Pohjoisen Keski-Suomen Musiikkiopisto/ Viitasalo-opisto ja Saarijärven Kuvataidekoulu. Virvatuli-raportti Lukuvuosi

Transkriptio

1 Pohjoisen Keski-Suomen Musiikkiopisto/ Viitasalo-opisto ja Saarijärven Kuvataidekoulu Virvatuli-raportti Lukuvuosi

2 1 SISÄLLYS JOHDANTO 1 TAUSTATIETOA 1.1 VIITASALO-OPISTO Henkilökunta ja opetettavat aineet Osastojen kuvaukset Oppilaat lukuvuonna Johtokunta Työvuosi Pyrkiminen ja oppilasmaksut 1.2 SAARIJÄRVEN KUVATAIDEKOULU Oppisisällöt, tavoitteet ja opintojen eteneminen Oppilaat lukuvuonna Henkilökunta ja hallinto Työvuosi, oppilaaksi ottaminen ja oppilasmaksut 2 VIRVATULIMALLI ARVIOINNIN PERUSTANA 2.1 Arviointikohtien kuvaukset Oppilaat Opettajat 2.2 Arviointikriteerien kuvaukset Oppilaat Opettajat 2.3 Muut arviointialueet 3 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 3.1 Kuvaus arvioinnin toteuttamisesta 3.2 Kyselyaineisto Tanssi Musiikki Kuvataide 3.3. Kyselyt

3 2 4 KYSELYAINEISTON PERUSTEELLA SAATUJA ARVIOINTITULOKSIA 4.1 Arviointikohtien arvosanat kyselyaineiston perusteella 4.2 OPPILAAT Taidot ja tiedot taideaineessa Opiskelutaidot Omaehtoisuus ja luovuus Ilo ja hyvä taidesuhde Muut taidot 4.3 OPETTAJAT Aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen Oppilaan kohtaamisen taidot Oppilasarivoinnin osaaminen Opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajat työyhteisön jäseninä 4.4 Kyselyaineiston tuottamaa tietoa muista arviointialueista Tilat ja välineet Ilmapiiri Opetuksen järjestäminen Tasa-arvo Strategiajohtaminen Osallisuus ja vaikuttaminen oppilaitoksen sisällä Sidosryhmäyhteistyö, kumppanuudet ja kansainvälinen toiminta 5 LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET

4 3 JOHDANTO Tämä on Pohjoisen Keski-Suomen Musiikkiopiston (nyk. Viitasalo-opisto) ja Saarijärven Kuvataidekoulun toiminnan arviointiraportti lukuvuodelta Se on toteutettu Taiteen perusopetusliiton (TPO) laatiman arviointimenetelmän, Virvatuli-mallin, mukaisesti. Arviointiin perehtyminen alkoi syksyllä 2012 ja raportti valmistui keväällä Arviointi perustuu kyselyaineistoon, joka toteutettiin sähköisessä sovelluksessa (artseduzef). Kyselyaineisto muodostuu oppilaitoksen oppilaiden ja heidän huoltajiensa vastauksista sekä opettajien osaamiskartoituskyselystä. Raportin ensimmäinen osa koostuu arviointia koskevista taustatiedoista sekä musiikkiopiston että kuvataidekoulun osalta. Toinen osa esittelee Virvatuliarviointimallin yleisesti. Raportin kolmas osa esittelee arvioinnin toteuttamisen ja varsinainen arviointiraportti löytyy luvusta 4. 1 TAUSTATIETOA Tämä luku esittelee Viitasalo-opiston ja Saarijärven kuvataidekoulun toimintaa. Lukuvuonna laitosten toiminnan arviointi toteutettiin pelkän kyselyaineiston perusteella. Tämä taustatietomateriaali voi kuitenkin toimia vertailukohtana, kun halutaan suhteuttaa kyselyaineiston tuloksia tilastotietoihin, työvuoden kulkuun tai muuhun sellaiseen. Näitä taustatietoja päivittämällä seuraava arviointikierros on mahdollista toteuttaa siten, että arviointiin otetaan huomioon jo muutakin tietoa kuin pelkkä kyselyaineisto. Lähdeaineistona on käytetty Viitasalo-opiston ja Saarijärven kansalaisopiston kuvataidekoulun verkkosivuja, laitosten opetussuunnitelmia sekä laitosten antamia tilastotietoja.

5 VIITASALO-OPISTO Vuoden 2014 alusta alkaen Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto on nimeltään Viitasalo-opisto. Tässä valmistuneessa raportissa käytetään laitoksen uutta nimeä, vaikkei se raporttia laadittaessa ollut vielä voimassa. Viitasalo-opisto on kunnallinen lakisääteistä valtionosuutta saava musiikkioppilaitos, jonka ylläpitäjäkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi. Musiikkiopiston hallinnosta vastaa Saarijärven kaupungin sivistyslautakunnan alainen musiikkiopiston johtokunta, johon ylläpitäjäkunnat nimeävät omat edustajansa. Musiikkiopistolla on omat opetustilat Saarijärvellä Ilolantie 6:ssa yhdessä Saarijärven kansalaisopiston kuvataidekoulun kanssa. Muissa kunnissa opetus järjestetään kouluilla tai seurakuntien tiloissa. Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista ja ammattitaitoista musiikin ja tanssin opetusta seutukunnan lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa noudatetaan valtakunnallisia Suomen musiikkioppilaitosten liiton vahvistamia kurssivaatimuksia ja opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen antamiin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisiin opetussuunnitelmien perusteisiin. Lähde: Viitasalo-opiston verkkosivut: Haettu Henkilökunta ja opetettavat aineet Musiikkiopiston henkilökuntaan kuuluvat rehtori Timo Tikan ja opistosihteeri Pirjo Virneksen lisäksi kolme (3) vakinaista opettajaa, sekä neljätoista (14) tuntiopettajaa, joista yksi (1) on päätoiminen tuntiopettaja. Kevätlukukaudella 2013 päätoimisena tuntiopettajana opetti myös Marjo Petrescu (harmonikka). Vakinaisina opettavat Irmeli Niskanen-Vodicka (viulu), Sari Rajala (piano) sekä Marja-Leena Varis (piano). Päätoimisena tuntiopettajana toimi lukuvuonna Taina Marjaaho (piano) ja syyslukukaudesta 2013 alkaen Tero Tavaila (piano). Tuntiopettajista kolme (3) on yhteisesti päätoimisia jonkin toisen

6 5 musiikkioppilaitoksen kanssa. Heitä ovat Balázs Albert (saksofoni, klarinetti; Ala- Keiteleen musiikkiopisto, Äänekoski), Tuomo Mustonen (yleiset aineet, piano, vapaa säestys; Ala-Keiteleen musiikkiopisto, Äänekoski) ja Marjo Petrescu (harmonikka; Viitasaaren alueen musiikkiopisto). Sivutoimisina tuntiopettajaina toimivat seuraavat yhdeksän (9) opettaa: Tapio Issakainen (huilu), Henna-Mari Kattilakoski (laulu), Marjut Kossi-Saarela (musiikkileikkikoulu), Noora-Helena Korpelainen (tanssi), Ville Ojanen (kansanmusiikkiryhmä), Juhani Partanen (sello), Ulla Pihlainen (piano), Jukka Puranen (lyömäsoittimet) ja Toni Vaalamo (sähkökitara, sähköbasso, bändi ja yleiset aineet). Musiikkiopiston toiminta jakaantuu eri osastoihin oppilaiden iän ja tason mukaisesti. Osastoja ovat musiikkileikikoulu, soitinvalmennus, musiikkiopiston perustaso, opistotaso, aikuisosasto sekä tanssin perusopetus. Lukuvuonna musiikin opetusta järjestettiin Saarijärvellä, Karstulassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä. Tanssin opetusta järjestettiin Karstulassa ja Saarijärvellä. Musiikkileikikoulun ryhmät toimivat Saarijärvellä. Lähde: Viitasalo-opiston verkkosivut: Haettu Osastojen kuvaukset Musiikkileikkikoulu Ensiaskeleena musiikin opiskeluun toimii musiikkileikkikoulu, joka on tarkoitettu alle kouluikäisille (0 6 vuotiaille) lapsille. Musiikkileikkikoulussa pyritään leikin, laulun ja liikunnan kautta antamaan lapsille musiikillisia perusvalmiuksia sekä tutustutetaan lapsia eri musiikkityyleihin. Musiikkileikkikoulussa lapset jaetaan ikäkauden mukaisiin ryhmiin, kussakin ryhmässä on 8 12 lasta. Soitinvalmennus Soitinvalmennukseen voivat osallistua 6 8-vuotiaat lapset. Soitinvalmennuksesta osa tapahtuu jo musiikkileikkioulun yhteydessä, mutta soitinvalmennukseen on mahdollista pyrkiä myös erikseen. Soitinvalmennuksessa oppilaat saavat ensikosketuksen jonkin soittimen soittamiseen ja he voivat myös kokeilla eri soittimia. Musiikkiopiston perustaso Perustasolla oppilaat opiskelevat jotakin tiettyä soitinta ja yleisiä aineita. Soitonopetusta voi saada seuraavissa soittimissa: laulu, piano, viulu, sello, huilu, klarinetti, saksofoni, harmonikka, kitara, sähkökitara ja -basso ja lyömäsoittimet,

7 muidenkin soittimien opetusta pyritään järjestämään kysynnän mukaan. Opiskelu on tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää, ts. oppilaat suorittavat tietyin väliajoin perusasteen soitintutkintoja ja yleisten aineiden tutkintoja. Oppilaat ovat iältään vuotiaita ja opiskeluaika perusasteella on 9 vuotta. Opistotaso Opistotasolle musiikkiopiston oppilaat voivat siirtyä suoritettuaan perustason oppimäärän. Opistotason opinnot kestävät neljä lukuvuotta, jona aikana suoritetaan opistotasoiset tutkinnot solistisessa aineessa ja yleisissä aineissa. Opistotason tutkinnot suoritettuaan oppilaalla on mahdollisuus pyrkiä musiikin ammatillisiin opintoihin. Aikuisosasto Aikuisosastossa pidetään yllä musiikkiopiston perusasteen tutkinnon suorittaneiden harrastuneisuutta, aikuisosastossa opiskeluaika on kaksi lukuvuotta ja oppilailla on mahdollisuus suorittaa opistoasteen tutkintoja. Tanssin perusopetus Musiikkiopistossa annetaan myös tanssin perusopetusta 5 12-vuotiaille oppilaille. Opetus on painottunut nykytanssin eri muotoihin. Tanssin perusopetus on tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää, eli tietyin väliajoin oppilaat suorittavat tutkinnon. Tanssin opetusta jakautuu ikäkausien mukaisiin ryhmiin seuraavasti: lasten tanssi 4 6-vuotiaille, luova tanssi 7 9-vuotiaille ja nykytanssi vuotiaille. 6 Lähde: Viitasalo-opiston verkkosivut: Haettu Oppilaat lukuvuonna Lukuvuonna musiikkiopistossa opiskeli musiikin perusasteella 147 oppilasta, opistotasolla 3 oppilasta, varhaisiän musiikkikasvatuksessa 43 oppilasta ja tanssin perusopetuksessa 64 oppilasta. Oppilasmäärät ovat syyslukukauden ja kevätlukukauden tilastotiedoista saatuja keskiarvoja. Lähde: Viitasalo-opiston tilastotietoja Johtokunta Musiikkiopiston hallinnosta vastaa Saarijärven kaupungin sivistyslautakunnan alainen musiikkiopiston johtokunta. Johtokunnan kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä toimii musiikkiopiston rehtori Johtokunta kokoontuu tarpeen vaatiessa, yleensä neljä kertaa vuodessa.

8 7 Johtokunnan jäsenet vuosina ovat Virpi Kantonen, Teemu Mäkelä ja Arja Viitaniemi Saarijärveltä, Tarja Sonninen Kannonkoskelta, Emil Lahdenvesi sekä Petri Piispanen Karstulasta, Martti Hertteli Kivijärveltä sekä Teija Nissinen Kyyjärveltä. Johtokunnan puheenjohtajana toimii Virpi Kantonen. Johtokunnan varajäseninä toimivat Anja Suominen, Jaana Taipale ja Tero Tenhunen Saarijärveltä, Irene Poikonen Kannonkoskelta, Hannu Oinonen ja Suvi Norring Karstulasta, Heikki Näsi Kivijärveltä sekä Tapani Lampila Kyyjärveltä. Lähde: Viitasalo-opiston verkkosivut: Haettu Työvuosi Lukuvuosi sisältää 190 työpäivää eli 38 työviikkoa, josta vähintään 35 viikkoa opetusta. Opetusta on lukuvuoden aikana 35 kertaa jokaista työviikon päivää kohti, paitsi musiikkileikkikoulua 30 kertaa. Työviikko käsittää päivät maanantaista perjantaihin. Arkipyhät korvataan oppilaille. Lauantaita voidaan käyttää oppilaiden suostumuksella korvaavana päivänä. Lähde: Viitasalo-opiston verkkosivut: Haettu Pyrkiminen ja oppilasmaksut Musiikkiopiston pääsykokeet pidetään keväisin. Pääsykokeiden aikataulu ilmoitetaan myös paikallislehdissä. Pääsykokeeseen kuuluu henkilökohtainen musikaalisuustesti, laulunäyte sekä vapaaehtoinen soittonäyte. Henkilökohtainen testi kestää noin 15 minuuttia. Pääsykokeeseen ilmoittaudutaan ja varataan aika henkilökohtaiseen testiin musiikkiopiston toimistosta. Pääsykokeet on pidetty huhtitoukokuussa 2012 Saarijärvellä, Karstulassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä. Tanssiryhmiin ja soitinvalmennukseen voi pyrkiä ilmoittautumalla musiikkiopiston toimistoon. Pääsykoetta ei ole. Tanssiopetuspaikat ja soitinvalmennuspaikat

9 8 täytetään ilmoittautumisten perusteella. Myös musiikkileikkiouluryhmiin pyritään ilmoittautumalla opetukseen ennen lukukauden alkua. Oppilasmaksuista ja lukukausimaksujen suuruudesta päättää musiikkiopiston johtokunta päättää vuosittain. Musiikin perusteiden ja yhteismusisoinnin opinnot sisältyvät oppilasmaksuun. Opetuksesta on mahdollista saada 15 % sisaralennusta. Viitasalo-opiston oppilasmaksujen suuruudet lukuvuonna : opistotaso (60 min./vko) perustaso (45 min./vko) perustaso (30 min./vko) lastentanssi (45 min/vko) Luova tanssi (60 min/vko) Nykytanssin alkeet (60 min/vko, 1. vuosi) Nykytanssi (90 min/vko) tanssi sivuaineena soitinvalmennus 20 min soitinvalmennus 30 min musiikkileikkikoulu 30 min musiikkileikkikoulu 45 min sivuaine 30 min sivuaine 45 min sivuaine 60 min kuoro, orkesteri, ym. yhtye, ulkopuolinen ulkopuolisen teoriaopetus (sis. tutkinnon) ulkopuolisen tutkinto ulkopuolisen teoriatutkinto 480 euroa 380 euroa 250 euroa 142 euroa 198 euroa 198 euroa 284 euroa 90/125/235 euroa 185euroa 245 euroa 120 euroa 140 euroa 190 euroa 255 euroa 320 euroa 30 euroa 50 euroa 120 euroa 30 euroa Lähde: Viitasalo-opiston verkkosivut: Haettu

10 9 1.2 SAARIJÄRVEN KUVATAIDEKOULU Saarijärven kuvataidekoulu järjestää tavoitteellista ja monipuolista, ikäryhmittäin etenevää kuvataiteen perusopetusta. Opetuksen sisällöt ja menetelmät suunnitellaan nuorten ikään ja kehitysvaiheeseen sopiviksi. Opetus tukee persoonallisen kuvailmaisun kehittymistä ja tähtää pitkäjänteisen harrastusmotivaation syntymiseen. Opiskelu tapahtuu iltapäivisin ja iltaisin kerran viikossa. Kokoontumiskerran pituus vaihtelee oppilaan iän mukaan. Kuvataidekouluun haetaan vuosittain toukokuussa. Jos ikäryhmään tulee uusia hakijoita enemmän kuin kouluun voidaan ottaa, oppilasvalinta tehdään arpomalla. Kesken työvuotta vapautuville paikoille otetaan oppilaita varasijoilta. Vapaita paikkoja voi tiedustella kansalaisopiston toimistosta ympäri vuoden. Kuvataidekoulun tilat sijaitsivat lukuvuonna Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopiston talossa, Säästölässä (Ilolantie 6). Lähde: Saarijärven Kuvataidekoulu, Kuvataiteen opetussuunnitelma Oppisisällöt, tavoitteet ja opintojen eteneminen Kuvataiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opinnot koostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta. Perusopinnot muodostuvat opintokokonaisuuksista 1 6 ja työpajaopinnot kokonaisuuksista Lisäksi tarjotaan 5 6-vuotiaille varhaisiän kuvataideopintoja. Kuvataiteen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti. tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen.

11 10 Kuvataideopetuksessa oppilasta ohjataan ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti sekä sanallistamaan työskentelyään ja käyttämään monipuolisesti eri materiaaleja ja tekniikoita. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Opetuksessa käsitellään teemallisia kokonaisuuksia. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat piirustus ja maalaus, kuvanveisto ja ympäristösuunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot sekä taidehistoria. Oppisisältöjä voidaan painottaa esimerkiksi huomioimalla opettajien omia vahvuuksia. Kaikille opintokokonaisuuksille yhteisiä oppisisältöjä ovat kuitenkin piirustus ja maalaus, kuvanveisto, keramiikka, grafiikka, taidehistoria ja ympäristö- ja yhteisötaide. Taiteen perusopetuksen mukaisten ikäryhmien ja jaksojen jakautuminen 1. Valmentavat opinnot 5 6-vuotiaille Kuvataiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän ulkopuolella tarjotaan 5-6- vuotiaille varhaisiän kuvataiteen opintoja. Niissä oppilas harjoittelee maalaamista, piirtämistä, kolmiulotteista rakentelua, grafiikkaa ja muita kuvataiteen ilmaisutapoja. hän tutustuu kuvataiteeseen, arkkitehtuuriin ja muotoiluun sekä kuvalliseen viestintään oman työskentelyn avulla. Opetuksessa tarkastellaan ja tutkitaan lähiympäristöä ja tutustutaan paikalliseen kulttuuriperintöön. Opetus pohjautuu lasten luontaiseen mielikuvitukseen, leikin ja tarinoiden maailmaan. Piirustus-, maalaus-, muovailu-, rakentelu ja painotehtävät antavat tuntumaa erilaisiin materiaaleihin, työvälineisiin ja kuvan tekemisen prosesseihin. 2. Perusopinnot 7 12-vuotiaille Opetuksessa tutustutaan kuvallisen kielen monimuotoisuuteen piirustus-, maalaus-, muovailu-, rakentelu- ja painotehtävien avulla. Havainnoidaan ympäristöä ja eri materiaaleja monipuolisesti tarinoita ja mielikuvitusta unohtamatta. Omatoimisen työskentelyn avulla opitaan visuaalisen kielen perusteita: värioppia, sommittelua ja anatomiaa sekä havaintojen ja ajatusten ilmaisemista kuvallisesti. 3. Syventävät opinnot eli työpajat vuotiaille Syventävien opintojen työpajatyöskentelyn aiheet vaihtuvat vuosittain. Opinnoissa syvennetään tietoja, taitoja ja ilmaisukeinioja kullakin kuvataiteen alueella sekä

12 11 kehitetään henkilökohtaista luovaa ilmaisua. Opintokokonaisuuksittain ja kokonaisuudesta toiseen edettäessä oppisisällöt monipuolistuvat ja syvenevät. Mukaan otetaan edellä mainittujen lisäksi uusia sisältöjä, niin, että opintokokonaisuudet sisältävät seuraavaa: Opintokokonaisuudet 1 2 Piirustus ja maalaus, kuvanveisto, keramiikka, grafiikka, taidehistoria, ympäristöja yhteisötaide ja tekstiili. Opintokokonaisuudet 3 4 Piirustus ja maalaus, kuvanveisto, keramiikka, grafiikka, sarjakuva, taidehistoria, ympäristö- ja yhteisötaide, tekstiili ja muotoilu. Opintokokonaisuudet 5 6 Piirustus ja maalaus, kuvanveisto, keramiikka, grafiikka, sarjakuva, taidehistoria, ympäristö- ja yhteisötaide, muotoilu ja performanssi ja kuvallinen media. Opintokokonaisuudet 7 10 Piirustus ja maalaus, kuvanveisto, keramiikka, grafiikka, taidehistoria, ympäristöja yhteisötaide (rakennettu ja luonnonympäristö), muotoilu, performanssi ja kuvallinen media, elokuva ja video, sarjakuva syventävinä työpajaopintoina. Lähde: Saarijärven Kuvataidekoulu, Kuvataiteen opetussuunnitelma Oppilaat lukuvuonna Seuraavan tilaston mukaan Kuvataidekoulussa opiskeli yhteensä 92 oppilasta. Lukuvuoden aikana keskeytti yhteensä 13 oppilasta. Maksimiryhmäkoko oli 12 oppilasta paitsi aivan nuorimmilla 8 oppilasta. Oppitunteja kertyi vuoden aikan yhteensä vuotialle, vuotiaille ja vuotiaille.

13 12 Kuvataideopetuksen osallistujamäärät lukuvuoden lopussa Ikäluokka/ryhmät tytöt pojat yht Max. varalle jäi Lukuvuoden ryhmän koko aikana keskeyttäneet Tunnit 5 v v v v v v v v v. A v. B Lähde: Saarijärven Kansalaisopiston tilastotiedot Henkilökunta ja hallinto Kuvataidekoulua hallinnoi Saarijärven Kansalaisopisto. Rehtorina toimii musiikkiopistonkin rehtori Timo Tikka. Lukuvuonna kuvataidekoulussa opetti neljä tuntiopettajaa: Tarja Rantanen, Kirsi Tapper, Maria Koski Lammi ja Janne Heinonen Työvuosi, oppilaaksi ottaminen ja oppilasmaksut Kuvataidekoulun työvuosi noudattaa Saarijärven Kansalaisopiston työvuotta. Lukuvuonna syyslukukausi alkoi ja päättyi , kevätlukukausi alkoi ja päättyi Syyslukukaudella oli siten periaatteessa kullakin ryhmällä 11 kokoontumiskertaa ja kevätlukukaudella 14 kokoontumiskertaa. Opiskelu tapahtuu iltapäivisin ja iltaisin kerran viikossa. Kokoontumiskerran pituus vaihtelee oppilaan iän mukaan. Kuvataidekouluun haetaan vuosittain toukokuussa. Jos ikäryhmään tulee uusia hakijoita enemmän kuin kouluun voidaan ottaa, oppilasvalinta tehdään arpomalla. Kesken työvuotta vapautuville paikoille otetaan oppilaita varasijoilta. Vapaita paikkoja voi tiedustella kansalaisopiston toimistosta ympäri vuoden. Taiteen perusopetuksen mukaiseen kuvataideopetukseen otetaan oppilaat

14 13 ilmoittautumismenetelmällä. Ryhmän täytyttyä muut tulokkaat voivat halutessaan jäädä varasijalle jonottamaan mahdollisesti vapautuvia oppilaspaikkoja myös ilmoittautumisjärjestyksessä. Tasolta toiselle etenevään opetukseen jatkossa pääsevät ensisijaisesti aiemmissa opinnoissa jo olleet oppilaat. Heidän tulee ilmoittaa jatkamisestaan kuvataidekoulun ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Uusia oppilaita otetaan vuosittain. Oppilaitos pättää säännöissään vapaaoppilaaksi ottamisesta. Oppilaaksi ottamisesta päättää rehtori. Kurssimaksut noudattavat Saarijärven kansalaisopiston kurssimaksukäytäntöjä. Siten kurssimaksu lukuvuonna oli yhteensä 155 / lukuvuosi. Materiaalimaksut sisältyvät kurssimaksuun, eikä niitä peritä erikseen. Lähde: Saarijärven kuvataidekoulun verkkosivut: Haettu Saarijärven Kansalaisopiston tilastotiedot Saarijärven Kuvataidekoulu, Kuvataiteen opetussuunnitelma

15 14 2 VIRVATULIMALLI ARVIOINNIN PERUSTANA Virvatuli on Taiteen perusopetusliiton, TPO ry:n, julkaisema malli itsearvioinnin suorittamiseen taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa. Se jakautuu arviointialueisiin, joita ovat oppilaat, opettajat, oppimisympäristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet. Lukuvuonna arviointityöryhmä päätti arviointialueiksi oppilaat ja opettajat. Seuraava laatikko kuvaa mallinmukaisia arviointialueita sekä arviointikohtia alueittain: Arviointialueet Oppilaat ja opettajat Arviointikohdat Oppilaat Taidot ja tiedot taideaineessa Opiskelutaidot Omaehtoisuus ja luovuus Ilo ja hyvä taidesuhde Muut taidot Opettajat Aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen Oppilaan kohtaamisen taidot Oppilasarvioinnin osaaminen Opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajat työyhteisön jäseninä Taiteen perusopetusliiton julkaisema Itsearviointiopas antaa kuvaukset kustakin arviointikohdasta sekä kuvauksen niistä kriteereistä, joiden mukaan alueita ja arviointikohtia voidaan tarkastella sekä arvioida. Nämä kuvaukset oppilaiden ja opettajien osalta löytyvät seuraavista ala-luvuista. Lähde koko luvulle 2: Koivisto-Nieminen, Jaana & Holopainen, Kaisa: Virvatuli-malli Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille. Taiteen perusopetusliitto TPO ry.

16 Arviointikohtien kuvaukset Arviointialue mudostuu useasta eri arviointikohdasta, joihin on muotoiltu arviointikriteerejä. Arviointikohdilla tarkoitetaan arvioitavia kohtia kullakin arviointialueella. Taiteen perusopetusliitto on Virvatuli-mallissa antanut esimerkkinä kohdat, joita kunkin arviointialueen kohdalla voidaan arvioida. Virvatuli-mallin mukaisia arviointikohtia oppilaiden alueella ovat taidot ja tiedot taideaineessa, opiskelutaidot, omaehtoisuus ja luovuus, ilo ja hyvä taidesuhde sekä muut taidot käsittäen lähinnä yhteistyötaidot ja kehon tuntemuksen. Opettajien alueella voidaan Virvatuli-mallin mukaan arvioida seuraavia kohtia: aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen, oppilaan kohtaamisen taidot, oppilasarvioinnin osaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi sekä opettajat työyhteisön jäseninä Oppilaat Taidot ja tiedot taideaineessa Taiteen perusopetuksen oppimistavoitteet määritellään laissa, opetussuunnitelman perusteissa ja oppilaitoksen omissa toiminta- ja opetussuunnitelmissa. Opiskelutaidot Opetuksen tehtävänä on myös ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oman oppimisen ja opiskelun arviointiin. Oppilaan itsearvioinnissa tulee huomioida opiskelun ja taiteenoppimisen lisäksi opiskeluun liittyvät tuntemukset ja motivaatio. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä taiteenalan elinikäiselle harrastamiselle sekä kehittää oppilaan valmiuksia taiteen ammattiopintoihin. Omaehtoisuus ja luovuus Taideopetuksen ytimenä on luovuus, kyky yhdistellä, nähdä ja tehdä asioita uudella tavalla. Ilo ja hyvä taidesuhde Hyvällä taidesuhteella tarkoitetaan mm., että oppilaalla on kyseiseen taiteenalaan liittyviä tietoja ja taitoja, ja hän suhtautuu avoimesti ja ennakkoluulottomasti taiteeseen sekä omassa tekemisessään että vastaanottajana. Taiteenalasta on tullut oppilaalle arvokas elämänsisältö, jota hän harrastaa omasta tahdostaan, ja jonka avulla hän voi ilmaista itseään. Taiteen maailma avautuu lapselle tai nuorelle ja tuottaa hänelle iloa ja elinvoimaa.

17 16 Muut taidot Opetussuunnitelman perusteiden mukaan taiteen perusopetuksessa tuetaan oppilaan persoonallista kasvua ja kehittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta. Oppilasta tuetaan toimimaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä Opettajat Aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen Opettajan tärkein tehtävä on ohjata ja tukea oppimisprosessia. Opettajalla olisi hyvä olla elävä suhde taiteeseen, jotta hän pystyy välittämään sitä oppilaille. On tärkeää, että opettaja pitää yllä ammattitaitoaan ja haluaa kehittää pedagogista osaamistaan. Hyväksi todettu keino pedagogisen osaamisen kehittämiseen on kokemusten jakaminen muiden opettajien kesken. Oppilaan kohtaamisen taidot Taideaineiden opettajalta vaaditaan erityisen paljon oppilaan kohtaamisen taitoa. Oppilaat kokevat taiteellisen toimintansa henkilökohtaisesti, ja ohjaavan palautteen vastaanottaminen voi olla vaikeaa. Kyky rohkaista oppilaita omien ratkaisujen löytämiseen ja omien näkemysten ilmaisemiseen kuuluu opettajan ammattitaitoon. Oppilasarvioinnin osaaminen Oppilasarviointi on tärkeä osa opettajan osaamista. Arvioinnin tulee olla oppimista tukevaa ja kannustavaa, ja sen tulee kehittää oppilaan itsearviointitaitoja. Oppilasarvioinnissa on huomioitava opetussuunnitelman perusteiden mukainen oppimiskäsitys. Opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajien työtehtäviin kuuluu opetuksen lyhyen ja pitkän aikavälin suunnittelu. Pohdittavana on, mitkä ovat opetuksen tavoitteet, miten opintojaksot rytmitetään ja aikataulutetaan sekä millaisia menetelmiä ja oppimateriaaleja käytetään. Tässä työssä opettajan on pyrittävä kuuntelemaan myös oppilaiden ajatuksia heidän tavoitteistaan. Opettajat työyhteisön jäseninä Opettajien työyhteisötaitoihin kuuluu halu toimia rakentavasti esimiestä ja työtovereita tukien. Työyhteisötaitoja ovat myös työpaikan resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen, mielipiteen ilmaiseminen asioiden eteenpäin viemiseksi sekä aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön. Tärkeä osa oppetajan työtä onkin osallistuminen oppilaitoksen eri toimintoihin oppilaitoksen pelisääntöjen mukaisesti. Oppilaitoksen kehittämistyön yhteydessä opettaja voi tuoda esiin erilaista osaamistaan. Oman osaamisen laaja soveltaminen lisää työn

18 17 monipuolisuutta ja voi osaltaan tukea työssä jaksamista. 2.2 Arviointikriteerien kuvaukset Arviointikriteerillä määritellään koulutuksen hyvän laadun ominaisuuksia, joihin omaa toimintaa verrataan. Virvatuli-mallin kriteerien taustalla vaikuttavat seuraavat arvot: taiteen tuottama hyvinvointi, luovuus koko oppilaitoksen toiminnassa, kestävä kehitys laajassa merkityksessä sekä taiteen autonomia: taide itsessään on tärkeää, ei pelkkänä välineenä yhteiskunnallisen hyödyn saavuttamiseen. Mallin taustalla vaikuttavat myös seuraavat toimintaa ohjaavat periaatteet: olosuhteiden luominen sellaiseksi, että oppilaan kasvulle ja luovuudelle jää tilaa, oppilaan oma taiteellinen prosessi ja aktiivisuus, kannustus ja avoin ilmapiiri, uuden oppimisen ilo ja hyvä taidesuhde, riittävästi haasteita sekä oppilaan kohtaamisen taito ja vuorovaikutus. Seuraavassa ala-luvussa on kunkin arviointikohdan arviointikriteerien kuvaukset sekä oppilaiden että opettajien osalta Oppilaat Taidot ja tiedot taideaineessa Oppilaiden tekniset taidot taideaineessa ovat kehittyneet. Oppilaiden havainnointitaidot ja kyky taiteen vastaanottamiseen ovat kehittyneet. Oppilaiden ilmaisutaidot ovat kehittyneet. Oppilaiden tiedot taideaineessa ovat karttuneet. He ovat oppineet taideaineen teoriaa ja taiteentuntemusta. Oppilaat ovat saaneet kokemuksia esiintymisestä sekä ryhmän sisällä että yleisölle yleisön kohtaamisesta näyttelyihin osallistumisesta. Opiskelutaidot Oppilaiden opiskelutaidot ja valmiudet oman oppimisensa ja työskentelynsä arviointiin ovat kehittyneet, samoin valmiudet kullekin taiteen lajille ominaiseen itsenäiseen harjoitteluun. Oppilaat ovat edenneet opinnoissaan opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaisessa ja taiteenalalleen ominaisessa tahdissa. Oppilaat ovat oppineet asettamaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita omalle opiskelulleen. Oppilaiden edellytykset elinikäiseen taiteen harrastamiseen ovat kehittyneet. Omaehtoisuus ja luovuus Oppilaat ovat oppilaitoksen opetussuunnitelman puitteissa saaneet mahdollisuuden kehittyä taideaineessa omassa tahdissaan. Oppilailla on aikaa suorittaa tehtäviä

19 18 tunnilla itselleen sopivassa vauhdissa. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa ohjelmistonsa valintaan tai töidensä sisältöön. Oppilaat ovat saaneet valmiuksia itseilmaisuun ja luovaan toimintaan, kuten omien tulkintojen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimiseen. Oppilaiden ongelmanratkaisutaidot, eli taidot löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja ja yhdistellä asioita uudella tavalla, ovat kehittyneet. Ilo ja hyvä taidesuhde Oppilaat ovat saaneet onnistumisen kokemuksia ja iloa harrastuksestaan tunneilla. Oppilaat ovat kokeneet onnistumista omassa työskentelyssään. Oppilaiden suhde taidealaan on syventynyt ja sitoutuminen vahvistunut. Oppilaat ovat saaneet valmiuksia itsenäiseen toimintaan taiteen tekijöinä ja vastaanottajina sekä kulttuurisena toimijana yhteiskunnassa. Oppilaat ovat saaneet merkittäviä kokemuksia muiden tekemästä taiteesta, kuten taidealansa esityksistä tai näyttelyistä. Muut taidot Oppilaiden yhteistyötaidot ovat kehittyneet. Oppilaiden oman kehon tuntemus on syventynyt Opettajat Aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen Opettajat hallitsevat opetettavan taideaineen sisällön. He käyttävät monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja oppilaiden ikä ja oppimistyylit huomioiden. Opettajilla on taitoa rakentaa ja tukea oppilaan sisäistä motivaatiota ja tavoitteen asettelua. He ylläpitävät ja kehittävät omaa pedagogista ja taiteellista osaamistaan ja heillä on ryhmässäoppimistilanteen johtamistaitoa sekä perustiedot ryhmädynamiikasta. Opettajat osaavat luoda taiteelliselle oppimiselle otollisen ilmapiirin, heillä on tilannetajua, luovuutta ja kykyä tarttua ajankohtaisiin asioihin ja tapahtumiin. Oppilaan kohtaamisen taidot Opettajilla on taito kohdata oppilaat yksilöinä. He pyrkivät ymmärtämään oppilaiden elämismaailmaa. Vuorovaikutus oppilaiden kanssa on avointa, kunnioittavaa ja kuuntelevaa. Oppilasarvioinnin osaaminen Oppilasarviointi ja annettu palaute on kannustavaa ja oppilaan kehittymistä tukevaa. Oppilasarviointi tukee opetuksen tavoitteita ja on opetussuunnitelman ohjeiden mukaista. Opettajat antavat asianmukaista tietoa jatko-opinnoista ja taiteilijan ammatista.

20 19 Opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetustyönsä opetusssuunnitelman pohjalta. He antavat oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen sisältöön ja arvoivat säännöllisesti omaa opetustaan ja osallistuvat oppilaitoksen itsearviointiin. Opettajat työyhteisön jäseninä Opettajat pyrkivät pitämään yllä työmotivaatiota huolehtimalla omasta hyvinvoinnistaan. Opettajat ovat sitoutuneet työyhteisöön ja sen kehittämiseen. Opettajat osallistuvat henkilöstökokouksiin ja muuhun yhteiseen suunnittelutyöhön, oppilaitoksen oppilasnäyttelyihin tai esityksiin ja muuhun toimintaan työtehtäviensä mukaisesti. Opettajien vuorovaikutus työyhteisössä on rakentavaa, avointa ja toiset huomioon ottavaa. Opettajat hyödyntävät monipuolisesti erilaista osaamistaan kiinnostuksen kohteitaan ja verkostojaan työtehtävissään. 2.3 Muut arviointialueet Oppilaiden ja opettajien lisäksi Virvatuli-mallissa arviointialueina ovat myös oppimisympäristö, johtaminen sekä yhteistyösuhteet. Oppimisympäristön arvioinnissa käytetään apuna arviointikohtia, joita ovat tilat ja välineet, ilmapiiri, opetus ja sen edellytysten luominen oppimiselle ja ajankohtaisuus, opetuksen järjestäminen, tasa-arvo, sekä opetussuunnitelmatyö. Johtamisen arviointiin käytettävät arviointikohdat ovat strategiajohtaminen, taiteellis-pedagoginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, työyhteisön hyvinvointi ja talousjohtaminen. Yhteistyösuhteiden arvioinnin arviointikohdat ovat osallisuus ja vaikuttaminen oppilaitoksen sisällä, sidosryhmäyhteistyö, kumppanuudet ja kansainvälinen toiminta, sekä ulkoinen viestintä.

21 20 3 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 3.1 Kuvaus arvioinnin toteuttamisesta Syksyllä 2012 Pohjoisen Keski-Suomen Musiikkiopisto otti käyttöön Taiteen perusopetusliiton (TPO) laatiman arviointimenetelmän, Virvatuli-mallin, jossa taiteen perusopetusta antavan laitoksen toimintaa arvioidaan viidellä arviointialueella: oppilaat, opettajat, oppimisympäristö, hallinto ja yhteistyösuhteet. Nämä arviointialueet on edelleen jaettu muutamaan keskeiseen arviointikriteeriin. Lukuvuoden arvioitaviksi alueiksi päätettiin oppilaat ja opettajat. Arviointi tehtiin samalla menetelmällä yhdessä Saarijärven kuvataidekoulun kanssa ja arviointia suorittavassa arviointiryhmässä on edustus molemmista oppilaitoksista. Arviointityöryhmä aloitti toimintansa syksyllä Siihen kuuluivat lukuvuonna Sari Rajala, Noora-Helena Korpelainen, Irmeli Niskanen-Vodicka ja Taina Marja-Aho musiikkiopistosta ja Tarja Rantanen kuvataidekolusta sekä rehtori Timo Tikka ja musiikkiopiston johtokunnan jäsen. Arviointivastaavana toimi lukuvuoden Taina Marja-Aho. Lukuvuonna arviointityöryhmään ovat kuuluneet Sari Rajala, Noora-Helena Korpelainen, Irmeli Niskanen-Vodicka ja Tero Tavailamusiikkiopistosta ja Tarja Rantanen kuvataidekolusta sekä rehtori Timo Tikka ja musiikkiopiston johtokunnan jäsen. Lukuvuonna arviointivastaavana on toiminut Noora-Helena Korpelainen, joka on myös vastannut raportin lopullisesta toteuttamisesta. Opetushallitus myönsi Keski-Suomen musiikkiopistolle euron suuruisen erityisavustuksen arvioinnin käynnistämiseksi lukuvuoden aikana. Rahoitusta käytettiin sähköisen arviointijärjestelmän (Artsedu ZEF) lisensointiin, Virvatuli-koulutukseen, kokouksiin sekä työryhmän jäsenten itsenäiseen työskentelyyn. Koko aikana työryhmä on kokoontunut 13 kertaa, arviointityöhön on käytetty yhteensä 215 tuntia mukaan luettuna arviointiryhmän jäsenten ja arviointivastaavan itsenäiseen työskentelyyn käytetyt työtunnit. Arvioinnin tekemistä varten työryhmä perehtyi Taiteen perusopetusliiton julkaisemaan Itsearviointioppaaseen sekä TPO:n internetsivuihin ja kävi

22 21 kouluttautumassa Kuopiossa Taiteen Perusopetusliiton järjestämässä Virvatulikoulutuksessa Arviointi päätettiin toteuttaa kyselyaineiston avulla. Nämä kyselyt päätettiin toteuttaa sekä oppilailla, opettajilla sekä huoltajilla. Kyselyihin saatiin mallit Taiteen perusopetusliitolta (kts. Liitteet), mutta työryhmä muokkasi niitä omaa laitosta paremmin vastaaviksi. Oppilaita ja opettajia koskevien kysymyksien lisäksi päätettiin kyselyyn sisällyttää myös kiusaamista koskevat kysymykset. Muokattuja kyselyitä testattiin muutamilla kuvataiteen, musiikin että tanssin oppilailla paperiversiona. Koekyselyt osoittivat niiden olevan laajat ja melko aikaavievät. Työryhmä päätti käyttää kyselyjen toteuttamista varten sähköistä järjestelmää (Artsedu ZEF), koska erilaisia kyselyitä oli toteutettavana verraten suuri määrä, sähköisen järjestelmän avulla vastaukset voitiin käsitellä automatisoidusti ja helpottaa näin vastausten käsittelytyötä. Sähköinen järjestelmä Artsedu ZEF on Taiteen perusopetusliiton suosittelema maksullinen valmis työkalu sähköisen arvioinnin tekemiseen (Lähde: Sähköisen järjestelmän käyttöön sekä sen muokkaamiseen perehtyivät lähinnä rehtori Timo Tikka sekä arviointivastaavat Taina Marja-Aho sekä Noora-Helena Korpelainen. Kyselyihin oli mahdollista vastata kotikoneelta Saarijärven kaupungin internet-sivuilla olleen linkin kautta kevään 2013 aikana. Osa ryhmäopettajista teetti kyselyjä oppilailla myös oppituntien lomassa. Nuorimpia vastaajia opastettiin vastaamaan huoltajan avustuksella. Vaikka arviointi kohdistettiin opettajien ja oppilaiden arviointiin, kyselyaineisto tuotti huomioita myös muihin Virvatuli-mallin arviointialueisiin liittyen. Kyselyaineistosta lisää seuraavassa luvussa. Aineisto purettiin syksyn 2013 aikana ja sen tuloksia alettiin arvioida työskentelmällä Virvatulimallin kriteerilomakkeiden avulla (kts. Liite). Kullekin arvioidulle kohdalle annettiin tasoarvosana. Näistä kriteerilomakkeista laadittiin yhteenveto, jonka pohjalta raportti on toteutettu. Yhteenvedossa oppilaiden ikäjakauma on pääosin jätetty huomiotta ja arviointi on jaettu taiteenaloittain kuvataiteeseen, tanssin ja musiikkiin.

23 Kyselyaineisto Kyselyjä toteutettiin sekä oppilaille, huoltajille että laitoksen opettajille koskettaen kaikkia laitoksen tarjoamia oppiainealueita, musiikkia, tanssia ja kuvataidetta. Arviointia varten tehdyt oppilaskyselyt jakautuivat ikäkausien mukaan seuraavasti: 6-8-vuotiaat 9-12-vuotiaat yli 13-vuotiaat Kaikkiaan arviointiin käytettyyn kyselyaineistoon kuului 142 loppuun asti tehtyä kyselyä. Käytössä olleen sähköisen sovelluksen ansiosta tiedämme, että kyselyjä aloitti huomattavasti kyselyn lopettaneita suurempi määrä. Kaikkiaan kyselyn aloittaneita oli 186 ja lopettaneita 146 henkilöä tai perhettä. Lopettaneista kyselyistä neljä (4) jouduttiin jättämään pois arvioinnista ikäkauden sisäisen liian vähäisen vastausmäärän vuoksi. Arviointiin käytetyn oppilaskyselyaineiston suuruus oli kaikkiaan 79 kappaletta. Huoltajien osalta aineiston suuruus oli 51 kappaletta. Opettajien osaamiskartoituskyselyaineiston suuruus oli 12 kappaletta. Tanssi Tanssin osalta kyselyihin vastasi 38 henkilöä tai perhettä. Yli 13-vuotiaiden osalta arviointi jäi puuttumaan, sillä kyselyihin vastasi vain kaksi oppilasta, eikä tämä riittänyt aineiston muodostamiseen. Lisäksi tanssinopettajan osaamiskartoituskysely arvioitiin yhdessä musiikin opettajien kanssa. Lopullinen arvioinnissa käytetty kyselyjen määrä oli siis tanssin osalta 36 kappaletta. Lopullinen arvioinnissa käytetty vastausten määrä oli siis tanssin osalta 36 kappaletta, joista oppilaiden vastauksia 27. Suhteutettuna kevätlukukauden 2013 oppilasmäärään (55 oppilasta, 27 vastausta) oppilaiden vastausprosentti oli 49%. Seuraavassa kyselyihin vastanneiden tarkka määrä tanssin osalta: 6 8-v. 13 aloittanutta, 10 lopettanutta 9 12-v. 17 aloittanutta, 15 lopettanutta yli 13-v. 2 aloittanutta ja lopettanutta (ei otettu mukaan arviointiin) Huoltajat 13 aloittanutta, 10 lopettanutta Opettajat 1, arvioitu yhdessä musiikin opettajien kanssa

24 23 Musiikki Musiikin osalta kyselyihin vastasi 78 henkilöä tai perhettä. Musiikin opettajien osaamiskartoituskyselyn yhteydessä toteutettiin myös tanssinopettajan osaamiskartoitus. Suhteutettuna kevätlukukauden 2013 oppilasmäärään (146 perusja opistotason oppilasta, 20 valmennusoppilasta, yhteensä 166 oppilasta, vastauksia yhteensä 38) vastausprosentti oppilaiden osalta oli 22,9%. Seuraavassa kyselyihin vastanneiden tarkka määrä musiikin osalta: 6 8-v. 7 aloittanutta, 5 lopettanutta 9 12-v. 28 aloittanutta, 19 lopettanutta yli 13-v. 27 aloittanutta, 14 lopettanutta Huoltajat 37 aloittanutta, 32 lopettanutta Opettajat 10 aloittanutta, 8 lopettanutta, arvioitu yhdessä tanssin opettajan kanssa Kuvataide Kuvataiteen osalta kyselyihin vastasi 30 henkilöä tai perhettä. Yli 13-vuotiaiden osalta arviointi jäi puuttumaan, sillä kyselyihin vastasi vain kaksi oppilasta, eikä tämä riittänyt aineiston muodostamiseen. Arviointiin otettujen toteutuneiden kyselyiden tarkka määrä siis oli 28 henkilöä tai perhettä. Suhteutettuna kevätlulukauden 2013 oppilasmäärään (98 oppilasta, 18 vastausta) oppilaiden vastausprosentti oli 18,4%. Seuraavassa kyselyihin vastanneiden tarkka määrä kuvataiteen osalta: 6 8-v. 10 aloittanutta, 10 lopettanutta 9 12-v. 7 aloittanutta, 6 lopettanutta yli 13-v. 2 aloittanutta, 2 lopettanutta (ei otettu mukaan arviointiin) Huoltajat 9 aloittanutta, 9 lopettanutta Opettajat Kyselyt Artsedu Zef -järjestelmässä kyselyyn vastaaja valitsi ensin oman kohderyhmänsä. Tämän jälkeen avautui kysely, johon täytettiin ensin perustiedot (oppilaskyselyissä esim. vastaajan ikä ja laitoksessa opiskeltujen vuosien määrä). Tämän jälkeen kysely jakautui osoihin. Oppilaskyselyissä oppilasta koskevat osiot olivat tanssi-/ musiikki-/ tai kuvataideharrastus, kehittyminen tai oppimiseni, luovuus, omaehtoisuus,

25 24 motivaatio ja ilomittarit. Opettajaa koskettivat kyselyssä osiot opettaja, tunnilla tehdyt harjoitukset ja tehtävät, arviointi ja palute opettajalta. Lisäksi kysyttiin oppilaitoksen toiminnasta ja kiusaamisesta. Huoltajien kyselyn osiot olivat opetus ja lapsen saamat valmiudet. Opettajien osaamiskartoituskysely jakautui puolestaan seuraaviin osioihin: oppilaat ja oppitunnit, aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen, oppilaan kohtaamisen taidot, oppilasarvioinnin osaaminen, työyhteisöosaaminen ja muu osaaminen. Kaikissa kyselyissä oli myös mahdollisuus antaa vapaata palautetta. Arvoasteikkona oli nuorempien kyselyissä hymynaama-jana, jossa vastauksen saattoi sijoittaa portaattomasti janalle, jonka toisessa päässä sijaitsi punainen myrtyneeltä näyttävä naama (1) ja toisessa päässä vihreä hymyilevä naama (5). Vanhempien kyselyissä arvoasteikkona oli myös numerojakauma 1 5. Vanhempien oppilaiden sekä huoltajien kyselyt sisälsivät myös nelikenttiä, jossa x- akselille sijoittui kokemus arvosteltavana olevan asian toteutumisesta, vasemmalle erimielisyys ja oikealle samanmielisyys. Y-akselille sijoittui vastaajan kokemus kysytyn asian merkityksellisyydestä. Raportin liitteenä on yksi esimerkkikysely. Loput kyselyt ovat raportin liitteenä omana tiedostonaan.

26 25 4 KYSELYAINEISTON ARVIOINTI Tämä luku sisältää Viitasalo-opiston ja Saarijärven Kuvataidekoulun toiminnan varsinaisen arviointiraportin. Toiminnan laatutasot on määritelty Virvatuli-mallissa seuraavasti: 5 = erinomainen 4 = hyvä 3 = tyydyttävä 2 = välttävä 1 = ei toteudu ollenkaan Sekä oppilaat että opettajat saivat arvosanakseen neljä (4). Sanallinen kuvaus tässä arvioinnissa saadusta laatutasosta sekä opettajien että oppilaiden kohdalla: Hyvä, jatketaan samaan malliin, pidetään huolta, että taso säilyy resurssien mukaisena. 4.1 Arviointikohtien arvosanat Arvosanoissa on otettu huomioon kyselyissä saatu palaute sekä oppilailta, vanhemmilta että opettajilta. Kuvaamataidon ja tanssin osalta yli 13-vuotiaiden vastaukset on jätetty huomioimatta liian vähäisen vastaajamäärän vuoksi. Seuraavista laatikoista löytyvät kunkin arviointikohdan saaman toiminnan laatutasot. OPPILAAT (Kaikkien aineiden oppilaat yhdessä) Taidot ja tiedot taideaineessa 4 Opiskelutaidot 4 Omaehtoisuus ja luovuus 4 Ilo ja hyvä taidesuhde 4 Muut taidot 4

27 26 OPETTAJAT (Kaikkien aineiden opettajat yhdessä) Aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen 4 Oppilaan kohtaamisen taidot 4 Oppilasarvioinnin osaaminen 4 Opetuksen suunnittelu ja arviointi 4 Opettajat työyhteisön jäseninä 4 ja OPPILAAT Taidot ja tiedot taideaineessa Tanssi 4 Oppilaat kokevat kehittyneensä tanssiteknisesti hyvin. Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Erityisesti tanssin ja musiikin tai muun rytmin suhteen hallitsemiseen vastaajat olivat tyytyväisiä. Mukavimpina asioina tanssin harrastamisesta vastanneet oppilaat mainitsivat muun muassa notkeuden kehittymisen, uuden oppimisen sekä esiintymisen. Kaikilla oppilailla oli mahdollisuus esiintyä lukuvuoden aikana oppitunneilla, vanhemmille järjestetyillä avoimilla tanssitunneilla, sekä kevätesityksessä. Aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki myös esiintyivät. Oppilaiden vastauksissa havainnointitaitojen, ilmaisutaitojen sekä tanssin tuntemuksen kehittymisestä kertovat esimerkiksi seuraavat vapaat vastaukset: (Olen oppinut) Tanssitermistöä ja sulavia tanssiliikkeitä. Olen oppinut tansimaan Huoltajien kyselyn perusteella oppilaiden taidot ja tiedot kehittyvät hyvin. Sitä kuvaa seuraava nelikenttä, jossa vaaka-akseli kuvaa väittämän oikeellisuuden

28 27 kokemusta ja pystyakseli merkitysarvoa. Kaikkien kysytyiden kehittymisalueiden huoltajat kokevat olevan tärkeitä. Kaikkien toteutumisesta he myös ovat enemmän samaa mieltä kuin eri mieltä. Koen lapseni saavan tanssinopetuksesta: 1. ilmaisutaitoja. 2. luovuutta. 3. rohkeutta. 4. yhteistyötaitoja. 5. oma-aloitteisuutta. 6. opiskelutaitoja. 7. tavoitteellista työskentelyä. 8. motorista kehittymistä. 9. ajattelutaitoja. 10. valmiuksia elinikäiseen taiteen harrastamiseen. 11. teknistä osaamista. 12. taiteellisia valmiuksia Kuitenkin arviointikohdan kehittämitarpeesta kertoo seuraava huoltajien kyselyaineistosta saatu kommentti: Ryhmät olisi hyvä muodostaa tason, ei niinkään iän mukaan. Tänä vuonna ikä- ja tasohaitari oli ryhmässä liian suuri; ainakin isommat joutuivat alittamaan omat kykynsä ja taitonsa ja se söi motivaatiota ja intoa. Oma edistyminen ja oma tuottaminen jäi vähemmälle. Musiikki 4 Oppilaat kokevat kehittyneensä musiikin taidoissa ja tiedoissa hyvin (4), vanhimmat vastanneet oppilaat hiukan heikommin (3,5). Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Vastanneet oppilaat kokevat kehittyneensä erityisesti pääinstrumentin soittotekniikassa (yli 4) ja nuottien lukemisessa (yli 4).

29 28 Yli 13-vuotiaat vastaajat ovat tyytyväisimpiä kehittymiseensä improvisoinnissa. Tärkeimpänä he pitävät kehittymistään esiintymisvarmuudessa. Vähiten tyytyväisiä he ovat kehittymiseensä säveltämisessä, mikä koetaan myös merkitykseltäään vähäisimmäksi. Muuta kehittymistä on tapahtunut esimerkiksi Yleisessä tiedossa musiikissa ja siitä nauttimisesta ja Musikaalisuudesta, hidastuksien ja crescendojen tekemisessä. Olen alkanut paremmin hallitsemaan musiikin rytmiä. Siihen että osaa jo soittaa vaativampia kappaleita. että teoriassa ei tarvis käydä Huoltajien vastausten perusteella oppilaiden taidot ja tiedot musiikissa ovat kehittyneet hyvin. Sitä kuvaa seuraava nelikenttä, jossa vaaka-akseli kuvaa väittämän oikeellisuuden kokemusta ja pystyakseli merkitysarvoa. Kaikkien kysytyiden kehittymisalueiden huoltajat kokevat olevan tärkeitä. Kaikkien toteutumisesta he myös ovat enemmän samaa mieltä kuin eri mieltä. Koen lapseni saavan musiikin opetuksesta: 1. ilmaisutaitoja. 2. luovuutta. 3. rohkeutta. 4. yhteistyötaitoja. 5. oma-aloitteisuutta. 6. opiskelutaitoja. 7. tavoitteellista työskentelyä. 8. motorista kehittymistä. 9. ajattelutaitoja. 10. valmiuksia elinikäiseen taiteen harrastamiseen. 11. teknistä osaamista. 12. taiteellisia valmiuksia

30 29 Kuvataide 4 Vastanneet oppilaat ovat erittäin tyytyväisiä kehittymiseensä kuvataiteessa vuoden aikana (4,5). Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Kehitystä on tapahtunut niin piirtämisessä, maalaamisessa, muovailemisessa kuin rakentelemisessakin. Lisäksi kehitystä on tapahtunut esimerkiksi Grafiikassa, Mielikuvituksen käytössä. ; päättelykyky, mietiskely ja ajatteleminen ja eräs vastaaja jopa toteaa seuraavasti: olen kehittynyt tekemään oikeaa taidetta. Mukavimmiksi asioiksi kuvataideharrastuksessa todettiin muun muassa Uuden oppiminen ja ystävien kassa jutteleminen ; se että saa piirtää ja askarrella kaikkea!, ja että saa kokeilla erilaisia tekniikoita ja materiaaleja. Oppii uutta. Huoltajien kyselyn perusteella oppilaiden taidot ja tiedot kehittyvät hyvin. Sitä kuvaa seuraava nelikenttä, jossa vaaka-akseli kuvaa väittämän oikeellisuuden kokemusta ja pystyakseli merkitysarvoa. Kaikkien kysytyiden kehittymisalueiden huoltajat kokevat olevan hyvin tärkeitä ja kaikkien toteutumisesta he ovat lähes samaa mieltä. Koen lapseni saavan kuvataiteen opetuksesta: 1. ilmaisutaitoja. 2. luovuutta. 3. rohkeutta. 4. yhteistyötaitoja. 5. oma-aloitteisuutta. 6. opiskelutaitoja. 7. tavoitteellista työskentelyä. 8. motorista kehittymistä. 9. ajattelutaitoja. 10. valmiuksia elinikäiseen taiteen harrastamiseen. 11. teknistä osaamista. 12. taiteellisia valmiuksia.

31 Opiskelutaidot Tanssi 4 Oppilaat kokevat kehittyneensä opiskelutaidoissa hyvin. Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Vastanneiden opettajien mukaan heidän oppilaansa ovat edenneet opinnoissaan kohtalaisen hyvin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti (3,5) ja paremmin omien tavoitteidensa mukaisesti (3,7). Oppilaat kokevat tietävänsä hyvin, mitä osaavat tanssiharrastuksessaan parhaiten ja mitä vielä voisivat kehittää (4):...haluaisin harjoitella enemmän ; minä ossaan kuunella opetajan neuvoja. Tanssitunneilla mukavita ovat leikit ja tanssit. Ikävää tanssitunnilla saattaa olla se, että esiintyminen pelottaa. Vastanneet oppilaat eivät pidä päättötodistuksen saamista kovin tärkeänä (alle 3). Sen sijaan taitavaksi tanssijaksi tuleminen koetaan tärkeäksi (4). kehittämistarpeesta kuitenkin kertoo esimerkiksi huoltajien kyselyaineistosta saatu seuraava kommentti: Toivoisimme, että lapsi saisi usean vuoden tanssiharrastuksesta jonkinlaisen todistuksen. Siitä voisi olla myöhemmin hyötyä esim. opiskelemaan hakiessa. Musiikki 4 Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Vastanneiden opettajien mukaan heidän oppilaansa ovat edenneet opinnoissaan kohtalaisen hyvin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti (3,5) ja paremmin omien tavoitteidensa mukaisesti (3,7). Vastanneet huoltajat kertovat lapsensa harrastavan musiikkia myös kotona. Lapsi saa musiikista rentoutumiskeinon. Ja riippuen ammatinvalinnasta, ehkä jopa ammatillista hyötyä. Pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä, onnistumisen iloa :) Oman kokemuksensa mukaan oppilaat ovat erittäin tyytyväisiä työskentelyyn tunneilla (4,5). He myös kertovat harjoittelevansa kotona riittävästi, mikä vapaan palautteen mukaan tarkoittaa harjoittelua vaihtelevasti 1 7 päivänä viikossa. Vastanneet oppilaat kokevat tietävänsä, mitä osaavat parhaiten

32 31 musiikkiharrastuksessaan ja missä voisivat vielä kehittää osaamistaan (yli 4). Opin tosi nopeaa uudet kappaleet. Vastanneet oppilaat kokevat soitto- ja laulutaitojen kehittymisen ja taitavaksi tulemisen tärkeäksi musiikin harrastamisessa (yli 4). Päättötodistuksen saamista sen sijaan pidetään vain kohtalaisen tärkeänä (3). Eniten musiikkiopinnoista koetaan saatavan halua harrastaa musiikkia myös musiikkiopintojen päätyttyä. Tärkeimpänä pidetään sitä, että on voinut käyttää musiikkiopinnoissa opittua myös muissa tilanteissa hyväksi. Vähiten vastaajat ovat mielestään saaneet musiikkiopinnoista ilmaisutaitoa. Vähiten tärkeäksi koetaan keskittymiskyvyn saaminen. Pystyy soittaa vielä aikuisenakin, koska soittotaito ei katoa mihinkään. Vaikka välillä tuntuu, että ei osaa mitään niin huomaa kuitenkin että on kehittynyt. Joskus uudet läksyt on aluksi vaikeita, mutta harjoittelemalla olen oppinut ne kuitenkin. Jonkin verran on tullut pitkäjänteisyyttä. Kuvataide 4 Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Vastanneiden opettajien mukaan heidän oppilaansa ovat edenneet opinnoissaan jokseenkin opetussuunnitelman (3,5) ja omien tavoitteidensa mukaisesti (yli 3). Vastanneet huoltajat kokevat, että heidän lapsensa saa kuvataideopetuksesta opiskelutaitoja, oma-aloitteisuutta ja tavoitteellista työskentelyä sekä valmiuksia elinikäiseen taiteen harrastamiseen, mitä pidetään myös tärkeänä. Vastanneet oppiaat kokevat olevansa tuntien aikan keskittyneesti mukana opetuksessa (yli 4). Vanhemmat vastanneet oppilaat kokevat tietävänsä oman osaamisensa ja kehitystarpeensa erittäin hyvin (yli 4). Uuden oppimista ja taitavaksi tulemista pidetään hyvin tärkeänä (4). Sen sijaan päättötodistuksen saamista ei koeta kovin tärkeäksi (alle 3).

33 Omaehtoisuus ja luovuus Tanssi 4 Oppilaat kokevat kehittyneensä omaehtoisuudessa ja luovuudessa hyvin. Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Oppilaat kokevat uskaltavansa sanoa tunneilla oman mielipiteensä tanssista (4) ja saaneensa tunneilla oivalluksia ja uusia ideoita (3,9). Tärkänä vastanneet oppilaat pitivät mielikuvituksen kehittymistä (3,7) sekä erityisesti uuden luomista (yli 4). Muuna tärkeänä asiana tanssin harrastamisessa minittiin esimerkiksi Oman koreografian keksiminen/ improvisointi. Eräälle vastaajalle oli jäänyt oppitunneilta hyvin mieleen oli se, että me saadaan näytää opetajalle tanseja. Vastanneet opettajat kertovat, että heidän tunneillaan on yleensä kiireetön tunnelma (3,9). Musiikki 4 Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Vastanneet opettajat kertovat, että heidän tunneillaan on yleensä kiireetön tunnelma (3,9). Vastanneet oppilaat kokevat uskaltavansa sanoa tunneilla oman mielipiteensä (yli 4). He kertovat myös saaneensa tunneilla oivalluksia ja uusia ideoita (4). Nuoremmat vastaneet oppilaat kokevat saavansa musiikkiopinnoistaan mielikuvituksen, luovuuden, itsenäisyyden ja ilmaisutaitojen lisäksi eniten keskittymiskykyä ja rohkeutta. Vanhemmat vastaajat pitävät musiikkiopinnoissa tärkeänä itsetunnon paranemista (3,8) ja mielikuvituksen kehittymistä (3,8). Mukavimpina asioina musiikin opinnoissa mainittiin esimerkiksi, että saa valita aika usein mieleisiä biisejä ja että voi soittaa vaikka jonkun lempikappaleen, jos vaan saa nuotit. Huoltajat kertoivat lapsensa saavan musiikkiharrastuksesta muunmuassa itseluottamusta ja Inspiraatiota uuden opetteluun. Kehittämistarpeesta kertoo huoltajan kommentti: Vapaata säestystä olisi hyvä harjoitella enemmän, koska monella nimenomaan se taito on tärkeä myöhemmin musiikin harrastuksessa.

34 33 Kuvataide 4 Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Vastanneet opettajat kokevat, että heidän tunneillaan on yleensä hyvin kiireetön tunnelma (4). Vastanneet huoltajat kokevat lapsensa saavan kuvataideopetuksesta luovuutta, rohkeutta ja ajattelutaitoja, millä on vanhemmille myös selkeä merkitys. Vastanneet oppilaat kokevat selvää halukkuutta uusien asioiden kokeilemiseen kuvataiteessa (4,8). He kokevat myös voivansa sanoa tunneilla oman mielipiteensä kuvataiteesta (4) ja saaneensa tunneilla oivalluksia ja uusia ideoita (4,5). Mielikuvituksen kehittymistä (yli 4) ja uuden luomista (yli 4) pidetään kuvataideharrastuksessa hyvin tärkeinä asioina. että saan käyttää aika vapaasti luovuuttani ja mielikuvitustani mitä minulla on aikapaljon Ilo ja hyvä taidesuhde Tanssi 4 Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Sekä oppilaat, opettajat että huoltajat vastasivat oppilaiden käyvän mielellään tanssitunneilla ja viihtyvän tunneilla hyvin (4). Oppilaat ovat tyytyväisiä työskentelyynsä oppitunneilla ja kokevat keskittyvänsä opetukseen hyvin (4). Oppilaat kokevat saavansa myös esiintyä riittävästi (yli 4) Vastanneet opettajat kertovat oppilaidensa haluavan jatkaa opintoja vuodesta toiseen (4). Huoltajat kertovat lapsiensa harrastavan tanssia myös kotona ja haluavan käydä katsomassa myös muiden tanssiesityksiä. Ilmeisen tyytyväinen 4-vuotias meillä ainakin. Tanssiharrastuksen koetaan antavan erityisesti lisää iloisuutta ja melkeinpä tärkeimpänä asiana tanssiharrastuksessa pidetäänkin sitä, että se on mukavaa (4,8). Uusien kokemuksien ja elämyksien saamista pidetään myös merkittävänä (yli 4). Tanssin oppimista edistäviä asioita harrastetaan oppilaitoksen ulkopuolella keskimäärin pari kertaa viikossa. Pääsääntöisesti tanssia harrastavilla on myös muita harrastuksia. Ikävimpinä tanssitunteihin liittyvinä asioina mainittiin muun muassa matkan pituus sekä se, jos kaveri ei tule.

35 34 Musiikki 4 Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Sekä vastanneiden opettajien, huoltajien että oppilaiden mukaan oppilaat tulevat erittäin mielellään oppitunneille (yli 4) ja myös lähtevät hyvillä mielin oppitunnilta (yli 4). Vastanneet vanhimmat oppilaat tosin antoivat näissä ilomittareissa aavistuksen heikommat arvosanat. Opettajien mukaan oppilaat haluavat jatkaa opintoja vuodesta toiseen (4). Huoltajien mukaan myös musiikin perusteiden sekä yhteismusisoinnin tunnilla käydään mielellään. Huoltajat kertovat myös lapsensa harrastavan musiikkia kotona ja haluavan käydä kuuntelemassa muiden konsertteja ja esiintymisiä. Tärkeintä tietysti on, että harrastus on lapselle mielekästä, luontaista ja joskus myös mielihyvää antavaa. Haasteita pitääkin olla ja niiden voittamiseksi on tehtävä töitä, mutta ilo harrastuksesta kertoo, että kaikki on kohdallaan. Vastanneet oppilaat kokevat olevansa tyytyväisiä suoritukseensa tunneilla (4), vaikka vanhimmat oppilaat kokivat olevansa aavistuksen vähemmän tyytyväisiä omaan suoritukseensa tunneilla (3,5). Oppilaat kokevat myös saavansa esiintyä tarpeeksi (yli 4). Vastanneiden oppilaiden mukaan musiikkiharrastuksen jatkamiseen kannustavat soittamisen ilo ja kehittyminen sekä esimerkiksi Äidin ja soitonopettajan tuki kannustaa minua ja Tarpeeksi haastavat kappaleet innostavat. Nuorempien oppilaiden vastausten mukaan musiikin harrastamisessa tärkeimmäksi koetaan se, että se on mukavaa (4,5). Vanhempien oppilaiden vastausten mukaan tärkeimpänä pidetään uusien kokemusten ja elämysten saamista (4). Vanhempien oppilaiden vastaukset kertovat myös, että oppilaat saavat onnistumisen iloa suorituksistaan musiikin opinnoissa (yli 4). Koittaa parantua ja suorittaa tutkinnot. Pitää hauskaa ja oppia. Musisoida. Kun onnistuu ja saa siitä itse varmuutta. Ja se kun saa soittaa mieluisia kappaleita. Musiikkia tai sen oppimista edistäviä asioita harrastetaan oppilaitoksen ulkopuolella eniten kuuntelemalla äänitteitä. Useimmilla vastaajilla on myös muita harrastuksia.

36 35 otan lisätunteja toiselta opettajalta soitamme kavereiden kanssa Ikävimmäksi musiikkiharrastuksessa esitettiin ei mikään, harrastamisen tuleminen kalliiksi ja kulkemisen hankaluus tai se, Jos soittaminen ei MILLÄÄN tahdo onnistua. Kuvataide 5 Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi viisi (5). Sekä vastanneiden opettajien, huoltajien että oppilaiden mukaan oppilat tulevat kuvataidetunneille mielellään (yli 4) ja lähtevät tunneilta oikein hyvillä mielin (yli 4). Opettajien mukaan oppilaat myös haluavat jatkaa opintojaan vuodesta toiseen (3,7) ja huoltajien mukaan kuvataidetta harrastetaan myös kotona. Huoltajien mukaan oppilaat haluavat myös käydä kuvataideharrastukseen liittyvissä näyttelyissä. Huoltajat kertoivat lapsensa saavan kuvataideharrastuksesta esimerkiksi: Tukea itsetunnolle ja onnistumisen kokemuksia. Erilaisia kokemuksia ja elämyksiä,joiden tarjoaminen kotona ei välttämättä onnistuisi. Vastanneiden oppilaiden mukaan selkeästi tärkeimmäksi asiaksi kuvataiteen harrastamisessa koketaan se, että se on mukavaa (4,8). Erittäin tärkeäksi koetaan myös sen parissa mahdollistuva uusien kokemusten ja elämysten saaminen (4,6). He kertovat myös olevansa hyvin tyytyväisiä tunnilla tehtyihin töihin (4) ja esittelevänsä töitään yleisölle mielellään (3,9). Useampi oppilas mainitsi vapaassa palautteeessa, ettei kuvataideharrastuksessa ole mikään ollut ikävää ja yksi oppilas toivoi jopa pidempiä tunteja. Siellä tehdään kaikkea kivaa. Ylivoimaisesti eniten vastanneet oppilaat harrastavat kuvataidetta tai sen oppimista edistäviä asioita oppilaitoksen ulkopuolella piirtämällä ja maalaamalla. Vastanneet oppilailla on pääsääntöisesti myös muita harrastuksia. Puolet vastaajista kokee

37 36 ikäväksi sen, ettei aika riitä harrastamiseen. liian pitkä päivä! Taidehistoria ei kiinnosta minua vielä Lisäksi harrastuksen koetaan tulevan kalliiksi. Osa vastaajista kuitenkin kokee, ettei harrastuksessa mikään ole ikävää Muut taidot Tanssi 4 Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Puolet vastanneista kokee saaneensa tanssiharrastuksesta lisää yhteistyötaitoja. Yleisesti ottaen tanssin harrastuksessa pidetään tärkeänä ryhmässä ja etenkin kavereiden kanssa toimimista. Oman kehontuntemuksen lisääntyminen kuuluu tanssitaiteen alan teknisiin perustaitoihin ja tulee sikäli arvioitua jo arviointikohdan Taidot ja tiedot taideaineessa kohdalla. Musiikki 3 Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi kolme (3). Mukavimpina asioina musiikin harrastamisessa mainittiin se, että saa käydä orkesterissa ja esiintyä. Yhdessä musisointia pidetään melko tärkeänä osana harrastusta (3,5). Nuoremmat oppilaat ovat vastausten mukaan myös tyytyväisiä kehittymiseensä yhteismusisoinnissa (3,7). Vastanneiden oppilaiden mukaan yhteistyötaitojen kehittyminen musiikin harrastamisessa on tärkeää (3,9), kavereiden tapaaminen sen sijaan ei niin tärkeää (alle 3). Yhdessäolo mainittiin yhdeksi musiikkippistossa hyvin olevaksi ja toimivaksi asiaksi. Ryhmäsoittamisen lisäämistä pidettiin myös kehittämisen arvoisena asiana musiikkiopistossa. enemmän yhdessä soittoja Aivan nuorimmatkin oppilaat kertoivat, että Kaverin kanssa olisi kivaa olla yhteisharjoituksia. Vastanneet huoltajat kokevat lapsensa saavan musiikin opetuksesta yhteistyötaitoja ja motorista kehittymistä. Kuitenkin myös huoltajat toivoivat lisää yhteissoittoa. Yhteismusisointi olisi mahtavaa, ja, Toivoisin, että yhteissoittamista, vaikka bändityyppistä, olisi enemmän pianisteillakin.

38 37 Kuvataide 4 Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Vastanneet huoltajat kokevat lapsensa saavan kuvataideopetuksesta motorista kehittymistä ja yhteistyötaitoja, minkä huoltajat myös kokevat tärkeäksi. Heidän vastaustensa mukaan kuvataideharrastuksen koetaan antavan esimerkiksi Yhdessä toimimista sekä yhdessä toimimisen pelisääntöjä, sekä Yhteistyötaitoja, toisten huomioonottamista, monipuolisia materiaalien tunnistamista ja käyttämistä. Vastanneet oppilaat kokevat yhteistyötaitojensa olevan hyviä (4,5), eivätkä he mielestään juurikaan häiritse toisten työskentelyä (4). Ryhmän ja kavereiden kanssa toimimista pidetään tärkeänä kuvataideharrastuksessa. 4.3 OPETTAJAT Aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Opettajien osaamiskartoituskyselyn perusteella heidän aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen on hyvää. Erityisesti vastanneet opettajat kokevat pedagogiset taitonsa (3,7) sekä opettamansa taiteenalan yditaidot (4) hyviksi. Seuraavissa kuvissa musiikkiopiston opettajien sekä kuvataidekoulun opettajien kokemuksia osaamisestaan. Janalla oikea laita kuvaa kokemusta erinomaisesta osaamisesta kysytyllä alueella ja vasen laita kokemusta aloittelijuudesta. Pilven laajuus kertoo vastausten hajonnasta janalla ja numeropallo kysytyn kysymyksen numeron.

39 38 Musiikkiopiston opettajat Kuvataidekoulun opettajat 1. Pedagogiset taidot. 2. Opettamani taiteenalan ydintaidot. 3. Opetusmenetelmien ja työtapojen monipuolinen käyttö. 4. Oppimisvastuun ohjaaminen oppilaille. 5. Oppilaan omien suunnitelmien ja tavoitteiden tukeminen. 6. Erilaisten opetusvälineiden ja oppimisympäristöjen käyttö. 7. Oppitunnin ajankäytön hallinta. 8. Kiireettömän ja kannustavan ilmapiirin luominen. 9. Oppilaiden ohjaaminen opiskelutaidoissa. 10. Oppilaiden ohjaaminen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden asettamisessa. 11. Oppilaiden ohjaaminen yhteistyössä toimimiseen. 12. Oppilaiden motivaation ja sitoutumisen rakentaminen. 13. Ryhmässä syntyvien konfliktien ja ristiriitojen käsittely. 14. Oman alan kehityksen tuntemus. 15. Tavoitteiden asettaminen itselle. 16. Oman taiteilijuuden kehittäminen tai harjoittaminen. 17. Uusien ratkaisujen ja välineiden kokeileminen työssä Vastanneet oppilaat kokevat opettajansa erittäin innostavaksi (4,5). Opettajien koetaan osaavan myös erinomaisesti opettamansa asiat ja selittävän asiat erittäin ymmärrettävästi ja rohkaisevan hyvin kokeiluihin (4,5). Osaa hyvin, mutta en oikein tajua joitakin asioita. Ryhmäopettajien koetaan pitävän yllä työrauhaa melko hyvin (3,4), paitsi että musiikin perusteiden opettajan koetaan ylläpitävän työrauhaa erittäin hyvin (4,4). Tunneilla tehdyt harjoitukset ja tehtävät koetaan mielekkäiksi eli mukaviksi, kiinnostaviksi, monipuolisiksi ja sopivan vaikeiksi (yli 4). Annettujen harjoitusten, tehtävien ja esityskappaleiden mielekkyys sekä yksityis- että ryhmätunneilla ja sekä pääaineessa että yleisissä aineissa koetaan myös tärkeäksi. Kuitenkin erityisesti vanhimmat vastanneet musiikkiopiston oppilaat kokivat, että annetut tehtävät

40 39 voisivat olla nykyistä mielekkäämpiäkin (alle 4). Mukavimmiksi asioiksi musiikkiopisto-opiskelussa mainittiin opettaja ja esiintymiset, mutta kritiikkinä esitettiin: no että tunnit olisivat hieman joustavampia. Vanhimmat vastanneet musikkiopiston oppilaat kokevat opettajien olevan taiteenalallaan ammattitaitoisia ja pedagogisesti taitavia, mutta heikommin luovuuteen kannustavia ja kokeiluihin rohkaisevia. Kuvataideharrastuksesta mukavampaa tekisi vastanneen oppilaan mukaan seuraava: Ryhmä saisi olla rauhallisempi. Tykkään enemmän yksilö- kuin ryhmätöistä. Vastanneiden huoltajien mukaan opettajat hallitsevat opettamansa asiat erittäin hyvin. Opettajat ovat ammattilaisia, joiden tunneilla lapset ovat käyneet mielellään, kiitos! Oppilaan kohtaamisen taidot Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Vastanneet opettajat kokevat osaavansa melko hyvin ohjata oppilaita opiskelutaidoissa ja ohjata heitä asettamaan pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteita (yli 3,5). Musiikkiopiston opettajat kokevat osaavansa yksilöllistää opetusta oppilaiden tarpeiden mukaan hyvin (yli 4) ja kuvataidekoulun opettajat kohtalaisesti (yli 3). Molempien koulujen opettajat kokevat osaavansa vastaanottaa palautetta melkko hyvin (3,8). Musiikkiopiston opettajat (yli 4) kokevat tuntevansa ja hyväksyvänsä erilaiset kulttuurit hiukan paremmin kuin kuvataidekoulun opettajat (3,5). Oppilaiden kasvuympäristöä molemmat opettajaryhmät tuntevat kohtalaisesti (yli 3). Työssä mielekkääksi koettiin: Esim. vaikean murrosikäisen avatuminen ja opinnoissa eteenpäin pääseminen. Huomaaminen, että oppilas tosiaan luottaa ja tukeutuu, välit tunnilla luontevat ja lämpimät. Vastanneet oppilaat kokevat opettajan huomioivan heidät oppitunneilla erittäin hyvin (yli 4,5). Yhdeksi mukavimmaksi asiaksi kuvataideharrastuksessa mainittiin se, että opettaja auttaa, jos tarvii apua. Mukavimpina asioina musiikkiopisto-opiskelussa mainittiin --- se että opettaja on helposti lähestyttävä. Kuitenkin toiveena esiteettiin, että otettaisiin enemmän omana persoonana huomioon. Otettaisiin

41 enemmän vastaa oppilaitten omia kappale/musiikki toiveita joita voisi harjoitella. 40 Vastanneet huoltajat kokevat, että heidän lapsensa osaaminen ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon riittävästi. Kuitenkin useampi musiikkioppilaiden huoltajien antama vapaa palaute antoi ymmärtää, että yksilöllisyyttä voisi olla enemmän. Ainakin meillä eka esiintyminen Saarijärvi-salissa oli liian shokeeraava. Tutkintoon valmistautumista pidetään tärkeämpänä, kuin lapsen omaa tavoitetta kulloisellekin vuodelle Oppilasarvioinnin osaaminen Kyselyjen perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Vastanneet opettajat kokevat osaavansa hyvin oppilaan tietojen ja taitojen arvioimisen (4) ja oppilaan arvioinnin kannustavuuden (4). Heikommin opettajat kokevat tuntevansa oppilasarvioinnin perusteet ja oppilaan ohjaamisen itsearviointiin (3,5). Joskus harmittaa jos antaa oppilaille taitotasoon nähden liian vaikeita harjoituksia. Palautteen antamisessa opettajat kokevat olevansa hyviä (4). Näissä vastauksissa kuvataidekoulun opettajat antoivat aavistuksen varovaisempia vastauksia musiikkiopiston opettajiin nähden, paitsi että palautteen antamisen taidoissa kuvataidekoulun opettajat antoivat taidoilleen korkeamman arvosanan. Vastanneet oppilaat kokevat saavansa hyvin palatutetta onnistumisestaan ja osaamisestaan opettajiltaan (yli 4). Palautteen he kokevat erittäin kannustavaksi, oikeudenmukaiseksi ja monipuoliseksi (yli 4). Vanhimmat vastanneet oppilaat kuitenkin kokevat näissä kohdissa olevan myös kehittämisen varaa (3,5). Myös huoltajat kokevat, että heidän lapsensa saa riittävästi palautetta edistymisestään ja oppilasarviointi sekä muu palaute koetaan kannustavaksi Opetuksen suunnittelu ja arviointi Kyselyjen perusteella tämä arviointikohta sai arvosanaksi neljä (4). Oppilaat kokevat voivansa vaikuttaa opintojensa sisältöön (yli 4). Vanhimmat vastanneet oppilaat kokevat kuitenkin, että opetuksen tavoitteista keskustelemisessa ja niihin vaikuttamisessa olisi kehittämisen varaa (3,5). Vastanneiden oppilaiden mukaan

42 41 opetusta voisi kehittää esimerkiksi seuraavasti: Tarpeeks vaaativia ja innostavia kappaleita ja Toivoisin opetukseen lisää ihmisläheisyyttä ja myös monipuolisuutta eri musiikkityyleihin. Lisää improvisointia yms. Opettajat vastasivat haluavansa kehittää ammattitaitoaan seuraavasti: Harjoittelemalla, harjoittelemalla ja harjoittelemalla (omia soittimia). Haluaisin kouluttaa itseäni lisää opettamallani alalla, jotta omat taitoni olisivat paremmat ja siten kohtaaminen oppilaiden kanssa vaivattomampaa ja vapaampaa. Pitkällä aikavälillä ajateltuna voisi olla selkeämpiä oppilaskohtaisia suunnitelmia. Opetusmateriaalien käyttämisessä on myös kehitettävää, ettei hypi edestakaisin eri materiaalien välillä ilman suunnittelua. Tietoa oppilaiden yksilöllisistä oppimistavoitteista. Mitä tehdä niiden kanssa, jotka jo alusta asti ilmoittavat, etteivät tutkintoja tee.-> Opetussuunnitelman kehittäminen Opettajat työyhteisön jäseninä Kyselyaineiston perusteella tämä arviointikohta sai musiikkiopiston opettajien kohdalla arvosanaksi kolme (3) ja kuvataidekoulun opettajien kohdalla neljä (4). Opettajat kokivat osaavansa hyvin palautteen antamisen (4) ja vain hieman heikommin palautteen vastaanottamisen (3,8). Kuvataidekoulun opettajat antoivat näistä hieman korkeammat arvosanat itselleen kuin musiikkiopiston opettajat. Erityisen hyvin vastanneet kuvataideopettajat kokevat onnistuvansa aloitteellisuudessa ja oman osaamisen monipuolisessa käyttämisessä (yli 4). Heikoiten he kokevat onnistuvansa osallistumisessa oppilaitoksen kehittämiseen ja opetuksen suunnitteluun yhdessä kollegoitten kanssa. Myös vastanneet musiikkiopiston opettajat kokevat onnistuvansa heikoiten näissä samoissa asioissa. Parhaiten vastanneet musiikkiopiston opettajat kokevat onnistuvansa erityisesti oman osaamisen monipuolisessa käytössä (3,9).

43 42 Musiikkiopiston opettajat Kuvataidekoulun opettajat 1. Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen. 2. Aktiivisuus oppilaitoksen toiminnassa. 3. Oppilaitoksen kehittämiseen osallistuminen. 4. Opetuksen suunnittelu yhdessä kollegoitten kanssa. 5. Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot työyhteisössä. 6. Tiimityötaidot. 7. Aloitteellisuus. 8. Oman osaamisen monipuolinen käyttö. 4.4 Kyselyaineiston tuottamaa tietoa muista arviointialueista 4.1 Tilat ja välineet Vastanneet musiikiopiston opettajat kokevat käyttävänsä vain jokseenkin onnistuneesti erilaisia opetusvälineitä ja oppimisympäristöjä (3). Kuvataiteen opettajat kokevat onnistuvansa asiassa vain hivenen paremmin (3,3). Kuvataidekoulun parhaaksi ominaisuudeksi oppilas mainitsi Välineet! 4.2 Ilmapiiri Vastanneet opettajat kokevat onnistuvansa melko hyvin oppilaiden ohjaamisessa yhteistyössä toimimiseen (3,8). Tanssi Kaikista vastanneista oppilaista kaksi kertoo joko tulleensa kiusatuksi tai nähneensä kiusaamista oppitunneilla lukuvuoden aikana. Selvästi yli puolet vastaajista ilmoittaa kertovansa kiusaamisesta opettajalle. Samoin selvästi yli puolet vastaajista kokee opettajan puuttuvan tarpeeksi ripeästi kiusaamiseen.

44 43 Musiikki Hyvä ilmapiiri yleisesti! Nuoremmat vastanneet oppilaat vastasivat viihtyvänsä soittotunneilla erinomaisesti (5). Kaikista vastanneista oppilaista vain yksi kertoo joko tulleensa kiusatuksi tai nähneensä oppitunneilla kiusaamista lukuvuoden aikana. Yli puolet vastaajista ilmoittaa kertovansa kiusaamisesta opettajalle. Yli puolet vastaajista kokee opettajien puuttuvan tarpeeksi ripeästi kiusaamiseen. Kuvataide Oppilaat kokevat viihtyvänsä erinomaisesti kuvataidetunnilla (4,7). Kaikista vastanneista oppilaista kaksi kertoo joko tulleensa kiusatuksi tai nähneensä kiusaamista oppitunneilla lukuvuoden aikana. Vain muutama vastannut oppilas tunnustaa, ettei kerro kiusaamisesta opettajalle ja vain yksi oppilas ilmoitti, etteivät opettajat puutu kiusaamiseen tarpeeksi ripeästi. Ikävää oli yhden oppilaan riehuminen. Lapsi oli helpottunut, kun riehuva oppilas ei sitten seuraavilla kerroilla tullutkaa tunneille. 4.3 Opetuksen järjestäminen Tanssi Huoltajien antama palaute kyselyissä antaa ymmärtää, että opetus täyttää vanhempien toiveet hyvin. Opetuksella koetaan myös olevan merkitystä. Kuitenkin toivotaan, että lapsen osaaminen ja yksilölliset tarpeet otettaisiin huomioon paremmin. Lisäksi vanhemmat toivovat jatkuvuutta opettajien suhteen. Huoltajien tyytyväisyyttä lapsensa saamaan opetukseen kuvaa seuraava nelikenttä, jossa vaaka-akseli kuvaa väittämän oikeellisuuden kokemusta ja pystyakseli merkitysarvoa. Vastaajat kokevat kaikkien kysytyiden kehittymisalueiden olevan tärkeitä. Kaikkien toteutumisesta he myös ovat enemmän samaa mieltä kuin eri mieltä.

45 44 1. Olen tyytyväinen lapseni saamaan opetukseen. 2. Lapseni käy mielellään soitto- tai laulutunneillaan. 3. Lapseni käy mielellään musiikin perusteiden tunneilla. 4. Lapseni käy mielellään yhteismusisoinnissa (orkesteri, kuoro, kamarimusiikki, bändit ym.) 5. Lapseni harrastaa musiikkia myös kotona. 6. Lapseni haluaa käydä kuuntelemassa myös muiden konsertteja ja esiintymisiä. 7. Soiton- tai laulunopettaja hallitsee opettamansa asiat. 8. Musiikin perusteiden opettaja hallitsee opettamansa asiat. 9. Yhteismusisoinnin opettaja hallitsee opettamansa asiat. 10. Lapseni osaaminen ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon riittävästi. 11. Tiedän, miten lapseni edistyy harrastuksessaan. 12. Lapseni saa riittävästi palautetta edistymisestään. 13. Oppilasarviointi ja muu palaute on kannustavaa. Kiitos hyvästä opetuksesta, toivottavasti jatkuu ensi kaudella. Lapsella kova ikävä entistä tanssiopea ja ehkä ikävää voisi helpottaa se, että entinen opettaja kävisi tunnilla ja kannustaisi jatkamaan uuden opettajan kanssa, joka on äidin näkökulmasta hyvä ja asiansa osaava, mutta joku lapsen mielestä ei ole niin hyvin kuin ennen. Musiikki Vastanneet huoltajat ovat tyytyväisiä lapsensa saamaan opetukseen. Sitä kuvaa seuraava nelikenttä, jossa vaaka-akseli kuvaa väittämän oikeellisuuden kokemusta ja pystyakseli merkitysarvoa. Lähes kaikki vastaajat kokevat kaikkien kysytyiden kehittymisalueiden olevan tärkeitä. Kaikkien toteutumisesta he myös ovat enemmän samaa mieltä kuin eri mieltä.

46 45 1. Olen tyytyväinen lapseni saamaan opetukseen. 2. Lapseni käy mielellään soitto- tai laulutunneillaan. 3. Lapseni käy mielellään musiikin perusteiden tunneilla. 4. Lapseni käy mielellään yhteismusisoinnissa (orkesteri, kuoro, kamarimusiikki, bändit ym.) 5. Lapseni harrastaa musiikkia myös kotona. 6. Lapseni haluaa käydä kuuntelemassa myös muiden konsertteja ja esiintymisiä. 7. Soiton- tai laulunopettaja hallitsee opettamansa asiat. 8. Musiikin perusteiden opettaja hallitsee opettamansa asiat. 9. Yhteismusisoinnin opettaja hallitsee opettamansa asiat. 10. Lapseni osaaminen ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon riittävästi. 11. Tiedän, miten lapseni edistyy harrastuksessaan. 12. Lapseni saa riittävästi palautetta edistymisestään. 13. Oppilasarviointi ja muu palaute on kannustavaa. Harmi, ettei yhteismusisointia ole ollut tarjolla, toivottavasti joskus olisi! opettajan sairaspoissa olot olisi pystyttävä korvaamaan, ettei tunnit jää pitämättä. Kiitos kotipaikkakunnalle tuodusta opetuksesta ja säestysharjoituksista! Vastanneet oppilaat pitivät luotettavuutta ja jatkuvuutta musiikkiopistossa hyvin toimivana asiana. Parhaina ominaisuuksina pidettiin muun muassa joustavuutta ja ammattitaitoisia opettajia. Paras ominaisuus on soittotaidon oppiminen ja sitähän siellä opiskellaan. Onnistuttu on juuri siinä. hyvä opetus ja korkea taso voi olla ylpeä käydessään musiikkiopistoa Kuitenkin musiikin opetusta tulisi vastanneiden oppilaiden mukaan myös kehittää:

47 46 opettajien ammattitaito ja tiuha vaihtuvuus Ei mitään. Musiikkiopisto on hieman liian irallinen ja kaavoihin kangistunut. enemmän oppilaiden mielipiteitä esille ja ehdottamasti ei painostusta esiintymään. Tietyt opettajat ovat pedagogisesti huonosti koulutettuja. Enemmän yhteistoimintaa muiden ikäisten kanssa mm. joku leiri. Kuvataide Vastaustensa mukaan huoltajat ovat erittäin tyytyväisiä opetukseen ja sillä tuntuu olevan heille paljon myös merkitystä. Sitä kuvaa seuraava nelikenttä, jossa vaakaakseli kuvaa väittämän oikeellisuuden kokemusta ja pystyakseli merkitysarvoa. Kaikki vastaajat kokevat kaikkien kysytyiden kehittymisalueiden olevan tärkeitä. Kaikkien toteutumisesta he myös ovat enemmän samaa mieltä kuin eri mieltä. 1. Olen tyytyväinen lapseni saamaan opetukseen. 2. Lapseni käy mielellään kuvataideharrastuksessa. 3. Lapseni harrastaa kuvataidetta myös kotona. 4. Lapseni haluaa käydä kuvataideharrastukseen liittyvissä näyttelyissä. 5. Opettajat hallitsevat opettamansa asiat. 6. Lapseni osaaminen ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon riittävästi. 7. Tiedän, miten lapseni edistyy harrastuksessaan. 8. Lapseni saa riittävästi palautetta edistymisestään. 9. Oppilasarviointi ja muu palaute on kannustavaa.

48 Tasa-arvo Vastanneet opettajat kokevat antamansa oppilasarvioinnin olevan hyvin tasapuolista (4) ja esimerkiksi musiikin opiskelijat kokevat musiikin perusteiden opettajan kohtelevan kaikkia oppilaita erittäin tasapuolisesti (4,3). 4.5 Strategiajohtaminen Sekä musiikkiopiston että kuvataidekoulun opettajien mukaan erilaiset asiakasryhmät tunnistetaan melko hyvin (3,8). 4.6 Osallisuus ja vaikuttaminen oppilaitoksen sisällä Vastanneiden musiikkiopiston opettajien mukaan oppilaiden huoltajien kanssa osataan toimia melko hyvin (3,9). Samoin osataan viestintä oppilaiden huoltajille esim. muutostilanteessa (3,9) ja muutosten hallinta (3,7). Heikommin opettajat kokevat hallitsevansa projektiosaamisen (3,4). Vastanneet kuvataidekoulun opettajat kokevat osaavansa melko hyvin toimia oppilaiden huoltajien kanssa (3,8). He kokevat onnistuvansa hyvin viestinnässä oppilaiden vanhemmille esim. muutostilanteessa (4). Yhteistyöverkossa osataan toimia melko hyvin (3,5). Vastanneet huoltajat kertovat olevansa suhteellisen tietoisia siitä, miten heidän lapsensa edistyy tanssi- tai musiikkiharrastuksessaan. Kuitenkin vapaa palaute antaa ymmärtää, että tiedotusta olisi syytä parantaa. Tiedotus: tulee joskus tosi lyhyellä ajalla Olen iloinen, että lapsemme on päässyt mukaan tähän musiikin ohjaukseen. --- voisiko musiikkivihkon väliin laittaa pienen viestilapun ns. välitiedotteen (esim. pari kertaa lukukaudessa), että miten menee? Siitä tiedän, tarvitaanko esim. takatuupparia kotona vai onko harjoittelu riittävää. Opettajalta enemmän palautetta lapsen soiton edistymisestä ja miten soittoharrastusta kannattaa jatkaa - opettajan kanta...

49 48 Opetus on ollut hyvää, mutta toivoisin hieman enemmän palautetta lapsen edistymisestä ja mahdollisista tavoitteista, joita kullekin vuodelle on. Tieto matineoista tai pikkukonserteista tulee joskus lovin viime tingassa kotiin asti! Tietenkin voisin itse olla aktiivinen ja kysellä palautetta, jotenkin vain aika on karannut käsistä. Hieno asia, että opettajavaihdos syksyllä onnistui 4.7 Sidosryhmäyhteistyö, kumppanuudet ja kansainvälinen toiminta Musiikkiopiston opettajien vastausten mukaan he osaavat yhteistyöverkostossa toimimisen kohtalaisesti (3,3) ja selvästi heikoimmin he kokevat tuntevansa kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia (2,3).

50 49 5 LOPUKSI Tämä nyt toteutettu arviointi oli ensimmäinen Viitasalo-opistossa toteutettu Virvatulimallin mukainen arviointi. Se oli siksi verrattain hidas prosessi ja monelta osalta opettelua. Monesta arviointiryhmässä olleesta saattoi tuntua, että prosessi on sekava ja työläs. Tätä voisi auttaa entistäkin parempi prosessiin perehdyttäminen. Kuitenkin vasta raportin valmistumisen jälkeen todellinen perehtyneisyys arvioinnin tekoon on saattanut syntyä. Itse arviointiprosessi on parhaimmillaan arvokasta ryhmäyttävää ja yhteisöllistävää sekä ilmapiiriä kohentavaa työtä laitoksen sisällä. Tämä on huomioitava siksikin, että fyysisten resurssien vuoksi yhteishengen muodostuminen laitokseen on vaikeaa, mm. opettajien kohdatessa harvoin toisiaan. Seuraava arviointi on mahdollista toteuttaa huomattavasti nopeammin, etenkin jos samat henkilöt ovat mukana työryhmässä tai uudet jäsenet perehdytetään hyvin arvioinnin tekoon. Erityisesti prosessia voi nopeuttaa suunnitelemalla kyselyjen tausta ja niiden purku paremmin, esimerkiksi määrittelemällä muokattujen kysymysten arviointikriteerit jo alussa sekä merkitsemällä ne ylös. Lisäksi työtä nopeuttaa, jos työryhmän jäsenet eivät vaihdu arviointikierroksen aikana ja, jos kyselyjen purkuun sekä raportin kirjoittamiseen heti alusta alkaen nimetään ja palkataan yksi tai kaksi henkilöä. Erityisesti työryhmä yllättyi kyselyhin vastanneiden määrän vähäisyydestä. Arvioinnin luotettavuutta pohdittaessa on siksi otettava huomioon prosentuaalinen vastaajien määrä ja arvio siitä, että moni kritiikkiä esittävä saattoi jättää vastaamatta. Kyselyjen laajuuden arveltiin olevan yksi syy erityisesti oppilaiden vastausten vähäisyyteen. Kuvaamataidon kysely toteutettiin valitettavasti epäedullisena ajankohtana ja yli 13-vuotiaiden vastaukset jäivät siten uupumaan. Tanssin osalta yli 13-vuotiaiden vastausten heikkoutta selittää jo sekin tosiasia, että tällä tasolla oppilaita oli vain 5. Vastausprosentti saattaisi kasvaa, jos kyselyn voisi toteuttaa sekä sähköisesti että paperiversiona. Pohdittava on, miten kyselyihin vastaamista voidaan edistää pitämällä se silti vapaaehtoisena. Kyselyjen perusteella opettajien olisi kehitettävää osuuttaan työyhteisön jäseninä ja

51 50 laitoksen yleisesti sisäistä tiedonkulkua. Tanssi, joka on laitoksessa verrattain nuori oppiaine, on kokonaisuudessaan kehittämistä vaativa alue. Siltä muunmuassa puuttuu selkeä laitoskohtainen opetussuunnitelma. Lisäksi voidaan todeta, että raportti kertoo kahdesta erillisestä Saarijärven aluella vaikuttavasta taiteen perusopetusta antavasta laitoksesta, joilla on erilainen hallinnointi ja siten myös suhde opettajiinsa ja oppilaisiinsa. Kyse ei siis ole yhdestä taiteen perusopetuslaitoksesta, jolla olisi kolme oppiainetta (musiikki, tanssi ja kuvataide) ja joka toimisi yhteisin periaattein. Loppuhuomio: Taiteen perusopetusliitto on julkaissut Leena Marsion (MuM ) kirjoittaman julkaisun Virvatuli Kokemuksia taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten itsearvioinnista Se käsittelee itsearviointimallin käytännön toimivuutta ja soveltamista kahden ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella laajan haastattelukierroksen pohjalta sekä case-esimerkkien valossa. - - Lisäksi julkaisu sisältää artikkelit rehtori Kirsimarja Kiviruusulta, rehtori Anna-Elina Lavasteelta sekä opiskelija Jesse Rouviselta. (Lähde: Taiteen perusopetusliiton verkkosivut, Haettu )

52 51 LÄHTEET Koivisto-Nieminen, Jaana & Holopainen, Kaisa: Virvatuli-malli Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille. Taiteen perusopetusliitto TPO ry. Sähköinen arviointijärjestelmä. Haettu välillä syyskuu 2013 helmikuu Saarijärven Kuvataidekoulu, Kuvataiteen opetussuunnitelma, Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä Viitasalo-opiston ja Saarijärven kuvataidekoulun verkkosivut: Haettu Viitasalo-opiston ja Saarijärven Kuvataidekoulun tilastotiedot. Kyselyaineisto sisältäen: 79 tanssin, musiikin ja kuvataiteen oppilaskyselyä 51 tanssin, musiikin ja kuvataiteen oppilaiden huoltajien kyselyä 12 opettajien osaamiskartoituskyselyä. LIITTEET Liite 1: Kriteerilomake Liite 2: Esimerkki sähköisessä sovelluksessa toteutetusta kyselystä Liite 3: Kaikki arvioinnissa mukana olevat toteutetut kyselyt omana tiedostonaan.

53 LIITE 1: KRITEERILOMAKE Virvatuli-malli, itsearviointikriteerit Ohjeita lyhyesti: Arvioikaa ensin kukin arviointiryhmän edustaja itsenäisesti ja sitten ryhmässä keskustelemalla, kuinka hyvin oppilaitoksessa on selviydytty kunkin arviointialueen arviointikohdista, eli kuinka hyvin arviointikohdan kriteerit ovat toteutuneet. Toiminnan tasoarvioinnin asteikko: 5 = Erinomaisesti 4 = Hyvin 3 = Tyydyttävästi 2 = Välttävästi 1 = Ei ollenkaan EOS = Ei koske oppilaitostamme Antakaa myös tärkeyskerroin arviointikohdalle eli sopikaa, kuinka tärkeä arviointikohta on oppilaitokselle tällä hetkellä. Tärkeyskertoimen asteikko: 5 = Asia on oppilaitokselle erittäin tärkeä 4 = Asia on oppilaitokselle tärkeä 3= Asia on oppilaitokselle kohtalaisen tärkeä 4= Asia ei ole oppilaitokselle kovin tärkeä 1 = Asia ei ole oppilaitokselle lainkaan tärkeä

54 Arviointialue 1. Oppilaat 1. Oppilaat 1.1. Taidot ja tiedot taideaineessa toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilaiden tekniset taidot taideaineessa ovat kehittyneet. b) Oppilaiden havainnointitaidot ja kyky taiteen vastaanottamiseen ovat kehittyneet. Perusteluja tasoarvosanalle c) Oppilaiden ilmaisutaidot ovat kehittyneet. d) Oppilaiden tiedot taideaineessa ovat karttuneet. He ovat oppineet taideaineen teoriaa ja taiteentuntemusta. e) Oppilaat ovat saaneet kokemuksia esiintymisestä sekä ryhmän sisällä että yleisölle yleisön kohtaamisesta näyttelyihin osallistumisesta 1.2. Opiskelutaidot toiminnan taso tärkeyskerroin a) b) c) Oppilaiden opiskelutaidot ja valmiudet oman oppimisensa ja työskentelynsä arviointiin ovat kehittyneet, samoin valmiudet kullekin taiteen lajille ominaiseen itsenäiseen harjoitteluun. Oppilaat ovat edenneet opinnoissaan opetussuunnitelman tai henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaisessa ja taiteenalalleen ominaisessa tahdissa. Oppilaat ovat oppineet asettamaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita omalle opiskelulleen. Perusteluja tasoarvosanalle d) Oppilaiden edellytykset elinikäiseen taiteen harrastamiseen ovat kehittyneet Omaehtoisuus ja luovuus toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilaat ovat oppilaitoksen opetussuunnitelman puitteissa saaneet mahdollisuuden kehittyä taideaineessa omassa tahdissaan. b) Oppilailla on aikaa suorittaa tehtäviä tunnilla itselleen sopivassa vauhdissa. Perusteluja tasoarvosanalle c) Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa ohjelmistonsa valintaan tai töidensä sisältöön. d) Oppilaat ovat saaneet valmiuksia itseilmaisuun ja luovaan toimintaan, kuten omien tulkintojen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimiseen. e) Oppilaiden ongelmanratkaisutaidot, eli taidot löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja ja yhdistellä asioita uudella tavalla, ovat kehittyneet.

55 Arviointialue 1. Oppilaat 1.4. Ilo ja hyvä taidesuhde toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilaat ovat saaneet onnistumisen kokemuksia ja iloa harrastuksestaan tunneilla. b) Oppilaat ovat kokeneet onnistumista omassa työskentelyssään. Perusteluja tasoarvosanalle c) Oppilaiden suhde taidealaan on syventynyt ja sitoutuminen vahvistunut. d) Oppilaat ovat saaneet valmiuksia itsenäiseen toimintaan taiteen tekijöinä ja vastaanottajina sekä kulttuurisena toimijana yhteiskunnassa. e) Oppilaat ovat saaneet merkittäviä kokemuksia muiden tekemästä taiteesta, kuten taidealansa esityksistä tai näyttelyistä Muut taidot a) Oppilaiden yhteistyötaidot ovat kehittyneet. toiminnan taso tärkeyskerroin b) Oppilaiden oman kehon tuntemus on syventynyt. Perusteluja tasoarvosanalle

56 Arviointialue 2. Opettajat 2. Opettajat 2.1. Aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen toiminnan taso tärkeyskerroin a) Opettajat hallitsevat opetettavan taideaineen sisällön. b) Opettajat käyttävät monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja oppilaiden ikä ja oppimistyylit huomioiden. Perusteluja tasoarvosanalle c) Opettajilla on taitoa rakentaa ja tukea oppilaan sisäistä motivaatiota ja tavoitteen asettelua. d) Opettajat ylläpitävät ja kehittävät omaa pedagogista ja taiteellista osaamistaan. e) Opettajilla on ryhmässäoppimistilanteen johtamistaitoa ja perustiedot ryhmädynamiikasta. f) Opettajat osaavat luoda taiteelliselle oppimiselle otollisen ilmapiirin, heillä on tilannetajua, luovuutta ja kykyä tarttua ajankohtaisiin asioihin ja tapahtumiin Oppilaan kohtaamisen taidot a) Opettajilla on taito kohdata oppilaat yksilöinä. toiminnan taso tärkeyskerroin b) Opettajat pyrkivät ymmärtämään oppilaiden elämismaailmaa. Perusteluja tasoarvosanalle c) Vuorovaikutus oppilaiden kanssa on avointa, kunnioittavaa ja kuuntelevaa Oppilasarvioinnin osaaminen toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilasarviointi ja annettu palaute on kannustavaa ja oppilaan kehittymistä tukevaa. b) Oppilasarviointi tukee opetuksen tavoitteita ja on opetussuunnitelman ohjeiden mukaista. Perusteluja tasoarvosanalle c) Opettajat antavat asianmukaista tietoa jatko-opinnoista ja taiteilijan ammatista Opetuksen suunnittelu ja arviointi toiminnan taso tärkeyskerroin a) Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetustyönsä opetussuunnitelman pohjalta. b) Opettajat antavat oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen sisältöön. Perusteluja tasoarvosanalle c) Opettajat arvioivat säännöllisesti omaa opetustaan ja osallistuvat oppilaitoksen itsearviointiin.

57 Arviointialue 2. Opettajat 2.5. Opettajat työyhteisön jäseninä toiminnan taso tärkeyskerroin a) Opettajat pyrkivät pitämään yllä työmotivaatiota, huolehtimalla omasta hyvinvoinnistaan. b) Opettajat ovat sitoutuneet työyhteisöön ja sen kehittämiseen. Perusteluja tasoarvosanalle c) Opettajat osallistuvat henkilöstökokouksiin ja muuhun yhteiseen suunnittelutyöhön, oppilaitoksen oppilasnäyttelyihin tai esityksiin ja muuhun toimintaan työtehtäviensä mukaisesti. d) Opettajien vuorovaikutus työyhteisössä on rakentavaa, avointa ja toiset huomioon ottavaa. e) Opettajat hyödyntävät monipuolisesti erilaista osaamistaan, kiinnostuksen kohteitaan ja verkostojaan työtehtävissään.

58 Arviointialue 3. Oppimisympäristö 3. Oppimisympäristö 3.1. Tilat ja välineet toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilaitoksen käytössä olevat tilat, välineet ja materiaalit mahdollistavat opetussuunnitelman mukaisen opiskelun sekä opetustyötä tukevan muun toiminnan. b) Oppilaitoksen tilat ovat mahdollisimman viihtyisät, toimivat ja esteettiset. c) Työskentely-ympäristö on terveellinen ja turvallinen. d) Työskentely-ympäristö on esteetön e) Materiaalien ja välineiden hankkiminen ja käyttö on ympäristövastuullista. f) Tieto- ja viestintätekniset ratkaisut ovat suunnitelmallisia ja ajanmukaisia g) Oppilaitos hyödyntää monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä myös oppilaitoksen ulkopuolella ja oppilaita osallistaen. Perusteluja tasoarvosanalle 3.2. Ilmapiiri toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppimisilmapiiri on inspiroiva, avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. b) Oppimisympäristö ja opetusjärjestelyt tukevat ryhmäytymistä ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta sekä ehkäisevät syrjäytymistä. c) Kiusaamiseen puututaan välittömästi ja sen ehkäisemiseksi on luotu omat toimintaperiaatteet. Perusteluja tasoarvosanalle 3.3. Opetus, edellytysten luominen oppimiselle ja ajankohtaisuus toiminnan taso tärkeyskerroin a) Opetus seuraa aikaansa tavoitteissa, sisällöissä ja pedagogiikassa. Oppilaitoksessa tuetaan uusien toimintatapojen kehittämistä ja hyödyntämistä. b) Opetus on elämyksellistä ja siinä käsitellään mahdollisuuksien mukaan oppilaan omaa elämismaailmaa. c) Oppilaalla on toistuvasti mahdollisuus osaamisensa esittelyyn, yleisön kohtaamiseen ja onnistumisen elämyksiin, esimerkiksi teosten esittelyn tai esiintymisen kautta. d) Opetuksessa tuetaan oppilaan kykyä arvostaa paikallista ja kansallista kulttuuria ja myös muita kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Perusteluja tasoarvosanalle 3.4. Opetuksen järjestäminen a) Opetustarjonta on riittävää ja se mahdollistaa koko oppimäärän suorittamisen. b) Opetus on järjestetty siten, että toiminnan taso tärkeyskerroin

59 Arviointialue 3. Oppimisympäristö opetustilanteissa on läsnä riittävä määrä aikuisia ja oppilaalla on mahdollisuus pitkäaikaisiin opettaja-oppilassuhteisiin. c) Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon opetusta suunniteltaessa, oppimismenetelmiä valittaessa ja oppilasarvioinnissa esimerkiksi laatimalla henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia. d) Oppilasarviointi toteutetaan opetussuunnitelman pohjalta käyttäen erilaisia arviointimenetelmiä ja ohjaten oppilaita itsearviointiin. e) Oppilaiden tekijänoikeudet on huomioitu, ja teosten käyttöön erilaisissa yhteyksissä on pyydetty asianmukaiset luvat. Perusteluja tasoarvosanalle 3.5. Tasa-arvo toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilasvalinnan suorittamistapa vastaa oppilaitoksen tarpeita ja on oppilaiden kannalta oikeudenmukainen. b) Opetus on kiinnostavaa sekä tytöille että pojille. c) Erityistä tukea tai ohjausta tarvitsevien oppilaiden kohtaamiseen on olemassa yhdessä sovitut toimintatavat. d) Oppilaitoksella ja opettajilla on valmiudet laatia tarvittaessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Perusteluja tasoarvosanalle 3.6. Opetussuunnitelmatyö toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilaitoksen opetussuunnitelmaa ja sen toteuttamista arvioidaan ja kehitetään järjestelmällisesti. b) Opetussuunnitelma on julkinen, asiakkaiden tiedossa ja helposti saatavissa esimerkiksi verkkosivuilla. Perusteluja tasoarvosanalle

60 Arviointialue 4. Johtaminen 4. Johtaminen 4.1. Strategiajohtaminen toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilaitoksella on strategia, jota seurataan suunnitelmallisesti. b) Johto huolehtii oppilaitoksen strategian toteuttamisesta ja toiminnan säännöllisestä arvioinnista.. c) Johto on tietoinen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja reagoi niihin. d) Oppilaitoksessa noudatetaan voimassa olevia opetussuunnitelman perusteita sekä muita normeja ja lainsäädäntöä. e) Oppilaitoksen hallintomalli ja päätöksentekojärjestelmä on toimiva, avoin ja läpinäkyvä, ja organisaation vastuualueet ovat selkeät. f) Organisaation sisäinen työnjako on selvä, toimintaa tukeva, tarkoituksenmukainen ja yhdessä suunniteltu. g) Oppilaitoksessa on käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstölle on luotu mahdollisuuksia osallistua toiminnan arviointiin ja sen kehittämiseen. h) Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan eri asiakasryhmien tarpeet ja odotukset. i) Oppilaitos kehittää aktiivisesti toimintaansa sekä itse suunnittelemalla että osallistumalla kehittämishankkeisiin yhdessä muiden kanssa. Perusteluja tasoarvosanalle 4.2. Taiteellis-pedagoginen johtaminen toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilaitoksen johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. b) Oppilaitos seuraa aktiivisesti kulttuuri- ja taide-elämää. c) Taiteellisista näkemyksistä ja linjauksista käydään oppilaitoksen sisäistä keskustelua avoimesti ja tavoitteellisesti. d) Pedagogiset linjaukset perustuvat opetussuunnitelmassa määriteltyihin arvoihin, taiteenalan uusimpaan pedagogiseen tutkimustietoon sekä oppilaitoksen omiin hyviksi havaittuihin käytäntöihin. e) Oppilaitoksen arvot, strategia ja opetussuunnitelma ohjaavat opettajan työskentelyä. Perusteluja tasoarvosanalle 4.3. Henkilöstöjohtaminen toiminnan taso tärkeyskerroin

61 Arviointialue 4. Johtaminen a) Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen ovat opetuksen järjestämisen ja oppilaitoksen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia. b) Henkilöstöllä on selvästi määritellyt ja perustehtävän mukaiset toimenkuvat. Työtehtävät ovat tiedossa ja työn tekemisen ehdot on selvästi sovitut. c) Rekrytointimenettelyt on dokumentoitu. Ne takaavat osaavien ja soveltuvien henkilöiden rekrytoinnin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussäännöksiä noudattaen. d) Rehtori seuraa opettajien ja muun henkilöstön ammatillista kehitystä ja hyödyntää osaamista oppilaitoksen ja opetuksen kehittämistyössä oppilaitoksen strategian mukaisesti. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti järjestämällä esimerkiksi perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta sekä tarjoamalla mahdollisuuksia ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. e) Rehtori kehittää itseään johtajana ja hankkii palautetta toiminnastaan Työyhteisön hyvinvointi toiminnan taso Perusteluja tasoarvosanalle tärkeyskerroin a) Organisaation työilmapiiri on innostava, avoin ja yhdenvertainen. b) Organisaatiossa on yhdessä sovitut pelisäännöt myös ongelmien ja kriisitilanteiden käsittelyä varten, ja niiden noudattamista seurataan. c) Henkilöstön ja johdon työn tukena ovat riittävät palvelut ja lakisääteinen työterveyshuolto. Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena. d) Oppilaitoksen sisäistä asioiden suunnittelua, käsittelyä, toimeenpanoa ja tiedottamista varten on olemassa asianmukaiset rakenteet, viestintäjärjestelmät ja niiden edellyttämät välineet. e) Henkilöstöltä kerätään palautetta, jota käytetään hyväksi kehittämistyössä. Perusteluja tasoarvosanalle 4.5. Talousjohtaminen toiminnan taso tärkeyskerroin a) Toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohta on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetustyölle ja oppimiselle. Resurssit on kohdistettu tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja Perusteluja tasoarvosanalle

62 Arviointialue 4. Johtaminen kustannustehokkaasti. b) Organisaatiossa on riittävästi taloushallinnollista osaamista ja sitä kehitetään edelleen. c) Oppilaitoksen hallinto varmistaa rahoituksen riittävyyden parantamalla aktiivisesti oppilaitoksensa taloudellisuutta, valvomalla sen taloudellisia etuja ja kehittämällä suunnitelmallisesti vakaata ja vahvaa rahoituspohjaa. d) Oppilaitos hyödyntää tuloksellisesti erilaisia rahoituskanavia kehittämishankkeita toteuttaessaan.

63 5. Yhteistyösuhteet 5.1. Osallisuus ja vaikuttaminen oppilaitoksen sisällä toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilaitoksen toimintakulttuuri on avoin ja vuorovaikutteinen. Oppilaiden ja vanhempien osallistaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista. b) Oppilaitoksella on ajan tasalla oleva viestintäsuunnitelma ja viestintäkanavat oppilaitoksen ja kotien väliseen yhteydenpitoon. c) Oppilaitos välittää tarpeellista ja ajantasaista tietoa asiakkailleen. Perusteluja tasoarvosanalle 5.2. Sidosryhmäyhteistyö, kumppanuudet ja kansainvälinen toiminta toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilaitos tietää keskeiset sidosryhmänsä ja on määritellyt sidosryhmäyhteistyön tavoitteet. b) Oppilaitos hyödyntää yhteistyöverkostoaan oppilaitoksen toiminnassa ja opetuksen kehittämisessä. c) Oppilaitoksella on suunnitelma kansainvälisestä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä. Yhteistyöllä tuetaan ensisijaisesti opetuksen kehittämistä. Perusteluja tasoarvosanalle 5.3. Ulkoinen viestintä toiminnan taso tärkeyskerroin a) Oppilaitoksella on viestintästrategia sekä toimivat ulkoisen viestinnän käytänteet. b) Oppilaitos toimii aktiivisesti toimintaympäristössään ja osallistuu tehtäväalueellaan alueen kulttuurielämää rikastaen. Perusteluja tasoarvosanalle

64 Liite 2: Esimerkki sähköisessä sovelluksessa toteutetusta kyselystä 63 Tanssi - Kysely huoltajille RTF Report - luotu :15 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet tan huoltajat Yhteensä Vastausprosentti 29.5 Lopettaneet 22.7 Kesken jättäneet 6.8 Eivät osallistuneet 70.5

65 Arviointialue 1. Oppilaat Opetus - Kaikki - 1. Olen tyytyväinen lapseni saamaan opetukseen. (12) (EOS: 0) X: 3,82 Y: 3,68 2. Lapseni käy mielellään tanssitunneilla. (13) (EOS: 1) X: 3,77 Y: 4,04 3. Lapseni harrastaa tanssia myös kotona. (13) (EOS: 1) X: 4,02 Y: 3,53 4. Lapseni haluaa käydä katsomassa myös muiden tanssinäytöksiä ja -esityksiä. (12) (EOS: 0) X: 3,69 Y: 3,36 Opetus - 2d 5. Opettajat hallitsevat opettamansa asiat. (13) (EOS: 2) X: 4,17 Y: 4,16 6. Lapseni osaaminen ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon riittävästi. (13) (EOS: 1) X: 3,27 Y: 4,00 7. Tiedän, miten lapseni edistyy harrastuksessaan. (13) (EOS: 1) X: 3,58 Y: 3,68 8. Lapseni saa riittävästi palautetta edistymisestään. (13) (EOS: 1) X: 3,52 Y: 3,67 9. Oppilasarviointi ja muu palaute on kannustavaa. (13) (EOS: 2) X: 3,73 Y: 3, Vapaata palautetta opetuksesta: (5) (EOS: 0)

66 Arviointialue 2. Opettajat Vapaapalautteet 10. Vapaata palautetta opetuksesta: - Ryhmät olisi hyvä muodostaa tason, ei niinkään iän mukaan. - Ilmeisen tyytyväinen 4-vuotias meillä ainakin. - Kiitos hyvästä opetuksesta, toivottavasti jatkuu ensi kaudella. - Lapsella kova ikävä entistä tanssiopea ja ehkä ikävää voisi helpottaa se, että entinen opettaja kävisi tunnilla ja kannustaisi jatkamaan uuden opettajan kanssa, joka on äidin näkökulmasta hyvä ja asiansa osaava, mutta joku lapsen mielestä ei ole niin hyvin kuin ennen. - En itse asiassa ole ollut seuraamassa opetusta, joten tiedän lähinnä vain, mitä lapseni on itse sanonut. Siksi en kovin tarkasti tiedä muuta kuin, että lapseni käy tunnilla mielellään ja ainakin edellisen opettajan aikana taidot kehittyivät valtavasti. Toisaalta tärkeintä on se, että lapsi itse pitää harrastuksestaan.

67 Arviointialue 3. Oppimisympäristö Lapsen saamat valmiudet - Kaikki - 1. Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta ilmaisutaitoja. (10) (EOS: 0) X: 4,09 Y: 3,89 2. Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta luovuutta. (10) (EOS: 0) X: 4,16 Y: 3,99 3. Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta rohkeutta. (10) (EOS: 0) X: 4,24 Y: 4,01 4. Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta yhteistyötaitoja. (10) (EOS: 0) X: 4,29 Y: 3,99 Lapsen saamat valmiudet - 2d 5. Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta oma-aloitteisuutta. (10) (EOS: 1) X: 4,20 Y: 3,66 6. Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta opiskelutaitoja. (10) (EOS: 0) X: 3,69 Y: 3,65 7. Koen lapseni oppivan tanssin opetuksesta tavoitteellista työskentelyä. (10) (EOS: 0) X: 4,14 Y: 3,82 8. Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta motorista kehittymistä. (10) (EOS: 0) X: 4,55 Y: 3,92 9. Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta ajattelutaitoja. (10) (EOS: 0) X: 4,08 Y: 3, Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta valmiuksia elinikäiseen

68 Arviointialue 3. Oppimisympäristö taiteen harrastamiseen. (10) (EOS: 0) X: 4,24 Y: 3, Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta teknistä osaamista. (10) (EOS: 0) X: 4,20 Y: 3, Koen lapseni saavan tanssin opetuksesta taiteellisia valmiuksia. (10) (EOS: 0) X: 4,43 Y: 3, Mitä muita valmiuksia koet lapsesi saavan tanssin opetuksesta? (2) (EOS: 0)

69 Arviointialue 4. Johtaminen Vapaa palaute - Kaikki - 1. Mitä olette jääneet kaipaamaan? Ruusuja, risuja, kehittämisideoita jne. (5) (EOS: 0) - Ryhmien muodostus tason mukaan! - Toivottavasti jatkuvuutta opettajien suhteen. - Tänä vuonna ikä- ja tasohaitari oli ryhmässä liian suuri; ainakin isommat joutuivat alittamaan omat kykynsä ja taitonsa ja se söi motivaatiota ja intoa. Oma edistyminen ja oma tuottaminen jäi vähemmälle. - Pienimuotoiset esiintymiset hyviä ja helppo järjestää - Toivoisimme, että lapsi saisi usean vuoden tanssiharrastuksesta jonkinlaisen todistuksen. Siitä voisi olla myöhemmin hyötyä esim. opiskelemaan hakiessa.