Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus selvitystyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus selvitystyö"

Transkriptio

1 Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus selvitystyö Irma Rantonen, Pispalan kumppanuus ry

2 Sisällysluettelo Hankkeen perustiedot...4 Selvitystyön sisältö...5 Selvitystyön tausta...5 Tavoitteet ja työtapa...5 Toteuttaja ja aikataulu...6 Ohjausryhmä...6 Avainhenkilöiden haastattelut...6 Rakennuskulttuurin määrittelyä...7 Yhteenveto tuloksista...7 Keskuksen toimintamuodon hahmottamista...10 Taustalle kannatusyhdistys...10 Resurssitarve...11 Keskuksen toiminta...11 Ehdotus sijainniksi...12 Johtopäätökset...13 Ehdotus jatkotoimista...14 Lähteet...15 Liite 1. Kysymyksiä avainhenkilöille...16 Liite 2. Selvitystyön kontaktit...17 Liite 3. Haastattelukierroksen tuloksia...19 Tiedon tarve...19 Kohderyhmät...20 Kiinteistöjen omistajat ja sellaisiksi aikovat...20 Alan ammattilaiset...21 Muut kohderyhmät...22 Toimintamuodot...23 Neuvonta...24 Kurssit ja jatkokoulutus...24 Työnäytökset, tapahtumat, infotilaisuudet...24 Näyttelyt...25 Nettipalvelut...25 Osaajarekisteri...25 Materiaalirekisteri...25 Verkon kutoja...26 Tutkimustiedon välittäjä...26 Purkamisen ohjaus...26 Sopimukset...26 Taustalla yksityinen, kaupunki, yhdistys vai joku muu...27 Yhteistyökumppaneiden kirjo...27 Keskuksen sijainti...28 Tilavaatimukset...30 Ehdotetut rakennukset

3 Rahoitus...30 Liite 4. Olemassa olevat neuvontapalvelut...32 PERA Perinnerakennusten korjausneuvontaa Pirkanmaalla...32 Tampereen kaupungin asuntotoimi...32 Tampereen kaupungin rakennusvalvonta...32 ELY-keskus...33 Tampereen Rakennustori Oy...33 Kaupunkikuvatoimikunta...33 Kilta- ja yhdistystoiminta...33 Rakennusperintö -portaali...34 Museovirasto korjauskortisto...34 Omataloyhtio.fi...34 Talotori.fi -sivusto...34 Korvo Korjausrakentamisen viranomaisohjaus...35 Liite 5. Keskukset, joiden toimintaan on tutustuttu selvitystyön aikana...36 Rakennusperintökeskus Treeva ja Varaosapankki...36 Pohjois-Pohjanmaan Korjausrakentamiskeskus PORA...36 Rakennuskulttuuritalo Toivo...37 Tammela...38 Stundarsin museo ja kulttuurikeskus...39 Terve Talo -keskus...40 Metsäkylän navetta...40 Liite 6. Menneillään olevat hankkeet...41 Rakennuskulttuuritalo Treevan sivutoimipiste Hämeenkyröön...41 Rakentajan neuvontakeskus...41 Rakennuskorjauksen portaali...41 Korjausneuvojien verkosto...41 Metsäkylän navetan rakennustarvikeportaali...42 ERA17-toimintaohjelma...42 Liite 7. Liiketoimintasuunnitelma - Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus...43 Liikeidea...43 Johtaminen...43 Asiakkaat ja markkinat...44 Toteuttamissuunnitelma...44 Rahoitus...44 Riskit...45 Liite 8. Hankehakemus...46 Johdanto...46 Hankkeen tavoite...46 Hankkeen toimet...47 Hankkeen organisointi

4 Hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus selvitystyö Toteuttaja: Pispalan kumppanuus ry, YTM, KM Irma Rantonen Hankeaika: (4 kk) Hankealue: Tampere Budjetti: Rahoittaja: ECO2-hanke, Tampereen kaupunki Ohjausryhmä: Rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila, rakennusvalvonta Yksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo, varalla rakennustutkija Hannele Kuitunen Hallituksen puheenjohtaja Marita Sandt Pispalan kumppanuus ry, varalla isännöitsijä Veikko Niskavaara Ohjelman johtaja Pauli Välimäki, ECO2-hanke Kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen, kiinteistötoimi Asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen, asemakaavoitus Toimitusjohtaja Ilkka Ojala, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Yhteystiedot: Pauli Välimäki ECO2-hanke puh:

5 Selvitystyön sisältö Selvitystyön tausta Ajatus rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskuksesta syntyi Pispalan asemakaavan uudistuksen yhteydessä. Asemakaavaprosessin alkuvaiheessa, vuonna 2008, toimi KaOsprojekti (EAKR / Ympäristökeskus), joka haki uusia osallistumisen muotoja kaavoituksen tueksi. Pispalassa syntyi projektin myötä 8 asukas-/asiantuntijatyöryhmää, jotka tarkastelivat Pispalan aluetta eri näkökulmista. Työryhmissä syntyi monia käytännön ideoita, joista eräs tärkeimmistä oli korjausrakentamiseen liittyvän neuvontapisteen saaminen Tampereelle rannikkokaupungeista saatujen kokemusten mukaisesti. Syksyllä 2009 kokoontui ideointiryhmä, jossa oli mukana edustajia Pispalan yhdistyksistä ja kaksi rakennusrestauroinnin asiantuntijaa. Ryhmä etsi rahoitusta toimintamallin luomiseksi ja tarkoitukseen sopivan rakennuksen hankkimiseksi. Keväällä 2010 selvisi, että ECO2hankkeessa oli myös mietitty rakentajien neuvontapisteen luomista. Koska hankkeet olivat niin yhteneväiset, ECO2-hanke myönsi rahoituksen tähän esiselvitykseen. Selvitystyö tilattiin Pispalan Kumppanuus ry:ltä tehdyn tarjouksen mukaisesti. Selvitystyö aloitettiin heinäkuun alussa ja työn loppuraportti tuli jättää lokakuun loppuun mennessä. Tampereen kaupungin puolelta nähtiin tärkeäksi, että esiselvitys tuottaa sellaista tietoa, jonka pohjalta voidaan luoda hankkeita tai projekteja keskuksen toiminnan käynnistämiseksi ja toimintamuotojen vakiinnuttamiseksi hankevaiheen jälkeen. Tämän selvityksen tavoitteena ei ole ollut keskuksen perustaminen. Selvitystyötä on tehty aikana, jolloin kuntien resurssit ovat erittäin niukat.tämä on huomioitu niin, että tulevan keskuksen toiminta on lähtökohtaisesti suunniteltu sellaiseksi, että sen taakse tulisi laajapohjainen taustaryhmä. Keskuksen toiminta liittyy eri yksiköiden toimialaan, joten sen sovittaminen kaupungin organisaatiomalliin olisi voinut olla vaikeata. Tavoitteet ja työtapa Selvitystyön tavoitteena oli luoda toiminta- ja rahoitusmalli Tampereelle perustettavalle rakennuskulttuurin koulutus- ja neuvontakeskukselle. Selvitykseltä toivottiin tulevan keskuksen toiminnan organisaatiomuoto sekä erilaisia kumppanuus- ja rahoitusvaihtoehtoja, joissa on mukana myös yksityisiä ja/tai valtion/eu:n rahoitusta. Tilan osalta tuli etsiä erilaisia vaihtoehtoja. Lopputavoitteena oli hankesuunnitelma, jonka avulla voidaan hakea EAKRtai ESR-rahoitusta keskuksen perustamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin asiantuntijahaastatteluja sekä koottiin tietoja olemassa olevista erilaisista neuvontapalveluista, Suomessa sijaitsevista korjausrakentamisen keskuksista sekä yhteistyöverkostoista. Rahoitusta varten selvitettiin erilaisia vaihtoehtoja ja tarkistettiin, sopiiko tällainen hanke sisällöltään hanketuen piiriin. Haastattelutavaksi muotoutui teemahaastattelu, yksin tai ryhmissä, jotta samalla voitaisiin hahmottaa, millä tavoin osallistujat haluaisivat / voisivat tehdä yhteistyötä tulevan keskuksen kanssa. Samalla hahmoteltiin halukkuutta sitoutua erilaisiin yhteistyötapoihin ja mahdollisesti tuleviin hankkeisiin. 5

6 Tässä raportissa esitellään tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset ja suositukset jatkotoimille. Liitteisiin on koottu haastattelujen tarkempi sisältö, idea tulevan keskuksen liiketoimintasuunnitelmasta sekä hankesuunnitelma. Raportin sisällysluettelosta löytyvät sekä raportin että liitteiden sisältö. Toteuttaja ja aikataulu Selvitystyön toteuttajana oli Pispalan kumppanuus ry, joka palkkasi työhön YTM, KM Irma Rantosen. Työ toteutettiin sopimuksen mukaisesti ,2010 välisenä aikana. Ohjausryhmä Selvitystyön ohjausryhmään pyydettiin edustajat kaupunkikehitysryhmästä (ECO2 -hanke), Tilakeskuksesta, kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta sekä Pirkanmaan Maakuntamuseosta ja Pispalan Kumppanuus ry:stä. Näiden lisäksi mukaan pyydettiin myös edustaja kiinteistötoimesta, sillä osa kaupungin kiinteistöistä kuuluu sen alle. Ohjausryhmän kuuluneet henkilöt olivat: Rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupungin rakennusvalvonta Yksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo, varalla rakennustutkija Hannele Kuitunen Hallituksen puheenjohtaja Marita Sandt Pispalan kumppanuus ry, varalla isännöitsijä Veikko Niskavaara Ohjelman johtaja Pauli Välimäki, ECO2-hanke Kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen, Tampereen kaupungin kiinteistötoimi Asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen, Tampereen kaupungin asemakaavoitus Toimitusjohtaja Ilkka Ojala, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla ( ) viitoitettiin selvitystyön suuntaa ja toisella kerralla ( ) kommentoitiin esillä olleita selvitystyön tuloksia. Ohjausryhmä esitti tarkennuksia, jotka on huomioitu raportin viimeistelyvaiheessa. Avainhenkilöiden haastattelut Selvitystä varten tehtiin haastatteluja henkilökohtaisten tapaamisten, puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Haastatteluun otettiin mukaan avaintoimijoita ja avainorganisaatioita, joiden katsottiin olevan keskuksen synnyttäjiä, palveluiden tuottajia, yhteistyökumppaneita tai asiakkaita. Haastateltavia valittaessa pyrittiin saamaan esiin erilaisia näkökulmia ja lisäksi haastateltavilta kyseltiin, ketä muita henkilöitä tai organisaatioita tulisi ottaa mukaan kartoitukseen. Siten haastateltujen lukumäärä lisääntyi ja samalla kasvoi erilaisten näkökulmien määrä. Haastateltujen valinnassa käytettiin ns. lumipalloefektiä. Haastatteluihin osallistui yhteensä 56 henkilöä, joiden lisäksi tehtiin 7 puhelinhaastattelua ja 2 kyselyä sähköpostitse. Näiden lisäksi olemassa olevissa keskuksissa oli 3 tapaamista, 3 puhelinhaastattelua ja yksi sähköpostiyhteydenotto. Kaikenkaikkiaan selvitystyöhön osallistui eri tavoin 72 henkilöä. Aivan kaikkia ehdotettuja henkilöitä ei tavoitettu, sillä aika haastatteluille jossain vaiheessa loppui. Erilaisia näkökulmia selvitystyöhön saatiin kuitenkin melko paljon sekä määrällisesti että laadullisesti ajatellen. Haastatteluihin osallistuneet ja muut kontaktit löytyvät liitteestä 1. 6

7 Haastattelut toteutettiin heinä-lokakuun 2010 aikana. Osa haastatteluista oli ryhmä- ja osa yksilötapaamisia riippuen organisaation koosta ja toiminnasta. Oppilaitoksista mukaan pyydettiin johtaja sekä muut asiasta kiinnostuneet, erityisesti rakentamisen alan yksiköiden päälliköt. Haastattelut tehtiin teemahaastattelurungon pohjalta, mutta teemoja käsiteltiin sen mukaan, miten ne koskettivat kutakin organisaatiota. Haastattelujen teemat löytyvät liitteestä 2. Haastattelukierroksen tuloksia esitellään tarkemmin liitteessä 3. Selvitystyön tarve lähti liikkeelle ruohonjuuritasolta ja myös haastatteluissa asiakasnäkökulma pidettiin mielessä. Esimerkiksi haastattelujen aikana kävi ilmi, että mukana olleista ainakin 18 henkilöä oli itse rakentanut tai ollut rakennuttajana korjausrakennusprojektissa, vaikka tätä ei kysytty. Jokaisella organisaatiolla on oma asiakaskuntansa ja haastatteluissa arvioitiin kunkin yksikön tai organisaation kannalta, millaisia tarpeita sieltä nousee. Rakennuskulttuurin määrittelyä Ympäristöministeriön ja Museoviraston (2010) määritelmän mukaan rakennettu kulttuuriympäristö-käsite viittaa sekä konkreettisesti rakennettuun ympäristöön että maankäytön ja rakentamisen historiaan ja tapaan, jolla se on syntynyt. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista, puistoista sekä erilaisista rakenteista (kuten esim. kadut tai kanavat). Kun tässä selvityksessä puhutaan rakennuskulttuurista, se rinnastetaan rakennettuun kulttuuriympäristöön. Määritelmä ei ota kantaa rakennetun kulttuuriympäristön ikään, laatuun, kuntoon eikä suojelutarpeeseen. Selvityksen piiriin kuuluu siten eri aikoina rakennettu ympäristö. Myöskään rakennusmateriaali tai rakennuksen koko eivät rajaa kohteita pois. Ainoa tarkennus on se, että tässä puhutaan pääosin asuinrakennuksista, sillä julkisten rakennusten rakentaminen, huolto- ja korjaustoiminta tehdään aina ammattilaisten toimesta ja niillä on omat erityiset vaatimuksensa. Yhteenveto tuloksista Haastatteluissa nousi esiin hyvin paljon samoja ajatuksia, mitä löytyy Ympäristöministeriön teettämästä Korjausrakentamisen strategiasta ja siihen liittyvästä toimeenpanosuunnitelmasta (Ympäristöministeriö 2007 ja 2008). Myös Jarmo Lindén (2008) ja Jaana Mikkilä (2007) ovat omissa töissään saaneet samanlaisia tuloksia korjausrakentamisen neuvonnan ja tiedon saatavuuden kehittämisestä ja osaajien kartoituksesta. Rakennusalalla on selviä merkkejä siitä, että painopiste on siirtymässä uudisrakentamisesta rakennusten ylläpitoon ja korjausrakentamiseen, mutta silti korjaustarvetta ei ole vielä tunnistettu riittävästi. Kasvualueilla täydennysrakentaminen on lisääntynyt ja sen myötä kokonaisia kaupunginosia tarkastellaan uusin silmin. Uudet energiansäästövaatimukset puhuttavat ja on alettu miettiä rakennusten elinkaarien pituutta. Myös korjausrakentamiseen liittyvä käyttäjälähtöinen lähestymistapa nousi esille haastatteluissa samoin kuin se, että suuri osa korjausrakentamisesta ei ole luvanvaraista. Käyttäjillä ja kiinteistöjen omistajilla on siten suuri vastuu projektien onnistumisesta ja laadusta. Korjausrakentamisen puolella rakennuttajat ovat harvoin alan ammattilaisia, mutta monet kuitenkin haluavat tehdä mahdollisimman paljon itse. Vaikka työ teetetään ulkopuolisilla 7

8 amattilaisilla, osaavien tekijöiden löytäminen ja laadun valvonta on vaikeata, sillä vain harvoilla aloilla osaamista on sertifioitu. Haastatteluissa nousi vahvasti esiin se, että korjausrakentamisen puolella suunnittelu ja etukäteisvalmistelut ovat projektin onnistumisen kannalta merkittävässä osassa. Projekteihin liittyy usein purkutöitä, jotka myös tulisi suunnitella terveysriskit minimoiden ja niin, että turhaa jätettä ei synny vaan käyttökelpoiset rakennusosat kiertäisivät joko samaan tai johonkin toiseen kohteeseen. Haastatteluissa löytyi tarvetta neuvontapalveluille: Tietoa on olemassa, mutta sen on löytäminen vaikeata Tietoa etsitään netistä ja vertaiskeskusteluista,mutta hakujen tulokset ovat sattumanvaraisia Rautakaupoista saatu tieto on usein yksipuolista, vertailutietoja ei ole saatavilla Kynnys kääntyä viranomaisten puoleen kysymysten kanssa on suuri Yleispäteviä ratkaisuja ei ole => tiedon soveltaminen on ongelma Detaljitietojen yhteensovittaminen samaan projektiin on vaikeata Korjausprojektit ovat melko pieniä, mutta niissä tarvitaan monia eri osaajia => eivät kiinnosta isompia rakennusliikkeitä => alan arvostus on huono Kertarakentajilta puuttuu tietämys alasta ja ennen kaikkea prosessin hallinnasta => aikataulut liian kireitä, korjataan vääriä asioita, suunnittelijat ja ammattilaiset otetaan projekteihin mukaan liian myöhään Uskotaan uuden paremmuuteen, joten kunnossa olevia rakennusosia vaihdetaan uusiin, jotka voivat olla huonolaatuisia eikä niitä ole testattu millään tavoin. Neuvonnan kohderyhmäksi nähtiin seuraavat: 1. Kertarakentajat ja sellaisiksi aikovat tietoa prosessista, miten päästä alkuun tietoa rakenteista, materiaaleista, tekijöistä, aikatauluista, kustannuksista, rahoituksesta asennekasvatusta 2. Alan ammattilaiset tietoa korjausrakentamisen tekniikoista, rakennuskulttuurista eri aikoina, myös haitta-aineista hiljaisen tiedon siirtymistä mestareilta kisälleille ja oppipojille yrittäjyyskasvatusta, etenkin alalle aikoville, yritysyhteistyötä 3. Muut opettajat, kouluttajat päättäjät kiinteistönvälittäjät lapset ja nuoret kaikki, jotka ovat kiinnostuneet asiasta. Tampere on kaupunkialue, joten täällä ei voida keskittyä pelkästään vanhojen pienten puutalojen hoitoon vaan rakennettu ympäristö koostuu hyvin erilaisista alueista ja erilaisista rakentamisen tavoista. Neuvonnan kohdejoukko on siten hyvin laaja ja moniulotteinen eikä voida ajatella, että yksi ihminen voisi neuvoa kaikkia mahdollisia kysyjiä. Tämän vuoksi 8

9 keskuksen toiminta edellyttää taakseen monialaista ja laajaa verkostoa. Tärkeimmät määritelmät, joilla tulevaa keskusta kuvattiin olivat matalan kynnyksen paikka elämyksellisyys konkreettisuus havainnollisuus. Lisäksi toivottiin, että keskuksen toiminta olisi ammattitaitoista, puolueetonta ja riippumatonta. Eri yksiköillä on erilaiset toimintapiirit sekä alueellisesta että toiminnallisesta näkökulmasta. Tämä tuottaa vaikeuksia hahmottaa, mikä organisaatio tai yksikkö voisi olla mahdollinen ja oikea taho ylläpitämään tällaista keskusta ja miten keskuksen toiminta rajautuu. Haastatteluissa nousi esille, että Tampereen seutu on varmasti tärkein alue, mutta käytännössä toiminta ulottuu koko Pirkanmaan alueelle. Suomen tasolla toiminta olisi yhteistyötä eri keskusten ja viranomaisten välillä. Alla on haastattelujen pohjalta koottu SWOT-nelikenttä, jossa on arvioitu keskuksen perustamiseen liittyviä positiivisia ja negatiivisia asioita. 9

10 Keskuksen toimintamuodon hahmottamista Koska tila on vielä avoin, se pidetään tässä vaiheessa erossa toiminnasta. Tilasta on oma ehdotuksensa tämän jälkeen. Taustalle kannatusyhdistys Haastattelukierroksen aikana parhaimmiksi organisaatiomuodoiksi valittiin yhdistys, osuuskunta tai säätiö. Näistä toiminnan taustalle valikoitui yhdistys, johon liittyisivät alueella toimivat rakentamisen tai rakennuskulttuurin alalla toimivat yksiköt. Yhdistyksen tavoite olisi rakennetun kulttuuriympäristön hoitaminen ja alan arvostuksen kasvattaminen ammattilaisten ja suuren yleisön keskuudessa. Toinen tavoite olisi laatutason parantaminen korjausrakentamisen puolella. Kestävän kehityksen ja energiansäästön tavoitteet tulisi sovittaa näihin tavoitteisiin. Jäseninä tulisi olla Tampereen kaupunki ja seutukunta, laajasti ottaen kaikki Pirkanmaan kunnat. Yhdistyksessä näitä voisivat edustaa rakennusvalvonta ja asuntotoimi, joiden toimintaan neuvonta suoraan liittyy. Tampereen kaupungin omistuksessa suurelta osin olevat Ekokumppanit Oy sekä matkailun kehittämisestä vastaava Tredea Oy olisivat myös jäsenkuntaan kuuluvia. Oppilaitoksista jäseninä pitäisi olla etenkin ne, jotka tarjoavat täydennys- ja jatkokoulutusta eri koulutusasteilla, kuten TAMK, Pirko,TAKK ja Tampereen kesäyliopisto. Pirkon alla toimiva Pirkanmaan oppisopimuskeskus kuuluisi tähän ryhmään. Tampereen teknillinen yliopisto kuuluu myös jäsenkandidaatteihin, sitä voisivat edustaa yhdistyksessä Arkkitehtuurin ja Rakennustekniikan laitokset. Myös TAO pintakäsittelyn ja hirsiosaamisen osalta ja Ahlman-instituutti erilaisten kurssien ja täydennyskoulutuksen osalta olisivat keskuksen jäseniä tai läheisiä yhteistyökumppaneita. Pirkanmaan liitto sekä ELYkeskus olisivat mukana, sillä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus ja kehittämistyö kuuluvat heidän toimintapiiriinsä. Näiden lisäksi kannatusyhdistyksen jäseniksi voisi liittyä muita yksiköitä, yrityksiä tai yhdistyksiä, jotka haluavat tukea toimintaa tai olla osana sitä. Esimerkiksi kaupunginosayhdistykset ja asukasyhdistykset kuuluvat keskuksen toiminnan piiriin. Myös Pirkanmaan rakennuskulttuurin yhteistoimintaryhmä voisi tukea toimintaa. Jatkossa, mikäli lainsäädäntö etenee yhdistyksen tavoitteiden kannalta suotuisasti, yhdistys voisi muuttaa muotoaan yhteiskunnalliseksi yritykseksi, mutta tilanteen kehittymistä ei voi tältä osin ennakoida. Keskuksen tulisi puolestaan liittyä suomalaisten neuvontapisteiden verkostoon, jos verkosto saadaan aikaan esim. Ympäristöministeriön toimesta. Joka tapauksessa korjausrakentamiseen liittyvät asiat ovat valtakunnallisia ja kansainvälisiä, joten Tampereen seutu ei voi yksin näitä ratkaista, mutta verkoston ulkopuolellekaan ei kannattaisi jäädä. Olisi myös kaikkien toimijoiden etu, että hyvät käytännöt, alalla tehty työ ja tieto jaettaisiin keskusten välillä ja siten niistä hyötyisivät kaikkien keskusten asiakkaat, mikä on kaiken toiminnan tärkein tavoite. Pirkanmaan maakuntamuseo tekee neuvontatyötä Pirkanmaan alueella ja olisi tärkeätä löytää ne kohdat, joissa yhteistyöstä olisi molemminpuolista etua. Mikäli keskus sijaitsee Pispalassa, sen kannattaisi liittyä Pispalan kumppanuus ry:n jäseneksi, jotta keskus voisi hyödyntää paikallista yhdistysten verkkoa sekä työllistämistukitoimia. 10

11 Hallitustyöskentely Yhdistyksen jäsenet muodostavat hallituksen, joka päättää mitkä rakennusperintöön tai -kulttuuriin tai korjausrakentamiseen liittyvät aiheet nostetaan keskuksessa esille seuraavina kuukausina. Keskuksen vetäjien esityksen pohjalta hallitus miettii, mitkä organisaatiot tai yritykset katsotaan tarpeellisiksi olemaan kussakin teemassa mukana, jotta asiakas kertarakentaja, alan ammattilainen, yritys, tutkija, oppilaitos saa tarvitsemaansa tietoa ja sellaisessa muodossa, että sen voi hyödyntää omassa työssään tällä alueella. Hallitustyöskentelyn täytyy olla etupainotteista, jotta teemojen ympärille voidaan luoda riittävästi resursseja ja mahdollisesti projekteja, mutta samalla avointa äkillisille käänteille, joihin on reagoitava nopeasti. Resurssitarve Yhdistys palkkaa tuottajan / verkostokoordinaattorin, joka synnyttää hallituksen valitsemien teemojen ympärille projekteja yhdessä verkoston toimijoiden kanssa. Tuottajan tehtävänä olisi tuottaa koulutuspalveluita eri kohderyhmille ja vastata niiden markkinoinnista. Tuottajan toiminnan tavoitteena olisi varmistaa, että eri kohderyhmät otetaan huomioon ja että keskuksen toiminta säilyy aktiivisena. Tavoitteena olisi, että tuottajan palkka pitkällä aikavälillä tulisi myydyistä palveluista. Toinen yhdistyksen palkkaama työntekijä olisi korjausrakentamiseen erikoistunut arkkitehti, joka vastaisi alkuvaiheessa keskuksen tilasta, suunnittelisi aloitushankkeen aikana tarvittavat korjaustyöt ja vastaisi toteutuksesta. Tilan valmistuttua arkkitehti tekisi neuvontatyötä hallituksen määrittelemien toimintamuotojen mukaisesti. Tärkeimmällä sijalla olisivat Pirkanmaan asiakkaat, mutta heti seuraavalla sijalla olisi yhteistyö muiden keskusten kanssa, jotta hyvät käytännöt ja opit saataisiin myös alueen käyttöön. Arkkitehti osallistuisi aktiivisesti netissä olevan sisällön luomiseen yhdessä verkoston kanssa. Keskuksen toiminta Vaikka monet toiminnan taustalla olevat asiat ovatkin abstrakteja ja monet ongelmat ovat valtakunnallisia tai kansainvälisiä, itse keskuksen toiminta tulisi olla konkreettista, havainnollista ja selkeää. Kaiken toiminnan tulisi olla asiakaslähtöistä, asiakkaiden tarpeista lähtevää ja tarpeisiin vastaavaa. Liitteenä 7. olevassa liiketoimintasuunnitelmassa toimintaa on kuvattu konkreettisemmin. Toiminta keskittyy Tampereen seudulle, mutta toiminnan kohteena ja hyödyn saajana on koko Pirkanmaa. Toiminnan muotona ovat yhteistyöhankkeet eri osapuolten kanssa sekä yhteistyö viranomaisten kanssa. Mikäli Hämeenkyröön saadaan Treevan sivutoimipiste, yhteistyötä ja työnjakoa voidaan kehittää yhdessä sen kanssa. Jotta keskuksesta tulisi elävä, sinne tulisi saada muuta toimintaa, joka olisi keskuksen toimintaa tukevaa ja joka omalta osaltaan houkuttelisi ihmisiä paikalle. Keskuksen tulisi kytkeytyä ympäröivän alueen muuhun toimintaan, jolloin kaikki osapuolet saisivat toiminnasta synergiaetuja. Mikäli tila on sopiva, siellä voisi olla kahvila, jota ylläpitäisi joku toinen taho ja kahvila maksaisi tilasta vuokraa. Mikäli rakennuksessa olisi työtiloja, keskuksesta voisi muodostua pienten yritysten yhteisöllinen toimitila, josta myös tulisi vuokratuloja. Yritysten ei välttämättä tarvitse olla suoraan rakentamiseen liittyviä, myös sisustamista, entisöintiä tai puusepän töitä tekevät yritykset voisivat sopia tiloihin. 11

12 Keskuksen toimintamuoto muotoiltaisiin lopullisesti käynnistyshankkeen aikana. Käynnistyshankkeen taustalle paras toimija olisi Ekokumppanit Oy, sillä yritys on suurimmaksi osaksi Tampreeen kaupungin omistama, joten se voi toimia kotipesänä. Ekokumppanit Oy:n toiminnan keskeinen teema on kestävä kehitys ja toimintamuoto on tiedotus, joten myös toiminnan puolesta se on sopiva. Ekokumppanit Oy:n vastuulla on tällä hetkellä energianeuvonnan neuvontapisteen luominen Tampereelle. Käynnistyshankkeen suunnitelma löytyy liitteestä 8. Ehdotus sijainniksi Haastettelukierroksen tilakeskustelu oli hyvin moniulotteista ja tähän tarkasteluun on otettu mukaan eniten kannatusta saaneet vaihtoehdot. Tärkeimmäksi sijaintitekijäksi nousi hyvä saavutettavuus erilaisilla välineillä, mikä karsi vaihtoehtoja huomattavasti. Parhaimmaksi sijaintialueeksi nousi Pispala ja siellä nimenomaan Pispalan valtatien varsi. Suurin pelko Pispalan sijainnista koski sitä, että keskus jää pispalalaisten omaksi pisteeksi. Mikäli keskuksen taakse muodostuu kannatusyhdistys, jonka jäseniä ovat alan vahvat toimijat, ei liene pelkoa siitä, että keskuksen toiminta leimautuisi vain yhden kaupunginosan toiminnaksi. Perusteluina Pispala-sijainnille olivat seuraavat: Keskus on helposti saavutettavissa Saavutettavuus olisi varmasti paras kaupungin ytimessä, mutta siellä vuokrataso on niin korkea, että rahoituksen järjestäminen keskuksen toiminnalle olisi todella haasteellista. Pispalan valtatien varressa keskus on saavutettavissa helposti sekä julkisin että yksityisin liikkumisvälinein. Keskus on elämyksellinen paikka ja rakennetun ympäristön arvot ovat nähtävissä ympärillä Vastauksissa ehdotettiin useita asuinalueita, joissa tämä tavoite toteutuu: Pispala, Viinikka, Puukäpylä, Petsamo ja Kauppi ja näiden lisäksi joku jälleenrakennuskauden esimerkkialue, mitä ei määritelty. Keskuksen sijoittaminen asuinalueen keskelle toisi lisää liikennettä, mikä ei ole myönteistä asukkaiden kannalta. Sijoittaminen Pispalan valtatien varteen sen sijaan ei merkittävästi muuttaisi liikennemääriä. Se, että osa ihmisistä kokee, että Pispala on jo menetetty alue, tarkoittaa sitä, että arvokeskustelu on jo alkanut ja keskus voisi tuoda tähän keskusteluun uusia tuoreita näkökulmia. Lisäresursseja saatavilla Resurssit eivät mahdollista kovin monen henkilön palkkaamista keskukseen. Sen vuoksi olisi tärkeää, että toimintaympäristö mahdollistaisi yhteistyön muiden toimijoiden kanssa ja siihen Pispalassa on ainutlaatuiset mahdollisuudet. Pispalan kumppanuus ry on pispalalaisten yhdistysten muodostama yhdistys, joka vastaa mm. yhdistysten työllistämisestä. Liittyminen tähän verkostoon toisi mahdollisuuden järjestää erilaisia tapahtumia, joita yksi tai kaksi ihmistä ei kykene järjestämään. Valtakunnallisesti arvokas alue Pispalan alueen houkuttelevuutta keskuksen sijaintipaikkana lisää se, että se on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, joka on siten myös matkailun kannalta kiinnostava alue. Tampereen kaupungin kulttuuritoimi ja GoTampere ovat luoneet alueelle kävelyreit12

13 tejä, joissa voi tutustua esim. Lauri Viidan lapsuuden ja nuoruuden maisemiin. Tällä hetkellä Pispalasta puuttuu paikka, jossa olisi informaatiota alueesta ja jossa bussilastillinen ihmisiä voisi pysähtyä ja saada kupposen kahvia. Pispalan valtatien varrella on kaksi kohdetta, jotka voisivat sopia tähän tarkoitukseen, kolmantena vaihtoehtona on Tallipihan yhteydessä oleva ns. Alamuseo. Kaikkien kohteiden läheisyydessä on parkkitilaa ja ne ovat helposti saavutettavissa julkisin liikennevälinein. Kaavoituksen kannalta ei ole estettä näiden kohteiden käytölle tähän tarkoitukseen. 1. Uittoyhdistyksen talo Mäkikadun ja Uittajankadun kulmassa on nyt tyhjillään. Talon omistaa yksityinen henkilö ja tontin YIT. Tontista puolet on rakentamatta, joten tässä olisi oivallinen tilaisuus tutkia, miten vanha ja uusi rakentaminen voidaan sovittaa yhteen ja seurata, miten energiataloudellisesti talot toimivat. Talo piharakennusten ja pihan kanssa muodotavat kokonaisuuden, jossa on mahdollista toteuttaa erilaisia kursseja ja tapahtumia. 2. Kaupungin omistama Ratakatu 5 on tällä hetkellä Pispalan saunayhdistyksen varastotila. Rakennukselle ei ole vielä suunniteltu uutta käyttötarkoitusta. Pispalan asemakaavaprosessin aikana rakennuksen läheisyyteen on hahmoteltu alikulkua valtatien ali, joka lisäisi saavutettavuutta. Kaavoitusprosessi on vielä kesken, joten mahdollisen alikulun toteutuminen on auki. 3. Tallipihan yhteydessä oleva Alamuseo on Tampereen museopalveluiden käytössä näillä näkymin vuoden 2012 loppuun. Rakennuksesta on tehty käyttöönottosuunnitema vuonna 2006, mutta jatkosta ei ole tehty päätöksiä. Sijoittuminen Tallipihan yhteyteen toisi synergiaetuja Tallipihan yrittäjien kanssa sen sijaan mahdollisten työllistettyjen työsuhteet jäisivät keskuksen harteille. Johtopäätökset Tampereen seutu on kasvava alue, jonka painopiste on pitkään ollut uudisrakentamisessa. Jatkoa silmällä pitäen olisi hyvä lisätä myös korjausrakentamisen arvostusta ja ammattitaitoa. Tampereella toimii rakentamiseen liittyviä oppilaitoksia kaikilla tasoilla yliopistosta ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi oppilaitoksilla on jatko- ja täydennyskoulutusta ja yhteistoimintaa oppisopimuskoulutuksen kanssa. Oppilaitosverkosto antaa hyvät mahdollisuudet koulutuksen järjestämiseen. Uutta korjausrakentamisen oppilaitosta Tampereelle ei kannata luoda, mutta eri oppilaitoksissa olevan ammattitaidon hyödyntäminen alueella nimenomaan korjausrakentamisen osa-alueella kaipaa vahvistusta. Korjausrakentamiseen liittyvää keskusta on ideoitu Tampereelle jo aikaisemmin, mutta ideat eivät ole kantaneet niin pitkälle, että keskus olisi syntynyt. Myös tämän haastattelukierroksen aikana kävi ilmi, että tarvetta on ja eri organisaatioissa nähdään, kuinka keskus voisi hyödyntää omaa toimintaa. On kuitenkin helpompi mennä mukaan vakiintuneeseen ja hyväksi havaittuun toimintaan kuin käynnistää jotain aivan uutta, vaikka tarve olisi selkeä ja toiminnasta näyttäisi pitkällä aikavälillä olevan etua myös omalle organisaatiolle. Haastattelukierros oli ensimmäinen kontakti asian tiimoilta, joten sitoutumista hankkeen 13

14 taakse on turha odottaa näin nopeasti. Ensimmäinen kierros kuitenkin käynnisti ideoinnin ja sen vuoksi hanketta kannattaisi viedä eteenpäin nyt kun aika on otollinen. Tarve neuvontapalveluille on ilmeinen ja kuitenkin samaan aikaan viranomaisten resursseja ollaan vähentämässä erilaisten tehostamistoimien johdosta. Neuvontapalveluiden verkosto on syntymässä Suomeen ja olisi hyvä, että Pirkanmaa pääsisi verkostoon mukaan. Nyt tarvitaan se organisaatio, joka ensiksi sanoo olevansa mukana. Yhteistyötä voi viritellä jo nyt pienempien hankkeiden kautta, vaikka fyysinen tila järjestyisi myöhemmin. Ehdotus jatkotoimista Koska sitoutuminen tällaisen keskuksen perustamiseksi on vaikea synnyttää neljän kuukauden esiselvityksen aikana, ehdotus on, että ECO2-hanke voisi työn tilaajan roolissa järjestää tiedotustilaisuuden selvitystyön tuloksista. Tiedotustilaisuus voisi olla työpajatyyppinen, vapaamuotoinen tilaisuus, jossa eri tahot voisivat yhdessä miettiä konkreettisia seuraavia askeleita keskuksen synnyttämiseksi. Työpajan teemoja voisivat olla keskuksen sijainti- ja tilakysymys, kannatusyhdistyksen perustamiseen liittyvät toimet ja käynnistyshankkeen vetovastuu. Käynnistyshankkeen aikana keskuksen toiminta hiotaan ja juurrutetaan vakiintuneeksi toiminnaksi. Liitteenä 8. oleva hankehakemus on tarkoitettu pohjaksi varsinaiselle hakemukselle. Siihen on koottu selvitystyön aikana nousseita tarpeita ja pohdittu, kuinka ne voitaisiin hankkeen aikana ratkaista. 14

15 Lähteet Lindén, Jarmo Korjausrakentamisen neuvonnan ja tiedon saatavuuden kehittäminen. Kansallismuseo. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus. Sähköisessä muodossa osoitteessa: Luettu Mikkilä, Jaana Kymenlaakson perinnerakentamisen osaajien kartoitus. Osaajarekisterien hyödyntäminen. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Restauroinnin koulutusohjelma / Rakennusrestaurointi. Sähköisessä muodossa osoitteessa: Luettu Seppänen, Elina Rakentamisen ja asumisen energiansäästöneuvonnan nykyinen tarjonta ja arvioita tarpeesta kohderyhmittäin. Selvitys tehty rakentajien neuvontapisteen perustamista varten. Ekokumppanit Oy. Tilastokeskus Kotitaloudet vaurastuivat, varallisuuserot tasoittuivat vähän. Kotitalouksien varallisuus Päivitetty Tilastokeskus. Sähköisessä muodoossa osoitteessa: Luettu Ympäristöministeriö Hyvin hoidettu rakennuskanta hyvän elämän ympäristö. Korjausrakentamisen strategia Linjauksia olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon ja korjaamiseen Ympäristöministeriön raportteja 28/2007. Sähköisessä muodossa osoitteessa: Luettu Ympäristöministeriö Korjausrakentamisen strategian toimeenpanosuunnitelma Suomi satavuotisjuhlakuntoon. Ympäristöministeriön raportteja 7/2009. Sähköisessä muodossa osoitteessa: Luettu ERA Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika Kirsi martinkauppi (toim.). Ympäristöministeriö, Sitra ja TEKES. Helsinki. Sähköisessä muodossa osoitteessa: Luettu Ympäristöministeriö ja Museovirasto Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä. Rakennusperintö-portaali osoitteessa: Luettu

16 Liite 1. Kysymyksiä avainhenkilöille Seuraavat kysymykset liittyvät rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskuksen luomiseen Tampereelle. Miettikää kysymyksiä nimenomaan oman organisaationne kannalta. 1. millaisessa roolissa oma organisaationne on suhteessa neuvonta ja koulutuspalveluihin? Palveluiden tuottaja, ostaja, käyttäjä 2. Millaisia toimintoja näkisitte tarpeellisiksi yhdistää Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskukseen? 3. Mikä olisi palveluiden sisältö? korjausneuvonta, kurssit, korjaukseen liittyvät työpajat, koulutuspalvelut, materiaali- ja laite-esittelyt, materiaalipankki 4. Pitäisikö keskuksen olla yksityisen, kaupungin tai yhdistyksen hallitsema? 5. Missä keskuksen pitäisi sijaita? 6. Millaisia vaatimuksia tällaiset neuvontapalvelut asettavat tilalle? Millainen tilan tulisi olla? 7. Olisiko mielessänne rakennus tai tila, joka sopisi tällaiseen tarkoitukseen? 8. Mikä on neuvontapalveluiden kohdejoukko? -yksityiset kuluttajat, korjausrakentajat, vanhan talon omistajat, alan opiskelijat 9. Mikä olisi palvelutapa? Yksilöneuvonta, ryhmäneuvonta, käynnit kohteissa, koulutus, nettisovellus 10. Keitä henkilöitä tai mitä muita organisaatioita hankkeessa pitäisi olla mukana eri vaiheissa? 11. Onko teillä olemassa resursseja osallistua toiminnan järjestämiseen? Onko teillä kanavia tai ideoita siihen, mistä resursseja voisi löytyä? 12. Onko tiedossanne hyviä käytäntöjä, mistä Tampereella voitaisiin ottaa toimintavinkkejä? 16

17 Liite 2. Selvitystyön kontaktit Yhdistykset Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ry, puheenjohtaja Lasse Majuri ja hallituksen jäsen Marja Lähteenmäki Pispalan kumppanuus ry, hallituksen puheenjohtaja Marita Sandt Pispalan saunayhdistys, isännöitsijä Veikko Niskavaara Silta-Valmennus ry toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, rakennuspäällikkö Tarmo Oraluoma ja toimialajohtaja Erkki Sipilä Tampereen rakennusmestariyhdistys, toiminnanjohtaja Aarni Saviaho ja Pirkanmaan Rakentajat PIRA ry, arkkitehti Tomi Järvelin Oppilaitokset Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, IKATA, Vt. rehtori Joni Liukkonen Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, IKATA, lehtori Helen Kivelä Pirkanmaan ammattiopisto, Pirko, rehtori Leena Mäkelä, apulaisrehtori Leena Joensivu ja koulutuspäällikkö Seppo Huhtiniemi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, TAKK, rehtori Martti Santasalo ja rakennusalan toimialajohtaja Risto Björn Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK, koulutuspäällikkö Hannu Kauranen Tampereen ammattiopisto, TAO, rehtori Teppo Tapani ja koulutuspäällikkö Timo Virtanen Tampereen kesäyliopisto, rehtori Ritva Ojalehto Tampereen teknillinen yliopisto, TTY, Arkkitehtuuri, professori Ilmari Lahdelma Tampereen teknillinen yliopisto, TTY, Arkkitehtuuri, professori Markku Hedman, yliopisto-opettaja Maria Pesonen, professori Kari Salonen, projektipäällikkö Elina Alatalo ja professori Hannu Tikka Tampereen teknillinen yliopisto, TTY, Rakennustekniikan laitos, professori Pauli Kolisoja Tampereen teknillinen yliopisto, TTY, Rakennustekniikan laitos, professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto, TTY, Tuotantotekniikan laitos, tutkijatohtori Tero Juuti Yrityksiä Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy, arkkitehti Hanna Lyytinen Arkkitehtitoimisto Kaihari & Kaihari Oy, arkkitehti Pertti Kaihari Arkkitehti SAFA, Ritva Laurila Ilpo Jokilehto Rakennusrestaurointi A.Sulonen, rakennusrestauroija / näyttötutkintomestari Aki Sulonen Rakennustieto Tampere, johtaja Pasi Pulakka Tallipiha, isännöitsijä Tarja Nenonen Tampereen Rakennustori, johtaja Anne Louhimo 17

18 Hallinto Pirkanmaan ELY-keskus, ylitarkastaja Pekka Kinanen ja ylitarkastaja Leena Lusa Pirkanmaan liitto, kehityspäällikkö Heidi Rämö Pirkanmaan liitto, maakunta-arkkitehti Leena Roppola Tampereen kaupunkiseutu, seutujohtaja Päivi Nurminen Ympäristöministeriö, yli-insinööri Juha-Pekka Maijala Pirkanmaan maakuntamuseo ja Museovirasto Museoviraston Hämeenlinnan toimisto, arkkitehti Anu Laurila Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö, yksikön päällikkö TuijaLiisa Soininen, tutkija Hannele Kuitunen ja perinnerakennusmestari Tapani Koiranen Tampereen kaupunki ECO2 -ohjelma, ohjelman johtaja Pauli Välimäki Apulaispormestari Perttu Pesä Rakennusvalvonta, rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila, Esa Perttunen ja Jalo Virkki Asuntotoimi, korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, toimitusjohtaja Ilkka Ojala Asemakaavoitus, asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen ja erikoissuunnittelija Ulla Tiilikainen Kiinteistötoimi, kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen Ekokumppanit Oy, energianeuvonta, selvitystyön tekijä Elina Seppänen Ekokumppanit Oy, toimitusjohtaja Suvi Holm Tampereen kaupungin EU-neuvonta, Minna Jalonen Luova Tampere, ohjelmajohtaja Lasse Paananen Tredea Oy, matkailun kehittämispäällikkö Päivi Nahkola Muut keskukset Etelä-Savon korjausrakentamiskeskuksen perustaminen -hanke, Etelä-Savon rakennusperintöyhdistys ry, projektin vastuuhenkilö Janne Aaltonen LUOMURA ry, arkkitehti Harri Metsälä Metsäkylän Navetta, tuotepäällikkö Pia Kuurma Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskus PORA, korjausarkkitehti Raimo Tikka Rakennuskulttuuritalo Toivo, intendentti Tuulikki Kiilo Rakennusperintökeskus Treeva, arkkitehti Jyri Sarkkinen Rakennusperintökeskus Treevan toiminnan käynnistäjä, arkkitehti Outi Palttala Stundars, intendentti Peter Båsk Muut Luova Suomi -hankesuunnittelu / Länsi-Pirkanmaan projektipäälliköt Maria Käkelä ja Minna Erkko 18 koulutuskuntayhtymä,

19 Liite 3. Haastattelukierroksen tuloksia Tiedon tarve Selvitystyön aikana nousi esiin se, että rakentamisen ja erityisesti korjausrakentamisen alueella eletään vahvasti mielikuvien maailmassa. Jos uuden rakentamisen puolella rekennusprojekteihin otetaan enenevässä määrin huomioon tulevien asukkaiden yksilölliset tarpeet ja mielipiteet, korjausrakentamisen puolella asukkaat ja kiinteistöjen omistajat ovat yleensä ne, jotka laittavat hankkeet liikkeelle, usein asuvat työn keskellä ja ovat siten hankkeiden keskiössä. Korjausrakentaminen sijoittuukin lähemmäksi palveluelinkeinoa kuin rakennustuotantoa. Korjausprojektit ovat usein suhteellisen pieniä, mutta onnistuakseen, ne vaativat saumatonta yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kesken. Hankkeiden rakentajat tai rakennuttajat ovat yleensä ns. kertarakentajia eli suurempi hanke osuu kohdalle vain kerran tai pari koko eliniän aikana. Heillä ei ole aikaisempaa kokemusta rakennusprojektien läpiviennistä tai rakennusalasta. Kun kokonaisnäkemys puuttuu, lähdetään helposti korjaamaan asioita, jotka sattuvat silmään, halutaan elää ajan trendien mukaisesti ja kiinnitetään huomiota niihin asioihin, jotka nousevat esiin lehtien palstoilla tai sisustusohjelmien aikana. Tietoa kyllä haetaan aktiivisesti, mutta yleensä tieto on sellaisessa muodossa, ettei se avaudu ilman jonkinlaista alan pohjakoulutusta. Helposti ollaan rautakauppojen ja netin keskustelupalstojen antaman tiedon varassa, jotka eivät välttämättä johda asiakkaan tarpeiden mukaiseen tai laadukkaaseen lopputulokseen. Haastatteluissa todettiin, että myyjillä on paljon tietoa, mutta se on yksipuolista. Myyjiltä saa tietoa vain niistä materiaaleista mitä ko. liikkeessä on tarjolla ja kuitenkin olemassa on useita hyviä materiaaleja ja niillä on omat käyttökohteensa. Seuraavassa haastteluissa nousseita tiedon ja neuvonnan tarpeita. Netissä ja vertaispalstoilla, esim. rintamamiestalokeskustelu, saa vertaisapua, mutta kuten tiedetään, se ei aina sitten... sieltä tulee 5 eri ohjetta. Kirjallisuus tai netti ei auta päätöksenteossa. Kailan oppaassa paljon periaatetta ja ajatusta, mutta sen perusteella on vaikea päättää, mitä teen. (17) Yleispäteviä ratkaisuja ei ole, ne on tarkoitettu keskivertoihmisille, joita ei ole olemassakaan. (27) Ihmiset tekee paljon sitä, että ne korjaa ne asiat, mitkä on koko ajan silmissä, minkä ne haluaa äkkiä nätiksi ja ne oikeat ongelmat jää korjaamatta, sitten kun ne tulee ilmi sieltä, sitten se on kallista kun on tehty kaikki pinnat sisältä nätiksi, mutta runko onkin laho tai kosteusvaurioinen tai jotain...tai ihmisten toive siitä, että saisi talon, jota ei tarvitse korjata. Se on utopiaa. Helposti vaihdetaan esim. julkisivulaudat pelkästään sen vuoksi, että saadaan uutta lautaa, jonka arvellaan kestävän paremmin ja saisi tehtaalta suoraan maalattuna. (32) 19

20 On olemassa rakentamisen kiima-aika, silloin katsotaan kaikkea eri tavalla, kerätään toisistaan riippumattomia detaljeja. Kun päästään vihdoin siihen pisteeseen, että ne oikeasti ruvetaan suunnitteluttamaan tai ruvetaan remonttia tekemään, niillä on ideoita, jotka eivät toimi samassa tilassa. (27) Kohderyhmät Haastatteluissa pohdittiin tulevan keskuksen kohderyhmää monelta suunnalta. Laajimmillaan kohderyhmäksi ajateltiin kaikki, joita asia kiinnostaa. Kun asiaa pohdittiin pidemmälle, voidaan nähdä erilaisia kohdejoukkoja, joille täytyisi suunnata erilaisia palveluita. Tähän kohderyhmittäiseen tarkasteluun on nyt koottu kohderyhmän lisäksi palveluiden sisältöä ja erilaisia toteutustapoja. Kiinteistöjen omistajat ja sellaisiksi aikovat Kiinteistöjen omistajat ovat merkittävässä asemassa rakennusten kunnon ja säilymisen kannalta. Omistajat tekevät päätökset korjausten laajuudesta sekä tavasta ja he myös maksavat työn. Monet omistajat ja vanhan talon ostajat eivät kuitenkaan ole rakentamisen alan ammattilaisia ja sukupolven vaihtumisen myötä vanhat perinteiset tavat asua ja huoltaa vanhaa taloa ovat unohtuneet. Tärkein kohderyhmä on vanhojen puutalojen omistajat, jotka asuvat puutalokaupunginosissa ja jossain vaiheessa joutuvat saneeraamaan niitä. Sitten tietysti on myöskin vanhoissa kerrostaloissa asuvat ihmiset. (4) Tavalliset ihmiset tarvitsevat kipeimmin tällaista tietoa, koska informaatiota tulee rautakaupoista ja television korjaus- ja sisustusohjelmista. Se on niin ristiriitaista keskenään, olis joku, josta saisi uskonvahvistusta. (32) Kiinteistöjen omistajista käytettiin haastatteluissa usein termiä kertarakentajat, joka kuvaa hyvin sitä, että he ovat isomman rakennusprojektin äärellä ehkä kerran elämässään eikä heillä ole tietoa eikä kokemusta projektien hallinnasta. Suurimmaksi tämän ryhmän ongelmaksi nähtiin kokonaisuuden hallinta kun omistajat joutuvat yhtäkkiä rakentamisen maailman kanssa tekemisiin. Etenkin aikataulut tehdään liian optimistisiksi ja kustannusarvioihin ei oteta mukaan ulkopuolisten työntekijöiden kuluja kun ajatellaan, että kaiken voi tehdä itse. Kertarakentajille pitäisi olla selkeä informaatiokanava, josta se lähtee eteenpäin projektissa. Lähes kaikissa haastatteluissa nousi esiin se, että neuvonnan tärkein tehtävä olisi saada kertarakentajat kohtaamaan alan ammattilaisia ennen varsinaista projektiin ryhtymistä. Korjausprojekteissa hyvä suunnittelu maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin kun työt tehdään oikeassa järjestyksessä ja esim. pintojen koristelut jätetään viimeiseksi. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, vaan työn voi jakaa osiin, jolloin myös kustannukset ovat paremmin hallittavissa. Suunnittelun merkitys korostuu, jos rakennuksessa aiotaan asua korjausten aikana. Kertarakentajien joukko tarvitsisi ymmärrystä tai jopa asennekasvatusta myös sen suhteen, että oivallettaisiin eri aikakausien rakentamisen tapoja ja niihin liittyviä arvoja. Sitä 20

OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS MOREENIASSA 14.6.2012 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti VÄLIRAPORTIN LUONNOS Lähtökohta ja tavoitteet verkoston luominen toimintamallin luominen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 6. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 6. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 6. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2013 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Oy Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä 15 Voittoa tavoittelematon yhtiö Edistää kestävää

Lisätiedot

Yksi esimerkki valveuttamisesta Kuluttajien energianeuvonta

Yksi esimerkki valveuttamisesta Kuluttajien energianeuvonta Yksi esimerkki valveuttamisesta Kuluttajien energianeuvonta Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS MOREENIASSA 30.10.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS MOREENIASSA 30.10.2012. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS MOREENIASSA 30.10.2012 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti PROJEKTIN TAPAHTUMIA 2.8. Tutustuminen Vuoreksen asuntomessuihin Ekotehokkuus, hulevesien

Lisätiedot

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Yleisötilaisuus kaupunkilaisille, Kalevan asukkaille ja taloyhtiöille Aika: 14.1.2015 klo 18:00 20:00 Paikka: Sampolan

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Rakentajat. PELOTON energiaremontti

Rakentajat. PELOTON energiaremontti Rakentajat PELOTON energiaremontti FAKTA Asuminen 30 % henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä ONGELMA Asiakas ei osaa Systeemit monimutkaistuvat Kokonaisuudet pitää sovittaa yhteen Kauppa ei osaa HUOLTO

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö TALKOOVUOSI 2015 Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö Talkootyömaiden eteneminen 2010 2011 2012-2013 2014 2015 Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Janne Marniemi Suvi Koskela Tilaisuuden ohjelma Klo 8.30-9.00 - Aamukahvi, järjestäjien tervehdyssanat 9.00-10.00 - Nuorisotyöttömyyden menneisyys, nykytila ja

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013 Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Osa 1. Keskustojen määrittely ja kehittäminen Osa 2. Kaupunkeja Osa 3. Kaupunkiarkeologia 3.10.

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille Texvex poistotekstiilipankeilla yksi toimintamuoto on uusien tuotteiden valmistaminen poistotekstiileistä. Yksi hyvä kanava

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Olen Janne Korhonen ja toimin Joensuun kaupungin Teknisen keskuksen kiinteistöpalvelut yksikössä kiinteistönhoitopäällikkönä. Kiinteistöpalvelut yksikköön kuuluu vastuualueina kiinteistönhoito, rakennustekniikan

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien

Lisätiedot

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto ERA 17 ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on YM:n, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Yksilöllisten oppimispolkujen kehittäminen Opiskelijan yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen Yritysyhteistyön

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot