Lausunto lehtitilauksia koskevasta arvonlisäverolain muutosesityksestä

Transkriptio

1 Helsinki Valtiovarainministeriö Vero-osasto PL VALTIONEUVOSTO Viite: VM:n lausuntopyyntö , VM071:00/2011 Lausunto lehtitilauksia koskevasta arvonlisäverolain muutosesityksestä Viestinnän Keskusliitto, Aikakauslehtien Liitto ja Sanomalehtien Liitto (jäljempänä liitot) kiittävät mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta. Liitot toteavat lausuntonaan seuraavaa: Pääviestit 1. Liitot esittävät, ettei arvonlisäverolain muutosta toteuteta. Sanoma- ja aikakauslehtien kokonaisarvonlisäveroaste on tällä hetkellä 11 prosenttia, kun tilausmyynnin nollaverokannan ohella otetaan huomioon irtonumero- ja ilmoitusmyynnin 23 prosentin verokanta. Tilattujen lehtien arvonlisäverokannan nostolla 9 prosenttiin ei saavuteta tavoiteltua verotuottoa. Muutoksen seurauksena työpaikkoja menetetään lehti- ja painoalalla arviolta noin ja tämän lisäksi huomattavia määriä muilla toimialoilla. 2. Vuotuinen arvonlisäverokertymä ei tule olemaan tavoiteltu 90 miljoonaa euroa, sillä hallituksen esitysluonnoksessa oleva taloudellisen vaikutusten arviointi perustuu virheellisiin lähtökohtiin. Lehtimyynnin ja ilmoitusmyynnin supistuminen, kustantajien heikentyvät tulokset sekä kielteiset työllisyysvaikutukset huomioon ottaen verokannan noston taloudellinen vaikutus on kokonaisuutena arvioiden negatiivinen. Julkinen valta joutuu tulonsaajan sijasta maksumiehen rooliin. 3. Muutos vaikeuttaa kotimaisen julkaisutoiminnan toimintaedellytyksiä globaalin kilpailun puristuksissa ja vie pohjaa suomalaisen digitaalisen sisällöntuotannon kehittämiseltä. Muita yhteiskunnallisia vaikutuksia ovat tiedonvälityksen moniarvoisuuden heikentyminen, kielteiset kulttuuri- ja sivistysvaikutukset sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen. Ihmisten mahdollisuus saada tietoa erityisesti oman paikkakuntansa asioista heikkenee. Nämä vaikutukset on tuotava esille hallituksen esityksessä, jotta eduskunta voi tehdä ratkaisunsa tietoisena lainmuutoksen seurauksista. 4. Jos arvonlisäverolain muutosesitys vastoin ehdotustamme annetaan, liittojen vähimmäisvaatimukset ovat seuraavat: a. Muutos toteutetaan vaalikauden loppupuolella, kuitenkin ehdottomasti aikaisintaan , jotta lehdet pystyvät tekemään tarvittavat tekniset muutokset tilausjärjestelmiinsä. Osa lehdistä joutuu hankkimaan kokonaan uudet tilausjärjestelmät.

2 2 b. Verokannan nosto 9 prosenttiin on voimassa määräaikaisesti kaksi vuotta, minkä jälkeen verokanta palaa 0 prosenttiin. Nollaverokanta saatiin neuvoteltua Suomen liittymissopimukseen Euroopan Unioniin, koska panostaminen osaamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä moniarvoisen paikallisen lehdistön elinkelpoisuuteen pienellä kieli- ja kulttuurialueella nähtiin tärkeäksi. Nämä yhteiskunnalliset perusteet nollaverokannalle ovat yhä voimassa ja liittymissopimukseen neuvotellusta oikeudesta säilyttää nollaverokanta tulee pitää kiinni säätämällä poikkeuksellisen haastavaan taloudelliseen tilanteeseen liittyvä verokannan muutos määräaikaiseksi. c. Painettujen lehtien irtonumeromyynti ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetussa laissa tarkoitettujen verkkojulkaisujen myynti siirretään samaan verokantaan kuin painettujen lehtien tilausmyynti, jotta lehtien verokohtelu on yhdenmukainen myyntikanavasta ja julkaisumuodosta riippumatta. Näin turvataan moniarvoisen paikallisen lehdistön elinkelpoisuus pienellä kieli- ja kulttuurialueella ja edistetään alan työllisyyttä sekä ehkäistään yhteiskunnallista syrjäytymistä. HE-luonnoksen ydinsisältö Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että vähintään kuukauden ajaksi tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin sovellettava verokanta korotettaisiin 0 prosentista 9 prosenttiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2012 alusta. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovellettaisiin aikaisempaa lainsäädäntöä. Taloudelliset vaikutukset Sanoma- ja aikakauslehtitilausten siirtämistä nollaverokannasta 9 prosentin verokantaan perustellaan esitysluonnoksessa hallitusohjelmaan viitaten valtiontaloudellisilla syillä. Mitään muita perusteita muutokselle ei esitetä. Tavoitteena on saada noin 90 miljoonan euron vuotuinen verotulojen lisäys. Viestintäala arvioi verokannan noston lisäävän vuotuista verokertymää vain 13 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon lehtien tilaus- ja ilmoitusmyynnin supistumisen vaikutukset arvonlisäveron ja yritysveron tuottoon. Lisääntyvästä työttömyydestä aiheutuvat verotulojen menetykset ja kasvavat kustannukset vievät muutoksen nettovaikutuksen negatiiviseksi, arviolta yli 30 miljoonaan euroon. Sen sijaan, että julkinen valta saisi muutoksesta lisätuloja, se joutuukin maksumiehen rooliin. Veronkorotuksen siirtyminen kuluttajahintoihin. Hallituksen esitysluonnoksessa oletetaan korotuksen siirtyvän lähes täysimääräisesti kuluttajahintoihin. Liitot yhtyvät tähän arvioon.

3 3 Vuosien taantuman seurauksena lehtien liikevaihdot laskivat ja niiden kannattavuus heikkeni. Vuonna 2009 päivälehtien markkinoiden arvosta katosi 10 prosenttia ja aikakauslehtimarkkinoiden arvosta 8 prosenttia 1. Julkaisutoiminnan kustannuksia nostavat tällä hetkellä mm. lehdistöä koskevat tuoreet palkkaratkaisut. Toimituksellista henkilöstöä koskevan työehtosopimuksen palkkatasoa nostava vaikutus on 5,2 prosenttia sopimusaikana ja painotuotantoa koskevan työehtosopimuksen vaikutus 2,3 prosenttia sopimusaikana Myös jakeluhintojen nousu on ollut huomattava, kuluvana vuonna keskimäärin 10 prosenttia. Paineita lehtitilausten hintojen nostamiseen on siis olemassa jo ilman arvonlisäveron korotusta. Tilaus- ja ilmoitustuottojen väheneminen. Lehtien tilausmaksutulojen arvioidaan esitysluonnoksessa vähenevän noin 3 prosenttia. Arvio ei näkemyksemme mukaan pidä paikkaansa nykyisessä markkinatilanteessa. Arvio 3 prosentin levikinlaskusta antaa täysin virheellisen käsityksen verouudistuksen vaikutuksista valtion verotuloihin ja lehdistön työllisyyteen. Tilaajien hintaherkkyys on edellisen taantuman jälkeen lisääntynyt merkittävästi. Sanomanlehtien Liitto ja Aikakauslehtien Liitto ovat hallitusohjelman julkistamisen jälkeen selvittäneet lehtitilausten hintajoustoa 2. Tosiasiallinen hintajousto on tällä hetkellä huomattavasti suurempi kuin hallituksen esitysluonnoksessa mainitussa LVM:n selvityksessä oli arvioitu. Levikki- ja ilmoitustuottojen vähentymisen yhteisvaikutus heikentää lehtien kannattavuutta olennaisesti nykytilaan verrattuna. Sanoma- ja aikakauslehtien tuloista tilaus- ja ilmoitusmyynti muodostaa noin 90 prosenttia. Sanomalehtien Liitto on teettänyt Turun yliopistolla analyysin tilattavien sanomalehtien alvkannan nostamisen vaikutuksista kolmen keskisuuren maakuntalehden talouteen 3. Tulokset osoittavat, että levikkituottojen lasku 15 prosenttia ja ilmoitustuottojen lasku 12 prosenttia lyhyellä aikavälillä merkitsevät esimerkkilehtien vuoden 2010 keskiarvoliikevoiton euroa muuttumista euron liiketappioksi. Hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa todetaan verokannan korotuksen vaikutusten olevan erilaisia erityyppisille ja erikokoisille lehdille. Tämä arvio pitää paikkansa. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan suomalainen lukee päivittäin keskimäärin kahta sanomalehteä ja viikoittain keskimäärin kahdeksaa aikakauslehteä. Liittojen käsityksen mukaan veromuutoksen vakavimmat vaikutukset kohdistuvat toisaalta pieniin paikallisiin sanomalehtiin ja toisaalta tiettyihin aikakauslehtiryhmiin. Se, mistä lehdistä tilaajat käytännössä luopuvat, selviää varmuudella vasta verokannan korotuksen jälkeen. Muutoksen vaikutus arvonlisäverokertymään. Esitysluonnoksessa arvioidaan verokannan korottamisen merkitsevän noin 90 miljoonan euron vuotuista verotulojen lisäystä. Verojen kohdentumisen ja ennen lain voimaantuloa kertyvien ennakkomaksujen vuoksi verotulojen lisäyksen arvioidaan vuoden 2012 aikana olevan noin 53 miljoonaa euroa. 1 Tilastokeskus: Joukkoviestintämarkkinat OmnicomMediaGroup OMD: Hintajoustotutkimus, Sanomalehtien Liitto Taloustutkimus Oy: Aikakauslehtien tilaaminen jatkossa Alv:n korotuksen vaikutus tilaamiseen, Aikakausmedia Veijo Pönni: Tilattavien sanomalehtien alv-kannan nostamisen vaikutukset lehtien talouteen. Turun yliopiosto, BID Innovaatiot ja yrityskehitys

4 4 Vuotuinen verokertymäarvio 90 miljoonaa euroa ei tule toteutumaan, sillä arvion perusoletukset ovat virheelliset. Verokertymää pienentää toisaalta tilausmyynnin ja toisaalta ilmoitusmyynnin supistuminen. Ilmoitusmyynnin voidaan olettaa laskevan vähenevien lukijakontaktien perusteella. Liittojen arvion mukaan myynnin väheneminen nykyisestä pienentää kertyvää alv-verotuottoa noin 35 miljoonaa euroa. Tämä arvio perustuu mm. liittojen edellä mainittuihin hintajoustoselvityksiin. Muutoksen vaikutus yritysverokertymään. Veronkorotus tulee heikentämään voimakkaasti lehtien kannattavuutta. Edellä mainitun Turun yliopiston selvityksen nojalla jo suhteellisen pienikin lasku levikki- ja ilmoitustuotoissa voi johtaa tuloksen kääntymiseen tappiolliseksi. Vuonna 2009 sanomalehtien liikevaihto supistui 5,1 %. Tällöin nettotulos heikkeni 37,5 %. 4 Liitot arvioivat, että yritysverokertymä pienenee alv-korotuksen johdosta vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa. Heikentyvät tulokset vaikuttanevat lisäksi negatiivisesti myös osinkoverotuottoihin. Tätä vaikutusta ei ole otettu liittojen arviossa huomioon. Työllisyysvaikutukset Verokannan nostamisesta aiheutuvat työllisyysvaikutukset arvioidaan esitysluonnoksessa seuraavasti: Lehtitilausten ja ilmoitustulojen väheneminen voi heikentää alan työllisyyttä. Liitot arvioivat veronkorotuksen heikentävän lehti- ja painoalan työllisyyttä erittäin merkittävästi. Arviomme mukaan alalta tulee katoamaan noin työpaikkaa. Näkemyksemme pohjautuu siihen, että media-ja painoala työllistää tällä hetkellä noin henkilöä. Hintajoustotutkimusten tulokset huomioon ottaen arvio työpaikkojen menetyksistä liikkuu noin kymmenessä prosentissa. Veronkorotuksella on työllisyysvaikutuksia laajemminkin kuin vain julkaisu- ja painoalalla. Kun lehtitilausten määrä supistuu, sanoma- ja aikakauslehtipaperin ostot ja jakelutoiminta supistuvat vastaavasti. Henkilöstövaikutuksia olisi myös esimerkiksi lehtitilausten puhelinmyynnissä. Sanoma- ja aikakauslehdet ovat jakeluverkossa erityisesti haja-asutusalueella tärkeä osa kuormaa. Itellan arvion mukaan 20 prosentin pudotus volyymissä merkitsee henkilötyövuoden suuruista palkanmaksuvaran supistumista, mikä ennen pitkää näkyisi jakelun työpaikkojen karsimisena (HS ). Mielestämme on selvää, että jaettavien volyymien vähentyminen ja yksikkökustannusten nousu johtaisivat lehtien jakelukustannusten suunniteltua suurempiin korotuksiin, mikä kiihdyttäisi entisestään veronkorotuksesta syntyvää kielteistä kierrettä. Työpaikkojen vähentyminen supistaa ansioverotuloja ja kasvattaa työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Erään arvion (TEM) mukaan henkilön työttömyyden nettokustannukset 4 Graafisen alan taloustilasto, Turun kauppakorkeakoulu 2010.

5 5 olisivat noin - 45 miljoonaa euroa eli euroa per työtön. Harkittaessa arvonlisäverokannan nostoa myös nämä työllisyysvaikutukset tulisi ottaa huomioon. Yhteiskunnalliset vaikutukset Verokannan nostolla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka lakiesityksen jatkokäsittelyssä tulee ottaa huomioon. Suomalaisen lehdistön kilpailukyky. Veronkorotus heikentää kotimaisen lehdistön kilpailukykyä, erityisesti globaaleihin it-jätteihin nähden. Lehtien lukijakunnan supistuessa lehtien houkuttelevuus mainostajien silmissä heikkenee ja he suuntaavat markkinointipanostuksiaan muualle, esimerkiksi sosiaaliseen mediaan ja hakukonemarkkinointiin. Näillä alueilla markkinat ovat ulkomaisten toimijoiden käsissä (Apple, Google ym.) ja Suomen verottaja jää nuolemaan näppejään. Pidämme erikoisena, että hallitus heikentää omaehtoisesti kotimaisten yritysten kilpailukykyä ulkomaisiin kilpailijoihin nähden. Sananvapaus, demokratia ja kansalaisten yhteiskunnallinen aktiivisuus. Lehdistöllä on keskeinen rooli demokratiassa sananvapauden toteuttajana ja edistäjänä, yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon välittäjänä, julkisen keskustelun ylläpitäjänä ja aktivoijana sekä vallankäytön valvojana. Nämä ovat perusteita, joiden nojalla länsimaiset demokratiat tukevat lehdistön toimintaa mm. alennetuilla arvonlisäverokannoilla. Selvitysten mukaan sanomalehtien lukeminen lisää äänestysaktiivisuutta. Esimerkiksi edellisissä eduskuntavaaleissa vuotiaiden yleinen äänestysprosentti oli 57,2, mutta päivittäin painettuja lehtiä lukevien äänestysprosentti samassa ikäryhmässä oli 76,1 5. Lehdet siis lisäävät yhteiskunnallista aktiivisuutta. Siirtyminen nollaverokannasta 9 prosentin verokantaan heikentää lehtien mahdollisuutta toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä. Muutoksella on sananvapauteen liittyviä perusoikeusvaikutuksia, jotka on arvioitava hallituksen esityksessä. Lehtien resurssien supistuminen vaikuttaa kielteisesti tiedonvälityksen moniarvoisuuteen, kansalaisten saatavilla olevan viestinnän määrään ja laatuun sekä lehdistön rooliin vallan vahtikoirana. Kun nähtävillä on, että valtion verotulot eivät muutoksen myötä kasva, vaan taloudelliset nettovaikutukset ovat pikemminkin negatiiviset, sananvapauden tosiasiallinen kaventaminen ei mielestämme ole perusteltavissa. Kulttuuri, osaaminen ja kotimaiset kielet. Lehdistö on osa suomalaisen kulttuurin kenttää. Suomessa julkaistaan noin 200 sanomalehteä ja yli aikakauslehteä. Lukemisen kulttuuri on vahva, maailman huipputasoa. Lehdistöllä on tärkeä merkitys sivistyksen ja kansakunnan henkisen osaamispääoman kartuttajana. Lehdillä on lisäksi merkittävä rooli suomen ja ruotsin sekä vähemmistökielinä puhuttavien kielten kannalta. Verokannan noston vaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös kotimaisten kielten asema. Yhteiskunnallinen osallisuus ja eriarvoisuuden vähentäminen. Suomessa lehtien lukemisesta ei ole muodostunut yhteiskunnallisen eliitin toimintaa, vaan lehtiä lukee koko 5 Sanomalehtien Liiton tutkimus

6 6 kansa. Esimerkiksi sanomalehtiä lukee päivittäin yli 80 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Lukijamääriltään suurimmat aikakauslehdet tavoittavat yli miljoona lukijaa. Lehdet antavat myös vähempiosaisille kansalaisille mahdollisuuden pysyä kiinni yhteiskunnassa ja ympäröivän maailman tapahtumissa. Pienituloisten ihmisten herkkyys hinnankorotuksille on suurempi kuin suurituloisten. Verokannan noston myötä peruutettavista lehtitilauksista suhteellisesti suuremman osan tulevat tekemään pienituloiset ihmiset. Näin verokorotus lisää osaltaan yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Yhä suurempi osa suomalaisista jää netin keskustelupalstojen tietojen ja mielipidetulvan varaan. Yhteenveto ja ehdotukset Lehtitilausten arvonlisäverokannan nostolla on erittäin kielteisiä yhteiskunnallisia seurauksia, joita lainvalmistelussa ei tähän mennessä ole otettu huomioon. Muutoksen tavoitellut taloudelliset hyödyt eivät tehtyjen selvitysten valossa tule realisoitumaan, vaan muutoksesta aiheutuu kokonaisuudessaan julkiselle vallalle enemmän taloudellista haittaa kuin hyötyä. Näiden seikkojen valossa verokannan nostoa ei pidä toteuttaa. Jos lakiesitys kuitenkin päädytään antamaan eduskunnalle, esitämme verokannan korottamiseen liittyvien kielteisten seurausten lieventämistä seuraavin keinoin: 1. Lain voimaantuloa lykätään takapainotteisesti vaalikauden loppupuolelle, kuitenkin ehdottomasti vähintään saakka. Lehtien kustantajat ovat rakentaneet tilausjärjestelmänsä kymmenien vuosien aikana vakiintuneen nollaverokannan pohjalle. Verokannan nosto edellyttää tilausjärjestelmien päivittämistä. Osa lehdistä joutuu korvaamaan aiemman tilausjärjestelmänsä kokonaan uudella. Jos lopullinen päätös verokannan muuttamisesta tehdään eduskunnassa lähellä vuodenvaihdetta, lehdille on varattava kohtuullinen aika muutoksen käytäntöön viemiseen. 2. Arvonlisäverokannan korotus 9 prosenttiin toteutetaan määräaikaisena ratkaisuna. Suomen liittyessä Euroopan Unioniin nollaverokannalla tavoiteltavat yhteiskunnalliset päämäärät todettiin niin tärkeiksi, että liittymissopimukseen neuvoteltiin nimenomainen poikkeuskohta nollaverokannan säilyttämiseksi. Nollaverokannan yhteiskunnalliset perusteet ovat yhä olemassa. Säätämällä arvonlisäverolain muutos olemaan voimassa vain määräajan Suomi osoittaisi pitävänsä johdonmukaisesti kiinni liittymissopimuksesta ja toteuttavansa verokannan muutoksen vain poikkeukselliseen taloustilanteeseen liittyvänä väliaikaisena ratkaisuna. Esitämme verokannan muutoksen voimassaoloajaksi kahta vuotta. 3. Irtonumeromyynti muutetaan samaan verokantaan kuin tilausmyynti. Suomi on käsityksemme mukaan EU:n jäsenvaltioista ainoa, jossa alennettu verokanta koskee vain tilausmyyntiä. Muissa maissa alennettu verokanta koskee myös irtonumeromyyntiä. Ei ole johdonmukaista, että lehtimyyntiä arvonlisäverotetaan eri lailla eri myyntikanavissa. Samaa tuotetta pitäisi verotuksessa kohdella neutraalisti. Verokannan muutoksella ei ole suurta merkitystä valtiontaloudelle, sille irtonumeromyynti vuonna 2010 oli sanomalehdillä 96 miljoonaa euroa ja aikakauslehdillä 75 miljoonaa euroa.

7 7 4. Verkkolehdet muutetaan samaan verokantaan kuin painetut lehdet. Verkkolehdillä tarkoitamme laissa sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain mukaisia verkkojulkaisuja, joihin sovelletaan lain vastuujärjestelmää päätoimittajavastuineen. Toimituksellista sisältöä pitäisi verottaa samalla verokannalla julkaisukanavasta riippumatta. Yhteiskunnalliset perusteet alennetulle verokannalle ja nollaverokannalle ovat jakelutieriippumattomat. Esimerkiksi Ruotsissa valtiopäivien verovaliokunta on osuvasti todennut alennetusta arvonlisäverokannasta seuraavaa: Utskottet anser att det inom yttrandefrihetsområdet är särskilt viktigt att samma mervärdeskattetsats kan tillämpas på produkter som finns både i traditionella sammanhang och i en digital miljö. Det är innehållet som ska vara avgörande och inte publiceringsformatet eller distributionsformen. (Skatteutskottets utlåtande 2010/11:SkU25) Digitaalisessa muodossa julkaistavien lehtien myynti on tällä hetkellä hyvin vähäistä, minkä vuoksi muutoksen valtiontaloudelliset vaikutukset olisivat erittäin pienet. Lehtialan tulevaisuuden kannalta kyseessä on kuitenkin tärkeä muutos, sillä osa lehtien lukemisesta siirtyy painetusta lehdestä sähköisiin julkaisumuotoihin. Jos EU-sääntely muodostuu esteeksi muutoksen toteuttamiselle, Suomen tulisi sitoutua digitaalisen julkaisutoiminnan edistämiseen vaikuttamalla EU-sääntelyyn ja poistamalla siitä esteet sähköisten sisältötuotteiden alennetuille arvonlisäverokannoille. Viestinnän Keskusliitto ry Sanomalehtien Liitto ry Aikakauslehtien Liitto ry Valtteri Niiranen Håkan Gabrielsson Mikko Hoikka toimitusjohtaja vt liittojohtaja liittojohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset viestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, RadioMedia sekä televisioalan yritykset MTV MEDIA ja Sanoma Entertainment. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa:

8 8 Valtteri Niiranen Satu Kangas toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka puhelin puhelin matkapuhelin matkapuhelin Håkan Gabrielsson vt liittojohtaja puhelin matkapuhelin Mikko Hoikka liittojohtaja puhelin matkapuhelin