Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus selvitystyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus selvitystyö"

Transkriptio

1 Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus selvitystyö Irma Rantonen, Pispalan kumppanuus ry

2 Sisällysluettelo Hankkeen perustiedot...4 Selvitystyön sisältö...5 Selvitystyön tausta...5 Tavoitteet ja työtapa...5 Toteuttaja ja aikataulu...6 Ohjausryhmä...6 Avainhenkilöiden haastattelut...6 Rakennuskulttuurin määrittelyä...7 Yhteenveto tuloksista...7 Keskuksen toimintamuodon hahmottamista...10 Taustalle kannatusyhdistys...10 Resurssitarve...11 Keskuksen toiminta...11 Ehdotus sijainniksi...12 Johtopäätökset...13 Ehdotus jatkotoimista...14 Lähteet...15 Liite 1. Kysymyksiä avainhenkilöille...16 Liite 2. Selvitystyön kontaktit...17 Liite 3. Haastattelukierroksen tuloksia...19 Tiedon tarve...19 Kohderyhmät...20 Kiinteistöjen omistajat ja sellaisiksi aikovat...20 Alan ammattilaiset...21 Muut kohderyhmät...22 Toimintamuodot...23 Neuvonta...24 Kurssit ja jatkokoulutus...24 Työnäytökset, tapahtumat, infotilaisuudet...24 Näyttelyt...25 Nettipalvelut...25 Osaajarekisteri...25 Materiaalirekisteri...25 Verkon kutoja...26 Tutkimustiedon välittäjä...26 Purkamisen ohjaus...26 Sopimukset...26 Taustalla yksityinen, kaupunki, yhdistys vai joku muu...27 Yhteistyökumppaneiden kirjo...27 Keskuksen sijainti...28 Tilavaatimukset...30 Ehdotetut rakennukset

3 Rahoitus...30 Liite 4. Olemassa olevat neuvontapalvelut...32 PERA Perinnerakennusten korjausneuvontaa Pirkanmaalla...32 Tampereen kaupungin asuntotoimi...32 Tampereen kaupungin rakennusvalvonta...32 ELY-keskus...33 Tampereen Rakennustori Oy...33 Kaupunkikuvatoimikunta...33 Kilta- ja yhdistystoiminta...33 Rakennusperintö -portaali...34 Museovirasto korjauskortisto...34 Omataloyhtio.fi...34 Talotori.fi -sivusto...34 Korvo Korjausrakentamisen viranomaisohjaus...35 Liite 5. Keskukset, joiden toimintaan on tutustuttu selvitystyön aikana...36 Rakennusperintökeskus Treeva ja Varaosapankki...36 Pohjois-Pohjanmaan Korjausrakentamiskeskus PORA...36 Rakennuskulttuuritalo Toivo...37 Tammela...38 Stundarsin museo ja kulttuurikeskus...39 Terve Talo -keskus...40 Metsäkylän navetta...40 Liite 6. Menneillään olevat hankkeet...41 Rakennuskulttuuritalo Treevan sivutoimipiste Hämeenkyröön...41 Rakentajan neuvontakeskus...41 Rakennuskorjauksen portaali...41 Korjausneuvojien verkosto...41 Metsäkylän navetan rakennustarvikeportaali...42 ERA17-toimintaohjelma...42 Liite 7. Liiketoimintasuunnitelma - Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus...43 Liikeidea...43 Johtaminen...43 Asiakkaat ja markkinat...44 Toteuttamissuunnitelma...44 Rahoitus...44 Riskit...45 Liite 8. Hankehakemus...46 Johdanto...46 Hankkeen tavoite...46 Hankkeen toimet...47 Hankkeen organisointi

4 Hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus selvitystyö Toteuttaja: Pispalan kumppanuus ry, YTM, KM Irma Rantonen Hankeaika: (4 kk) Hankealue: Tampere Budjetti: Rahoittaja: ECO2-hanke, Tampereen kaupunki Ohjausryhmä: Rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila, rakennusvalvonta Yksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo, varalla rakennustutkija Hannele Kuitunen Hallituksen puheenjohtaja Marita Sandt Pispalan kumppanuus ry, varalla isännöitsijä Veikko Niskavaara Ohjelman johtaja Pauli Välimäki, ECO2-hanke Kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen, kiinteistötoimi Asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen, asemakaavoitus Toimitusjohtaja Ilkka Ojala, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Yhteystiedot: Pauli Välimäki ECO2-hanke puh:

5 Selvitystyön sisältö Selvitystyön tausta Ajatus rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskuksesta syntyi Pispalan asemakaavan uudistuksen yhteydessä. Asemakaavaprosessin alkuvaiheessa, vuonna 2008, toimi KaOsprojekti (EAKR / Ympäristökeskus), joka haki uusia osallistumisen muotoja kaavoituksen tueksi. Pispalassa syntyi projektin myötä 8 asukas-/asiantuntijatyöryhmää, jotka tarkastelivat Pispalan aluetta eri näkökulmista. Työryhmissä syntyi monia käytännön ideoita, joista eräs tärkeimmistä oli korjausrakentamiseen liittyvän neuvontapisteen saaminen Tampereelle rannikkokaupungeista saatujen kokemusten mukaisesti. Syksyllä 2009 kokoontui ideointiryhmä, jossa oli mukana edustajia Pispalan yhdistyksistä ja kaksi rakennusrestauroinnin asiantuntijaa. Ryhmä etsi rahoitusta toimintamallin luomiseksi ja tarkoitukseen sopivan rakennuksen hankkimiseksi. Keväällä 2010 selvisi, että ECO2hankkeessa oli myös mietitty rakentajien neuvontapisteen luomista. Koska hankkeet olivat niin yhteneväiset, ECO2-hanke myönsi rahoituksen tähän esiselvitykseen. Selvitystyö tilattiin Pispalan Kumppanuus ry:ltä tehdyn tarjouksen mukaisesti. Selvitystyö aloitettiin heinäkuun alussa ja työn loppuraportti tuli jättää lokakuun loppuun mennessä. Tampereen kaupungin puolelta nähtiin tärkeäksi, että esiselvitys tuottaa sellaista tietoa, jonka pohjalta voidaan luoda hankkeita tai projekteja keskuksen toiminnan käynnistämiseksi ja toimintamuotojen vakiinnuttamiseksi hankevaiheen jälkeen. Tämän selvityksen tavoitteena ei ole ollut keskuksen perustaminen. Selvitystyötä on tehty aikana, jolloin kuntien resurssit ovat erittäin niukat.tämä on huomioitu niin, että tulevan keskuksen toiminta on lähtökohtaisesti suunniteltu sellaiseksi, että sen taakse tulisi laajapohjainen taustaryhmä. Keskuksen toiminta liittyy eri yksiköiden toimialaan, joten sen sovittaminen kaupungin organisaatiomalliin olisi voinut olla vaikeata. Tavoitteet ja työtapa Selvitystyön tavoitteena oli luoda toiminta- ja rahoitusmalli Tampereelle perustettavalle rakennuskulttuurin koulutus- ja neuvontakeskukselle. Selvitykseltä toivottiin tulevan keskuksen toiminnan organisaatiomuoto sekä erilaisia kumppanuus- ja rahoitusvaihtoehtoja, joissa on mukana myös yksityisiä ja/tai valtion/eu:n rahoitusta. Tilan osalta tuli etsiä erilaisia vaihtoehtoja. Lopputavoitteena oli hankesuunnitelma, jonka avulla voidaan hakea EAKRtai ESR-rahoitusta keskuksen perustamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin asiantuntijahaastatteluja sekä koottiin tietoja olemassa olevista erilaisista neuvontapalveluista, Suomessa sijaitsevista korjausrakentamisen keskuksista sekä yhteistyöverkostoista. Rahoitusta varten selvitettiin erilaisia vaihtoehtoja ja tarkistettiin, sopiiko tällainen hanke sisällöltään hanketuen piiriin. Haastattelutavaksi muotoutui teemahaastattelu, yksin tai ryhmissä, jotta samalla voitaisiin hahmottaa, millä tavoin osallistujat haluaisivat / voisivat tehdä yhteistyötä tulevan keskuksen kanssa. Samalla hahmoteltiin halukkuutta sitoutua erilaisiin yhteistyötapoihin ja mahdollisesti tuleviin hankkeisiin. 5

6 Tässä raportissa esitellään tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset ja suositukset jatkotoimille. Liitteisiin on koottu haastattelujen tarkempi sisältö, idea tulevan keskuksen liiketoimintasuunnitelmasta sekä hankesuunnitelma. Raportin sisällysluettelosta löytyvät sekä raportin että liitteiden sisältö. Toteuttaja ja aikataulu Selvitystyön toteuttajana oli Pispalan kumppanuus ry, joka palkkasi työhön YTM, KM Irma Rantosen. Työ toteutettiin sopimuksen mukaisesti ,2010 välisenä aikana. Ohjausryhmä Selvitystyön ohjausryhmään pyydettiin edustajat kaupunkikehitysryhmästä (ECO2 -hanke), Tilakeskuksesta, kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta sekä Pirkanmaan Maakuntamuseosta ja Pispalan Kumppanuus ry:stä. Näiden lisäksi mukaan pyydettiin myös edustaja kiinteistötoimesta, sillä osa kaupungin kiinteistöistä kuuluu sen alle. Ohjausryhmän kuuluneet henkilöt olivat: Rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupungin rakennusvalvonta Yksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo, varalla rakennustutkija Hannele Kuitunen Hallituksen puheenjohtaja Marita Sandt Pispalan kumppanuus ry, varalla isännöitsijä Veikko Niskavaara Ohjelman johtaja Pauli Välimäki, ECO2-hanke Kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen, Tampereen kaupungin kiinteistötoimi Asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen, Tampereen kaupungin asemakaavoitus Toimitusjohtaja Ilkka Ojala, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla ( ) viitoitettiin selvitystyön suuntaa ja toisella kerralla ( ) kommentoitiin esillä olleita selvitystyön tuloksia. Ohjausryhmä esitti tarkennuksia, jotka on huomioitu raportin viimeistelyvaiheessa. Avainhenkilöiden haastattelut Selvitystä varten tehtiin haastatteluja henkilökohtaisten tapaamisten, puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Haastatteluun otettiin mukaan avaintoimijoita ja avainorganisaatioita, joiden katsottiin olevan keskuksen synnyttäjiä, palveluiden tuottajia, yhteistyökumppaneita tai asiakkaita. Haastateltavia valittaessa pyrittiin saamaan esiin erilaisia näkökulmia ja lisäksi haastateltavilta kyseltiin, ketä muita henkilöitä tai organisaatioita tulisi ottaa mukaan kartoitukseen. Siten haastateltujen lukumäärä lisääntyi ja samalla kasvoi erilaisten näkökulmien määrä. Haastateltujen valinnassa käytettiin ns. lumipalloefektiä. Haastatteluihin osallistui yhteensä 56 henkilöä, joiden lisäksi tehtiin 7 puhelinhaastattelua ja 2 kyselyä sähköpostitse. Näiden lisäksi olemassa olevissa keskuksissa oli 3 tapaamista, 3 puhelinhaastattelua ja yksi sähköpostiyhteydenotto. Kaikenkaikkiaan selvitystyöhön osallistui eri tavoin 72 henkilöä. Aivan kaikkia ehdotettuja henkilöitä ei tavoitettu, sillä aika haastatteluille jossain vaiheessa loppui. Erilaisia näkökulmia selvitystyöhön saatiin kuitenkin melko paljon sekä määrällisesti että laadullisesti ajatellen. Haastatteluihin osallistuneet ja muut kontaktit löytyvät liitteestä 1. 6

7 Haastattelut toteutettiin heinä-lokakuun 2010 aikana. Osa haastatteluista oli ryhmä- ja osa yksilötapaamisia riippuen organisaation koosta ja toiminnasta. Oppilaitoksista mukaan pyydettiin johtaja sekä muut asiasta kiinnostuneet, erityisesti rakentamisen alan yksiköiden päälliköt. Haastattelut tehtiin teemahaastattelurungon pohjalta, mutta teemoja käsiteltiin sen mukaan, miten ne koskettivat kutakin organisaatiota. Haastattelujen teemat löytyvät liitteestä 2. Haastattelukierroksen tuloksia esitellään tarkemmin liitteessä 3. Selvitystyön tarve lähti liikkeelle ruohonjuuritasolta ja myös haastatteluissa asiakasnäkökulma pidettiin mielessä. Esimerkiksi haastattelujen aikana kävi ilmi, että mukana olleista ainakin 18 henkilöä oli itse rakentanut tai ollut rakennuttajana korjausrakennusprojektissa, vaikka tätä ei kysytty. Jokaisella organisaatiolla on oma asiakaskuntansa ja haastatteluissa arvioitiin kunkin yksikön tai organisaation kannalta, millaisia tarpeita sieltä nousee. Rakennuskulttuurin määrittelyä Ympäristöministeriön ja Museoviraston (2010) määritelmän mukaan rakennettu kulttuuriympäristö-käsite viittaa sekä konkreettisesti rakennettuun ympäristöön että maankäytön ja rakentamisen historiaan ja tapaan, jolla se on syntynyt. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista, puistoista sekä erilaisista rakenteista (kuten esim. kadut tai kanavat). Kun tässä selvityksessä puhutaan rakennuskulttuurista, se rinnastetaan rakennettuun kulttuuriympäristöön. Määritelmä ei ota kantaa rakennetun kulttuuriympäristön ikään, laatuun, kuntoon eikä suojelutarpeeseen. Selvityksen piiriin kuuluu siten eri aikoina rakennettu ympäristö. Myöskään rakennusmateriaali tai rakennuksen koko eivät rajaa kohteita pois. Ainoa tarkennus on se, että tässä puhutaan pääosin asuinrakennuksista, sillä julkisten rakennusten rakentaminen, huolto- ja korjaustoiminta tehdään aina ammattilaisten toimesta ja niillä on omat erityiset vaatimuksensa. Yhteenveto tuloksista Haastatteluissa nousi esiin hyvin paljon samoja ajatuksia, mitä löytyy Ympäristöministeriön teettämästä Korjausrakentamisen strategiasta ja siihen liittyvästä toimeenpanosuunnitelmasta (Ympäristöministeriö 2007 ja 2008). Myös Jarmo Lindén (2008) ja Jaana Mikkilä (2007) ovat omissa töissään saaneet samanlaisia tuloksia korjausrakentamisen neuvonnan ja tiedon saatavuuden kehittämisestä ja osaajien kartoituksesta. Rakennusalalla on selviä merkkejä siitä, että painopiste on siirtymässä uudisrakentamisesta rakennusten ylläpitoon ja korjausrakentamiseen, mutta silti korjaustarvetta ei ole vielä tunnistettu riittävästi. Kasvualueilla täydennysrakentaminen on lisääntynyt ja sen myötä kokonaisia kaupunginosia tarkastellaan uusin silmin. Uudet energiansäästövaatimukset puhuttavat ja on alettu miettiä rakennusten elinkaarien pituutta. Myös korjausrakentamiseen liittyvä käyttäjälähtöinen lähestymistapa nousi esille haastatteluissa samoin kuin se, että suuri osa korjausrakentamisesta ei ole luvanvaraista. Käyttäjillä ja kiinteistöjen omistajilla on siten suuri vastuu projektien onnistumisesta ja laadusta. Korjausrakentamisen puolella rakennuttajat ovat harvoin alan ammattilaisia, mutta monet kuitenkin haluavat tehdä mahdollisimman paljon itse. Vaikka työ teetetään ulkopuolisilla 7

8 amattilaisilla, osaavien tekijöiden löytäminen ja laadun valvonta on vaikeata, sillä vain harvoilla aloilla osaamista on sertifioitu. Haastatteluissa nousi vahvasti esiin se, että korjausrakentamisen puolella suunnittelu ja etukäteisvalmistelut ovat projektin onnistumisen kannalta merkittävässä osassa. Projekteihin liittyy usein purkutöitä, jotka myös tulisi suunnitella terveysriskit minimoiden ja niin, että turhaa jätettä ei synny vaan käyttökelpoiset rakennusosat kiertäisivät joko samaan tai johonkin toiseen kohteeseen. Haastatteluissa löytyi tarvetta neuvontapalveluille: Tietoa on olemassa, mutta sen on löytäminen vaikeata Tietoa etsitään netistä ja vertaiskeskusteluista,mutta hakujen tulokset ovat sattumanvaraisia Rautakaupoista saatu tieto on usein yksipuolista, vertailutietoja ei ole saatavilla Kynnys kääntyä viranomaisten puoleen kysymysten kanssa on suuri Yleispäteviä ratkaisuja ei ole => tiedon soveltaminen on ongelma Detaljitietojen yhteensovittaminen samaan projektiin on vaikeata Korjausprojektit ovat melko pieniä, mutta niissä tarvitaan monia eri osaajia => eivät kiinnosta isompia rakennusliikkeitä => alan arvostus on huono Kertarakentajilta puuttuu tietämys alasta ja ennen kaikkea prosessin hallinnasta => aikataulut liian kireitä, korjataan vääriä asioita, suunnittelijat ja ammattilaiset otetaan projekteihin mukaan liian myöhään Uskotaan uuden paremmuuteen, joten kunnossa olevia rakennusosia vaihdetaan uusiin, jotka voivat olla huonolaatuisia eikä niitä ole testattu millään tavoin. Neuvonnan kohderyhmäksi nähtiin seuraavat: 1. Kertarakentajat ja sellaisiksi aikovat tietoa prosessista, miten päästä alkuun tietoa rakenteista, materiaaleista, tekijöistä, aikatauluista, kustannuksista, rahoituksesta asennekasvatusta 2. Alan ammattilaiset tietoa korjausrakentamisen tekniikoista, rakennuskulttuurista eri aikoina, myös haitta-aineista hiljaisen tiedon siirtymistä mestareilta kisälleille ja oppipojille yrittäjyyskasvatusta, etenkin alalle aikoville, yritysyhteistyötä 3. Muut opettajat, kouluttajat päättäjät kiinteistönvälittäjät lapset ja nuoret kaikki, jotka ovat kiinnostuneet asiasta. Tampere on kaupunkialue, joten täällä ei voida keskittyä pelkästään vanhojen pienten puutalojen hoitoon vaan rakennettu ympäristö koostuu hyvin erilaisista alueista ja erilaisista rakentamisen tavoista. Neuvonnan kohdejoukko on siten hyvin laaja ja moniulotteinen eikä voida ajatella, että yksi ihminen voisi neuvoa kaikkia mahdollisia kysyjiä. Tämän vuoksi 8

9 keskuksen toiminta edellyttää taakseen monialaista ja laajaa verkostoa. Tärkeimmät määritelmät, joilla tulevaa keskusta kuvattiin olivat matalan kynnyksen paikka elämyksellisyys konkreettisuus havainnollisuus. Lisäksi toivottiin, että keskuksen toiminta olisi ammattitaitoista, puolueetonta ja riippumatonta. Eri yksiköillä on erilaiset toimintapiirit sekä alueellisesta että toiminnallisesta näkökulmasta. Tämä tuottaa vaikeuksia hahmottaa, mikä organisaatio tai yksikkö voisi olla mahdollinen ja oikea taho ylläpitämään tällaista keskusta ja miten keskuksen toiminta rajautuu. Haastatteluissa nousi esille, että Tampereen seutu on varmasti tärkein alue, mutta käytännössä toiminta ulottuu koko Pirkanmaan alueelle. Suomen tasolla toiminta olisi yhteistyötä eri keskusten ja viranomaisten välillä. Alla on haastattelujen pohjalta koottu SWOT-nelikenttä, jossa on arvioitu keskuksen perustamiseen liittyviä positiivisia ja negatiivisia asioita. 9

10 Keskuksen toimintamuodon hahmottamista Koska tila on vielä avoin, se pidetään tässä vaiheessa erossa toiminnasta. Tilasta on oma ehdotuksensa tämän jälkeen. Taustalle kannatusyhdistys Haastattelukierroksen aikana parhaimmiksi organisaatiomuodoiksi valittiin yhdistys, osuuskunta tai säätiö. Näistä toiminnan taustalle valikoitui yhdistys, johon liittyisivät alueella toimivat rakentamisen tai rakennuskulttuurin alalla toimivat yksiköt. Yhdistyksen tavoite olisi rakennetun kulttuuriympäristön hoitaminen ja alan arvostuksen kasvattaminen ammattilaisten ja suuren yleisön keskuudessa. Toinen tavoite olisi laatutason parantaminen korjausrakentamisen puolella. Kestävän kehityksen ja energiansäästön tavoitteet tulisi sovittaa näihin tavoitteisiin. Jäseninä tulisi olla Tampereen kaupunki ja seutukunta, laajasti ottaen kaikki Pirkanmaan kunnat. Yhdistyksessä näitä voisivat edustaa rakennusvalvonta ja asuntotoimi, joiden toimintaan neuvonta suoraan liittyy. Tampereen kaupungin omistuksessa suurelta osin olevat Ekokumppanit Oy sekä matkailun kehittämisestä vastaava Tredea Oy olisivat myös jäsenkuntaan kuuluvia. Oppilaitoksista jäseninä pitäisi olla etenkin ne, jotka tarjoavat täydennys- ja jatkokoulutusta eri koulutusasteilla, kuten TAMK, Pirko,TAKK ja Tampereen kesäyliopisto. Pirkon alla toimiva Pirkanmaan oppisopimuskeskus kuuluisi tähän ryhmään. Tampereen teknillinen yliopisto kuuluu myös jäsenkandidaatteihin, sitä voisivat edustaa yhdistyksessä Arkkitehtuurin ja Rakennustekniikan laitokset. Myös TAO pintakäsittelyn ja hirsiosaamisen osalta ja Ahlman-instituutti erilaisten kurssien ja täydennyskoulutuksen osalta olisivat keskuksen jäseniä tai läheisiä yhteistyökumppaneita. Pirkanmaan liitto sekä ELYkeskus olisivat mukana, sillä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus ja kehittämistyö kuuluvat heidän toimintapiiriinsä. Näiden lisäksi kannatusyhdistyksen jäseniksi voisi liittyä muita yksiköitä, yrityksiä tai yhdistyksiä, jotka haluavat tukea toimintaa tai olla osana sitä. Esimerkiksi kaupunginosayhdistykset ja asukasyhdistykset kuuluvat keskuksen toiminnan piiriin. Myös Pirkanmaan rakennuskulttuurin yhteistoimintaryhmä voisi tukea toimintaa. Jatkossa, mikäli lainsäädäntö etenee yhdistyksen tavoitteiden kannalta suotuisasti, yhdistys voisi muuttaa muotoaan yhteiskunnalliseksi yritykseksi, mutta tilanteen kehittymistä ei voi tältä osin ennakoida. Keskuksen tulisi puolestaan liittyä suomalaisten neuvontapisteiden verkostoon, jos verkosto saadaan aikaan esim. Ympäristöministeriön toimesta. Joka tapauksessa korjausrakentamiseen liittyvät asiat ovat valtakunnallisia ja kansainvälisiä, joten Tampereen seutu ei voi yksin näitä ratkaista, mutta verkoston ulkopuolellekaan ei kannattaisi jäädä. Olisi myös kaikkien toimijoiden etu, että hyvät käytännöt, alalla tehty työ ja tieto jaettaisiin keskusten välillä ja siten niistä hyötyisivät kaikkien keskusten asiakkaat, mikä on kaiken toiminnan tärkein tavoite. Pirkanmaan maakuntamuseo tekee neuvontatyötä Pirkanmaan alueella ja olisi tärkeätä löytää ne kohdat, joissa yhteistyöstä olisi molemminpuolista etua. Mikäli keskus sijaitsee Pispalassa, sen kannattaisi liittyä Pispalan kumppanuus ry:n jäseneksi, jotta keskus voisi hyödyntää paikallista yhdistysten verkkoa sekä työllistämistukitoimia. 10

11 Hallitustyöskentely Yhdistyksen jäsenet muodostavat hallituksen, joka päättää mitkä rakennusperintöön tai -kulttuuriin tai korjausrakentamiseen liittyvät aiheet nostetaan keskuksessa esille seuraavina kuukausina. Keskuksen vetäjien esityksen pohjalta hallitus miettii, mitkä organisaatiot tai yritykset katsotaan tarpeellisiksi olemaan kussakin teemassa mukana, jotta asiakas kertarakentaja, alan ammattilainen, yritys, tutkija, oppilaitos saa tarvitsemaansa tietoa ja sellaisessa muodossa, että sen voi hyödyntää omassa työssään tällä alueella. Hallitustyöskentelyn täytyy olla etupainotteista, jotta teemojen ympärille voidaan luoda riittävästi resursseja ja mahdollisesti projekteja, mutta samalla avointa äkillisille käänteille, joihin on reagoitava nopeasti. Resurssitarve Yhdistys palkkaa tuottajan / verkostokoordinaattorin, joka synnyttää hallituksen valitsemien teemojen ympärille projekteja yhdessä verkoston toimijoiden kanssa. Tuottajan tehtävänä olisi tuottaa koulutuspalveluita eri kohderyhmille ja vastata niiden markkinoinnista. Tuottajan toiminnan tavoitteena olisi varmistaa, että eri kohderyhmät otetaan huomioon ja että keskuksen toiminta säilyy aktiivisena. Tavoitteena olisi, että tuottajan palkka pitkällä aikavälillä tulisi myydyistä palveluista. Toinen yhdistyksen palkkaama työntekijä olisi korjausrakentamiseen erikoistunut arkkitehti, joka vastaisi alkuvaiheessa keskuksen tilasta, suunnittelisi aloitushankkeen aikana tarvittavat korjaustyöt ja vastaisi toteutuksesta. Tilan valmistuttua arkkitehti tekisi neuvontatyötä hallituksen määrittelemien toimintamuotojen mukaisesti. Tärkeimmällä sijalla olisivat Pirkanmaan asiakkaat, mutta heti seuraavalla sijalla olisi yhteistyö muiden keskusten kanssa, jotta hyvät käytännöt ja opit saataisiin myös alueen käyttöön. Arkkitehti osallistuisi aktiivisesti netissä olevan sisällön luomiseen yhdessä verkoston kanssa. Keskuksen toiminta Vaikka monet toiminnan taustalla olevat asiat ovatkin abstrakteja ja monet ongelmat ovat valtakunnallisia tai kansainvälisiä, itse keskuksen toiminta tulisi olla konkreettista, havainnollista ja selkeää. Kaiken toiminnan tulisi olla asiakaslähtöistä, asiakkaiden tarpeista lähtevää ja tarpeisiin vastaavaa. Liitteenä 7. olevassa liiketoimintasuunnitelmassa toimintaa on kuvattu konkreettisemmin. Toiminta keskittyy Tampereen seudulle, mutta toiminnan kohteena ja hyödyn saajana on koko Pirkanmaa. Toiminnan muotona ovat yhteistyöhankkeet eri osapuolten kanssa sekä yhteistyö viranomaisten kanssa. Mikäli Hämeenkyröön saadaan Treevan sivutoimipiste, yhteistyötä ja työnjakoa voidaan kehittää yhdessä sen kanssa. Jotta keskuksesta tulisi elävä, sinne tulisi saada muuta toimintaa, joka olisi keskuksen toimintaa tukevaa ja joka omalta osaltaan houkuttelisi ihmisiä paikalle. Keskuksen tulisi kytkeytyä ympäröivän alueen muuhun toimintaan, jolloin kaikki osapuolet saisivat toiminnasta synergiaetuja. Mikäli tila on sopiva, siellä voisi olla kahvila, jota ylläpitäisi joku toinen taho ja kahvila maksaisi tilasta vuokraa. Mikäli rakennuksessa olisi työtiloja, keskuksesta voisi muodostua pienten yritysten yhteisöllinen toimitila, josta myös tulisi vuokratuloja. Yritysten ei välttämättä tarvitse olla suoraan rakentamiseen liittyviä, myös sisustamista, entisöintiä tai puusepän töitä tekevät yritykset voisivat sopia tiloihin. 11

12 Keskuksen toimintamuoto muotoiltaisiin lopullisesti käynnistyshankkeen aikana. Käynnistyshankkeen taustalle paras toimija olisi Ekokumppanit Oy, sillä yritys on suurimmaksi osaksi Tampreeen kaupungin omistama, joten se voi toimia kotipesänä. Ekokumppanit Oy:n toiminnan keskeinen teema on kestävä kehitys ja toimintamuoto on tiedotus, joten myös toiminnan puolesta se on sopiva. Ekokumppanit Oy:n vastuulla on tällä hetkellä energianeuvonnan neuvontapisteen luominen Tampereelle. Käynnistyshankkeen suunnitelma löytyy liitteestä 8. Ehdotus sijainniksi Haastettelukierroksen tilakeskustelu oli hyvin moniulotteista ja tähän tarkasteluun on otettu mukaan eniten kannatusta saaneet vaihtoehdot. Tärkeimmäksi sijaintitekijäksi nousi hyvä saavutettavuus erilaisilla välineillä, mikä karsi vaihtoehtoja huomattavasti. Parhaimmaksi sijaintialueeksi nousi Pispala ja siellä nimenomaan Pispalan valtatien varsi. Suurin pelko Pispalan sijainnista koski sitä, että keskus jää pispalalaisten omaksi pisteeksi. Mikäli keskuksen taakse muodostuu kannatusyhdistys, jonka jäseniä ovat alan vahvat toimijat, ei liene pelkoa siitä, että keskuksen toiminta leimautuisi vain yhden kaupunginosan toiminnaksi. Perusteluina Pispala-sijainnille olivat seuraavat: Keskus on helposti saavutettavissa Saavutettavuus olisi varmasti paras kaupungin ytimessä, mutta siellä vuokrataso on niin korkea, että rahoituksen järjestäminen keskuksen toiminnalle olisi todella haasteellista. Pispalan valtatien varressa keskus on saavutettavissa helposti sekä julkisin että yksityisin liikkumisvälinein. Keskus on elämyksellinen paikka ja rakennetun ympäristön arvot ovat nähtävissä ympärillä Vastauksissa ehdotettiin useita asuinalueita, joissa tämä tavoite toteutuu: Pispala, Viinikka, Puukäpylä, Petsamo ja Kauppi ja näiden lisäksi joku jälleenrakennuskauden esimerkkialue, mitä ei määritelty. Keskuksen sijoittaminen asuinalueen keskelle toisi lisää liikennettä, mikä ei ole myönteistä asukkaiden kannalta. Sijoittaminen Pispalan valtatien varteen sen sijaan ei merkittävästi muuttaisi liikennemääriä. Se, että osa ihmisistä kokee, että Pispala on jo menetetty alue, tarkoittaa sitä, että arvokeskustelu on jo alkanut ja keskus voisi tuoda tähän keskusteluun uusia tuoreita näkökulmia. Lisäresursseja saatavilla Resurssit eivät mahdollista kovin monen henkilön palkkaamista keskukseen. Sen vuoksi olisi tärkeää, että toimintaympäristö mahdollistaisi yhteistyön muiden toimijoiden kanssa ja siihen Pispalassa on ainutlaatuiset mahdollisuudet. Pispalan kumppanuus ry on pispalalaisten yhdistysten muodostama yhdistys, joka vastaa mm. yhdistysten työllistämisestä. Liittyminen tähän verkostoon toisi mahdollisuuden järjestää erilaisia tapahtumia, joita yksi tai kaksi ihmistä ei kykene järjestämään. Valtakunnallisesti arvokas alue Pispalan alueen houkuttelevuutta keskuksen sijaintipaikkana lisää se, että se on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, joka on siten myös matkailun kannalta kiinnostava alue. Tampereen kaupungin kulttuuritoimi ja GoTampere ovat luoneet alueelle kävelyreit12

13 tejä, joissa voi tutustua esim. Lauri Viidan lapsuuden ja nuoruuden maisemiin. Tällä hetkellä Pispalasta puuttuu paikka, jossa olisi informaatiota alueesta ja jossa bussilastillinen ihmisiä voisi pysähtyä ja saada kupposen kahvia. Pispalan valtatien varrella on kaksi kohdetta, jotka voisivat sopia tähän tarkoitukseen, kolmantena vaihtoehtona on Tallipihan yhteydessä oleva ns. Alamuseo. Kaikkien kohteiden läheisyydessä on parkkitilaa ja ne ovat helposti saavutettavissa julkisin liikennevälinein. Kaavoituksen kannalta ei ole estettä näiden kohteiden käytölle tähän tarkoitukseen. 1. Uittoyhdistyksen talo Mäkikadun ja Uittajankadun kulmassa on nyt tyhjillään. Talon omistaa yksityinen henkilö ja tontin YIT. Tontista puolet on rakentamatta, joten tässä olisi oivallinen tilaisuus tutkia, miten vanha ja uusi rakentaminen voidaan sovittaa yhteen ja seurata, miten energiataloudellisesti talot toimivat. Talo piharakennusten ja pihan kanssa muodotavat kokonaisuuden, jossa on mahdollista toteuttaa erilaisia kursseja ja tapahtumia. 2. Kaupungin omistama Ratakatu 5 on tällä hetkellä Pispalan saunayhdistyksen varastotila. Rakennukselle ei ole vielä suunniteltu uutta käyttötarkoitusta. Pispalan asemakaavaprosessin aikana rakennuksen läheisyyteen on hahmoteltu alikulkua valtatien ali, joka lisäisi saavutettavuutta. Kaavoitusprosessi on vielä kesken, joten mahdollisen alikulun toteutuminen on auki. 3. Tallipihan yhteydessä oleva Alamuseo on Tampereen museopalveluiden käytössä näillä näkymin vuoden 2012 loppuun. Rakennuksesta on tehty käyttöönottosuunnitema vuonna 2006, mutta jatkosta ei ole tehty päätöksiä. Sijoittuminen Tallipihan yhteyteen toisi synergiaetuja Tallipihan yrittäjien kanssa sen sijaan mahdollisten työllistettyjen työsuhteet jäisivät keskuksen harteille. Johtopäätökset Tampereen seutu on kasvava alue, jonka painopiste on pitkään ollut uudisrakentamisessa. Jatkoa silmällä pitäen olisi hyvä lisätä myös korjausrakentamisen arvostusta ja ammattitaitoa. Tampereella toimii rakentamiseen liittyviä oppilaitoksia kaikilla tasoilla yliopistosta ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi oppilaitoksilla on jatko- ja täydennyskoulutusta ja yhteistoimintaa oppisopimuskoulutuksen kanssa. Oppilaitosverkosto antaa hyvät mahdollisuudet koulutuksen järjestämiseen. Uutta korjausrakentamisen oppilaitosta Tampereelle ei kannata luoda, mutta eri oppilaitoksissa olevan ammattitaidon hyödyntäminen alueella nimenomaan korjausrakentamisen osa-alueella kaipaa vahvistusta. Korjausrakentamiseen liittyvää keskusta on ideoitu Tampereelle jo aikaisemmin, mutta ideat eivät ole kantaneet niin pitkälle, että keskus olisi syntynyt. Myös tämän haastattelukierroksen aikana kävi ilmi, että tarvetta on ja eri organisaatioissa nähdään, kuinka keskus voisi hyödyntää omaa toimintaa. On kuitenkin helpompi mennä mukaan vakiintuneeseen ja hyväksi havaittuun toimintaan kuin käynnistää jotain aivan uutta, vaikka tarve olisi selkeä ja toiminnasta näyttäisi pitkällä aikavälillä olevan etua myös omalle organisaatiolle. Haastattelukierros oli ensimmäinen kontakti asian tiimoilta, joten sitoutumista hankkeen 13

14 taakse on turha odottaa näin nopeasti. Ensimmäinen kierros kuitenkin käynnisti ideoinnin ja sen vuoksi hanketta kannattaisi viedä eteenpäin nyt kun aika on otollinen. Tarve neuvontapalveluille on ilmeinen ja kuitenkin samaan aikaan viranomaisten resursseja ollaan vähentämässä erilaisten tehostamistoimien johdosta. Neuvontapalveluiden verkosto on syntymässä Suomeen ja olisi hyvä, että Pirkanmaa pääsisi verkostoon mukaan. Nyt tarvitaan se organisaatio, joka ensiksi sanoo olevansa mukana. Yhteistyötä voi viritellä jo nyt pienempien hankkeiden kautta, vaikka fyysinen tila järjestyisi myöhemmin. Ehdotus jatkotoimista Koska sitoutuminen tällaisen keskuksen perustamiseksi on vaikea synnyttää neljän kuukauden esiselvityksen aikana, ehdotus on, että ECO2-hanke voisi työn tilaajan roolissa järjestää tiedotustilaisuuden selvitystyön tuloksista. Tiedotustilaisuus voisi olla työpajatyyppinen, vapaamuotoinen tilaisuus, jossa eri tahot voisivat yhdessä miettiä konkreettisia seuraavia askeleita keskuksen synnyttämiseksi. Työpajan teemoja voisivat olla keskuksen sijainti- ja tilakysymys, kannatusyhdistyksen perustamiseen liittyvät toimet ja käynnistyshankkeen vetovastuu. Käynnistyshankkeen aikana keskuksen toiminta hiotaan ja juurrutetaan vakiintuneeksi toiminnaksi. Liitteenä 8. oleva hankehakemus on tarkoitettu pohjaksi varsinaiselle hakemukselle. Siihen on koottu selvitystyön aikana nousseita tarpeita ja pohdittu, kuinka ne voitaisiin hankkeen aikana ratkaista. 14

15 Lähteet Lindén, Jarmo Korjausrakentamisen neuvonnan ja tiedon saatavuuden kehittäminen. Kansallismuseo. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus. Sähköisessä muodossa osoitteessa: Luettu Mikkilä, Jaana Kymenlaakson perinnerakentamisen osaajien kartoitus. Osaajarekisterien hyödyntäminen. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Restauroinnin koulutusohjelma / Rakennusrestaurointi. Sähköisessä muodossa osoitteessa: Luettu Seppänen, Elina Rakentamisen ja asumisen energiansäästöneuvonnan nykyinen tarjonta ja arvioita tarpeesta kohderyhmittäin. Selvitys tehty rakentajien neuvontapisteen perustamista varten. Ekokumppanit Oy. Tilastokeskus Kotitaloudet vaurastuivat, varallisuuserot tasoittuivat vähän. Kotitalouksien varallisuus Päivitetty Tilastokeskus. Sähköisessä muodoossa osoitteessa: Luettu Ympäristöministeriö Hyvin hoidettu rakennuskanta hyvän elämän ympäristö. Korjausrakentamisen strategia Linjauksia olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon ja korjaamiseen Ympäristöministeriön raportteja 28/2007. Sähköisessä muodossa osoitteessa: Luettu Ympäristöministeriö Korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelma Suomi satavuotisjuhlakuntoon. Ympäristöministeriön raportteja 7/2009. Sähköisessä muodossa osoitteessa: Luettu ERA Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika Kirsi martinkauppi (toim.). Ympäristöministeriö, Sitra ja TEKES. Helsinki. Sähköisessä muodossa osoitteessa: Luettu Ympäristöministeriö ja Museovirasto Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä. Rakennusperintö-portaali osoitteessa: Luettu

16 Liite 1. Kysymyksiä avainhenkilöille Seuraavat kysymykset liittyvät rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskuksen luomiseen Tampereelle. Miettikää kysymyksiä nimenomaan oman organisaationne kannalta. 1. millaisessa roolissa oma organisaationne on suhteessa neuvonta ja koulutuspalveluihin? Palveluiden tuottaja, ostaja, käyttäjä 2. Millaisia toimintoja näkisitte tarpeellisiksi yhdistää Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskukseen? 3. Mikä olisi palveluiden sisältö? korjausneuvonta, kurssit, korjaukseen liittyvät työpajat, koulutuspalvelut, materiaali- ja laite-esittelyt, materiaalipankki 4. Pitäisikö keskuksen olla yksityisen, kaupungin tai yhdistyksen hallitsema? 5. Missä keskuksen pitäisi sijaita? 6. Millaisia vaatimuksia tällaiset neuvontapalvelut asettavat tilalle? Millainen tilan tulisi olla? 7. Olisiko mielessänne rakennus tai tila, joka sopisi tällaiseen tarkoitukseen? 8. Mikä on neuvontapalveluiden kohdejoukko? -yksityiset kuluttajat, korjausrakentajat, vanhan talon omistajat, alan opiskelijat 9. Mikä olisi palvelutapa? Yksilöneuvonta, ryhmäneuvonta, käynnit kohteissa, koulutus, nettisovellus 10. Keitä henkilöitä tai mitä muita organisaatioita hankkeessa pitäisi olla mukana eri vaiheissa? 11. Onko teillä olemassa resursseja osallistua toiminnan järjestämiseen? Onko teillä kanavia tai ideoita siihen, mistä resursseja voisi löytyä? 12. Onko tiedossanne hyviä käytäntöjä, mistä Tampereella voitaisiin ottaa toimintavinkkejä? 16

17 Liite 2. Selvitystyön kontaktit Yhdistykset Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ry, puheenjohtaja Lasse Majuri ja hallituksen jäsen Marja Lähteenmäki Pispalan kumppanuus ry, hallituksen puheenjohtaja Marita Sandt Pispalan saunayhdistys, isännöitsijä Veikko Niskavaara Silta-Valmennus ry toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, rakennuspäällikkö Tarmo Oraluoma ja toimialajohtaja Erkki Sipilä Tampereen rakennusmestariyhdistys, toiminnanjohtaja Aarni Saviaho ja Pirkanmaan Rakentajat PIRA ry, arkkitehti Tomi Järvelin Oppilaitokset Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, IKATA, Vt. rehtori Joni Liukkonen Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, IKATA, lehtori Helen Kivelä Pirkanmaan ammattiopisto, Pirko, rehtori Leena Mäkelä, apulaisrehtori Leena Joensivu ja koulutuspäällikkö Seppo Huhtiniemi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, TAKK, rehtori Martti Santasalo ja rakennusalan toimialajohtaja Risto Björn Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK, koulutuspäällikkö Hannu Kauranen Tampereen ammattiopisto, TAO, rehtori Teppo Tapani ja koulutuspäällikkö Timo Virtanen Tampereen kesäyliopisto, rehtori Ritva Ojalehto Tampereen teknillinen yliopisto, TTY, Arkkitehtuuri, professori Ilmari Lahdelma Tampereen teknillinen yliopisto, TTY, Arkkitehtuuri, professori Markku Hedman, yliopisto-opettaja Maria Pesonen, professori Kari Salonen, projektipäällikkö Elina Alatalo ja professori Hannu Tikka Tampereen teknillinen yliopisto, TTY, Rakennustekniikan laitos, professori Pauli Kolisoja Tampereen teknillinen yliopisto, TTY, Rakennustekniikan laitos, professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto, TTY, Tuotantotekniikan laitos, tutkijatohtori Tero Juuti Yrityksiä Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy, arkkitehti Hanna Lyytinen Arkkitehtitoimisto Kaihari & Kaihari Oy, arkkitehti Pertti Kaihari Arkkitehti SAFA, Ritva Laurila Ilpo Jokilehto Rakennusrestaurointi A.Sulonen, rakennusrestauroija / näyttötutkintomestari Aki Sulonen Rakennustieto Tampere, johtaja Pasi Pulakka Tallipiha, isännöitsijä Tarja Nenonen Tampereen Rakennustori, johtaja Anne Louhimo 17

18 Hallinto Pirkanmaan ELY-keskus, ylitarkastaja Pekka Kinanen ja ylitarkastaja Leena Lusa Pirkanmaan liitto, kehityspäällikkö Heidi Rämö Pirkanmaan liitto, maakunta-arkkitehti Leena Roppola Tampereen kaupunkiseutu, seutujohtaja Päivi Nurminen Ympäristöministeriö, yli-insinööri Juha-Pekka Maijala Pirkanmaan maakuntamuseo ja Museovirasto Museoviraston Hämeenlinnan toimisto, arkkitehti Anu Laurila Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö, yksikön päällikkö TuijaLiisa Soininen, tutkija Hannele Kuitunen ja perinnerakennusmestari Tapani Koiranen Tampereen kaupunki ECO2 -ohjelma, ohjelman johtaja Pauli Välimäki Apulaispormestari Perttu Pesä Rakennusvalvonta, rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila, Esa Perttunen ja Jalo Virkki Asuntotoimi, korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, toimitusjohtaja Ilkka Ojala Asemakaavoitus, asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen ja erikoissuunnittelija Ulla Tiilikainen Kiinteistötoimi, kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen Ekokumppanit Oy, energianeuvonta, selvitystyön tekijä Elina Seppänen Ekokumppanit Oy, toimitusjohtaja Suvi Holm Tampereen kaupungin EU-neuvonta, Minna Jalonen Luova Tampere, ohjelmajohtaja Lasse Paananen Tredea Oy, matkailun kehittämispäällikkö Päivi Nahkola Muut keskukset Etelä-Savon korjausrakentamiskeskuksen perustaminen -hanke, Etelä-Savon rakennusperintöyhdistys ry, projektin vastuuhenkilö Janne Aaltonen LUOMURA ry, arkkitehti Harri Metsälä Metsäkylän Navetta, tuotepäällikkö Pia Kuurma Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskus PORA, korjausarkkitehti Raimo Tikka Rakennuskulttuuritalo Toivo, intendentti Tuulikki Kiilo Rakennusperintökeskus Treeva, arkkitehti Jyri Sarkkinen Rakennusperintökeskus Treevan toiminnan käynnistäjä, arkkitehti Outi Palttala Stundars, intendentti Peter Båsk Muut Luova Suomi -hankesuunnittelu / Länsi-Pirkanmaan projektipäälliköt Maria Käkelä ja Minna Erkko 18 koulutuskuntayhtymä,

19 Liite 3. Haastattelukierroksen tuloksia Tiedon tarve Selvitystyön aikana nousi esiin se, että rakentamisen ja erityisesti korjausrakentamisen alueella eletään vahvasti mielikuvien maailmassa. Jos uuden rakentamisen puolella rekennusprojekteihin otetaan enenevässä määrin huomioon tulevien asukkaiden yksilölliset tarpeet ja mielipiteet, korjausrakentamisen puolella asukkaat ja kiinteistöjen omistajat ovat yleensä ne, jotka laittavat hankkeet liikkeelle, usein asuvat työn keskellä ja ovat siten hankkeiden keskiössä. Korjausrakentaminen sijoittuukin lähemmäksi palveluelinkeinoa kuin rakennustuotantoa. Korjausprojektit ovat usein suhteellisen pieniä, mutta onnistuakseen, ne vaativat saumatonta yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kesken. Hankkeiden rakentajat tai rakennuttajat ovat yleensä ns. kertarakentajia eli suurempi hanke osuu kohdalle vain kerran tai pari koko eliniän aikana. Heillä ei ole aikaisempaa kokemusta rakennusprojektien läpiviennistä tai rakennusalasta. Kun kokonaisnäkemys puuttuu, lähdetään helposti korjaamaan asioita, jotka sattuvat silmään, halutaan elää ajan trendien mukaisesti ja kiinnitetään huomiota niihin asioihin, jotka nousevat esiin lehtien palstoilla tai sisustusohjelmien aikana. Tietoa kyllä haetaan aktiivisesti, mutta yleensä tieto on sellaisessa muodossa, ettei se avaudu ilman jonkinlaista alan pohjakoulutusta. Helposti ollaan rautakauppojen ja netin keskustelupalstojen antaman tiedon varassa, jotka eivät välttämättä johda asiakkaan tarpeiden mukaiseen tai laadukkaaseen lopputulokseen. Haastatteluissa todettiin, että myyjillä on paljon tietoa, mutta se on yksipuolista. Myyjiltä saa tietoa vain niistä materiaaleista mitä ko. liikkeessä on tarjolla ja kuitenkin olemassa on useita hyviä materiaaleja ja niillä on omat käyttökohteensa. Seuraavassa haastteluissa nousseita tiedon ja neuvonnan tarpeita. Netissä ja vertaispalstoilla, esim. rintamamiestalokeskustelu, saa vertaisapua, mutta kuten tiedetään, se ei aina sitten... sieltä tulee 5 eri ohjetta. Kirjallisuus tai netti ei auta päätöksenteossa. Kailan oppaassa paljon periaatetta ja ajatusta, mutta sen perusteella on vaikea päättää, mitä teen. (17) Yleispäteviä ratkaisuja ei ole, ne on tarkoitettu keskivertoihmisille, joita ei ole olemassakaan. (27) Ihmiset tekee paljon sitä, että ne korjaa ne asiat, mitkä on koko ajan silmissä, minkä ne haluaa äkkiä nätiksi ja ne oikeat ongelmat jää korjaamatta, sitten kun ne tulee ilmi sieltä, sitten se on kallista kun on tehty kaikki pinnat sisältä nätiksi, mutta runko onkin laho tai kosteusvaurioinen tai jotain...tai ihmisten toive siitä, että saisi talon, jota ei tarvitse korjata. Se on utopiaa. Helposti vaihdetaan esim. julkisivulaudat pelkästään sen vuoksi, että saadaan uutta lautaa, jonka arvellaan kestävän paremmin ja saisi tehtaalta suoraan maalattuna. (32) 19

20 On olemassa rakentamisen kiima-aika, silloin katsotaan kaikkea eri tavalla, kerätään toisistaan riippumattomia detaljeja. Kun päästään vihdoin siihen pisteeseen, että ne oikeasti ruvetaan suunnitteluttamaan tai ruvetaan remonttia tekemään, niillä on ideoita, jotka eivät toimi samassa tilassa. (27) Kohderyhmät Haastatteluissa pohdittiin tulevan keskuksen kohderyhmää monelta suunnalta. Laajimmillaan kohderyhmäksi ajateltiin kaikki, joita asia kiinnostaa. Kun asiaa pohdittiin pidemmälle, voidaan nähdä erilaisia kohdejoukkoja, joille täytyisi suunnata erilaisia palveluita. Tähän kohderyhmittäiseen tarkasteluun on nyt koottu kohderyhmän lisäksi palveluiden sisältöä ja erilaisia toteutustapoja. Kiinteistöjen omistajat ja sellaisiksi aikovat Kiinteistöjen omistajat ovat merkittävässä asemassa rakennusten kunnon ja säilymisen kannalta. Omistajat tekevät päätökset korjausten laajuudesta sekä tavasta ja he myös maksavat työn. Monet omistajat ja vanhan talon ostajat eivät kuitenkaan ole rakentamisen alan ammattilaisia ja sukupolven vaihtumisen myötä vanhat perinteiset tavat asua ja huoltaa vanhaa taloa ovat unohtuneet. Tärkein kohderyhmä on vanhojen puutalojen omistajat, jotka asuvat puutalokaupunginosissa ja jossain vaiheessa joutuvat saneeraamaan niitä. Sitten tietysti on myöskin vanhoissa kerrostaloissa asuvat ihmiset. (4) Tavalliset ihmiset tarvitsevat kipeimmin tällaista tietoa, koska informaatiota tulee rautakaupoista ja television korjaus- ja sisustusohjelmista. Se on niin ristiriitaista keskenään, olis joku, josta saisi uskonvahvistusta. (32) Kiinteistöjen omistajista käytettiin haastatteluissa usein termiä kertarakentajat, joka kuvaa hyvin sitä, että he ovat isomman rakennusprojektin äärellä ehkä kerran elämässään eikä heillä ole tietoa eikä kokemusta projektien hallinnasta. Suurimmaksi tämän ryhmän ongelmaksi nähtiin kokonaisuuden hallinta kun omistajat joutuvat yhtäkkiä rakentamisen maailman kanssa tekemisiin. Etenkin aikataulut tehdään liian optimistisiksi ja kustannusarvioihin ei oteta mukaan ulkopuolisten työntekijöiden kuluja kun ajatellaan, että kaiken voi tehdä itse. Kertarakentajille pitäisi olla selkeä informaatiokanava, josta se lähtee eteenpäin projektissa. Lähes kaikissa haastatteluissa nousi esiin se, että neuvonnan tärkein tehtävä olisi saada kertarakentajat kohtaamaan alan ammattilaisia ennen varsinaista projektiin ryhtymistä. Korjausprojekteissa hyvä suunnittelu maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin kun työt tehdään oikeassa järjestyksessä ja esim. pintojen koristelut jätetään viimeiseksi. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, vaan työn voi jakaa osiin, jolloin myös kustannukset ovat paremmin hallittavissa. Suunnittelun merkitys korostuu, jos rakennuksessa aiotaan asua korjausten aikana. Kertarakentajien joukko tarvitsisi ymmärrystä tai jopa asennekasvatusta myös sen suhteen, että oivallettaisiin eri aikakausien rakentamisen tapoja ja niihin liittyviä arvoja. Sitä 20

OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Yleisötilaisuus kaupunkilaisille, Kalevan asukkaille ja taloyhtiöille Aika: 14.1.2015 klo 18:00 20:00 Paikka: Sampolan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Janne Marniemi Suvi Koskela Tilaisuuden ohjelma Klo 8.30-9.00 - Aamukahvi, järjestäjien tervehdyssanat 9.00-10.00 - Nuorisotyöttömyyden menneisyys, nykytila ja

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus

Kiinteistön kuntotodistus Kiinteistön kuntotodistus Remontti-ilta Pekka Luoto 2.11.2006 Idean liikkeelleläht htö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen käynnistämiseksi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertti taloyhtiössä Aktiivinen, talonsa tunteva asukas Isännöinnillä ja kiinteistöhuollolla ei

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Iisalmi Jussi Peltonen 20.11.2014 Kysymykset ryhmittäin: 1. Erityisryhmien ja palveluasumisen tarpeiden ja näkökulmien huomiointi maankäytön, kaavoituksen

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I-VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257 ASEMAKAAVAEHDOTUKSISTA NRO 8256 JA 8257 SAADUT MUISTUTUKSET

ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I-VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257 ASEMAKAAVAEHDOTUKSISTA NRO 8256 JA 8257 SAADUT MUISTUTUKSET ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I-VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257 ASEMAKAAVAEHDOTUKSISTA NRO 8256 JA 8257 SAADUT MUISTUTUKSET 23.11.2015 Sisällys: Osa 1: Osa 2: Nähtävilläoloaikana 21.5.-26.6.2015

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kokemuksia eksperttitoiminnasta Pirkanmaalta. Ilari Rautanen Ekokumppanit Oy

Kokemuksia eksperttitoiminnasta Pirkanmaalta. Ilari Rautanen Ekokumppanit Oy Kokemuksia eksperttitoiminnasta Pirkanmaalta Ilari Rautanen Ekokumppanit Oy Esityksen sisältö Pirkanmaan toimijat eksperttikoulutuksessa Nykytilanne koulutuksessa Pirkanmaalla Selvitys energiaeksperttitoiminnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu MAL: Seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä 4.5.2011 klo 9.00 12.00 MAL verkosto maankäytön, asumisen ja liikenteen aluelähtöistä kehittämistä. Toiminnan ja tulosten esittelyä, projektipäällikkö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot