RAPORTTI E Erkki llvonen. Jakelu. llrnajoen Saunaloukon Au-aiheen montutus ILMAJOKI, SAUNALOUKKO karttalehti

Transkriptio

1 RAPORTTI E 1199 Erkki llvonen Jakelu llrnajoen Saunaloukon Auaiheen montutus ILMAJOKI, SAUNALOUKKO karttalehti

2 llmajoen Saunaloukon Auaiheen montutus Johdanto llmajoen Saunaloukon tutkimukset alkoivat Nietsintatutkimuksina vuonna 199 osana ns.vaasan kaaren laajempaa Niselvitysta. Alueella oli GTK tehnyt aikaisemmin kullan etsintaa ja myos Malmikaivos Oy oli tutkinut aluetta kairaamalla mm. muutamia reikia. Kairauksen paras tulos on 3. g/t Au/l m. Malmikaivos 0y:n tyon perusteella aihe on mainittu Pasi Eilun tekemassa GTK:n tutkimusraportissa no 146 sivulla 17. 0KME:n tutkimukset Saunaloukossa tehtiin geofysiikan mittaus ja moreenigeokemian tutkimusta nikkelin Ioytamiseksi. Nikkelin suhteen tulokset olivat vaatimattomia, parhaat geokemian anomaliat olivat vain 000 ppm eika selvia ultramafiitteja osoittavia CrMgCoanomalioita myoskaan Ioytynyt. Muutamat em. anomaliakombinaatioon kuuluvat nousseet arvot viitttaavat todennakoisesti hajanaisen ultraemaksisen kiven vahaisiin muuttuneisiin jaanteisiin; mahdollisesti karsiutuneisiin perido'tiitteihin. Nikkelin etsintaan suunnatun geokemian tyon naytteista analysoitiin myohemmin kulta. Kultaanomalioita loytyi aineistosta runsaaasti. Korkeimmat pitoisuudet olivat 2.8, 0.1, 0.12 ja ppm ja 1 00 ppb:n anomalioita esiintyi runsaasti. Toisessa geokemian nayttteenotottovaiheessa suunnnattiin naytteenotto suurimpien Auanomalioiden Iahiymparistoon seka edelleen nikkelin etsintamielessa viela tutkimattomiin geofysiikan piirteisiin. Vahainen 0m x 0m ruudukkonaytteenotto tehtiin Karmesmakeen alueelta tyon aikana saadun Aukansannaytteen (Pekka Hietalan lohkare) perusteella. Toisen naytteenottovaiheen tulokset nikkelin suhteen olivat edelleen vaatimattomia, parhaaat pitoisuudet edelleenkin vain ppm. Kultaa naytteissa oli parhaimmillaan 0.91, 0.38, 0.27 ja 0.13 ppm ja naiden arvojen alapuolella olevia selvasti anomaalisia pitoisuuksia (0 ppb) esiintyi runsaasti. Voidaankin puhua alueellisesta varsin voimakkaasta Auanomaliasta, jotka ovat melko harvinaisia. Alkuperaisilla ensimmaisessa tyovaiheessa loytyneilla korkeilla Auanomalioilla ei kuitenkaan ollut yhdellakaan selvia yhta voimakkaita jatkeita, jotka ovat yleensa tunnnusomaisia merkittaville Aumineralisaatioille ja tunnetuille kultamalmeille. Anomaliat tulkittiinkin geokemian kuvan perusteella aiheutuviksi kooltaan vahaisista mineralisaatoista, joiden isantakivi on Auanomaaalinen kiillegneisssi. Edella mainitun kansannaytteen Ioytoympariston pohjoispuolen naytteista puolet oli Auanomaalisia korkeimman pitoisuuden ollessa 123 ppb:ta. Joissakin korkean Aupitoisuuden omaavissa naytteissa myos Cu on anomaalinen, joten sita voinee kayttaa jatkotutkimuksissa pathfinderina. Naytteenottoverkko mineralisaation paikantamiseen oli liian harva, 0m x 0m, mutta tunnustelutyon t~~los osoittaa, etta kansannaytteen loytopaikan pohjoispuolen alue on selvasti Auanomaalinen ja Iahtopaikka on selvitettavissa yksityiskohtaisen geokemian tyon avulla. Lohkareen loytopaikalta otetussa pintamoreeninaytteessa oli kultaa 9 ppb eli nayte on pintamoreenin kyseessa ollen voimakkaasti anomaalinen.

3 Aiheen tutkimukset pysahtyivat useiksi vuosiksi, mutta niita jatkettiin kuitenkin v KME:n Saunaloukon tutkimuksista ennen vuotta 1999 on Leo Grundstrom tehnyt raportin v Monttututkimus Tutkimuksen tarkoitus Kaivinkoneella suoritetun monttututkimuksen tavoitteena oli tutkia SeinajokiParkano tien Iansipuolella olevia korkeimpia Auanomalioita niiden paikallisuusasteen ja luonteen selvittamiseksi. Karmesmaen eli parhaan loytopaikan montuilla haluttiin selvittaa,voiko lohkare olla kotoisin Iahialueelta, kuten muutamat tutkijat olivat kasityksenaan esittaneet. Montuista otetuilla geokemian naytteilla haluttiin selvittaa Aupitoisuuden jakaantumista moreenikerroksessa ja tata kautta paatella mahdollista kuljetusmatkaa, mikali lohkareet eivat olisi paikallisia, mika kasitys taman raportin kirjoittajalla on ollut alusta Iahtien. Esityot Koska voimassa olevat valtaukset eivat ulottuneet pohjoisessa kriittisimmalle kohdealueelle, telltiill sirlne kesakuun alussa Royskolanirninen varaus. Ennen montutusta teki Jukka Konnunaho alueella perusteellisen lohkareetsinnan ja kalliopaljastumien haun. Uusia paljastumia ei Ioytynyt, mutta mielenkiintoisen nakoisia lohkareita useita. Hietalan Ioytaman kansannaytteen kaltaisia malmilohkareita ei kuitenkaan Ioytynyt. Naytteet osoittautuivat analyyseissa kuitenkin vain heikohkosti Aupitoisiksi parhaiden arvojen ollessa 0.2 ja 0. g Ault. Lohkareetsinnan ohella teki Jukka Korlnunaho myos ranrlityskokeilun n. m hyvan lohkareen loytopaikasta itakaakkoon. Rannitettyaan pienen maaran pintamoreenia ja vaskattuaan uvan loysi han naytteesta 8 Auhippua kooltaan 0800 mikronia. Joidenkin hippujen sarmat ovat kuluneet ja pyoristyneet, mika osoittaa hippujen liikkuneen glasiaalikuljetuksessa. Montutus tehtiin ja siihen osallistuivat 0KME:sta allekirjoittaneen lisaksi Jukka Konnunaho ja Urpo Vihreapuu. Kaikkiaan monttuja tehtiin 21. Geokemian moreeninaytteita montuista otettiin 2 kpl. Lisaksi Jukka Konnunaho otti 6 geokemian naytetta lapiomontuista Trompumaen ymparistosta. Geologian tutkimuskeskukselta saatujen tietojen mukaan talta n. 1 km Karmesmaesta itaan sijaitsevalta al~~eelta on havaittu kultaa raskasmineraalinaytteis~a~ jotka liittyvat Marjatta Perttusen tekemaan kromiitin kayttoa indikaattorimineraalina koskevaan tutkimukseen. GTK ei kuiterlkaan ole tutkinut kohdetta kultaaiheena, mutta on ennen Perttusen menetelmatutkimusta tutkinut kohdetta nikkelimielessa. Niilo Karkkainen on tehnyt em. tutkimuksista valtausraportin, jonka tunnus on M , Ilmajoki, Trompumaki.

4 Analysointi Geokemian naytteet analysoitiin Geologian tutkimuskeskuksen laboratoriossa Rovaniemella. Naytteet kuivattiin ja seulottiin 0.1 mm silmakoon seuloilla. Alite jauhettiin ja siita analysoitiin kulta fire assay menetelmaa ja grafiittiuuniaasmaaritysta kayttaen 0 g osanaytteesta. Kaivu Hietalan lohkareen loytopaikalle ja Iahiymparistoon kaivettiin montut MIM4, ks.liite 1. Nailla montuilla voitiin jo todeta, ettei em. pintamaasta loyty~iyt lohkare ole paikallinen, silla monttujen syvyydet olivat 23 m, eika yhdellakaan tavoitettu kalliota. Montuista otettujen naytteiden Aupitoisuudet olivat 212 ppb, ks. liite 2. Pitoisuudet osoittavat, ettei Aulohkare voi olla peraisin Iahialueelta. Montut M MI kaivettiiin malmilohkareen loytopaikan pohjoispuolelle samalle moreeniselanteelle. Pohjoispuolen suoalueelle ei kaivinkoneella pystytty kaivamaan. Monttujen syvyydet olivat 23 m eika yhdellakaan naistakaan montuista tavoitettu kalliota. Montuista otettujeli geokemian naytteiden Aupitoisuudet vaihtelevat 393 ppb. Voimakkaasti anoniaalisia eli yli ppb arvoja on viidessa naytteessa maksimin ollessa pohjoisimmassa eli M9:ssa. Naista montuista otettiin kaikkiaan 26 geokemian naytetta. Myos M8:n kaikki kolme naytetta kuuluvat voimakkaasti anomaalisten ryhmaan. Korkeimman Aupitoisuuden (93 ppb) sisaltava nayte on otettu 1.6 m syvyydesta ja samasta montusta 3 m syvyydesta otettu nayte sisaltaa kultaa vain 4 ppb. Myos M8:n eniten kultaa (36 ppb) sisaltava nayte on 3 m syvan montun toiseksi alirrlmainen nayte, jonka ottosyvyys on 2 m. Kultapitoisuuksien jakautumat moreenipatjassa osoittavat, etta kullan Iahde on jossakin suoalueella M8:n ja M9:n pohjoispuolella. Koska tunnettujen kultamalmien ja mineralisaatioiden tutkimuksissa on kaynyt selville, etta kultapitoisuus moreenissa laskee hyvin nopeasti moreenin kuljetussuunnassa, ovat em. montl.lissa tavoitetut Aupitoisuudet hyvin merkittavia. Mikali kullan paalahde olisi Iahella olisivat voimakkaimmat pitoisuudet monttujen alimmissa naytteissa ja muun osan moreer~ipatjasta tulisi olla Iahes tyhjaa kullan suhteen. Monttu MI6 kaivettiin Jukka Konnunahon Auhippujen Ioytopaikalle. Naytteet otettiin 1.0 ja 2.0 m syvyydesta. Analyyseissa ei naista naytteista loytynyt kultaa. Kulta esiintyy siis vain pistemaisesti pintamaassa ja on ehka peraisin esim.rapautuneesta Aupitoisesta lohkareesta. MI 7 kaivettiin SeinajokiParkano tien Iansipuolelle kiviselle moreenimaelle tavoitteeena paasta tekemaan kallioperahavainto. Kallioon saakka ei paasty eivatka 2.4 m ja 1.4 m syyvyydesta otetut geokerrlian naytteet sisaltaneet anomaalista Aupitoisuutta. MI8 kaivettiin 600m paahan suoraan pohjoiseen Karmesmaen pohjoisimmasta montusta moreenimaen korkeimmalle kohdalle tavoitteena paasta kallioon. Tamakin monttu sijaitsee em. paatien Iansipuolella. Kallioon ei paasty eivatka 0. m, 1.. ja 2. m syvyydesta otetut moreeninaytteet sisaltaneet merkittavia Aupitoisuuksia.

5 M19, M ja M21 kaivettiin paatien Iansipuolelle geokemian tutkimuksen ensimmaisessa vaiheessa loytyneisiin Auanomalioihin metsittyneelle suoalueelle. Kaikilla montuilla paastiin kallioon tasmalleen geokemian naytteenoton osoittamissa syvyyksissa eli geokemian anomaliat moreenimakien ulkopuolella ovat taysin paikallisia. Monttujen syvyydet olivat m ja kivilaji kaikissa kiillegneissia, joka oli paikoin kvartsiutunut ja sisalsi vahaisia maaria pyriittia seka magneetti ja arseenikiisua. Naista montuista otettiin seka kivi etta moreeninaytteet. Kaikki naytteet olivat Auanomaalisia parhaankin pitoisuuden jaadessa kuitenkin kivinaytteissa vain 0.2 ppm:aan ja moreeninaytteissa 40 ppb:hen. Tama tulos on sopusoinnussa geokemian kuvan kanssa: kultaa anomaalisesti sisaltavassa kallioperassa on siella taalla pienia Aumineralisaaatioita. Kohonneen kullan kivilajiosueet ovat niin pienialaisia, ettei voimakkaimmillakaan geokemian anomalioilla ole havaittavissa jatkuvuutta vaan ne jaavat pistemaisiksi. Kultaanomaliat tien Iansipuolella ovat taysin paikallisia. Johtopaatokset Montutuksen perusteella voidaan paatella, etta kaikki alueen moreenimaet ovat drumlineja. Kalliota ei makialueilla tavattu ainoallakaan montulla, mutta valisella suoalueella kallioon paastiin helposti. Dr~~mliniselanteet ovat pohjoinenetela ssu~.~ntaisia moreenimuotoja vailla kalliosydanta. Ymparistostaan ne nousevat n. m ja kaivettaessa moreenimateriaali osoittautui normaalia kivisemmaksi. Maan pintaosat ovat erityisen kivisia myohaisten merivaiheiden aiheuttaman huuhtoutumisen tuloksena. Tasta syysta myos rantakerrostumat ovat yleisia erityisesti drumlinien lievealueilla. Rantakerrostumina esiintyy silttia, hiekkaa, soraa ja kivikkoa paikasta riippuen. Rantakerrostumien yleisyydesta johtuu, etta esim. lapiomonttunaytteista tehtavaa raskasmineraalitutkimusta ei alueeella kannata tehda, vaan on kaytettava traktorikaivuria. Moreenin aines rantakerrostumien alapuolella moreeniselanteissa on erityisen tiivista ja puristunutta, paikoin lamellirakenteista drurr~lineille drumlineille ominaiseen tapaan niiden syntytavasta johtuen. Tasaisilla moreenimailla ja suoalueilla maaperan laatu ja rakenne ovat jo tyystin erilaisia. Selannealueilla normaali geokemian naytteenotto kevyimmalla Iapivirtauskalustolla on vaikeata ja vaatii ainakin tavallista enemman yrittamista kivisyyden ja lohkareisuuden takia useilta naytteenottopaikan Iahipisteilta. Drumlinien ulkopuolella naytteenotto paikallisesta aineksesta kallionpinnan Iaheisyydesta onnistuu ilmeisen helposti. Montuista otetuissa naytteissa Karmesmaen alueella on yleisesti anomaalinen kultapitoisuus. Alhaisemman pitoisuustason anomaliat kuvastavat ehka vain alueen kivilajien yleista kultaanomaalisuutta. Korkein anomaliaryhma ( yli ppb) osoittaa, etta jossakin Karmesmaen pohjoispuolella on tavallista parempi kullan Iahde. Anomaliat eivat ole paikallista alkuperaa; ei myoskaan Hietalan Ioytama Aulohkare. Seinajoki Parkano paatien Iansipuolella tavatut geokemian Auanomaliat ovat montut~~ksen perusteella taysin paikallisia. Parhaat anomaliat jaavat pistemaisiksi yleisesti Auanomaalisessa ymparistossa.

6 Suosituksia jatkotoimiksi Karmesmaen pohjoispuolella olevan Aumineralisaation paikantamiseksi kannattaa siella tehda geokemian tutkimus. Maapera on sopivaa kevyellakin kalustolla tehtavalle naytteenottotyolle. Mikali tyo tehdaan yhdessa vaiheessa, tarvitaan sinne kohtuullisen vankka ja tiheapisteinen tyo. Parasta olisi tietysti tehda geokemian tyo kahdessa vaiheessa riittavan yksityiskohtaisen kullan esiintymisen kuvan saamiseksi. Nythan tama todennakoisin kohdealue on taysin koskematon. Tien Iansipuolen tunnetuille Auanomalioille ei kannata tehda mitaan. Montutus osoittaa riittavan selvasti parhaiden anomalioiden paikallisuuden ja pistemaisyyden. Mikali toita siella halutaan jatkaa, on etsittava uusia ja parempia kohteita. Trompumaki kannattaa myos ottaa alustavan geokemian tutkimuksen piiriin. Paitsi Gtk:lta saatu kultaviite, on myos eraassa Jukka Konnunahon ottamassa pintamoreeninaytteessa merkittava Aupitoisuus (ks liite 2). Lisaksi Karkkaisen tekeman Nitutkimus osoittaa, etta Trompumaessa on peridotiit'tia ja ultramafiittien yrnparistothan ovat usein hyvin Aukriittisia. Liitteet 1. Monttujen sijaintikartta 2. Nayteluettelo ja analyysitulokset 3. Lohkare ja kivinaytteiden analyysitulokset 4. Voimassa oleva varauskartta

7

8 MONTUTUS TYOT ILMAJOEN SUDENKYUSSA KESAHEINAKUUSSA 1999 JUKKA KONNUNAHO, URPO VIHREAPUU JA ERKKl ILVONEN Kartta 2224 Naytteista analysoitu vain AU I MONTUN NRO/ NUMERO XKOORD. /YKOORD. / NAYTT.OTT0 SWAU I MAAPERA / NAVE / MUUTA MI MI M 1 M1 M2 M2 M2 M2 M3 M3 M3 M4 KGpp M4 M M M M6 M6 M7 M8 M8 M8 M9 M9 MI0 MI0 MI1 MI 1 MI2 MI Sl SI NoIN LAJITUNEEN MOREENIPATJAN ALAPUOLINEN SILTIKERROS. POHJAVEDEN TASO. MAATUMISKERROS. MONTU P.HIETALAN LOHKAREEN KOHDASSA. LAJllTUNEEN MOREENIN ALAOSA. SAVEN YLAPUOLI. SAVEN ALAPUOLI. SAMANLAINEN MOREENI KUlN MONTUSSA M T 1 METRl MAANPINNASTA HWlN KIVISTA, MU~EN KUlN MI. HWlN KIVINEN. PUOLIMETRIA LAJlTUNElTA MAlTA PINNASTA LUKIEN. VANHA RANTAKERROSTUMA. VALOKUVA MONTUSTA. SILTIKERROKSEN ALAPUOLINEN OSA. SILTTIKERROKSEN YLAPUOLINEN OSA. VALOKUVA MONTUSTA.

9 MONTUTUS TYOT ILMAJOEN SUDENKYLASSA KESAHEINAKUUSSA 1999 JUKKA KONNUNAHO, URPO VlHRuPUU JA ERKKl ILVONEN Kartta 2224 Naytteista analysoitu vain AU I ~MONTU NRO NUMERO XKOORD. YKOORD. j NAYTT.OTT0 SYvAu MAAPERA I NAVE I MUUTA M12 MI3 MI3 MI4 MI4 MI4 MI MI MI MI6 MI6 MI7 MI7 MI 8 M18 MI8 MI9 MI 9 M M M21 I ' I SA SAM R SA SA SA SA S F SA PUOLIMETRIA PINNASTA LUKIEN LAJITTUNUlTA RANTAKERROSTUMAA. KIVETON, MUISTUTTAA MI. SILTTINEN. SILlTISEN OSAN Y@PUOLI.VALOKUVA MONTUSTA. LAJITTUNUT. MOREEAUHIPPUJA. JUKKA KONNUNAHO VASKANNUT. SILTTIKERROKSIA. LAJITTUNEEN KERROKSEN P ULa. PALJASTUMAHAVAINTO, JOSTA OTElTIIN SUUNTA ~~~(EPAVARMA HAVAINl SAMANLAINEN KUlN M19. PALJASTUMASTA OTETTU SUUNTA 6/60. SAMAA KUlN EDELLA. NAMEKALLIONPI NNASTA.

10 llmajoki Suden kyla Moreenimontuista otetut LIPnaytteet 1999 Kama Mno TUNNUS JPK JPK JPK M1 4JPK M2 JPK M7 6JPK M19 7JPK M 8JPK M21 9JPK99 UPXKOORD L 69 L L L L 69 L P P 6974 P 6968 YKOORD KL KVK KGN KGN KVK KGN KGN KGN KGN KGN samplen sio2 ti02 a13 cr3 v3 feo mno mgo cao rb2o sro bao , na2o k2o zro2 p oksumw ni u, zn pb ag s as au PPM , , , huom: 2JPK99 on vanha Jukka Konnunahon kansannaytteena GTK:lle lahenama nayte

11