Kudoskielekkeet rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian arkea

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kudoskielekkeet rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian arkea"

Transkriptio

1 Plastiikkakirurgia Erkki Tukiainen ja Sinikka Suominen Kudoskielekkeet rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian arkea Kudoskielekkeiden käyttö kirurgiassa on kehittynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Kielekkeitä ja 1980-luvuilla kehittäneet plastiikkakirurgit kokivat vastustusta, ja kudoskielekkeiden käyttöä pidettiin haitallisena tai vähintään tarpeettomana. Nykyisin niiden merkitys on kiistaton; kaikki operatiiviset alat tarvitsevat ja käyttävät kielekkeitä kudospuutosten rekonstruktiossa tai toiminnan palauttamisessa. M onet kirurgian edistysaskeleet perustuvat verisuonittuneiden kudosten käyttämiseen erilaissa rekonstruktioissa. Näin voidaan hoitaa vammoja ja sairauksia, jotka jäivät aikaisemmin hoidon ulkopuolelle tai joissa ainoa vaihtoehto oli mutiloiva kirurgia, kuten proksimaalinen amputaatio. Elimistön omista kudoksista preparoidut kielekkeet tarjoavat mahdollisuuden suorittaa tapaturman, infektion tai kasvaimen vaatima kudospoisto riittävän radikaalisti. Tämän jälkeen kudospuutos on mahdollista korjata niin, että tärkeät elimet tai kudokset tulevat suojatuiksi. Esimerkiksi tuumorin poiston jälkeen raaja voidaan pelastaa uhkaavalta amputaatiolta ja tarvittava onkologinen jatkohoito toteuttaa ilman haavan paranemisongelmia ja tästä johtuvaa viivytystä (Kim ym. 2004). Plastiikkakirurginen tietämys eri kudoskerrosten ja varsinkin ihon ja lihasten anatomiasta samoin kuin käsitykset kunkin kielekkeen käyttöaiheista ovat tarkentuneet. Enää ei riitä, että kudospuutos täytetään. Pyrkimyksenä on korvata puutosalue sellaisella kudoksella, joka ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan muistuttaa mahdollisimman hyvin puuttuvia kudoksia. Poistettu verisuoni tai hermo voidaan usein rekonstruoida. Puuttuva lihastoiminto voidaan Duodecim 2007;123: korvata jännerekonstruktiolla tai -transpositioilla tai mikroneurovaskulaarisella lihaskielekkeellä (Wechselberger ym. 2006). Tällöin siirretyn lihaksen hermo yhdistetään puutosalueella olevaan motoriseen hermoon, jolloin siirretty lihas alkaa toimia. Lisäksi lopputuloksen tulee olla kosmeettisesti hyväksyttävä. Ihokielekkeiden väri, konsistenssi ja karvoitus pyritään ottamaan huomioon ottokohtaa valittaessa. Leikkauksen onnistumisen edellytykset Mikrokirurginen kielekerekonstruktio on aina pitkä ja vaativa leikkaus. Siihen liittyvät komplikaatiot ja riskit, kuten tromboosi, vuoto ja infektio, on aina punnittava huolellisesti. Myös kielekkeen ottokohtaan aiheutuva haitta on suhteutettava kielekkeellä hoidettavaan puutokseen. Leikkaustekniikan paranemisen lisäksi hoidon muutkin osa-alueet ovat kehittyneet huomattavasti. Nämä kehitysaskeleet liittyvät potilaiden valintaan, toimenpiteen valmisteluun, leikkauksen aikaiseen anestesiaan sekä postoperatiiviseen hoitoon ja seurantaan. Mikrokirurginen leikkaus vaatii aina kokeneen anestesiatyöryhmän sekä asiantuntevan jälkihoidon ja seurannan. Leikkauksen aikana ja välittömässä leik 987

2 Taulukko 1. Viitteet kielekkeen vakavasta verenkiertohäiriöstä. Laskimoverenkierron häiriössä kieleke muuttuu tummaksi viilenee alkaa turvota vuotaa tummaa laskimoverta Valtimon tukkeuduttua kieleke muuttuu kalpeaksi ja viileäksi ei vuoda neulanpistosta tärkeämmäksi. Aikaisemmin plastiikkakirurgi täytti syntyneen kudospuutoksen usein jälkeenpäin. Nykyisin hän on alusta alkaen mukana työryhmässä suunnittelemassa hoitoa ja tekemässä haavan revisiota tai laajaa kasvaimen poistoa niin, että rekonstruktio voidaan suunnitella optimaaliseksi vastaamaan poistettua kudosta komponenteiltaan, mitoiltaan ja ulkonäöltään. kauksenjälkeisessä vaiheessa on huolehdittava, että kudossiirteiden verenkierto-olosuhteet pysyvät optimaalisina. Esimerkiksi kipu, alhainen ruumiinlämpö, matala verenpaine, riittämätön sydämen minuuttitilavuus tai hyytymishäiriöt altistavat kielekkeen verenkierto-ongelmille ja menettämiselle. Leikkauksen jälkeen kudossiirteen verenkiertoa seurataan tunneittain. Rutiinimenetelmänä on verenkierron kliininen tarkkailu (kapillaarireaktio, väri, lämpötila, neulanpisto). Tarvittaessa käytetään koneellisia tutkimustapoja, joita ovat mikrodialyysi (Papp ym., tässä numerossa), kudoksen happiosapaineen mittaus sekä dopplerkaikututkimus. Näitä käytetään varsinkin silloin, kun kielekettä ei ole helppoa tarkastella kliinisin menetelmin. Taulukossa 1 on esitetty löydökset, jotka voivat ennakoida kielekkeen menettämistä. Jos kielekkeen verenkierrossa havaitaan häiriöitä, leikkaus on tehtävä viivyttelemättä ongelman korjaamiseksi. Tavallisin syy verenkierto-ongelmiin on anastomoosissa oleva hyytymä. Myös mekaaniset syyt kuten kiertyminen, kiristys tai hematooma kielekkeen suonten ulkopuolella voivat aiheuttaa verenkierron vajauksen. Kudoskielekkeiden ja mikrovaskulaaristen rekonstruktioiden aiheet ja ajoitus ovat laajentuneet ja selkiytyneet. Nykyisin hoidetaan kudospuutoksia päälaelta jalkaterään. Potilaiden ikä vaihtelee vastasyntyneistä vanhuksiin (Serletti ym. 2000, Ozkan ym. 2005, Lin ym. 2006). Toisaalta osa kudospuutoksista voidaan hoitaa myös uusilla menetelmillä (esim. V.A.C. ) (Juutilainen ym., tässä numerossa), joita on mahdollista yhdistää mikrokirurgisiin menetelmiin. Yhteistyö eri erikoisalojen kanssa tulee yhä Kielekkeiden valitseminen Tiedot ihon ja ihonalaisen kudoksen sekä lihasten verisuonten anatomiasta ja fysiologiasta ovat lisääntyneet ja tarkentuneet. Lihasten ja ihon verenkierron anatomiaa ja fysiologiaa on selvitetty tarkoin anatomisin dissektioin (kuvat 1 ja 2) (Mathes ja Hansen 2005). Ihon ja ihonalaisen kudoksen verisuonet kulkevat joko lihasvälikalvoista (septokutaaniset suonet) tai suoraan lihasten lävitse (muskulokutaaniset suonet). Näitä lihasvälikalvoa läpäiseviä suonia sanotaan perforanteiksi. Ne ovat yhteydessä toisiinsa ihonalaisen verisuonipunoksen kautta. Näin yksi perforantti voi suonittaa oman alueensa lisäksi myös lähialuetta. Tästä syystä yhden tai useamman viereisen perforantin alue voidaan dissektoida kielekkeeksi, joka sisältää ihoa, subkutaanikudosta ja usein myös lihaskalvon. Yhden perforantin suonittamaa ihoaluetta sanotaan angiosomiksi. Niitä on arvioitu olevan ihmisellä yli 300. Kielekemenetelmien kehittymisen myötä ihon ja subkutaanikerroksen verenkierron tutkiminen ja etenkin perforanttisuonien tarkka paikantaminen ennen leikkausta on tullut tärkeäksi. Perforanttisuonien sijainnissa ja niiden yhtymisessä suurempiin, syvempiin suonirunkoihin esiintyy suuria anatomisia vaihteluita. Kielekeleikkausta suunniteltaessa perforanttisuonet pyritään paikantamaan käyttäen dopplertutkimusta, tietokonetomografiaa, magneettiangiografiaa tai lämpökuvausta (lämpökamera). Verisuonien tarkka paikantaminen mahdollistaa leikkauksen yksilöllisen suunnittelun ja»free style» kielekkeiden kehittämisen tavanomaisten kielekkeiden vaihtoehdoiksi. Kielekkeen valintaan vaikuttavia tekijöitä on 988 E. Tukiainen ja S. Suominen

3 Tyyppi I Tyyppi II Tyyppi III Tyyppi IV Tyyppi V Musculus tensor fasciae latae Musculus gracilis Musculus gluteus maximus Musculus sartorius Musculus latissimus dorsi Kuva 1. Lihaskielekkeiden luokittelu verenkierron perusteella, Mathes Nahain mukaan Tyyppi A Tyyppi B Tyyppi C Kuva 2. Faskiokutaanisten kielekkeiden verenkierto Mathes Nahain mukaan. esitetty taulukossa 2. Kieleke valitaan niin, että se sisältää leikkauskohteesta puuttuvia kudoskomponentteja, kuten ihoa, subkutaanikudosta, faskiaa, lihasta, jännettä, hermoa tai luuta tai näiden yhdistelmiä. Kudossiirteen valintaan vaikuttavat kudospuutoksen sijainti, koko ja muoto, tarve jonkin toiminnon palauttamiseen (jänne, lihas) sekä se, pyritäänkö siirteen käytöllä samalla myös infektion torjumiseen tai luutumisen edistämiseen ja onko tarkoituksena antaa sädehoitoa leikkauksen jälkeen. Jos tavoitteena on alueen tai raajan verenkierron parantaminen, se tulee ottaa huomioon kielekettä valittaessa. Esimerkiksi iskeemisen alaraajan kudospuutoksen korjauksessa voidaan Kudoskielekkeet rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian arkea käyttää kielekettä, jonka verenkierto on vilkas ja joka siten auttaa osaltaan pitämään verisuoniohitusta (esim. femoropedaalinen valtimo-ohitus) avoinna. Joskus kieleke valitaan niin, että sen valtimo toimii samalla raajan valtimosiirteenä. Kyynärvarsikielekkeen värttinävaltimo voi korvata esimerkiksi traumassa vaurioituneen valtimon. Lihaskielekkeitä valittaessa otetaan huomioon lihaksen koko ja muoto, varren pituus, läpimitta ja varren valtimon mahdollinen verisuonisairaus. Lisäksi huomioidaan perustaudin ja kielekeleikkauksen vaatimukset leikkausasennon suhteen sekä lihaksen poistosta aiheutuva haitta (voiman tai liikkeen rajoitus) sekä muut otto 989

4 Taulukko 2. Kudoskielekkeen valintaan vaikuttavat tekijät. Kudospuutoksen etiologia, sijainti, koko ja syvyys Rekonstruoitavat kudoskomponentit (iho, subkutaanikerros, faskia, lihas, luu) Ympäröivän kudoksen laatu (infektio, tulehdus, sädehoito) Paikallisen verenkierron tila (diabetes, verisuonisairaus) Haavan paranemisedellytykset Käytettävissä olevat ottokohdat, vartalon muoto Potilaan yleistila (kardiovaskulaarinen tila) Potilaan ikä (kasvuikäiset, vanhukset) kohdan komplikaatiot (esim. tyrän riski, kun suoraa vatsalihasta otetaan kielekkeeksi). Myös kielekkeen ottokohtaan syntyvä puutos ja arpi otetaan huomioon kielekettä valittaessa. Esimerkiksi ns. kiinalaisen kyynärvarsikielekkeen (radial forearm flap) käyttö akillesalueen puutoksen hoidossa tarjoaa erinomaista liukukudosta ja ihoa paljaan tai rekonstruoidun jänteen peitoksi, mutta ottokohtaan ranteen volaaripuolella jää helposti häiritsevä ihonsiirtoarpi, joka on esteettisesti haittaava ja vaikeasti peitettävissä (taulukko 3). Toisaalta se on varsin luotettava kieleke, sen verenkierto on muuttumaton, eikä valtimosairaus yleensä vaikeuta ratkaisevasti kielekkeen käyttöä. Se on edelleen Taulukko 3. Tavallisimmat käytössä olevat mikrokirurgiset kielekkeet. Ihon ja subkutaanikerroksen kielekkeet kyynärvarsikieleke (radial forearm flap, RFA) anterolateraalinen reisikieleke (anterolateral thigh flap, ALT) olkavarsikieleke (lateral arm flap) skapulaarikieleke nivuskieleke (groin flap) Lihaskielekkeet latissimus dorsi gracilis tensor fasciae latae rectus abdominis Luukielekkeet pohjeluu suoliluun harjun etuosa lapaluun ulkoreuna Muut varvassiirre vatsapaita ohutsuoli amputoidusta raajasta saatava kieleke käytössä esimerkiksi eräissä pään ja kaulan tuumoreiden korjauksessa, jolloin tarvitaan ohutta, muotoiltavaa ja luotettavaa kielekettä. Siihen kuuluvat suonet, valtimo ja laskimot, ovat läpimitaltaan riittävän suuria ja varsi on pitkä Avomurtumien hoito Vaikeat avomurtumat hoidetaan ortopedin ja plastiikkakirurgin yhteistyöllä tapaturmakeskuksissa, joissa on riittävä päivystysvalmius. Suuren vammaenergian aiheuttama avomurtuma edellyttää aina päivystysleikkausta. Haava puhdistetaan kirurgisesti, tehdään tarvittaessa lihaskalvojen halkaisut (faskiotomiat) ja kiinnitetään murtuma. Sääri- ja reisiluun diafyysin murtumien kiinnityksessä käytetään nykyisin yhä useammin kairattua ydinnaulaa. Ydinnaulaus edellyttää leikkauksen tekemistä 6 8 tunnin kuluessa vammasta ja varmuutta asianmukaisesta, radikaalista haavakirurgiasta; likaa, vierasesineitä tai kuollutta kudosta ei saa jäädä haavaan komplikaatioita aiheuttamaan. Ulkoista kiinnitystä käytetään eräissä niveleen ulottuvissa tai metafyysialueen murtumissa, vaikeasti kontaminoituneissa vammoissa tai tilanteissa, joissa potilaan muut vammat tai huono yleistila eivät salli muiden menetelmien käyttöä (kuvat 3 ja 4). Näissäkin tapauksissa haavakirurgia, faskiotomiat ja murtuman stabilointi ovat välttämättömiä lisävahinkojen estämiseksi (»damage control surgery»). Vammaa seuraavina tunteina erityisesti lihakset turpoavat. Tähän on varauduttava tekemällä tarvittaessa vamma-alueelle kaikkien lihasaitioiden faskiotomia ja riittävä ihon pitkittäinen avaus. Faskia-aitio-oireyhtymä kehittyy nopeasti nuorille, lihaksikkaille miehille, ja sen oireet (lihasten iskeeminen kipu ja pareesi) voivat jäädä huomaamatta, varsinkin jos potilas on tajuton tai hänellä on epiduraalipuudutus. Avomurtumissa haava jätetään tavallisesti sulkematta, koska kiristyksellinen sulku voi johtaa kudoskuolioon ja infektioon. Ensivaiheessa haava pidetään kosteana ja tarvittava kielekerekonstruktio tehdään seuraavien päivien aikana (taulukko 4). Nykyisen käsityksen mukaan faskiokutaaniset ja lihaskielekkeet ovat yhtä hy 990 E. Tukiainen ja S. Suominen

5 A B C D E Kuva 3. Proksimaalisen avosäärimurtuman hoito. A) Tilanne haavanpuhdistusleikkauksen jälkeen. B) Luupuutos korjattu suoliluun harjusta otetuilla mikrovaskulaarisella siirteellä, hohkaluusiirteillä ja lyhentämällä. C) Pehmytkudospeittona mikrovaskulaarinen m. latissimus dorsi kieleke, jonka päälle levitetään ihonsiirteet. D) Sääriluun lyhennys ja proksimaalinen kulmavirhe korjataan Ilizarovin menetelmällä. Venytys tehtiin vamma-alueen alapuolelta. E) Lopputilanne. A B Kuva 4. A) Kyynärvarren avomurtuma, jossa on sekä luu- että pehmytkudospuutos. B) Tilanne puhdistusleikkauksen jälkeen. C) Pohkeesta nostetaan iho-lihaskielekettä, jossa on pohjeluun keskiosa ja perforantin varassa ihosaareke. D) Kieleke paikallaan kyynärvarressa. C D viä kudospeitteitä avomurtumissa (luutuminen, infektiot, kielekkeiden onnistuminen ym.), ja kieleke valitaankin puutoksen koon ja muodon perusteella (Yazar ym. 2004). Myös tarvittavan kielekkeen verisuonivarren pituus ja läpimitta sekä ottokohtaan syntyvä mahdollinen haitta vaikuttavat valintaan. Pintakudosten laajoihin puutoksiin käytetään faskiokutaanisia kielekkeitä, ja syvät ontelot täytetään mieluiten lihaskielekkeillä. Puutoksen peittämiseen tarvittava kudos valitaan puutosalueen koon ja paikan mukaan siten, että ensin harkitaan paikallista, Kudoskielekkeet rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian arkea sitten varrellista ja lopulta mikrokirurgista kielekettä. Pirstaleiseen avomurtumaan liittyviä pehmytkudos- ja luupuutoksia sekä uhkaavaa luutumishäiriötä voidaan hoitaa torakodorsaalisuonistoon perustuvilla kielekkeillä. Ne voivat sisältää ihoa ja subkutaanikudosta, latissimus dorsi- tai serratuslihasta sekä lapaluun lateraalireunan luun (Lin ym. 2006). Tämä verisuonittunut luukappale voi olla 1 x 2 x 8 10 cm:n kokoinen, ja sen on todettu nopeuttavan pirstalemurtuman luutumista. 991

6 Taulukko 4. Tavallisia kielekerekonstruktioiden aiheita. Rintarekonstruktio varrellinen latissimus dorsi kieleke mikrokirurgiset vatsakielekkeet (TRAM, DIEP tai SIEA) Säären avomurtumat varrelliset: gastrocnemius-, soleus- ja suralis kielekkeet Suusyöpä (paikalliset kielekkeet, ALT, kyynärvarsikieleke, pohjeluu) Akillesalue (suralis, kaksikantainen ihokieleke, ALT-mikro, gracilis) Polviproteesin haavakomplikaatiot Lantion alueen painehaavat Ihosyövät; paikalliset kielekkeet Kasvohermohalvaus, hartiapunosvaurio, toiminnalliset lihaskielekkeet Pehmytkudossarkoomat Alaraajan replantaatiot ja amputaatiotyngän korjaukset Yläraajan vammoihin verrattuna alaraajan traumaattiset amputaatiot ovat harvinaisia. Niiden syynä on tavallisesti murskavamma, kun taas terävät irti leikkautumiset ovat harvinaisia. Pehmytkudosta ja luuta murskaantuu laajasti, ja replantaatio johtaa huomattavaan lyhentymiseen ja raajojen väliseen pituusepäsuhtaan. Siksi replantaatio on harvoin aiheellinen näissä vammoissa. Poikkeuksena ovat molemminpuoliset traumaattiset sääriamputaatiot (Tukiainen ym. 1999), jolloin lyhentymä voidaan sallia molemmissa alaraajoissa tai vain yksi raaja on mahdollista pelastaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa voidaan parempi raaja istuttaa parempaan tynkään ja tarvittaessa myös ristikkäin (ns. heterotooppinen replantaatio). Toisinaan tyngän pituutta voidaan lisätä amputaation yhteydessä plastiikkakirurgisella kielekerekonstruktiolla. Trauman tai tuumorin vuoksi tehty amputaatio saattaa johtaa tilanteeseen, jossa luun pituus olisi riittävä mutta pehmytkudospeitto jää huonoksi. Tällöin tyngän pituus voidaan säilyttää kielekerekonstruktiolla. Murskaantunut, replantaatioon kelpaamaton raaja tai tuumorin takia amputoidun raajan distaaliosa saattaa tarjota hyvän mikrokirurgisen kielekkeen tyngän peitoksi. Kroonisissa amputaatiotyngän pehmytkudosongelmissa (infektio, arvet, fistelit) voidaan pehmytkudosrekonstruktio tehdä käyttäen mikrokirurgista latissimus dorsi- tai ALT-kielekettä (kuva 5) (Tukiainen ym. 2002). Tavallisesti on kyse polvinivelen säilyttämisestä, kun reisiamputaatio on uhkaamassa ilman pehmytkudoskorjausta. Luupuutosten hoito Luupuutosten etiologiana on trauma, infektio, tuumorin poisto, synnynnäinen puutos tai synnynnäinen valenivel. Yli 4 6 cm:n luupuutosta pidetään yleisesti mikrokirurgisen luusiirteen käytön aiheena, koska tavanomaiset menetelmät eivät johda luutumiseen tai hoito kestää liian kauan, varsinkin jos raajan verenkierto tai A B C Kuva 5. Reisitynkä ja latissimus dorsi kieleke. A) Huonosti parantunut säären amputaatiotynkä diabeetikolla. B) Potilaalle on tehty haavanpuhdistusleikkaus, peitto mikrokirurgisella latissimus dorsi iho-lihaskielekkeellä ja anastomoosit on tehty polven yläpuolelle, jossa on avoimet suonet. C) Tilanne vuoden kuluttua. 992 E. Tukiainen ja S. Suominen

7 alueen pehmytkudospeitto ovat huonot (Yazar ym. 2004). Pitkien luiden diafyysipuutosten hoidossa käytetään pohjeluusiirrettä joko yksinkertaisena (olkaluu, kyynärluu, värttinäluu ja usein sääriluu) tai joskus kaksinkertaisena (reisi- tai sääriluu) (Kremer ym. 2006). Isojen, kantavien luiden metafyysialueen tai nivelen seudun puutoksissa käytetään myös mikrokirurgista suoliluun harjun siirrettä. Myös Ilizarovin menetelmä, asteittainen luunpidennystekniikka, on käytössä. Se voidaan tarvittaessa yhdistää muihin menetelmiin. Tavallisimmin hoidetaan pehmytkudospuutos lihas- tai faskiokutaanisella kielekkeellä ja pehmytkudostilanteen rauhoittumisen jälkeen aloitetaan luupuutoksen korjaus»bone transport» menetelmällä, jolloin luun alkuperäinen pituus säilytetään ja luusegmenttiä siirretään puutoksen ylä- tai alapuolelta 0,5 1 mm päivässä. Venytyskohtaan muodostuu uutta luuta, ja puutos saadaan vähitellen kurotuksi kiinni. Kasvojen luupuutoksissa käytetyimpiä kielekkeitä ovat pohjeluu ja suoliluun harju, mutta yläleuan defekteissä myös lapaluu voi olla käyttökelpoinen. Kaikkiin luukielekkeisiin voidaan ottaa mukaan myös lihasta tai ihoa, mieluummin kukin kudoskomponentti oman perforanttinsa varassa, jotta komponentit on helpompi asetella oikeille paikoilleen kolmiulotteisesti. Avaskulaarinen luunekroosi on yksi mikrokirurgisten luusiirteiden käytön aihe. Luunekroosit havaitaan nykyisin aikaisempaa varhaisemmin magneettikuvauksella, ja ne ovat osoittautuneet luultua yleisemmiksi. Valituissa tapauksissa luunekroosi hoidetaan vaskulaarista luusiirrettä käyttäen. Reisiluun pään avaskulaarisessa nekroosissa pää tyhjennetään hohkaluusta, ja tilalle asetetaan hohkaluusiirrettä sekä saman raajan säärestä otettu mikrovaskulaarinen pohjeluusiirre, joka viedään ison sarvennoisen alapuolelta reisiluun kaulan kautta reisiluun päähän. Telaluun avaskulaarinen nekroosi voidaan tarvittaessa hoitaa suoliluun harjusta otettua mikrovaskulaarista siirrettä käyttäen, jolloin kokoon painuva telaluu korvataan elävällä luukappaleella. Samalla on tehtävä nilkan jäykistys, mutta pituus säilytetään. Kudoskielekkeet rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian arkea Luutuumoreiden hoidossa tarvitaan joskus pehmytkudoskielekkeitä, jos radikaalin resektion jälkeen tuumoriproteesi tai allografti jää vaille kunnollista pehmytkudospeittoa. Alaraajan iskemiaan ja diabetekseen liittyvät kudospuutokset Iskeemisen alaraajan kudospuutosten korjaaminen edellyttää hyvää yhteistyötä verisuoni- ja plastiikkakirurgian välillä. Pieni osa kriittiseen alaraajaiskemiaan liittyvistä kudospuutoksista vaatii parantuakseen sekä valtimorekonstruktion että mikrovaskulaarisen kudoskielekkeen. Iskemian tai neuropatian aiheuttama perifeerinen haava vaatii parantuakseen peiton elävällä kudoksella. Tavanomaiset paikalliset tai varrelliset kielekkeet eivät kuitenkaan tavallisesti menesty näissä huonosti verisuonittuneissa raajoissa. Tällöin ainoa vaihtoehto proksimaaliselle amputaatiolle on yhteisleikkaus, jossa tehdään sekä femorodistaalinen verisuoniohitus että mikrovaskulaarinen kielekerekonstruktio (kuva 6). Potilaan sopivuus toimenpiteeseen on erityisen tärkeä seikka. Huono yleistila (ASA-luokka III tai IV), yli 10 cm:n läpimittainen haava sekä kantaluun osteiitti näyttivät ennustavan amputaatiota HYKS:n aineistossa (Tukiainen ym. 2006). Vatsanpeitteiden puutokset Vatsanpeitteiden puutokset ovat seurausta infektioista, tuumorin poistoista tai vatsan alueen katastrofeista. Viimeksi mainittujen seurauksena vatsaonteloa ei ole voitu sulkea, viskeraaliset elimet on peitetty ihosiirteillä ja on kehittynyt jättityrä. Vatsanpeitteiden puutosten korjauksessa käytetään omia kudoksia ja tarvittaessa tekomateriaaleja (erilaiset verkot), jos puutos ei ole suljettavissa haavan reunoja lähentämällä. Vatsanpeitteiden faskiakerrosten diskisio (»component separation» tekniikka) ja lähikielekkeet ovat ensimmäiset vaihtoehdot. Jos ne eivät ole käytettävissä tai jos ne eivät riitä peittämään puutosaluetta, voidaan käyttää mikrokirurgista kielekettä. Tavallisesti käytetään reiden etulateraaliosista otettavaa tensor fasciae latae (TFL) 993

8 A B C D Kuva 6. A) Iskeeminen kuolio diabeetikon jalkaterässä pienamputaation revision jälkeen. B ja C) Potilaalle on tehty femorodistaalinen verisuoniohitus laskimosiirteellä, joka on yhdistetty suoraan latissimus dorsin valtimoon. Lihas peittää puutoksen. D) Lopputilanne kolmen kuukauden kuluttua. kielekettä, joka sisältää lihaksen, faskiaa, subkutaanikerrosta ja ihoa. Kieleke voi olla jopa cm pitkä ja cm leveä. Se voidaan ottaa selkä- tai kylkiasennossa, eikä sen otosta jää merkittävää toiminnallista haittaa (kuva 7). Funktionaalisena kielekkeenä on käytetty neuromikrovaskulaarista latissimus dorsi iho-lihaskielekettä, jonka hermo on yhdistetty vatsanpeitteiden motoriseen hermohaaraan. Lihas supistuu, kun vatsalihakset supistuvat. Rekonstruktiometetelmän valintaan vaikuttavat potilaan yleistila ja perussairaudet, puutosten koko ja sijainti, käytettävissä olevat menetelmät ja infektioriski. Kontaminaatiotapauksissa (fistelit, stooma) on usein viisasta välttää vierasesineiden (verkko) käyttöä ja valita menetelmä, jossa rekonstruktio tehdään käyttäen riittävän vahvaa ja elinkykyistä omaa kudosta. Korjausleikkauksen ajoitus, sulkumenetelmän valinta ja mahdolliset muut samanaikaiset (fistelien tai avanteiden vaatimat) toimenpiteet edellyttävät hyvää yhteistyötä gastrokirurgin kanssa (Nozaki ym. 2005) Rintakehän seinämän puutokset Rintaontelon seinämän puutokset ovat tavallisesti infektion, tuumorin tai sädehoidon aiheuttamia. Infektiossa ja osteoradionekrooseissa kelvoton kudos poistetaan, tarvittaessa toistetulla puhdistusleikkauksella. Tuumoritapauksissa puutos syntyy siten, että kaikki rintakehän kerrokset poistetaan radikaalisti riittävän tervekudosmarginaalin saavuttamiseksi. Resekoitu rintakehän seinämä saadaan tukevaksi käyttämällä polypropyleeniverkkoa ja kylkiluusiirteitä. Stabiloitu rintakehän seinämä peitetään kielekkeellä (Knoetgen ym. 2005). Rintalastan alueen puutokset ovat tavallisesti seurausta sternotomian jälkeisestä infektiosta tai kondrosarkooman resektiosta. Alueen korjauksessa käytetään ensisijaisesti vasikielekkeitä kuten rintalihasta, leveää selkälihasta tai vatsapaitaa. Kookkaat lateraaliset, torakoabdominaaliset tai»fore quarter» amputaation jälkeen ilmenevät puutokset voidaan peittää isolla mikrovaskulaarisella TFL-kielekkeellä (kuva 8). A B C Kuva 7. A) Rintalastan kondrosarkooma on poistettu radikaalisti. B) Stabiliteetti on saavutettu käyttämällä kaksinkertaista verkkoa ja luusementtiä. C) Pehmytkudosrekonstruktio tensor fascia latae kielekkeellä 994 E. Tukiainen ja S. Suominen

9 A B C Kuva 8. A) Vatsanpeitteiden puutos tuumorin poiston jälkeen. B) Potilaalle on tehty rekonstruktio mikrokirurgisella tensor fasciae latae kielekkeellä ja anastomoosit nivuksen suoniin. C) Ihonsiirre kielekkeen ottokohdassa. Tähän voidaan ottaa mukaan suora tai ulompi reisilihas, jos tarvitaan lihaskudosta täyttämään empyeman jälkeen pleuraonteloa tai peittämään suljettua fistelialuetta (Tukiainen ym. 2003). Rintarauhasen rekonstruktiot on esitetty toisaalla tässä numerossa (Jahkola ym.). Pään ja kaulan puutokset Pään ja kaulan ihossa esiintyy runsaasti erityyppisiä kasvaimia, ja vaikka iäkkäillä ihon ylimäärä saattaa sallia suurenkin puutoksen suoran sulun, joudutaan usein käyttämään paikallisia transpositio- tai rotaatiokielekkeitä riittävän marginaalin varmistamiseksi. Kasvojen alueella esteettinen tulos on luonnollisesti tärkeää, minkä vuoksi pyritään käyttämään lähialueen kudoksia, jotta ihon väri pysyisi yhtenäisenä. Esimerkiksi nenän alueella on vähän ylimääräistä ihoa ja paikalliset vaihtoehdot ovat edelleen parhaita, jos puutos ei ole suuri. Kaksiliuskainen kieleke tai Rintalan»advancement»-kieleke nenänselästä ovat käyttökelpoisia. Isompiin puutoksiin voidaan käyttää varrellisia kielekkeitä otsasta, leuan alta (submentaalikieleke), kaulasta (supraklavikulaarikieleke) tai rintakehästä (deltopektoraalikieleke). Submentaalikieleke on työläs preparoida mutta käyttökelpoinen. Se voidaan nostaa joko fasiaalisuonien varassa tai retrogradisesti nasolabiaalisuonten varassa, jolloin se yltää koko posken ja nenänkin alueelle. Laajojen syöpäresektioiden jälkeisessä hoidossa mikrokirurgiset kielekkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa, nimenomaan suuontelon, nielun ja silmäkuopan alueiden (Thoma ja Levis 2005) sekä kallonpohjan kasvaimia (Gullane ym. 2005) hoidettaessa (kuva 9). Tämän alueen rekonstruktiot ovat niin moninaisia, että niitä A B Kuva 9. Tuumorin poiston jälkeinen rekonstruktio mikrovaskulaarisella ALT-kielekkeellä. Kudoskielekkeet rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian arkea 995

10 A B Kuva 10. Sama kieleke voidaan nostaa eri tavoilla. Anterolateraalinen reisikieleke (ALT) A) perforanttikielekkeenä, B) muskulokutaanisena, C) jaettuna kahden perforantin varaan ja D) toiminnallisena motorisesti hermottuneena kielekkeenä. C D ei voi tässä käsitellä yksityiskohtaisesti. Pään ja kaulan rekonstruktiossa tarvitaan usein ohutta joustavaa kudosta, ja kyynärvarsikieleke on käytetyin ratkaisu tällä alueella. Anterolateraalinen reisikieleke on viime vuosina tullut kuitenkin suositummaksi monimuotoisuutensa (kuva 10) ja ottokohdan edullisuuden takia. Silmäkuopan tai kallon peittämisessä ohut iso lihaskieleke ja ihonsiirto antavat hyvän, ohuen, alustastaan liikkumattoman peitteen. Luupuutoksissa käytetyimpiä ratkaisuja ovat verisuonittunut pohjeluu tai suoliluun harja. Pään ja kaulan tuumoritapauksissa potilaat ovat usein monisairaita. On hyvä pitää mielessä rekonstruktiiviset tikapuut ja myös paikalliset vaihtoehdot, esimerkiksi ohimolihas, nasolabiaalikielekkeet ja submentaalikieleke sekä tietysti tavanomainen varrellinen rintalihas (taulukko 4). Toiminnalliset lihassiirteet Ensimmäiset toiminnalliset lihassiirteet on tehty kasvohermohalvauspotilaille ja Volkmannin kontraktuuran jälkeen kyynärvarren alueelle y d i n a s i a t Paikalliset tai mikrokirurgiset kudoskielekkeet ovat rutiinikäytössä monien kudospuutosten korjauksessa. Ihon ja ihonalaisen kudoksen verenkierron selvittäminen ja perforanttisuonien paikantaminen luovat perustan nykyaikaisten iho-subkutiskielekkeiden valinnalle. Kieleke pyritään valitsemaan niin, että se sopii ominaisuuksiltaan hyvin puutosalueella ja että ottokohtaan syntyvä haitta on vähäinen ja suhteessa hoidettavaan puutokseen. Usein kieleke voidaan nostaa puutoskohdan lähialueilta kielekkeeseen tulevien suonten varassa. Jos tämä ei ole mahdollista, turvaudutaan mikrokirurgisiin siirteisiin, jolloin kieleke nostetaan etäämpää ja sen laskimo ja valtimo ommellaan vastaanottaviin suoniin. 996 E. Tukiainen ja S. Suominen

11 sormien koukistuksen aikaansaamiseksi. Pysyvän kasvohermohalvauksen hoidossa paras tulos saavutetaan kaksivaiheisella leikkauksella, jossa terveen puolen kasvohermosta uhrataan muutama poskihaara ja näihin kiinnitetään suralishermosiirre, joka tunneloidaan sairaalle puolelle. Noin puolen vuoden kuluttua hermo on kasvanut siirteen läpi, ja toisessa leikkauksessa siihen yhdistetään motorisesti hermottunut gracilis tai latissimus, joka asennetaan muodostamaan hymyä. Myös paikallisilla vaihtoehdoilla, kuten temporalis- tai masseter transpositioilla saadaan aikaan hymyilykyky, vaikka nämä lihakset eivät ole yhtä vahvoja kuin gracilis. Yläraajojen alueella hermopunosvaurion tai muun trauman jälkeen voidaan transponoida latissimus olkavarren alueelle kyynärnivelen fleksion tai ekstension aikaansaamiseksi. Sormien toimintaa varten kyynärvarren alueelle tarvitaan mikrovaskulaarinen motorisesti hermottunut lihas, esimerkiksi gracilis. Virtsarakon puuttuvaa supistusvoimaa voidaan korjata latissimus dorsilla, jonka hermo yhdistetään alavatsaan tulevaan motoriseen intercostalikseen. Näin rakko saadaan supistumaan oikea-aikaisesti (Ninkovic ym. 2003). Lopuksi Tulevaisuudessa pehmytkudosten ja luun kasvutekijät ja kudosteknologia muuttavat varmasti hoitokäytäntöjä. On luultavaa, että niiden käyttö tullaan yhdistämään autograftikielekkeiden käyttöön paranemisen nopeuttamiseksi ja ottokohdan puutoksen pienentämiseksi. Elinsiirtojen tapaan myös rekonstruktiivisessa kirurgiassa on käytetty allograftisiirteitä. Niillä on rekonstruoitu puuttuvia yläraajoja, ja myös ensimmäinen kasvojensiirto on suoritettu. Näihin toimenpiteisiin liittyy kuitenkin hankalia hylkimisreaktiota varsinkin verisuonten endoteelin ja ihon osalta sekä eettisiä ongelmia. Toistaiseksi nämä siis ovat vielä erikoistapausten kokeellisia hoitomuotoja. Oman elimistön siirteet tulevat säilyttämään paikkansa tapaturma- ja tuumorikirurgiassa. Kirjallisuutta Gullane PJ, Lipa JE, Novak CB, Neligan PC. Reconstruction of skull base defects. Clin Plast Surg 2005;32: Kim JY, Subramanian V, Yousef A, Rogers BA, Robb GL, Chang DW. Upper extremity limb salvage with microvascular reconstruction in patients with advanced sarcoma. Plast Reconstruct Surg 2004;114: Knoetgen J, Johnson Craig H, Arnold P G. Reconstruction of the chest. Kirjassa: Mathes SJ, Heinz VR, toim. Plastic Surgery, 2. painos. Saunders 2005, s Kremer T, Bickert B, Germann G, Heitman C, Sauerbier M. Outcome assessment after reconstruction of complex defects of the forearm and hand with osteocutaneous free flaps. Plast Reconstr Surg 2006;118: Lin CH, Mardini S, Wei FC, Lin YT, Chen CT. Free flap reconstruction of foot and ankle defects in pediatric patients: long-term outcome in 91 cases. Plast Reconstr Surg 2006(a);117: Lin CH, Wei FC, Lin YT, Yeh JT, Rodriguez Ede J, Chen CT. Lateral circumflex artery system: warehouse for functional composite free-tissue reconstruction of the lower leg. J Trauma 2006(b);60: Mathes S, Hansen S L. Flap classification and applications. Kirjassa: Mathes SJ, Heinz VR, toim. Plastic Surgery, 2. painos. Saunders 2005, s Ninkovic M, Stenzl A, Schwabegger A, Bartsch G, Prosser R, Ninkovic M. Free neurovascular transfer of latissimus dorsi muscle for the treatment of bladder acontractility; II. Clinical results. J Urol 2003;169: Nozaki M, Sasaki K, Huang T. Reconstruction of the abdominal wall. Kirjassa: Mathes SJ, Heinz VR, toim. Plastic Surgery, 2. painos. Saunders 2005, s Ozkan O, Ozgentas HE, Islamoglu K, Bortug N, Bigat Z, Dikici MB. Experiences with microsurgical tissue transfer in elderly patients. Microsurgery 2005;25: Serletti JM, Higgins JP, Moran S, Orlando GS. Factors affecting outcome in free-tissue transfer in the elderly. Plast Reconstr Surg 2000;106: Serletti JM. Current trends in pediatric microsurgery. Clin Plast Surg 2005; 32: Thoma A, Levis C. Oromandibular reconstruction after cancer research. Clin Plastic Surg 2005;32: Tukiainen E, Suominen E, Asko-Seljavaara S. Replantation, revascularization and reconstruction of both legs after amputation. J Bone Joint Surg Am 1994;76: Tukiainen E, Saray A, Kuokkanen H, Asko-Seljavaara S. Salvage of major amputation stumps of the lower extremity with latissimus dorsi free flaps. Scand J Plast Rec Surg Hand Surg 2002:36: Tukiainen E, Popov P, Asko-Seljavaara S. Microvascular reconstructions of full-thickness oncological chest wall defects. Ann Surg 2003;238: Tukiainen E, Kallio M, Lepäntalo M. Advanced leg salvage of the critically ischemic leg with major tissue loss by vascular and plastic surgeon teamwork. Ann Surg 2006;244: Wechselberger G, Ninkovic M, Pelzl P, Schoeller T. Free functional rectus femoris muscle transfer for reconstruction of knee extension and defect after trauma. J Plast Reconstr Aesthetic Surg 2006;59: Yazar S, Lin CH, Wei FC. One-stage reconstruction of composite bone and soft-tissue defects in traumatic lower extremities. Plast Reconsr Surg 2004;114: ERKKI TUKIAINEN, professori SINIKKA SUOMINEN, LT, erikoislääkäri HYKS:n plastiikkakirurgian klinikka PL 266, HUS 997

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO TYÖKALUJA HAAVANHOIDON HAASTEISIIN HYVINKÄÄ 27.10.2016 PÄIVI SALMINEN-PELTOLA PLASTIIKKAKIRURGI OSASTONYLILÄÄKÄRI HAAVAN LEIKKAUS Infektoituneen/nekroottisen

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

Miten hoitaa mikrovaskulaarisiirteen saavaa potilasta. Heikki Antila Dos. OYL ATOTEK TYKS

Miten hoitaa mikrovaskulaarisiirteen saavaa potilasta. Heikki Antila Dos. OYL ATOTEK TYKS Miten hoitaa mikrovaskulaarisiirteen saavaa potilasta Heikki Antila Dos. OYL ATOTEK TYKS Määritelmä Vapaa siirre = siirre irrotetaan kokonaan lähtöpaikasta Sisältää valtimon ja laskimon, jotka kiinnitetään

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely preoperatiiviset biopsiat leikkauspreparaatti tuorenäyttenä formaliinifiksoidun näytteen käynnistys PAD lausunto Preoperatiiviset

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 A. LAITTEEN KUVAUS Arthrexin olkaluun SuturePlate -levy on matalaprofiilinen lukituslevy- ja ruuvijärjestelmä. SuturePlate-levy on suunniteltu

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

Lantion sarkoomien kirurginen hoito ongelmia odotettavissa?

Lantion sarkoomien kirurginen hoito ongelmia odotettavissa? Lantion sarkoomien kirurginen hoito ongelmia odotettavissa? Toni-Karri Pakarinen, Jyrki Nieminen, Piia Suomalainen, Hannu Kuokkanen, Minna Laitinen TAYS Sarkoomayksikkö, Tekonivelsairaala COXA, TAYS Plastiikkakirurgian

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16

Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16 Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16 A. LAITTEEN KUVAUS Matalaprofiilisissa Arthrex-ruuveissa on kanta, ja ne ovat itsekiertyviä. Ne ovat saatavilla kokonaan tai osittain kierteitettyinä

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis

Lisätiedot

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET

VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET 9000 8000 VAHINKOILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ 7000 6000 5000 4000 3000 7957 7971 7271 7328 7734 7772 2000 1000 0 ILMOITUSVUOSI VUOSINA 2007-2012 RATKAISTUT

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

10 YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS

10 YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS YLEISIMMAT PERUSSAIRAUDET VUOSINA 2008-2010 RATKAISTUISSA KORVATTAVISSA POTILASVAHINGOISSA PERUSSAIRAUS LEIKKAUS TAI ANESTESIA TOIMENPIDE KLIININEN MUU TUTKIMUS- TOIMEN- TAI HOITO PIDE LUKU- MÄÄRÄ YHTEENSÄ

Lisätiedot

KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala

KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala I Yhteissymposium Luentosali 1 II Ortopedia ja traumatologia - Lonkan ja polven nivelrikko Luentosali 1 III IV Suu- ja leuka-,

Lisätiedot

Näytteenotto -ohjeet AI/ND:n varalta

Näytteenotto -ohjeet AI/ND:n varalta Näytteenotto -ohjeet AI/ND:n varalta Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö/ Sari Haikka Patologian tutkimusyksikkö/ Laila Rossow 2.1.2007 1 Verinäyte Pyyhkäisynäyte Yksilöverinäytteet otetaan linnusta

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Verisuoniperäiset alaraajahaavat

Verisuoniperäiset alaraajahaavat Verisuoniperäiset alaraajahaavat Jukka Palokangas Haavalla tarkoitetaan väkivallan aiheuttamaa ihon tai sen alaisen kudoksen äkillistä vioittumaa tai kudososien puutosta tai irtoamista toisistaan ( mukaan

Lisätiedot

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Ville Waris ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lääkärikeskus Ikioma Mikkelin keskussairaala akuutit vammatyypit Pään vammat: aivotärähdys,

Lisätiedot

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Hyvän kipsin ominaisuudet Ei aiheuta ylimääräistä kipua. Tukee vammautunutta raajaa hyvin. Sallii kipsin ulkopuolelle jäävien nivelten liikuttamisen.

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 16.12.2008 Dnro 3602/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen OIKEUS HYVÄÄN HOITOON JA SAIRAANHOITOPIIRIN TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää nilkan luudutuksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. VITALIS HIERONTA BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. Johdanto Friktio eli hankaus on termi, jota käytetään sormenpäillä tehtävästä syväkudoshieronnasta. Friktio on täsmällisiä

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa

Lisätiedot

Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015.

Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015. 1 Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015. Opas antaa tietoa urheilijoille, valmentajille sekä huoltajille

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia 9.11.2012 1.Operatiivinen vai konservatiivinen hoito? 2. Konservatiivisen hoidon toteutus? 3. Ensimmäinen

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE HEINI HEIKKILÄ 2011 SISÄLLYSLUETTELO HÄTÄILMOITUS HÄTÄILMOITUS... 3 KYLKIASENTO... 4 KOLMEN K:N HOITO... 6 RANTEEN SITOMINEN... 8 NILKAN SITOMINEN... 9 POLVEN SITOMINEN...

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

käyttöohjeet PUHDISTAA

käyttöohjeet PUHDISTAA käyttöohjeet PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE peräiset Säärihaavat Painehaavat Palovammat Ihorikot Kirurgiset haavat Traumaat kun hoitotulokset ratkaisevat ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 PolyMem PolyMem

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Tuomo Hassinen KOIRAN NIMI Kurkon Kaiku Tyyne FI37093/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

TEMPUR-MED LEIKKAUSPÖYDÄLLE TARKOITETUT -PATJAT JA -ASENTOTUET. www.tempurmed.fi

TEMPUR-MED LEIKKAUSPÖYDÄLLE TARKOITETUT -PATJAT JA -ASENTOTUET. www.tempurmed.fi TEMPUR-MED LEIKKAUSPÖYDÄLLE TARKOITETUT -PATJAT JA -ASENTOTUET TEMPUR -MATERIAALI MITEN TEMPUR ON ERILAINEN? TEMPUR-MED-PATJALLA MAKAAVAN 70-KILOISEN POTILAAN PAINERASITUSPISTEET PU-PÄÄLLINEN Kaikki TEMPUR-MED

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti

Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti Bariatrisista ja kirurgisista haavoista yleisesti Antti Rahko Vatsaelinkir. EL 20.9.2016 LSHP:n haavakoulutuspäivä Kirurgian ala, jossa ruoansulatuskanavaa muokkaamalla, pyritään ehkäisemään tai hoitamaan

Lisätiedot

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti 1 HAMMASLÄÄKÄRIEN - JA SV-KOODIEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TOIMENPIDELUETTELOSSA MÄÄRÄTTYJEN JA SAIRAUSVAKUUTUKSEN PALAUTUSTAKSASSA MÄÄRÄTTYJEN TOIMENPITEIDEN 1.9.2001 LUKIEN Tutkimukset 201 Tutkimus,

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS Olet tulossa nilkan luudutusleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta sekä nilkan luudutusleikkaukseen liittyvästä hoidosta ja kuntoutumisesta.

Lisätiedot

PIP Dart -laitteet, RetroFusion-ruuvit ja TRIM-IT-laitteet DFU-0107, VERSIO 10

PIP Dart -laitteet, RetroFusion-ruuvit ja TRIM-IT-laitteet DFU-0107, VERSIO 10 PIP Dart -laitteet, RetroFusion-ruuvit ja TRIM-IT-laitteet DFU-0107, VERSIO 10 A. LAITTEEN KUVAUS PIP Dart on väkäpäinen implantti, jonka pituus on 20 35 mm. PIP Dart asetetaan proksimaalisten ja keskimmäisten

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

TANSSIN KINESIOLOGIA. Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK Copyright Pirjo Orell Pirjo Orell

TANSSIN KINESIOLOGIA. Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK Copyright Pirjo Orell Pirjo Orell TANSSIN KINESIOLOGIA Pirjo Orell Fysioterapian lehtori, OAMK 2010 Copyright Pirjo Orell LIHASTOIMINTA Koordinoitu lihastoiminta = lihasten koordinoitu yhteistyö siten, että oikeat lihakset toimivat oikeissa

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

VUOSINA SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET

VUOSINA SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET VAHINKOILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 2011-2016 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 7735 7798 7 954 8089 8 382 8 834 3000 2000 1000 0 ILMOITUSVUOSI VUOSINA 2011-2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Esa Romppanen KOIRAN NIMI Cassu FI24299/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito LT Antti Liukas Lähtökohta Sairaalaan tultu kipujen vuoksi Kipujen taustalta löydetty vaiva, johonka operatiivisella hoidolla odotettavissa apua. Tavoite

Lisätiedot

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Pasi Hälinen KOIRAN NIMI Johka FI35983/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Tulimaan Valo Rekisterinumero FI33062/12 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 22.4.2012 ika 25.7.2015 N

Lisätiedot

Langat, solmut ja haavan sulku Maija Lavonius, LT Gkir el, TYKS. Buzy hands are happy

Langat, solmut ja haavan sulku Maija Lavonius, LT Gkir el, TYKS. Buzy hands are happy Langat, solmut ja haavan sulku Maija Lavonius, LT Gkir el, TYKS Buzy hands are happy I can recognize a good surgeon, not by how he cuts, but how he sews (Johan Mikulicz-Radecki, 1850-1905) Haavan sulun

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Riikka Eskelinen KOIRAN NIMI Big Bugbear's Alvin PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi

Lisätiedot