JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/ /201

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "22.9.2011 JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/00.01.02.03/201"

Transkriptio

1 1 (2) Valtiovarainministeriö JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/ /201 Valtiovarainministeriö on varannut Espoon kaupungille mahdollisuuden antaa lausuntonsa kahdesta kokonaisarkkitehtuuriluonnoksesta - julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista sekä valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurista. Espoon kaupunki pitää tärkeänä ja välttämättömänä sitä, että koko julkinen hallinto on mukana kokonaisarkkitehtuurityössä. Organisaatiomme on jo aiemmin ollut mukana tekemässä sekä hyödyntänyt valtiovarainministeriössä tehtyä hyvää arkkitehtuurityötä. Espoon kaupungin arkkitehtuurin hallintamalli on tehty yhdessä KuntaIT:n kanssa ja sen edelleen kehittämisessä ja hyödyntämisessä voimme käyttää hyväksi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnosta. Lausuntokierroksella oleva luonnos on laaja ja siihen perehtyminen vaatii aikaa ja tarkkuutta. Joitakin asioita on esitetty useampaan kertaan ja myös osittain ristiriitaisia kohtia löytyy. Selkeyttä parantaisi jos esitystä voisi lyhentää, dokumentteja yhdistää ja päällekkäisyyksiä poistaa. Luonnos sisältää varsin kattavasti kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet. Kuitenkin, esim. rahoitukseen ja hyötyihin liittyvät esitykset puuttuvat kokonaan ja organisointi- sekä resursointisuunnitelmat ovat puutteellisia. Rahoitusmallin ja hyötyarvioinnin lisääminen esitykseen on välttämätöntä siksi, että julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin päätavoitteena tulee olla tuottavuuden ja vaikuttavuuden oleellinen parantaminen. Lisäksi aikataulut ovat luonnoksessa päivittämättä. Epäselväksi jää myös, miten hallintamalli liittyy julkisen hallinnon toimintamalliin ja päätöksentekoon. Espoon kaupungin kehittämisen painopisteet - ja siten myös tarve selkeälle, ohjaavalle arkkitehtuurille - ovat seuraavilla alueilla: asiakaspalvelut (erityisesti sähköinen asiointi), MDM ja tietoarkkitehtuuri, sosiaali- ja terveystoimi sekä tietoliikenne. Korostamme erityisesti tietoarkkitehtuurin tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Myös kunnille relevanttien toiminnallisten kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Hallintamalli on pääosin toimiva mutta siihen liittyy muutamia kysymysmerkkejä. Esitetyllä kohdealuejaolla varsinkin valtiosektorin osalla näyttäisi olevan päällekkäisiä rakenteita ja toisaalta kuntasektorin puolella seututaso puuttuu kokonaan. Espoon kaupungin nykyinen hallintamalli on sovitettavissa luonnoksessa esitettyyn. ESPOON KAUPUNKI PL 11, ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD PB 11, ESBO STAD

2 2 (2) Kuntien osallistuminen valmisteluun vahvalla panoksella on välttämätöntä, jotta arkkitehtuureilla pystytään ohjaamaan palvelutoimintaa. Suurilla kaupungeilla on parhaat mahdollisuudet osallistua arkkitehtuurityöhön. Espoon kaupunki haluaa ja on valmis osoittamaan resursseja KA-työhön. Espoon kaupunki keskittyy lausunnossaan ainoastaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin - jätämme valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin muutaman yleisen kommentin varaan. Yksityiskohtaiset kommentit ja korjausehdotukset on esitetty oheisessa liitteessä. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

3 LIITE: Espoon kaupungin kommentit ja korjausehdotukset julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnokseen Yleisiä huomioita Espoon kaupunki on aiemmin antanut lausunnon valtiovarainministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja yhteentoimivuudesta. Tässä lausunnossa otettiin kantaa myös julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurisuunnitelmiin. Osana yleisiä huomioita Espoon kaupunki haluaa tuoda uudelleen esille antamansa lausunnon kokonaisarkkitehtuuria ja erityisesti hallintamallia koskevat kohdat: - Valtiovarainministeriön kokonaisarkkitehtuurin pitäisi ohjata riittävällä tarkkuudella myös ministeriöiden kehittämistyötä. Valtiovarainministeriön tulisi koota strategisten kehittämiskohteiden kokonaisuus ja priorisoida tietohallinnon kehittämistä sekä huolehtia riittävistä resursseista. - Kunnilla tulisi olla mahdollisuus riittävästi vaikuttaa kehittämiskohteiden priorisointiin, jotta ne palvelevat kuntien palvelujen kehittämistä ja tuottavuutta. - Arkkitehtuurien tulisi olla joustavia, kehittyviä ja niiden tulisi tukea innovatiivisia ratkaisuja. - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta on kokoonpanoltaan laaja ja se ohjaa kuntia antamalla yhtenäisyyttä tukevia suosituksia. Lakiehdotuksen 6 :n mukaan JUHTA antaa myös kokonaisarkkitehtuurin. Sekä suositukset että arkkitehtuuri voidaan säätää velvoittaviksi. JUHTAn kokoonpanosta ja päätöksenteosta säädetään kuitenkin erikseen myöhemmin asetuksella. Asetusta säädettäessä tulee ottaa huomioon kuntien erilaiset mahdollisuudet toteuttaa säännöksistä aiheutuvia velvoitteita. JUHTA:n valmistelulle pitää turvata riittävät resurssit, osaaminen ja rahoitus. Kuntien pitää voida osallistua valmisteluun vahvalla panoksella. - Suurilla kaupungeilla on parhaat mahdollisuudet tietohallinnon kehittämiseen, joten niillä tulisi olla kokoaan vastaava määrä edustajia sekä neuvottelukunnassa että valmistelussa. - Viranomaisen on suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa määräajassa, mutta valtion ohjeistuksen osalta määräaika puuttuu. Velvoitteen tulisi alkaa vasta siitä, kun valtion ohjeistus on annettu. - Valtiovarainministeriön tulisi kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen lisäksi määrittää ne järjestelmät, prosessit ja rajapinnat, joiden tulee olla teknisesti yhteentoimivia muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa. - Valtiovarainministeriön tulee tukea kuntia arkkitehtuurien laatimisessa. Valtiovarainministeriö voisi edistää kuvauksien ja arkkitehtuurien noudattamista tarjoamalla asiantuntijatukea kuntien ratkaisujen arkkitehtuurien mukaisuuden arviointiin.

4 Arkkitehtuuriperiaatteet - luku 1: periaatteita voi soveltaa kaikissa julkisen hallinnon organisaatioissa mutta periaatteen 1 mukaan ne ovat pakollisia vain valtionhallinnon organisaatioissa? - periaate 1, kohtaan vaikutus voisi lisätä että yhteistyökumppaneiden osalta periaatteiden noudattamista ohjataan tarjouspyynnöillä sekä hankinta- ja yhteistyösopimuksilla aina tapauskohtaisesti erikseen - periaate 2: mitä tarkoitetaan läpinäkyvyydellä tässä yhteydessä? Hankkeiden julkisuus on eri asia ja myös se, että hankkeita ja ratkaisuja hallitaan koko julkisessa hallinnossa mahdollisimman tehokkaasti. Jälkimmäinen edellyttää nykyistä paljon parempaa projekti- ja ratkaisuhallintaa mikä on eri asia kuin läpinäkyvyys. Myöskään pelkkä dokumenttien olemassa olo ja saatavuus eivät riitä - vaaditaan yhteistä hallintaa. Tätä voisi edistää KA-hallintamallin ja siihen liitetyn yhteisen projekti- ja ratkaisuhallinnan avulla. - periaate 6: toimintatapojen tulee olla yhdenmukaiset. Olisi parempi muotoilla seuraavasti: Toimintamallien tulee olla yhteensopivat ja mahdollisimman yhdenmukaiset. Niissä on aina kun mahdollista käytettävä yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita. Tärkeä muutosehdotus tähän: toimintatavan sijaan toimintamalli - periaate 8, vaikutus: tietojen yhteiskäytössä on otettava huomioon tieturva- ja tietosuojavaatimukset - periaate 11, selitys: tietojärjestelmien kehittämisen tai hankinnan on perustuttava toiminnan vaatimuksiin (ei toiminnallisiin.). - periaate 12, vaikutus: Toimintamallien yhdenmukaistaminen.. (ei toimntatapojen ). - periaate 13, selitys: Tietojärjestelmien on tuettava toimintojen yhteentoimivuutta ja mahdollistettava tarvittaessa tietojen yhteiskäyttö. Alkuperäinen vaatimus (Tietojärjestelmien on oltava yhteentoimivia toistensa kanssa) on mahdoton vaatimus. - periaate 15: otsikko voisi olla vaikka Huolehdi hyvästä toimittajahallinnasta. Minimoi toimittaja riippuvuus antaa väärän kuvan asiasta. - periaate 15, selitys: ensimmäinen kappale on huono. Sen voisi kirjoittaa seuraavasti: Hyvällä toimittajahallinnalla sekä käyttämällä arkkitehtuurin, standardien mukaisia avoimia ratkaisuja vähennetään riippuvuutta yhdestä teknologiasta tai yksittäisistä tuotetoimittajista. - periaate 15, peruste: toinen kappale (Riippuvuus yksittäisestä.) on huonosti muotoiltu. Ehdotus korvaamaan kappaleen: Hyvällä toimittajahallinnalla ja selkeällä arkkitehtuurilla voidaan vähentää keskittymistä liian harvoihin teknologioihin ja toimittajiin. - periaate 16, peruste: olisi parempi sanoa seuraavasti: Avoin lähdekoodi ja vapaa ohjelmisto ovat yksi keino edistää kilpailua. - periaate 18. Tämä pitää joko jättää pois tai kirjoittaa uudelleen. Tällaisena se tekee julkisesta hallinnosta ikuisen seurailijan ja on lisäksi hankintalain kanssa ristiriidassa. Otsikkona voisi mieluummin olla: Huomioi teknologian elinkaari. Sisällön pitäisi antaa tilaa myös innovatiivisille, ihan uusille ratkaisuille silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Perusteissa viimeinen kappale (Tuen saaminen kotimaasta ) ei ole mahdollinen vaatimus. Sen sijaan siitä, miten nopeasti ja esim. millä kielillä tukea tulee saada, voidaan vaatimuksia esittää aina erikseen ja tarkoitukseen sopivasti kilpailutuksissa mutta yleisiä periaatteita ei tästä kannata ottaa tähän mukaan. Hallintamalli Useassa kohdassa todetaan että esim. arkkitehtuuriryhmä tekee päätöksiä, linjauksia ja taltioi tuotokset yhteiseen dokumenttivarastoon. Hallintamalliin liittyen olisi hyvä selventää: - miten eri ryhmien päätökset muuttuvat lopullisiksi ja virallisiksi, julkisen hallinnon organisaatioita sitoviksi päätöksiksi (tietohallintolaki, JHS, JUHTA, valtiovarainministeriö, valtioneuvosto jne.)? - millä aikataululla (kuinka nopeasti) päätökset saadaan aikaisiksi? - kuka vastaa ja ylläpitää dokumenttivarastoa? Onko se yhteinen kaikille KA-tasoille (esim. alas yksikkötasolle asti)?

5 3 Julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallinnan päätöksentekotasot Kappaleessa sanotaan: Julkisen hallinnon arkkitehtuuri sisältää toimintoperusteisen kohdealueorganisoinnin lisäksi myös organisaatiomuodon perusteella jäsentyvän hallintosektorikohtaisen arkkitehtuurityön. Tekstissä ei missään määritellä kunnolla kumpaakaan termiä (kohdealue ja hallintosektori) mutta kuvan 4 perusteella voi olettaa hallintosektorin tarkoittavan kuntasektoria ja valtionhallintoa sekä niiden eri organisaatioita. Tämä jako (kohdealue, hallintosektori) voisi olla perusteltu mutta koska julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kohdealueet on toisessa dokumentissa määritelty noudattaen tarkasti organisaatio- ja sektorirajoja, ei jako ole perusteltu. Kappaleen 3 mukaisia kohdealueita (toimintoperusteisia) ei ole luonnoksen missään osassa määritelty joten hallintamalli on ristiriidassa luonnoksen muiden osien (kohdealueet, arkkitehtuuriperiaatteet) kanssa. Kohdealueet on joko määriteltävä uudelleen (toimintoperusteisesti) tai sitten jakoa kohdealueisiin ja hallintosektoreihin muutettava siten, että vain hallintosektorit jäävät jäljelle Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan organisatorinen rakenne Luonnoksessa ehdotettu hallintamalli on pääosin perusteltu - jos edellä esitetty päällekkäisyys kohdealueiden ja hallintosektoreiden välillä saadaan ratkaistua ja kohdealueet muutettua toimintalähtöisiksi. Jos kohdealueet taas säilyvät luonnoksen mukaisina on hallintamallissa ainakin valtionhallinnon osalta päällekkäisiä rakenteita. Kuntasektorin hallintamallissa on kaksi tasoa: kuntasektori ja kuntaorganisaatio. Tasot ovat oikeat mutta useiden kuntien ja kuntayhtymien kohdalla on tarve käsitellä arkkitehtuuriasioita myös seudullisesti. Tällaista toimijaa ja tasoa ei mallissa ole. Seudullisen toimijan tarve korostuu erityisesti terveydenhuollon kohdalla (vrt. TAPAS-projektin alueellinen viitearkkitehtuurityö) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinnan roolit Vastuutahosta todetaan että se asettaa johtoryhmän ja toimii ryhmän puheenjohtajana. Lisäyksenä olisi kaikissa vastaavissa kohdissa hyvä todeta että puheenjohtaja on myös kokonaisarkkitehtuurin sekä prosessien omistaja. Arkkitehtuuriryhmän tehtäväluetteloon tulisi lisätä viestintä, koulutus ja dokumentointi Kohdealueen ja hallintosektorin arkkitehtuurin hallinnan roolit Tässä todetaan että kohdealueiden vastuutahot on kuvattu toisessa dokumentissa. Myös hallintosektorin vastuutahot tulisi kuvata (esim. mikä on koko kuntasektorin vastuutaho?) 6 kokonaisarkkitehtuurin kytkentä julkisen hallinnon johtamiseen Tekstissä todetaan aivan oikein että arkkitehtuurikuvaukset toimivat strategisen ja taktisen suunnittelun tukena. Mutta kuva 13 esittää asian toisin ja väärin. Kuvassa ka-suunnitteluprosessi tuottaa pohjan TTSsuunnittelulle. Näin ei ole eikä ole syytä olla vaan strategiaprosessista tuotetaan pohjat TTS:lle ja arkkitehtuurit ohjaavat työtä omalta osaltaan. Olisi hyvä vetää arkkitehtuurilaatikko ketjun sivuun. Myös toteutuksen laatikkoa kehittämiskohteet ja hankkeistus voisi muuttaa siten että siitä jätetään hankkeistus pois. Kehittämistä ohjataan ja tehdään strategiajohtamisen ja projektihallinnan menetelmin mutta se ei kuulu tähän kuvaan Arkkitehtuuritoiminnan johtaminen Olisi hyvä lisätä ja korostaa että johtamisprosessin omistaa aina KA-vastuutaho. Varsinkin arkkitehtuuriryhmien mutta myös johtoryhmien työ vaatii jäseniltä merkittävää panostusta. Tätä olisi selvyyden vuoksi arvioitava jo tässä vaiheessa sekä työmäärän että kustannusten näkökulmasta.

6 Tarvittavista panoksista ja resursseista olisi hyvä olla käsitys jo silloin kun ka-hallintamalli hyväksytään mutta viimeistään silloin, kun eri ryhmiin aletaan kiinnittää organisaatiosta jäseniä, henkilöitä. Julkisen hallinnon tavoitteena on sen toiminnan tehokkuuden merkittävä lisääminen ja taloudellisten hyötyjen saavuttaminen. Tavoitteet tulee ilmaista, niiden tulee ohjata KA- toimintaa ja niiden toteutumisen seurantaa varten tulee asettaa mittarit, joiden avulla toimintaa voidaan arvioida myös julkishallinnon sisällä Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Tässä ehdotetaan että muutostekijöitä käsitellään vuositasolla vuosikellon mukaisesti. Menettely on aivan liian hidas Vuosikello Vuosikello ei sovi ka-työhön koska suurin osa tehtävistä pitäisi olla jatkuvaa toimintaa, ei kerran vuodessa tapahtuvia aktiviteetteja. Siksi nk. vuosikelloa voidaan käyttää ainoastaan sovittamaan ka-työtä hallinnon vuosirytmiin mm. budjetointiin liittyen. Vuosikello ei ole enää tänä päivänä, jolloin muutos ja kehittäminen on jatkuvaa toimintaa, oikea työkalu systematisoida arkkitehtuurin kehittämistä, toimeenpanon suunnittelua jne. Vuosirytmissä on huolehdittava ainoastaan riittävästä rahoituksesta eli siitä, että budjetointiprosessiin on esiteltävissä tarvittavat suunnitelmat ja perustelut. Tästä syystä ehdotamme esitetyn kaltaisesta, perinteisestä ja jäykästä vuosikellosta luopumista kokonaan. Sen sijaan edellä mainitut rahoitukseen varmistamiseen liittyvät tehtävät voidaan ajoittaa kalenterivuodelle mutta muilta osin aktiviteetit, varsinaiset työt, suunnitellaan ja tehdään jatkuvina (arvioinnit, tarpeiden kerääminen, konkretisointi projekteiksi, kuvaaminen, suunnitelmien tarkentaminen jne.) Arkkitehtuurilinjaukset Neljään tasoon jakamisen voisi hyvin vähentää kolmeen tasoon ja yhdistää kaksi viimeistä (best practise ja case study). Arviointimalliin tulisi lisätä kustannus-hyötyarviointi. Vähintään on tehtävä arvio kustannusvaikutuksista Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen viitekehys Neljännessä kappaleessa sidotaan kehittämistoimenpiteet vuosikelloon. Kappaleen 7.5. ehdotuksen mukaisesti tämä tulisi muuttaa ja jättää vuosikello pois Viestintä ja koulutus Viestintä ja koulutus on esitetty hyvin. Tästä puuttuu ainoastaan tieto siitä, kuinka laajana koulutus toteutetaan ja millä periaatteella se rahoitetaan. Tämä selviää jos yleisemmin esitetään KArahoitussuunnitelma ja sen osana arkkitehtuuriryhmän rahoitusmalli Arkkitehtuurityön seuranta ja jatkuva kehittäminen Jatkuvan kehittämisen malli on oikea mutta tekstissä on heti kuvan 18 alla epäloogisuus: siinä todetaan että jatkuvaa kehittämistä tehdään vuosikellon mukaisesti. Jos tehdään jatkuvaa kehittämistä, on luovuttava vuosikellomallista, kuten aiemmin olemme ehdottaneet. Korostamme vielä, että arkkitehtuurityötä ei ole mitään syytä sitoa kalenterivuoteen, vuosirytmiin tai vuosikelloon. Ainoastaan tietyt osat (lähinnä budjetointi) on toistaiseksi tarpeen sitoa vuosirytmiin. Yhtenä alaotsikkona on vuosiraportointi, joka myös pitäisi muuttaa siten, että luovutaan vuosisidonnaisuudesta (sille ei ole esitetty mitään perusteita) ja jätetään frekvenssistä päättäminen perustettaville ryhmille. Raportointiin tulisi lisätä

7 myös vaikuttavuus ja kustannus-hyötyraportteja - vähintään kustannuksia on syytä seurata, arvioida ja raportoida säännöllisesti. JHKA kohdealuejako KA:n kohdealuejako on tehty ministeriörakenteen mukaisesti. Kunnan toiminnot asettuvat näihin kokonaisuuksiin, joskin toiminnot voivat poiketa tästä rakenteesta. Esimerkiksi hyvinvointipalveluja voi olla sivistys- ja kulttuurialueella. Rakenteen tulisi olla palvelulähtöinen. Kuntien kannalta keskeisiä kohdealueita ovat hyvinvointi- ja terveys, opetus ja kulttuuri sekä ympäristö ja yhdyskuntarakenne. Myös muilla kohdealueilla on kuntien toimintaa puolustusta ja ulkosuhteita lukuun ottamatta. Tärkeätä on huolehtia, että kuntien kannalta keskeiset toiminnot sisältyvät kohdealueisiin ja että arkkitehtuurit kuvataan siten, että ne palvelevat prosesseja organisaatiorakenteista riippumatta. Rajauksia tulee tarpeen mukaan tarkistaa, kun työ lähtee liikkeelle ja sisällöt tarkentuvat. Kuntien osallistuminen kohdealueiden arkkitehtuurityöhön on olennaista, koska pääosa palveluista tuotetaan kunnissa. JHKA työssä on ohjattava KA-työtä siten, että painotukset ja rajaukset ovat kuntia palvelevia ja ratkaisuista tulee yhteen sopivia. Kohdealuerakenteessa ei ole otettu kantaa seututasoisiin arkkitehtuureihin. Tämä tulisi lisätä kuvauksiin. Hierarkiatasoja arkkitehtuureissa muodostuu melko paljon. Hallittavuuteen ja ymmärrettävyyteen tulee panostaa. Dokumentaatiossa käytetään termiä hallintosektori, jolla tässä tarkoitetaan valtion hallintoa ja kuntasektoria. Olisi selkeämpää käyttää suoraan näitä dokumentaatiossa. Dokumentaatiossa tulisi selkeämmin määritellä ydintoiminnot ja tukitoiminnot ja että ajatuksena on, että ydintoiminnot kuvataan kohdealuetyössä ja kuntasektorin KA kattaa vain johtamisen ja tukitoiminnot. Kuntasektorin KA:ssa määritellyt viitearkkitehtuurialueet vastaavat pääosin kuntien tarpeita. Hankinnat ja logistiikka puuttuu viitearkkitehtuureista. Käyttövaltuushallinta on kovin eritasoinen viitearkkitehtuuri, joskin monissa kunnissa juuri nyt pohdinnassa ja varmasti juuri sellainen alue, jossa ei ole eroja kuntien välillä ja jota yhteinen määrittely tukee. Tärkeätä on saada työ käyntiin ja konkreettisia tuloksia, joiden perusteella voidaan malleja ja toimintatapaa kehittää. Kohdealueen tehtävät Kohdealueen tehtävissä esim. kohdassa 4.4. tulisi olla paremmin näkyvissä kytkentä toiminnan kehittämiseen. Kuvaukset ovat termeiltään kovin ict-tyylisiä. Toiminnan kehittäjille nämä eivät kovin helposti avaudu - josko ict-asiantuntijoillekaan. Voisiko aineistosta koota johdon ja kehittäjien käyttöön selkokielisen version ydinasioista? Ehdotamme, että JHKA:n omistaja laatii aineistosta tällaisen version ja että kuntien johdolle järjestetään aiheesta tilaisuus. KA-työn onnistumisen kannalta on olennaista, että KA-työ saadaan osaksi johtamista ja arkkitehtuurityöhön osallistuvat toiminnan asiantuntijat. Kohdassa 5.6. todetaan, että kuntasektorin arkkitehtuurikuvaukset ovat luonteeltaan suosituksia luovia ja että niiden ohjausvaikutus perustuu toteutettujen kuvausten luomaan informaatioon, jota kunnat voivat hyödyntää kehitystyössään. Kuitenkin pari kappaletta myöhemmin todetaan toisaalta, että jos kehittämiskohde löytyy julkisen hallinnon yhteisestä arkkitehtuurista, tulee kuntasektorin noudattaa arkkitehtuurin suunnittelussa julkisen hallinnon KA-kuvausten linjauksia. Olisi hyvä tehdä mahdollinen sitovuus täysin selväksi - nyt tilanne on hyvin ristiriitainen. Lisäksi jos kuntia velvoittavia kohtia on mukana, on selvästi kuvattava se prosessi miten velvoittavuus syntyy (päätöksenteko, asetukset, lainsäädäntö).

8 Kehittämispolku Kehittämispolun aikataulu tulee päivittää ajantasaiseksi. Osassa tehtäviä määräaika on jo ohitettu. Dokumentaatiosta puuttuu kokonaan työmääräarvioinnit ja muiden kustannusten arviointi sekä ehdotukset kustannusvastuista. Työmäärät ovat suuria ja työn vaatimaan resursointiin pitää pystyä varautumaan kunnissa. JHKA:n omistajan tulee huolehtia, että myös kohdealuetyöhön on varauduttu vastuutahojen budjeteissa. Kohdassa 4.1. on kuvattu kehittämispolun ohjaus ja seuranta. Tässä ei mainita, mikä taho hyväksyy esimerkiksi kehittämispolun. Tämän tulee olla johtoryhmässä päätettävä asia. (on ehkä hallintamallissa) Kunnilla pitää olla mahdollisuus osallistua kehittämispolun määrittämiseen ja esimerkiksi niiden keskeisten projektien päättämiseen, joille tehdään ensimmäiseksi arkkitehtuurin mukaisuuden arviointi. Kohdealueiden arkkitehtuurityön käynnistäminen nopeasti on tärkeää kuntien kannalta, koska niissä kuvataan ydintoimintojen arkkitehtuureja. Priorisoinnissa ja alueiden määrittelyssä tulee kuntien olla vahvasti mukana. Suurilla kaupungeilla on parhaiten voimavaroja arkkitehtuurityöhön, joten niiden mukanaolo valmistelussa ja päätöksenteossa tulee varmistaa. Tarpeiden kysely julkishallinnon organisaatioilta ei välttämättä tuo hyvää tulosta, koska asia on vaikea ja vaatii yhteistä keskustelua. Dokumentaatiossa hahmotettu tuki ja koulutus KA-työtä tekeville on hyvä. Sille on tarvetta myös kunnissa. Parhaiten tuki toimii, kun se liittyy konkreettiseen arkkitehtuurityöhön. Lisänä tukitoimissa olisi hyvä olla auditointipalvelu, jolla varmistettaisiin tuotettujen dokumentaatioiden laatu ja arkkitehtuuriin sopivuus. Kehittämispolussa ei ilmene miten kohdealueiden arkkitehtuurityötä ohjataan. Johtoryhmän tulee ohjata ja seurata myös kohdealueiden työn kohdentumista ja etenemistä ja varmistaa, että niiden myötä JHKA toteutuu ja kehittyy. Tärkeätä on huolehtia, että kunkin alueen omistaja nimetään nopeasti ja työ suunnitellaan sovitusti ja laajassa kohdealueen toimijoiden yhteistyössä. Kehittämispolun tehtävissä tulee varmistaa, että mukana ovat ne toimijat, joiden toimintaan ko työ vaikuttaa. Tilastoinnin ja perustietovarantojen viitearkkitehtuurityössä tulee olla mukana tietojen tuottajat ja hyödyntäjät. Kunnat tuottavat runsaasti tietoa, mutta tuotettavat tilastot eivät usein vastaa tarpeita ja toisaalta on yhdessä sovittava kerättävästä tiedosta. Tietojen saannin tulisi olla kunnille maksutonta. Toiminta-arkkitehtuurin viitearkkitehtuuri olemassa olevien kuvausten pohjalta voidaan vain tunnistaa kehittämistarpeita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen rakenteet ovat muuttumassa, joten erityisesti sillä alueella on tarpeen kuvata tavoitetilaa, joka on organisaatiorakenteista riippumatonta ja tukee asiakaslähtöistä palvelua. Kuvaamisen pitää saada mukaan toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat toimijat. Kehittämispolun tehtävien sijoittuminen kokonaiskuvaan olisi hyvä esittää esim. rengastamalla se arkkitehtuurin alue, johon ko. työ tuo sisältöä (toiminnot, tiedot, tj-palvelut,, teknologia ja toisaalta onko kyseessä periaatelinjaus, käsitteellinen, looginen vai fyysinen taso). Tietoarkkitehtuuri Dokumentti on ilmeisesti vanhempi kuin mitä päivämäärä ( ) kertoo. Olisi syytä tarkistaa ja korjata virheet (esim. kohdassa esitetään metatietojen vastuutahoksi JIP:sta jota ei ole olemassa). Sama virhe toistuu sivulla 39. Tämä väärä tieto dokumentissa saa kysymään myös että onko koordinoinnin vastuutahoksi ehdotettu VM enää ajankohtainen ehdotus? Myös muu organisatorinen pohdinta olisi syytä jättää pois (mm. tietohallintovirasto).

9

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT kokonaisarkkitehtuuri PATINE 18.8.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit,

Lisätiedot

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu

Korkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu Korkeakoulujen IT-päivät 2010, 12.10.2010, Joensuu Mika Karjalainen, Silver Planet Oy 2010 Silver Planet Oy 1 Sisältö Kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti 2010 Silver Planet Oy 2 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin Kuntasektorin arkkitehtuuriryhmä Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Versio 1.0 19.12.2013 Helsinki 2013 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Arkkitehtuurin hallinta... 3 2.1 Arkkitehtuurin päätöksentekotasot...

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin KA KA Pohjois-Savon tietohallintostrategiassa Varkauden kaupungin KA

Kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin KA KA Pohjois-Savon tietohallintostrategiassa Varkauden kaupungin KA Kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin KA KA Pohjois-Savon tietohallintostrategiassa Varkauden kaupungin KA Jarmo Heinonen ICT-päällikkö Kuntasektorin KA Kuntasektorin KA Organisointi Kuntaliitto toimii kuntasektorin

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

toimeenpanosuunnitelma

<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano 25.5.2011 Arja Terho Käsittely Valtioneuvostolta eduskunnalle 11/2010 Eduskunta: Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon 12/2010 Hallintovaliokunnan lausunto

Lisätiedot

TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti

TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti Liite 2 30.12.2011 Versio: 1.01 12.9.2011 2 (15) 1. Referenssihallintamallien vertailu 1.1. Tarkasteltavat hallintamallit Julkisen hallinnon KA-hallintamalli

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Turun seudun KA- koulu

Turun seudun KA- koulu Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja tilanne

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja tilanne Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja tilanne Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa - seminaari Kuopio 4.12.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Asemakaavat ja arkkitehtuurit. 1.4.2011 Kyösti Könönen

Asemakaavat ja arkkitehtuurit. 1.4.2011 Kyösti Könönen Asemakaavat ja arkkitehtuurit 1.4.2011 Kyösti Könönen Sisältö Mitä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurilla? Miksi kokonaisarkkitehtuureja kehitetään? Mitä ministeriö tekee ja mitä virastot tekevät? Mitä

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri

Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kurttu- seminaari 2.10.2012 Tiina Pesonen tietojohtaja STM Tavoitteet arkkitehtuuri on terveyden ja hyvinvoinnin toiminnan, siinä tarvittavien

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Kasvatus, esi- ja perusopetus, toinen asete (lukio- ja ammatillinen) sekä aikuiskoulutus Kurttu seminaari 30.9.2013 Leena Kononen 1 Yhteistyön

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Versio 1.1 18.6.2012 Kokonaisarkkitehtuurihankkeen ohjausryhmä Laatua ja liikettä 2017 tavoitetila Strategiansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto on

Lisätiedot

KA-osaamisen jalkauttaminen Ylä-Savossa

KA-osaamisen jalkauttaminen Ylä-Savossa KA-osaamisen jalkauttaminen Ylä-Savossa Eira Isoniemi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pirjo Juvonen Ylä-Savon ICT-palvelut Oy Ylä-Savo Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmen kaupunki Kiuruveden kaupunki Sonkajärven

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. OKM:n toimialan tietohallinnon johtoryhmä 22.3.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. OKM:n toimialan tietohallinnon johtoryhmä 22.3.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT kokonaisarkkitehtuuri OKM:n toimialan tietohallinnon johtoryhmä 22.3.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Esityksen sisältö Tietohallintolaki Julkisen ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurit

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku

JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku JHS 181 Julkisen hallinnon standardisalkku Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 1.11.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Termit ja määritelmät... 2 4 Standardisalkku...

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston toimintakertomus 2013-2/2016

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston toimintakertomus 2013-2/2016 Toimintakertomus VM006:03/2013 366/00.01.00.01/2013 JulkICT-osasto 15.1.2016 JHKA-sihteeristö Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston toimintakertomus 2013-2/2016 Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma FT, tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jaakko.Riihimaa@seamk.fi GSM 040-8304104 Kokonaisarkkitehtuurimalli: yleishavaintoja

Lisätiedot

Asettamispäätös 1 (5) VM130:02/2015 VM/959/ / Julkinen. JulkICT-osasto

Asettamispäätös 1 (5) VM130:02/2015 VM/959/ / Julkinen. JulkICT-osasto Asettamispäätös 1 (5) VM130:02/2015 VM/959/00.01.00.01/2016 23.6.2016 Julkinen JulkICT-osasto Julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin (JHKA) työryhmä Julkisen hallinnon toimintaympäristö on

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA ValtioExpo 15.5.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen neuvotteleva virkamies Hannu Ojala Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

JHS-jaoston työpaja. Agenda ja sisältö

JHS-jaoston työpaja. Agenda ja sisältö JHS-jaoston työpaja Agenda ja sisältö 23.8.2013 Agenda Klo 9.00 10.00: JHS jaoston toiminnan tavoitteet jaostokaudelle Mitä tavoitteita toiminnalla tuetaan Miten valittua tavoitetta tuetaan suositusten

Lisätiedot

Pohjois-Savon tietohallintostrategia 2012-2015

Pohjois-Savon tietohallintostrategia 2012-2015 30.11.2011 1 Sisältö Strategian kohde Maakunnan ICT-toiminnan toiminta-ajatus ja visio Strategiset muutostekijät Kokonaisarkkitehtuuri merkittävänä muutostekijänä Strategiset painopistealueet Strateginen

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

Avoimuus ja yhteentoimivuus

Avoimuus ja yhteentoimivuus Avoimuus ja yhteentoimivuus Yhteentoimivuutta avoimesti 16.2.2012 Lappeenranta Tommi Karttaavi Yhteentoimivuus Mitä se on? Mitä yhteentoimivuus tarkoittaa? TTL:n ATK-sanakirja» Järjestelmien kyky viestiä

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi

YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi Muodostaminen ja toteutus Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Mitä tuotteenhallinta käsittää? - Yhteiset toimintatavat ja prosessit, joilla tuotteen ylläpito

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa KAOS-tilaisuus: SOTE-toiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri ti 21.10 Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija

Lisätiedot