JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/ /201
|
|
- Juha Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (2) Valtiovarainministeriö JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/ /201 Valtiovarainministeriö on varannut Espoon kaupungille mahdollisuuden antaa lausuntonsa kahdesta kokonaisarkkitehtuuriluonnoksesta - julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista sekä valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurista. Espoon kaupunki pitää tärkeänä ja välttämättömänä sitä, että koko julkinen hallinto on mukana kokonaisarkkitehtuurityössä. Organisaatiomme on jo aiemmin ollut mukana tekemässä sekä hyödyntänyt valtiovarainministeriössä tehtyä hyvää arkkitehtuurityötä. Espoon kaupungin arkkitehtuurin hallintamalli on tehty yhdessä KuntaIT:n kanssa ja sen edelleen kehittämisessä ja hyödyntämisessä voimme käyttää hyväksi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnosta. Lausuntokierroksella oleva luonnos on laaja ja siihen perehtyminen vaatii aikaa ja tarkkuutta. Joitakin asioita on esitetty useampaan kertaan ja myös osittain ristiriitaisia kohtia löytyy. Selkeyttä parantaisi jos esitystä voisi lyhentää, dokumentteja yhdistää ja päällekkäisyyksiä poistaa. Luonnos sisältää varsin kattavasti kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet. Kuitenkin, esim. rahoitukseen ja hyötyihin liittyvät esitykset puuttuvat kokonaan ja organisointi- sekä resursointisuunnitelmat ovat puutteellisia. Rahoitusmallin ja hyötyarvioinnin lisääminen esitykseen on välttämätöntä siksi, että julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin päätavoitteena tulee olla tuottavuuden ja vaikuttavuuden oleellinen parantaminen. Lisäksi aikataulut ovat luonnoksessa päivittämättä. Epäselväksi jää myös, miten hallintamalli liittyy julkisen hallinnon toimintamalliin ja päätöksentekoon. Espoon kaupungin kehittämisen painopisteet - ja siten myös tarve selkeälle, ohjaavalle arkkitehtuurille - ovat seuraavilla alueilla: asiakaspalvelut (erityisesti sähköinen asiointi), MDM ja tietoarkkitehtuuri, sosiaali- ja terveystoimi sekä tietoliikenne. Korostamme erityisesti tietoarkkitehtuurin tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Myös kunnille relevanttien toiminnallisten kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Hallintamalli on pääosin toimiva mutta siihen liittyy muutamia kysymysmerkkejä. Esitetyllä kohdealuejaolla varsinkin valtiosektorin osalla näyttäisi olevan päällekkäisiä rakenteita ja toisaalta kuntasektorin puolella seututaso puuttuu kokonaan. Espoon kaupungin nykyinen hallintamalli on sovitettavissa luonnoksessa esitettyyn. ESPOON KAUPUNKI PL 11, ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD PB 11, ESBO STAD
2 2 (2) Kuntien osallistuminen valmisteluun vahvalla panoksella on välttämätöntä, jotta arkkitehtuureilla pystytään ohjaamaan palvelutoimintaa. Suurilla kaupungeilla on parhaat mahdollisuudet osallistua arkkitehtuurityöhön. Espoon kaupunki haluaa ja on valmis osoittamaan resursseja KA-työhön. Espoon kaupunki keskittyy lausunnossaan ainoastaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin - jätämme valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin muutaman yleisen kommentin varaan. Yksityiskohtaiset kommentit ja korjausehdotukset on esitetty oheisessa liitteessä. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja
3 LIITE: Espoon kaupungin kommentit ja korjausehdotukset julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnokseen Yleisiä huomioita Espoon kaupunki on aiemmin antanut lausunnon valtiovarainministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja yhteentoimivuudesta. Tässä lausunnossa otettiin kantaa myös julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurisuunnitelmiin. Osana yleisiä huomioita Espoon kaupunki haluaa tuoda uudelleen esille antamansa lausunnon kokonaisarkkitehtuuria ja erityisesti hallintamallia koskevat kohdat: - Valtiovarainministeriön kokonaisarkkitehtuurin pitäisi ohjata riittävällä tarkkuudella myös ministeriöiden kehittämistyötä. Valtiovarainministeriön tulisi koota strategisten kehittämiskohteiden kokonaisuus ja priorisoida tietohallinnon kehittämistä sekä huolehtia riittävistä resursseista. - Kunnilla tulisi olla mahdollisuus riittävästi vaikuttaa kehittämiskohteiden priorisointiin, jotta ne palvelevat kuntien palvelujen kehittämistä ja tuottavuutta. - Arkkitehtuurien tulisi olla joustavia, kehittyviä ja niiden tulisi tukea innovatiivisia ratkaisuja. - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta on kokoonpanoltaan laaja ja se ohjaa kuntia antamalla yhtenäisyyttä tukevia suosituksia. Lakiehdotuksen 6 :n mukaan JUHTA antaa myös kokonaisarkkitehtuurin. Sekä suositukset että arkkitehtuuri voidaan säätää velvoittaviksi. JUHTAn kokoonpanosta ja päätöksenteosta säädetään kuitenkin erikseen myöhemmin asetuksella. Asetusta säädettäessä tulee ottaa huomioon kuntien erilaiset mahdollisuudet toteuttaa säännöksistä aiheutuvia velvoitteita. JUHTA:n valmistelulle pitää turvata riittävät resurssit, osaaminen ja rahoitus. Kuntien pitää voida osallistua valmisteluun vahvalla panoksella. - Suurilla kaupungeilla on parhaat mahdollisuudet tietohallinnon kehittämiseen, joten niillä tulisi olla kokoaan vastaava määrä edustajia sekä neuvottelukunnassa että valmistelussa. - Viranomaisen on suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa määräajassa, mutta valtion ohjeistuksen osalta määräaika puuttuu. Velvoitteen tulisi alkaa vasta siitä, kun valtion ohjeistus on annettu. - Valtiovarainministeriön tulisi kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen lisäksi määrittää ne järjestelmät, prosessit ja rajapinnat, joiden tulee olla teknisesti yhteentoimivia muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa. - Valtiovarainministeriön tulee tukea kuntia arkkitehtuurien laatimisessa. Valtiovarainministeriö voisi edistää kuvauksien ja arkkitehtuurien noudattamista tarjoamalla asiantuntijatukea kuntien ratkaisujen arkkitehtuurien mukaisuuden arviointiin.
4 Arkkitehtuuriperiaatteet - luku 1: periaatteita voi soveltaa kaikissa julkisen hallinnon organisaatioissa mutta periaatteen 1 mukaan ne ovat pakollisia vain valtionhallinnon organisaatioissa? - periaate 1, kohtaan vaikutus voisi lisätä että yhteistyökumppaneiden osalta periaatteiden noudattamista ohjataan tarjouspyynnöillä sekä hankinta- ja yhteistyösopimuksilla aina tapauskohtaisesti erikseen - periaate 2: mitä tarkoitetaan läpinäkyvyydellä tässä yhteydessä? Hankkeiden julkisuus on eri asia ja myös se, että hankkeita ja ratkaisuja hallitaan koko julkisessa hallinnossa mahdollisimman tehokkaasti. Jälkimmäinen edellyttää nykyistä paljon parempaa projekti- ja ratkaisuhallintaa mikä on eri asia kuin läpinäkyvyys. Myöskään pelkkä dokumenttien olemassa olo ja saatavuus eivät riitä - vaaditaan yhteistä hallintaa. Tätä voisi edistää KA-hallintamallin ja siihen liitetyn yhteisen projekti- ja ratkaisuhallinnan avulla. - periaate 6: toimintatapojen tulee olla yhdenmukaiset. Olisi parempi muotoilla seuraavasti: Toimintamallien tulee olla yhteensopivat ja mahdollisimman yhdenmukaiset. Niissä on aina kun mahdollista käytettävä yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita. Tärkeä muutosehdotus tähän: toimintatavan sijaan toimintamalli - periaate 8, vaikutus: tietojen yhteiskäytössä on otettava huomioon tieturva- ja tietosuojavaatimukset - periaate 11, selitys: tietojärjestelmien kehittämisen tai hankinnan on perustuttava toiminnan vaatimuksiin (ei toiminnallisiin.). - periaate 12, vaikutus: Toimintamallien yhdenmukaistaminen.. (ei toimntatapojen ). - periaate 13, selitys: Tietojärjestelmien on tuettava toimintojen yhteentoimivuutta ja mahdollistettava tarvittaessa tietojen yhteiskäyttö. Alkuperäinen vaatimus (Tietojärjestelmien on oltava yhteentoimivia toistensa kanssa) on mahdoton vaatimus. - periaate 15: otsikko voisi olla vaikka Huolehdi hyvästä toimittajahallinnasta. Minimoi toimittaja riippuvuus antaa väärän kuvan asiasta. - periaate 15, selitys: ensimmäinen kappale on huono. Sen voisi kirjoittaa seuraavasti: Hyvällä toimittajahallinnalla sekä käyttämällä arkkitehtuurin, standardien mukaisia avoimia ratkaisuja vähennetään riippuvuutta yhdestä teknologiasta tai yksittäisistä tuotetoimittajista. - periaate 15, peruste: toinen kappale (Riippuvuus yksittäisestä.) on huonosti muotoiltu. Ehdotus korvaamaan kappaleen: Hyvällä toimittajahallinnalla ja selkeällä arkkitehtuurilla voidaan vähentää keskittymistä liian harvoihin teknologioihin ja toimittajiin. - periaate 16, peruste: olisi parempi sanoa seuraavasti: Avoin lähdekoodi ja vapaa ohjelmisto ovat yksi keino edistää kilpailua. - periaate 18. Tämä pitää joko jättää pois tai kirjoittaa uudelleen. Tällaisena se tekee julkisesta hallinnosta ikuisen seurailijan ja on lisäksi hankintalain kanssa ristiriidassa. Otsikkona voisi mieluummin olla: Huomioi teknologian elinkaari. Sisällön pitäisi antaa tilaa myös innovatiivisille, ihan uusille ratkaisuille silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Perusteissa viimeinen kappale (Tuen saaminen kotimaasta ) ei ole mahdollinen vaatimus. Sen sijaan siitä, miten nopeasti ja esim. millä kielillä tukea tulee saada, voidaan vaatimuksia esittää aina erikseen ja tarkoitukseen sopivasti kilpailutuksissa mutta yleisiä periaatteita ei tästä kannata ottaa tähän mukaan. Hallintamalli Useassa kohdassa todetaan että esim. arkkitehtuuriryhmä tekee päätöksiä, linjauksia ja taltioi tuotokset yhteiseen dokumenttivarastoon. Hallintamalliin liittyen olisi hyvä selventää: - miten eri ryhmien päätökset muuttuvat lopullisiksi ja virallisiksi, julkisen hallinnon organisaatioita sitoviksi päätöksiksi (tietohallintolaki, JHS, JUHTA, valtiovarainministeriö, valtioneuvosto jne.)? - millä aikataululla (kuinka nopeasti) päätökset saadaan aikaisiksi? - kuka vastaa ja ylläpitää dokumenttivarastoa? Onko se yhteinen kaikille KA-tasoille (esim. alas yksikkötasolle asti)?
5 3 Julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallinnan päätöksentekotasot Kappaleessa sanotaan: Julkisen hallinnon arkkitehtuuri sisältää toimintoperusteisen kohdealueorganisoinnin lisäksi myös organisaatiomuodon perusteella jäsentyvän hallintosektorikohtaisen arkkitehtuurityön. Tekstissä ei missään määritellä kunnolla kumpaakaan termiä (kohdealue ja hallintosektori) mutta kuvan 4 perusteella voi olettaa hallintosektorin tarkoittavan kuntasektoria ja valtionhallintoa sekä niiden eri organisaatioita. Tämä jako (kohdealue, hallintosektori) voisi olla perusteltu mutta koska julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kohdealueet on toisessa dokumentissa määritelty noudattaen tarkasti organisaatio- ja sektorirajoja, ei jako ole perusteltu. Kappaleen 3 mukaisia kohdealueita (toimintoperusteisia) ei ole luonnoksen missään osassa määritelty joten hallintamalli on ristiriidassa luonnoksen muiden osien (kohdealueet, arkkitehtuuriperiaatteet) kanssa. Kohdealueet on joko määriteltävä uudelleen (toimintoperusteisesti) tai sitten jakoa kohdealueisiin ja hallintosektoreihin muutettava siten, että vain hallintosektorit jäävät jäljelle Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan organisatorinen rakenne Luonnoksessa ehdotettu hallintamalli on pääosin perusteltu - jos edellä esitetty päällekkäisyys kohdealueiden ja hallintosektoreiden välillä saadaan ratkaistua ja kohdealueet muutettua toimintalähtöisiksi. Jos kohdealueet taas säilyvät luonnoksen mukaisina on hallintamallissa ainakin valtionhallinnon osalta päällekkäisiä rakenteita. Kuntasektorin hallintamallissa on kaksi tasoa: kuntasektori ja kuntaorganisaatio. Tasot ovat oikeat mutta useiden kuntien ja kuntayhtymien kohdalla on tarve käsitellä arkkitehtuuriasioita myös seudullisesti. Tällaista toimijaa ja tasoa ei mallissa ole. Seudullisen toimijan tarve korostuu erityisesti terveydenhuollon kohdalla (vrt. TAPAS-projektin alueellinen viitearkkitehtuurityö) Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinnan roolit Vastuutahosta todetaan että se asettaa johtoryhmän ja toimii ryhmän puheenjohtajana. Lisäyksenä olisi kaikissa vastaavissa kohdissa hyvä todeta että puheenjohtaja on myös kokonaisarkkitehtuurin sekä prosessien omistaja. Arkkitehtuuriryhmän tehtäväluetteloon tulisi lisätä viestintä, koulutus ja dokumentointi Kohdealueen ja hallintosektorin arkkitehtuurin hallinnan roolit Tässä todetaan että kohdealueiden vastuutahot on kuvattu toisessa dokumentissa. Myös hallintosektorin vastuutahot tulisi kuvata (esim. mikä on koko kuntasektorin vastuutaho?) 6 kokonaisarkkitehtuurin kytkentä julkisen hallinnon johtamiseen Tekstissä todetaan aivan oikein että arkkitehtuurikuvaukset toimivat strategisen ja taktisen suunnittelun tukena. Mutta kuva 13 esittää asian toisin ja väärin. Kuvassa ka-suunnitteluprosessi tuottaa pohjan TTSsuunnittelulle. Näin ei ole eikä ole syytä olla vaan strategiaprosessista tuotetaan pohjat TTS:lle ja arkkitehtuurit ohjaavat työtä omalta osaltaan. Olisi hyvä vetää arkkitehtuurilaatikko ketjun sivuun. Myös toteutuksen laatikkoa kehittämiskohteet ja hankkeistus voisi muuttaa siten että siitä jätetään hankkeistus pois. Kehittämistä ohjataan ja tehdään strategiajohtamisen ja projektihallinnan menetelmin mutta se ei kuulu tähän kuvaan Arkkitehtuuritoiminnan johtaminen Olisi hyvä lisätä ja korostaa että johtamisprosessin omistaa aina KA-vastuutaho. Varsinkin arkkitehtuuriryhmien mutta myös johtoryhmien työ vaatii jäseniltä merkittävää panostusta. Tätä olisi selvyyden vuoksi arvioitava jo tässä vaiheessa sekä työmäärän että kustannusten näkökulmasta.
6 Tarvittavista panoksista ja resursseista olisi hyvä olla käsitys jo silloin kun ka-hallintamalli hyväksytään mutta viimeistään silloin, kun eri ryhmiin aletaan kiinnittää organisaatiosta jäseniä, henkilöitä. Julkisen hallinnon tavoitteena on sen toiminnan tehokkuuden merkittävä lisääminen ja taloudellisten hyötyjen saavuttaminen. Tavoitteet tulee ilmaista, niiden tulee ohjata KA- toimintaa ja niiden toteutumisen seurantaa varten tulee asettaa mittarit, joiden avulla toimintaa voidaan arvioida myös julkishallinnon sisällä Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Tässä ehdotetaan että muutostekijöitä käsitellään vuositasolla vuosikellon mukaisesti. Menettely on aivan liian hidas Vuosikello Vuosikello ei sovi ka-työhön koska suurin osa tehtävistä pitäisi olla jatkuvaa toimintaa, ei kerran vuodessa tapahtuvia aktiviteetteja. Siksi nk. vuosikelloa voidaan käyttää ainoastaan sovittamaan ka-työtä hallinnon vuosirytmiin mm. budjetointiin liittyen. Vuosikello ei ole enää tänä päivänä, jolloin muutos ja kehittäminen on jatkuvaa toimintaa, oikea työkalu systematisoida arkkitehtuurin kehittämistä, toimeenpanon suunnittelua jne. Vuosirytmissä on huolehdittava ainoastaan riittävästä rahoituksesta eli siitä, että budjetointiprosessiin on esiteltävissä tarvittavat suunnitelmat ja perustelut. Tästä syystä ehdotamme esitetyn kaltaisesta, perinteisestä ja jäykästä vuosikellosta luopumista kokonaan. Sen sijaan edellä mainitut rahoitukseen varmistamiseen liittyvät tehtävät voidaan ajoittaa kalenterivuodelle mutta muilta osin aktiviteetit, varsinaiset työt, suunnitellaan ja tehdään jatkuvina (arvioinnit, tarpeiden kerääminen, konkretisointi projekteiksi, kuvaaminen, suunnitelmien tarkentaminen jne.) Arkkitehtuurilinjaukset Neljään tasoon jakamisen voisi hyvin vähentää kolmeen tasoon ja yhdistää kaksi viimeistä (best practise ja case study). Arviointimalliin tulisi lisätä kustannus-hyötyarviointi. Vähintään on tehtävä arvio kustannusvaikutuksista Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen viitekehys Neljännessä kappaleessa sidotaan kehittämistoimenpiteet vuosikelloon. Kappaleen 7.5. ehdotuksen mukaisesti tämä tulisi muuttaa ja jättää vuosikello pois Viestintä ja koulutus Viestintä ja koulutus on esitetty hyvin. Tästä puuttuu ainoastaan tieto siitä, kuinka laajana koulutus toteutetaan ja millä periaatteella se rahoitetaan. Tämä selviää jos yleisemmin esitetään KArahoitussuunnitelma ja sen osana arkkitehtuuriryhmän rahoitusmalli Arkkitehtuurityön seuranta ja jatkuva kehittäminen Jatkuvan kehittämisen malli on oikea mutta tekstissä on heti kuvan 18 alla epäloogisuus: siinä todetaan että jatkuvaa kehittämistä tehdään vuosikellon mukaisesti. Jos tehdään jatkuvaa kehittämistä, on luovuttava vuosikellomallista, kuten aiemmin olemme ehdottaneet. Korostamme vielä, että arkkitehtuurityötä ei ole mitään syytä sitoa kalenterivuoteen, vuosirytmiin tai vuosikelloon. Ainoastaan tietyt osat (lähinnä budjetointi) on toistaiseksi tarpeen sitoa vuosirytmiin. Yhtenä alaotsikkona on vuosiraportointi, joka myös pitäisi muuttaa siten, että luovutaan vuosisidonnaisuudesta (sille ei ole esitetty mitään perusteita) ja jätetään frekvenssistä päättäminen perustettaville ryhmille. Raportointiin tulisi lisätä
7 myös vaikuttavuus ja kustannus-hyötyraportteja - vähintään kustannuksia on syytä seurata, arvioida ja raportoida säännöllisesti. JHKA kohdealuejako KA:n kohdealuejako on tehty ministeriörakenteen mukaisesti. Kunnan toiminnot asettuvat näihin kokonaisuuksiin, joskin toiminnot voivat poiketa tästä rakenteesta. Esimerkiksi hyvinvointipalveluja voi olla sivistys- ja kulttuurialueella. Rakenteen tulisi olla palvelulähtöinen. Kuntien kannalta keskeisiä kohdealueita ovat hyvinvointi- ja terveys, opetus ja kulttuuri sekä ympäristö ja yhdyskuntarakenne. Myös muilla kohdealueilla on kuntien toimintaa puolustusta ja ulkosuhteita lukuun ottamatta. Tärkeätä on huolehtia, että kuntien kannalta keskeiset toiminnot sisältyvät kohdealueisiin ja että arkkitehtuurit kuvataan siten, että ne palvelevat prosesseja organisaatiorakenteista riippumatta. Rajauksia tulee tarpeen mukaan tarkistaa, kun työ lähtee liikkeelle ja sisällöt tarkentuvat. Kuntien osallistuminen kohdealueiden arkkitehtuurityöhön on olennaista, koska pääosa palveluista tuotetaan kunnissa. JHKA työssä on ohjattava KA-työtä siten, että painotukset ja rajaukset ovat kuntia palvelevia ja ratkaisuista tulee yhteen sopivia. Kohdealuerakenteessa ei ole otettu kantaa seututasoisiin arkkitehtuureihin. Tämä tulisi lisätä kuvauksiin. Hierarkiatasoja arkkitehtuureissa muodostuu melko paljon. Hallittavuuteen ja ymmärrettävyyteen tulee panostaa. Dokumentaatiossa käytetään termiä hallintosektori, jolla tässä tarkoitetaan valtion hallintoa ja kuntasektoria. Olisi selkeämpää käyttää suoraan näitä dokumentaatiossa. Dokumentaatiossa tulisi selkeämmin määritellä ydintoiminnot ja tukitoiminnot ja että ajatuksena on, että ydintoiminnot kuvataan kohdealuetyössä ja kuntasektorin KA kattaa vain johtamisen ja tukitoiminnot. Kuntasektorin KA:ssa määritellyt viitearkkitehtuurialueet vastaavat pääosin kuntien tarpeita. Hankinnat ja logistiikka puuttuu viitearkkitehtuureista. Käyttövaltuushallinta on kovin eritasoinen viitearkkitehtuuri, joskin monissa kunnissa juuri nyt pohdinnassa ja varmasti juuri sellainen alue, jossa ei ole eroja kuntien välillä ja jota yhteinen määrittely tukee. Tärkeätä on saada työ käyntiin ja konkreettisia tuloksia, joiden perusteella voidaan malleja ja toimintatapaa kehittää. Kohdealueen tehtävät Kohdealueen tehtävissä esim. kohdassa 4.4. tulisi olla paremmin näkyvissä kytkentä toiminnan kehittämiseen. Kuvaukset ovat termeiltään kovin ict-tyylisiä. Toiminnan kehittäjille nämä eivät kovin helposti avaudu - josko ict-asiantuntijoillekaan. Voisiko aineistosta koota johdon ja kehittäjien käyttöön selkokielisen version ydinasioista? Ehdotamme, että JHKA:n omistaja laatii aineistosta tällaisen version ja että kuntien johdolle järjestetään aiheesta tilaisuus. KA-työn onnistumisen kannalta on olennaista, että KA-työ saadaan osaksi johtamista ja arkkitehtuurityöhön osallistuvat toiminnan asiantuntijat. Kohdassa 5.6. todetaan, että kuntasektorin arkkitehtuurikuvaukset ovat luonteeltaan suosituksia luovia ja että niiden ohjausvaikutus perustuu toteutettujen kuvausten luomaan informaatioon, jota kunnat voivat hyödyntää kehitystyössään. Kuitenkin pari kappaletta myöhemmin todetaan toisaalta, että jos kehittämiskohde löytyy julkisen hallinnon yhteisestä arkkitehtuurista, tulee kuntasektorin noudattaa arkkitehtuurin suunnittelussa julkisen hallinnon KA-kuvausten linjauksia. Olisi hyvä tehdä mahdollinen sitovuus täysin selväksi - nyt tilanne on hyvin ristiriitainen. Lisäksi jos kuntia velvoittavia kohtia on mukana, on selvästi kuvattava se prosessi miten velvoittavuus syntyy (päätöksenteko, asetukset, lainsäädäntö).
8 Kehittämispolku Kehittämispolun aikataulu tulee päivittää ajantasaiseksi. Osassa tehtäviä määräaika on jo ohitettu. Dokumentaatiosta puuttuu kokonaan työmääräarvioinnit ja muiden kustannusten arviointi sekä ehdotukset kustannusvastuista. Työmäärät ovat suuria ja työn vaatimaan resursointiin pitää pystyä varautumaan kunnissa. JHKA:n omistajan tulee huolehtia, että myös kohdealuetyöhön on varauduttu vastuutahojen budjeteissa. Kohdassa 4.1. on kuvattu kehittämispolun ohjaus ja seuranta. Tässä ei mainita, mikä taho hyväksyy esimerkiksi kehittämispolun. Tämän tulee olla johtoryhmässä päätettävä asia. (on ehkä hallintamallissa) Kunnilla pitää olla mahdollisuus osallistua kehittämispolun määrittämiseen ja esimerkiksi niiden keskeisten projektien päättämiseen, joille tehdään ensimmäiseksi arkkitehtuurin mukaisuuden arviointi. Kohdealueiden arkkitehtuurityön käynnistäminen nopeasti on tärkeää kuntien kannalta, koska niissä kuvataan ydintoimintojen arkkitehtuureja. Priorisoinnissa ja alueiden määrittelyssä tulee kuntien olla vahvasti mukana. Suurilla kaupungeilla on parhaiten voimavaroja arkkitehtuurityöhön, joten niiden mukanaolo valmistelussa ja päätöksenteossa tulee varmistaa. Tarpeiden kysely julkishallinnon organisaatioilta ei välttämättä tuo hyvää tulosta, koska asia on vaikea ja vaatii yhteistä keskustelua. Dokumentaatiossa hahmotettu tuki ja koulutus KA-työtä tekeville on hyvä. Sille on tarvetta myös kunnissa. Parhaiten tuki toimii, kun se liittyy konkreettiseen arkkitehtuurityöhön. Lisänä tukitoimissa olisi hyvä olla auditointipalvelu, jolla varmistettaisiin tuotettujen dokumentaatioiden laatu ja arkkitehtuuriin sopivuus. Kehittämispolussa ei ilmene miten kohdealueiden arkkitehtuurityötä ohjataan. Johtoryhmän tulee ohjata ja seurata myös kohdealueiden työn kohdentumista ja etenemistä ja varmistaa, että niiden myötä JHKA toteutuu ja kehittyy. Tärkeätä on huolehtia, että kunkin alueen omistaja nimetään nopeasti ja työ suunnitellaan sovitusti ja laajassa kohdealueen toimijoiden yhteistyössä. Kehittämispolun tehtävissä tulee varmistaa, että mukana ovat ne toimijat, joiden toimintaan ko työ vaikuttaa. Tilastoinnin ja perustietovarantojen viitearkkitehtuurityössä tulee olla mukana tietojen tuottajat ja hyödyntäjät. Kunnat tuottavat runsaasti tietoa, mutta tuotettavat tilastot eivät usein vastaa tarpeita ja toisaalta on yhdessä sovittava kerättävästä tiedosta. Tietojen saannin tulisi olla kunnille maksutonta. Toiminta-arkkitehtuurin viitearkkitehtuuri olemassa olevien kuvausten pohjalta voidaan vain tunnistaa kehittämistarpeita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen rakenteet ovat muuttumassa, joten erityisesti sillä alueella on tarpeen kuvata tavoitetilaa, joka on organisaatiorakenteista riippumatonta ja tukee asiakaslähtöistä palvelua. Kuvaamisen pitää saada mukaan toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat toimijat. Kehittämispolun tehtävien sijoittuminen kokonaiskuvaan olisi hyvä esittää esim. rengastamalla se arkkitehtuurin alue, johon ko. työ tuo sisältöä (toiminnot, tiedot, tj-palvelut,, teknologia ja toisaalta onko kyseessä periaatelinjaus, käsitteellinen, looginen vai fyysinen taso). Tietoarkkitehtuuri Dokumentti on ilmeisesti vanhempi kuin mitä päivämäärä ( ) kertoo. Olisi syytä tarkistaa ja korjata virheet (esim. kohdassa esitetään metatietojen vastuutahoksi JIP:sta jota ei ole olemassa). Sama virhe toistuu sivulla 39. Tämä väärä tieto dokumentissa saa kysymään myös että onko koordinoinnin vastuutahoksi ehdotettu VM enää ajankohtainen ehdotus? Myös muu organisatorinen pohdinta olisi syytä jättää pois (mm. tietohallintovirasto).
9
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotTerveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT
kokonaisarkkitehtuuri PATINE 18.8.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit,
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotToiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje
Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI. Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VAKAJA-PROJEKTI Kohdealueen käsite ja käsittely valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuriohjauksen osana 20.8.2015 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kohdealueiden määrittely ja tehtävät...
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten
LisätiedotJHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta
JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotTietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta
Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
LisätiedotSOTE KA hallintamallin uudistaminen
SOTE KA hallintamallin uudistaminen SOTE tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä THL 26.10.2017 1 Nykyinen hallintamalli ja sen haasteet Nykyinen hallintamalli osittain hajanainen Valtakunnallinen valtiovetoinen
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.5.2013 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Tämä työsuunnitelma
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotVastaajan taustatiedot
Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotOKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014
OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon
LisätiedotKuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotJHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla
JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö (KA) Kuntamarkkinat 13.9 klo Paikka: B 3.3
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö (KA) Kuntamarkkinat 13.9 klo 13.00-13.45 Paikka: B 3.3 Jo Vuodesta 2012! JHS-179 V2.0 suositus - Kokonaisarkkitehtuurin Rosettan kivi julkishallinnolle o o KA-menetelmä:
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa
Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotKokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä
Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotKorkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu
Korkeakoulujen IT-päivät 2010, 12.10.2010, Joensuu Mika Karjalainen, Silver Planet Oy 2010 Silver Planet Oy 1 Sisältö Kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti 2010 Silver Planet Oy 2 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotTietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
LisätiedotArkkitehtuuri käytäntöön
Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon
LisätiedotSOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä
SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä Mikko Huovila STM OHO DITI 1 15.3.2018 Mikko Huovila Ryhmän tehtävät Vastata sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotVAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti
VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotTyöpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet
Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin
Kuntasektorin arkkitehtuuriryhmä Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Versio 1.0 19.12.2013 Helsinki 2013 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Arkkitehtuurin hallinta... 3 2.1 Arkkitehtuurin päätöksentekotasot...
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Turun kaupunki Lausunto 01.10.2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi
LisätiedotArkkitehtuurityö kunnassa
Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma /2016
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset- yksikkö 3.12.2014 JHKA-jaosto ja -sihteeristö Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin KA KA Pohjois-Savon tietohallintostrategiassa Varkauden kaupungin KA
Kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin KA KA Pohjois-Savon tietohallintostrategiassa Varkauden kaupungin KA Jarmo Heinonen ICT-päällikkö Kuntasektorin KA Kuntasektorin KA Organisointi Kuntaliitto toimii kuntasektorin
LisätiedotYhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit
Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml
LisätiedotAvoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
LisätiedotLausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia
JulkICT strategia Kotkan kaupunki Tietohallinto Asia: Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020 Viite: VM:n lausuntopyyntö VM 155:00/2011 1. Vastaajan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotLaat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::
Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen 12.9.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue Aiheita Muistio tietohallinnon kehittämisestä RAKETTI-hankkeen
LisätiedotTiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli. JUHTA:n kokous Tommi Oikarinen / VM
Tiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli JUHTA:n kokous 25.4.2018 Tommi Oikarinen / VM Tiedonhallintalain suunniteltu sisältö Tiedonhallinnan järjestäminen tiedonhallintayksikössä Tiedonhallinnan edellyttämät
LisätiedotOhjelmajohtamisen kehittäminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN
Asettamispäätös 1 (5) VM130:01/2015 12.5.2016 JulkICT-osasto JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN Tausta Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta
LisätiedotJUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT
JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin
LisätiedotPaikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA
Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lshp Lausunto 01.10.2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan
LisätiedotTietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela
Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,
LisätiedotTyöpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Tietojärjestelmäuudistus on aina itseään isompi muutos. Tapio Järvenpää, @Tapsa_Jpaa Laajuus Tuotokset Aikataulu Resurssit Hyöty Arvo Laajuus Tuotokset
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotTietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT
Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen
LisätiedotAvoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,
LisätiedotJulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM
JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten
LisätiedotYhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto
Raportti VM125:00/2007 07.10.2010 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Taustaa Ohjausryhmän työskentelyn päättäminen Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 15.6.2006 periaatepäätöksen
LisätiedotTAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti
TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti Liite 2 30.12.2011 Versio: 1.01 12.9.2011 2 (15) 1. Referenssihallintamallien vertailu 1.1. Tarkasteltavat hallintamallit Julkisen hallinnon KA-hallintamalli
LisätiedotYhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. Valtio Expo Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Yhteentoimivuus.fi ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtio Expo 20.5.2014 Baltica, 12:00 12:30 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö kokonaisarkkitehtuuri Yhteentoimivuus-palvelut Mitä
LisätiedotJHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kehittämispolku 2017 Määrittely 2.9 Päiväys 17.3.2017 Tiivistelmä 17.3.2017 2 (11) Tämä kehittämispolku on osa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia
LisätiedotAlueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti
Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT
LisätiedotKuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA
Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin
LisätiedotKurttu talviseminaari Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli
Kurttu talviseminaari 2012 Ryhmätyö: Työpaja, kunnan KA-hallintamalli 15.3.2012 Talviseminaarin sisältö Aika: torstai 15.3.2012, klo 10.00 15.00 Paikka: Kuntatalo (Toinen linja 14) Aamupäivä alustus: 10.00
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön
Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen
Lisätiedot<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma
toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...
LisätiedotYhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden
Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri
Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,
LisätiedotTietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho
Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano 25.5.2011 Arja Terho Käsittely Valtioneuvostolta eduskunnalle 11/2010 Eduskunta: Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon 12/2010 Hallintovaliokunnan lausunto
LisätiedotSähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?
Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo
Lisätiedot<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 5 Palvelukuvaus pohja Palvelukuvaus versio x.x 1/5 Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Termit ja lyhenteet...3
LisätiedotQPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013
QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...
LisätiedotJHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia
LisätiedotTiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli. JUHTA:n kokous Heikki Talkkari / VM
Tiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli JUHTA:n kokous 29.11.2018 Heikki Talkkari / VM Informaatio-ohjauksen toimintakenttää Valtio Kunta Maakunta Kuhtanek Tietokeko DigiNyt Patinea TH-lautakunta Yhteistyöelin
LisätiedotAsemakaavat ja arkkitehtuurit. 1.4.2011 Kyösti Könönen
Asemakaavat ja arkkitehtuurit 1.4.2011 Kyösti Könönen Sisältö Mitä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurilla? Miksi kokonaisarkkitehtuureja kehitetään? Mitä ministeriö tekee ja mitä virastot tekevät? Mitä
LisätiedotJUHTA:n syysseminaari
JUHTA:n syysseminaari 19.9.2013 Klo 10.00 Kahvi OHJELMA Klo 10.10 JUHTA:n ja jaostojen toiminnan tavoitteet toimikaudella - ICT-johtaja, ylijohtaja Timo Valli, VM - tietoyhteiskunta-asiain päällikkö Heikki
Lisätiedot