Sisätautien vuodeosasto A-sairaalaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisätautien vuodeosasto A-sairaalaan"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Yt-neuvottelut puhuttavat työterveysvastaanotoilla Sisätautien vuodeosasto Raisiosta A-sairaalaan Neurokirurgia juhli uusia tiloja LUE LISÄÄ SIVULTA»5 LUE LISÄÄ SIVULTA»6 LUE LISÄÄ SIVULTA»10

2 2 Hospitaali SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Lasten ja nuorten klinikka...2 KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE MÅNADENS SKRIVELSE Barn- och ungdomskliniken...2 Kansainvälistä tehohoitotyön tutkimusta...3 Lomatoivomukset sähköiseen muotoon...3 Olli Carpén biopankkiprofessoriksi...3 Matti Helkiö alueellisen erikoissairaanhoidon johtajaksi...3 Katariina Similä henkilöstöjohtajaksi...3 Sarvesta härkää Olkaamme tuhlaamatta...4 Talkoovapaalla voi välttää lomautuksen....4 Peruspalveluministeri tapasi Lastenasiaintalo-hankkeen toimijoita Turussa....5 Yt-neuvottelut puhuttavat työterveys. vastaanotoilla Psykologi kannustaa suhteellistamiseen ja myönteisyyteen...5 Sisätautien vuodeosasto muutti Raision sairaalasta A-sairaalaan Työntekijät lähtivät haikein, mutta positiivisin mielin Raisiosta Turkuun....6 Lääkehoitopoliklinikalla opetellaan ja kokeillaan rohkeasti uutta...7 Kuntouttavaa sosiaalityötä kehittämässä....8 Ensihoitopalveluiden tuottaja vaihtui Salon alueella....8 Med Group hoitaa ensihoitopalvelua Salossa vuoden loppuun saakka...9 Salon päivystyksessä eletään odottavia aikoja...9 Tyksin neurokirurgialla vietettiin uusien toimitilojen avajaisia...10 TUORE KASVO Ambulanssista teho-osastolle...11 Pesiskulta Tyksiin HaRRASTUKSENA Extreme-lajit ja siltakeinu Tyksin väki ihan Seilissä Ohjaajakouluttajat...13 MULTASORMELLA ON ASIAA Voi elämän kevät Merkkipäivien lahjavalikoimaa uudistettu...14 JHL:n jäsenilta Submarinassa...14 Perehdytysmateriaalit ja -ohjeet uudistettu...15 På Åucs Hjärtcenter jobbas det slag i slag Kansi: Neurokirurgian uusien toimitilojen virallisen avauksen suoritti professori Tapio Törmä (kesk.) neurokirurgian osastonhoitajan Kristiina Matintalo-Mäen ja erikoislääkäri Antti Puntalan avustuksella. (Kuva: Marjo Peltoniemi) Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, Lasten ja nuorten klinikka Ledare för verksamhetsområdet, Barn- och ungdomskliniken Lasten ja nuorten klinikka Klinikkamme toimii Tyksin U-sairaalassa vanhoissa tiloissa mutta uudistetuilla toimintamalleilla. Henkilökuntaa on 309 virassa, joista lääkäreitä 53. Vuonna 2012 hoidettiin avohoitokäyntiä ja osastohoitojaksolla oli 5156 lasta. Vuodepaikkoja on 76, joista keskolan tehohoidon paikkoja 10 ja 6 paikkaa isompien lasten teho-osastolla. Kuluva vuosi on ollut työntäyteinen ja sairaalan sisäilmaongelmien hankaloittama. Remonttien avulla ilman laatu on nyt jkv parantunut mutta tilat ovat finaalissa. Kaikki tietävät Tyksin talousongelmat. Vaatimusten mukaan säästöjä tarvitaan. Usein ne kohdistuvat henkilökuntaan, koska lääkkeistä ja moderneista hoitotekniikoista emme voi tinkiä. Koko henkilökunta on venynyt uskomattomiin suorituksiin. Siitä kiitos kaikille. Paras kiitos on kuitenkin lapsen nopea paraneminen, sen avulla jaksamme. Haasteista suurin on silloin jos hoidot eivät auta. Onneksi näin käy yhä harvemmin. Keskeinen selviytymiskeino on osaavan henkilökunnan liikkuminen yli osastorajojen. Kaveria autetaan päivittäin siellä missä vaje on suurin. Yksi lastenosasto on muutettu päiväsairaalaksi ja sinne on keskitetty suuri osa erikoispoliklinikoista. Näin on saatu lisää joustavuutta. Lasten neurologinen osasto on suljettu yöksi ja osastotoimintoja on yhdistetty. Lahjoitusvaroja on saatu lasten viihtyvyyden lisäämiseksi. Lahjoituksia on tarvittu myös hengityskoneiden ja muiden laitteiden, lasten syöpälääkärin, psykologin, ravitsemustera- Barn- och ungdomskliniken Vår klinik fungerar på Åucs U-sjukhus, i gamla utrymmen men enligt ny verksamhetsmodell. Vi har 309 personer i tjänst, varav 53 är läkare. År 2012 hade vi öppenvårdsbesök och barn på avdelningsperiod. Det finns 76 bäddplatser, varav 10 är intesivvårdplatser på prematuravdelningen och 6 platser på intensivvårdsavdelningen för större barn. Vi har haft mycket att göra under det gångna året och sjukhusets inneluftsproblem har gjort det besvärligare. I och med renoveringar har luftkvaliteten nu blivit något bättre, men utrymmena har tagit slut. Alla är medvetna om Åucs ekonomiska problem. Det finns krav på besparingar. Dessa riktas ofta till personalen, då vi inte kan spara på mediciner och modern behandlingsteknik. Hela personalen har gjort en otrolig insats. Stort tack till alla för det. Det som motiverar oss mest och får oss att orka är ändå ett barns snabba återhämtning. Den största utmaningen möter vid då, när behandlingarna inte hjälper. Lyckligtvis händer det allt mer sällan. Vi får allt att fungera eftersom vår kompetenta personal ger sin insats över avdelningsgränserna. Man hjälper dagligen där var det mest behövs. En barnavdelning har ändrats till dagsjukhus där största delen av specialpoliklinikerna fungerar. På så sätt har vi uppnått mera flexibilitet. Barnneurologiska avdelningen är stängd på nätterna och man har slagit samman avdelningsfunktioner. Vi har fått donationsmedel för att öka barnens trivsel. Donationer har också behövts för att skaffa respiratorer och andra peutin ja hoitajien palkkamenoihin. Nämä lahjoitukset ovat olleet todella tarpeen. Herää kuitenkin kysymys kuntapäättäjille, eikö tämän pitäisi tulla verovaroista? Ulkoisista vaikeuksista huolimatta tarjoamme Varsinais- Suomen lapsille kansainvälisesti korkeatasoista hoitoa. Taso on sellaista, että tänne hakeudutaan myös muista sairaanhoitopiireistä mm. keskosten, lasten ortopedisten ongelmien, syöpätautien, reuman ja monien muiden erityistarpeiden takia. Oman sh-piirimme ulkopuolelle tarjottava vaativan erikoissairaanhoidon osaaminen edistää hyviä hoitotuloksia ja tuo myös sairaalalle resursseja ns. ulkokuntamyynnin kautta. Määrä luo myös laatua. Tutkimustyö on kansainvälistä ja projekteja oli vuonna 2012 yhteensä 134, joissa toimi 50 tutkijaa. Aktiivinen tutkimustyö parantaa hoitoa, ja suurempi osaajien joukko on tarpeen silloin kun sijaisia tarvitaan. Ulkomainen ja kotimainen tutkimusrahoitus mahdollistavat pyörien pyörimisen, ja tuottavuudessa olemme THL:n tilastojen mukaan Suomen lastenklinikoiden huippua. Uusia tiloja kaivataan kipeästi. Koko henkilökunta on osallistunut uuden Lasten ja naistensairaalan (U2) toiminnalliseen suunnitteluun toiveikkaasti. Valoa on, mutta rahaa ei ole kunnallisilta päättäjiltä riittävästi luvassa. Lasten perusoikeuksien mukaisesti ainakin toisen vanhemmista tulisi olla lapsen luona sairaalassa. Nyt budjetit uhkaavat puristaa nämä tarvittavat perhehuoneet rusinoiksi. apparater samt för barnonkologens, psykologens, näringsterapeutens och skötarnas löneutgifter. Dessa donationer har verkligen behövts. Men en fråga till kommunala beslutsfattare: borde inte detta komma från skattemedel? Trots externa problem erbjuder vi barnen i Egentliga Finland internationellt sett högklassig vård. Nivån är sådan, att man söker sig hit också från andra sjukvårdsdistrikt, exempelvis för vård och behandling av prematur, ortopediska problem hos barn, cancersjukdomar, reumatism och andra specialbehov. Krävande specialiserad sjukvård som erbjuds utanför vårt sjukvårdsdistrikt främjar goda behandlingsresultat och för också mer resurser till sjukhuset via s.k. försäljning till utomstående kommuner. Kvantitet skapar också kvalitet. Forskningsarbete är internationellt och år 2012 hade vi sammanlagt 134 projekt med 50 forskare. Aktivt forskningsarbete förbättrar också vården och ett större antal kompentent personal är nödvändigt då vikarier behövs. Utländsk och inhemsk forskningsfinansiering möjliggör det hela, och när det gäller produktivitet ligger vi på nationell topp enligt Institutet för hälsa och välfärds statistik. Nya utrymmen behövs verkligen. Hela personalen har deltagit i planeringen av det nya sjukhuset U2 för barn- och kvinnosjukdomar. Det syns ljus, men inte tillräckligt med pengar från de kommunala beslutsfattarna. Enligt barnets grundläggande rättigheter borde åtminstone en av föräldrarna kunna vara med barnet på sjukhuset. Nu hotar budgetarna pressa dessa nödvändiga familjerum till russin. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 7. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä,) Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marjo Wittfooth (Marja-Leena Veijola). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy , aineistopäivä Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

3 Kansainvälisten ja kotimaisten vieraiden kelpasi workshoppailla Turussa ja Tyksissä. Kuva: Heljä Lundgrén-Laine Kansainvälistä tehohoitotyön tutkimusta Sairaanhoitopiirissä ollaan ottamassa vuoden 2013 aikana käyttöön sähköinen lomienkäsittely-ohjelma. Nykyaikainen, monissa sairaanhoitopiireissä käytössä oleva ohjelma mahdollistaa työntekijöille omien lomien reaaliaikaisen seurannan sekä helpottaa esimiehiä lomien suunnittelussa. Ohjelmassa työntekijät pääsevät tarkastelemaan omia lomiaan sekä esittä- Kolmas kansainvälinen tehohoitotyön tutkimustyöpaja järjestettiin Suomen Turussa Tyksin uusi T-sairaala toimi upeana ja toimivana kokouspaikkana noin kolmellekymmenelle tehohoidon ja tehohoitotyön tutkimuksesta kiinnostuneelle terveydenhuollon ammattilaiselle. Aiemmin vastaavia on pidetty Skotlannin nummilla, Edinburghissa vuonna 2010 ja Australian surffiparatiisissa, Golden Coastilla Nyt tutkimustyöpaja sai jatkoa Turussa, Aurajoen upeissa syysmaisemissa. Tutkimustyöpaja toteutettiin yhteistyössä Edinburghin, Dundeen, Griffithin ja Turun yliopiston hoitotieteen laitosten kanssa. Tutkimustyöpajan osallistujat edustivat Suomea, Ruotsia, Isoa-Britanniaa ja Australiaa. Työpajan järjestämistä olivat tukemassa Tieteellisten Seurojen Valtuuskunta, Turun Yliopistosäätiö, Suomen Tehohoitoyhdistys, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, VSSHP ja Turun kaupunki. Tutkimustyöpajat ovat toimineet ainutlaatuisina tilaisuuksina vahvistaa tehohoitotyön tutkimusyhteistyötä alkuvaiheen tutkijoiden, kansainvälisten huippututkijoiden ja -yksikköjen kanssa. Lisäksi työpajat ovat mahdollistaneet toimivan yhteistyöverkoston luomisen saman tutkimusongelman parissa työskenteleville tehohoitotyön tutkijoille. Tällä kertaa tutkimustyöpajan yhtenä tärkeänä tavoitteena oli vahvistaa myös kotimaista tehohoitotyön tutkimusta, jota Suomen yliopistoissa tehdään lisääntyvässä määrin. Suomalaista tutkimusta on tehty muun muassa liittyen tehohoitopotilaan uneen, kipuun ja kivunarviointiin, tehohoidosta selvinneiden potilaiden psykologisiin tuloksiin ja muistoihin, tehohoitajien kompetenssiin sekä tehohoitotyön päivittäisen toiminnan johtamiseen ja hoitoa koordinoivien tehohoidon ammattilaisten tiedonhallintaan. Työpajan ohjelma sisälsi kokeneiden tutkijoiden puheenvuoroja tutkimusasetelman valinnasta, tutkimusmenetelmistä, tilastoanalyyseistä sekä kansainvälisen tutkimuksen haasteista ja mahdollisuuksista. Tutkimusta esiteltiin myös metodologisen ja kliinisen lähestymistavan näkökulmista. Lisäksi päivien aikana alkuvaiheen tutkijoilla ja väitöskirjatutkimustaan aloittelevilla opiskelijoilla oli mahdollisuus esitellä omaa, tehohoitotyöhön liittyvää tutkimustaan ja jatkotutkimusaiheitaan. Työpajan päätteeksi ideoitiin yhteistyössä tehtäviä tehohoitotyön jatkotutkimushankkeita ja seuraavan, neljännen tutkimustyöpajan järjestämistä. Osallistujat pääsivät myös ihastelemaan Suomen upeinta, T-sairaalassa sijaitsevaa aikuisten teho-osastoa. Tutkimustyöpajan aikana Turku tarjosi parastaan. Tiiviin työskentelyn lisäksi tutkijat saivat kutsun Turun historialliseen kaupungintaloon ja sen upeaan valtuustosaliin. Samalla pääsimme valistamaan vieraitamme ja muistuttamaan helsinkiläisiä osallistujiamme kaupungintalon ovien ryöväämisestä pääkaupunkitittelin viemisen lisäksi. Brittivieraille esittelimme kaupungin eriskummalliset pubit, yleisen vessan ja koulun, jossa osallistujat saivat tämänkertaiset päästötodistuksensa. Metsä-Jukolan hyvät löylyt ja elävä tuli houkuttelivat jopa Australian lämpimiin vesiin tottuneet kylpijät skandinaaviseen ilotteluun ilman pelkoa hain puremasta. Kiitän lämpimästi kaikkia tutkimustyöpajan järjestelyihin osallistuneita, aikuisten teho-osastoa ja T-sairaalan kanttiinin sekä Saviruukun erinomaista henkilökuntaa. Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja Lomatoivomukset sähköiseen muotoon mään lomatoiveensa sähköisesti. Esimies myös hyväksyy lomatoiveen ohjelman kautta sähköisesti. Hyväksytystä lomasta tulee ilmoitus työntekijälle sähköpostiin. Ohjelmaan ei vaadita erillisiä käyttäjätunnuksia tai salasanoja, vaan ohjelmaan kirjautuminen on liitetty työntekijän mikroverkkotunnuksiin. Ohjelma on otettu osittain käyttöön syyskuussa, jolloin yksiköiden sihteerit alkoivat tallentaa työntekijöiden lomia uuteen ohjelmaan. Tyksin Totek-toimialueelta muutama yksikkö ja hallintokeskuksesta henkilöstötoimisto pilotoivat ohjelmaa. Pilottiyksiköistä saatujen kokemusten pohjalta lähdetään tekemään suunnitelma ohjelman käyttöönotosta koko sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena on saada ohjelma käyttöön koko piirissä alkaen. Tiina Teirasvuo, henkilöstöasiantuntija Hospitaali 3 Olli Carpén biopankkiprofessoriksi Biopankki Aurian professoriksi on nimitetty Tyksin patologian yksikön ylilääkäri, professori Olli Carpén. Turun kaupunki on lahjoittanut euroa biopankkiprofessorin palkkaukseen vuosille Auria Biopankki on ensimmäinen Suomeen perustettu kliininen biopankki. Sen ovat perustaneet Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä Turun yliopisto.. Biopankkiin kerätään mm. kudos-, veri- ja virtsanäytteitä hoitojen ja diagnostiikan yhteydessä. Näytteenluovuttajalle ei tehdä ylimääräisiä toimenpiteitä ja kerääminen vaatii luovuttajan suostumuksen. Näytteitä käytetään diagnostiikan ja hoidon kehittämiseen. Biopankin toiminta käynnistyi syyskuussa. Kuva: Hannu Aaltonen, Turun yliopisto Matti Helkiö alueellisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Sairaanhoitopiirin hallitus nimitti kokouksessaan Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen johtajan asemaan Salon aluesairaalan johtavan lääkärin Matti Helkiön. Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueeseen kuuluvat Loimaan ja Salon aluesairaalat sekä Tyksin Vakka-Suomen sairaala. Kuva: Marjo Peltoniemi Katariina Similä henkilöstöjohtajaksi Sairaanhoitopiirin hallitus on valinnut sairaanhoitopiirin uudeksi henkilöstöjohtajaksi Katariina Similän. Similä on sekä oikeustieteen että humanististen tieteiden kandidaatti. Hän on toiminut vuodesta 1994 alkaen Nokia Oyj:n eri yksiköiden henkilöstöpäällikkönä ja henkilöstöjohtajana. Similän vahvuutena pidettiin laajaa tuntemusta henkilöstöhallinnon eri alueista sekä kokemusta strategisesta johtoryhmätyöskentelystä liiketoimintatasolla. Hänellä on kokemusta merkittävistä muutosprosesseista ja niiden läpiviemisestä sekä henkilöstöprosessien toimivuuteen ja tehokkuuteen sekä henkilöstön kehittämiseen liittyvistä asioista.

4 4 Hospitaali Olkaamme tuhlaamatta Pirjo Penger» VSSHP:n Jytyn pääluottamusmies Sairaanhoitopiirimme säästää. Säästöjä on kuitenkin löydyttävä muuta kautta kuin henkilöstön palkkoja alentamalla, koska henkilökuntahan on säästänyt jo vuosikausia. Palkat ovat matalanpuoleiset, henkilöstön määrä monissa yksiköissä on alimitoitettu, sijaisia käytetään mahdollisimman vähän. Sinnittelemme töissä puolikuntoisina, kun kukaan muu nyt ei kerta kaikkiaan tätä työtä tee. Etsimme säästöjä pikkuasioista: tulostamme tiedostomme kaksipuolisina, mustavalkoisina, juoksemme yhteisprintterille käytävälle. Käytämme hukkatulosteiden toisen puolen muistilappuina. Siirrämme hankintoja, yritämme tulla toimeen vanhoilla tarvikkeilla. Samaan aikaan ihmetellään rapistuvia rakennuksiamme sekä vanhoja että uusia. Muutaman kuukauden käytössä olleissa tiloissa on vesivuotoja, tukossa olevia putkia, monenlaisia virheitä. Missä mennään, missä valvonta? Miten suuret kustannukset näistä kertyy? Tavalliselle kansalaiselle on itsestään selvää, että omaisuudesta pidetään huolta. Kun kotitaloon tulee vuotoja, vikoja ja muuta korjaamista vaativaa, niin vastuuntuntoisena talonomistajana korjaat ne pikaisesti etkä odota muutamaa vuosikymmentä, että koko rotisko putoaa syliin. Tai kun rakennutat uutta kotia, niin perusolettamus on, että se on kunnolla rakennettu etkä jälkikäteen itse nöyrästi korjaile kaverin firman tekemiä rakennusvikoja. Ja ellet tarvitse kotiisi kolkkoja, suuria auloja tai ylileveitä käytäviä, toki sinulla on ostajana ja maksajana oikeus niistä kieltäytyä, vaikka suunnittelija kuinka olisi eri mieltä. Miksi tämä ei ole julkisella puolella yhtä selvää ja yksinkertaista? Onko niin, että omista rahoista ollaan tarkkoja, mutta yhteisellä omaisuudella ei ole niin väliä? Monessa asiassa olisi mahdollista säästää hyvällä suunnittelulla. Muuttoliike sairaanhoitopiirissämme on melkoinen, eikä loppua ole näköpiirissä. On yksiköitä, jotka kuuluvat muuttaneen vuoden sisällä kolmeen otteeseen, jokin yksikkö jopa useammin. Kun tietää, että sekä ennen että jälkeen muuton kuluu aikaa järjestelyihin ja tavaroiden pakkaamiseen ja purkamiseen, niin ei voi kuin ihmetellä, miten kyseisessä yksikössä työt ovat hoituneet. Miten on turvattu potilaiden hoito? Ja jokainen muuttohan maksaa; kuljetukset, tietokoneiden kytkennät, uudet tarvikkeet ja kalusteet jne. Toiminnan tehostamiskeinoja etsitään, niiden joukossa mm. työtä hidastavien tiedonkäsittelyn häiriöiden tehostettu jäljitys. Hyvä juttu. Kunhan jäljitetyt ongelmat myös saadaan poistettua. Verkkaisesti toimiva potilastietojärjestelmä kuluttaa työaikaa, turhauttaa työntekijät ja vie aikaa tärkeimmältä eli potilaan hoitamiselta. Luotettavasti toimiva tietotekniikka taas helpottaa työntekoa ja lisää toiminnan tarkkuutta sekä taloudellisuutta. Sairaanhoitopiirissä kokonaisuuden toiminta on vähän horjuvaa. Laskutusjärjestelmämme eivät toimi moitteettomasti, laskutuksen oikeellisuuden varmistaminen on mahdotonta. Miten paljon tuloja jää kokonaan laskuttamatta? Miten paljon kuluu työaikaa siihen, että yritetään etsiä virheitä jostain, kun tilastot ja laskutetut määrät eivät täsmää? Tilasto-ohjelmien kanssa saattaa käydä niin, että kun otat saman tilaston tänään ja saman tilaston huomenna, niin saat aivan erilaisen tuloksen. Eikä ero johdu yöaikaisesta tilastojen päivityksestä. Hyvä esimerkki on yt-neuvotteluiden yhteydessä tehty talkoovapaakysely. Sen piti lähteä kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille, jotka olivat lähetyshetkellä palvelussuhteessa ja joiden sähköpostiosoite oli henkilöstötoimiston tietojärjestelmässä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan moni jäi ilman postia vaikka käyttää päivittäin sähköpostia, vaikka on ollut pitkään töissä. Kyseessä oli ilmeisesti tekninen vika. Ja tekninen vikahan voi löytyä ihan mistä tahansa järjestelmästä. Ja olla olemassa niin, ettei sitä huomata. Toimivat työkalut helpottaisivat työntekoa ja vähentäisivät työntekijöiden kokemaa stressiä. Jonkun olisi hyvä tosissaan kiinnittää tähänkin puoleen huomiota. On hyvä, että toimintaamme mietitään ja etsitään uusia, järkevämpiä tapoja toimia. Toivottavasti tämä tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden eli työntekijöiden kanssa. Suunnittelevilla ja päättävillä tahoilla ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa ja oikeaa käsitystä siitä, miten käytännön työ parhaalla mahdollisella tavalla sujuu ja mistä ihan todella pitäisi säästää. Esimerkiksi työnantajan suosima palvelujen yhtiöittäminen ei välttämättä tuo kokonaissäästöjä, koska samojen palvelujen ostaminen saattaa nostaa kustannukset ihan uusille tasoille. Tämän kaiken säästövimman keskellä: muistathan säästää myös itseäsi. Talkoovapaalla voi välttää lomautuksen Teksti» Esa Halsinaho Työyhteisömme kannalta äärimmäisen tärkeän lomautusasian tiedotus sopii nyt kovin huonosti henkilöstölehtemme aikatauluun. Tämä lehti meni painokoneelle samana päivänä kun yhteistyötoimikunta sai käsiteltäväkseen lomautusta koskevat periaatteet ja ohjeistukset. Niiden sisältö lienee kerrottu henkilökunnalle jo viime perjantaina 4.10., ennen tämän numeron ilmestymistä. Tieto yt-neuvotteluista annettiin julkisuuteen samana päivänä kun palasin kesälomalta eli 7. elokuuta. Siitä alkaen neuvottelut ja niiden jälkeen tehty lomautuspäätös ovat hallinneet keskusteluita ja ottaneet leijonanosan sairaanhoitopiirimme ulkoisesta näkyvyydestä. Olemme ilmeisesti henkilöstömäärältään suurin julkinen yt-neuvottelut tänä vuonna läpikäynyt organisaatio Suomessa. Yt-neuvotteluista ei saatu sellaista neuvottelutulosta, jonka avulla lomautukset olisi yksiselitteisesti voitu välttää. Samaan aikaan tehty henkilöstökysely antoi viitteitä siitä, että pelkästään vapaaehtoisten, palkattomien ns. talkoovapaidenkin avulla voisimme saada aikaan merkittävän säästön. Hallituksen enemmistö lomautusten kannalla Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen esitti kokoontuneelle hallitukselle, että lomautuksia ei otettaisi käyttöön, vaan säästöjä haettaisiin talkoovapaiden, rakenteellisten muutosten ja vakanssien täyttökiellon avulla. Hallitus hyväksyi muut keinot, mutta poisti lomauttamiskiellon äänestyksen jälkeen äänin Käytännössä se tulkittiin niin, että hallituksen enemmistö kannatti lomautuksia. Lomautusten puolesta äänestivät kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten edustajat sekä kaksi keskustan edustajaa (Ulla Huittinen ja Aimo Suikkanen). Sdp:n, Vasemmistoliiton ja Turun yliopiston edustajat sekä keskustan Mirjam Karila kannattivat lomautuskieltoa. Joka tapauksessa hallituksen alkuperäinen tavoite 5,8 miljoonan euron henkilöstökulujen säästämiseksi loppuvuoden aikana on edelleen voimassa. Tavoitteeseen pyritään nyt sekä talkoovapaiden että lomautusten avulla. Talkoovapaalla välttyy lomautukselta Uuden, julkaistun yleiskirjeen 25/2013 mukaan jokaiselle työntekijälle on annettava mahdollisuus anoa vähintään neljä päivää talkoovapaata. Sairaanhoitopiiri suosittelee, että työntekijät pitäisivät vähintään seitsemän päivää talkoovapaata loppuvuoden aikana. Talkoovapaisiin sisältyy kannustin, jonka perusteella koko työviikon (seitsemän kalenteripäivää) kestävästä vapaasta menettää vain viiden päivän palkan. Normaalin käytännön mukaisesti seitsemän päivää kestävästä harkinnanvaraisesta palkattomasta vapaasta menettää kaikkien seitsemän päivän palkan. Talkoovapaan ottava työntekijä voi myös itse vaikuttaa poissaolonsa ajankohtaan, kun taas lomautukset ilmeisesti määrätään toimeenpantaviksi jollekin joulukuun viikolle. Talkoovapaalla olevan työntekijän tilalle ei saa palkata sijaista, eikä hänen työtään saa korvata myöskään ostopalvelulla, vuokratyövoimalla tai teettämällä ylitöitä. Talkoovapaisiin ja lomautuksiin liittyy paljon yksilökohtaisia kysymyksiä. Henkilöstötoimisto vastaa kysymyksiin joko henkilökohtaisesti tai mieluummin julkisesti intranettimme Santran sivuilla aina kun mahdollista. Kannattaa siis lukea Santraa ensin ja tarkistaa, onko itseään askarruttavaan kysymykseen siellä jo vastattu. Lomautuksiin ja talkoovapaisin liittyvät tiedotteet ja ohjeet löytyvät parhaiten Santrasta. Pyydän esimiehiä huolehtimaan tiedonvälityksestä niillekin työntekijöille, jotka eivät Santraa ehdi tai voi lukea.

5 Peruspalveluministeri tapasi Lastenasiaintalohankkeen toimijoita Turussa Teksti ja kuva» Esa Halsinaho Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä käynnistyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön yhteinen Lastenasiaintalo-hanke. Lastenasiaintalolla tarkoitetaan uudenlaista, poikkihallinnollista palvelua fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten auttamiseksi. Siihen osallistuvat tiiviissä yhteistyössä niin poliisi- ja syyttäjäviranomaiset kuin kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollonkin toimijat. Tyksin eritysvastuualueella toteutettava hanke on kansallinen pilotti, joka toteutetaan vuosina Vaikka hanke alkaa vasta ensi tammikuussa, on suunnittelu jo vahvasti käynnissä. Hankkeelle on saatu yli miljoonan euron rahoitus STM:stä, kertoo hankkeen alueellisen johtoryhmän puheenjohtaja, professori Jussi Mertsola., joka on Tyksin Lasten ja nuorten klinikan toimialuejohtaja. Miksi ministeriöt sitten käynnistävät hankkeen Turussa? Mertsola arvelee yhdeksi syyksi ainakin sitä, että täällä on jo vuosia ollut hyvin strukturoitunut lasten sosiaalipediatrinen ja oikeuspsykiatrinen toiminta. Turun yliopistossa ja Tyksissä aloitettiin sosiaalipediatrian lisäkoulutus vuonna 2005, ensimmäisenä Suomessa. Uuden toiminnan lähtökohtana on tehostaa väkivaltarikosepäilyn selvittämisprosessia. Nyt kiinnitetään erityisesti huomiota myös lapsen ja perheen parempaan huomioimiseen ja tukitoimiin. Tärkeänä tavoitteena on myös hakea keinoja, joilla lasten kaltoinkohtelua voitaisiin ennalta ehkäistä., Mertsola kertoo. Kansallisen hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii THL:n ylijohtaja Marina Erhola. Lastenasiaintalo-hankkeen alueellinen johtoryhmä piti ensimmäisen kokouksensa Johtoryhmä ohjaa uuden toimintamallin suunnittelua ja toteutusta Tyksin erityisvastuualueella. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen saapui kokoukseen tapaamaan hankkeen alueellisia toimijoita. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (oik.) painotti, että lapsen edun on aina oltava etusijalla. Vieressä istunut ylijohtaja Marina Erhola kuvasi hanketta ehkä uransa vaativimmaksi. Yt-neuvottelut puhuttavat työterveysvastaanotoilla Psykologi kannustaa suhteellistamiseen ja myönteisyyteen Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma kertoo, että yt-neuvottelut ja niiden mahdollisesti aiheuttamat uhat ja toimenpiteet mietityttävät myös työterveysvastaanotoilla, joskin suhtautumistavat ovat hyvin yksilöllisiä. Työterveyspsykologi kannustaa positiivisuuden säilyttämiseen ja muistuttaa suhteellistamaan mistä neuvotteluissa on kyse. Kun solmitaan työsuhde, kyseessä on Marja Luttinen-Kuisman mielestä myös eräänlainen psykologinen sopimus. Työntekijä odottaa työnantajalta tiettyjä asioita ja päinvastoin. Työntekijän odotuksiin kuuluvat esimerkiksi rahapalkka, hyvä työyhteisö sekä työsuhteen jatkuvuus ja turvallisuus. Kunta-alan työnantajaan on yleisesti liitetty erityisesti työsuhteen jatkuvuus ja turvallisuus. Yt-uutisia on totuttu kuulemaan yksityiseltä puolelta ja kuntatyönantajiltakin on näitä viestejä kuultu, mutta sairaanhoitopiirissä tämä on uusia asia. Jokaisella vastaanotolla Marja ei aiheeseen törmää, mutta muutoin kuormittuneessa tilanteessa asia voi olla lisänä rikkana rokassa. Vaikea sanoa, onko tämä suoranaisesti lisännyt käyntimääriä meillä. Tosi paljon tulee yhteydenottoja ja tämä voi olla muiden lisäksi yksi epävarmuustekijä, joka alentaa kynnystä ottaa yhteyttä, jos on muutakin kuormittavaa työ- ja elämäntilanteessa. Määräaikaisilla työntekijöillä on erityistilanne. Heille tämä voi merkitä ajatuksellisesti työn loppumista, vaikka niin ei välttämättä käykään. Kyseessä ole ei ole työn loppuminen Suhtautumistapojen yksilöllisyydestä kertonee jotain, että toisille esimerkiksi mahdollinen lomautus voi olla tervetullut loma. Joillakin on taito kääntää ei-toivottu tilanne positiiviseksi paremmin. Syyskuussa VSSHP:n työntekijöille tehdyssä kyselyssä vapaaehtoisista palkattomista vapaista 3903 vastanneesta työntekijästä 60 prosenttia halusi pitää talkoovapaapäiviä. Työterveyspsykologi muistuttaa, että kyseessä ei ole työn loppuminen. Samalla on tärkeää, että kaikki ikävätkin tunteet tulevat ymmärretyiksi eikä niiden kanssa tarvitse jäädä yksin. Työntekijöillä voi olla huolta potilaista ja työn laadusta sekä syyllistymistä, että meistäkö tämä tilanne johtuu. Voi tulla kiukkuakin, koska ihmiset ovat tehneet sitoutuneesti töitä, että tämäkö on nyt se palkka, ja tämäkö on ollut se ongelma, sitoutunut henkilökunta. Voidaan kokea ristiriitaa, että mitkä arvot tässä ratkaisevat tai ettei työntekijöistä välitetä. Vaikka monet ymmärtävät syyt ja perustelut, helposti koetaan psykologin mukaan myös epävarmuutta ja tulevan pelkoa. Kun kellään ei ole tarkkaa tietoa, tiedonpuute voi korvautua olettamuksilla ja kannetaan huolta siitä, mitä lisäkuormitusta tämä aiheuttaa ja miten se vaikuttaa arkeen sekä toiminnan laatuun. Tällaisten huolten keskellä oman tulkinnan voisi psykologin mielestä kyseenalaistaa ihan oman itsensä vuoksi, jotta olo olisi parempi. Tiedotus tärkeää Työsuhteen pysyvyys on yksi elämän tukiranka, joten tämä haastaa luottamusta työnantajaan. Tiedotus sekä ylimmältä johdolta että omalta esimieheltä on tällaisissa tilanteissa tärkeää, Marja Luttinen-Kuisma toteaa. Hän muistuttaa, että myöskään esimiesten osa ei ole helppo. He joutuvat organisoimaan käytännön seuraamuksia ja ovat myös itse saman asian kohteina. Heihin Hospitaali 5 Paitsi yksilöillä myös työyhteisöillä on työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisman mukaan erilaiset valmiudet kohdata uusia tilanteita. voi tässä tilanteessa kohdistua normaaliakin suurempia odotuksia. Kuormitustilanne voi alentaa kynnystä tunnereaktioihin työyhteisöissä. Helposti puheet voivat kääntyä kyynisyyden puolelle, jos perustelut eivät vakuuta. Tämä useimmiten vain väsyttää eikä helpota oloa. Ennakointi on tietenkin hyvä asia, mutta tarpeettomia uhkakuvia ei kannata maalata, vaan säästää voimat siihen, kun tietää, että on todella jotakin muutoksia kohdattavana. Yksin ei kannata jäädä, jos asiat kauheasti huolestuttavat. Työterveydenhuollosta saa apua sekä yksilönä että yhteisönä. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme En antaisi tälle maailmaa kaatavaa merkitystä. Näinä aikoina valtiotkin voivat mennä konkurssiin ja kokonaisia työpaikkoja ajetaan alas. Muutos koskettaa kaikkia sektoreita yhteiskunnassa, joten miksi se ei koskettaisi myös meitä. Ihminen haluaa yleensä nähdä itsensä jotenkin koskemattomana; muille asiat tapahtuvat, mutta ei minulle tai meille, Luttinen-Kuisma sanoo. Marja Luttinen-Kuisma on ollut itsekin lomautettuna kahteen otteeseen aiemmin urallaan. Ensimmäisellä kerralla hän odotti 90-luvun laman aikoihin kolmatta lastaan ja nuoren perheen rahat olivat tiukalla, joten hän otti asian huomattavasti raskaammin silloin. Jälkimmäisellä kerralla asian pystyi ottamaan toisenlaisessa elämäntilanteessa enemmänkin työaikaergonomiana ja ylimääräisenä vapaana. Kuormittavissa tilanteissa on työterveyspsykologin mielestä tärkeää ylläpitää kaikkia hyvän arjen osatekijöitä, jotka viestittävät hyvän elämän jatkuvuudesta sekä muistaa pitää huolta itsestään ja toisista. Parhaimmillaan tämä taloustilanne ja yt-neuvottelut osana sitä saavat meidät kaikki miettimään miten asioita tehdään työn arjessa vielä järkevämmin ja taloudellisemmin potilaiden ja henkilökunnan parhaaksi.

6 6 Hospitaali Sisätautien vuodeosasto muutti Raision sairaalasta A-sairaalaan Työntekijät lähtivät haikein, mutta positiivisin mielin Raisiosta Turkuun Perushoitaja Eija Heiskanen ja sh-opiskelija Tiina-Maria Virtanen tekevät uuden potilashuonetaulun. Vanha kanslia tyhjeni tavaroista. Kuvassa vasemmalta oh Raija Kuusisto, osastonsiht. Milla Santanen, sh Marianne Kattainen, huoltomies Pekka Nisukangas ja sh Tuula Harinen sekä apul. oh Mia Nisukangas. Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksissä jatkuu toimintojen keskittäminen Kantasairaalan alueelle Turkuun. Raision sairaalan Tyksin sisätautien vuodeosasto muutti A-sairaalan A-osan kuudenteen kerrokseen. Raisiossa työskentely oli työntekijöiden mukaan helppoa, työmatka oli lyhyt, miljöö pieni ja kaikki tunsivat toisensa sekä kaikki yhteistyökumppanit. Kauimmin meillä työskennelleet aloittivat vuonna 1973, kun talo avattiin. Pitää välittää tätäkin kautta kiitokset kuluneista vuosista yhteistyökumppaneillemme Raisiossa kuten apteekille, gastron poliklinikan henkilökunnalle, laboratorion ja röntgenin väelle sekä keittiön ja kanttiinin väelle, osastonhoitaja Raija Kuusisto sanoo. Henkilökunta viihtyi Raisiossa, mutta voimavarat on nyt suunnattu positiivisiin asioihin ja uuden kehittämiseen. A-sairaalassa vaikuttaa olevan erittäin ystävällisiä ihmisiä, sillä heti pukukopissa toivotettiin tervetulleeksi sinne asettuessamme. Meillä myös tervehdittiin joka aamu ja tätä henkeä voimme toivottavasti tuoda A-sairaalaankin, osastosihteeri Milla Santanen ja apulaisosastonhoitaja Mia Nisukangas hymyilevät. Hyvin organisoitu muutto Sisätautivuodeosastolla vietettiin ennen muuttopäivää läksiäiset oman väen kesken kahvihetken merkeissä. Itse muutto ja potilaiden siirto sujui ripeästi. Meidän väkemme on toiminut ihan loistavasti ja jokainen teki osansa muutossa sekä toiminnan käynnistämisessä uusissa tiloissa. Meillä on hyvin itseohjautuva henkilökunta. Potilasmäärä jäi muuton aikaan vähäiseksi, mikä helpotti tehtävää. Varauduimme siihen, että meillä olisi kymmenkunta siirrettävää, mutta potilaita oli vain kaksi, Raija Kuusisto kertaa. Raision sisätautien vuodeosaston porukka kävi jo kesällä tutustumassa A-sairaalan tiloihin. Suunnittelussa tehtiin iso työ molemmissa paikoissa, jotta päästiin hyvin organisoituun muuttoon. Uusissa tiloissa toimimaan tottuminen vie vielä oman aikansa, mutta osastolaiset ovat tyytyväisiä tiloihin ja siihen, että työporukka säilyy ennallaan. Muuton aikana siirretylle potilaalle Olavi Toivoselle A-sairaala oli ennestäänkin tuttu paikka eikä muutto haitannut hoitoa. Vt. ylilääkäri Jan Sundell ja vs. eval Silva Eriksson pääsivät nopeasti lääkärikierrokselle potilaiden siirron jälkeen. Henkilökunta on palvellut mainiosti ja saman porukan mukana oli mukava siirtyä uuteen paikkaan, hän kommentoi. Uudet tavat haasteena Raision sairaalaahan on kutsuttu metsäsairaalaksi. Nyt meillä on toisenlaiset näkymät Turun ylle uusista tiloista. Pääsemme myös suoraan parkkihallista kätevästi A- sairaalaan. Tällä hetkellä haastetta tuottavat osastolaisten mukaan uudet tavat, jotka A-sairaalassa ovat osittain täysin erilaiset kuin mitä ne Raisiossa olivat. Kierrätys, Miratel-potilashälytysjärjestelmä sekä kuuma ja kylmä vesi aiheuttavat ongelmaa, näin muutamia mainitaksemme. Tulee viemään aikaa, jotta kaikki palaset loksahtavat paikoilleen. Toivomme ymmärrystä ja kärsivällisyyttä kanssatyöskentelijöiltämme, Mia Nisukangas kommentoi muuton jälkeisiä tunnelmia. Sisätautien vuodeosasto järjestää avoimet ovet A-sairaalassa osaston uusissa tiloissa, jonne osastolaiset toivottavat kaikki, myös entiset yhteistyökumppanit, tervetulleiksi. Raision sairaala tyhjenee Tyksin toiminnoista Tyksin kirurginen vuodeosasto muutti Raisiosta alkukeväällä. Gastroenterologisella eli vatsaelinkirurgiaan ja urologiaan keskittyneellä poliklinikalla odotetaan A-sairaalan suunnitelmien ja remontin valmistumista. Poliklinikka pysynee kuitenkin Raisiossa ainakin vielä ensi vuoden ennen mahdollista muuttoa A-sairaalan toiseen kerrokseen. Leikkausosaston muuton ajankohdasta ei ole tehty vielä tarkkaa päätöstä. On myös kaavailtu, että jossain vaiheessa Raision sairaala-apteekki lakkautetaan samaan tapaan kuin on tehty Paimion sairaalassa. Apteekin työntekijän toimipiste siirtyisi tällöin Turkuun. Terveyskeskus ja muut Raision sairaala-apteekin asiakkaat voisivat tulevaisuudessa ostaa lääkehuoltopalvelut Turusta. Tyksin laboratorio- ja kuvantamispalvelut jäävät Raisioon, koska terveyskeskus tarvitsee niitä. Osastojen muuton myötä laboratorion työmäärä vähenee, joten palvelu säädetään vastaamaan tarvetta. Osastojen muuttojen myötä tyhjentyneille VSSHP:n omistamille tiloille Raision sairaalassa koetetaan keksiä muuta käyttötarkoitusta.

7 Hospitaali 7 Lääkehoitopoliklinikalla opetellaan ja kokeillaan rohkeasti uutta Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Kolmelta eri klinikalta koottu lääkehoitopoliklinikan väki on uutena työyhteisönä hitsautunut nopeasti hyvin yhteen toinen toisiltaan oppien. Uudella lääkehoitopoliklinikalla T-sairaalassa annetaan lääkehoitoja syöpäpotilaille arkipäivisin. Lääkehoitopoliklinikka lähes kaksinkertaistaa Tyksin syöpäpotilaiden avohoitopaikkojen määrän. Huhtikuussa avatulla poliklinikalla hoidetaan syöpäklinikan, keuhkoklinikan ja naistenklinikan syöpäpotilaita. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja työyhteisö on löytänyt yhteisen sävelen nopeammin kuin uskoimmekaan. Yhteiset toimintatavat tulevat luontevasti, kun työskennellään samoissa tiloissa, syöpäklinikan hallinnollinen osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiö kertoo. Syövän lääkehoidon ruuhkat helpottuivat Henkilökunta on koottu ilman uusien virkojen perustamista siten, että vakansseina on siirretty 2 sairaanhoitajaa naistenklinikalta, 1,5 keuhkoklinikalta ja 4 syöpäklinikalta ja lisäksi osastolla työskentelee yksi syöpätautien erikoislääkäri, joka tulee syöpäklinikalta. Lääkehoitoja annetaan edelleen myös sytostaattipoliklinikalla. Sytostaattipoliklinikalla voidaan hoitaa päivittäin noin 35 ja uudella lääkehoitopoliklinikalla 30 syöpäpotilasta eli yhteensä käytössä on 65 paikkaa. Lisäksi syöpäpotilaiden lääkehoitoja annetaan Tyksin Vakka-Suomen sai- Toimintatapojen muutos korostuu säästöpaineissa Syöpäsairaudet yleistyvät yhä kasvavaan tahtiin. Hoitotulokset ovat parantuneet, mutta samalla hoidot ovat monimutkaisraalan ja Loimaan aluesairaalan syöpäpoliklinikoilla noin 20 potilaalle viikossa. Paikat riittävät melko hyvin ja lääkehoidon ruuhka on purkautunut. Samoilla resurssilla hoidetaan nyt enemmän potilaita. Syöpäklinikan vuodepaikkoja on tämän myötä saatu vähennettyä 48:sta 40:een, Sirkku Jyrkkiö summaa. Hoitajat osaavat toistensa töitä Eri osastoilta tulleet hoitajat osaavat tehdä myös toistensa töitä, vaikka heidän vastuullaan on ennen kaikkea oman erikoisalansa potilaiden hoito. Potilaiden hoitovastuu on edelleen eri erikoisalojen yksiköissä eli kyse on vain yhteistyöstä lääkehoidon toteuttamisen suhteen. Lääkehoitopoliklinikka on oma yksikkönsä muun muassa siksi, että sama apulaisosastonhoitaja koordinoi töitä. Muuten eri yksiköistä tulevat raportoisivat esimerkiksi poissaoloista ja ongelmista omille osastonhoitajilleen eli eri henkilöille, Jyrkkiö selventää. Potilaat tulevat joustavasti hoidetuiksi, vaikka joku henkilökunnasta sairastuisi. Joskus meille voi tulla ylimääräinen hoitaja sytostaattipoliklinikalta, jos siellä on kevyempi tilanne ja gynekologialta on joskus ollut kolme hoitajaa, kun joku on tullut opettelemaan täällä työskentelyä. Muutoksen nettosumma plussalla Mitään negatiivista viestiä ei ole tullut Jyrkkiön mukaan myöskään potilailta avohoidosta. Heillekin on helpompaa joustavuus ja se, että asiat tapahtuvat nopeasti sen sijaan, että pitäisi mennä vuodeosastolle makaamaan. Henkilökunta on positiivisesti suhtautuvaa ja innostunutta uudesta yksiköstä. Hoitajilla on itsenäinen vastuu omasta hoitotyöstään sekä potilaista ja se innostaa työntekijöitä. Tehtäväkeskeisestä työtavasta on siirrytty potilaskeskeiseen työskentelyyn. Potilaan on helpompi lähestyä omaa tuttua hoitajaa ja hoitajan on helpompi pysyä kärryillä potilaan kokonaistilanteesta. Tätä työskentelytapaa on toteutettu jo sytostaattipoliklinikalla, ja tämä on hyvää jatkumoa sille. Vaikka muutoksissa aina jotain vaikeaa, nettosumma on tässä ehdottomasti plussan puolella. Se on voimaannuttavaa myös projektin vetämisen näkökulmasta, Jyrkkiö iloitsee. Lääkehoitopoliklinikka on auki joustavasti, jotta pitkiä tiputusaikoja vaativien lääkehoitojen antaminen on mahdollista ilman, että potilaan tarvitsee kirjautua vuodeosastopotilaaksi. Poliklinikalla keskitytään suoneen annettaviin tiputushoitoihin. Käytössä on parisataa erilaista hoito-ohjelmaa, joilla erilaisia syöpätilanteita hoidetaan. Niissä on osittain samoja lääkkeitä erilaisin variaatioin. Kuvassa lääkehoitopoliklinikan väkeä: (takarivissä vasemmalta) sairaanhoitajat Sanna Hakanen, Teija Mäkiö, Jenni Päiviö, Virpi Revonoja, Anna Pelkonen, Christina Berger, Suvi Timsina ja Marja-Kaisa Pirttijärvi sekä (eturivissä vasemmalta) sh Eve Ylösmäki, sh Katri Villa, syöpälääkäri Eija Korkeila ja syöpäklinikan hallinnollinen osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiö. tuneet. Laadukkaan hoidon takaamiseksi toimintatapoja on kehitettävä jatkuvasti. Toimintatapojen muutos korostuu erityisesti nyt, kun sh-piiri on talousvaikeuksissa. Tärkeintä on potilaan hoitaminen asiallisesti ja nykyaikaisin metodein. Rutiineja tarvitaan, jotta hommat sujuvat, mutta helposti juututaan vanhoihin tapoihin. Kaikki muutos ei aina ole negatiivista. Täytyy olla rohkeutta katsoa asioita uusin silmin. Se voi avata uusia mahdollisuuksia ja työn tekemisestä voi jopa tulla kivempaa. Jäykästi kaiken vastustaminen on tuhoisaa ja jäykistää työyhteisöä. Harva kuitenkaan varmaan kaipaa, että palattaisiin 80-luvulle - kyllä tässä eteenpäin on mentävä, Jyrkkiö rohkaisee. Hyvässä yhteisössä työskentely miellyttävää Myös syöpälääkäri Eija Korkeila pitää uuden työyhteisön positiivisesta suhtautumisesta asioihin. Hoitajien mukaan potilaat ovat kiitelleet muun muassa hyvää ilmastointia ja valoisia tiloja. Haastavinta on ensikertalaisille perille löytäminen. Myös osa hoitajista on huomannut, että olo on työpäivän jälkeen ilmastoinnin ansiosta virkeämpi. Uutta opittavaa, järjesteltävää ja työtä on paljon, mutta kaikki on lähtenyt sujumaan yhteistyöllä hyvin. Se mahdollistaa ammatillisen kehittymisen, kun voi konsultoida toisten erikoisalojen hoitajilta ja oppia myös heidän työtään, hoitajat kertovat. Lääkehoitopoliklinikka muutti syyskuussa T-sairaalan E-osan 2. kerroksesta käytävän toiselle puolelle G-osaan. Jatkossa toivotaan pysyvämpiä tilaratkaisuja ja niitä selvitellään osana laajempaa tilasuunnittelun kokonaisuutta.

8 8 Hospitaali Ensihoito palveluiden tuottaja vaihtui Salon alueella Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Salossa ensihoitopalveluiden tuottaja vaihtui kesken kauden, kun Varsinais-Suomen käräjäoikeus asetti Salon alueella ensihoitopalveluita viidellä ambulanssilla tuottaneen Salon Sairaankuljetus Ky:n konkurssiin Sosiaalityöntekijän on perustettava työnsä tutkittuun tietoon, muistuttaa Minna Laitinen. Kuntouttavaa sosiaalityötä kehittämässä Teksti ja kuva» Markku Näveri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueella työskentelee parisenkymmentä sosiaalityöntekijää. Yksi heistä on Minna Laitinen, joka työskentelee sekä addiktiopoliklinikalla että neuropsykiatrian poliklinikalla. Tulosalueen palvelukseen Minna tuli vuonna Tyksin somaattisella puolella hän sijaisti opiskelujensa lomassa. Minna on valmistunut Turun yliopistosta pääaineenaan sosiaalityö. Sivuaineina hän on opiskellut filosofiaa, poliittista historiaa ja sosiaalipolitiikkaa. Minnan työajasta 70 prosenttia kuluu addiktiopoliklinikan ja 30 prosenttia neuropsykiatrian poliklinikan potilaiden parissa. Sosiaalityöntekijän työn asiantuntijuus on vuosikymmenet mielletty sosiaaliturva- ja toimeentulo-osaamiseksi, erityisesti sairaaloissa. Onko näin edelleen? Sosiaalityöntekijöiden koulutuksen siirtyessä yliopistoon 2000-luvun alussa, muuttuivat myös työhön liittyvät vaatimukset. Sosiaaliturvaneuvonta sosiaalityöntekijöiden työnkuvassa vastaa kirurgin kykyä löytää oikea leikkausväline leikkaustilanteessa. Silti tuskin kukaan ajattelee, että kirurgin ammattitaito on ainoastaan sitä, että löytää oikean työvälineen, Minna kuvailee. Oikeanlaista tukea Psykiatrialla sosiaalityö on luonteeltaan kuntouttavaa, ja sillä pyritään saamaan aikaan muutoksia erilaisten interventioiden avulla. Kuntouttavan sosiaalityön keskeisiä menetelmiä ovat verkostotyö, palveluohjaus, tilannearviot ja palvelu- ja aktivointisuunnitelmat. Myös toimeentuloasiat ovat monen potilaan huolena, ja sosiaalityön haasteena onkin miettiä, millä tavalla ihmistä voitaisiin auttaa, jotta hän kykenisi taas huolehtimaan omista asioistaan. Potilaan puolesta tekemistä tulisi harkita tarkkaan, koska sillä saattaa olla passivoiva vaikutus. Avohoidossa olevat psykiatriset potilaat ovat harvoin kuitenkaan niin huonovointisia, että olisivat täysin kyvyttömiä asioitaan hoitamaan. Oikeanlaisen tuen antaminen on keskeinen haaste. Addiktiopoliklinikalla sosiaalityöntekijä tapaa moniongelmaisia potilaita: päihteet ja psykiatrinen sairastavuus sekä niihin liittyvät sosiaaliset ongelmat kuten työttömyys, toimeentulotukivaikeudet ja jopa asunnottomuus ovat monisäikeisiä vyyhtiä. Esimerkiksi kun potilas on ollut 20 vuotta vankilassa, ja hänen pitäisi työllistyä. Usein ongelmat ovat varsin syvällä, Minna tietää. Addiktiopoliklinikalla tulevat vastaan myös lastensuojeluasiat. Päihderiippuvuudet ovat yhdessä mielenterveysongelmien kanssa suurimpia syitä lasten huostaanottoihin. Addiktiopoliklinikalla on varsin tehokas ja systemaattinen tapa tehdä yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Työtä tehdään moniammatillisesti ja yhteistyöreitit lastensuojeluun, neuvolaan, ja päihdekuntoutuspaikkoihin ovat toimivia. Tieteellinen ote Kun potilaiden kirjo on suuri ja heidän ongelmansa ovat laaja-alaisia, on sosiaalityöntekijänkin mietittävä jatkuvasti uusia keinoja, Minna tuumii. Minna Laitinen kuvaakin itseään kehittäjäsosiaalityöntekijäksi ja peräänkuuluttaa sosiaalityöhön laajemminkin tieteellistä otetta. Sosiaalityö perustuu tieteeseen, ja nykyaikaisen sosiaalityön käytäntöjen tulisi perustua tutkittuun tietoon. Tämä ei ole vain oma ajatukseni, vaan se on määritelty kansallisella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä toimenpideohjelmassa. Olisi myös hyvä, jos sairaalassa järjestettäisiin tieteenalan mukaista koulutusta, kun on kyse kuitenkin yliopistopohjaisesta ammatista. Alueen ensihoitopalveluiden turvaamiseksi VSSHP järjesti korvaavan palvelutuotannon vielä saman iltapäivän ja illan aikana. Sairaanhoitopiiri oli jo keväällä saanut alustavan tiedon Salon Sairaankuljetus Ky:n mahdollisista lopettamisaikeista, joten asiaan oli varauduttu muun muassa pyytämällä tarjouksia korvaavan toiminnan järjestämisestä ja arvioimalla toiminnan kustannuksia sairaanhoitopiirin omana toimintana. Tämän vuoksi meillä oli valmiina johtokunnan päätös, jonka mukaan uudeksi toimijaksi valitaan määräaikaisesti vuoden loppuun asti Med Group Oy, mikäli Salon Sairaankuljetus Ky lopettaa toimintansa ennen vuoden vaihdetta, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen va. ensihoidon ylilääkäri Timo Iirola kertoo. Konkurssin tultua VSSHP:n tietoon sairaanhoitopiiri selvitti, miten korvaava palvelu saadaan järjestettyä vielä saman päivän aikana. Sairaanhoitopiirin alueen ensihoitoyritykset sekä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos olisivat olleet valmiita varustamaan ambulansseja Salon alueelle välittömästi, mistä olemme kiitollisia. Va. ensihoidon ylilääkäri Timo Iirola kertoo, että VSSHP:n käynnissä olevaa ensihoitopalveluiden kilpailutusta on valmisteltu huolella. Kuntien edustajat ovat olleet valmistelussa mukana. Palveluntarjoajille on järjestetty infotilaisuuksia ja he ovat myös saaneet kertoa mielipiteitään. MedGroup Ensihoitopalvelut Oy pystyi kuitenkin aloittamaan oman toimintansa Salon alueella vielä iltana, joten Salon alueen ensihoitopalvelu saatiin turvattua Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunnan päättämällä tavalla ilman, että viiveitä palveluntuotannossa syntyi tai potilasturvallisuus olisi ollut uhattuna. Ensihoitopalveluiden kilpailutus käynnissä koko VSSHP:ssä Ostopalveluna hankittavan ensihoitopalvelun kilpailutus on parhaillaan käynnissä sairaanhoitopiirissä. Kilpailutuksesta vastaa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ja päätökset saadaan näillä näkymin lokakuun alussa. Sopimukset tehdään neljäksi vuodeksi yhden vuoden lisäoptiolla. Toiminta uusien sopimusten puitteissa alkaa Kilpailutuksen jälkeen kaikilla palveluntuottajilla koko sairaanhoitopiirin alueella on yhteneväiset sopimukset, Timo Iirola summaa.

9 Hospitaali 9 Med Group hoitaa ensihoitopalvelua Salossa vuoden loppuun saakka Teksti» Marjo Peltoniemi Med Group Ensihoitopalvelu Oy ryhtyi tuottamaan ensihoitopalvelut VSSHP:lle Salon alueella viidellä ambulanssilla kuuden tunnin varoitusajalla samoilla valmiusajoilla kuin aiemmin palvelut tuottanut toimintansa lopettanut yritys. Ensihoitopalvelun aloittaminen vain tuntien kuluessa vaati Med Groupilta voimavarojen venyttämistä poikkeuksellisella tavalla, mutta katkoksia asukkaiden kannalta kriittiseen toimintaan ei syntynyt. Med Group on suomalainen terveydenhuoltoalan yritys, jonka toimialana ovat ensihoitopalvelu, suun terveydenhuollon palvelut, terveyspalvelut ja hoivapalvelut. Yhtiön liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on 650. Yhtiö on Suomen markkinajohtaja ensihoitopalveluissa. Med Groupin aluepäällikkö ja hoitotason ensihoitaja Laura Purtsi kertoo, että työntekijät ovat pitkälti samoja kuin toimintansa lopettaneella Salon sairaankuljetuksella, sillä kolme neljäsosaa työntekijöistä siirtyi vanhalta yritykseltä Med Groupille. Saimme puhelun klo ja aloimme välittömästi järjestellä lainaksi vara-autoja, joita saatiin Helsingistä, Kemiönsaaresta, Tampereelta, Somerolta ja Pöytyältä. Klo 17:ään mennessä olimme saaneet suurimman osan kalustosta ja miehistöstä ja klo 20 saatiin viimeinen ambulanssi käyttöön. Kriittiset toiminnot saatiin turvattua ja asematilat, laitteet sekä huolto järjestettyä, minkä jälkeen tehtiin vielä päivitystä ja yhdenmukaistamista. Nyt toimimme viidellä omalla ambulanssilla. Med Group on tuottanut ensihoitopalveluja aiemmin Kemiönsaarelle. Emme olleet siis täysin uusi toimija VSSHP:ssä, vaan toimintatavat olivat tuttuja. Sitoutunut henkilökunta on sopeutunut nopealla aikataululla uuden työnantajan palvelukseen. Meillä on vahva organisaatio, jota uudet työntekijät ovat tukeneet. Myös perustason ensihoitaja Emmi Tähtinen Med Groupilta sanoo, että henkilökunta on suhtautunut motivoituneesti. Työntekijöiden puolelta toivotaan nyt käynnissä olevassa kilpailutuksessa menestystä ja sen myötä jatkoa. Salon päivystyksessä eletään odottavia aikoja Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Salon aluesairaalassa toimii VSSHP:ssä ainoana tällä hetkellä yhteispäivystys kahden organisaation mallilla eli sairaalapäivystys ja terveyskeskuspäivystys rinnakkain. Johtava lääkäri Matti Helkiö kertoo, että muutospaineita on aidon yhteispäivystyksen suuntaan. Noin asukkaan väestöä Suur-Salon alueella palvelevat Salon aluesairaalassa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystykset rinta rinnan ja niissä työskentelee eri henkilökunta. Organisaatiot toimivat samoissa tiloissa, joita ei ole mitenkään erikseen jaoteltu. Salon lisäksi potilaita tulee jonkin verran myös Kemiösaaresta, Paimiosta ja Sauvosta. Potilaat jaotellaan vaivan kiireellisyyden eli triage-luokituksen mukaan. Sairaalan päivystykseen ohjautuvat pääsääntöisesti kiireellisempää hoitoa vaativat ja vakavammista tiloista kärsivät potilaat, joita perusterveydenhuolto ei pysty hoitamaan sekä lähetepotilaat. Virka-aikana tiettyjä vakavampia tapauksia lukuun ottamatta asukkaat ottavat yhteyttä omalle terveysasemalleen, josta heidät ohjataan tarvittaessa aluesairaalan päivystykseen. Terveysasemia sijaitsee Salon seudulla Kuusikossa, Halikossa, Perniössä ja Salossa kaksi; läntinen terveysasema ja pääterveysasema. Loimaalla ja Uudessakaupungissa sairaalapäivystys hoitaa virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen ja Turussa päivystyksestä vastaa liikelaitos, joten Salon kaltaista mallia ei ole tällä hetkellä muualla sairaanhoitopiirissä. Tämän tyyppinen 24/7 auki oleva (sekä terveyskeskusettä sairaala)päivystys on toiminut Salon aluesairaalassa kaksi vuotta. Uusi päivystysasetus tulossa STM:ltä Helkiön mukaan tulevaisuuden suunnitelmia ja muutoksia ohjaa Salon aluesairaalan päivystyksessä ja ensihoidossa pitkälti vuoden 2015 alusta voimaan tuleva STM:n uusi asetus päivystyksestä. Katsomme sen mukaisesti millaisia muutoksia tarvitaan, jotta toiminta olisi asetusten mukaista. Päivystysyksikössä on oltava asetuksen mukaan päivystyspalvelun kokonaisuudesta vastaava laillistettu lääkäri, minkä toteuttaminen on vielä Salossa sopimatta, Helkiö sanoo. Työ saataisiin toimivammaksi, kun olisi yksi yhteinen henkilökunta, ensiavun osastonhoitajana Salossa toimiva Elina Kivikallio uskoo. Sairaalan ja terveyskeskuksen päivystykset tekevät paljon yhteistyötä tälläkin hetkellä käytännön tasolla pohtien miten asioita voidaan viedä yhdessä eteenpäin. Kiteyttäen voidaan sanoa, että päivystys on edelleen paikkakuntalaisten arvos- tama palvelu, Helkiö kertoo potilaspalautteesta. Kenttäjohtaja aloittaa Salossa ensi vuonna Helkiö uskoo, että Turussa toimivan liikelaitoksen kanssa voidaan mahdollisesti tehdä koulutusyhteistyötä tulevaisuudessa. Tulevaisuuden päivystyksen kehitystarpeisiin Elina Kivikallio listaa myös resursoidun triage-hoitajan. Triage-hoitaja pystytään aika ajoin järjestämään työvuorojärjestelyillä, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on saada meille kokopäiväinen triage-hoitaja. Salossa odotetaan myös uuden kenttäjohtajan aloittamista aluesairaalasta käsin ensi vuoden alusta. Keväällä 2012 tehdyn VSSHP:n palvelutasopäätöksen mukaan Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin tulee kenttäjohtoyksiköt toimintaa koordinoimaan vuoden 2014 alussa. Kenttäjohtoyksikkö osallistuu potilaiden kuljettamiseen normaalisti eli kenttäjohtoyksiköllä korvataan yksi nykyisistä ambulansseista. Yksikön asemapaikka on sairaalassa päivystyksen yhteydessä, jotta pystytään tuottamaan synergiaetuja päivystyksen ja ensiavun välille. Taannoinen ambulanssiyrittäjän vaihto tapahtui salolaisten mielestä oikein sulavasti ja minkäänlaisia katkoja ei tullut, joten hommat jatkuvat ja pyörivät yhtä hyvin kuin ennenkin. Kuvassa nykyiseltä toimijalta Med Groupilta sairaanhoitaja Reko Lahtinen ja lähihoitaja Emilia Laakso sekä Salon aluesairaalan päivystyksestä sairaanhoitaja Anna-Kaisa Jaakkonen ja ensiavun osastonhoitaja Elina Kivikallio.

10 10 Hospitaali Juhlaluennoitsijat ja isännät: prof. Juha Hernesniemi, Hki, prof. Juha Öhman, Tre, ylilääkäri Jaakko Rinne, Tyks, toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks, prof. Juha E. Jääskeläinen, Kuopio sekä apulaisylilääkäri Melissa Rahi, Tyks. Tyksin neurokirurgialla vietettiin uusien toimitilojen avajaisia Ylilääkäri Jaakko Rinne ja osastonhoitaja Kristiina Matintalo-Mäki ojentavat professori Törmälle muistoksi vanhat leikkaussalin sakset ja nauhan, joiden avulla tilojen virallinen avaaminen tehtiin. Teksti ja KUVat» Marjo Peltoniemi Neurokirurgialla järjestettiin uusien, T-sairaalan F-osassa sijaitsevien tilojen viralliset avajaiset oli juhlaseminaari luentotilaisuuden merkeissä Haartman-salissa. Seminaarin puheenjohtajana toimi Neuron toimialueen johtaja, professori Risto O. Roine. Professori Juha Hernesniemi Helsingistä kertoi luennossaan millä tavalla neurokirurgiksi tullaan omaan tarinaansa pohjautuen. Aivokasvainten hoidon uusista linjauksista ja teknisistä mahdollisuuksista kertoi puolestaan Juha E. Jääskeläinen Tampereelta. Professori Juha Öhman valotti miten aivovammojen tutkimus ja hoito on kehittynyt ja miksi jotkut aivovammat ovat enemmän huolta ja vaivaa aiheuttavia potilaille. Tyksin erikoislääkäri, Janek Frantzén kertoi miten erilaiset uudet innovaatiot ja laiteteknologia tukevat nykyisin neurokirurgiaa. Huipputilat toiminnan käytössä Kaikki neurokirurgian toimintaan liittyvät tilat sijaitsevat nyt T-sairaalan uusimmassa E-siivessä. Ne ovat varustukseltaan ja mitoitukseltaan sellaiset, että ne mahdollistavat parhaan mahdollisen toiminnan. A-sairaalassa tilat rajoittivat toimintaa, mutta Satakunnan keskussairaalan neurologian edustajat muistivat lahjalla. nyt pystymme takaamaan korkealaatuisen ja kilpailukykyisen hoidon suuremmalle joukolle potilaita, Jaakko Rinne kiittelee. Uusiin tiloihin sisältyvät vuodeosasto ja leikkaussalit, joiden koko on riittävä ja varustus asianmukainen. Omien tilojen lisäksi kunnossa on nyt myös tukiympäristö, jota tarvitaan, että neurologiaa yleensä voidaan tehdä. Tukitoimintoihin sisältyvät muun muassa neuroradiologia ja neurotehohoito. Täysin uusitulla teho-osastolla myös toimintamalli on kokonaan uusi. Toimenpideradiologinen yksikkö on niin ikään varusteltu uudestaan. Suonensisäiset toimenpiteet tehdään kahdessa angiohuoneessa. Neurokirurgian käytössä on myös hybridisali, jossa voidaan tehdä verisuonija leikkaustoimenpiteitä yhtä aikaa. Teho-osaston erikoislääkäri Olli Ahola kertoi uuden teho-osaston tiloista ja toiminnasta. Tilaisuuden avasi Neurokirurgisen vastuualueen ylilääkäri Jaakko Rinne. Toimitilojen juhlallisen avauksen suoritti professori Tapio Törmä leikkaamalla nauhan. Törmä on vuonna 1983 eläkkeelle jäänyt Tyksin neurokirurgian ensimmäinen ylilääkäri. Hän toimi virassaan yksikön perustamisesta lähtien eläkeikäänsä saakka. Yksikkö saatiin Turkuun heti seuraavana Helsingin jälkeen. Törmä muistutti puheessaan, että yksikkö on tottunut monenmoisiin haasteisiin ja nopeisiinkin tilanteisiin ja niistä on aina selvitty kuten muun muassa tulipalosta pari vuotta sitten. Ryhtykää töihin ja olkaa iloisia, että saatte uudet hienot tilat, professori Törmä kehotti. Avajaisiin kuului opastettu tutustumiskierros tiloihin sekä kahvi ja näyttelyyn tutustuminen. Tämän jälkeen ohjelmassa

11 Hospitaali 11 Ambulanssista teho-osastolle Tuore kasvo Oulun neurokirurgian ylilääkäri Timo Kumpulainen tutustumassa avajaisnäyttelyyn näytteilleasettaja Fred Kaprin johdolla. Toimenpideradiologi Riitta Rautio esittelee modernia neuroangiologista laboratoriota. Neurokirurgian yksikkö Neurokirurgian osaston tehtävänä on vastata Tyksin erityisvastuualueen neurokirurgisten potilaiden hoidosta. Erityisvastuualueeseen, josta Tyksin neurokirurgia vastaa, kuuluvat VSSHP:n, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Väestövastuu on siten reilut Aluetta kutsutaan myös miljoonapiiriksi. Tärkeimmät hoidettavat tautiryhmät neurokirurgialla ovat aivokasvaimet, aivoverenvuodot, aivovammat ja selkäydinkanavan kirurgia. Tämän lisäksi neurokirurgisia potilaita hoidetaan myös suonensisäisesti toimenpideradiologien toimesta. Osastolla työskentelee erikoislääkäreitä, erikoistuvan vaiheen lääkäreitä, sairaanhoitajia, perushoitajia ja laitoshuoltajia. Lisäksi erikoisosaamista täydentää fysioterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Myös eri vaiheen terveydenhuollon opiskelijoita työskentelee yksikössä, joka on osa Neuron toimialuetta. Tällä hetkellä neurokirurgeja on yhdeksän. Potilaan hoitaminen on entistä enemmän moniam-matillista tiimityötä. Esimerkiksi aivoinfarktipotilaan tutkimukseen ja hoitoon saattavat osallistua neurologi, neurokirurgi ja verisuonikirurgi sekä toimenpideradiologi. 40 % potilaista tulee päivystyksellisesti ja sen lisäksi noin 20 % on kiireellisiä, viikon sisään hoitoa vaativia potilaita. Reilusti yli puolet neurokirurgian potilaista on siis nopeasti hoidettavia. Keskimääräinen hoitoaika on 4,5 vuorokautta. Potilaspaikkoja osastolla on 28, vaikka henkilökunta riittää tällä hetkellä vain 20 paikalle. Neurokirurgit päivystävät merkittävän osan ajastaan, sillä neurokirurgeilla tulee olla ympärivuorokautinen varallaolo järjestettynä. Päivystyksen vilkastuminen lisää edelleen työmäärää. Neurokirurgialla päivystysrasitus on suuri pienestä miehityksestä johtuen ylityötuntikertymät ovat olleet merkittävät, ylilääkäri Jaakko Rinne neurokirurgialta toteaa. Tavoitteena on edelleen lisätä leiko-toimintaa käsittämään noin 40 % potilaista. Potilas tulee silloin leikkaustoimenpiteeseen suoraan kotoa toimenpideaamuna. Hoitojaksoja saadaan tällä tavalla lyhennettyä ja vuodeosaston kuormitusta vähennettyä, Rinne sanoo. Kuva: Susanna Nurmi Teksti ja kuva» Markku Näveri Lääkintävahtimestariksi Tyksin aikuisten tehoosastolle viime maaliskuussa pestattu Sami Hemling on tämänkertainen tuore kasvomme. Aivan uunituore Sami ei talossa kuitenkaan ole, sillä hän on jo Hannu Mäkisen aikakaudella keikkaillut mäkimiehenä sekä potilaskuljettajana. Lisäksi hän on ollut kesätöissä ja sijaistanut teho-osastolla sekä ennättänyt ennen vakinaista tointaan työskennellä ensin Tyksin, 9Lives Oy:n ja sitten Pelastuslaitoksen ambulanssissa. Tietoa talosta on kiirinyt Samin korviin toistakin kautta: hänen siskonsa on Tyksissä sairaanhoitajana ja veljensä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa ajojärjestelijänä. Tunsin talon, eikä yhtään arveluttanut hakeutua tänne töihin. Sami Hemling on opiskellut Turun ammatti-instituutissa lähihoitajaksi ja suuntautunut ensihoitoon. Ammatinvalinnan hän kertoo olleen pienestä pitäen selvä. Erityisesti isonveljen esimerkki ambulanssityöstä on kannustanut alalle. Ja ambulanssikeikkoja Sami tekee vapaa-ajallaan edelleen. Se on alati muuttuva maailma, ja tatsi siihen pitää säilyttää. Aikuisten teho-osastolla on kolme vakinaista lääkintävahtimestaria ja neljäs hoitaa avointa tointa. Sami kertoo laiteteknisen huollon työllistävän eniten, eikä ihme, sillä osastolla on noin 180 erilaista laitetta. Sami Hemling viihtyy työssään aikuisten teho-osastolla. Laitehuolto on suuri lääkintävahtimestareiden työllistäjä, kuvassa Sami huoltaa hemodialyysifiltraatiolaitetta. Ja lisää kuulemma tulee. Lääkintävahtimestarit myös avustavat hoitohenkilökuntaa monenlaisissa tehtävissä niin osastolla kuin sen ulkopuolella, esimerkiksi kuulumalla elvytystiimiin. Olen teho-osaston Seppo Taalasmaa, Sami naureskelee. Pitkää pinnaa Suoranaisia potilaskontakteja ei ole kovin paljon, mutta silti Samia kiinnostaa työssään nähdä vaikeahoitoisten potilaiden toipuvan ja kuntoutuvan, ambulanssissa annetusta hoidosta alkaen. Työ ei tunnu hänestä henkisesti liian raskaalta, mitä auttaa se, että osastolla on hyvä yhteishenki. Työhön on mukava aamuisin tulla, hän vakuuttaa. Lääkintävahtimestarilta vaaditaan Samin mukaan oma-aloitteisuutta, kekseliäisyyttä sekä pitkää pinnaa. Työtä tehdään usein paineen alla, ja vaikka päivät ovat erilaisia ja jotkut vähän rauhallisempia, kiirepiikissä on usein monta tehtävää. Jos työltä ja ambulanssikeikkailulta jää vapaa-aikaa, sen Hemlingin Sami käyttää kuntoiluun. Urheilu on sydäntä lähellä, ja nyt olen hurahtanut voimaharjoitteluun, erityisesti odotan kohdakkoin alkavia nyrkkeilytreenejä. Ja jos vielä kuntoilulta jää aikaa, sen Turussa asuva sinkku viettää kaveripiirissä tai yöelämän sykkeessä. Pesiskulta Tyksiin Turku-Pesiksen yrityksille ja yhteisöille järjestämän Firmapesiksen voitti tänä vuonna Tyksin joukkue. Kamppailu voitoista oli jo kevätkaudella ankaraa ja huipentui syyskaudella huippujännittävään finaaliotteluun. Alun tappiotilanne saatiin mahtavalla joukkuehengellä ja voitontahdolla lopulta käännetyksi riemuvoitoksi, kultamitaliksi! Joukkueessa olivat tällä kaudella mukana: Tiina-Liisa Airola, Kaisa Huhtala, Kati Kankaanpää, Kosti Koivisto-Kokko, Kirsi Kovanen, Mikko Laitila, Susanna Nurmi, Marianne Nurmikumpu, Hanna Pernula, Tarja Pohjolainen, Veera Pääkkö, Aila Salmi, Jutta Sjöman, Mirkka Talsi, Juha Tihleman sekä Teija Viinikainen. Susanna Nurmi

12 12 Hospitaali Extreme-lajit ja siltakeinu Teksti» Marjo Peltoniemi Siltakeinussa voi kokea vauhdin huumaa. Kuva: Ari Lempinen Extreme-lajit jakavat mielipiteitä; osa ei kokeilisi, vaikka maksettaisiin ja osaa ne kiehtovat. Arttu Mäkelälle extreme siltakeinuineen on ehdoton valinta. Kun toiminnan järjestää itse, turvallisuuteen voi luottaa. Arttu Mäkelä on työskennellyt VSSHP:n kuljetuksessa työnjohtajana reilun vuoden. Talossa hän on viihtynyt kaikkiaan 11 vuotta kuljetuksen eri tehtävissä. Vaihtelevat tehtävät ovat tuoneet hänen mukaansa mielekkyyttä työhön. Harrastuksenaan hänellä on extreme-lajit. Arttu kertoo pitäneensä vauhtilajeista aina. Suuremmat mahdollisuudet harrastuneisuudelle avautuivat, kun samanhenkinen kaveriporukka löysi toisensa 2000-luvun taitteessa. Arttu tuli mukaan toimintaan Ystävykset harrastivat aluksi muun muassa kalliokiipeilyä ja sisäkiipeilyä. He innostuivat erilaisista köysiratojen rakenteluista ja yhä haasteellisemmista jutuista. Mukana oli Artun lisäksi myös muun muassa hänen vaimonsa pikkuveli ystäväporukka päätti perustaa yhdistyksen toiminnan ympärille. Perustajia Event Extreme -yhdistyksessä oli tuolloin neljä. Nyt jäseniä on kymmenkunta. Oman toiminnan lisäksi yhdistys tarjoaa toimintaa yksityisille ja yrityksille. Suurin asiakasryhmä ovat polttariporukat. Nykyisin asiakkaille järjestetään noin keikkaa vuodessa. Päälajit ovat siltakeinu, korikiipeily, köysirata eli vaijerirata sekä abseiling eli köysilaskeutuminen, joka tarkoittaa laskeutumista kallioilta, rakennuksista tai torneista köyden varassa. Vauhdikkaat harrastukset Kuljetuksessa työskentelevä Arttu Mäkelä löysi extremen 2000-luvun alussa. Kuva: Marjo Peltoniemi Siltakeinu hurjin Siltakeinu on lajeista vauhdikkain ja suosituin. Eräs porukasta oli nähnyt videon siltakeinusta ja yhdistyksessä alettiin kehittää tästä omaa toimintaa. Siltakeinussa hypätään sillan alarakenteista köyden varaan keinumaan suuressa kaaressa. Vauhti ensimmäisissä keinuissa muistuttaa keinumallista benji-hyppyä. Vauhdin tasaannuttua hyppääjä lasketaan alapuolella odottavaan veneeseen tai jään päälle. En ole ollut mukana kenenkään muun järjestämässä siltakeinussa kuin omassamme. Kun itse on tarpeeksi tietoinen riskeistä ja miten kaikki kiinnitykset ja turvajutut on tehty ja ollut itse tekemässä niitä ja hankkimassa varusteita, tuntuu turvallisemmalta. Sain olla ensimmäinen hyppääjä kun testasin lajia ensimmäisen kerran ja laji teki kyllä vaikutuksen heti. Se saa adrenaliinin virtaamaan. Extremeen liittyy Artun mielestä omien rajojen ja fiiliksen hakemista. Siltakeinussa jännitys ja pelkotilat tulevat ennen ensimmäistä pudotusta. Ensimmäisessä pudotuksessa vauhti on kova ja sen jälkeen on vielä muutama vauhdikkaampi keinu, minkä jälkeen vauhti tasaantuu. Hyviä harrastuspaikkoja Varsinais-Suomessa Perhekuviot ovat välillä hieman rajoittaneet Artulla harrastuksia, mutta mielenkiinto toimintaa kohtaan on edelleen suuri. Suomen olosuhteissa korkeuserot rajoittavat hieman, mutta suotuisia toteutuspaikkoja on siitä huolimatta löydetty. Yhdistys on saanut joitakin vakituisia yhteistyökumppaneita, mikä helpottaa toiminnan järjestämistä. Siltakeinuun sopivia siltoja löytyy myös Turun seudulta samoin kuin muita tapahtumapaikkoja. Laskeutumispaikkana meillä on esimerkiksi vanha lennonjohtotorni Pansiossa yhdistyksemme käytössä. Korikiipeilyn, jossa kiipeillään juomakorien päälle, ovat ottaneet omakseen erityisesti pikkulasten leirit. Meillä on Kavalton tilan mailla Piikkiössä ensimmäinen kiinteä vaijerirata. Siirreltävää erikseen pystytettävää rataa on rakennettu esimerkiksi hiekkakuopan yli Maskun Saunaparonilla, Arttu kertoo. Mikä extremessä kiehtoo? Ohessa harrastamme omaa toimintaa erityisesti talviaikana, kun on hiljaisempaa. Muille järjestetyllä toiminnalla saadaan lähinnä kulut ja varustehankinnat katetuksi, sillä tällä hetkellä tämä ei ole meistä kenenkään päätyö, vaan harrastustoimintaa. Siltakeinutapahtumista ollaan yhteydessä hätäkeskukseen joka kerta, jotta kukaan ulkopuolinen ei turhan takia soita vaikkapa poliiseja paikalle. Muissa lajeissa jokamiehenoikeudella pärjää hyvin, mutta toki myös paikka vaikuttaa tarvitaanko järjestämiseen lupaa. Mäkelä ei osaa tarkkaan selittää extremen taikaa. Asiaa on selvittänyt muun muassa integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta. Hän uskoo, että extreme-intoilijat eivät itse asiassa ole koukussa adrenaliiniin, vaan mielihyvää aiheuttaa voimakas dopamiinin eritys. Extreme-lajeista kiinnostuneilla ihmisillä korostuu elämyshakuisuus, joka liittyy vahvasti dopamiiniin. Tällaisilla ihmisillä dopamiinijärjestelmä toimii voimakkaammin kuin muilla. Kokemusta edeltävä jännitys lisää stressihormonien eritystä ja jälkikäteen jylläävät rentoutumista ja mielihyvää tuottavat hormonit, joten kyseessä on varsinainen hormonimyrsky. Kuva: Marjo Wittfooth Tyksin väki ihan Seilissä Tyksin henkilökuntaneuvosto järjesti elokuun lopulla kaksi retkeä Seilin saareen. Matkat tehtiin vesibussi Janinalla. Molempina päivinä sää oli suotuisa ja tunnelma iloisen keveä, juuri saadusta YT-neuvotteluilmoituksesta huolimatta. Seili on vanha karkotussaari, jolle 1600-luvulta alkaen eristettiin ensin spitaalisia ja myöhemmin mielisairaita. Karkotettujen armoton kohtelu tuntuu nykyihmisestä järkyttävältä. Kun Seiliin joutui, sinne myös jäi. Hoidoksi riittivät Jumalan sana, terveyslähteen vesi sekä viina, jonka poltto-oikeus saarelaisilla oli. Lisäksi huoneissa olevien suorakaiteenmuotoisten kuvioiden uskottiin selkeyttävän mielisairaiden ajatuksia ja maanläheisten värien rauhoittavan mieltä. Entisajan hoitokeinot eivät liiemmin henkilöstökuluja vaatineet, kuitenkin panostus laadukkaaseen hoitoon ja osaavaan henkilökuntaan on nykypäivänä ensiarvoisen tärkeää. Marjo Wittfooth

13 Hospitaali 13 Ohjaajakouluttajat Ryhmäkuvassa Sirkku Boucht (vas.), Tiina Tarr, Eeva Mattila, Jaana Silvola, Camilla Strandell-Laine, Irmeli Arsalo, Riiikka Teuri, Minna Syrjäläinen-Lindberg ja Kirsti Ellonen. Ohjaajakouluttajat opiskelijaohjauksen tukena VSSHP:ssä on yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskola Novian kanssa toteutettu ohjaajakouluttajatoimintaa vuoden 2012 alusta. VSSHP:ssä toimii kahdeksan ohjaajakouluttajaa, joista kuusi on ammattikorkeakoulun lehtoreita ja kaksi sairaanhoitopiirin projektisuunnittelijoita. Toimintaa on hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmien opiskelijoiden harjoitteluyksiköissä Tyksin tulos-, toimi- ja palvelualueilla sekä aluesairaaloissa. Toiminnalla luodaan yhtenevät käytännöt ja pedagogiset edellytykset laadukkaalle opiskelijaohjaukselle. Lisäksi vahvistetaan opiskelijaohjauksen asiantuntijuutta ja vertaistukea sekä terveysalan vetovoimaisuutta. Ohjaajakouluttaja toimii näyttöön perustuvan opiskelijaohjauksen suunnittelussa ja kehittämisessä yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Ohjaajakouluttajan tehtävänä on opiskelijavastaavien ja lähiohjaajien pedagoginen tukeminen ja kouluttajana toimiminen. Innovatiivisella ammattikorkeakouluyhteistyöllä kehitetään opiskelijaohjausta niin, että ohjaajat saavat riittävästi tarvitsemaansa tukea ohjaamiseen. Osaamista vahvistetaan järjestämällä koulutus- ja kehittämispäiviä, osastotunteja ja opiskelijavastaavien tiimipalavereja. Tiimeissä keskustellaan ajankohtaisista asioista vastavuoroisesti. Tiimeissä on tullut esille myös vertaistuen tärkeys, osastoilla mietitään monesti samoja asioista, joihin etsitään yhdessä ratkaisuja hyödyntäen toisten kokemuksia. Keväällä 2013 toteutetussa kyselyssä vastaajat pitivät koulutuksia ja tiimejä merkittävinä yhteistyömuotoina. Vastaajat kokivat saaneensa hyvää tietoa terveysalan koulutuksesta, opiskelija-arvioinnista ja perehdytyksestä. Kyselyn perusteella ohjaajat kaipaavat lisää koulutusta ohjausmateriaalin kehittämiseen, ohjausmenetelmiin ja ongelmallisiin ohjaustilanteisiin. Tiina Tarr, opetuskoordinaattori Ohjaajakouluttaja naistenklinikassa Naistenklinikassa on vuosittain n.150 hoitotyön opiskelijaa ja heidän lähiohjauksensa on merkittävä osa hoitajien toimintaa. Opiskelijavastaavat organisoivat yksikkönsä opiskelija-asioita yhdessä ohjaajakouluttajan kanssa, joka koordinoi, tukee ja kehittää klinikan opiskelijaohjaustoimintaa. Tavoitteina on kehittää laadukasta opiskelijaohjausta ja varmistaa hyvä oppimisympäristö. Tähän pyritään lähiohjaajien ohjaustaitoja kehittämällä koulutuksen avulla. Oppimisympäristön kehittämiseksi on käynnistymässä moniammatillisen harjoittelun pilotti lääketieteen- ja kätilöopiskelijoiden kesken. Naistenklinikan opiskelijaperehdytyksen prosessia, sisältöjä ja roolijakoa on yhtenäistetty ja selkeytetty. Perehdytysmateriaaleja on kehitetty opiskelijaohjauksen laatusuositusten ja klinikan toiminnan mukaisiksi. Ohjaajakouluttajatoiminta klinikan omana toimintana luo läheisyyttä ja helppoa tavoitettavuutta. Klinikan toiminnan ja henkilöstön tuntemus on edellytys joustaville ratkaisuille ja sujuvalle yhteistyölle. Kehittämistyö pureutuu myös klinikan ajankohtaisiin kysymyksiin, joihin on helpompi räätälöidä toimintaan sopiva ratkaisu. Opiskelijapalaute oli viime vuonna loistavaa ja suunta on edelleen parantunut. Hyvin hoidettu harjoittelun ohjaus on rekrytointivaltti. Naistenklinikan ylihoitajan Marjo Kauppilan mukaan hänen tavoitteensa on varmistaa, että ohjaajakouluttajatoiminnan integroiminen naistenklinikan sisälle mahdollistaa paremmin opiskelijaohjauksen työelämälähtöisen kehittämisen ja johtamisen. Opiskelijavastaavat ovat antaneet mm. seuraavia kommentteja: Suurin hyöty on ollut hyvin järjestetyissä oman klinikan opiskelijavastaavien yhteisissä kokoontumisissa ja koulutuksissa. Hanke on luonut mahdollisuuden siihen, että on joku henkilö, joka todella hoitaa ja järjestää asioita koulun ja kentän välillä, sekä on konkreettisesti mukana opiskelijan arvioinneissa tai tavoitteiden teossa ym., jotta lähiohjaaja saa tukea ja apua ohjaustyöhön. Irmeli Arsalo ohjaajakouluttaja Ohjaajakouluttaja lasten ja nuorten klinikassa Lasten ja nuorten klinikka on sairaala sairaalan sisällä, jossa tarvitaan laajaa ja erikoistunutta osaamista. Tämä asettaa suuret odotukset ammatti- ja täydennyskoulutukselle ja siksi projektissa suunniteltiin osaamisen hallinnan kokonaisuus, joka hyödyntää koulutusorganisaatioiden ja klinikassa olevan kokemuksen ja tekemisen, sekä potilashoidon yhteydessä että aktiivisen tutkimustoiminnan kautta syntyneen tietotaidon. Projektin kaksi päätavoitetta ovat laadukkaan opiskelijaohjauksen varmistaminen sekä hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistaminen. Ohjaajakouluttajana projektissa toimii klinikan oma asiantuntijasairaanhoitaja. Hän vastaa opiskelijaohjauksesta sekä klinikan sisäisestä perehdytys- ja täydennyskoulutusohjelmasta. Opiskelijaohjauksessa hän tekee tiiviistä yhteistyötä osastojen opiskelijavastaavien kanssa. Ohjaajakouluttaja toimii yhteistyössä myös eri oppilaitosten ja muiden ohjaajakouluttajien kanssa. Klinikan sisällä ohjaajakouluttaja auttaa ja ohjaa verkostoitumaan laajasti, jolloin jokainen työntekijä ammattikunnasta riippumatta kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Ohjaajakouluttaja on jatkuvassa kontaktissa osastonhoitajiin, koska perehdytys- ja täydennyskoulutuksen tavoitteena on yhtenäistää klinikan hoitokäytänteitä ja varmentaa laatukriteereiden toteutumista sekä mahdollistaa henkilökunnan joustava liikkuminen klinikan eri vastuualueiden välillä. Wiveka Kauppila, ylihoitaja

14 14 Hospitaali Voi elämän kevät MULTASORMELLA ON ASIAA Aikaa jäi myös puutarhureiden perinteisiin töihin. Hannu Väinälä (vas.) ja Juha-Matti Sjöholm kukkatalkoissa. Melko erikoinen vuosi puutarhurin elämässä on kääntymässä syksyyn. Vanha koira on yrittänyt opetella uusia temppuja, ja kieltämättä välillä on tullut äitiä ikävä. Suurin muutos itselleni oli virkanimikkeen vaihtuminen ylipuutarhuriksi. Tiimiäni ajatellen tietenkin T-sairaalan uuden osan pihan luovutus. Ja myös lääkehuoltorakennuksen pihan siirtyminen hoitoomme. Mieluiten kirjoittaisin jostain kasveihin liittyvästä, mutta tänä vuonna se puoli on ollut pakko hoitaa rutiinilla ja yrittää selvitä laajentuneen alueen tuomista haasteista. Huomasin uuden roolini myötä saaneeni mahdottomia tehtäviä, ja hankalia sellaisia. Keväällähän pitäisi räystäiden tippua, vaan tänä vuonna oli pitkään aurinkoista ja kylmää. Katoilta tippui lunta ja jäätä. Tuli lähes päivittäin käytyä katoilla katsomassa, mitkä alueet pitää siimoittaa kulkukieltoon mahdollisen putoavan lumen takia. Silti vahinko tapahtui paikassa, josta aiemmin ei ollut pudonnut mitään. Auto vaurioitui pahoin, onneksi ihmisiä ei ollut pudonneen jäämöykyn kohdalla. Hankalin tehtävä oli T-sairaalan vanhassa osassa sijaitsevan sydänteho-osaston parvekkeen puhdistus. Ei ollut ennen tuollaista työmääräystä tullut. Ensin käytiin pakollinen keskustelu kenelle homma kuuluu. Airolakin halusi nähdä mistä on kyse, ja koska työtilaus oli tullut puuverstaalle, oli Soonin Hannu myös matkassa. Iso parvekehan sieltä löytyi. Kaksi sadevesikaivoa, joista kasvoi pieniä koivun taimia. Ilmiselvä puutarhurin homma. Kaivojen kannet olivat kiinniruuvatut. Soon järjesti niiden avaamisen, itse lähdin hakemaan kastelukannuja, harjaa, kukkalapiota, ämpäriä ja apujoukkoja. Sitten vaan ryhmän kanssa hommiin, mutta kuinkas sinne pääsisi menemättä osaston läpi? Parveke näkyi selvästi valoaulasta. Käytettiin paria hissiä, rappusia. Pakko uskoa, että osaston läpi on mentävä. No, avainhan oli vain Jarilla. Soiteltiin ovikelloa ja päästiin sisälle. Onneksi vessa, josta vesi oli pakko ottaa, oli melko lähellä. Tosin kolme ovea välissä. Ei muuta kuin parvekkeelle ja hommiin. Ei hitto, ovihan on lukossa. Huomasin työkavereiden niskojen alkavan punoittaa, ja yrittelin keventää tunnelmaa. Painoin seinässä olevaa sähkökatkaisimen näköistä katkaisinta, heureka, sehän olikin sähkötoiminen. Sitten vaan kukkalapiolla kaivamaan kymmenen vuoden moskia. Onneksi ämpäri riitti. Sitten oli pesun vuoro. Voi hitsi, automaattihana, onneksi oli bideeletku. Jälkeenpäin olen selvitellyt, että on jokin keino saada vesi juoksemaan jatkuvasti. Me teimme homman heiluttelemalla kättä sensorin edessä. Aloitettiin pesu, ja se ovi alkoi hakata persiille. Ei voinut enää hankalammaksi mennä. Lukitsin oven puutarhatuolilla ajatellen, että hakatkoon sitä vasten itsensä kuoliaaksi. Veden saanti bideestä oli tosi hankalaa, ja jostain seinänraosta tuli moskaa älyttömästi. Tässä taitaakin sitten mennä koko päivä. Tässä vaiheessa Luoja armahti ja antoi rankkasateen niskaamme. Katsoimme Tommin kanssa toisiamme silmät vihaa leiskuen, ja purskahdimme nauramaan. Silti tarvittiin 15 kannullista vettä lisäksi. Vihdoin parveke oli puhdas. Sanoin kavereille, että älkää jättäkö, ja jäin vielä siistimään itseäni. Vessa ei kyllä ollut kovin siisti. Jäljiltämme vielä se tuoli pois, ei ollut ovi hakannut itseään rikki. Kaverit olivat sitten päättäneet lähteä. Ei kun kastelukannu ja harja käteen ja pois. Käytävän kulmassa menin pari metriä vikaan, ja näin toisessa päässä siniset verhot ja jonkin monitorin. Silloin iski paniikki. Puutarhuri uitettuna rottana kastelukannun ja harjan kanssa sydänteho-osastolla eksyksissä. Ihanaa, siivooja oli tullut siivoamaan jälkiämme. Pyysin välitöntä opastusta, mielellään käsikynkässä ulos. Jaaha, ei ollutkaan meillä yhteistä kieltä. Ei ole tullut venäjää luettua. Hän näytti likaamaamme lattiaa, itse näytin omia kenkiäni, että lisää jälkiä tulossa. Viittomakielellä sain sitten reitin selville. Niin, sitä ruuvaria ei ollut parvekkeella, joten vielä soitto puuverstaalle. Tarina on täysin tosi, oliko maanantai, en ole ihan varma. Merkkipäivien lahjavalikoimaa uudistettu VSSHP:ssä muistetaan henkilöstöä 50- ja 60-vuotismerkkipäivinä sekä eläkkeelle lähdettäessä. Yleiskirjeen 15/2013 myötä lahjavalikoimaa on laajennettu verottajan ohjeita kunnioittaen. Uusia vaihtoehtoja ovat lahjakortti hierojalle, ylimääräinen palkallinen vapaapäivä (1 tai 2 päivää, KVTES:n mukaisen vapaapäivän lisäksi) tai mahdollisuus lahjoittaa merkkipäivälahja hyväntekeväisyyteen. Tutumpia lahjaehdokkaita ovat koru, huivi tai maljakko. Lahjavalikoima kokonaisuudessaan ja ohjeet lahjojen hankintaan löytyvät Santrasta kohdasta Lisää/Ilmoitustaulu/Lahjatavarat. Lahjan arvo määräytyy vanhaan tapaan sairaanhoitopiirissä kertyneiden palvelusvuosien mukaan. Esimiehen kunniatehtävänä on huolehtia merkkipäiviin liittyvistä käytännön toimista. Mikäli henkilö ei halua viettää merkkipäiväänsä, toivetta luonnollisesti kunnioitetaan. Marjut Kahilainen, henkilöstöasiantuntija JHL:n jäsenilta Submarinassa JHL 114 järjesti jäsenillan 12. syyskuuta Submarinassa. Paikalla oli tasan sata jäsentä nauttimassa illan annista. Tarjolla oli herkullinen ravintola Liedon Härkätien valmistama pitopöytä jälkiruokineen ja illan ohjelmasta vastasivat Jari Laitala vetäen karaokea sekä taikuri Markus Aleksander. Marjo Wittfooth Kuva: Marjo Wittfooth Kuva: Marjo Wittfooth

15 Hospitaali 15 Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Asiantuntijapalvelut Sosiaalityö Vahanne Ritva, sosiaalityöntekijä Lasten ja nuorten klinikan toimialue Kallionpää Tuire, sairaanhoitaja Uusitupa Terhi, sairaanhoitaja Medisiininen toimialue Suikki Ilona, sairaanhoitaja Naistenklinikan toimialue Katainen Riina, erikoistuva lääkäri Neuron toimialue Jokela Manu, erikoistuva lääkäri Totek-palvelualue Kallioinen Minna, erikoistuva lääkäri Tules-toimialue Soininen Tanja, sairaanhoitaja, varahenkilö TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA Kardiologia Strandberg Marjatta, ylilääkäri Leikkaus- ja anestesiosasto Vaskelainen Jenni, sairaanhoitaja Neurologia Korpela Jaana, ylilääkäri (50 %) Rissanen Eero, ylilääkäri (50 %) Yhteispäivystys Sajo Nina, sairaanhoitaja PSYKIATRIAN TULOSALUE Aikuispsykiatrian tulosyksikkö Haaki Willehard, apulaisylilääkäri Haikonen Lotta, sairaanhoitaja Heinonen Susanna, sairaanhoitaja Håkansson Marko, sairaanhoitaja Härkönen Juho, osastonsihteeri Kauppila Anri, lähihoitaja Koskinen Arto, lähihoitaja Silokangas Jari, sairaanhoitaja Suorsa Kaisa-Leena, sairaanhoitaja Toivonen Juha, psykologi Uusikartano Pilvimaria, sairaanhoitaja Lastenpsykiatrian tulosyksikkö Bäckström Jill, erikoislääkäri Huisman Minna, apulaisosastonhoitaja Ketonen Terhi, sairaanhoitaja Paukkeri Pasi, sairaanhoitaja Raiskio Riitta, osastonsihteeri Nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Tuliharju Anna, apulaisylilääkäri TEKNIIKAN JA HUOLLON TULOSALUE Kiinteistöpalvelujen tulosyksikkö Koponen Marko, sairaalainsinööri Rintala Petri, päävalvoja Siirto Marika, sairaalainsinööri Teknisten palvelujen tulosyksikkö Paasikivi Mikko, ammattimies Riihilä Petri, sairaalainsinööri TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Patologian tulosalue Kallajoki Markku, osastonylilääkäri Pummi Kati, erikoistuva lääkäri sivuv Biopankki Santavuori Aulikki, laatuvastaava Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Blanco Sequeiros Roberto, johtaja Koskinen Ariel, erikoislääkäri Kuronen Jouni, erikoislääkäri Laurell Miia, röntgenhoitaja Seitsonen Heidi, toimistosihteeri Perehdytysmateriaalit ja -ohjeet uudistettu VSSHP:n yhteisten perehdytysmateriaalien uudistustyö lähti liikkeelle elokuussa Silloin työnsä aloittaneen moniammatillisen työryhmän tavoitteena oli luoda koko VSSHP:lle yhteinen ja yhtenäinen yleisperehdytysmateriaali verkkoympäristöön. Lisäksi haluttiin laatia perehdytyksen kokonaisuuden hallintaan työkaluja, joilla helpotetaan esimiesten ja muiden perehdytyksestä vastaavien työtä. Työryhmää innoitti ajatus siitä, että uudet työntekijät on saatava varmemmin ja nopeammin osaksi VSSHP:tä ja omaa työyhteisöään. Toisaalta työryhmä näki tärkeänä tarpeen helpottaa perehdytyksestä vastaavien henkilöiden työmäärää. Yleisperehdytystilaisuuksia täydentämään on tehdyn työn tuloksena syntynyt yleisperehdytysmateriaali Moodleen perehdytyksen toteuttaminen ohje esimiehelle malli perehdytyssuunnitelmasta perehdytyksen arviointilomake. Yhteiseen käyttöön laadittujen materiaalien lisäksi tulee toimi-, palvelu- ja tulosalueilla ja työyksiköissä laatia edelleen toimi-, palvelu- ja tulosaluekohtaiset perehdytysmateriaalit sekä työyksikköjen tehtäväkohtaiset perehdytysmateriaalit. Ehdotuksia näiden osuuksien sisällöiksi löytyy perehdytyssuunnitelman mallista. Yleisperehdytysmateriaali on siis Moodlessa, jonne kukin työntekijä pääsee omilla VSSHP:n verkkotunnuksilla. Linkki Moodleen löytyy esim. Käynnistävalikon takaa kohdasta 4 Koulutussovellukset. Muut tukimateriaalit ovat saatavilla Santrassa kohdassa Henkilöstöasiat/Rekrytointi ja uusi työntekijä/perehdytysohjeistus. Toivottavasti näistä on hyötyä arkipäivän perehdytystyöhön! Sirpa Saarni, koulutussuunnittelija Marjut Kahilainen, henkilöstöasiantuntija Tietoiskut Esimiehille ja perehdytyksestä vastaaville uudesta perehdytysohjeistuksesta Pe klo (Silmä- ja korvaklinikan luentosali, U-sairaala, videoyhteys) Ti klo (Johan Haartman -sali, T-sairaala, videoyhteys) Tehyn kesäjuhlat 23. elokuuta illansuussa kokoontui 260 Tehy-Tyksin ammattiosasto 200:n jäsentä perinteiseen kesäjuhlaansa Turun VPK:n talolle. Illan aikana nautittiin hyvästä ruoasta, seurasta ja kulttuuritarjonnasta. Kiitos mukana olleille mukavasta illasta. Teksti ja kuva Pekka Vepsäläinen TEHY TYKS AO 200:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS klo 17 Linnateatterin teatterisali, Linnankatu 31, Turku Asialistalla sääntömääräiset asiat: toimintasuunnitelman ja budjetin hyväksyminen vuodelle 2014 toiminnantarkastajien valinta vuodelle 2014 Lisäksi pääluottamusmiesten ajankohtaiset terveiset! Kokouksen jälkeen maksullinen (15 / hlö) ohjelma noin klo 18 alkaen teatteriravintolassa. Tarjolla pientä purtavaa ja ihmissuhdekomediaa näytöksen Ruxaaks mua? merkeissä. SITOVAT ilmoittautumiset kokouksen jälkeiseen ohjelmaan mennessä osoitteessa; ao200.tehy.fi TERVETULOA! JHL 114:n SYYSKOKOUS Sääntömääräinen syyskokous pidetään T-sairaalan Haartman-salissa Torstaina klo Käsiteltävät aiheet: Hallituksen kokoonpano Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2014 Kokouksen jälkeen tarjoilu T-sairaalan ravintola Saviruukussa. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen mennessä tai tekstiviestillä Oletko menossa osaava nainen messuille? Ilmoita nimesi / messut tekstiviestillä tai mennessä, niin yhdistys maksaa pääsymaksusi. Sisäänpääsy messuille onnistuu Messukeskuksen oikeanpuoleisen kassan kautta omalla nimellä. HEI SUPERILAINEN! Tervetuloa syksyn jäseniltaan Radisson Blu Marina Palace, Linnankatu 32 aloitamme iltapalan merkeissä klo Paikalla liiton puheenjohtaja Silja Paavola Tule keskustelemaan ja kyselemään ajankohtaisista asioista! Jäsenilta on yhteinen kunta- ja yksityissektorin superilaisille. Ilmoittautumiset mennessä tai tekstiviestillä Ilmoitathan myös mahdollisen erityisruokavalion

16 16 Hospitaali På Åucs Hjärtcenter jobbas det slag i slag Text och bild» Mathias Luther Allt flera vet allt mera om allt mindre. Detta specialiseringens mantra gäller inte på Åucs Hjärtcenter. Här sköter samma läkare patienten från början till slut. Tuuli Giersens som studerar till röntgensköterska diskuterar med hjärtcentrets chef Juhani Airaksinen medan en undersökning förbereds i åtgärdsrummet. Översköterska Heidi Laine ser att läget har lugnat sig efter inflyttningskaoset på T-sjukhuset. Det är ganska klart att patienterna är nöjda. Men det är rationellt också för sjukhuset. Vården blir snabbare, samtidigt som den kan bli bättre. Hjärtecentrets överläkare och chef Juhani Airaksinen förklarar medan han med långa kliv guidar från rum till rum på tredje våningen i T-sjukhuset. Tidigare var vården metodcentrerad. Det fanns folk som kunde en viss metod, andra kunde en annan, så lade man ihop metoderna efter varandra och såg på resultatet. Det blev inte alltid speciellt bra. Nu är vi mera diagnos- och patientcentrerade. Vi skickar inte mera folk från lucka till lucka för att någon om ett halvår skall se på vad värdena betyder, utan man gör allt i en följd. En infarktpatient som kommer in i tid och får rätt vård kan åka hem efter tre dagar. Tidigare låg de inne en vecka eller två. Snabbhet är A och O för arbetet med hjärtproblem. Då är det bra om allt finns nära till hands. Det finns det på Åucs Hjärtcenter, som officiellt invigdes i augusti samtidigt som man firade sin chefs 60-årsdag. Här arbetar specialister i intern medicin, kardiologer och kirurger sida vid sida. Allt sker på tredje våningen i T-sjukhusets E-flygel, medan funktionerna tidigare fanns utspridda på flera ställen och specialiteter på A-sjukhuset. Om vi skall besluta om det skall göras en ballongutvidgning eller en operation så kan vi få in en av våra kirurger till åtgärdsrummet på en minut. Allt kan beslutas med en gång, inte hänskjutas till något möte senare, och så kan åtgärderna göras direkt eller man kan reservera en tid samma dag eller nästa, säger Airaksinen. Det nya hemmet Lokaliteterna är nya, moderna, flerdubbelt större än tidigare och personalens krafter har förenats. Men personalen har inte vuxit. Förutom de drygt tjugo läkarna (inklusive sju kirurger) finns det just nu 108 tjänster för vårdpersonal. Också de är väldigt långt utbildade både i skola och praktik, påpekar Airaksinen. När man flyttade in i T-sjukhuset i våras så var det en period av kaos och omställningar. Juha Lund, chef för rytmstörmingsomådet, koncentrerar sig på en ablation med hjärtcentrets nya magnetstyrda kateterapparatur. Det var en tung tid. Direkt efter den där turbulensen var det somliga som sökte sig bort, säger Hjärtcentrets översköterska Heidi Laine. Men nu har folk hittat sina platser och sakerna har kommit in i skåpen. Det har nog lättat. Miljön har blivit mera bekant. De gamla arbetsgemenskaperna har upplösts och man skall anpassa sig till nya. För att svetsa ihop det nya arbetslaget har man inte bara lagt pannorna i djupa veck utan också skrattat tillsammans. I maj firade man den nya familjens bröllop vid en fest i Nådendal med brud och brudgum, och med sjukhusprästen Outi Ruohola som sakkunnig officiant. Ungefär hälften av enhetens personal deltog i festen. Kirurgins och internmedicinens nya förening i ett hjärtcenter finns dokumenterad i ett vigselbevis som tillsammans med kärlekslåset ännu väntar på sin värdiga plats på avdelningen. Ingen tomgång Hjärtcentret hanterar problem i organet vars namn är en synonym för centrum och kärna. I Åbo jobbar det på en budget som är hälften av den som används på motsvarande i Tammerfors. Som enda universitetssjukhus har Åucs inte en officiell jour dygnet runt på Hjärtcentret. Pengarna räcker inte, konstaterar Airaksinen. Men en god organisation hjälper. Avdelningsöverläkare Heikki Ukkonen är den som har det främsta ansvaret för att pussla ihop arbetstider och uppgifter så att allt blir skött, förutom att han är ansvarsläkare för hjärtsvikt. Kort uttryckt finns det fem ansvarsläkare för olika specialiteter inom centret, men största delen av de övriga skall kunna job- ba flexibelt över specialitetsgränserna och sköta olika uppgifter. Om vi börjar dela upp läkarna på specialiteter så blir det bara tre-fyra per område, påpekar Ukkonen, som själv också ansvarar för vården av hjärtsvikt. Nu försöker man se till att det finns minst två personer som klarar varje uppgift. Vid semestertider kan man sköta någon annans tomt. Det är fördel, man får ut ganska mycket av ett litet gäng. Också sjukfrånvaro kan hanteras bättre. Till all lycka är det sällan aktuellt, säger han. Läkarna har väldigt låg sjukfrånvaro. Finländarnas hjärthälsa har förbättrats år för år i decennier tack vare bättre matvanor, mindre rökning och bättre mediciner. Men det finns nya hot. Juhani Airaksinen säger att han tycker att dagens allt mera stillasittande liv är det största problemet för hälsan överhuvudtaget, inte bara hjärtan och kärl. Hjälmen på hans bokhylla vittnar om att han lever som han lär. Inbiten cyklist, kallar han sig själv. Med risk för att på gatan i Åbo bli betraktad som åtminstone lite suspekt. Sanastoa Ballongutvidgning pallolaajennus Hjärtcentret Sydänkeskus Hjärtsvikt sydämen vajaatoiminta Metod menetelmä Officiant seremoniamestari Omställningar muutoksia Reservera varata Slag i slag peräjälkeen Specialitet erikoisala Åtgärd toimenpide

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea 1 Sairaaloiden ruokapalvelut Tuotamme 4,2 miljoonaa annosta sairaalaruokaa vuodessa kaupunginsairaalaan, Tyksiin sekä

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa

Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Tutkimuspalvelupäivät Tampere 27.8.2015 Toni Ahvas Senior Legal Counsel Turun yliopisto - VSSHP Turun yliopisto tehtävänä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä Toimenpiteet ja vaikutukset TAUSTATIETOA Aamujakelun jakoalue on jaettu neljään osaan: keskusta, itä, etelä ja länsi. Kullakin osalla on oma aluepäällikkönsä. Osat on

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa 6.10.2015 Tarja Ruuskanen Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV välinehuoltokeskus Välinehuollon johtaja Toimistonhoitaja

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Tutkimusajanvaraus helposti potilaalle Annamari Vainio & Heli Lahikainen 5.5.2015 Ajan varaamisen edellytykset Ajanvarausta edeltää aina lähete Lähete tehdään

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP Jussi Mertsola Prof, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka, TYKS 7.10.2015 Harvinaiset sairaudet sairauaa on korkeintaan 1 / 2000 ihmistä kohden harvinaissairauksia

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot