OHJAUKSEN JA OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Liite: Ammattiopiston lautakunta OHJAUKSEN JA OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 1/33

2 Sisällys 1. Ohjaus ja opiskeluhuolto Oulun seudun ammattiopistossa Ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen sisällöt Opinto-ohjauksen tehtäväalueet Oppimisen ja opiskelun ohjaus Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus Ammatillisen suuntautumisen ohjaus Opinto-ohjaus opintopolun eri vaiheissa Opinto-ohjaus ennen opintoja Opinto-ohjaus opintojen alussa Opinto-ohjaus opintojen aikana Opinto-ohjaus opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen Opinto-ohjauksen menetelmät Opinto-ohjaus ja työnjako Opiskelijan tuki eri tilanteissa Ryhmänohjaus Tuutoritoiminta Erityisopetus Opiskeluhyvinvointisuunnitelma (opiskeluhuoltosuunnitelma) Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa valinnaisuuden lisäämiseksi Ohjaukseen ja opiskeluhuoltoon liittyvä henkilöstökoulutus Ohjauksen ja opiskeluhuollon arviointi sekä suunnitelman päivittäminen Lähteet OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 2/33

3 1. Ohjaus ja opiskeluhuolto Oulun seudun ammattiopistossa Ammatillisen koulutuksen lain ( /630 29) sekä ammatillisen koulutuksen asetuksen ( /811 2, 4) mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja ohjausta ja opinto-ohjauksena annetaan henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (L 1287/2013). Tämä OSAOn ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma sisältää sekä L630/98 sekä perustutkinnon perusteissa että valmentavien koulutusten perusteissa edellytetyn ohjauksen järjestämisen suunnitelman, L1287/2013 mukaisen Opiskeluhuollon suunnitelman että Henkilökohtaistamismääräyksen 43/011/2006 mukaisen kuvauksen näyttötutkinnon suorittajan ohjaus- ja neuvontapalveluista sekä opiskeluterveydenhuollosta (L1326/2010). Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 ei koske ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan opiskelevia eikä yksityisopiskelijoita. Laki ei kuitenkaan kiellä järjestämästä myös aikuisopiskelijoiden opiskeluhuoltoa samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Kunnan velvoite opiskeluhuollon palvelujen järjestämisestä (kuraattori- ja psykologipalvelut) ei kuitenkaan koske näyttöperusteisia opiskelijoita. Ohjaus oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien koulussa ja oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. Koulun toimintakulttuuri tukee ohjauksen järjestämistä. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva. Hän arvioi omaa oppimistaan ja toimintaansa. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan opiskelijaa kuulumaan ryhmään sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämään, koulutukseen ja uranvalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjauksen tarkoituksena on lisätä opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Riittävä ohjaus on perusta sille, että nuoret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitoja, suunnittelemaan koulutustaan ja uravalintojaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen. Ohjauksella on keskeinen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen ensimmäiset askeleet otetaan perusopetuksessa, josta nuori etenee toisen asteen opintojen ja mahdollisten jatko-opintojen kautta kohti täysvaltaista, aktiivista ja vastuullista yhteiskunnan jäsenyyttä. (OPH, Hyvän ohjauksen kriteerit, 2014.) Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on kirjattu tarkemmin opinto-ohjauksen tavoitteet ja ohjeet ohjauksen järjestämiseksi oppilaitoksissa. Perustutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 3/33

4 laatii opetussuunnitelmaansa opinto-ohjaussuunnitelman, joka toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Perustutkinnon perusteen mukaan opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 1,5 opintoviikkoa (ov). Oulun seudun ammattiopistossa toteutus- ja arviointisuunnitelmiin on kirjattu opinto-ohjausta yhteensä 3 opintoviikkoa sisällytettynä ammatillisiin tutkinnon osiin. Oppilaitoksen tulee erityisesti huolehtia niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee toimia niin, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuneet saavat asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja: näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen näyttötutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Opintojen ohjaukseen kuuluu yhteistyö oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä ulkopuolisten tahojen kanssa. Opiskelijoiden ohjaus on koko henkilöstön asia. Oppilaitoksessa opinto-ohjaukseen osallistuvat ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat, opettajat, erityisopettajat, kuraattori, osastonjohtaja/tiimivastaava, koulutusjohtaja ja yksikönjohtaja. Erityisesti kasvatuksellinen ohjaus ja neuvonta kuuluvat kaikille henkilökuntaan kuuluville. Opinto-ohjaus toteutetaan siten, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongelmissa saa uraohjausta; tietoa jatko-opintomahdollisuuksista, työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön Ammatilliseen koulutukseen valituille opiskelijoille annetaan tietoa suoritettavista tutkinnoista, niiden opintojen muodostumisesta ja sisällöistä sekä opinnoista, joita he tarpeidensa mukaan voivat valita muista oppilaitoksista. Opiskelijaa tuetaan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä valintojen tekemisessä. Opintojen alussa opiskelija laatii ohjatusti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Sitä tehtäessä on otettava erityisesti huomioon ne opiskelijat, joilla on perusopetuksen tai ammatillisen koulutuksen alkaessa opiskeluun tai elämään liittyviä vaikeuksia. Opiskelun aikana annettavan opinto-ohjauksen tavoitteena on turvata opintojen sujuminen, tukea ja edistää henkilökohtaista kehitystä sekä vahvistaa ammatillista kasvua. Opinto-ohjaussuunnitelmaan sisältyvät tavoitteellinen opiskelijarekrytointi sekä opiskelijan tukeminen, kannustaminen ja ohjaaminen opintopolun eri vaiheissa. OSAO kehittää myös ura- ja rekrytointipalveluitaan yhteistyössä TE - toimistojen ja elinkeinoelämän kanssa sekä edistää opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää koulutuksen nivelkohtiin ja siirtymisiin kouluasteelta toiselle OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 4/33

5 sekä työelämään (koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta). Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa tavoitteeksi on asetettu keskeyttämisten vähentäminen. Erityisopetuksen näkeminen osaksi koulutustarjontaa ja käytännön työtä vaatii opinto-ohjauksen ja tukitoimien kehittämistä sekä oppimisvaikeuksien huomioon ottamista. Ohjaus- ja tukitoimien kehittämistä edellyttävät myös koulutusjärjestelmän tehokkuuden kehittäminen, opintojen nopea eteneminen, näyttöjärjestelmän kehittäminen ja koulutustakuuajattelu. Opinto-ohjauksen merkitys korostuu myös opintojen vaativuuden ja valinnaisuuden lisääntyessä. Tämän suunnitelma alkuosassa kuvataan Oulun seudun ammattiopiston opinto-ohjauksen toimintaperiaatteet ja linjaukset sekä sisällöt, työmuodot, toteutustavat ja työnjako. Suunnitelma toimii OSAOn yksiköiden ohjaus- ja opetushenkilöstön apuna opetus- ja ohjaussuunnitelmia ja yksikkökohtaisia toteuttamissuunnitelmia laadittaessa. Tutkinnon perusteiden mukaan opiskeluhuolto on osa opinto-ohjausta. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (L1287/2013). Tämä suunnitelma sisältää myös Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisen Oulun seudun ammattiopiston opiskeluhuollon suunnitelman (luku 8.4.). 2. Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen ja opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosympäristössään, integroituu opiskelijayhteisöönsä ja sitoutuu opiskeluun. Opinto-ohjaus tukee opiskelijaa opintojen suunnittelussa, valinnoissa, opintojen etenemisessä sekä sijoittumisessa jatko-opintoihin tai työelämään. Tavoitteena on myös tukea opiskelijan tutkinnon suorittamista ja ammatillista kasvua. Opinto-ohjauksella edistetään opintojen tavoitteellisuuden, suunnitelmallisuuden ja valinnaisuuden toteutumista ja ehkäistään opintojen keskeyttämistä ja nuoren syrjäytymistä. Opiskelijan tulee pystyä seuraamaan opintojen etenemistä ja hakemaan ohjausta ja tukea opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa. Opinto-ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan opiskelu- ja työhistoria sekä hänen henkilökohtaiset tavoitteensa, kiinnostuksen kohteensa ja vahvuutensa. Ohjauksessa noudatetaan OSAOn ja kuntayhtymän arvoja: oikeudenmukaisuus, luovuus ja rohkeus sekä vastuullisuus (Strategia 2020) sekä Opetushallituksen Hyvän ohjauksen kriteereitä (OPH, 2014). Ohjaustoiminta perustuu yleisesti hyväksyttyihin opetus-, ohjaus- ja kasvatustoiminnan eettisiin toimintaperiaatteisiin. Ohjauksen eettiset toimintaperiaatteet ovat itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen luottamuksellisuus totuus/rehellisyys riippumattomuus ammattitaidon kehittäminen hyväksyminen aitous opiskelijan ja huoltajien kunnioittaminen tasa-arvo/tasavertaisuus OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 5/33

6 Ohjauksen kokonaistavoitteena on, että oppilaitoksen koulutuspaikat täyttyvät koulutuksesta kiinnostuneilla ja alalle sopivilla opiskelijoilla. Opiskelijat suorittavat opintonsa keskeyttämättä niitä kolmessa vuodessa ja sijoittuvat jatko-opintoihin tai työelämään. Opinto-ohjauksen järjestämisessä painotetaan opiskelua edistävää toimintaa ja varhaista tukemista. 3. Opinto-ohjauksen sisällöt Opinto-ohjausta toteutetaan opintojen eri vaiheissa: ennen opintoja, opintojen alussa, opintojen aikana, opintojen päättövaiheessa sekä opintojen jälkeen. Opinto-ohjauksen sisällöt ja tavoitteet painottuvat opintopolun aikana eri tavalla opiskeluvaiheesta riippuen. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. (L 1287/2013.) Opinto-ohjausta ovat koulutukseen ohjaaminen, sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, markkinointi, opiskelijavalinnat ja pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Opiskelujen aikana opiskelijan tuntemus ja hänen ohjaustarpeisiinsa paneutuminen, opiskelijoiden kannustaminen, tukeminen ja ammatillisuuteen ohjaaminen ovat perusta onnistuneelle ohjaustyölle. Henkilökohtaiset opiskelupolut mahdollistavat opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen valintatilanteissa, osaamisen tunnustamisessa, opiskeluvaikeuksissa, keskeyttämisten vähentämisessä, uravalinnan ja ammatillisen kasvun tukemisessa. Tehostettua ohjausta tarvitsevat opiskelijat, joilla on opiskelutaitoihin, oppimisvalmiuksiin tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia tai runsaasti puuttuvia opintoja ja poissaoloja. OSAOssa opinto-ohjausta on sisällytetty perustutkintojen opetussuunnitelmiin opetuksellisesti toteutettavaksi 3 ov. Opinto-ohjauksen opintojakso toteutetaan koko koulutuksen aikana. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tarkemmin, mihin tutkinnon osiin opinto-ohjauksen opintojaksot sijoittuvat. Sen lisäksi opiskelijalla on oikeus saada riittävä määrä henkilökohtaista ohjausta. 4. Opinto-ohjauksen tehtäväalueet 4.1 Oppimisen ja opiskelun ohjaus Oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija uuteen opiskeluympäristöön, ohjata häntä opiskelun suunnittelussa ja opintojen etenemisessä sekä vahvistaa opiskelu- ja koulutusmyönteisyyttä. Oppimisen ja opiskelun ohjaus on yhteydessä opiskelutavoitteiden saavuttamiseen. Opiskelutaitojen ja itsearviointitaitojen kehittymisen ohjaus on osa opinto-ohjausta. Oppimistaitojen ja - valmiuksien kehittymistä tuetaan opiskelun alusta asti. 4.2 Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus Tutkinnon perusteissa korostetaan ammattitaitovaatimusten saavuttamisen rinnalla myös opiskelijan persoonallisuuden monipuolista kasvua ja kehitystä yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan persoonallista kasvua, itseluottamusta, itsetuntemusta, identiteettiä, tasapainoisuutta ja henkistä hyvinvointia OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 6/33

7 sosiaalista kasvua; ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja sekä onnellisuutta. 4.3 Ammatillisen suuntautumisen ohjaus Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan tietoista kasvua ja kehittymistä ammattiosaajaksi. Ohjauksen avulla opiskelijasta kehittyy oman työnsä ja osaamisensa aktiivinen kehittäjä, jolla on hyvät oppimisvalmiudet. Ammatillinen kasvu jatkuu työelämässä. Ammattitaidolla ymmärretään laaja-alaisia työ- ja toimintakokonaisuuksia sekä erikoisosaamista. Hyvä ammattitaito ja laaja ammattisivistys auttavat opiskelijaa selviytymään ammattialan muutoksissa ja täydentämään omaa ammattitaitoaan jatkuvasti. Ammattisivistyksessä yhdistyvät ammatillinen osaaminen ja vahva yleissivistys. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus toteutetaan ryhmä-, pienryhmä ja henkilökohtaisena ohjauksena. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus painottuu seuraaviin osa-alueisiin: 1. tavoitteellisuus: opiskelijan positiivinen koulutusasenne, pohdittu alanvalinta, suunnitelmallinen toiminta, opinnoissa ja uralla eteneminen 2. ammatillisuus: opiskelijan taipumuksia ja ammatillista kasvua tukevat ja omia koulutustarpeita vastaavat valinnat, osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen ja kyky soveltaa opittua käytännössä, sisältöosaaminen, työ- ja toimintakokonaisuuksien hallinta sekä asiakaslähtöinen toiminta 3. sitoutuminen: opiskelijan sitoutuminen omiin valintoihinsa ja ammatilliseen kasvuprosessiin, vastuu vapaus -suhteen selkiytyminen ja opinnoissa eteneminen 4. ammatti-identiteetti: omaa alaansa ja ammattinsa sekä oman osaamisen arvostus, eettinen työtapa ja hyvä työmoraali sekä vastuunotto ja ammatillinen minäkäsitys 5. yhteistoiminnallisuus: vuorovaikutus-, viestintä- ja yhteistyötaidot, kyky toimia yhteistyössä toisten kanssa 6. yrittäjyys: opiskelijan oma-aloitteisuus, itseohjautuvuus, vastuu ja halu hakeutua oman alan työtehtäviin 7. itsearviointi: kyky arvioida osaamista, omia töitä ja työtapoja sekä kehittyä palautteen perusteella (mm. oppimisen ja osaamisen arviointi) OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 7/33

8 5. Opinto-ohjaus opintopolun eri vaiheissa Opinto-ohjauksen käytännön toimintatavat ja apuvälineet opintopolun eri vaiheissa on kuvattu tarkemmin OSAOn toimintajärjestelmässä sekä opetussuunnitelmaperusteisen- että näyttötutkintoperusteisen koulutuksen osalta. 5.1 Opinto-ohjaus ennen opintoja Ennen opintojen aloittamista opiskelija tarvitsee tietoa opiskelumahdollisuuksista päätöksenteon tueksi. Suunnitellakseen tulevaisuuttaan opiskelija tarvitsee tietoa tutkintojen rakentamisen vaihtoehdoista ja valintojen merkityksestä ura- ja elämänsuunnittelun kannalta. Tietoa tarvitaan mm. koulutuksen tavoitteista, hakuedellytyksistä, opiskelijavalinnasta ja opintotarjonnasta. Nivelvaiheen ohjaustoiminnalla on merkitystä nuoren henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen sekä oppimisen ja opiskelun ohjauksessa. Tieto aiemmasta opiskelusta on perusta suunniteltaessa yksilöllisiä tuen ja ohjauksen muotoja Koulutustiedottaminen Opinto-ohjaus alkaa jo ennen opintoja ja on silloin tiedottavaa, koulutuksen markkinointiin keskittyvää tiedon välittämistä potentiaalisille opiskelijoille, peruskoululaisille, lukiolaisille, muiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille, vanhemmille ja koulutuksista kiinnostuneille. Koulutusmarkkinoinnin ja tiedottamisen tavoitteena on luoda realistinen kuva ammatillisesta koulutuksesta, Oulun seudun ammattiopistosta ja sen koulutustarjonnasta, tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista sekä erilaisista opintomahdollisuuksista. Näin hakija tai huoltaja saa parhaimman käsityksen siitä, mitä ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan, mitä koulutus edellyttää opiskelijalta, miten opiskellaan ja millaisissa tiloissa opiskelu tapahtuu. Ammattiopisto ilmoittaa opiskelupaikoista ja hakuajoista Opintopolku -palvelussa, www-sivustoilla ja eri materiaalien avulla aktiivisesti markkinointisuunnitelman mukaisesti. Ennen opintojen alkua tapahtuvaa opinto-ohjausta toteutetaan henkilökohtaisesti puhelimessa ja sähköpostitse sekä hyödynnetään internet-sivuja ( opintopolku.fi, aikuiskoulutuskalenteri). Hakuoppaat, koulutusesitteet (perustutkinto- ja koulutusohjelmakohtaiset esitteet) ja muu materiaali välittää tietoa ammattiopiston koulutustarjonnasta ennen koulutukseen hakeutumista ja ohjaa näin ammatillista suuntautumista. Ammatillisen suuntautumisen ja opiskeluun hakeutumisen ohjausta toteutetaan koko lukuvuoden aikana OSAOssa yksittäisille ja ryhmässä eri kouluista tuleville oppilaille ja heidän huoltajilleen. Opintoohjaajat ja/tai tuutoriopiskelijat vierailevat eri oppilaitoksissa ja vanhempainilloissa kertomassa koulutusmahdollisuuksista. Ammattiopisto järjestää avointen ovien päiviä ja tiedotustilaisuuksia sekä niiden lisäksi osallistutaan erilaisiin yleisötilaisuuksiin ja tapahtumiin. Myös Skill s/taitaja -toiminnan eri muodot toimivat koulutustiedottamisen välineinä. Ammattiopiston tunnettavuutta ja myönteistä kuvaa ammatillisesta koulutuksesta lisäävät lehtiartikkelit eri tapahtumista ja opiskelijoiden menestymiset erilaisissa kilpailuissa esim. ammattitaitokilpailuissa; Taitaja -kilpailuissa ja SAKU ry:n liikunta- ja harrastekilpailuissa. OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 8/33

9 5.1.2 Opiskelijavalinta Oulun seudun ammattiopistoon opetussuunnitelmaperusteiseen perustutkintokoulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti valtakunnallisen toisen asteen oppilaitosten yhteishaun kautta. Osaan perustutkintoja järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Ammattiopiston yksiköt järjestävät myös yhteishaun ulkopuolella yksikkökohtaisia erillisiä koulutushakuja, esimerkiksi näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen ja vapaille opiskelupaikoille. Yhteishaun kautta hakevilla on mahdollisuus hakea opiskelupaikkaa myös harkintaan perustuvan valinnan kautta, mikäli hakijalla on erityinen syy, jonka vuoksi hänellä ei ole mahdollisuutta tulla valituksi normaalissa yhteishaussa (oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt ja koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet). Hakija voidaan valita harkintaan perustuvassa valinnassa, kun jokin em. erityinen syy täyttyy ja hakija on läpäissyt mahdolliset pääsy- ja/tai soveltuvuuskokeet. Urheilijana hakeneet opiskelijat merkitsevät tiedon hakuvaiheessa Opintopolku -järjestelmään ja lähettävät tarvittavat lomakkeet OSAOlle. ks. tarkemmin Yhteishakuohje Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen opiskelijavalinnassa hyödynnetään Opintopolku-hakupalvelua/aikuiskoulutuskalenteria sekä muita koulutustiedotuskanavia Nivelvaiheen ohjaus perusopetuksesta ammatilliseen peruskoulutukseen OSAO tekee nivelvaiheen yhteistyötä Oulun ja lähialueiden opinto-ohjaajien ja muiden ohjaustoimijoiden kanssa. Nivelvaiheen ohjausta toteutetaan Oulun ja lähikuntien yksiköiden opinto-ohjaajien ja/tai erityisopettajien ja peruskoulujen opinto-ohjaajien ja /tai erityisopettajien kanssa lukuvuoden alussa. Nivelvaiheessa siirrettäviä tietoja ovat mm. opiskelijan opinnoissaan tarvitsema tuki, fyysiseen selviytymiseen tarvittava tuki sekä oppimisympäristöön liittyvät asiat. Saatuja tietoja yksiköt käyttävät hyväksi mm. ryhmien muodostamisessa sekä tuki- ja lisäopetuksen ja muun tuen järjestämisessä. Ryhmänohjaaja tai erityisopettaja huolehtii siitä, että opintojaksojen opettajat saavat opetuksessa tarvittavat tiedot erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tilanteesta. Opiskelijoiden nivelvaiheessa siirrettävät tiedot ovat luottamuksellisia. Vain opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen ja tuen järjestämiseksi saa siirtää opettajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kesken. He eivät saa sivullisille luvattomasti ilmaista, mitä he ovat saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta hoitaessaan koulutukseen liittyviä tehtäviä (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ ). Koulutuksen järjestäjä määrittelee ne tehtävät, jotka sisältävät arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Julkisuuslain (621/ ) mukaan ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja ovat opiskeluhuoltoa koskevat tiedot, opiskelijan opetuksesta vapauttamista koskevat tiedot, henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat sanalliset arviot, tiedot terveydentilasta, vammaisuudesta, sosiaalihuollosta ja yksityiselämää koskevat tiedot. OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 9/33

10 Jos alle 18-vuotias oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle. (POL mom., L1288/2013, voimaan ) 5.2 Opinto-ohjaus opintojen alussa Opintojen alussa opinto-ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija opiskeluympäristöön ja -ryhmään. Lisäksi tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opintojen valinnaisuuksiin, vahvistaa ja selkiyttää ammatillista suuntautumista, ohjata opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa (HOPS) ja tukea kiinnittymistä opiskeluun. Opintojen alkuvaiheessa korostuu henkilökohtaisen kasvun tukeminen, koska opintojen aloittaminen merkitsee monelle opiskelijalle irtautumista kodista, muuttoa yksin asumaan ja itsenäisemmän elämäntavan omaksumista. Myös opiskeluhuollollinen yhteistyö korostuu opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijoille mahdollistetaan turvallinen, viihtyisiä ja terveellinen opiskeluympäristö. Opiskeluhyvinvointiryhmän jäsenet ovat ryhmänohjaajan tukena alkuvaiheen ohjauksessa. (ks. Opinto-ohjauksen opintojaksot) Alkuvaiheen ohjaus ja tuki Opinto-ohjaus tapahtuu pääasiassa ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan johdolla. Keskeisenä tavoitteena on tutustua yksikön toimintaan ja opetussuunnitelmaan niin, että opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva opinnoista ja niissä etenemisestä. Ryhmänohjaaja käynnistää henkilökohtaisen opintojen suunnittelun opiskelijan kanssa HOPS -keskustelun yhteydessä. Opinto-ohjaaja opastaa valinnaisuudessa, yhdistelmäopinnoissa, osaamisen tunnustamisessa, uudenlaisessa opiskelussa sekä opiskelu- ja oppimistaitojen kehittymisessä. (ks. Opinto-ohjauksen opintojaksot) Opiskelijaryhmän tutustumista ja ryhmäytymistä tuetaan erilaisin tutustumisharjoituksin, tapahtumin ja leiripäivin. Opintojen alkuun sijoittuu myös ryhmänohjaajien, opettajien ja/tai erityisopettajien tekemät kielten ja matematiikan alkukartoitukset ja luki-testit sekä mahdolliset oppimistyylitestit. Lisäksi tehdään tarpeen mukaan tukiopetusselvityksiä ja henkilökohtaista opiskelujen järjestämistä koskevia suunnitelmia (HOJKS). HOJKSin laadinta ja sisältö on esitetty tarkemmin OSAOn opetussuunnitelman yhteisessä osassa liitteessä 3 (OSAO LTK ). Näyttötutkinnon hakeutuvan opiskelijan osalta koulutuksen järjestäjän on selvitettävä hakeutujan esittämien luotettavien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa. Mikäli yhteisesti todetaan, että hakeutujan tavoittelema tutkinto ei ole hänelle tasollisesti soveltuva, hakeutujaa tulee ohjata hänelle soveltuvaan tutkintoon. Osaaminen on tunnistettava käyttämällä monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä. Tämän jälkeen tulee myös päättää miltä osin hakeutujan esittämien asiakirjojen pohjalta jo osoitettu osaaminen voidaan ehdottaa tunnustettavaksi. Osaamisen tunnistamisen perusteella on lisäksi arvioitava, miltä osin hakeutuja voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, tutkinnon osan tai osien suorittamiseen tai OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 10/33

11 hakeutuja on ohjattava tarvittavan lisäammattitaidon hankkimiseen. Tällöin on hakeutujalle myös selvitettävä ne erilaiset oppimisen mahdollisuudet, joita koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota, ja yhteisesti arvioitava niiden sopivuus hakeutujalle. Samalla tulee selvittää hänelle soveltuvat tutkinnon tai tutkinnon osan suoritusten järjestelyt sekä mahdollisen ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinta ja sisältö Pedagogiseen oppimisympäristöön kuuluvat opiskelijoiden tiedollisen kehityksen tukeminen ja ohjauskäytännöt. Opettajien yhtenä työvälineenä tässä työssä toimii henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS. Sen avulla opiskelija hallitsee paremmin opiskeluaan. Kaikille opiskelijoille laaditaan Wilma -ohjelmassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka on opiskelijan kehittymissuunnitelma ja joka tukee opiskelijan oppimista, urasuunnittelua ja itsearviointia. Se pohjautuu opetussuunnitelmaan sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja suunnitelmiin sekä mahdollisesti HOJKS:iin. Opiskelija osallistuu HOPS:n kautta oman opiskelunsa suunnitteluun, opintojen valintoihin, yksilölliseen opinnoissa etenemisen seurantaan ja oman oppimisensa arviointiin. HOPS:n laativat yhteistyössä opiskelija ja ryhmänohjaaja opinto-ohjaajan ja muun opiskelijapalveluhenkilöstön avustuksella opintojen alkaessa ja sitä tarkistetaan ja arvioidaan opintojen kuluessa. Vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa tehtävässä tarkistuksessa tehdään tarpeelliset muutokset. Kirjaamalla asiat HOPS:aan opiskelija tekee kehittymisensä näkyväksi. Ryhmänohjaaja käy valmistuvan opiskelijan kanssa urasuunnittelua tukevan ohjauskeskustelun, joka kirjataan HOPS:aan. Lisäksi valmistuva opiskelija osallistuu käytössä oleviin päättö- ja sijoittumiskyselyihin. Saatua palautetta käytetään opetuksen, opinto-ohjauksen sekä toimintajärjestelmän kehittämiseen. Opiskelijan ilmoittaessa eroamisesta tai opintojen keskeyttämisestä, hänen kanssaan käydään ohjauskeskustelu, jossa käsitellään eroamiseen tai keskeyttämiseen johtaneita syitä. Määräaikainen keskeyttäminen (opiskelija anoo) tai eroaminen tehdään aina kirjallisena. Mikäli opinnot keskeytyvät yli kahdeksi viikoksi, on oppilaitoksen ilmoitettava keskeytys oppilaitoksen valvontailmoituksella (OT5) KELAlle (KELA Oppilaitoskirje 2/2014, dnro 8/322/2014). Opiskelijan eroaminen ilmoitetaan aina KELAan/TEtoimistoon. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS on opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka sisältää seuraavat asiat: opiskelijan henkilötiedot sekä tiedot ryhmästä ja ryhmänohjaajasta, lyhyet kuvaukset opiskelijan aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta, opiskelijan oppimisen tavoitteet ja suoritustavat sekä aikataulu (myös työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt), opiskelijan vahvuudet ja tulevaisuuden suunnitelmat, opiskelijan valitsemat valinnaiset tutkinnon osat ja vapaasti valittavat tutkinnon osat, opiskelijan aikaisempien suoritusten osaamisen tunnustamiset, muutokset opiskeluaikatauluun (päätoiminen opiskelu, kokonaisopintoaika) mahdolliset vapautukset opiskelusta ja opiskelun rajoitteet. OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 11/33

12 Maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa selvitetään erityisesti opiskelijan: suomalaisen yhteiskunnan ja työkulttuurin tuntemus sekä työkokemuksen laatu, koulutuksen ja tukitoimien tarve erityisesti suomen tai ruotsin kielen osalta; valmiuksia verrataan tavoiteltavan tutkinnon ammatillisiin kielitaitovaatimuksiin (myös toisen kotimaisen kielen vaatimustaso) ja samalla otetaan huomioon muu kielitaito, tietokoneen käyttöön tai verkko-opiskeluun tarvittavat valmiudet, lähtökulttuuriin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen. 5.3 Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana tapahtuva opinto-ohjaus keskittyy henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaukseen, oppimiseen ja opiskelun ohjaukseen sekä ammatillisen suuntautumisen ohjaukseen. Tavoitteena on, että opiskelija kasvaa ihmisenä ja ammattilaisena ja että opiskelijan itsetuntemus ja itseluottamus vahvistuvat. Opinto-ohjaus on sekä ryhmä- että henkilökohtaista ohjausta. Ryhmänohjaaja toimii oman ryhmänsä päävastuullisena ohjaajana ja tukee opiskelijan oppimista, opinnoissa etenemistä ammattiin, kasvamista ja kehittymistä. Opinto-ohjaaja toimii yksikössään opinto-ohjauksen asiantuntijana ja koordinaattorina, jolla on päävastuu yksikkönsä opinto-ohjauksen järjestämisestä ja toteutuksesta sekä osaltaan opiskelijoiden ohjauksesta. Opiskelijalla on mahdollisuus saada ohjausta ja tukea myös opettajilta, opiskeluhuoltohenkilöstöltä ja toimisto- ja tukipalveluhenkilöstöltä. Opintojen aikana opiskelija pohtii opintojen suuntaamista uravalinnan tavoitteiden mukaisesti. Yhdessä pohditaan, mitkä opintotarjonnassa olevat valinnaiset opinnot ja koulutusohjelmavalinnat, työssäoppimispaikat, ammattiosaamisen näytöt ja kansainvälinen toiminta mahdollistavat parhaiten jatko-opintoihin tai työelämään sijoittumisen. Opinto-ohjaukseen kuuluvat HOPS- ja HOJKS- päivitykset henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä. Opiskelija seuraa opintojensa etenemistä Wilma -ohjelman kautta. Jokaisella opiskelijalla, samoin kuin alaikäisen opiskelijan huoltajilla, on käyttäjätunnukset opintorekisteriin, josta näkee mitkä opinnot on suoritettu ja millaisin arvosanoin ja mitkä tutkinnon osat tai osajaksot ovat suorittamatta ja mitä niiden suorittaminen vielä vaatii. Opintojen etenemisen seuraaminen kuuluu koko opetushenkilöstölle. Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja puuttuu tilanteeseen, jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti. Hän ottaa yhteyttä opiskelijaan ja tarvittaessa pyytää apua opinto-ohjaajalta ja opiskeluhuollon henkilöstöltä. Opintojen etenemisen seuraaminen; tukitarpeen kartoittaminen ja tuesta sopiminen: opettaja arvioi opiskelijan tuki- ja lisäopetuksen sekä ohjauksen tarpeen ja sopii tukiopetuksesta JA/TAI ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja ottaa yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan ja sopii jatkotoimenpiteistä JA/TAI OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 12/33

13 opettaja/ryhmänohjaaja kertoo tarvittaessa huolestaan yksikön opiskelija-asioita hoitaville /opiskeluhuollon henkilöstölle JA opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori tai ryhmänohjaaja järjestää tarvittaessa pedagogisen yhteistyöpalaverin opiskelijan, opettajan ja huoltajan kanssa tuki- ja jatkotoimenpiteiden sopimiseksi TAI yksilökohtainen opiskeluhuollon ryhmä käsittelee opiskelijan tilannetta, sopii tuki- ja jatkotoimenpiteistä ja vastuuhenkilöstä opintojen suorittamattomuuden syyn perusteella 5.4 Opinto-ohjaus opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen Opintojen loppuvaiheen opinto-ohjauksen tavoitteena on varmistaa ammatillisen kasvun jatkuminen, antaa tietoa työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista työllistyä sekä tukea jatko-opintoihin hakeutumisessa. Päätösvaiheessa tehdään yhteistyötä mm. työvoimatoimiston, työelämän edustajien, ammattijärjestöjen, yritysten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden nuorten työllistymistä tukevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada ohjausta henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa opinto-ohjaajan kanssa, infotilaisuuksissa, rekrytointitilaisuuksissa, infopisteissä ja verkko-ohjauksena. Yksiköissä järjestetään alakohtaisia työelämäpäiviä. Ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta käy opintoneuvojia/opintoohjaajia ja tuutoriopiskelijoita kertomassa koulutuksista. Opiskelijoita ohjataan osallistumaan ammattikorkeakoulun avoimiin oviin ja yliopiston abi-päiville. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaan on liitetty jatko-opintomahdollisuuksien käsittelyyn opinto-ohjauksen oppitunteja toisen vuoden opintoihin sekä työhakuopintoja 0,5 ov:n laajuisena viimeisen opiskeluvuoden aikana. Opiskelijoilla on mahdollisuus vahvistaa jatko-opintovalmiuksiaan suorittamalla esim. kielten ja matematiikan jatko-opintoihin suuntaavia opintoja valinnaisina tutkinnon osina tai sisällyttämällä opintoihinsa lukio-opintoja. Valmistuneilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada opinto-ohjausta vielä valmistumisen jälkeen ottamalla yhteyttä opinto-ohjaajiin. Tällöin opinto-ohjaaja neuvoo hänet ohjaustarpeen mukaisiin palveluihin. Valmistuneiden sijoittumista työhön ja jatko-opintoihin seurataan päättökyselyyn sisältyvällä sijoittumiskyselyllä sekä seuraamalla työvoimahallinnon ja tilastokeskuksen tekemiä tilastoja. 6. Opinto-ohjauksen menetelmät Opinto-ohjaus toteutetaan suurryhmä-, ryhmä-, pienryhmä- ja yksilöohjauksena, neuvonta- ja informaatiopalveluina sekä verkko-ohjauksena. Suurryhmäohjaus on luonteeltaan tiedottavaa, esimerkkinä erilaiset info-tilaisuudet valinnaisuudesta, koulutusohjelmavaihtoehdoista, rekrytointitilaisuudet koulutuksen hakuvaiheessa ja päättövaiheessa sekä työssäoppimiseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja kansainväliseen opiskeluun liittyvät tilaisuudet. Ryhmänohjaus on tiedottavaa, opiskeluun perehdyttävää, tietoja kokoavaa sekä henkilökohtaista ja ammatillista kasvua tukevaa toimintaa. OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 13/33

14 Pienryhmäohjaus on tietyn teeman tai asiasisällön puitteissa tapahtuvaa ohjausta esim. lukio-opintoihin, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin sekä työllistymis- ja jatko-opintovalmiuksien vahvistamiseen liittyen. Henkilökohtainen ohjaus on yleensä opiskelijan oma-aloitteisesti hakemaa ohjauskeskustelua opiskeluun, elämän- ja urasuunnitteluun tai opiskeluvaikeuksiin liittyen. Verkko-ohjausta toteutetaan suurryhmä-, pienryhmä- ja yksilöohjauksena ammattiopiston www-sivujen, sähköpostin ja moodle -verkko-oppimisympäristön mahdollistamissa puitteissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa aikana tarpeellinen määrä henkilökohtaista ja muuta ohjausta. Opiskelijalla on vastuu omista opinnoistaan ja tarvitsemaansa ohjaukseen hakeutumisesta, mutta opiskelijoiden itseohjautuvuus on hyvin erilaista ohjauspalveluihin hakeutumisessa ja vaihtelee myös opintopolun aikana. Opiskelun-, elämän- ja urasuunnittelun palveluiden tulee olla opiskelijalle helposti ja riittävästi saatavilla ja opinto-ohjausta tarjotaan aktiivisesti monipuolisin menetelmin koko opiskelujen ajan. 7. Opinto-ohjaus ja työnjako Opinto-ohjaukseen osallistuminen koskee kaikkia oppilaitoksessa työskenteleviä, joiden työtä tukee moniammatillinen opiskeluhyvinvointiryhmä. Päävastuun opinto-ohjaustyöstä ja sen organisoimisesta on opinto-ohjaajalla. Opinto-ohjauksen osalta eri henkilöstöryhmien työnjako on seuraava: Opettaja perehdyttää oman opetusaineensa sisältöihin, arviointiperusteisiin ja tukee opiskelijan oppimista perehdyttää omassa opetusaineessaan vaadittaviin opiskelutaitoihin seuraa ja pyrkii poistamaan oppimisen esteitä (poissaolot, oppimisvaikeudet, motivoituneisuus ym.) seuraa opintojen etenemistä oman aineensa osalta puuttuu välittömästi laiminlyönteihin, ongelmiin tai vaikeuksiin, keskustelee opiskelijan kanssa opintojen sujumisesta ja oppimiseen vaikuttavista seikoista pitää tarvittaessa yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan tiedottaa viivyttelemättä ryhmänohjaajalle esiin tulleista vaikeuksista, ja mikäli vaikeudet jatkuvat myös kuraattorille, opiskeluhuoltoon ja opinto-ohjaajalle Ryhmänohjaaja toimii oman ryhmänsä päävastuullisena ohjaajana (mm. hops-keskustelut, säännölliset ohjauskeskustelut, henkilökohtainen ohjaus) ja tukee opiskelijan oppimista perehdyttää opiskelijaryhmänsä oppilaitoksen käytäntöihin (mm. opiskelijan opas, työsuunnitelmat, työjärjestykset, järjestyssäännöt) perehdyttää opiskelijaryhmänsä alan opetussuunnitelmaan, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin perehdyttää ja auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 14/33

15 auttaa, neuvoo ja seuraa opintojen etenemistä, valintoja, poissaoloja antaa palautetta opiskelijalle ja ryhmälle opintojen etenemisestä tekee yhteistyötä ryhmänsä opiskelijoiden opintoihin liittyen opettajien, opinto-ohjaajan, kuraattorin, erityisopetuksen ja opiskeluhuollon sekä muiden tahojen kanssa pitää aloitteellisesti yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan tiedottaa ryhmää oppilaitokseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa seuraa opinto-ohjaussuunnitelman toteutumista Ohjaaja tukee opetustyötä ja sen avulla opiskelijan oppimista avustaa opetushenkilöstöä ohjaustoiminnassa työskentelee yhteistyössä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Opinto-ohjaaja toimii opinto-ohjauksen asiantuntijana ja koordinaattorina opastaa, kouluttaa ja tukee ryhmänohjaajia ja opettajia omassa ohjaustyössään antaa opiskelijoille henkilö- ja ryhmäkohtaista ohjausta perehdyttää ryhmänohjaajia opiskelijoiden yksilöllisten opinto-ohjelmien laadintaan tiedottaa opinnoista oppilaitokseen hakeutuville ja heidän vanhemmilleen tiedottaa ja ohjaa opiskelijoita valinnaisuuteen, jatko-opintoihin ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä tekee opinto-ohjaukseen liittyvissä asioissa yhteistyötä kuraattorin, erityisopetuksen, opiskeluhuollon ja muun henkilöstön kanssa suunnittelee ja vastaa koulutustiedottamisesta peruskouluihin, lukioihin ja korkea-asteelle arvioi opinto-ohjaussuunnitelman toteutumista ja tekee esityksiä suunnitelman parantamiseksi Erityisopettaja/erityisopetusvastaava toimii erityisopetuksen asiantuntijana ja koordinaattorina opastaa, kouluttaa ja tukee ryhmänohjaajia ja opettajia erityistä tukea tarvitsevien ohjaustyössä perehdyttää ryhmänohjaajia opiskelijoiden yksilöllisten opinto-ohjelmien laadintaan antaa henkilökohtaista ohjausta erityistukea tarvitseville opiskelijoille tekee yhteistyötä kuraattorin, opinto-ohjaajan, opiskeluhuollon ja muun henkilöstön kanssa Koulutusjohtaja/osastonjohtaja/ammattialavastaava/tiimivastaava/koulutuspäällikkö seuraa ja arvioi osaston/ammattialan sisällä ohjauksen ja opiskeluhuollon toteutumista seuraa alansa opiskelijoiden opintojen etenemistä ja opintojen päätoimisuutta seuraa alansa opiskelijoiden (HOPS/HOJKS)- prosessin toteuttamista OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 15/33

16 seuraa osaston opiskelijoiden jaksopalautteita, ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin esille tulleiden asioiden korjaamiseksi toimii opiskeluhyvinvointiryhmässä yksikön suunnitelman mukaan Yksikönjohtaja johtaa ohjauksen ja opiskeluhuollon organisointia oppilaitos-/yksikkötasolla johtaa resurssien kohdentamista vastaa ohjauksen ja opiskeluhuollon työnjaon toteutumisesta johtaa henkilöstön perehdytystä opetus- ja ohjaussuunnitelmiin ja niiden toteutukseen johtaa ohjauksen ja opiskeluhuollon kehittämistä ja järjestämistä omassa yksikössään johtaa erityisopetuksen järjestämistä vahvistaa ja seuraa ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelman toteutumista ja vastaa ohjauksen ja opiskeluhuollon arvioinnista yksikkönsä osalta toimii opiskeluhyvinvointiryhmässä yksikön suunnitelman mukaan Koulutuksen järjestäjä vastaa ohjauksen ja opiskeluhuollon ja lain määräysten toteutumisesta (yhteisten periaatteiden määrittely, kokonaissuunnittelu, opetussuunnitelman yhteinen osa, arviointi ja kehittäminen) vastaa opinto-ohjausta ja opiskeluhuoltoa koskevista hallinnollisista käytännöistä ja päätöksistä vastaa opinto-ohjauksen, erityisopetuksen ja opiskeluhuollon asemasta ja resursoinnista OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 16/33

17 8. Opiskelijan tuki eri tilanteissa 8.1 Ryhmänohjaus Ryhmänohjauksessa opiskelijaa tuetaan ja ohjataan opintojen eri vaiheissa. Jokaiselle opiskelijalle on nimetty ryhmänohjaaja. Opinto-ohjauksen opintojaksojen tunneilla käsitellään opiskeluun liittyviä kaikille yhteisiä asioita mm. opintojen muodostumista, opintojen etenemisen seurantaa, opintoihin sitoutumista, ryhmässä toimimista, osaamisen tunnustamista ja valinnaisuutta. Ryhmänohjaaja keskustelee jokaisen opiskelijan kanssa lukukausittain tai tarpeen mukaan useammin. Hän ohjaa ja seuraa opiskelijan HOPS/HOJKS -prosessin etenemistä ja vastaa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä oman opiskelijaryhmänsä osalta. Ryhmänohjaajan ohjausresurssi muodostuu yksikön työnjakosuunnitelman mukaisista opinto-ohjauksen opintojaksojen oppitunneista sekä niiden lisäksi virkaehtosopimuksen mukaisesta ryhmänohjaajan resurssista, joka on tarkoitettu opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen, alku-, päättö- ja HOPS- ym. haastatteluihin, yhteydenpitoon huoltajan ja muiden ohjaustoimijoiden kanssa sekä ryhmänsä opiskelijoiden opintojen, valintojen ja poissaolojen seurantaan. 8.2 Tuutoritoiminta Tuutoroinnissa toinen opiskelija tukee ja auttaa opiskelijakavereitaan opiskeluun liittyvissä asioissa. Tuutoriopiskelijoiden tehtäviin kuuluu mm. uusien opiskelijoiden vastaanottaminen ja opastaminen sekä tukeminen opiskelussa. Osa tuutoreista toimii myös yksikön edustustehtävissä mm. koulutusmarkkinoinnissa. Tuutoriopiskelijat lisäävät omalla toiminnallaan myönteistä opiskeluilmapiiriä, yhteisvastuuta ja uusien kaverisuhteiden syntymistä. Yksiköissä toimii myös harrastetuutoreita/liikuntatuutoreita, jotka aktivoivat opiskelijoita erilaisiin harrastuksiin ja kerhotoimintoihin järjestämällä liikuntatapahtumia ja teemapäiviä omassa yksikössään tai kaikille ammattiopiston opiskelijoille. 8.3 Erityisopetus Erityistä tukea tarvitseva opiskelija on opinto-ohjauksen ja tukitoimien piirissä. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus-, tuki-, ja ohjauspalvelut on kuvattu OSAOn erityisopetussuunnitelmassa. (Opetussuunnitelman yhteisen osan liite 3 OSAO LTK ). Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tuen tarpeen kartoitus, päätösvalmistelu ja päätöksenteko EI ole opiskeluhuoltoa vaan pedagogista toimintaa. OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 17/33

18 8.4 Opiskeluhyvinvointisuunnitelma (opiskeluhuoltosuunnitelma) Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. (L 1287/2013) Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut (kuraattori-, psykologi- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut). Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona (L 1287/2013). HUOM! laki 1287/2013 ei koske ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan opiskelevia eikä yksityisopiskelijoita. Laki ei kuitenkaan kiellä järjestämästä myös aikuisopiskelijoiden opiskeluhuoltoa samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Kunnan velvoite opiskeluhuollon palvelujen järjestämisestä (kuraattori- ja psykologipalvelut) ei kuitenkaan koske näyttöperusteisia opiskelijoita. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. (L 1287/2013). Tämän OSAOn yhteisen opiskeluhuollon suunnitelman lisäksi jokaisella yksiköllä on opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelma. Yksikkökohtaisessa toimeenpanosuunnitelmassa ovat kirjattuna yksikkökohtaiset palvelut, periaatteet ja yksikön sisäinen työnjako. Toimeenpanosuunnitelmasta tehdään yksikönjohtajan viranhaltijapäätös Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointi Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointiin on sisällytetty sekä yhteisöllinen opiskeluhuolto että yksilökohtaiset palvelut. Yhteisöllinen opiskeluhuolto OSAOssa on kuvattu luvussa Yhteisöllinen opiskeluhuolto on opetussuunnitelman mukaista ehkäisevää ja ensisijaista toimintaa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä toimiville; henkilökunnalle, opiskeluterveydenhoidolle, kuraattoreille sekä psykologeille. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. (L 1287/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto on kuvattu luvussa Kokonaistarpeen arvioinnin lähtökohtana on nykytila-arviointi, jossa on tarkasteltu sekä olemassa olevia palveluja, että erilaisia opiskelijatietoja. OSAOlla on yksiköitä kuuden kunnan alueella. Yksikön sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen sekä opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä. OSAOn yksiköissä opiskelee noin 6500 opiskelijaa opetussuunnitelmaperusteisessa perustutkintokoulutuksessa, joista erityistä tukea tarvitsevia on tällä hetkellä 13,4 % ( tilanteen mukaan). Noin puolella erityistä tukea tarvitsevista syy on luokiteltu luokkaan muu syy. Tähän luokkaan sijoittuvat mm. sosiaaliset syyt, elämäntilanteen epävakaus, diagnoosin keskeneräisyys, päihdeongelmat sekä elämänhallintaan liittyvät ongelmat ja tämän ryhmän osalta erityisesti kuraattori on tärkeä tuki opiskelijoille. Monelle opiskelijalle psykologipalvelut ovat lisäksi tarpeellinen, ennaltaehkäisevä tukimuoto. Lisäksi arvioiden mukaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kokoinen joukko muita opiskelijoita tarvitsee OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 18/33

19 erilaisia tukitoimenpiteitä opiskeluunsa, mutta heillä ei ole erityisopetuksen perustetta ja sen tuomia tukimuotoja tai he eivät halua tätä määrittelyä. Ammattiopiston opiskelijoiden ikäjakauma on laaja ja he ovat kotoisin lähes koko Suomen alueelta. Oulun ja lähikuntien ulkopuolelta tulevat opiskelijat asuvat opiskelupaikkakunnalla kaukana kotoa ja todennäköisesti tarvitsevat enemmän myös opiskeluhuollon palveluja, koska kotikunnan palvelut ovat kaukana. Nykytilanteessa, kun kuraattoripalvelut on järjestetty pääosin OSAOn toimesta, opiskelijat pääsevät kuraattoripalveluihin pääsääntöisesti 7 työpäivän kuluessa ja kiireellisessä tapauksessa vuorokauden kuluessa, kuten uusi laki edellyttää ja koska kuraattoripalvelut on sijoitettu yksiköihin tai muuten lähelle opiskelijoita. Psykologi- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat sijaintikunnan järjestämissä paikoissa. Jokaisessa OSAOn yksikössä on vähintään yksi opinto-ohjaaja, joka koordinoi yksikön opinto-ohjauksen toteutumista ja ohjaa opiskelijoita. Yksikköön nimetään opiskeluhuollosta vastaava henkilö (esim. opinto-ohjaaja) joka seuraa opiskeluhuollon toteutumista. Resurssimäärittelyssä otetaan huomioon opinto-ohjauksen ja siihen liittyvien toimien lisäksi sekä yhteisöllinen opiskeluhuolto, yksilökohtainen opiskeluhuolto että yhteistyö oppilaitoksessa ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuraattoripalvelujen tarve sisältäen yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon, yhteistyön oppilaitoksessa ja yhteistyökumppaneiden kanssa, on arvioitu olevan: - Oulun yksiköt: 6 kokoaikaista kuraattoria, 85 % työajasta L 1287/2013 mukaiseen työhön, 15 % työajasta näyttöperusteisten opiskelijoiden ohjaamiseen - Muhos: 1 kuraattori, 50 % työajasta L 1287/2013 mukaiseen työhön, 15 % työajasta näyttöperusteisten opiskelijoiden ohjaamiseen; muuta työtä - Kempele: 1 kuraattori, 85 % työajasta L 1287/2013 mukaiseen työhön, 15 % työajasta näyttöperusteisten opiskelijoiden ohjaamiseen - Liminka: 25 % työajasta L 1287/2013 mukaiseen työhön - Pudasjärvi: 20 % työajasta L 1287/2013 mukaiseen työhön - Taivalkoski: 25 % työajasta L 1287/2013 mukaiseen työhön Kuraattori (opiskeluhuolto) tukee ja ohjaa opiskelijaa opiskeluun ja elämäntilanteisiin liittyvissä psyykkisissä ja sosiaalisissa ongelmissa ja tekee opiskelijan tilanteen kartoitusta, tuen tarpeen arviointia, sosiaalisen selvityksen tekemistä (koulunkäynti, opiskeluympäristö, toimintakyky, vointi ja jaksaminen, perhe- ja kotitilanne, kaverisuhteet, harrastukset, vapaa-aika, ) käy ohjaus- ja tukikeskusteluja sekä sopii koulunkäyntijärjestelyjä pitää yhteyttä ryhmänohjaajiin, opiskeluterveydenhuoltoon, huoltajiin ja opiskelijan tukiverkostoon ohjaa tarvittaessa muihin palveluihin OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 19/33

20 Psykologipalvelujen tarve sisältäen yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon, yhteistyön oppilaitoksessa ja yhteistyökumppaneiden kanssa, on arvioitu olevan: - Oulun yksiköt: 4 kokoaikaista psykologia - Muhos: 50 % yhden henkilön kokonaistyöajasta - Kempele: 70 % yhden henkilön kokonaistyöajasta - Liminka: 20 % yhden henkilön kokonaistyöajasta - Pudasjärvi: 15 % yhden henkilön kokonaistyöajasta - Taivalkoski: 20 % yhden henkilön kokonaistyöajasta Opiskeluhuollon psykologipalvelut sisältävät nuoren kehitykseen, oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvien kysymysten selvittelyä ja arviointia (neuvottelut, tutkimukset, lausunnot, tukitoimien ja opetusjärjestelyjen suunnittelu, yhteistyö muiden tahojen kanssa), opiskelijoiden yksilöllistä tukea ja ohjausta tunne-elämän kehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä pulmissa sekä tukea perheille nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. (L 1287/2013) (ks. myös OSAO opetussuunnitelman yhteinen osa, luku 3. Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta) Yhteisöllisiä opiskeluhuollon palveluja OSAOssa ovat edellä kuvatut ohjauksen palvelut ja toiminnot, (tiedottaminen, ryhmäyttäminen, ryhmänohjaus, opiskeluhyvinvointi, pedagogiset ohjauskeskustelut, ) sekä opetussuunnitelman mukaiset yhteiskuntavastuullisuus, perustehtävän toteuttaminen (osaamisen tuottaminen), sidosryhmäyhteistyö, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö, oppimisympäristöt (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen) sekä yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta. Yksikkökohtaiset yhteisöllisyyttä ja opiskeluhyvinvointia tukevat toiminnot ja palvelut määritellään tarkemmin yksikkökohtaisissa ohjauksen ja opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelmissa. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa ( alkaen) kuvataan tarkemmin, miten opetussuunnitelman mukaiset tutkinnon osat ja niiden sisällöt edistävät hyvinvointia. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja sen koordinaatiota alueellisesti ja OSAOssa ohjaavat seuraavat ryhmät: OSAOn, alueen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten sekä sijaintikuntien edustajista koostuva monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmän (alueellinen strategiaryhmä) tehtävänä on alueellinen suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi; ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa. Ryhmään kuuluu edustus sijaintikunnista ja koulutuksen järjestäjiltä. Lisäksi tarvittaessa mukaan kutsutaan asiantuntijoita esimerkiksi nuorisotoimesta, lastensuojelusta, poliisista, seurakunnasta. OSAOn ohjauksen ja opiskeluhuollon jaoksen (oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmän) tehtävänä on opiskelun ohjauksen ja tuen sekä opiskeluhuollon OSAOtasoinen suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi. Ryhmä kokoontuu kuukausittain lukuvuoden aikana, jäseninä edustajat yksiköistä ja opiskelijapalveluista: opiston johto, opintojen ohjaus, erityisopetus, kuraattori- ja psykologipalvelut. Ryhmään OPS Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma OSAO LTK Sivu 20/33