Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Hallinto. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Perustettu: 1996 Omistajat: Imatra Lappeenranta Lemi

Transkriptio

1 V U O SI K E R T O M US 2013

2 2 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on Etelä-Karjalan yhdeksän kunnan omistama jätehuoltoyh ö. Yh ön tehtävänä on huoleh a omistajakun ensa jätehuollon järjestämisestä, jä eiden käsi elystä ja hyötykäytön edistämisestä ympäristöystävällises sekä taloudellises tehokkaalla tavalla. Yh ön tavoi eena on kehi ää kokonaisvaltaises maakunnan asukkaiden jätehuoltoa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ei jaa osinkoa omistajilleen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Perustettu: 1996 Omistajat: Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolah Savitaipale Taipalsaari Liikevaihto: 10,30 M Asukasmäärä: Pinta-ala: 6873 km2, josta vesistöä 1610 km2 Hallinto Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminnan strategisesta suunni elusta vastaa hallitus. Hallitus valitaan vuosi ain yh ökokouksessa. Vuonna 2013 hallitus kokoontui yksitoista kertaa. Puheenjohtajana toimivat Kyös Harju ( saakka) ja Jukka Kärri.

3 Kukkuroinmäen jätekeskukselle myönnetään ympäristölupa Laatu- ja ympäristöjärjestelmille ISO 9001 ja ISO 4001 myönnetään ser fikaa t. Asukkaiden keskite y jä eenkuljetus alkaa Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Myös hyötyjätehuolto ja vaarallisten jä eiden vastaano opalvelut siirtyvät EKJH:n vastuulle näissä kunnissa. Ekopisteverkoston uudistaminen alkaa. Ruokolahdella ja Luumäellä avataan uudet jäteasemat Jä eiden vastaano o alkaa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa Työskentely toimintaalueen yhteisen jätestrategian luomiseksi aloitetaan yhdessä omistajakun en kanssa Savitaipaleella, Luumäellä ja Taipalsaarella siirrytään kuiva- ja biojä eiden keskite yyn kuljetukseen. Samalla asukkaiden hyötyjätehuolto ja vaarallisten jä eiden vastaano opalvelut siirtyvät EKJH:n vastuulle. Savitaipaleen jäteasema uudistetaan Asukkaiden keskite y jä eenkuljetus alkaa Lappeenrannassa ja Lemillä. Samalla näiden kun en hyötyjätehuolto ja vaarallisten jä eiden vastaano opalvelut siirtyvät EKJH:n vastuulle. Lemin jäteasema uudistetaan. Kuivajä een energiahyötykäy ö alkaa, ja siirtokuormausaseman rakentaminen aloitetaan Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Asukkaiden keskite y jä eenkuljetus alkaa Imatralla. Hyötyjätteiden keskite y kuljetus alkaa Imatralla, Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Ekopisteitä uudistetaan Lemillä ja Lappeenrannan Joutsenossa. OMISTAJAT HALLITUS YHTIÖ- KOKOUS TOIMITUS- JOHTAJA Hallinto Laatu ja ympäristö Käyttö ja vastaanotto hyötyjäte- Jäteasemat, huolto Logistiikka Talous 9 kuntaa Tiedotus ja neuvonta Hallitus Lappeenranta: Jukka Kärri, pj. Sirpa Nurkkala- Kilpiäinen Hanna Patrikainen Harri Renkonen Imatra: Urpo Tiainen Markku Pen käinen Luumäki: Päivi Kärmeniemi Taipalsaari: Anna-Liisa Pekkanen Rautjärvi: Teemu Europaeus Toimintapolitiikka Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa osakaskun en vastuulla oleva jätehuolto. Tavoi eenamme on tuo eiden ja palveluiden korkea laatu, henkilöstön hyvinvoin ja turvallinen työympäristö. Minimoimme ympäristökuormitusta vähentämällä jä een loppusijoitusta ja lisäämällä hyötykäy öä. Noudatamme voimassaolevaa lainsäädäntöä, meille myönne yjä lupia ja asetamme yhdessä sidosryhmiemme kanssa ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimimme kestävän kehityksen periaa een mukaises ja taloudellises. Kehitämme toimintaamme jatkuvas tavoi eenamme tyytyväinen asiakas. Varmistamme vaa musten täy ymisen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Kehitämme toimintatapojamme ja palvelujamme suunnitelmallises- siten, e ä toimintamme on turvallista ja vahinkoriskit sekä päästöt ympäristöön pienenevät. Tiedotamme ympäristönsuojeluun lii yvistä asioista sekä henkilökunnallemme e ä asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme. Käymme avointa keskustelua toimintaamme lii yvistä kysymyksistä. Edellytämme alihankkijoiltamme ja yhteistyöyrityksiltämme toimintaa joka tukee meitä laatu-, ja ympäristötavoi eiden saavu amisessa. Arvioimme jatkuvas toimintaamme lii yviä riskejä ja pyrimme poistamaan niitä. Henkilökunnan osaaminen varmistetaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Nouda amalla toimintapoli ikkaamme varmistamme yh ön kehi ymisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen.

4 4 Toimitusjohtajalta Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, omistajakunnat ja hallitus jatkoivat edelleen EKJH:n ja osakaskun en yhteisen jätestrategian mukaisten toimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa vuoden 2013 aikana. Tehtyjen päätösten mukaises Imatran alueen jätehuollon opera iviset tehtävät siirre in EKJH:n vastuulle EKJH:n vastuu lisääntyi edelleen mu a muutosvaihe halli in hyvin ja toiminta normalisoitui nopeas. Samalla myös Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kiinteistökohtainen hyötyjakeiden keräily siirtyi EKJH:n vastuulle. EKJH:n vastuualueen ekopisteverkoston uudistaminen eteni vuoden 2013 aikana. Lemin ja Joutsenon alueen ekopisteet uudiste in täysin ja ote in käy öön. Kierrätyskelvo oman kuivajä een siirtokuormausaseman ja siihen lii yvien ken äalueiden rakentaminen kilpailute in ja itse rakennustyöt alkoivat syyskuussa. Siirtokuormausasema ja kenttäalueet valmistuvat mennessä. Jo aiemmin EKJH:n vastuulle siirtyneillä alueilla toiminta on vakiintunut ja parhaita toimintamalleja on päästy harjoi elemaan ja kehi ämään käytännössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuosi 2013 Kasvun seli ää Imatran toimintojen siirtyminen EKJH:n vastuulle Tilikauden voi o oli euroa. Tilikauden tulos oli parempi kuin ennakoitu; tehokkaalla keskitetyllä kilpailutuksella sekä toimintojen tehostamistoimenpiteillä tulos saa in posi iviseksi. Investoinnit ja kehityshankkeet Investoin en kokonaismäärä likaudella oli euroa. Suurin investoin oli kuivajä een siirtokuormausasema. EKJH:n vastuualueen ekopisteverkoston uusimista jatke in vuoden 2013 aikana. Lemin ja Joutsenon alueen ekopisteet uudiste in täysin ja ote in käy öön. Strategiapäivityksen ja hallituksen päätöksen mukaises- kierrätyskelvo oman kuivajä een energiahyötykäy ö aloite in vuoden 2013 alusta; tonnia loppusijoitukseen menevästä kierrätyskelvo omasta kuivajä eestä ohjautui energiahyötykäy öön Riihimäelle Ekokemin voimalaitokselle. Vuoden aikana hyötykäy öä lisätään niin, e ä 2015 alusta koko asumisesta syntyvä kierrätyskelvoton kuivajätemäärä ohjautuu energiahyötykäy öön. Lisäksi kehitetään mahdollisia paikallisia jätemateriaalien hyödyntämismahdollisuuksia yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Kyseessä oli yh ön seitsemästoista likausi, mu a opera ivisten toimintojen osalta kahdestoista likausi. Yh ön liikevaihto oli euroa joka on noin 18 % suurempi kuin vuonna 2012.

5 5 Mika Suomalainen Toimitusjohtaja Toimintaympäristö Uuden jätelain mukaises peruste u Etelä-Karjalan jätelautakunta aloi toimintansa Viranomaistehtävien keski äminen yhdelle taholla on selkey änyt ja yhdenmukaistanut myös EKJH:n toimintaa. Etelä-Karjalan jätehuoltoa kehitetään hyvässä yhteistyössä koh jätelaissa ja asetuksissa esite yjä tavoi eita. Pakkausten täyden tuo ajavastuun alkaminen siirtyi muutamalla vuodella eteenpäin. Pakkausten täysi tuo ajavastuu tulee lisäämään EKJH:n ja pakkaustuo ajien välistä yhteistyötä kuntalaisille tarjo avissa palveluissa. Samalla kun EKJH:n alueen ekopisteverkostoa kehitetään ja uudistetaan yhteistyössä kun en kanssa, käydään neuvo eluja tuo ajien kanssa keräysverkoston hyödyntämisestä myös tuo ajien keräysvelvoi eiden täy ämiseen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat määri äneet jätehuoltostrategian laadinnan yhteydessä oman tahto lansa ja tavoi eensa jätehuollolle. Huolima a pitkästä ja hankalasta taipaleesta EKJH jatkaa edelleen sinnikkääs työtään kustannustehokkaan ja kaikkia kuntalaisia tasapuolises kohtelevan jätehuollon kehi ämiseksi ja ylläpitämiseksi toiminta-alueellaan omistajien tahdon mukaises. Vuoden 2013 aikana teh in viimeiset suuret opera iviset muutokset, joten EKJH:lle on nyt pääpiirteissään siirre y ne tehtävät jotka yhteisessä strategiassa on sovi u. Edessä on toimintojen vakiinnu aminen ja syntyneiden toiminta- ja yhteistyömallien jatkuva parantaminen ja kehi äminen. Tehdyt päätökset ekopisteverkoston k uusimisesta ja vo oman kuivajä een energiahyödyntämisestä nostavat myös kierrätyskel- k eteläkarjalaisen jätehuollon toimintamallit ja hyödyntämisprosen t kansainväliselle huipputasolle. Edelleen ala kiristyvät ympäristövelvoi eet ja lainsäädäntö ase avat omia haasteitaan EKJH:n toiminnan ympäristökuormituksen vähentämiselle, jätehuoltologis ikan ja materiaalivirtojen suunni elulle ja toteutukselle. Lopuksi Yhteisen tavoite lan määri äminen strategian laadinnan yhteydessä on helpo anut yhteistyötä henkilöstön, hallituksen, omistajien edustajien ja sidosryhmien kanssa. Toiminnan kehi ämiselle on selkeät päämäärät, kun tavoi eet ovat selvillä. Omistajakun en vuonna 2007 tekemien päätösten täytäntöönpano on viivästynyt usealla vuodella mu a toimintaa on pysty y kehi ämään johdonmukaises sekä hallitus. Tästä on hyvä jatkaa jatkuvan kehi ämisen ellä koh omistajien visioimaa keskite yä, kustannustehokasta, ympäristökuormitusta minimoivaa ja asukkaita tasapuolises kohtelevaa jätehuoltojärjestelmää. Usean vuoden jatkuvan muutoksen ja lisääntyneiden vastuiden jälkeen toimintojen vakiintuminen on vihdoin näköpiirissä; voimme siirtyä normaaliin opera iviseen toimintaan sekä jatkuvaan parantamiseen. Menneet vuodet ovat olleet todella raskaita mu a kaikesta huolima a olemme pystyneet saavu amaan toiminnalliset ja laadulliset tavoi eemme jälleen kerran; tästä haluan lausua vilpi ömät henkilökohtaiset kiitokset!

6 6 Henkilöstö Etelä-Karjalan Jätehuollon palveluksessa työskenteli vuoden 2013 lopussa yhteensä 32 henkilöä, joista pitempiä määräaikaisuuksia oli kaksi. Kesäajaksi palka in lisäksi seitsemän kesätyöntekijää. Toimitusjohtaja Mika Suomalaisen lisäksi yh össä työskenteli 19 toimihenkilöä ja 12 työntekijää. Naisia henkilökunnasta on 16 ja miehiä 16. Henkilökunnan keski-ikä oli 39 vuo a. Henkilökunta työskentelee pääasiassa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Kolme työntekijää työskentelee miehitetyillä jäteasemilla ja kaksi henkilöä kiertää tekemässä kunnossapito- ja siis mistöitä Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulla olevilla keräyspisteillä sekä toimi aa myytäviä jäteas oita ja mi aa as oiden siirtomatkoja. Koneurakoin a, kompostoin - ja kuljetuspalveluja sekä miehite yjen jäteasemien ylläpitopalveluja oste in ulkopuolisilta toimijoilta. Vuonna 2013 yh ön henkilökunta oli koulutuksessa yhteensä 61 päivää. Lähes koko henkilökunta osallistui vaarallisten jä eiden käsi elykoulutukseen, mikä järjeste in Ekokemin toimesta Kukkuroinmäen jätekeskuksessa huh kuussa. Työterveys ja turvallisuus Sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2013 yhteensä 170, mikä on 2,7 % kaikista työssäolopäivistä. Työtapaturmia ei sa unut vuonna 2013 yhtään. Työterveyshuollossa seura in jatkuvas henkilöstön työkykyä ja teh in säännöllisiä terveystarkastuksia. Työsuojelutoimikunta jatkoi toimintaansa neljä ä vuo a. Työhyvinvointi ja TYKY-toiminta Henkilöstön työhyvinvoin a ja työkykyä pyri in ylläpitämään ja parantamaan järjestämällä erilaisia yhteisiä tapahtumia ja tarjoamalla aikaisempien vuosien tapaan liikunta- ja kul uuriseteleitä henkilöstön käy öön. Kehityskeskusteluja pide in koko henkilöstön kanssa. Lisäksi suorite in työtyytyväisyyskysely, jonka tulokset käy in läpi ja esille nousseet kehi ämistarpeet huomio in. Elokuussa henkilöstö kävi seikkailemassa Atreenalin seikkailupuistossa ja laivaristeilyllä ruokailuineen Saimaan saaristossa. Liikunta- ja kul uuriseteleitä on tarjo u henkilöstölle en seen tapaan. Lisäksi henkilökunnalle tarjo in kevä alvella viikoi ain mahdollisuus osallistua ohja uun Pilates-tun in ja syksyllä ohjattuun liikuntasessioon.

7 7 Henkilöstötunnusluvut yksikkö Henkilöstön määrä ( ) henkilöä Henkilöstövuodet yhteensä 34, henkilötyövuo a (htv) Määräaikaisten osuus (htv:sta) % Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus 0,36 0,31 0,38 % Työsuhteen keskimääräinen pituus 5,9 5,5 5,4 vuo a Henkilöstön keski-ikä vuo a Naisten osuus % Miesten osuus % Työtapaturmat kpl Tapaturmapoissaolot 0 0,3 0,9 päivää/htv Sairauspoissaolot ,5 15,8 päivää/htv Työterveyshuolto /htv Työsuojelu /htv Koulutus /htv Virkistys ja TYKY-toiminta /htv

8 8 Palvelut Etelä-Karjalan Jätehuollon palveluihin kuuluvat jä eiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten vastaano o Kukkuroinmäen jätekeskuksessa sekä yhdeksän kunnan asukkaiden jä eenkuljetukset, ekopisteverkoston ylläpito, vaarallisten jä eiden vastaano o ja miehite yjen jäteasemien ylläpito. Etelä-Karjalan Jätehuolto hoitaa keskitetys myös toimintoihin lii yvän laskutuksen, asiakaspalvelun ja neuvonnan. Kuiva- ja biojätteiden keräys ja kuljetus Vuonna 2013 Etelä-Karjalan Jätehuolto hoi kaikkiaan yhdeksän kunnan - Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Taipalsaaren ja alkaen Imatran - asukkaiden kuiva- ja biojä eiden kuljetukset. Keskitetys kilpailutetun jä eenkuljetuksen piirissä oli näin ollen kaikkiaan asukasta ja lisäksi noin vapaa-ajan kiinteistöä. Kuljetuspalveluista on sopimuksia myös alueen yritysten kanssa. Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella jä eenkuljetusurakoitsijana on toiminut vuodesta 2009 alkaen HFT Environment. Savitaipaleella, Luumäellä ja Taipalsaarella jä eenkuljetusurakoitsijana on toiminut vuodesta 2010 alkean Jätehuolto Laine Ay. Lappeenrannan ja Lemin jä eenkuljetuksia ovat alkaen hoitaneet SITA Suomi OY, Lassila & Tikanoja Oy ja Jätehuolto Laine Ay. Kuiva- ja biojäteas oita pes in vuoden aikana kaikkiaan 4374 kpl. Hyötyjätteiden keräys ja kuljetus alken Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kiinteistökohtainen hyötyjä eiden keräily siirtyi EKJH:n vastuulle. EKJH kilpailu hyötyjä eiden keräyksen kunnan vastuulle kuuluvilta kiinteistöiltä ja urakoitsijaksi vali in LK-Service Oy. Taloyh öllä on velvollisuus järjestää kartonginkeräys, mikäli talossa on vähintään 10 asuinhuoneistoa ja lasin- ja metallinkeräys, mikäli talossa on vähintään 20 asuinhuoneistoa. Kartonkia kerä in vuonna 2013 kaikkiaan 472, metallia 219 ja lasia 198 kiinteistöltä. Loppuvuonna 2013 kilpailute in Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kiinteistökohtaisen hyötyjä eiden keräily, ja valmistel in keräyksen aloi amista vuoden 2014 alusta. Myös ekopisteiden tyhjennykset kilpailute in lähes koko toiminta-alueella. Ekopisteet Vuonna 2013 Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle tulivat Imatran hyötyjä eiden keräyspisteet. Näin ollen yh ön vastuulla on nyt koko toiminta-alueen yhdeksän kunnan hyötyjätepisteet. Tähtäimenä on uudistaa koko maakunnan hyötyjätekeräily ka avaksi ekopisteverkostoksi. Ekopisteverkoston uudistaminen eteni vuoden 2013 aikana siten, e ä Rautjärven 8 ekopiste ä, joiden asennus aloite in edellisenä vuonna, valmistuivat, Lappeenrannan Joutsenon alueella uudiste in 5 piste ä ja Lemillä 3 piste ä.

9 9 Pienmetalli Pakkauslasi Kartonki Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolah Savitaipale Taipalsaari Yhteensä Yhteensä, asukasta / keräyspiste Etelä-Karjalan Jätehuollon ylläpitämät ekopisteet Osa pakkasujä een keräyspisteistä kaupunkialueilla on pakkausjä een tuo ajien ylläpitämiä. Myös paperinkeräysverkosto on paperin tuo ajien järjestämä.

10 10 Miehitetyt jäteasemat Etelä-Karjalan Jätehuolto ylläpitää kaikkiaan seitsemää miehitettyä jäteasemaa toiminta-alueellaan. Lisäksi Taipalsaaren miehite yä jäteasemaa hoitaa Taipalsaaren kunta sopimuksesta. Ainoastaan Imatran kaupungin alueelta puu uu miehite y jäteasema, mu a tällaisen perustamiseksi on tehty alustavaa selvitystyötä sopivan ton n löytämiseksi. Etelä-Karjalan Jätehuollon ylläpitämillä jäteasemilla vastaanotetaan ko talouksien lajiteltua rakennusjäte ä, vaarallisia jä eitä, sähkölai eita sekä hyödynne äviä jä eitä kuten risuja ja puutarhajä eitä, energiajäte ä, metallia, kartonkia, paperia ja pakkauslasia. Jäteasemat ovat auki yhtenä - kolmena päivänä viikossa, paitsi Lappeenrannan Toikansuon jäteasema, joka on palvellut asiakkaita viitenä päivänä viikossa. Luumäen, Savitaipaleen ja Ruokolahden jäteasemilla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämät ympäristöluvat. Toikansuon, Lemin, Parikkalan ja Rautjärven jäteasemista on tehty ilmoitus ympäristönsuojelun etojärjestelmään uuden jätelain mukaises. Viranomaisille toimite avissa vuosiraporteissa ilmoitetaan ympäristölupien mukaises asemilla kerätyt jä eet, jätteiden määrät sekä minne jä eet on toimite u käsiteltäviksi tai hyödynne äväksi. Vaaralliset jätteet Vaarallisten jä eiden maksuton vastaano o on järjeste y jokaiseen Etelä-Karjalan Jätehuollon osakaskuntaan. Vaarallisten jä eiden vastaano o sijaitsee Etelä-Karjalan Jätehuollon ylläpitämillä miehitetyillä jäteasemilla. Ruokolahdella vaarallisten jätteiden vastaanotosta on sovi u paikallisen autokorjaamoyri äjän kanssa ja Imatralla jätealan yri äjän kanssa. Lappeenrannassa vastaano opisteitä on Toikansuon miehitetyn jäteaseman lisäksi Ylämaan jäteasemalla sekä Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Osa vaarallisten jä eiden vastaano opisteistä on korva u mobiilikeräyksillä, joissa Ekokemin auto päivystää muutaman tunnin ajan vastaano aen vaarallisia jä eitä. Lappeenrannan Joutsenoon järjeste in vuoden aikana kuusi kertaa mobiilikeräys, Imatralla kolme kertaa ja Parikkalan Niukkalassa kaksi kertaa. Kaikissa toiminta-alueen kunnissa järjeste in lisäksi kevään ja kesän aikana vaarallisten jä eiden keräyskierrokset yhteistyössä Ekokem Oy:n kanssa. Keräysauto pysähtyi kaikkiaan 125 keräyspaikassa, joissa vastaanote in yhteensä 101 tonnia vaarallisia jä eitä.

11 11 Vastaanotetut vaaralliset jätteet Miehitettyjen jäteasemien kävijät, kävijää / vuosi

12 Käsittely ja hyödyntäminen Etelä-Karjalan Jätehuollon tehtävänä on huoleh a omistajakun ensa vastuulla olevien jä eiden vastaano amisesta ja asianmukaisesta käsi elystä. Vastaano otoiminnot keskite y Kukkuroinmäen jätekeskukseen, joka sijaitsee Konnunsuolla, Lappeenrannassa. Vuonna 2013 Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vastaanote in yhteensä tonnia erilaisia jä eitä, josta 23 % oli tavanomaisen jä een kaatopaikalle loppusijoite avia jä eitä. Hyötyjä eitä toimite in muualle hyödynne äväksi tonnia ja tuo ajavastuujä eitä eri tuo ajayhteisöille 157 tonnia. Pilaantuneita maita vastaanote in vuonna 2013 yhteensä tonnia, joista vaarallisen jä een tasoiselle loppusijoitusalueelle sijoite in noin 43 tonnia. 905 tonnia pilaantuneita maita ote in käsi elykentälle, ja loput tonnia sijoite in tavanomaisen jä een loppusijoitusalueelle. Kuivajätteet energiaksi Vuoden 2013 alussa aloite in kuivajä een energiahyötykäyttöön toimitus. Vastaano opaikaksi valikoitui Ekokem Oy:n Riihimäen voimalaitos, joka käy ää jä eiden sisältämää energiaa kaukolämmön- ja sähköntuotantoon. Kuivajä een energiahyötykäy öön siirrytään vaihei ain siten, e ä vuonna 2013 energiahyötykäy öön päätyi noin kolmannes kuivajä eistä eli tonnia. Määrää kasvatetaan vaihei ain, ja vuonna 2015 energiahyötykäy öön toimitetaan koko asumisesta syntyvä kuivajätemäärä, noin tonnia. Kuivajä eet kuljete in pakkaavien jäteautojen kyydissä Kukkuroinmäen jätekeskukseen väliaikaiselle siirtokuormausasemalle, josta ne lasta in kauhakuormaajalla täysperävaunurekkojen kyy in. Viikoi ain Kukkuroinmäen jätekeskuksesta Riihimäelle läh keskimäärin 10 rekkakuormallista. Kuivajä eet, joita ei toimite u energiahyötykäy öön, loppusijoite in Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueelle. Katetun siirtokuormausaseman rakentaminen jätekeskuksen alueelle aloite in syksyllä Biojätteet maanparannukseen Etelä-Karjalassa biojä eiden laji eluvelvollisuus koskee kun en jätehuoltomääräysten mukaan kaikkia ko talouksia ja vapaa-ajan asuntoja. Kiinteistöt voivat lii yä taajama-alueilla biojä een erilliskeräykseen. Vaihtoehtona on myös biojä eiden omatoiminen kompostoin kiinteistöillä, mikä onkin yleistä etenkin haja-asutusalueilla ja omako asukkaiden keskuudessa. Kiinteistöiltä erilliskerätyt biojä eet käsitellään Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella Kekkilän kompostoin laitoksessa. Kekkilä tuo eistaa valmiin kompos n maanparannusaineeksi. Vuonna 2013 erilliskerä yä biojäte ä toimite in laitosmaiseen kompostoin in tonnia ja kun en jätevedenpuhdistamoilta lie eitä tonnia.

13 Tavanomaisen jä een loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2002 Tavanomaisen jä een loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2011 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2003 Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2002 Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2005 Pilaantuneiden maiden käsi elyalue, rakenne u vuonna 2001 Konehalli Kompostoin laitos, Kekkilä Oy Jälkikypsytysken ä, Kekkilä Oy Mullanvalmistusken ä, Kekkilä Oy Jätevesipumppaamo Jätevesien tasausaltaat, 3 kpl Hyötyjä eiden varastoin ken ä Pientuoja-asema Väliaikainen siirtokuormausasema kuivajä eelle ja energiajä een varastoloosi Rakenteilla oleva siirtokuormausasema ja rakennusjä eiden laji eluken ä Vaaka-asema Toimisto 13 Kukkuroinmäen jätekeskus Kukkuroinmäen jätekeskukseen vastaanotetut jätemäärät - Kokonaisala 135 ha Rakenne ua alaa 32 ha - Tavanomaisen jä een loppusijoitusalue a 6 ha - Pilaantuneiden maiden käsi ely- ja loppusijoitusalue 3,6 ha Eteläkarjalaisten jätteet Kuivajäte ä 150 kg/asukas, josta energiahyötykäy öön 61 kg/asukas - Biojäte ä 62 kg/asukas - Vaarallisia jä eitä 1,9 kg/asukas Kuivajätteen energiahyötykäyttö alkoi !

14 14 Kiinteistökohtainen keräys Aluekeräys Eko- ja hyötyjätepisteet Palvelu Kiinteistön omia tai useamman kiinteistön yhteisiä as oita (kimppa-as oita) Jäteyh ö vastaa as oiden tyhjentämisestä kilpailu amillaan hinnoilla Määrä keräyskohde a Maksu Jäteas an tyhjennystapahtumiin perustuva jätemaksu, joka määräytyy viranomaisen hyväksymän taksan mukaan Jätelaji Kuivajäte keräyspiste ä, joista useamman kiinteistön kimppoja 1647 kpl Biojäte keräyspiste ä, joista useamman kiinteistön kimppoja 451 kpl Kartonki 472 keräyspiste ä Lasi 198 keräyspiste ä Metalli 219 keräyspiste ä Palvelu Yh ön ylläpitämiä asumisessa syntyvän kuivajä een keräyspaikkoja Käy öoikeus ainoastaan vuosimaksun maksavilla asiakkaille Määrä 142 kpl ympärivuo sessa käytössä 8 kpl kesäkäytössä Maksu Kiinteä kiinteistökohtainen vuosimaksu, joka määräytyy viranomaisen hyväksymän taksan mukaan Jätelaji Kuivajäte 150 kpl Palvelu Yh ön ylläpitämiä alueellisia hyötyjä eiden keräyspisteitä Käy öoikeus kaikilla ko talouksilla Määrä 87 kpl Maksu Palvelun kustannukset katetaan vuosi aisella huoneistokohtaisella ekomaksulla Jätelaji Uudistetut ekopisteet: kartonki, lasi, pienmetalli ja paperi 54 kpl Lisäksi hyötyjätepisteitä: lasi 23 kpl, metalli 10 kpl ja kartonki 15 kpl

15 15 Vaarallisten jätteiden keräys Miehitetyt jäteasemat Kukkuroinmäen jätekeskus Palvelu Yh ön tai sopimuskumppaneiden ylläpitämiä vaarallisten jä eiden keräyspaikkoja, joihin voi toimi aa ko - ja maatalouksissa syntyviä vaarallisia jä eitä Määrä 21 sopimusapteekkia 1 jätekeskus 7 miehite yä jäteasemaa 4 muuta miehite yä piste ä 3 mobiilikeräyspaikkaa 125 kiertävien keräysten pysäkkiä Maksu Palvelun kustannukset katetaan vuosi aisella kiinteistökohtaisella ekomaksulla Jätelaji Ko - ja maatalouksien vaaralliset jätteet, kuten lääkejä eet, öljyt, akut, maalit, liuo met, torjunta-aineet Palvelu Yh ön ylläpitämiä keräyspaikkoja, joihin voi tuoda sellaista jäte ä, joka ei laatunsa tai kokonsa puolesta sovellu jäteas aan laite avaksi Määrä 8 kpl Maksu Hyötyjä eet, sähkölai eet ja vaaralliset jä eet veloitukse a Muu jäte viranomaisen hyväksymän taksan mukaan Jätelaji Hyötyjä eet, rakennus- ja kuivajätteet, energiajäte, kylläste y puu, sähkölai eet (6 asemalla), puutarhajä eet (6 asemalla), vaaralliset jä eet (7 asemalla) Palvelu Yh ön ylläpitämä jä eiden käsi elyja vastaano okeskus Määrä 1 kpl Maksu Vastaano ohinnaston mukaan Jätelaji Hyötyjä eet, rakennus- ja kuivajätteet, energiajäte, kylläste y puu, sähkölai eet, puutarhajä eet, vaaralliset jä eet, maa- ja kiviainekset, asbes, pilaantuneet maat, biojätteet, muut loppusijoite avat jä eet

16 16 Asiakaspalvelu Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle kuuluu maakunnan jä eenkuljetuksiin, jäteneuvontaan sekä Kukkuroinmäen jätekeskuksen ja kun en vastaano opalveluihin lii yvä asiakaspalvelu. Etelä- Karjalan Jätehuolto on määritellyt merki äväksi laatupäämääräksi hyvän asiakaspalvelun, mitä painote in myös käytännön asiakaspalvelussa. Asiakaspalveluhenkilöstölle järjeste in muun muassa asiakaspalvelukoulutusta. Asiakaspalvelua ja neuvontaa hoide in en stä enemmän myös sähköisten lomakkeiden ja sähköpos n välityksellä. Henkilökohtaista neuvontaa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa ja miehitetyillä jäteasemilla jatke in en seen malliin. Asiakaspalaute a seura in jatkuvas sähköisen Webropol-työkalun avulla. Asiakaspalau eita käy in läpi eri toimintoihin liittyvissä palavereissa ja myös huomioi in toimintojen kehi ämisessä. Tavoitteena tyytyväinen asiakas Yhteydenpito asiakkaisiin vilkastui vuonna 2013 en sestään, kun Imatran noin asukkaan jä eenkuljetuksiin lii yvä asiakaspalvelu siirtyi toukokuun alussa Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle. Samanaikaises siirtyivät myös taloyh öiden ja julkishallinnon kiinteistöjen hyötyjä eiden keskite y kuljetus Imatralla, Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle. Vuonna 2013 asiakaspalvelupuhelujärjestelmän kau a tuli yhteensä puhelua, mikä tarkoi aa keskimäärin 81 puhelua jokaisena työpäivänä. Puheluiden vastausprosen oli 79,1. Läpipäässeiden puheluiden keskimääräinen jonotusaika oli 56 sekun a ja puhelun kesto 3 minuu a 9 sekun a. Laskuja asiakkaille läh yhteensä noin kpl. Myös ne svujen kävijämäärät nousivat huoma avas. Eniten kävijöitä oli toukokuussa, noin kävijää. khf -sivujen kävijämäärät , kävijää / vrk

17 puhelua* 17 vastausprosentti 79,1 % jonotusaika (ka) 56 s puhelun kesto (ka) 3 min 56 s puhelun hinta (ka) 0,62 euroa** * Virka-aikana ma-pe klo 8-16 tulleet puhelut, joita asiakas ei ole katkaissut tekemä ä alkuvalikosta puhelun aihe a koskevaa valintaa ** Matkapuhelimesta soite aessa Viestintä ja neuvonta Jäteneuvonta on yksi Etelä-Karjalan Jätehuollon merki ävistä ympäristöpäämääristä. Jäteneuvonnalla tähdätään oikeanlaiseen laji eluun jo jä een syntypaikalla. Tavoi eena on, e ä energiahyötykäy öön päätyisi ainoastaan kierrätykseen kelvoton kuivajäte ja kierrätykseen kelpaavat jätejakeet toimite aisiin keräyspisteiden kau a hyötykäy öön. Jäteneuvontaa varten Etelä-Karjalan Jätehuolto ylläpitää ajantasaisia opasmateriaaleja. Tärkeä etokanava on myös yh ön ylläpitämät ne sivut, josta löytyy ka avas etoa kiinteistön jätehuollon järjestämisestä, erilaisten jä eiden laji elusta sekä vastaano opaikoista. Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vieraili vuoden aikana useita ryhmiä, yhteensä noin 200 henkilöä. Jäteyh ön toimintaa sekä jätehuoltoa esitel in erilaisissa neuvonta laisuuksissa, tapahtumissa ja messuilla. Yhteensä näin tavoite in suoraan noin 1800 henkilöä. Jätehuollon viranomaistehtävät siirre in vuoden 2013 alusta kunnista ja seudullisista ympäristötoimista koko maakunnan uudelle yhteiselle Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaiselle, joka koostuu kun en luo amushenkilöiden muodostamasta jätelautakunnasta. Viranhal joina toimivat jäteasiainpäällikkö sekä jäteasiamiehet. Uuden yhteisen viranomaistahon perustaminen selkey poikkeuslupien ja muiden käytäntöjen hoitamista sekä asiakkaiden e ä jäteyh ön osalta. Loppuvuonna 2013 yhteistyössä kun en ja jätehuoltoviranomaisen kanssa aloite in työstämään esitystä jätehuollon palvelutasosta vuoteen 2016 mennessä. Tärkeitä sidosryhmiä ovat myös jätekeskuksen naapurit, alihankkijat ja yhteistyöyritykset. Paikallismedia on avainasemassa yh- ön vies nnässä. Yh ön sisäisen vies nnän tärkein kanava on tomintakohtaiset, säännölliset palaverit. Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyö ja vies ntä eri sidosryhmien kanssa on tärkeää kun en omistamalle jäteyh ölle. Omistajakun en asiantun jaorganisaa oiden ja viranomaisten kanssa teh in vuoden aikana ivistä yhteistyötä, kun jätehuollon tehtäviä siirre in Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle ja suunnitel in jätehuollon kehitystä kunnissa sekä maakunnallisella tasolla.

18 18 Ympäristövastuu Kukkuroinmäen jätekeskuksella on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin ELY-keskus) vuonna 2001 myöntämä ympäristölupa. Jä eenkäsi elytoimintojen lupamääräysten tarkastamiseksi jäte in hakemus vuoden 2011 lopussa, joka on edelleen käsi elyssä. Päivite y lupa saataneen vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 ympäristölupahakemukseen lähete in täydennyksiä ja lisäyksiä uusien toimintojen osalta. Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristölupaan sisältyvät tavanomaisen jä een ja ongelmajätetasoisen jä een loppusijoitusalueet, vaarallisten jä eiden vastaano oasema, rakennus- ja hyötyjä eiden vastaano o- ja varastoalueet sekä pilaantuneiden maiden käsi elyken ä. Kekkilä Oy:n omistamalla kompostoin laitoksella ja kompostoin toiminnoilla on erillinen ympäristölupa. Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristöntarkkailua tehdään yhteistyössä Kekkilän kanssa. Luumäen, Savitaipaleen ja Ruokolahden jäteasemilla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämät ympäristöluvat. Toikansuon, Lemin, Parikkalan ja Rautjärven jäteasemista on tehty ilmoitus ympäristönsuojelun etojärjestelmään uuden jätelain mukaises. Viranomaisille toimite avissa vuosiraporteissa ilmoitetaan ympäristölupien mukaises asemilla kerätyt jä eet, jätteiden määrät sekä minne jä eet on toimite u käsiteltäviksi tai hyödynne äväksi. Raportoinnin yhteydessä ilmoitetaan myös mahdolliset asemilla vuoden aikana sa uneet poikkeus- ja häiriö lanteet sekä vaadittujen ympäristötarkkailujen tulokset. Vuoden 2013 aikana jäteasemilla ei tapahtunut poikkeus- tai häiriö lanteita. Toiminnasta ei aiheutunut myöskään melu-, haju- tai pölyhai aa, roskaantumista tai muuta hai aa ympäristölle. Peijonsuon jäteasemalta Savitaipaleelta toimite in keväällä pohjavesiputkesta otetun tarkkailunäy een tulokset viranomaisille vuosiraportoinnin yhteydessä. Vaikutukset ilmaan Kukkuroinmäen jätekeskuksella tavanomaisen jä een loppusijoitusalueelta aiheutuu ilmaan haju- ja kaatopaikkakaasupäästöjä, joita seurataan mi auksin, laskennallisilla arvoilla sekä ais nvaraises. Kaatopaikkakaasu sisältää pääasiassa metaania ja hiilidioksidia. Vuoden 2013 aikana suorite in yhteensä kahdeksan kaasumi austa kahdesta tarkkailupisteestä. Kaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 47 %. ja hiilidioksidipitoisuus 36 %. Kaasuntuotantopoten aalia arvioidaan tällä hetkellä Suomen Ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomioi eri jätemateriaalien biohajoavuuden. Varsinaisia tuo opoten aalin mi auksia voidaan tehdä vasta si en, kun käytöstä poistuneen loppusijoitusalueen pintarakenteita on ale u tehdä. SYKE:n laskentamallilla Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueen kaasuntuotantopoten aali koko toiminnan ajalta oli 471 tonnia metaania vuoteen 2013 mennessä. Metaanin tuotanto on loppusijoite uun jätemäärään nähden pienempi kuin Suomessa keskimäärin, mikä johtuu siitä, e ä Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueen ko talouksilla on ollut biojä een lajitteluvelvoite voimassa jo pitkään ja näin ollen biohajoavan jä een osuus (n. 51 % ) kaatopaikalle päätyvästä yhdyskuntajä eestä on huoma avas valtakunnallista keskiarvoa (n. 78 %) alhaisempi.

19 Merkittävät laatu- ja ympäristönäkökohdat: 19 Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueella muodostuneet metaanipäästöt Jäteneuvonta (Y ja L) Hyvä asiakaspalvelu (L) Jä eiden laadun varmistus vastaanotossa (Y ja L) Jä eiden siirtokuormaus (Y) Jä eiden loppusijoitus (Y) Hyötyjä eiden keräys ja käsi ely (Y) Jä eiden kuljetukset (L) Pumpa u vesimäärä m3/vuosi COD Cr, kg/vuosi BOD7 ATU, kg/vuosi Kokonaisfosfori, kg/vuosi Kokonaistyppi, kg/vuosi Ammoniumtyppi, kg/vuosi Kiintoaine Puhdistamolle johdettujen vesien kuormitus Etelä-Karjalan Jätehuollon henkilökunta seuraa jätekeskuksen hajujen leviämistä ympäristöön ja pitää niistä kirjaa. Lisäksi lähialueen asukkaat raportoivat mahdollisista hajuhaitoista. Jätteestä aiheutuvia hajuhai oja ehkäistään pei ämällä avoinna oleva täy öalue, mikä ehkäisee myös pölyämistä. Pölyhai ojen ehkäisemiseksi myös jätekeskuksen kentät ja et on asvaltoitu. Henkilökunnan tekemät hajuhavainnot vuonna 2013 koskivat kaikki Kekkilän kompostoin laitoksen toimintaa. Alueen asukkaille teh in keväällä hajuseurantakysely, jossa asukkaita pyyde in tarkkailemaan hajuja välisenä aikana ja kirjaamaan havainnot seurantalomakkeella. Seurantalomake pos tet- in 30 lähialueen asukkaalle, mu a yhtään seurantalomake a ei palautunut. Ilmastovaikutuksia aiheutuu myös jä eenkuljetuksista. Pääosa jä eenkuljetusten päästöistä muodostui asukkaiden kuiva- ja biojä eiden kuljetuksista. Näiden kun en keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä on pysty y muodostamaan ajorei t tehokkaiksi vähentäen ajokilometrejä ja minimoimaan kuljetusten ympäristövaikutukset. Yhdeksän kunnan asukkaiden jä eenkuljetuksista (Imatra alkaen) muodostui vuonna 2013 yhteensä ajokilometriä ja pol oainekulutus oli yhteensä litraa. Vaikutukset veteen Kaikki jä eiden kanssa kosketuksissa olevat vedet Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueelta kerätään ympäristöluvan mukaises talteen ja johdetaan puhdiste avaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Rankkasateita varten Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella on kolme avointa tasausallasta. Vuonna 2013 jätekeskukselta pumpa in jäteve ä yhteensä m3, mikä oli pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna., mu a kuormitus oli joidenkin parametrien osalta hieman suurempi. Valtaosa jätevesien kuormituksesta tulee Kekkilän kompostoin laitoksen prosessista ja jälkikypsytyskentältä. Kuormitusta aiheu avat myös loppusijoitusalueen suotovedet sekä varastoin ken ltä tulevat hulevedet. Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueen pohjavesiä tarkkaillaan viidestä pohjavesiputkesta, joista otetaan näy eet kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi kompostoin laitoksen rakenteellista ivey ä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Kekkilä Oy raportoi kompostoin laitoksen ympäristövaikutuksista erikseen. Jätekeskuksen ympäristön pintavesiä tarkkaillaan viidestä pisteestä, joista otetaan näy eet neljä kertaa vuodessa. Melu ja haittaeläimet Toimintojen melu aiheutuu pääasiassa liikenteestä ja jä eenkäsi elystä. Jä eiden kuljetuksista aihetui vuonna 2013 yhteensä yhdensuuntaista ajosuorite a Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Näistä raskasta liikenne ä oli kpl. Energiahyötykäy öön toimite avan kuivajä een kuormauksen ei tode u meluselvityksen perusteella nostavan Kukkuroinmäen jätekeskuksen melutasoja. Hai alintujen määrää ja lajistoa seura in säännöllisillä laskennoilla. Rauhoi ama omien lintujen määrän lisääntymistä pyritään hillitsemään ampumalla niitä paikallisten metsästysseurojen apua hyödyntäen. Myös ro a torju in jatkuvas tuholaistorjuntaan erikoistuneen yrityksen toimesta.

20 20 Taloudellinen vastuu Vuosi 2013 oli yh ön seitsemästoista likausi, mu a opera ivisten toimintojen osalta kahdestoista. Yh ön liikevaihto oli 10,3 euroa ja likauden tulos ,47 euroa. Etelä-Karjalan Jätehuolto ei jaa osinkoa yh öjärjestyksen 2 mukaan. Tilikauden tulos kirjataan edellisten likausien tulos lille. Tilikauden kokonaisinvestoinnit olivat euroa, joista merki ävin oli Kukkuroinmäen jätekeskuksen siirtokuormausaseman rakentaminen. Siirtokuormausaseman valmistuu kesällä Kuluneella likaudella Etelä-Karjalan Jätehuollon taloudellinen lanne säilyi vahvana. Siirtokuormausaseman investoin rahoite in osin korollisella vieraalla pääomalla, osin kassavaroin. Toimintokohtaisella ja ajantasaisella talousseurannalla pysty in järkeistämään ja tehostamaan toimintoja kustannustehokkaas. Arvio tulevasta kehityksestä Yh ön käsi elemä yhdyskunnista tuleva jätemäärä pysynee vuonna 2014 edellisen vuoden tasolla. Uuden jätelain vaa musten täy äminen vaa i edelleen panostuksia jä eiden materiaali- ja energiahyötykäy öön. Lisäksi suunni eilla oleva käsittelemä ömän orgaanisen jä een loppusijoituskielto ase aa vaa muksia jä een käsi elylle. Biologises käsiteltävän jä een määrän osalta suuria muutoksia ei ole edossa. Kompostoin laitoksen palvelusopimus on voimassa vuoteen Keskustelut on käynniste y Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa jätevesilie eiden ja biojä eiden uusista käsi elymenetelmistä. Lisäksi Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on useita hankkeita käynnissä lii yen EKJH:n hallinnoimiin jätevirtoihin. Merki ävimmät epävarmuustekijät lähivuosina lii yvät hankintapäätöksiin, lainsäädännön muutoksiin ja uusien käsi elytekniikoiden (jä een kierrätys ja energiahyötykäy ö) käy ööno oon. Lainsäädännön kau a tulevat ukemmat käsi elyvaa mukset, kuten biohajoavan jä een loppusijoituskielto ja sivutuoteasetus, nostavat käsi elylaitosten vaa mus- ja tätä kau a myös kustannustasoa. Talouden tunnuslukuja Oste ujen palvelujen osuus liikevaihdosta 51,86 % - Henkilöstökulut liikevaihdosta 14,9 % - Jäteveron osuus liikevaihdosta, 9,0 % - Taseen loppusumma Liiketulos 2,71 % liikevaihdosta - Omavaraisuusaste 51,0 % - Tilikauden tulos ,47

21 21 Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Liiketoimminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot likauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen satunnaisia eriä Tulos ennen linpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoerien muutos Tuloverot TILIKAUDEN TULOS , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,02 3, ,71

22 22 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Ainee omat hyödykkeet Muut pitkävaiku eiset menot Ainee omat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinna Aineelliset hyödykkeet PYSYVÄT VASTAAVAT Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyn saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,02

23 23 Tase VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Edellisen likauden tulos Tilikauden voi o / tappio Oma pääoma Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Tilinpäätössiirtojen kertymä Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitosksilta Pitkäaikainen vieraspääoma Lyhytaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitosksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieraspääoma Vieras pääoma VASTATTAVAA , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,02

24 YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Hulkonmäentie Konnunsuo Asiakaspalvelu puh Lisä etoja vuosikertomuksesta antavat: Toimitusjohtaja Mika Suomalainen puh , Tiedo aja Mari Ilvonen puh ,