofiasta, kertova vajorahkasammalen vallitsema kasvillisuus. Kuva 12. Keidasrämeen rimpipintaa.. Kuva 13. ja mätäspintaa, luontotyyppikuvio
20 Taulukko 15. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 25. Mätäspinta cm maalaji pohjakerros kenttäkerros 0 turve seinäsammal 2 juolukka 3 10 turve suonihuopasammal 1 suopursu 4 20 turve kangasrahkasammal 2 puolukka 2 30 turve ruskorahkasammal 5 variksenmarja 3 40 turve rusorahkasammal 3 suokukka 1 50 turve harmaaporonjäkälä 2 hirvenjäkälä 1 Rimpipinta cm maalaji pohjakerros kenttäkerros 0 turve vajorahkasammalta 5 tupasvilla 4 50 turve aaparahkasammalta 3 26 Lyhytkorsinevan muuttuma Keidasrämealue rajoittuu ojitettuun suomuuttuma-alueeseen, joka suokasvillisuusjäännösten perusteella, kuten tupasvilla ja varvikkorahkasammal, on ollut lyhytkorsinevaa Tuore kangasmetsä Tuoreen kangasmetsän kuvio sisältää täällä hakattuja ja eriasteisesti hoidettuja metsälaikkuja. Humuskerros on noin 10 cm paksuinen, jonka alla hiekkaa 40 cm asti, josta alkaa kairan läpäisemätön moreenikerros. 29 Puronvarsi Hakkuaukion keskellä puronvarsi on jätetty hakkaamatta. Siellä kasvaa sekametsää. 30 Turvepelto Saukkovaarantien ja Viitostien risteykstä itäänpäin alkaa maaperältään turvevaltainen alue. Turvetta on kauttaaltaan vähintään 50 cm, joka oli näytteenottosyvyys. Todennäköisesti sitä on huomattavan paksuja kerrostumia. Turvealueelle on raivattu peltopalstoja. 31 Turvekangas 20
21 Turvevaltaista aluetta on ojitettu ja suo on muuttunut laajalti turvekankaaksi, jossa metsäsammalia, kuten seinäsammalta on peittävyydeltään yli 50 % ja rahkasammlet ovat väistyneet. Turvetta on täälläkin vähintään ja todennäköisesti reilusti yli 50 cm N 100 m Kuva 14. Osa-alue D. (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2014). 32 Tuore kangasmetsä 33 Puronvarsiluhta 34 Lehtomainen kangas 32 Tuore kangasmetsä Haukirinteen tien risteyksen tuntumassa on kuvio vanhaa kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää. Maaperän on ohuen humuskerroksen 10 cm alla karkeaa huiekkaa. Kuuset ovat ikäluokaltaan vanhaa metsää kokoluokaltaan järeintä luokkaa, arviolta yli 30 m korkeita. 32 Puronvarsiluhta Tuoreen kankaan halki kulkee luonnonpuro, jota voidaan pitää erityisen arvokkaana ympäristönä. Alue on kasvillisuudeltaan varsin rehevä. Ravinteisuudesta kertovat sammaliston lehväsammalet. 21
22 Taulukko 16. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 32. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 lieju kiiltolehväsammal 1 metsäkorte 1 kuusi lieju kilpilehväsammal 1 metsäalvejuuri 1 koivu lieju nauhasammal 1 käenkaali 2 leppä lieju okarahkasammal 1 koiranputki 1 40 lieju 50 hiekka Muita havaintoja: alueen linnustoon kuuluvat äänihavaintojen perusteella hernekerttu ja viherpeippo. 34 Lehto Moreenialueella tavataan myös lehtomaisia laikkuja, jossa puusto koostuu koivusta, lepästä, tuomesta, pihlajasta. Kenttäkerroksessa tavataan oravanmarjaa ja korpiorvokkia Suojeltava lajisto ja arvokkaat elinympäristöt Maastohavaintojen, rekisteritietojen ja kirjallisten lähteiden perusteella koottiin Ristijärven Kirkonkylän alueen uhanalainen lajisto ja arvokkaat luontotyypit karttaesitykseen (kuva 15). Arvokkaat luontotyypit on määritetty Metsälain ja Vesilain mainituissa pykälissä. Uhanalaisuusluokitus perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luomaan standardiin, jossa eliöt jaetaan kasvavan häviämisriskin mukaan johonkin seuraavista luokista: - LC (Least Concern) Elinvoimainen: lajin kanta on runsas tai vakaa. - NT (Near Threatened) Silmälläpidettävä: arvioidaan olevan mahdollista, että lajin häviämisriski kasvaa lähitulevaisuudessa - VU (Vulnerable) Vaarantunut: lajiin kohdistuu suuri uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä. - EN (Endangered) Erittäin uhanalainen: lajiin kohdistuu erittäin suuri uhka hävitä luonnosta lähitulevaisuudessa. - CR (Critically Endangered) Äärimmäisen uhanalainen: lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta. - EW (Extinct in the Wild) Luonnosta hävinneet lajit ja lopulta EX (Extinct) Sukupuuttoon kuollut. - NE (Not Evaluated) Arvioimatta jätetyt: esimerkiksi kulttuuritulokkaat tai villiintyneet viljelylajit. Uhanalaisen lajiston luettelossa ensimmäinen tunnus kuvaa lajin uhanalaisuusluokkaa, S tarkoittaa ympäristöhallinnon seurannassa olevaa lajia, Va Suomen kansainvälistä vastuulajia, RT (Regionally Thretened) alueellisesti uhanalaista ja Lsa Luonnonsuojeluasetuksessa mainittua lajia. (lähde: Herttatietojärjestelmä, Ympäristöhallinnon OIVA-palvelut, luettu ). 22
23 4. Tulosten tarkastelu Yleisin luontotyyppi alueella on tuore kangasmetsä. Metsät ovat pääasiassa keski-ikäisiä ja tavanomaisen metsänhoidon piirissä. Hakkuita on tehty paikoin ja luontoselvityksen alueeseen sisältyy myös hakkuuaukioita. Arvokkaimmat luontokohteet löytyvät purojen varsilta, jotka ovat sekä metsälain että vesilain suojelemia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Saukkovaarantien ja junaradan risteyksen luona tavataan ojittamaton suolaikku, joka on vähäpuustoisena suona Metsälain 10 tarkoittama metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä elinympäristö Suositukset Rakentamiselle kaavoitettavat alueet olisi suositeltavaa keskittää rakentamisluokan I moreenialueille. Sotkamontien Haukirinteentien välisellä alueella on huomioitavaa, että maaperä on täällä suurelta osin erittäin vaikeasti rakennettavaa, tasaista turvemaata, jonka kuivattaminen saattaisi koitua ongelmalliseksi. Haukirinteen päässä, missä maaperä on moreenia, sijaitsee lähettyvillä liito-oravan tiedettyjä oleskelupaikkoja. Varsin todennäköisesti liito-oravat käyttävät puronvarren lepikkoa ruokailupaikkanaan kesäisin, vaikka jätöksiä talvikauden oleskelusta ei kevään kartoituksessa havaittukaan. Siten myös rakennettavuusluokaltaan sopiville Haukirinteentien varren moreenialueille ei ole suositeltavaa suunnata rakentamista. Mikäli alueelle suunnitellaan toimintaa, liito-oravien kulkureitit olisi syytä selvittää, jotta turvattaisiin ekologinen käytävä liito-oravien liikkumiselle Saukkovaaran ja Pakarilahden rannan välillä. Rantaluhta B olisi hyvä jättää rakentamisen ulkopuolelle ja välttää maansiirtotöitä. Alue on säilynyt luonnontilaisena ja on siten arvokas elinympäristö, jossa viihtyvät suokahlaajalintulajit, korennot ja mahdollisesti myös sammakot. Sammakkopuron varren metsäluhta soveltuu periaatteessa pienvesien lähimetsänä METSOsuojeluohjelmaan. Tätä mahdollisuutta voisi ehdottaa alueen maanomistajille. Mikäli rakentamista suunnitellaan Sammakkopuron tai Leppäpuron varsille (arvokkaiden luontotyyppien alue A) putkilokasvilajisto tulisi tutkia uudestaan kesä-heinäkuussa, jolloin kasvupaikan perusteella alueella mahdollisesti esiintyvät lajiensuojelun kannalta huomioitavat hetehorsma ja lettosara ovat varmuudella tunnistettavissa. 23
24 Ristijärven kunta, 5-tien varren kaavoituksen luontoselvitys Kuva 15. Ristijärven kirkonkylän alueen luonnonarvoiltaan huomioitavat kohteet. (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2014). Arvokkaat luontotyypit A Purojen välittömät elinympäristöt (ML10, VL2 ) B Rantaluhta (ML10 ) C Puustoltaan vähätuottoinen suo (ML10 ) Uhanalainen lajisto (maastohavainnot: Siira 2014 ja tämä selvitys; kirjalliset lähteet: Vainio 2014 ja Jaakko Pöyry Infra/ Suunnittelukolmio 1999). Lyhenteiden selitykset selostuksen tekstissä Liito-orava Pteromys volans Vaarantunut Seurattava Kyllä Liito-orava Pteromys volans: VU, S, RT, Lsa IUCN-luokka E/U (U) X ; Esiintyy alueella - on uhanalainen 2.Luonnonsuojeluasetus Lettosara Carex heleonastes: VU, S, Va, RT,Uhanalainen Lsa 2. 3.Lettosara Carex heleonastes L. f. Vaarantunut Kyllä VU, Luonnonsuojeluasetus E/U Uhanalainen (U) Vakoruutusammal Conocephalum salebrosum: S, RT, Lsa 4.Suomen Lehtopalsami Impatiens noli-tangere: RT - on uhanalainen vastuulajit, Vastuulajit X ; EsiintyyLC, alueella 5. Ketonoidanlukko Botrychium lunaria: NT, S, RT salebrosum IUCN-luokka Vaarantunut Vakoruutusammal Conocephalum 6.Seurattava Ahonoidanlukko Botrychium multifidum: NT, RT Kyllä LuonnonsuojeluasetusS,E/U Uhanalainen (U) X ; Esiintyy 7. Hetehorsma Epilobium alsinifolium: LC, S alueella - on uhanalainen 8. Pohjannokkonen Urtica dioica subsp. sondenii: LC, S, Va 4. 9.Lehtopalsami Impatiens noli-tangere Elinvoimainen Seurattava Kyllä Kotkansiipi Matteuccia struthiopteris: LC, IUCN-luokka S RT;Keltakurjenmiekka Alueellisesti uhanalaine 10. Iris pseudacorus: LC, S, RT 11. Lehtotähtimö Stellaria nemorum: LC, S 12. Lehtomatara Galium triflorum: LC, S 24
25 Viiteluettelo Hietaranta, J UPM, Hyrynsalmen kunta - Kalliojärven ranta-asemakaavan muutos, Luontoselvitys. Kimmokaava/ Ekotoni Ky. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. ja Vuokko, S., 1986: Retkeilykasvio. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Helsinki Jaakko Pöyry Infra - JP-Transplan Suunnittelukolmio, Iijärven ja Ristijärven rantayleiskaava sekä Ristijärven Kirkonkylän yleiskaava. Ristijärven kunnanhallitus Koponen T., Lehtisammalten määritysopas. Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen monisteita 97. Korvenpää T. ja FM Korvenpää T., Kauniaisten kasvistokartoitus. Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy. Lehtinen, M., Nurmi P., Rämö T. (eds)., Suomen Kallioperä 3000 vuosimiljoonaa. Suomen Geologinen Seura. The Geological Society of Finland. Gummerus Jyväskylä p. LSA Luonnonsuojeluasetus /160. LSL Luonnonsuojelulaki /1096. Maanmittauslaitos MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki /132. MRA Maankäyttö- ja rakennusasetus /895. ML Metsälaki /1093. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomenympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Siira O-P., Ristijärven kunnan asemakaavan laajennus Koiraniemen luontoselvitys. Tutkimusraportti 130, Luonto-osuuskunta Aapa. Söderman, T., Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 196 s. Vainio M., Tiedonanto Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Ympäristö- ja luonnonvarat. VL Vesilaki /587. Liite 1 Lajiluettelo 25
26 Liite 1. Luontotyyppikartoituksessa havaitut putkilokasvit, sammalet, jäkälät ja sienet. Lajin tieteellinen nimi/ suomenkielinen nimi/ luettelo luontotyyppikuvioaloista, joilla kyseinen laji esiintyy. Puusto Picea abies kuusi Pinus sylvestris mänty Betula pubescens hieskoivu Betula pendula rauduskoivu Betula nana vaivaiskoivu 25 Populus tremula haapa 18 Alnus incana harmaaleppä Sorbus aucuparia pihlaja 34 Prunus padus tuomi 34 Pensaat Juniperus communis kataja 17 Salix phylicifolia kiiltopaju 7 30 Salix pentandra halava 8 Kenttäkerros Equisetum fluviatile järvikorte 10 Equisetum pratense lehtokorte 4 Equisetum sylvaticum metsäkorte 33 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri Lycopodium annotinum riidenlieko Calluna vulgaris kanerva 25 Ledum palustre suopursu Andromeda polifolia suokukka 25 Chamaedaphne calyculata vaivero 1 Vaccinium vitis-idaea puolukka Vaccinium myrtillus mustikka Vaccinium uliginosum juolukka Empetrum nigrum variksenmarja Filipendula ulmaria mesiangervo Peucedanum palustre suoputki 9 Anthriscus sylvestris koiranputki 33 Caltha palustris rentukka 7 11 Ranunculus acris niittyleinikki 11 Eriophorum vaginatum tupasvilla 1 25 Carex rostrata pullosara 7 Carex nigra var. juncella tupassara Calamagrostis purpurea korpikastikka 10 Deschampsia flexuosa metsälauha 4 Viola epipsila korpiorvokki Tussilago farfara leskenlehti 11 Oxalis acetosella käenkaali Maianthemum bifolium oravanmarja Pohjakerros Sammalet Sphagnum magellanicum punarahkasammal
27 Sphagnum squarrosum okarahkasammal 33 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal Sphagnum russowii varvikkorahkasammal Sphagnum angustifolium rämerahkasammal Sphagnum fuscum ruskorahkasammal 25 Sphagnum rubellum rusorahkasammal 25 Sphagnum lindbergii aaparahkasammal 25 Sphagnum wulfianum pallorahkasammal 6 Sphagnum capillifolium kangasrahkasammal Sphagnum majus vajorahkasammal 25 Polytrichum strictum rämekarhunsammal 23 Polytrichum commune korpikarhunsammal 1 3 Polytrichum formosum lehtokarhunsammal 4 Pleurozium schreberi seinäsammal Hylocomium splendens metsäkerrossammal Aulacomnium palustre suonihuopasammal 25 Dicranum polysetum kangaskynsisammal Calliergon cordifolium luhtakuirisammal 2 Warnstorfia fluitans nevasirppisammal 9 Rhytidiadelphus subpinnatus korpiliekosammal 1 Climacium dendroides palmusammal Rhodobryum roseum ruusukesammal 6 Plagiomnium ellipticum korpilehväsammal 18 Pseudobryum cinclidioides kiiltolehväsammal 33 Rhizomnium punctatum kilpilehväsammal 33 Aneura pinguis nauhasammal 33 Jäkälät Cladina rangiferina harmaaporonjäkälä Cetraria islandica hirvenjäkälä 25 Sienet Phellinus alni lepänarinakääpä 18 27
Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km
Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotLuontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys
17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan
LisätiedotLUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014
LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotJollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola
Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotMetsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa
Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
Lisätiedot9M BOY Vapo Oy. Kuokkasuon kasvillisuusselvitys Pudasjärvi
9M608130.BOY17 20.1.2009 Vapo Oy Kuokkasuon kasvillisuusselvitys Pudasjärvi Vapo Oy, Kuokkasuon kasvillisuusselvitys, Pudasjärvi 9M608130.BOY17 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
Lisätiedot16WWE Vapo Oy. Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi
29.10.2010 Vapo Oy Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi Vapo Oy, Leväsuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Pyhäjärvi Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS... 1 2.1
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotRAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA
16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31
Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava
LisätiedotPIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009
PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009
LisätiedotSUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys
1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotLuontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti
Vihtalampi 892-403-1-161 1 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Maastoselvitys... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 Kasvillisuusluettelo... 7 Lähteet... 8 Kartta 1. Taustaa Selvitysalue sijaitsee Uuraisten kunnassa,
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotRISTIJÄRVEN KUNNAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KOIRANIEMEN LUONTOSELVITYS
RISTIJÄRVEN KUNNAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KOIRANIEMEN LUONTOSELVITYS Olli-Pekka Siira tutkimusraportti 10 www.aapa.fi Koiraniemen harjumetsän kuusikkoa (valokuva: O-P. S. 21.5.2014). Johdanto Luonto-osuuskunta
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotKARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 18.10.2015 Viite 1510015514 KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotMetsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan
LisätiedotUPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys
UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotVihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys
Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008 24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus...
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100
HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotHATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija
ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LUONTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija ELOKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Menetelmät... 2 3. Yleiskuvaus... 3 3.1 Kallio- ja maaperä sekä maisema...
LisätiedotSOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011
SOININ KUNNAN METSIEN METSO--INVENTOINTI INVENTOINTI 2011 18.10.2011 Raimo Laurila Kellojankuja 26 62100 Lapua LAKEUDEN LUONTOKARTOITUS p. 040 5243 281 info@lakeudenluontokartoitus.fi SISÄLTÖ JOHDANTO...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja
NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 3 4. Tulokset...
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotPUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotPikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot
Pikku-Made LUONTOKARTOITUS Kuviotiedot Kuvio 1 Ranta ja vesikasvillisuus Niukkaa vesikasvillisuutta edusti siimapalpakko, uistinvita, järvikorte ja suomenlumme. Rantavyöhykkeessä ja vedenrajassa runsas
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto
LisätiedotSALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA
040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotUPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS
LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotSUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 16.12.2013 Viite 1510005264-003 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotSODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen
SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys Hanna Suominen 26.9.2016 SODANKYLÄN KUNTA 26.9.2016 3 (12) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 5 2 MENETELMÄT... 5 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLuontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta
Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA. Matkalamminkurun kasvillisuusselvitys
4.12.2003 VAPO OY ENERGIA Vapo Oy Energia FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Tulokset... 1 2.2.1 Yleiskuvaus 1
LisätiedotENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012
1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
Lisätiedot