Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita. Tutkimustulosten tulkintaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita. Tutkimustulosten tulkintaa"

Transkriptio

1 Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita Tutkimustulosten tulkintaa Alueiden kehittäminen 16/2004

2 SISÄASIANMINISTERIÖN JULKAISU 16/2004 Alueiden kehittäminen ISSN: ISBN: (nid.) ISBN: (PDF) Taitto: AT-Julkaisutoimisto Oy - SM/KKn Paino: Suomen Printman Oy, Helsinki 2004

3 Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita - tutkimustulosten tulkintaa Jorma Lievonen - Tarmo Lemola

4 SISÄLLYS TYÖN TILAAJAN ALKUSANAT... 7 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT... 9 ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TEORIA JA TODELLISUUS ALUEELLINEN KEHITYS JA KEHITTÄMINEN ALUE JA ALUEPOLITIIKKA Kriittinen massa, ulkoisvaikutukset ja kumuloituva kehitys ALUEPOLITIIKAN TARVE Alueellinen innovaatiopolitiikka TUOTTAVUUSEROT ALUEELLISEN INNOVAATIOPOLITIIKAN TARPEEN INDIKAATTORINA Kaupungistuminen ALUEPOLITIIKAN KEINOT ALUEKEHITYSTÄ SELITTÄVIÄ TEORIOITA TALOUSTEORIA ALUEKEHITYKSEN SELITTÄJÄNÄ Ruuhkautuminen, seutuistuminen ja hajautuminen UUSKLASSINEN ALUEKEHITYKSEN TEORIA Tasapaino-oletusten horjuvuus TUOTANNON MITTAKAAVAETUJA KOROSTAVAT TEORIAT INNOVAATIOTOIMINNAN MITTAKAAVAETUJA KOROSTAVAT TEORIAT KOHTI YHTENÄISTÄ ALUEKEHITYKSEN SELITYSMALLIA INNOVAATIOTOIMINNAN ELEMENTTEJÄ JA VUOROVAIKUTUSSUHTEITA INNOVAATIOTOIMINNAN ELEMENTTEJÄ Innovaatio Sosiaalinen innovaatio Innovaatiotoiminta Innovaatiotoiminnan ja aluekehityksen polkuriippuvuus Inhimillinen pääoma INNOVAATIOTOIMINNAN VUOROVAIKUTUSSUHTEITA Innovaatioverkostot Verkostot, hierarkiat ja markkinat Sosiaalinen pääoma Yritysryppäät eli klusterit Innovaatiotoiminnan ympäristö Kansallinen innovaatiojärjestelmä Alueellinen innovaatiojärjestelmä ja oppiva alue Innovaatiokapasiteetti TOIMIALAN KILPAILUYMPÄRISTÖ TOIMIALAN TIETOPERUSTA TIEDON SIIRTYMINEN YRITYSTEN VÄLILLÄ Tietoa yli alue- ja toimialarajojen ALUEKEHITTÄMISEN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ GLOBALISAATIO JA MUITA MUUTOSVOIMIA Alueiden luovuus ja innovatiivisuus TEKNOLOGIASYKLIEN ALUEELLISET VAIKUTUKSET

5 Verkostoitumisen suhdanteet KANSALLISEN INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTTUVAT PAINOPISTEET Polarisaatio ja koheesio EU:N TUTKIMUSTOIMINNAN KESKITTYMINEN KIIHTYY ALUE- JA INNOVAATIOPOLITIIKAN JÄNNITTEITÄ Tekesin aluestrategia hakee tasapainoa INNOVAATIOTOIMINTA MAASEUDULLA JA KAUPUNGISSA SUOMALAINEN MAASEUTU INNOVAATIOTOIMINNAN YMPÄRISTÖNÄ MAASEUDUN MÄÄRITELMÄ Maaseudun symboliarvo SUOMALAISEN MAASEUTUTUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ MAASEUTU MOSAIIKKINA Maaseudun kehityksen lähtökohtia MONIPUOLISTUMISEN VOIMANLÄHTEITÄ Maatilatalouden monipuolistuminen Maaseudun innovaatioverkostot Innovaatioverkostot maaseudun eri toimialoilla EU:n maaseutupolitiikan vaikutukset EU:n tavoiteohjelmat maaseudun kehittämisessä Maaseudun toimintaryhmät Kaupunkien läheisyyden hyödyntäminen Loma-asuntojen potentiaali Eläkeläisten maallemuutto Etätyön potentiaali Maaseutu ekologisten palvelujen tuottajana Vuohijärvi - yritysjohdon paikallisen sitoutumisen merkitys MONIPUOLISTUMISTA RAJOITTAVIA TEKIJÖITÄ Maaseudun innovaatiotoiminnan ongelmia Maaseutuyritysten verkostoitumisen ongelmia Maaseudun kehittämistyön pirstoutuneisuus MAASEUTUPOLITIIKAN PAINOPISTE EI OLE OLLUT INNOVAATIOTOIMINNASSA SUOMALAINEN KAUPUNKI INNOVAATIOTOIMINNAN YMPÄRISTÖNÄ SUURTEN JA PIENTEN KAUPUNKIEN INNOVAATIOTOIMINNAN EROJA SUOMEN KAUPUNKIEN ERIKOISTUMINEN Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Oulun seutukunta Jyväskylän seutukunta PIENET YLIOPISTOKAUPUNGIT ERIKOISTUNEET TEOLLISUUSKAUPUNGIT Varkaus - erikoistunut osaaminen houkuttelevana voimavarana ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN VOIMAVAROJA ALUEKESKUSOHJELMA ALUEKESKUSAJATTELU SUOMALAISESSA TUTKIMUKSESSA Aluekeskusten haasteita ja mahdollisuuksia

6 7.2 ALUEKESKUSOHJELMAN TAVOITTEET ALUEKESKUSOHJELMAN KEINOT OSAAMISKESKUSOHJELMA OSAAMISKESKUKSET ALUEELLISESSA INNOVAATIOPOLITIIKASSA Osaamiskeskittymät TEKNOLOGIAKYLISTÄ OSAAMISKESKUKSIIN OSAAMISKESKUSOHJELMAN PERUSTAMINEN JA KEHITYS OSAAMISKESKUKSET INNOVAATIONA OSAAMISKESKUKSET JA TEKNOLOGIAKESKUKSET Pohjois-Suomen Multipolis-verkosto OSAAMISKESKUSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN EROJA OSAAMISKESKUSTEN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS OSAAMISKESKUKSET INNOVAATIOYMPÄRISTÖNÄ KORKEAKOULUT KORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS KORKEAKOULUJEN ALUEELLISEN VAIKUTTAVUUDEN KRITEEREJÄ YLIOPISTOJEN ROOLI ALUEKEHITTÄMISESSÄ Yliopistokeskukset Oulun yliopiston vaikuttavuus Vaasan yliopiston vaikuttavuus Itä-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuus Lapin yliopiston vaikuttavuus AMMATTIKORKEAKOULUJEN ROOLI ALUEELLISESSA KEHITTÄMISESSÄ ARVIOITA AMMATTIKORKEAKOULUJEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA INNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS INNOVAATIOTOIMINTA INVESTOINTINA YKSITYINEN RAHOITUS JULKINEN YRITYS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS Alueellinen pääomasijoitustoiminta EU:N RAKENNERAHASTOT RAKENNERAHASTOJEN INNOVAATIOTUEN ALUEELLISET VAIKUTUKSET RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN ALUEELLISET EROT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET TULOKSIA JA UUSIA TULKINTOJA ALUEKEHITYS JA INNOVAATIOTOIMINTA Alueelliset tuottavuuserot Innovaatiotoiminnan merkitys Keskittymisen suhdanteet Kehityksen riskit SOSIAALINEN PÄÄOMA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ Uusia tulkintoja ALUEKEHITTÄMISEN HAASTEET Maaseudun tutkimuksen ja kehittämisen haasteita Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteet Korkeakoulujen palvelut laajenevat Innovaatiotoiminnan rahoitus Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelma KIRJALLISUUS

7 Työn tilaajan alkusanat Käsillä olevassa raportissa on koottu yhteen tietoa ja johtopäätöksiä tutkimuksista, jotka ovat kohdistuneet alueellisen kehittämisen yhteen osa-alueeseen, alueelliseen innovaatiopolitiikkaan. Raportin tekemisen taustalla oli tarve saada aikaisempaa selvempi kuva innovaatiopolitiikan ja aluepolitiikan suhteesta ja vuorovaikutuksesta sekä selventää alueellisen innovaatiopolitiikan käsitettä. Suomessa innovaatiopolitiikassa on perinteisesti painotettu kansallista näkökulmaa ja valtakunnallisia järjestelyjä. On katsottu, että Suomi on väestöltään ja voimavaroiltaan niin pieni maa, että meillä ei ole varaa alueelliseen innovaatiopolitiikkaan. Siinäkin tapauksessa, että innovaatiotoiminnan kehittäminen on tapahtunut maan eri osissa, siltä on edellytetty valtakunnallista näkökulmaa. Alueellinen näkökulma tuli Suomen innovaatiopolitiikkaan kuitenkin 1980-luvulla ja se vahvistui ja vakiintui 1990-luvun puolivälissä. Jo tätä ennen alueellisuutta painotettiin mm. uusien yliopistojen perustamisessa ja teollisuuspolitiikassa erityisesti aluekehityslainsäädännössä. Alueellisen innovaatiopolitiikan veturina on toiminut kymmenisen vuotta osaamiskeskusohjelma, joka on saanut merkittävää vetoapua EU:n rakennerahastoista. Alueellisen innovaatiopolitiikan osana ja osin rinnalla kaupungit ja kaupunkiseudut ovat aktivoituneet innovatiivisten ympäristöjen kehittämisessä. Selvityksessä haluttiin vastausta kysymykseen mitkä todellisuudessa ovat niiden tiedolliset ja taidolliset valmiudet tässä työssä. Innovaatiopolitiikassa olemme kohtuullisesti selvillä siitä missä tällä hetkellä liikumme. Tiedämme suurin piirtein mistä globalisaatiossa, EU-jäsenyydessä ja alueellisen innovaatiopolitiikan nousussa on kysymys, millaisia keskinäisiä kytkentöjä näillä asioilla on, ja minkä tyyppisiin muutoksiin joudumme innovaatiotoiminnan kehittämisessä varautumaan. Olemme kuitenkin murrosvaiheessa, koska päätöksentekojärjestelmissä on tapahtumassa rakenteellisia muutoksia ja avoimia kysymyksiä on edelleen runsaasti. Kun voimavarojen niukkuus todennäköisesti kasvaa suhteessa tarpeisiin, jonkinlaista kokonaisvaltaista näkemystä voimavarojen optimaalisesta allokaatiosta tarvitaan. Miten alueellinen innovaatiopolitiikka pärjää voimavarojen jaossa ja mitä valintoja tullaan tekemään tämän politiikan sisällä? Innovaatiopolitiikan alueellistuminen ja kiinnostuksen yleinen lisääntyminen innovaatioympäristöjä kohtaan on lisännyt Suomessa näihin kysymyksiin kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Tutkimuksia on tehty ja tekeillä useissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Aihealueen tutkimustoiminnan lisääntymistä ovat tukeneet keskeiset rahoittajaorganisaatiot Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra. Myös rakennerahasto-ohjelmiin ja osaamiskeskusohjelmaan liittyvä arviointitoiminta on lisännyt tietoa innovaatiotoiminnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus- ja arviointitoiminta on ollut niin runsasta, että tarvitaan hyvää analyyttista yhteenvetoa tähänastisista tutkimustuloksista sekä tutkimustoiminnan edelleen kehittämiseksi että myös tulosten hyödynnettävyyden varmistamiseksi. Synteesiraportin avulla on myös mahdollista tehdä laajemmin tunnetuksi tähänastista tutkimusta sekä saada tehdyille tutkimuksille uusia lukijoita. Selvityksen ajankohtaisuutta lisäävät myös talouden globalisaatioon liittyvät aluetalouden nopeat muutokset. Yritykset näyttävät siirtyvän Suomestakin yhä herkemmin suurten markkinoiden ja halpojen tuotantokustannusten maihin. On tärkeää muodostaa kokonaiskuva a siitä, mitkä ovat globalisaation vaikutukset kansallisvaltioiden ja alueiden kilpailukykytekijöihin, ja mikä on tiedon ja osaamisen osuus kilpailukyvyssä. Tiedon ja osaamisen merkitys kilpailukykyä luovana tekijänä korostuu aloilla, joilla teknologi- 7

8 nen kehitys on nopeaa. Näillä aloilla tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla ei tavoitella pelkästään tuottavuuden nousua, vaan ensisijaisesti uusia tuotteita joiden myötä kysyntä ja työpaikkojen määrä kasvaa. Näiden alojen yritykset sijoittuvat mielellään suurimpiin kaupunkeihin lähelle yliopistokampuksia ja tutkimuslaitoksia. Tärkeä kysymys on miten uutta kilpailukykyä luovien innovatiivisten toimintaympäristöjen syntymistä ja kehitystä voitaisiin edistää? Tekniikan ja luonnontieteen tutkimusta harjoittavat yliopistot ovat olleet monien kaupunkien kehityksen moottoreita. Suurimpiin yliopistokaupunkeihin on syntynyt innovatiivisia ympäristöjä paikallisten ja valtakunnallisten kehittäjäyhteisöjen yhteistyön tuloksena. Suomessa erityisesti pääkaupunkiseudulla on suuri vastuu innovaatioiden sekä uusien yritysten ja toimialojen luomisessa. Eräillä mittareilla mitattuna pääkaupunkiseudun innovatiivisuus ei kuitenkaan ole väestömäärään verrattuna juuri korkeampaa kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudulla olisikin mietittävä miten alueen osaamispotentiaalia voitaisiin hyödyntää ja innovatiivisuutta kehittää jatkossa entistä tehokkaammin. Pienillä kaupunkiseuduilla voimavarat saattavat riittää omien vahvojen alojen kehitystä tukevien innovatiivisten toimintaympäristöjen kehittämiseen. Parhaiten pärjäävät kaupungit, jotka onnistuvat erikoistumaan nopeasti kasvaville aloille. Silloinkin riskinä ovat äkilliset teknologiset ja muut kilpailukykyä heikentävät murrokset. Tilanteeseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja murrosten ennakointi ja pehmentäminen on jatkossa olennaisen tärkeää. Tässä raportissa muodostuneen näkemyksen mukaan sosiaalinen pääoma on keskeinen eri alueiden kehityspotentiaalia selittävä tekijä. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan luottamusta ja muita yhteistyötä edistäviä tekijöitä. Jos alueilta puuttuu sosiaalista pääomaa uusien oppimisprosessien käynnistyminen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen on erittäin vaikeaa. Tilastojen mukaan heikoimmat innovaatiotoiminnan valmiudet ovat maaseudulla ja avainkysymys on miten myös maaseudun innovaatiotoimintaa voitaisiin vahvistaa tulevaisuudessa. Onko kansallisella innovaatiopolitiikalla jokin erityinen tehtävä alueellisessa kehittämisessä ja toisaalta onko alueellisella innovaatiopolitiikalla jokin rooli kansallisen politiikan alueellistamisessa ja eri alueiden välisen työnjaon kehittämisessä ja syventämisessä teknologia- ja innovaatiopolitiikassa? Kansainvälisen innovaatiokilpailun kiristyessä kansallisia resursseja on ehkä suunnattava entistä valikoivammin nykyisille ja kehittymässä oleville vahvuusaloille ja alueellista monimuotoisuutta on vahvistettava. Innovaatiotoiminnan tuloksellisuus riippuu voimakkaasti paikallisista ja alueellisista voimavaroista. Tulevaisuuden aluepolitiikka pystyy ehkä yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi pyrkimyksen kehittää heikoimpien alueiden sosiaalista pääomaa ja vahvimpien alueiden innovaatioympäristöjä. Sisäasiainministeriö kiittää tutkijoita Jorma Lievosta ja Tarmo Lemolaa laaja-alaisesta ja mielenkiintoisesta synteesiraportin teosta. Raportissa esitetyt johtopäätökset ovat tutkijoiden omia näkemyksiä ja herättävät toivottavasti vilkasta keskustelua alueellisen innovaatiopolitiikan merkityksestä ja roolista osana kansallista innovaatiopolitiikkaa ja alueellista kehittämistä. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2004 Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius 8

9 Tekijöiden alkusanat Tässä raportissa esitetään yhteenveto ja tulkinta suomalaisesta alueellista innovaatiopolitiikkaa koskevasta tutkimuksesta. Innovaatiopolitiikan merkitys alueellisen kehittämisen keinona on kasvanut 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Alueellista innovaatiopolitiikkaa on Suomessa tutkittu monista eri näkökulmista, ja tutkimuksen keskeisiä tuloksia on syytä koota yhteen. Tässä raportissa Suomessa saavutettuja tuloksia asetetaan myös laajempaan, kansainvälisessä tutkimuksessa muodostuneeseen viitekehykseen. Aluepolitiikan kehittämisessä tutkimustyöllä on tärkeä tehtävä. Tutkimus voi selventää aluepolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa käytettyjä käsitteitä ja ajatusmalleja. Tutkimustoiminta voi myös paljastaa aluepolitiikan kehityssuuntia, ongelmia ja uusia mahdollisuuksia. Tutkimus voi osoittaa päätöksenteolle aluepolitiikan kehittämistarpeita ja tarjota aineksia aluepolitiikkaa koskevalle keskustelulle. Tutkimustyön tulokset ovat kuitenkin vain harvoin sovellettavissa suoraan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tässäkin raportissa esitettyjä ehdotuksia on pidettävä päätöksentekoa edeltävän keskustelun virikkeinä. Tämän raportin aihepiirissä kohtaavat aluekehittämiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät teemat. Uusimmassa aluekehittämisen tutkimuksessa innovaatiotoiminnan edistäminen nähdään tärkeänä keinona uudistaa ja tehostaa aluetaloutta. Vastaavasti innovaatiotutkimuksessa ymmärretään, että innovaatioiden kehittämisessä tärkeitä ovat usein yritysten paikalliset ja alueelliset voimavarat. Yritykset tähtäävät kansainvälisille markkinoille ja hyödyntävät kansainvälisen tutkimuksen tuloksia, mutta menestyksen ratkaisee monesti tietyille paikkakunnille kertynyt osaaminen. Yritysten toimipaikkojen jatkuvalle kehitykselle on tärkeää yhteistyö paikallisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden sekä alueellisten kehittäjäyhteisöjen kanssa. Alueellisessa innovaatiotutkimuksessa on pystytty valottamaan eräitä innovaatiotoiminnan perusilmiöitä. Kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusosaaminen, yritysten ja muiden organisaatioiden yhteistyö sekä julkisen rahoituksen saatavuus edistävät innovaatiotoimintaa. Tarvitaan myös kilpailua ja pääsyä kansainvälisille markkinoille. Tutkimustulokset kertovat yritysten toimintaympäristön jatkuvasta nopeasta muutoksesta ja innovaatiotoiminnan kiihtyvästä kilpailusta. Innovaatiotutkimuksessa on vielä tärkeitä ongelmia ratkaisematta. Yritysten toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa tarvittaisiin parempia työkaluja. Usein innovaatiotutkimuksessa käytetyt aineistot perustuvat pelkästään yrityksiin, jotka harjoittavat innovaatiotoimintaa. Tietoja innovaatiotoiminnan ulkopuolelle jäävistä yrityksistä ei kerätä eikä käytetä. Kuitenkin yritykset ja organisaatiot, joissa innovaatioita ei tapahdu, ovat monin tavoin merkityksellisiä. On myös viitteitä siitä, että ainakin maaseudulla on toimintaympäristöjä, jotka voivat suorastaan haitata innovaatioiden kehittämistä. Disinnovatiivisia ympäristöjä voisi löytyä etsittäessä kaupungeistakin. Tarvitaan enemmän tietoa niistä tekijöistä, joiden vaikutuksesta yritysten ja muiden yhteisöjen kehitys estyy tai taantuu. Niiden tutkimusten perusteella, joihin perehdyttiin tätä raporttia varten, sosiaalisella pääomalla saattaa olla merkitystä selitettäessä eroja menestyvien ja taantuvien yhteisöjen välillä. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yrityksen, yhteistyöverkoston tai alueen sisäistä ja ulkoista yhteistyötä helpottavia normeja, arvoja ja käsityksiä. Luottamus yhteisön muihin jäseniin ja mahdollisuus saada yhteisöstä tukea ilmentää yhteisön sosiaalista pääomaa. On tutkittava lähemmin sitä, missä määrin sosiaalinen pääoma on yhteisen oppimisen ja innovaatiotoiminnan edellytys ja miten sen muodostumista voidaan edistää. 9

10 Aluetutkimuksessa tutkimusotetta olisi mahdollista tulevaisuudessa vahvistaa kiinnittämällä enemmän huomiota alueille ankkuroituneiden yhteisöjen toimintaan ja erityispiirteisiin. Tähän asti päähuomio on kiinnitetty yrityksiin, aluekehittämisen yhteistyöverkostoihin ja hallintoon. Sosiaalisen pääoman muodostumisen kannalta kiinnostavia yhteisöjä ovat kuitenkin myös erilaiset julkisen sektorin organisaatiot, ammatilliset yhteistyöverkostot, poliittiset järjestöt, uskonnolliset yhteisöt, urheiluseurat ja harrastuspiirit. Tällaisia jäsenistönsä ja osittain toimintansakin suhteen päällekkäisiä yhteisöjä toimii kaikilla alueilla, ja niillä on vuorovaikutussuhteita muiden alueiden yhteisöjen kanssa. Alueellinen kehitys ei ole pelkästään taloudellista kehitystä. Vuorovaikutus on tärkeä arvo sinänsä, ja sen edistämisessä paikallisilla yhteisöillä on ehkä tärkeämpi merkitys kuin ehkä vielä tiedetäänkään. Kiitämme sisäasiainministeriön neuvottelevaa virkamiestä Mika Pikkaraista ja aluekehitysjohtaja Veijo Kavoniusta arvokkaista kommenteista ja tekemisen vapaudesta. Espoossa tammikuussa 2004 Jorma Lievonen Tarmo Lemola 10

11 Alueellisen kehittämisen teoria ja todellisuus 11

12 1. Alueellinen kehitys ja kehittäminen 1.1 Alue ja aluepolitiikka Raportissamme käsitettä alue käytetään tavalliseen tapaan. Sillä viitataan toisinaan maantieteelliseen, toisinaan taas hallinnolliseen tai taloudelliseen kokonaisuuteen, kuten kaupungin työssäkäyntialueeseen. Alue voitaisiin ymmärtää myös asukkaiden identiteettiin tai paikalliseen kulttuuriin viittaavana käsitteenä. Suomen EU-jäsenyyden jälkeen alueiden asema on vahvistunut Suomessa suhteessa valtioon. Keskushallinto on menettänyt osan päätäntävallastaan. Valtio on myös siirtänyt vastuuta ihmisten ja yhteisöjen arkipäivään vaikuttavista politiikkatoimista alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Alueet ovat myös kokeneet, että vastuu kehityksessä tarvittavien voimavarojen hankkimisesta on entistä enemmän niiden itsensä harteilla. Tämä on aktivoinut alueita omatoimisuuteen. Terminä alueellinen kehitys sisältää arvolatauksen, joten sitä on käytettävä tietyllä varovaisuudella. Paikallisten liikenneolojen kehittäminen voi aiheuttaa osalle alueen asukkaista taloudellisia kustannuksia tai muita ongelmia. Pienyrityksen kehittäminen voisi vaatia lainanottoa ja sitoutumista yritysverkoston vaatimuksiin, mutta samalla yrittäjän riippumattomuus voisi vähentyä ja riskit kasvaa. Osa yrittäjistä arvostaa vapautta, itsenäisyyttä, itsensä toteuttamista ja kiinteää yhteyttä perheeseen ja kotipaikkaan enemmän kuin yrityksen kasvua (Ruuskanen 1999: 82). Alueellisen kehityksen sijasta olisikin parempi puhua muutoksesta - esimerkiksi aluetalouden, elinkeinorakenteen, työllisyyden, sosiaalisen rakenteen tai asuinympäristön muutoksesta. Muutos olisi tulkittavaksi kehitykseksi vain suhteessa yleisesti hyväksyttyihin tai selkeästi ilmaistuihin kriteereihin. Termeinä kehitys ja kehittäminen ovat kuitenkin vakiintuneet, ja niitä käytetään tässäkin raportissa, mutta pitäen mielessä niihin liittyvät arvovaraukset. Tässä raportissa päähuomio kohdistuu alueiden taloudelliseen kehitykseen. Alueen kehityksen kriteerinä voidaan sen takia käyttää asukasta kohti laskettua kansantuotetta. Täydentäviä kriteerejä ovat alueen elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä alueen sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen monipuolisuus. Voimme siten määritellä alueellisen kehityksen taloudelliseksi kasvuksi, elinkeinorakenteen monipuolistumiseksi tai alueen sisäisen tai ulkoisen vuorovaikutuksen vilkastumiseksi. Talouden kasvu voitaisiin suhteuttaa sen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Kestävän kehityksen periaate toisaalta rajoittaa tarjolla olevia vaihtoehtoja, mutta toisaalta se tekee myös mahdolliseksi ottaa käyttöön ympäristömyötäisiä toimintatapoja ja teknologioita (Lievonen 2003). Alue, joka tuottaa tietyn asukasta kohti lasketun kansantuotteen tason usean yrityksen, elinkeinon ja toimialan avulla on tämän raportin kriteereillä kehittyneempi kuin alue, joka pääsee samaan tulokseen harvempien elinkeinojen tai yritysten voimin. Monipuolinen talous vahvistaa alueen kykyä kestää muutoksia, tarttua uusiin mahdollisuuksiin, kasvattaa tuottavuutta ja kehittää innovaatioita. Yksi taloustieteen klassikoista, englantilainen Alfred Marshall ymmärsi jo 1800-luvun lopussa, että yhdestä elinkeinosta riippuvainen alue voi kärsiä pahoin, jos ala joutuu vaikeuksiin vähenevän menekin tai raaka-aineen saantiongelmien takia. Monipuoliset kaupungit ja teollisuusalueet ovat sen takia paremmassa asemassa. (Marshall 1890: IV.X.12.) Kehityksen määritelmässä on talouden kasvun lisäksi mukana myös vuorovaikutus. Se tarkoittaa tuotteiden, tuotantopanosten, palvelujen, rahoituksen, tiedon tai osaamisen ostamista tai myyntiä ja matkustamista. Alarinta (1998) on korostanut vuorovaikutuksen merkitystä maaseutuyrittäjien innovaatiotoiminnassa. Eräässä eurooppalaisessa tutkimuksessa lentoasemien mat- 12

13 kustajamäärät selittivät yhdessä teknologian tason (patenttien) ja työvoiman keskittymisen kanssa alueellisia työn tuottavuuden eroja (Gambardella ym. 2002). Alueellisella kehittämispolitiikalla tarkoitamme julkisen vallan toimenpiteitä, joiden avulla pyritään edistämään talouden alueellista kasvua sekä monipuolistamaan alueiden elinkeinorakennetta ja vuorovaikutussuhteita. Yhteen toimialaan tai elinkeinoon kohdistuva kehittämispolitiikka ei mielestämme ole aluepolitiikkaa. Alueellisessa kehittämisessä tavoitteena on saada aikaan useampaan kuin yhteen toimialaan kohdistuvia vaikutuksia. Esimerkiksi matkailijoiden määrän lisääntyessä alueella paikallinen teollisten tuotteiden valmistaja saattaa havaita menekin kasvavan, eli matkailualan kehitys aiheuttaa tässä tapauksessa teollisuudelle positiivisia ulkoisvaikutuksia. Julkisen vallan toimilla voi olla myös negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Jos alueelle perustetaan julkisen rahoituksen tuella kaivosyritys, se voi aiheuttaa ympäristöhaittoja, jotka vaikeuttavat muiden yritysten toimintaa. Alueen elinkeinorakenne voi yksipuolistua. Silloin alueen tulotaso ja työllisyys voivat tulla herkemmäksi yhden alan suhdannevaihteluille ja yhden yrityksen liiketoimintapäätöksille. Julkisen vallan kannattaa pyrkiä monipuolistamaan alueen elinkeinorakennetta niin, että sinne sijoittuu sellaisia yrityksiä ja julkisen sektorin laitoksia, joiden toiminnasta aiheutuu mahdollisimman laajoja positiivisia ulkoisvaikutuksia. Alueellisessa kehittämisessä on siis pohdittava, millainen toiminta ja millaiset yritykset tai laitokset herättävät merkittävimpiä positiivisia alueellisia ulkoisvaikutuksia. Innovaatiotoiminnan tutkimuksessa on saatu melko paljon todisteita siitä, että juuri innovaatiotoiminta ja yleensäkin tiedon tuottaminen ja käsittely johtavat usein merkittäviin positiivisiin, toimialarajat ylittäviin ulkoisvaikutuksiin. Tieto kasvattaa. Kriittinen massa, ulkoisvaikutukset ja kumuloituva kehitys Ydinfysiikasta lainattu kriittisen massan käsite on hyödyllinen myös aluepolitiikassa. Kun taajaman asukasmäärä ylittää kriittisen massan, se alkaa ylläpitää taloudellisen kasvun ketjureaktiota. Taloudellinen vuorovaikutus vilkastuu taajaman sisällä, paikkakunta alkaa houkutella lisää yrityksiä, ja niiden tarjoamat uudet palvelut vetävät yhä lisää väkeä. Miten suuri sitten on kriittinen asukasluku? Sitä on tarkasteltava alue-, palvelu- ja toimialakohtaisesti. Aluerakenne määrää, missä määrin paikkakunnan yritykset joutuvat kilpailemaan lähikaupunkien kanssa asiakkaista. Julkisten palvelujen kustannuksia arvioidaan pienissäkin kunnissa tavallisesti yksittäisen laitoksen tai hallintokunnan tulostavoitteiden perusteella. Julkisen sektorin sisäinen hallinnollinen eriytyminen voi pysäyttää paikallisen kehityksen ketjureaktion, kun koulu ja posti lakkautetaan. Kuitenkin kustannuksia voitaisiin säästää lisäämällä kunnan hallintokuntien yhteistyötä ja kunnan palveluissa käytettyjen voimavarojen yhteiskäyttöä. Koulurakennus voisi toimia myös postina ja terveydenhoitajan työpisteenä. (Katajamäki ym. 2001: 29.) Yritysten kannattavuuden ratkaisee pitkälti markkinoiden koko. Harvaan asutuilla alueilla edellytykset riittävän suurten markkinoiden tavoittamiseksi ovat olleet huonot, ja on ollut mahdotonta kehittää palveluja markkinoiden varassa. Palvelut on jouduttu rahoittamaan verotuksella, mikä on edelleen vaikeuttanut yritystoiminnan edellytyksiä. Julkisen sektorin varassa toimivan aluetalouden tärkeä etu on palvelujen laatu ja sosiaalinen tasa-arvo. Ongelmana ovat korkeat kustannukset ja julkisen sektorin laitosten taipumus jättää asiakkaiden toiveet vähälle huomiolle. Taloudellisen kehityksen ketjureaktion käynnistyminen riippuu asukkaiden määrän ja yritysten koon lisäksi alueen yritystoiminnan luonteesta. Jos paikkakunnan yritykset hyödyntävät 13

14 toistensa palveluja ja kysyntää, vuorovaikutus on vilkasta ja yritysten toiminnan ulkoisvaikutukset ovat suuret. Jos taas yritykset vain hankkivat alueelta edullista raaka-ainetta, joka kuljetetaan jalostettavaksi suurempiin keskuksiin, kasvua edistäviä ulkoisvaikutuksia syntyy melko vähän. Uuden tiedon hankkimisella ja tuottamisella on merkittäviä positiivisia alueellisia ulkoisvaikutuksia, minkä takia alueellinen koulutus- ja innovaatiotoiminta ovat usein kehityksen ketjureaktion käynnistäjiä. 1.2 Aluepolitiikan tarve Tarvitaanko rahaa, ja kuinka paljon? Markkinataloudessa julkisen vallan puuttumiselle talouden toimintaan on oltava kritiikin kestäviä perusteita. Muuten hyvää tarkoittavat toimet voivat johtaa taloudellisten voimavarojen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Voimavarojen tuhlauksesta löytyy hyviä esimerkkejä teollistuneiden maiden lähihistoriastakin. Vuonna 2001 OECD-maat käyttivät lähes miljardi dollaria päivässä tukeakseen maatalouttaan mm. kehitysmaiden tuottajia vastaan (IMF ja World Bank 2002: 23). Tuki vähensi OECD-maiden oman maatalouden tehokkuutta ja lisäsi kehitysavun tarvetta. Kehitysapua OECD-maat maksoivat noin viidesosan maatalouteen käyttämästään tuesta. Vuonna 2001 Yhdysvallat asetti terästeollisuutensa suojaksi noin 30 %:n tullit. Vuonna 2003 niistä arvioitiin muodostuneen noin 40 miljoonan dollarin hyvinvointitappiot Yhdysvaltain taloudelle. Terästuotteiden käyttäjien kärsimät haitat olivat moninkertaiset teräksen tuottajien saamaan hyötyyn verrattuna (USITC 2003: 27-28). Yksittäisille toimialoille kohdistetuista suojelu- ja tukitoimista pyrkii kehittymään kokonaisuuksia, jotka vievät kasvavan osan yhteiskunnan voimavaroista, sillä suojelua nauttivien alojen kilpailukyky vain heikkenee ajan myötä, ja tuen tarve kasvaa. Aluepolitiikan tarve on perusteltavissa paremmin kuin rahan antaminen yksittäisille toimialoille. Alueellinen keskittymisprosessi on taloustutkimuksen mukaan markkinatalouteen kuuluva luonnollinen ja väistämätön ilmiö. Se eroaa markkinailmiöistä siinä, että sen ei odoteta päätyvän edes teoriassa johonkin optimaaliseen tasapainotilaan. Vapaasti toimivien markkinoiden voidaan odottaa epäonnistuvan aluekehityksen säätelyssä, mikä merkitsee tilausta aluepolitiikalle. Aluepolitiikaltakaan ei voi odottaa täydellisiä ratkaisuja, mutta muutosprosessien aiheuttamia ongelmia voidaan ainakin koettaa tasoitella. Aluepolitiikan tarve ilmenee selvimmin tilanteessa, jossa markkinamekanismit ja muut sopeutumisilmiöt eivät pysäytä tietyn alueen negatiivista kehitystä. Tärkeän elinkeinon tai yrityksen taantuminen on voinut käynnistään itseään ylläpitävän syöksykierteen, jota vahvistavat työttömiksi jääneiden asukkaiden muutto pois ja jäljelle jäävien yritysten heikentyvä kehitys. Syntyy negatiivisia odotuksia, joilla voi olla vahva kehitystä ohjaava vaikutus. Kehityksen suunnan kääntämiseksi tarvitaan odotusten muutosta. Se voidaan saada aikaan herättämällä uskottavaa toivoa paremmista elinkeino- ja innovaatiotoiminnan olosuhteista. Oulu kärsi 1980-luvun alkuvuosina vanhojen teollisuudenalojensa vaikeuksista, ja jotkut alueen päättäjistä halusivat, että kaupunki hakisi aluepoliittista tukea. Sen sijaan kaupunki päättikin tukeutua vielä keskeneräisiin vahvuuksiinsa, suuntautui kohti tulevaisuutta ja julistautui teknologiakaupungiksi, mikä herätti etelässä hilpeyttä. Toimillaan kaupunki kuitenkin onnistui muovaamaan alueella vallitsevia odotuksia ja kääntämään kehityksen suunnan. Apunaan kaupunki käytti myös tavoitteellista tiedotusstrategiaa, jolla muokattiin odotuksia. (Männistö ja Tervo 2000: ) Aluepolitiikan tarvetta perustellaan usein myös alueellisten tuloerojen tasaamisella. Alueellisen kehityksen kannalta onkin merkittävää, miten tuottavuuden tulokset jaetaan keskus-periferia - 14

15 ulottuvuudella yrityksissä ja muualla yhteiskunnassa. Resurssien allokaatiosta päätetään hierarkioiden ylätasoilla, joten oma merkityksensä on silläkin, keskittyvätkö yritysten ja julkisen sektorin pääkonttorit jollekin alueelle, sillä päättäjät saattavat suosia lähiympäristöään. Yksityisen sektorin pääkonttoreilla näyttää olevan taipumus sijoittua suuriin kaupunkeihin, joissa on saatavana mm. rahoitus- ja markkinointipalveluja. Pääkonttorit näyttävät hyötyvän myös toisensa läheisyydestä, mikä sekin lisää niiden keskittymistaipumusta. (Davis ja Henderson 2003.) Julkisella sektorilla pääkonttorien sijaintipaikan valintaan vaikuttavat vastaavat tekijät. Vaikka julkinen hallinto onkin Suomessa yksi vähiten alueellisesti keskittyneistä toimialoista, Helsingin kaupunkialueella työskentelee yli kolmannes koko maan julkisen sektorin työntekijöistä (Laakso ja Loikkanen 2000: 44). Alueiden välisiin tuloeroihin vaikuttaa myös valtakunnallinen suuri aluepolitiikka eli tulonsiirtojen kokonaisuus. Tulonsiirtojen ansiosta alueiden väliset tuloerot ovat viime vuosiin asti supistuneet. Kunnallisveron alaisia tuloja koskevien puutteellisten tietojen mukaan tulojen tasoittumista näyttää tapahtuneen vuodesta 1934 lähtien (Kangasharju ym. 1999:15). Kotitaloustiedustelujen perusteella eri alueiden asukkaiden käytettävissä olevat tulot lähentyivät toisiaan vuodesta 1966 lähtien aina 1990-luvulle asti. Vuoden 1995 jälkeen alueiden hyvinvointierot alkoivat kasvaa, ja vuoteen 2000 mennessä ne olivat Suomessa samaa luokkaa kuin Italiassa ja Ranskassa ja siten suuremmat kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa (Mella 2003: 8). Vuonna 1993 Uudenmaan ja Lapin asukkaiden välillä oli noin 4000 euron ero asukasta kohti lasketuissa verotettavissa tuloissa. Vuonna 2001 ero oli yli kaksinkertainen, 8500 euroa (Tilastokeskus 2003c). Eräässä kansainvälisessä alueellisten tuloerojen vertailussa (Huggins Associates 2003) Suomen alueellisten tuloerojen kasvua liioiteltiin virheellisten lähtötasotietojen takia. Pieni aluepolitiikka tarkoittaa varsinaista aluepolitiikkaa eli nimenomaan eri alueille kohdistuvia toimia. Alueellisen elinkeinorakenteen monipuolistamiseen tähtääviä toimia tarvitaan erityisesti maaseudulla ja sellaisissa kaupungeissa, jotka ovat erikoistuneet hitaan kasvun toimialoille. Julkinen valta voi käynnistää alueellisia ja paikallisia kehitysprosesseja, jotka tekevät mahdolliseksi alueiden voimavarojen tehokkaan hyödyntämisen. Tavoitteena on itseään ylläpitävän ja vahvistavan aluetalouden kasvun ja monipuolistumisen aikaansaaminen. Alueellinen innovaatiopolitiikka Innovaatiopolitiikka on niiden politiikkatoimien kokonaisuus, joilla edistetään uuden tiedon tuottamista, laajaa leviämistä ja hyödyntämistä. Kansallinen innovaatiopolitiikka sisältää tiede-, tutkimus-, teknologia- ja koulutuspolitiikan osa-alueita. Uusien tuotteiden ja menetelmien kehittämiseen sekä uusien innovatiivisten yritysten rahoittamiseen liittyvät kysymykset, keksintöjen suojaamista ja uusien teknologioiden käyttöönottoa koskevat säädökset sekä yritysten kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailuun vaikuttavat seikat ovat keskeistä innovaatiopolitiikan toimintakenttää. Innovaatiopolitiikkaa tehdään myös alueellisella ja paikallisella tasolla. Alueellisella tasolla voidaan vaikuttaa tarjolla olevaan koulutukseen, työvoiman ammattitaitoon, tutkimustoiminnan puitteisiin, uuden teknologian hyödyntämiseen, yritysten perustamis- ja toimintaedellytyksiin, sekä alueen sisäisten ja ulkoisten yhteistyöverkostojen muodostumiseen. Alueellisella innovaatiopolitiikalla on erityisen tärkeä merkitys alueiden elinkeinorakenteen monipuolistamisessa, sillä innovaatiopolitiikan keinoilla voidaan edistää uusien tuotteiden, yritysten ja jopa uusien toimialojen syntymistä. Tulevaisuudessa Euroopan unionin voidaan odottaa vahvistavan innovaatiopolitiikkaansa. Silloin jäsenmaiden kansallisen innovaatiopolitiikan asema voi alkaa muistuttaa nykyisen alueel- 15

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi järjestää? 15.9.2010 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Ylläpito, omistus, hallinto Ammattikorkeakoulujen monipuolinen omistajarakenne säilytetään

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Maaseutukaupungin rooli maaseutupolitiikassa. Case Lieksa. Maaseutututkijatapaaminen Kaarinassa Työryhmä 6

Maaseutukaupungin rooli maaseutupolitiikassa. Case Lieksa. Maaseutututkijatapaaminen Kaarinassa Työryhmä 6 Maaseutukaupungin rooli maaseutupolitiikassa Case Lieksa Maaseutututkijatapaaminen Kaarinassa 18.-19.8.2011 Työryhmä 6 Maija Halonen, jatko-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto maijaha@student.uef.fi Maantieteellinen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot