JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/ /201

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "22.9.2011 JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/00.01.02.03/201"

Transkriptio

1 1 (2) Valtiovarainministeriö JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/ /201 Valtiovarainministeriö on varannut Espoon kaupungille mahdollisuuden antaa lausuntonsa kahdesta kokonaisarkkitehtuuriluonnoksesta - julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista sekä valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurista. Espoon kaupunki pitää tärkeänä ja välttämättömänä sitä, että koko julkinen hallinto on mukana kokonaisarkkitehtuurityössä. Organisaatiomme on jo aiemmin ollut mukana tekemässä sekä hyödyntänyt valtiovarainministeriössä tehtyä hyvää arkkitehtuurityötä. Espoon kaupungin arkkitehtuurin hallintamalli on tehty yhdessä KuntaIT:n kanssa ja sen edelleen kehittämisessä ja hyödyntämisessä voimme käyttää hyväksi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnosta. Lausuntokierroksella oleva luonnos on laaja ja siihen perehtyminen vaatii aikaa ja tarkkuutta. Joitakin asioita on esitetty useampaan kertaan ja myös osittain ristiriitaisia kohtia löytyy. Selkeyttä parantaisi jos esitystä voisi lyhentää, dokumentteja yhdistää ja päällekkäisyyksiä poistaa. Luonnos sisältää varsin kattavasti kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet. Kuitenkin, esim. rahoitukseen ja hyötyihin liittyvät esitykset puuttuvat kokonaan ja organisointi- sekä resursointisuunnitelmat ovat puutteellisia. Rahoitusmallin ja hyötyarvioinnin lisääminen esitykseen on välttämätöntä siksi, että julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin päätavoitteena tulee olla tuottavuuden ja vaikuttavuuden oleellinen parantaminen. Lisäksi aikataulut ovat luonnoksessa päivittämättä. Epäselväksi jää myös, miten hallintamalli liittyy julkisen hallinnon toimintamalliin ja päätöksentekoon. Espoon kaupungin kehittämisen painopisteet - ja siten myös tarve selkeälle, ohjaavalle arkkitehtuurille - ovat seuraavilla alueilla: asiakaspalvelut (erityisesti sähköinen asiointi), MDM ja tietoarkkitehtuuri, sosiaali- ja terveystoimi sekä tietoliikenne. Korostamme erityisesti tietoarkkitehtuurin tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Myös kunnille relevanttien toiminnallisten kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Hallintamalli on pääosin toimiva mutta siihen liittyy muutamia kysymysmerkkejä. Esitetyllä kohdealuejaolla varsinkin valtiosektorin osalla näyttäisi olevan päällekkäisiä rakenteita ja toisaalta kuntasektorin puolella seututaso puuttuu kokonaan. Espoon kaupungin nykyinen hallintamalli on sovitettavissa luonnoksessa esitettyyn. ESPOON KAUPUNKI PL 11, ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD PB 11, ESBO STAD

2 2 (2) Kuntien osallistuminen valmisteluun vahvalla panoksella on välttämätöntä, jotta arkkitehtuureilla pystytään ohjaamaan palvelutoimintaa. Suurilla kaupungeilla on parhaat mahdollisuudet osallistua arkkitehtuurityöhön. Espoon kaupunki haluaa ja on valmis osoittamaan resursseja KA-työhön. Espoon kaupunki keskittyy lausunnossaan ainoastaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin - jätämme valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin muutaman yleisen kommentin varaan. Yksityiskohtaiset kommentit ja korjausehdotukset on esitetty oheisessa liitteessä. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

3 LIITE: Espoon kaupungin kommentit ja korjausehdotukset julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnokseen Yleisiä huomioita Espoon kaupunki on aiemmin antanut lausunnon valtiovarainministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja yhteentoimivuudesta. Tässä lausunnossa otettiin kantaa myös julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurisuunnitelmiin. Osana yleisiä huomioita Espoon kaupunki haluaa tuoda uudelleen esille antamansa lausunnon kokonaisarkkitehtuuria ja erityisesti hallintamallia koskevat kohdat: - Valtiovarainministeriön kokonaisarkkitehtuurin pitäisi ohjata riittävällä tarkkuudella myös ministeriöiden kehittämistyötä. Valtiovarainministeriön tulisi koota strategisten kehittämiskohteiden kokonaisuus ja priorisoida tietohallinnon kehittämistä sekä huolehtia riittävistä resursseista. - Kunnilla tulisi olla mahdollisuus riittävästi vaikuttaa kehittämiskohteiden priorisointiin, jotta ne palvelevat kuntien palvelujen kehittämistä ja tuottavuutta. - Arkkitehtuurien tulisi olla joustavia, kehittyviä ja niiden tulisi tukea innovatiivisia ratkaisuja. - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta on kokoonpanoltaan laaja ja se ohjaa kuntia antamalla yhtenäisyyttä tukevia suosituksia. Lakiehdotuksen 6 :n mukaan JUHTA antaa myös kokonaisarkkitehtuurin. Sekä suositukset että arkkitehtuuri voidaan säätää velvoittaviksi. JUHTAn kokoonpanosta ja päätöksenteosta säädetään kuitenkin erikseen myöhemmin asetuksella. Asetusta säädettäessä tulee ottaa huomioon kuntien erilaiset mahdollisuudet toteuttaa säännöksistä aiheutuvia velvoitteita. JUHTA:n valmistelulle pitää turvata riittävät resurssit, osaaminen ja rahoitus. Kuntien pitää voida osallistua valmisteluun vahvalla panoksella. - Suurilla kaupungeilla on parhaat mahdollisuudet tietohallinnon kehittämiseen, joten niillä tulisi olla kokoaan vastaava määrä edustajia sekä neuvottelukunnassa että valmistelussa. - Viranomaisen on suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa määräajassa, mutta valtion ohjeistuksen osalta määräaika puuttuu. Velvoitteen tulisi alkaa vasta siitä, kun valtion ohjeistus on annettu. - Valtiovarainministeriön tulisi kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen lisäksi määrittää ne järjestelmät, prosessit ja rajapinnat, joiden tulee olla teknisesti yhteentoimivia muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa. - Valtiovarainministeriön tulee tukea kuntia arkkitehtuurien laatimisessa. Valtiovarainministeriö voisi edistää kuvauksien ja arkkitehtuurien noudattamista tarjoamalla asiantuntijatukea kuntien ratkaisujen arkkitehtuurien mukaisuuden arviointiin.

4 Arkkitehtuuriperiaatteet - luku 1: periaatteita voi soveltaa kaikissa julkisen hallinnon organisaatioissa mutta periaatteen 1 mukaan ne ovat pakollisia vain valtionhallinnon organisaatioissa? - periaate 1, kohtaan vaikutus voisi lisätä että yhteistyökumppaneiden osalta periaatteiden noudattamista ohjataan tarjouspyynnöillä sekä hankinta- ja yhteistyösopimuksilla aina tapauskohtaisesti erikseen - periaate 2: mitä tarkoitetaan läpinäkyvyydellä tässä yhteydessä? Hankkeiden julkisuus on eri asia ja myös se, että hankkeita ja ratkaisuja hallitaan koko julkisessa hallinnossa mahdollisimman tehokkaasti. Jälkimmäinen edellyttää nykyistä paljon parempaa projekti- ja ratkaisuhallintaa mikä on eri asia kuin läpinäkyvyys. Myöskään pelkkä dokumenttien olemassa olo ja saatavuus eivät riitä - vaaditaan yhteistä hallintaa. Tätä voisi edistää KA-hallintamallin ja siihen liitetyn yhteisen projekti- ja ratkaisuhallinnan avulla. - periaate 6: toimintatapojen tulee olla yhdenmukaiset. Olisi parempi muotoilla seuraavasti: Toimintamallien tulee olla yhteensopivat ja mahdollisimman yhdenmukaiset. Niissä on aina kun mahdollista käytettävä yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita. Tärkeä muutosehdotus tähän: toimintatavan sijaan toimintamalli - periaate 8, vaikutus: tietojen yhteiskäytössä on otettava huomioon tieturva- ja tietosuojavaatimukset - periaate 11, selitys: tietojärjestelmien kehittämisen tai hankinnan on perustuttava toiminnan vaatimuksiin (ei toiminnallisiin.). - periaate 12, vaikutus: Toimintamallien yhdenmukaistaminen.. (ei toimntatapojen ). - periaate 13, selitys: Tietojärjestelmien on tuettava toimintojen yhteentoimivuutta ja mahdollistettava tarvittaessa tietojen yhteiskäyttö. Alkuperäinen vaatimus (Tietojärjestelmien on oltava yhteentoimivia toistensa kanssa) on mahdoton vaatimus. - periaate 15: otsikko voisi olla vaikka Huolehdi hyvästä toimittajahallinnasta. Minimoi toimittaja riippuvuus antaa väärän kuvan asiasta. - periaate 15, selitys: ensimmäinen kappale on huono. Sen voisi kirjoittaa seuraavasti: Hyvällä toimittajahallinnalla sekä käyttämällä arkkitehtuurin, standardien mukaisia avoimia ratkaisuja vähennetään riippuvuutta yhdestä teknologiasta tai yksittäisistä tuotetoimittajista. - periaate 15, peruste: toinen kappale (Riippuvuus yksittäisestä.) on huonosti muotoiltu. Ehdotus korvaamaan kappaleen: Hyvällä toimittajahallinnalla ja selkeällä arkkitehtuurilla voidaan vähentää keskittymistä liian harvoihin teknologioihin ja toimittajiin. - periaate 16, peruste: olisi parempi sanoa seuraavasti: Avoin lähdekoodi ja vapaa ohjelmisto ovat yksi keino edistää kilpailua. - periaate 18. Tämä pitää joko jättää pois tai kirjoittaa uudelleen. Tällaisena se tekee julkisesta hallinnosta ikuisen seurailijan ja on lisäksi hankintalain kanssa ristiriidassa. Otsikkona voisi mieluummin olla: Huomioi teknologian elinkaari. Sisällön pitäisi antaa tilaa myös innovatiivisille, ihan uusille ratkaisuille silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Perusteissa viimeinen kappale (Tuen saaminen kotimaasta ) ei ole mahdollinen vaatimus. Sen sijaan siitä, miten nopeasti ja esim. millä kielillä tukea tulee saada, voidaan vaatimuksia esittää aina erikseen ja tarkoitukseen sopivasti kilpailutuksissa mutta yleisiä periaatteita ei tästä kannata ottaa tähän mukaan. Hallintamalli Useassa kohdassa todetaan että esim. arkkitehtuuriryhmä tekee päätöksiä, linjauksia ja taltioi tuotokset yhteiseen dokumenttivarastoon. Hallintamalliin liittyen olisi hyvä selventää: - miten eri ryhmien päätökset muuttuvat lopullisiksi ja virallisiksi, julkisen hallinnon organisaatioita sitoviksi päätöksiksi (tietohallintolaki, JHS, JUHTA, valtiovarainministeriö, valtioneuvosto jne.)? - millä aikataululla (kuinka nopeasti) päätökset saadaan aikaisiksi? - kuka vastaa ja ylläpitää dokumenttivarastoa? Onko se yhteinen kaikille KA-tasoille (esim. alas yksikkötasolle asti)?

5 3 Julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallinnan päätöksentekotasot Kappaleessa sanotaan: Julkisen hallinnon arkkitehtuuri sisältää toimintoperusteisen kohdealueorganisoinnin lisäksi myös organisaatiomuodon perusteella jäsentyvän hallintosektorikohtaisen arkkitehtuurityön. Tekstissä ei missään määritellä kunnolla kumpaakaan termiä (kohdealue ja hallintosektori) mutta kuvan 4 perusteella voi olettaa hallintosektorin tarkoittavan kuntasektoria ja valtionhallintoa sekä niiden eri organisaatioita. Tämä jako (kohdealue, hallintosektori) voisi olla perusteltu mutta koska julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kohdealueet on toisessa dokumentissa määritelty noudattaen tarkasti organisaatio- ja sektorirajoja, ei jako ole perusteltu. Kappaleen 3 mukaisia kohdealueita (toimintoperusteisia) ei ole luonnoksen missään osassa määritelty joten hallintamalli on ristiriidassa luonnoksen muiden osien (kohdealueet, arkkitehtuuriperiaatteet) kanssa. Kohdealueet on joko määriteltävä uudelleen (toimintoperusteisesti) tai sitten jakoa kohdealueisiin ja hallintosektoreihin muutettava siten, että vain hallintosektorit jäävät jäljelle Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan organisatorinen rakenne Luonnoksessa ehdotettu hallintamalli on pääosin perusteltu - jos edellä esitetty päällekkäisyys kohdealueiden ja hallintosektoreiden välillä saadaan ratkaistua ja kohdealueet muutettua toimintalähtöisiksi. Jos kohdealueet taas säilyvät luonnoksen mukaisina on hallintamallissa ainakin valtionhallinnon osalta päällekkäisiä rakenteita. Kuntasektorin hallintamallissa on kaksi tasoa: kuntasektori ja kuntaorganisaatio. Tasot ovat oikeat mutta useiden kuntien ja kuntayhtymien kohdalla on tarve käsitellä arkkitehtuuriasioita myös seudullisesti. Tällaista toimijaa ja tasoa ei mallissa ole. Seudullisen toimijan tarve korostuu erityisesti terveydenhuollon kohdalla (vrt. TAPAS-projektin alueellinen viitearkkitehtuurityö) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinnan roolit Vastuutahosta todetaan että se asettaa johtoryhmän ja toimii ryhmän puheenjohtajana. Lisäyksenä olisi kaikissa vastaavissa kohdissa hyvä todeta että puheenjohtaja on myös kokonaisarkkitehtuurin sekä prosessien omistaja. Arkkitehtuuriryhmän tehtäväluetteloon tulisi lisätä viestintä, koulutus ja dokumentointi Kohdealueen ja hallintosektorin arkkitehtuurin hallinnan roolit Tässä todetaan että kohdealueiden vastuutahot on kuvattu toisessa dokumentissa. Myös hallintosektorin vastuutahot tulisi kuvata (esim. mikä on koko kuntasektorin vastuutaho?) 6 kokonaisarkkitehtuurin kytkentä julkisen hallinnon johtamiseen Tekstissä todetaan aivan oikein että arkkitehtuurikuvaukset toimivat strategisen ja taktisen suunnittelun tukena. Mutta kuva 13 esittää asian toisin ja väärin. Kuvassa ka-suunnitteluprosessi tuottaa pohjan TTSsuunnittelulle. Näin ei ole eikä ole syytä olla vaan strategiaprosessista tuotetaan pohjat TTS:lle ja arkkitehtuurit ohjaavat työtä omalta osaltaan. Olisi hyvä vetää arkkitehtuurilaatikko ketjun sivuun. Myös toteutuksen laatikkoa kehittämiskohteet ja hankkeistus voisi muuttaa siten että siitä jätetään hankkeistus pois. Kehittämistä ohjataan ja tehdään strategiajohtamisen ja projektihallinnan menetelmin mutta se ei kuulu tähän kuvaan Arkkitehtuuritoiminnan johtaminen Olisi hyvä lisätä ja korostaa että johtamisprosessin omistaa aina KA-vastuutaho. Varsinkin arkkitehtuuriryhmien mutta myös johtoryhmien työ vaatii jäseniltä merkittävää panostusta. Tätä olisi selvyyden vuoksi arvioitava jo tässä vaiheessa sekä työmäärän että kustannusten näkökulmasta.

6 Tarvittavista panoksista ja resursseista olisi hyvä olla käsitys jo silloin kun ka-hallintamalli hyväksytään mutta viimeistään silloin, kun eri ryhmiin aletaan kiinnittää organisaatiosta jäseniä, henkilöitä. Julkisen hallinnon tavoitteena on sen toiminnan tehokkuuden merkittävä lisääminen ja taloudellisten hyötyjen saavuttaminen. Tavoitteet tulee ilmaista, niiden tulee ohjata KA- toimintaa ja niiden toteutumisen seurantaa varten tulee asettaa mittarit, joiden avulla toimintaa voidaan arvioida myös julkishallinnon sisällä Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Tässä ehdotetaan että muutostekijöitä käsitellään vuositasolla vuosikellon mukaisesti. Menettely on aivan liian hidas Vuosikello Vuosikello ei sovi ka-työhön koska suurin osa tehtävistä pitäisi olla jatkuvaa toimintaa, ei kerran vuodessa tapahtuvia aktiviteetteja. Siksi nk. vuosikelloa voidaan käyttää ainoastaan sovittamaan ka-työtä hallinnon vuosirytmiin mm. budjetointiin liittyen. Vuosikello ei ole enää tänä päivänä, jolloin muutos ja kehittäminen on jatkuvaa toimintaa, oikea työkalu systematisoida arkkitehtuurin kehittämistä, toimeenpanon suunnittelua jne. Vuosirytmissä on huolehdittava ainoastaan riittävästä rahoituksesta eli siitä, että budjetointiprosessiin on esiteltävissä tarvittavat suunnitelmat ja perustelut. Tästä syystä ehdotamme esitetyn kaltaisesta, perinteisestä ja jäykästä vuosikellosta luopumista kokonaan. Sen sijaan edellä mainitut rahoitukseen varmistamiseen liittyvät tehtävät voidaan ajoittaa kalenterivuodelle mutta muilta osin aktiviteetit, varsinaiset työt, suunnitellaan ja tehdään jatkuvina (arvioinnit, tarpeiden kerääminen, konkretisointi projekteiksi, kuvaaminen, suunnitelmien tarkentaminen jne.) Arkkitehtuurilinjaukset Neljään tasoon jakamisen voisi hyvin vähentää kolmeen tasoon ja yhdistää kaksi viimeistä (best practise ja case study). Arviointimalliin tulisi lisätä kustannus-hyötyarviointi. Vähintään on tehtävä arvio kustannusvaikutuksista Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen viitekehys Neljännessä kappaleessa sidotaan kehittämistoimenpiteet vuosikelloon. Kappaleen 7.5. ehdotuksen mukaisesti tämä tulisi muuttaa ja jättää vuosikello pois Viestintä ja koulutus Viestintä ja koulutus on esitetty hyvin. Tästä puuttuu ainoastaan tieto siitä, kuinka laajana koulutus toteutetaan ja millä periaatteella se rahoitetaan. Tämä selviää jos yleisemmin esitetään KArahoitussuunnitelma ja sen osana arkkitehtuuriryhmän rahoitusmalli Arkkitehtuurityön seuranta ja jatkuva kehittäminen Jatkuvan kehittämisen malli on oikea mutta tekstissä on heti kuvan 18 alla epäloogisuus: siinä todetaan että jatkuvaa kehittämistä tehdään vuosikellon mukaisesti. Jos tehdään jatkuvaa kehittämistä, on luovuttava vuosikellomallista, kuten aiemmin olemme ehdottaneet. Korostamme vielä, että arkkitehtuurityötä ei ole mitään syytä sitoa kalenterivuoteen, vuosirytmiin tai vuosikelloon. Ainoastaan tietyt osat (lähinnä budjetointi) on toistaiseksi tarpeen sitoa vuosirytmiin. Yhtenä alaotsikkona on vuosiraportointi, joka myös pitäisi muuttaa siten, että luovutaan vuosisidonnaisuudesta (sille ei ole esitetty mitään perusteita) ja jätetään frekvenssistä päättäminen perustettaville ryhmille. Raportointiin tulisi lisätä

7 myös vaikuttavuus ja kustannus-hyötyraportteja - vähintään kustannuksia on syytä seurata, arvioida ja raportoida säännöllisesti. JHKA kohdealuejako KA:n kohdealuejako on tehty ministeriörakenteen mukaisesti. Kunnan toiminnot asettuvat näihin kokonaisuuksiin, joskin toiminnot voivat poiketa tästä rakenteesta. Esimerkiksi hyvinvointipalveluja voi olla sivistys- ja kulttuurialueella. Rakenteen tulisi olla palvelulähtöinen. Kuntien kannalta keskeisiä kohdealueita ovat hyvinvointi- ja terveys, opetus ja kulttuuri sekä ympäristö ja yhdyskuntarakenne. Myös muilla kohdealueilla on kuntien toimintaa puolustusta ja ulkosuhteita lukuun ottamatta. Tärkeätä on huolehtia, että kuntien kannalta keskeiset toiminnot sisältyvät kohdealueisiin ja että arkkitehtuurit kuvataan siten, että ne palvelevat prosesseja organisaatiorakenteista riippumatta. Rajauksia tulee tarpeen mukaan tarkistaa, kun työ lähtee liikkeelle ja sisällöt tarkentuvat. Kuntien osallistuminen kohdealueiden arkkitehtuurityöhön on olennaista, koska pääosa palveluista tuotetaan kunnissa. JHKA työssä on ohjattava KA-työtä siten, että painotukset ja rajaukset ovat kuntia palvelevia ja ratkaisuista tulee yhteen sopivia. Kohdealuerakenteessa ei ole otettu kantaa seututasoisiin arkkitehtuureihin. Tämä tulisi lisätä kuvauksiin. Hierarkiatasoja arkkitehtuureissa muodostuu melko paljon. Hallittavuuteen ja ymmärrettävyyteen tulee panostaa. Dokumentaatiossa käytetään termiä hallintosektori, jolla tässä tarkoitetaan valtion hallintoa ja kuntasektoria. Olisi selkeämpää käyttää suoraan näitä dokumentaatiossa. Dokumentaatiossa tulisi selkeämmin määritellä ydintoiminnot ja tukitoiminnot ja että ajatuksena on, että ydintoiminnot kuvataan kohdealuetyössä ja kuntasektorin KA kattaa vain johtamisen ja tukitoiminnot. Kuntasektorin KA:ssa määritellyt viitearkkitehtuurialueet vastaavat pääosin kuntien tarpeita. Hankinnat ja logistiikka puuttuu viitearkkitehtuureista. Käyttövaltuushallinta on kovin eritasoinen viitearkkitehtuuri, joskin monissa kunnissa juuri nyt pohdinnassa ja varmasti juuri sellainen alue, jossa ei ole eroja kuntien välillä ja jota yhteinen määrittely tukee. Tärkeätä on saada työ käyntiin ja konkreettisia tuloksia, joiden perusteella voidaan malleja ja toimintatapaa kehittää. Kohdealueen tehtävät Kohdealueen tehtävissä esim. kohdassa 4.4. tulisi olla paremmin näkyvissä kytkentä toiminnan kehittämiseen. Kuvaukset ovat termeiltään kovin ict-tyylisiä. Toiminnan kehittäjille nämä eivät kovin helposti avaudu - josko ict-asiantuntijoillekaan. Voisiko aineistosta koota johdon ja kehittäjien käyttöön selkokielisen version ydinasioista? Ehdotamme, että JHKA:n omistaja laatii aineistosta tällaisen version ja että kuntien johdolle järjestetään aiheesta tilaisuus. KA-työn onnistumisen kannalta on olennaista, että KA-työ saadaan osaksi johtamista ja arkkitehtuurityöhön osallistuvat toiminnan asiantuntijat. Kohdassa 5.6. todetaan, että kuntasektorin arkkitehtuurikuvaukset ovat luonteeltaan suosituksia luovia ja että niiden ohjausvaikutus perustuu toteutettujen kuvausten luomaan informaatioon, jota kunnat voivat hyödyntää kehitystyössään. Kuitenkin pari kappaletta myöhemmin todetaan toisaalta, että jos kehittämiskohde löytyy julkisen hallinnon yhteisestä arkkitehtuurista, tulee kuntasektorin noudattaa arkkitehtuurin suunnittelussa julkisen hallinnon KA-kuvausten linjauksia. Olisi hyvä tehdä mahdollinen sitovuus täysin selväksi - nyt tilanne on hyvin ristiriitainen. Lisäksi jos kuntia velvoittavia kohtia on mukana, on selvästi kuvattava se prosessi miten velvoittavuus syntyy (päätöksenteko, asetukset, lainsäädäntö).

8 Kehittämispolku Kehittämispolun aikataulu tulee päivittää ajantasaiseksi. Osassa tehtäviä määräaika on jo ohitettu. Dokumentaatiosta puuttuu kokonaan työmääräarvioinnit ja muiden kustannusten arviointi sekä ehdotukset kustannusvastuista. Työmäärät ovat suuria ja työn vaatimaan resursointiin pitää pystyä varautumaan kunnissa. JHKA:n omistajan tulee huolehtia, että myös kohdealuetyöhön on varauduttu vastuutahojen budjeteissa. Kohdassa 4.1. on kuvattu kehittämispolun ohjaus ja seuranta. Tässä ei mainita, mikä taho hyväksyy esimerkiksi kehittämispolun. Tämän tulee olla johtoryhmässä päätettävä asia. (on ehkä hallintamallissa) Kunnilla pitää olla mahdollisuus osallistua kehittämispolun määrittämiseen ja esimerkiksi niiden keskeisten projektien päättämiseen, joille tehdään ensimmäiseksi arkkitehtuurin mukaisuuden arviointi. Kohdealueiden arkkitehtuurityön käynnistäminen nopeasti on tärkeää kuntien kannalta, koska niissä kuvataan ydintoimintojen arkkitehtuureja. Priorisoinnissa ja alueiden määrittelyssä tulee kuntien olla vahvasti mukana. Suurilla kaupungeilla on parhaiten voimavaroja arkkitehtuurityöhön, joten niiden mukanaolo valmistelussa ja päätöksenteossa tulee varmistaa. Tarpeiden kysely julkishallinnon organisaatioilta ei välttämättä tuo hyvää tulosta, koska asia on vaikea ja vaatii yhteistä keskustelua. Dokumentaatiossa hahmotettu tuki ja koulutus KA-työtä tekeville on hyvä. Sille on tarvetta myös kunnissa. Parhaiten tuki toimii, kun se liittyy konkreettiseen arkkitehtuurityöhön. Lisänä tukitoimissa olisi hyvä olla auditointipalvelu, jolla varmistettaisiin tuotettujen dokumentaatioiden laatu ja arkkitehtuuriin sopivuus. Kehittämispolussa ei ilmene miten kohdealueiden arkkitehtuurityötä ohjataan. Johtoryhmän tulee ohjata ja seurata myös kohdealueiden työn kohdentumista ja etenemistä ja varmistaa, että niiden myötä JHKA toteutuu ja kehittyy. Tärkeätä on huolehtia, että kunkin alueen omistaja nimetään nopeasti ja työ suunnitellaan sovitusti ja laajassa kohdealueen toimijoiden yhteistyössä. Kehittämispolun tehtävissä tulee varmistaa, että mukana ovat ne toimijat, joiden toimintaan ko työ vaikuttaa. Tilastoinnin ja perustietovarantojen viitearkkitehtuurityössä tulee olla mukana tietojen tuottajat ja hyödyntäjät. Kunnat tuottavat runsaasti tietoa, mutta tuotettavat tilastot eivät usein vastaa tarpeita ja toisaalta on yhdessä sovittava kerättävästä tiedosta. Tietojen saannin tulisi olla kunnille maksutonta. Toiminta-arkkitehtuurin viitearkkitehtuuri olemassa olevien kuvausten pohjalta voidaan vain tunnistaa kehittämistarpeita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen rakenteet ovat muuttumassa, joten erityisesti sillä alueella on tarpeen kuvata tavoitetilaa, joka on organisaatiorakenteista riippumatonta ja tukee asiakaslähtöistä palvelua. Kuvaamisen pitää saada mukaan toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat toimijat. Kehittämispolun tehtävien sijoittuminen kokonaiskuvaan olisi hyvä esittää esim. rengastamalla se arkkitehtuurin alue, johon ko. työ tuo sisältöä (toiminnot, tiedot, tj-palvelut,, teknologia ja toisaalta onko kyseessä periaatelinjaus, käsitteellinen, looginen vai fyysinen taso). Tietoarkkitehtuuri Dokumentti on ilmeisesti vanhempi kuin mitä päivämäärä ( ) kertoo. Olisi syytä tarkistaa ja korjata virheet (esim. kohdassa esitetään metatietojen vastuutahoksi JIP:sta jota ei ole olemassa). Sama virhe toistuu sivulla 39. Tämä väärä tieto dokumentissa saa kysymään myös että onko koordinoinnin vastuutahoksi ehdotettu VM enää ajankohtainen ehdotus? Myös muu organisatorinen pohdinta olisi syytä jättää pois (mm. tietohallintovirasto).

9

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti

TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti Liite 2 30.12.2011 Versio: 1.01 12.9.2011 2 (15) 1. Referenssihallintamallien vertailu 1.1. Tarkasteltavat hallintamallit Julkisen hallinnon KA-hallintamalli

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Turun seudun KA- koulu

Turun seudun KA- koulu Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Kasvatus, esi- ja perusopetus, toinen asete (lukio- ja ammatillinen) sekä aikuiskoulutus Kurttu seminaari 30.9.2013 Leena Kononen 1 Yhteistyön

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Asemakaavat ja arkkitehtuurit. 1.4.2011 Kyösti Könönen

Asemakaavat ja arkkitehtuurit. 1.4.2011 Kyösti Könönen Asemakaavat ja arkkitehtuurit 1.4.2011 Kyösti Könönen Sisältö Mitä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurilla? Miksi kokonaisarkkitehtuureja kehitetään? Mitä ministeriö tekee ja mitä virastot tekevät? Mitä

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri

Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kurttu- seminaari 2.10.2012 Tiina Pesonen tietojohtaja STM Tavoitteet arkkitehtuuri on terveyden ja hyvinvoinnin toiminnan, siinä tarvittavien

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Versio 1.1 18.6.2012 Kokonaisarkkitehtuurihankkeen ohjausryhmä Laatua ja liikettä 2017 tavoitetila Strategiansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto on

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. OKM:n toimialan tietohallinnon johtoryhmä 22.3.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. OKM:n toimialan tietohallinnon johtoryhmä 22.3.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT kokonaisarkkitehtuuri OKM:n toimialan tietohallinnon johtoryhmä 22.3.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Esityksen sisältö Tietohallintolaki Julkisen ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurit

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston toimintakertomus 2013-2/2016

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston toimintakertomus 2013-2/2016 Toimintakertomus VM006:03/2013 366/00.01.00.01/2013 JulkICT-osasto 15.1.2016 JHKA-sihteeristö Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston toimintakertomus 2013-2/2016 Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri

Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma FT, tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jaakko.Riihimaa@seamk.fi GSM 040-8304104 Kokonaisarkkitehtuurimalli: yleishavaintoja

Lisätiedot

KDK kokonaisarkkitehtuuriuudistus ja kirjastot + Kansallinen palveluväylä + Helsingin kaupunginkirjaston tavoitearkkitehtuuri

KDK kokonaisarkkitehtuuriuudistus ja kirjastot + Kansallinen palveluväylä + Helsingin kaupunginkirjaston tavoitearkkitehtuuri KDK kokonaisarkkitehtuuriuudistus ja kirjastot + Kansallinen palveluväylä + Helsingin kaupunginkirjaston tavoitearkkitehtuuri 26.5.2015 Matti Sarmela Keskeisiä muutostekijöitä KDK-kokonaisarkkitehtuurin

Lisätiedot

YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi

YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi YJA ohjaus- ja tuotteenhallintaprosessi Muodostaminen ja toteutus Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Mitä tuotteenhallinta käsittää? - Yhteiset toimintatavat ja prosessit, joilla tuotteen ylläpito

Lisätiedot

Pohjois-Savon tietohallintostrategia 2012-2015

Pohjois-Savon tietohallintostrategia 2012-2015 30.11.2011 1 Sisältö Strategian kohde Maakunnan ICT-toiminnan toiminta-ajatus ja visio Strategiset muutostekijät Kokonaisarkkitehtuuri merkittävänä muutostekijänä Strategiset painopistealueet Strateginen

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli. Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki

KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli. Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa KAOS-tilaisuus: SOTE-toiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri ti 21.10 Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää?

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpisteessä pohdittiin, mitä on kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta ja miten se voidaan

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT-toiminto 28.5.2014 1 (6) VALTIONEUVOSTON ASETUS LAUSUNTOMENETTELYSTÄ TIETOHALLINNON HANKINTOJA KOSKEVISSA ASIOSSA

Julkisen hallinnon ICT-toiminto 28.5.2014 1 (6) VALTIONEUVOSTON ASETUS LAUSUNTOMENETTELYSTÄ TIETOHALLINNON HANKINTOJA KOSKEVISSA ASIOSSA Muistio (luonnos) VM060:00/2014 Julkisen hallinnon ICT-toiminto 28.5.2014 1 (6) VALTIONEUVOSTON ASETUS LAUSUNTOMENETTELYSTÄ TIETOHALLINNON HANKINTOJA KOSKEVISSA ASIOSSA 1 Johdanto Ehdotetulla valtioneuvoston

Lisätiedot

Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin. Toteutusohje

Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin. Toteutusohje Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittäminen Toteutusohje Versio 0.9 30.12.2013 Valtiovarainministeriö 2 (56) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin versiohistoria... 3 1. Ohjeen tiivistelmä...

Lisätiedot

TIERA kokonaisarkkitehtuurityön esittely

TIERA kokonaisarkkitehtuurityön esittely TIERA kokonaisarkkitehtuurityön esittely JHS- jaoston kokous Kuntien Tiera Oy Pääarkkitehti Jaana Siitari 07.10.2011 Copyright Kuntien Tiera Oy SISÄLTÖ TIERA tavoite -> Kokonaisarkkitehtuurin rooli TIERA

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Yhteiskäyttöisten komponenttien kehitys ja hallinta Kurttu 18.4.2013 Ohjelmistokomponenttien uudelleenkäyttö Kustannussäästöjä» Kehityskustannukset» Lisenssikustannukset

Lisätiedot

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat

Lisätiedot

Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin. Toteutusohje

Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin. Toteutusohje Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittäminen Toteutusohje Versio 1.0 7.3.2014 Valtiovarainministeriö 2 (56) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin versiohistoria... 3 1. Ohjeen tiivistelmä... 4

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon Kurttu-seminaari 30.10.2013 Helsinki Jaana Siitari Kuntasektorin yhteiset t Henkilöstö- ja taloushallinto 2 Projektin tavoitteet, tuotokset ja hyödyt

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI. TAPAS-osaprojektin lopputuotos

TERVEYDENHUOLLON ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI. TAPAS-osaprojektin lopputuotos TERVEYDENHUOLLON ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI TAPAS-osaprojektin lopputuotos versio 1.01 30.12.2011 2 (46) 1. JOHDANTO... 4 1.1. TAUSTA JA DOKUMENTIN TARKOITUS... 4 1.2.

Lisätiedot

Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi. Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto

Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi. Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto Onnistunut julkinen hankinta? ICT- Hankintafoorumi Timo Valli Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto JulkICT-toiminto ICT-johtaja Timo Valli Osastopäällikön sihteeri Maija Haltia Strateginen

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelut seminaari Helsinki, Finlandia-talo Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi 9.12.2013 Sisältö Oppijan palvelut osana SADe-ohjelmaa

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän kokous 28.11.2014 LUONNOS keskustelun pohjaksi 18.11.2014 Tuija Raaska, CSC Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä HSY-paikkatietoseminaari 16.3.2016 1 MISTÄ PUHUN TÄNÄÄN VIITE- JA KOKONAISARKKITEHTUURIT EKOSYSTEEMI TIEDOLLA JOHTAMINEN TOIMIJAVERKOSTOT PAIKKATIETO

Lisätiedot

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista Versio 1.0.1, 26.4.2016 Sisältö Yleistä... 3 Visio: Kaupunkien palvelukehitys rajapinnat edellä... 5 Yhteiset tavoitteet... 6 Avoimuus käytössä ja kehityksessä...

Lisätiedot

Keski-Suomen liiton kokonaisarkkitehtuurikoulutus

Keski-Suomen liiton kokonaisarkkitehtuurikoulutus Keski-Suomen liiton kokonaisarkkitehtuurikoulutus Jyväskylä 10.2.2015 Kea Kangas-Lång kea.kangas-lang@tiera.fi KARSTULAN KUNTA Copyright Kuntien Tiera Oy 2 Päivän ohjelma Osa 1 perusteet Mitä kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia Tuomo Rintamäki, tietohallintojohtaja Esa Suominen, kokonaisarkkitehti 18.11.2011 Osaamista

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Millainen julkinen tietoarkkitehtuuri Suomessa tarvitaan?

Millainen julkinen tietoarkkitehtuuri Suomessa tarvitaan? Millainen julkinen tietoarkkitehtuuri Suomessa tarvitaan? Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa 5.4.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT kokonaisarkkitehtuuri yhteinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot