PLASTIIKKAKIRURGIA
|
|
- Kimmo Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PLASTIIKKAKIRURGIA Vastuuhenkilö: Professori Erkki Tukiainen KLL/ Plastiikkakirurgian klinikka, Töölön sairaala, Topeliuksenkatu 5, PL 266, HUS Puh. (09) , Tavoitteet Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Koulutuksen tavoitteena on itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden spesialiteettien kanssa kykenevä plastiikkakirurgi. Koulutuksessa korostetaan hyvän potilas-lääkärisuhteen merkitystä. Plastiikkakirurgian erikoislääkärin tulee kyetä toimimaan alansa erikoislääkärin tehtävissä siten, että hän: hallitsee alan diagnostiset menetelmät kykenee laatimaan plastiikkakirurgisen potilaan hoitosuunnitelman ja informoimaan potilasta hallitsee palovammapotilaan hoidon hallitsee leikkausindikaatioiden ja leikkauskelpoisuuden arvioinnin hallitsee leikkausmenetelmän valinnan ja preoperatiivisen hoidon kykenee suoriutumaan itsenäisesti plastiikkakirurgiaan kuuluvasta elektiivisestä ja päivystysleikkaustoiminnasta hallitsee postoperatiivisen jälkihoidon sekä potilaan kuntoutuksen kykenee arvioimaan hoitotuloksia tieteellisin menetelmin ja kykenee osallistumaan oman alansa kehittämiseen ja suunnitteluun. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutuksen kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus Peruskirurgian käytännön koulutus: Käytännön koulutusta annetaan kaikilla kirurgian yhdeksällä erikoisalalla. Plastiikkakirurgian vaatimukset peruskirurgian jaksolla ovat seuraavat: haavan reviisio ja suturaatio kasvovamman monikudosvamman ensihoito palovammapotilaan ensihoito ihonsiirto pieni palovammaleikkaus ihokasvaimen poisto suorasulku kieleke ja ihonsiirto. Eriytyvä koulutus (3 v) Plastiikkakirurgian koulutus suoritetaan peruskirurgian koulutuksen jälkeen yliopistosairaaloissa, pääasiassa Suomessa. Kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa on plastiikkakirurgian koulutusohjelma. Helsingissä on mahdollisuus hankkia monipuolisin plastiikkakirurgian koulutus, joten suositellaan, että harvinaisempien sairauksien kirurgisen hoidon oppimiseksi muualla Suomessa erikoistuva palvelee Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vähintään 4 6 kk. 3 6 kk plastiikkakirurgian koulutuksesta voi suorittaa käsi-, verisuoni-, lastenkirurgian
2 alalla, suu-leukakirurgiassa korvatautien klinikassa. Vastuuhenkilön päätöksellä osan koulutuksesta voi suorittaa muulla operatiivisella alalla. Erikoistuvan tulee omaksua teoreettiset tiedot ja käytännön dot seuraavilla plastiikkakirurgian alueilla: plastiikkakirurgian historia haavan paraneminen ihonsiirron periaatteet ja tekniikka iho- ja lihaskielekkeiden periaatteet, fysiologia (kehon vaskulaariset territoriot) ja käytännön suoritus mikrokirurgian periaatteet ja tekniikka: replantaatio, perifeeriset hermojen (plexus brachialis, kasvohermo ja raajahermot) ja lymfasuonten kirurgian, vapaat mikrovaskulaariset kudossiirteet (free flap) endoproteesit, implantit ja alloplastiset materiaalit kudosvenyttimen (tissue expansion) periaatteet ja tekniikka palovammat pään ja kaulan anatomia, halkioiden ja muiden kasvojen epämuodostumien ilmentymät ja embryologia kraniofakiaalikirurgian ja halkioiden kokonaishoidon periaatteet kasvovammat, kasvojen rekonstruktiot ja korjaava kirurgia: silmäluomi- ja muiden kasvojen alueiden rekonstruktiot; rhinoplastia; korvalehden korjaava kirurgia; blefaroplastia ja kasvojen kohotus (face lift), kasvohermohalvauksen korjaava kirurgia ihotuumorit: diagnostiikka ja hoito; hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet, vaskulaariset malformaatiot, -vartijaimusolmuketekniikka pehmytkudossarkoomien diagnostiikan ja hoidon periaatteet tietyt imusolmuke-evakuaatiot (radical neck dissektio, kainalon-, nivuspeen ja iliacaalueen dissektio) pään ja kaulan alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoperiaatteet ja rekonstruktiot vartalon alueen rekonstruktiivinen ja muovaava kirurgia: painehaavauma; rintakehän ja vatsan alueen syvän defektin rekonstruktio; abdominoplastia ja vartalon muotovirheen korjaaminen (body coutouring) rintarauhasen kirurgian periaatteet ja tekniikka: rintasyövän kirurgisen hoidon periaatteet, rintarekonstruktio, mammaplastia ja rintarauhasen esteettinen kirurgia genitourinaarisen plastiikkakirurgian periaatteet ja tekniikka käden anatomia, tutkiminen ja käsikirurgian yleiset periaatteet ja tekniikka: käden tuumorit ja käsivamman hoito, osteosynteesit, jänne- ja hermo-rekonstruktiot, vapaat mikrokirurgiset siirteet yläraajaan alaraajan anatomia, tutkiminen ja vamman sekä tuumorikirurgian periaatteet ja tekniikka: krooninen alaraajahaava, akuutti komplisoitunut vamma, osteosynteesit ja eksternifiksaatio, jalkaterän pehmytkudosten rekonstruktio, vapaat mikrokirurgiset siirteet alaraajaan; makromikro-vaskulaarisen verisuonikirurgian periaatteet lymphedeman hoito. Tiettyjen harvinaisten sairauksien hoidon kohdalla kuten halkiot, kraniofakiaalikirurgia, vaikeiden palovammojen hoito, sarkoomakirurgia ja vaativat mikrokirurgiset rekonstruktiot erikoistuva ei saavuta valmiutta hoitaa näitä sairauksia itsenäisesti, vaan ainoastaan perehtyneisyyden hoitoperiaatteisiin. Esteettisen kirurgian koulutus yliopistosairaalassa ei ole tarpeeksi monipuolinen. Erikoistuvalle järjestetään mahdollisuus hankkia valmiudet itsenäiseen työskentelyyn alalla esteettisen kirurgian kursseilla ja yksityisiltä plastiikkakirurgeilta. Tutor: Kullakin erikoistuvalla on henkilökohnen ohjaaja, jonka vastuuhenkilö nimeää kouluttajan suostumuksen mukaisesti. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2 5 tuntia viikossa. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus tapahtuu aina myös ulkomailla (kts. jäljempänä).
3 Koulutussairaalat ja kouluttajat: Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (100 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia) Teoreettinen koulutus on vähintään 180 t (60t/v) ja tapahtuu Suomessa sekä ulkomailla. Erikoistuva osallistuu ja valmistaa kirjallisen yhteenvedon (vähintään neljä) kouluttajan määräämästä aiheesta plastiikkakirurgian viikotsessa aamukokouksessa (30 t/v). Myös muiden erikoisalojen klinikkakokouksia voidaan hyväksyä plastiikkakirurgian koulutukseen. Erikoistuvan tulee olla osallistunut vähintään neljään Pohjoismaiseen plastiikkakirurgian jatkokoulutukseen (30 t/jokainen), joiden aiheet ovat seuraavat: transplantation och sårläkning onkologi traumatologi kongenitala missbildningar estetisk kirurgi. Pohjoismaisen kurssin voi korvata muulla kansainvälisellä kurssilla. Erikoistuvan tulee osallistua vähintään yhteen kansainväliseen kongressiin plastiikkakirurgian, halkio- kraniofakiaalikirurgian, palovammahoidon esteettisen kirurgian, mikrokirurgian alalta. Erikoistuvalle tulisi järjestää rahoitus kotimaisia ulkomaisia koulutuskursseja varten. Lähijohtajakoulutus (30 opintopistettä) Koulutuksen rungon muodostaa johtamisportfolio, johon kirjataan henkilökohset tavoitteet, omat havainnot työpaikalta ja siihen liittyvä pohdinta, merkinnät tapaamisista ohjaajien kanssa, kerätty palaute sekä koulutusohjelman mukaiset tehtävät ja opintosuoritteet. Koulutukseen lasketaan hyväksi perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen kuuluva hallinnollinen koulutus. Koulutukseen kuuluvat myös kirjallisen esityksen opetus, harjoitus ja hyväksytty suoritus. Sen lisäksi koulutukseen kuuluu kolme kaikille erikoisaloille yhteistä kaksipäiväistä lähiopetusjaksoa sekä vähintään kaksi erikoisalakohsta lähiopetuspäivää ( 4 iltapäivää) (yht. 10 op), itsenäisten kehittymistehtävien laadinta ja kirjallisuusosio. Koulutuksen voi suorittaa 2-6 vuoden aikana. 10 lähiopetuspäivää = 10 op Kehittymistehtävät 10 op Kirjallisuustehtävät 5 op Portfolio 5 op Lisätietoja: ja Tieteellinen tutkimustyö: Plastiikkakirurgiksi erikoistuva osallistuu on osallistunut yliopistossa tohtorinkoulutusohjelman opetukseen. Erikoistuvan tulisi olla koulutusjakson aikana mukana vähintään yhdessä kliinisessä kokeellisessa tutkimustyössä, millä tahansa lääketieteen alalla.. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Kullakin erikoistuvalla on plastiikkakirurgian lokikirja, joka noudattaa eurooppalaisia vaatimuksia (EBOPRAS). Oppimisprosessia seurataan lokikirjan, arviointien ja keskustelujen kautta (portfolio). Tärkeän osan koulutuksessa muodostavat kouluttajan ja erikoistuvan väliset leikkausten suunnittelutapahtumat sekä yhteiset leikkaukset. Lokikirja jakautuu eurooppalaisen käytännön mukaan toimenpiteisiin, jotka a) erikoistuva on leikannut itsenäisesti, b) on ollut avustajana leikannut kouluttajan ohjauksessa on c) nähnyt tuntee teoreettisesti. Erikoistuva laatii oppimistaan leikkauksista piirroksia ja selvityksiä ( leikkausten nuotit ), jotka hän esittelee kouluttajalle.
4 Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Goodrich J.T. & Hall C.D.: Craniofacial anomalies: Growth and development from a surgical perspective (Thieme Medical Publ) 2. McGregor I. & McGregor A.D.: Fundamental techniques of plastic surgery (Churchill Livingstone) Aston, Beasley & Thorne (Eds.): Grabb & Smith s plastic surgery (Lippincott-Raven) 3. Herndon D.N. (Ed.): Total burn case (Saunders) 4. Mathes S.J. & Nahai F.: Clinical applications for muscle and musculocutaneous flaps (Mosby) McCraw and Arnold's Atlas of muscle and musculocutaneous flaps (Hampton Press) 5. O'Brien B.McC. & Morrison W.A.: Recontructive microsurgery (Churchill Livingstone) 6. Hukki & Kalland: Avoin hymy (Edita) 7.Scandinavian Plastic Surgery. Eds. Kuokkanen, Holmström, Åbyholm, Drzewiecki. Studentlitteratur, Lund, 2008, ISBN Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Journal of Plastic Reconstructive and Aesthetic Surgery (JPRAS) 2. Plastic and Reconstructive Surgery 3. Scandinavian Journal of Plastic and Reconstructive and Hand Surgery 4. Clinics in Plastic Surgery 5. Annals of Plastic Surgery 6. Burns Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin Suullinen kuulustelu Suulliseen kuulusteluun voi osallistua läpäistyään kirjallisen osion. Kuulustelu pidetään kahden kuukauden kuluessa kirjallisen tentin jälkeen PLASTIIKKAKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Erkki Tukiainen KLL/ Plastiikkakirurgian klinikka, Töölön sairaala, Topeliuksenkatu 5, PL 266, HUS Puh. (09) , erkki.tukiainen@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Koulutuksen tavoitteena on itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden spesialiteettien kanssa kykenevä plastiikkakirurgi. Koulutuksessa korostetaan hyvän potilas-lääkärisuhteen merkitystä. Plastiikkakirurgian erikoislääkärin tulee kyetä toimimaan alansa erikoislääkärin tehtävissä siten, että hän: hallitsee alan diagnostiset menetelmät kykenee laatimaan plastiikkakirurgisen potilaan hoitosuunnitelman ja informoimaan potilasta hallitsee palovammapotilaan hoidon hallitsee leikkausindikaatioiden ja leikkauskelpoisuuden arvioinnin hallitsee leikkausmenetelmän valinnan ja preoperatiivisen hoidon kykenee suoriutumaan itsenäisesti plastiikkakirurgiaan kuuluvasta elektiivisestä ja päivystysleikkaustoiminnasta hallitsee postoperatiivisen jälkihoidon sekä potilaan kuntoutuksen kykenee arvioimaan hoitotuloksia tieteellisin menetelmin ja
5 kykenee osallistumaan oman alansa kehittämiseen ja suunnitteluun. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutuksen kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus Peruskirurgian käytännön koulutus: Käytännön koulutusta annetaan kaikilla kirurgian yhdeksällä erikoisalalla. Plastiikkakirurgian vaatimukset peruskirurgian jaksolla ovat seuraavat: haavan reviisio ja suturaatio kasvovamman monikudosvamman ensihoito palovammapotilaan ensihoito ihonsiirto pieni palovammaleikkaus ihokasvaimen poisto suorasulku kieleke ja ihonsiirto. Eriytyvä koulutus (3 v) Plastiikkakirurgian koulutus suoritetaan peruskirurgian koulutuksen jälkeen yliopistosairaaloissa, pääasiassa Suomessa. Kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa on plastiikkakirurgian koulutusohjelma. Helsingissä on mahdollisuus hankkia monipuolisin plastiikkakirurgian koulutus, joten suositellaan, että harvinaisempien sairauksien kirurgisen hoidon oppimiseksi muualla Suomessa erikoistuva palvelee Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vähintään 4 6 kk. 3 6 kk plastiikkakirurgian koulutuksesta voi suorittaa käsi-, verisuoni-, lastenkirurgian alalla, suuleukakirurgiassa korvatautien klinikassa. Vastuuhenkilön päätöksellä osan koulutuksesta voi suorittaa muulla operatiivisella alalla. Erikoistuvan tulee omaksua teoreettiset tiedot ja käytännön dot seuraavilla plastiikkakirurgian alueilla: plastiikkakirurgian historia haavan paraneminen ihonsiirron periaatteet ja tekniikka iho- ja lihaskielekkeiden periaatteet, fysiologia (kehon vaskulaariset territoriot) ja käytännön suoritus mikrokirurgian periaatteet ja tekniikka: replantaatio, perifeeriset hermojen (plexus brachialis, kasvohermo ja raajahermot) ja lymfasuonten kirurgian, vapaat mikrovaskulaariset kudossiirteet (free flap) endoproteesit, implantit ja alloplastiset materiaalit kudosvenyttimen (tissue expansion) periaatteet ja tekniikka palovammat pään ja kaulan anatomia, halkioiden ja muiden kasvojen epämuodostumien ilmentymät ja embryologia kraniofakiaalikirurgian ja halkioiden kokonaishoidon periaatteet kasvovammat, kasvojen rekonstruktiot ja korjaava kirurgia: silmäluomi- ja muiden kasvojen alueiden rekonstruktiot; rhinoplastia; korvalehden korjaava kirurgia; blefaroplastia ja kasvojen kohotus (face lift), kasvohermohalvauksen korjaava kirurgia ihotuumorit: diagnostiikka ja hoito; hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet, vaskulaariset malformaatiot, -vartijaimusolmuketekniikka pehmytkudossarkoomien diagnostiikan ja hoidon periaatteet tietyt imusolmuke-evakuaatiot (radical neck dissektio, kainalon-, nivuspeen ja iliaca-alueen dissektio) pään ja kaulan alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoperiaatteet ja rekonstruktiot vartalon alueen rekonstruktiivinen ja muovaava kirurgia: painehaavauma; rintakehän ja vatsan alueen syvän defektin rekonstruktio; abdominoplastia ja vartalon muotovirheen korjaaminen (body
6 coutouring) rintarauhasen kirurgian periaatteet ja tekniikka: rintasyövän kirurgisen hoidon periaatteet, rintarekonstruktio, mammaplastia ja rintarauhasen esteettinen kirurgia genitourinaarisen plastiikkakirurgian periaatteet ja tekniikka käden anatomia, tutkiminen ja käsikirurgian yleiset periaatteet ja tekniikka: käden tuumorit ja käsivamman hoito, osteosynteesit, jänne- ja hermo-rekonstruktiot, vapaat mikrokirurgiset siirteet yläraajaan alaraajan anatomia, tutkiminen ja vamman sekä tuumorikirurgian periaatteet ja tekniikka: krooninen alaraajahaava, akuutti komplisoitunut vamma, osteosynteesit ja eksternifiksaatio, jalkaterän pehmytkudosten rekonstruktio, vapaat mikrokirurgiset siirteet alaraajaan; makro-mikro-vaskulaarisen verisuonikirurgian periaatteet lymphedeman hoito. Tiettyjen harvinaisten sairauksien hoidon kohdalla kuten halkiot, kraniofakiaalikirurgia, vaikeiden palovammojen hoito, sarkoomakirurgia ja vaativat mikrokirurgiset rekonstruktiot erikoistuva ei saavuta valmiutta hoitaa näitä sairauksia itsenäisesti, vaan ainoastaan perehtyneisyyden hoitoperiaatteisiin. Esteettisen kirurgian koulutus yliopistosairaalassa ei ole tarpeeksi monipuolinen. Erikoistuvalle järjestetään mahdollisuus hankkia valmiudet itsenäiseen työskentelyyn alalla esteettisen kirurgian kursseilla ja yksityisiltä plastiikkakirurgeilta. Tutor: Kullakin erikoistuvalla on henkilökohnen ohjaaja, jonka vastuuhenkilö nimeää kouluttajan suostumuksen mukaisesti. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2 5 tuntia viikossa. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus tapahtuu aina myös ulkomailla (kts. jäljempänä). Koulutussairaalat ja kouluttajat: Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (100 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia + hallinnollinen koulutus 20 tuntia) Teoreettinen koulutus on vähintään 180 t (60t/v) ja tapahtuu Suomessa sekä ulkomailla. Erikoistuva osallistuu ja valmistaa kirjallisen yhteenvedon (vähintään neljä) kouluttajan määräämästä aiheesta plastiikkakirurgian viikotsessa aamukokouksessa (30 t/v). Myös muiden erikoisalojen klinikkakokouksia voidaan hyväksyä plastiikkakirurgian koulutukseen. Erikoistuvan tulee olla osallistunut vähintään neljään Pohjoismaiseen plastiikkakirurgian jatkokoulutukseen (30 t/jokainen), joiden aiheet ovat seuraavat: transplantation och sårläkning onkologi traumatologi kongenitala missbildningar estetisk kirurgi. Pohjoismaisen kurssin voi korvata muulla kansainvälisellä kurssilla. Erikoistuvan tulee osallistua vähintään yhteen kansainväliseen kongressiin plastiikkakirurgian, halkio- kraniofakiaalikirurgian, palovammahoidon esteettisen kirurgian, mikrokirurgian alalta. Erikoistuvalle tulisi järjestää rahoitus kotimaisia ulkomaisia koulutuskursseja varten. Koulutukseen tulee sisältyä 20 tuntia kaikille erikoisaloille kuuluvaa johtamis- ja hallinnollista koulutusta Tieteellinen tutkimustyö: Plastiikkakirurgiksi erikoistuva osallistuu on osallistunut yliopistossa tohtorinkoulutusohjelman opetukseen. Erikoistuvan tulisi olla koulutusjakson aikana mukana vähintään yhdessä kliinisessä kokeellisessa tutkimustyössä, millä tahansa lääketieteen alalla.. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Kullakin erikoistuvalla on plastiikkakirurgian lokikirja, joka noudattaa eurooppalaisia vaatimuksia (EBOPRAS). Oppimisprosessia seurataan lokikirjan, arviointien ja keskustelujen kautta (portfolio). Tärkeän osan koulutuksessa muodostavat kouluttajan ja erikoistuvan väliset leikkausten
7 suunnittelutapahtumat sekä yhteiset leikkaukset. Lokikirja jakautuu eurooppalaisen käytännön mukaan toimenpiteisiin, jotka a) erikoistuva on leikannut itsenäisesti, b) on ollut avustajana leikannut kouluttajan ohjauksessa on c) nähnyt tuntee teoreettisesti. Erikoistuva laatii oppimistaan leikkauksista piirroksia ja selvityksiä ( leikkausten nuotit ), jotka hän esittelee kouluttajalle. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Goodrich J.T. & Hall C.D.: Craniofacial anomalies: Growth and development from a surgical perspective (Thieme Medical Publ) 2. McGregor I. & McGregor A.D.: Fundamental techniques of plastic surgery (Churchill Livingstone) Aston, Beasley & Thorne (Eds.): Grabb & Smith s plastic surgery (Lippincott-Raven) 3. Herndon D.N. (Ed.): Total burn case (Saunders) 4. Mathes S.J. & Nahai F.: Clinical applications for muscle and musculocutaneous flaps (Mosby) McCraw and Arnold's Atlas of muscle and musculocutaneous flaps (Hampton Press) 5. O'Brien B.McC. & Morrison W.A.: Recontructive microsurgery (Churchill Livingstone) 6. Hukki & Kalland: Avoin hymy (Edita) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. British Journal of Plastic Surgery 2. Plastic and Reconstructive Surgery 3. Scandinavian Journal of Plastic and Reconstructive and Hand Surgery 4. Clinics in Plastic Surgery 5. Annals of Plastic Surgery 6. Burns Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin Suullinen kuulustelu Suulliseen kuulusteluun voi osallistua läpäistyään kirjallisen osion. Kuulustelu pidetään kahden kuukauden kuluessa kirjallisen tentin jälkeen PLASTIIKKAKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Erkki Tukiainen KLL/ Plastiikkakirurgian klinikka, Töölön sairaala, Topeliuksenkatu 5, PL 266, HUS Puh. (09) , erkki.tukiainen@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Koulutuksen tavoitteena on itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden spesialiteettien kanssa kykenevä plastiikkakirurgi. Koulutuksessa korostetaan hyvän potilas-lääkärisuhteen merkitystä. Plastiikkakirurgian erikoislääkärin tulee kyetä toimimaan alansa erikoislääkärin tehtävissä siten, että hän: - hallitsee alan diagnostiset menetelmät - kykenee laatimaan plastiikkakirurgisen potilaan hoitosuunnitelman ja informoimaan potilasta - hallitsee palovammapotilaan hoidon - hallitsee leikkausindikaatioiden ja leikkauskelpoisuuden arvioinnin - hallitsee leikkausmenetelmän valinnan ja preoperatiivisen hoidon - kykenee suoriutumaan itsenäisesti plastiikkakirurgiaan kuuluvasta elektiivisestä ja päivystysleikkaustoiminnasta - hallitsee postoperatiivisen jälkihoidon sekä potilaan kuntoutuksen
8 - kykenee arvioimaan hoitotuloksia tieteellisin menetelmin ja - kykenee osallistumaan oman alansa kehittämiseen ja suunnitteluun KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutuksen kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus Peruskirurgian käytännön koulutus: Käytännön koulutusta annetaan kaikilla kirurgian yhdeksällä erikoisalalla. Plastiikkakirurgian vaatimukset peruskirurgian jaksolla ovat seuraavat: haavan reviisio ja suturaatio kasvovamman monikudosvamman ensihoito palovammapotilaan ensihoito ihonsiirto pieni palovammaleikkaus ihokasvaimen poisto suorasulku kieleke ja ihonsiirto Eriytyvä koulutus (3 v) Plastiikkakirurgian koulutus suoritetaan peruskirurgian koulutuksen jälkeen yliopistosairaaloissa, pääasiassa Suomessa. Kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa on plastiikkakirurgian koulutusohjelma. Helsingissä on mahdollisuus hankkia monipuolisin plastiikkakirurgian koulutus, joten suositellaan, että harvinaisempien sairauksien kirurgisen hoidon oppimiseksi muualla Suomessa erikoistuva palvelee Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vähintään 4-6 kk. 3-6 kk plastiikkakirurgian koulutuksesta voi suorittaa käsi-, verisuoni-, lastenkirurgian alalla, suuleukakirurgiassa korvatautien klinikassa. Vastuuhenkilön päätöksellä osan koulutuksesta voi suorittaa muulla operatiivisella alalla. Erikoistuvan tulee omaksua teoreettiset tiedot ja käytännön dot seuraavilla plastiikkakirurgian alueilla: - plastiikkakirurgian historia - haavan paraneminen - ihonsiirron periaatteet ja tekniikka - iho- ja lihaskielekkeiden periaatteet, fysiologia (kehon vaskulaariset territoriot) ja käytännön suoritus - mikrokirurgian periaatteet ja tekniikka: replantaatio, perifeeriset hermojen (plexus brachialis, kasvohermo ja raajahermot) ja lymfasuonten kirurgian, vapaat mikrovaskulaariset kudossiirteet (free flap) - endoproteesit, implantit ja alloplastiset materiaalit - kudosvenyttimen (tissue expansion) periaatteet ja tekniikka - palovammat - pään ja kaulan anatomia, halkioiden ja muiden kasvojen epämuodostumien ilmentymät ja embryologia - kraniofakiaalikirurgian ja halkioiden kokonaishoidon periaatteet - kasvovammat, kasvojen rekonstruktiot ja korjaava kirurgia: silmäluomi- ja muiden kasvojen alueiden rekonstruktiot; rhinoplastia; korvalehden korjaava kirurgia; blefaroplastia ja kasvojen kohotus (face lift), kasvohermohalvauksen korjaava kirurgia - ihotuumorit: diagnostiikka ja hoito; hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet, vaskulaariset malformaatiot, - vartijaimusolmuketekniikka - pehmytkudossarkoomien diagnostiikan ja hoidon periaatteet - tietyt imusolmuke-evakuaatiot (radical neck dissektio, kainalon-, nivuspeen ja iliaca-alueen dissektio) - pään ja kaulan alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoperiaatteet ja rekonstruktiot - vartalon alueen rekonstruktiivinen ja muovaava kirurgia: painehaavauma; rintakehän ja vatsan alueen
9 syvän defektin rekonstruktio; abdominoplastia ja vartalon muotovirheen korjaaminen (body coutouring) - rintarauhasen kirurgian periaatteet ja tekniikka: rintasyövän kirurgisen hoidon periaatteet, rintarekonstruktio, mammaplastia ja rintarauhasen esteettinen kirurgia - genitourinaarisen plastiikkakirurgian periaatteet ja tekniikka - käden anatomia, tutkiminen ja käsikirurgian yleiset periaatteet ja tekniikka: käden tuumorit ja käsivamman hoito, osteosynteesit, jänne- ja hermo-rekonstruktiot, vapaat mikrokirurgiset siirteet yläraajaan - alaraajan anatomia, tutkiminen ja vamman sekä tuumorikirurgian periaatteet ja tekniikka: krooninen alaraajahaava, akuutti komplisoitunut vamma, osteosynteesit ja eksternifiksaatio, jalkaterän pehmytkudosten rekonstruktio, vapaat mikrokirurgiset siirteet alaraajaan; makro-mikro-vaskulaarisen verisuonikirurgian periaatteet - lymphedeman hoito Tiettyjen harvinaisten sairauksien hoidon kohdalla kuten halkiot, kraniofakiaalikirurgia, vaikeiden palovammojen hoito, sarkoomakirurgia ja vaativat mikrokirurgiset rekonstruktiot erikoistuva ei saavuta valmiutta hoitaa näitä sairauksia itsenäisesti, vaan ainoastaan perehtyneisyyden hoitoperiaatteisiin. Esteettisen kirurgian koulutus yliopistosairaalassa ei ole tarpeeksi monipuolinen. Erikoistuvalle järjestetään mahdollisuus hankkia valmiudet itsenäiseen työskentelyyn alalla esteettisen kirurgian kursseilla ja yksityisiltä plastiikkakirurgeilta. Tutor: Kullakin erikoistuvalla on henkilökohnen ohjaaja, jonka vastuuhenkilö nimeää kouluttajan suostumuksen mukaisesti. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus tapahtuu aina myös ulkomailla (kts. jäljempänä). Koulutussairaalat ja kouluttajat: Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (100 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia + hallinnollinen koulutus 20 tuntia) Teoreettinen koulutus on vähintään 180 t (60t/v) ja tapahtuu Suomessa sekä ulkomailla. Erikoistuva osallistuu ja valmistaa kirjallisen yhteenvedon (vähintään neljä) kouluttajan määräämästä aiheesta plastiikkakirurgian viikotsessa aamukokouksessa (30 t/v). Myös muiden erikoisalojen klinikkakokouksia voidaan hyväksyä plastiikkakirurgian koulutukseen. Erikoistuvan tulee olla osallistunut vähintään neljään Pohjoismaiseen plastiikkakirurgian jatkokoulutukseen (30 t/jokainen), joiden aiheet ovat seuraavat: - transplantation och sårläkning - onkologi - traumatologi - kongenitala missbildningar - estetisk kirurgi Pohjoismaisen kurssin voi korvata muulla kansainvälisellä kurssilla. Erikoistuvan tulee osallistua vähintään yhteen kansainväliseen kongressiin plastiikkakirurgian, halkio- kraniofakiaalikirurgian, palovammahoidon esteettisen kirurgian, mikrokirurgian alalta. Erikoistuvalle tulisi järjestää rahoitus kotimaisia ulkomaisia koulutuskursseja varten. Koulutukseen tulee sisältyä 20 tuntia kaikille erikoisaloille kuuluvaa johtamis- ja hallinnollista koulutusta Tieteellinen tutkimustyö: Plastiikkakirurgiksi erikoistuva osallistuu on osallistunut yliopistossa tohtorinkoulutusohjelman opetukseen. Erikoistuvan tulisi olla koulutusjakson aikana mukana vähintään yhdessä kliinisessä kokeellisessa tutkimustyössä, millä tahansa lääketieteen alalla.. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Kullakin erikoistuvalla on plastiikkakirurgian lokikirja, joka noudattaa eurooppalaisia vaatimuksia (EBOPRAS). Oppimisprosessia seurataan lokikirjan, arviointien ja keskustelujen kautta (portfolio).
10 Tärkeän osan koulutuksessa muodostavat kouluttajan ja erikoistuvan väliset leikkausten suunnittelutapahtumat sekä yhteiset leikkaukset. Lokikirja jakautuu eurooppalaisen käytännön mukaan toimenpiteisiin, jotka a) erikoistuva on leikannut itsenäisesti, b) on ollut avustajana leikannut kouluttajan ohjauksessa on c) nähnyt tuntee teoreettisesti. Erikoistuva laatii oppimistaan leikkauksista piirroksia ja selvityksiä ( leikkausten nuotit ), jotka hän esittelee kouluttajalle. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Goodrich J.T. & Hall C.D.: Craniofacial anomalies: Growth and development from a surgical perspective (Thieme Medical Publ) 2. McGregor I. & McGregor A.D.: Fundamental techniques of plastic surgery (Churchill Livingstone) Aston, Beasley & Thorne (Eds.): Grabb & Smith s plastic surgery (Lippincott-Raven) 3. Herndon D.N. (Ed.): Total burn case (Saunders) 4. Mathes S.J. & Nahai F.: Clinical applications for muscle and musculocutaneous flaps (Mosby) McCraw and Arnold's Atlas of muscle and musculocutaneous flaps (Hampton Press) 5. O'Brien B.McC. & Morrison W.A.: Recontructive microsurgery (Churchill Livingstone) 6. Hukki & Kalland: Avoin hymy (Edita) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. British Journal of Plastic Surgery 2. Plastic and Reconstructive Surgery 3. Scandinavian Journal of Plastic and Reconstructive and Hand Surgery 4. Clinics in Plastic Surgery 5. Annals of Plastic Surgery 6. Burns Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin Suullinen kuulustelu (pilottiprojekti ) Suulliseen kuulusteluun voi osallistua läpäistyään kirjallisen osion PLASTIIKKAKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Sirpa Asko-Seljavaara KLL/ Plastiikkakirurgian klinikka, Töölön sairaala, Topeliuksenkatu 5, PL 266, HUS Puh , sirpa.asko-seljavaara@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Koulutuksen tavoitteena on itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden spesialiteettien kanssa kykenevä plastiikkakirurgi. Koulutuksessa korostetaan hyvän potilas-lääkärisuhteen merkitystä. Plastiikkakirurgian erikoislääkärin tulee kyetä toimimaan alansa erikoislääkärin tehtävissä siten, että hän: - hallitsee alan diagnostiset menetelmät - kykenee laatimaan plastiikkakirurgisen potilaan hoitosuunnitelman ja informoimaan potilasta
11 - hallitsee palovammapotilaan hoidon - hallitsee leikkausindikaatioiden ja leikkauskelpoisuuden arvioinnin - hallitsee leikkausmenetelmän valinnan ja preoperatiivisen hoidon - kykenee suoriutumaan itsenäisesti plastiikkakirurgiaan kuuluvasta elektiivisestä ja päivystysleikkaustoiminnasta - hallitsee postoperatiivisen jälkihoidon sekä potilaan kuntoutuksen - kykenee arvioimaan hoitotuloksia tieteellisin menetelmin ja - kykenee osallistumaan oman alansa kehittämiseen ja suunnitteluun KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutuksen kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Yliopistosairaalan ulkopuolisiin koulutuspaikkoihin voidaan katsoa kuuluvaksi edelleen sellaiset terveydenhuollon toimintayksiköt, jotka on liitetty yliopistosairaalaan sen jälkeen (Jorvin, Peijaksen, Hesperian, Kätilöopiston ja Marian sairaalat). Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus s Peruskirurgian käytännön koulutus: Käytännön koulutusta annetaan kaikilla kirurgian yhdeksällä erikoisalalla. Plastiikkakirurgian vaatimukset peruskirurgian jaksolla ovat seuraavat: haavan reviisio ja suturaatio kasvovamman monikudosvamman ensihoito palovammapotilaan ensihoito ihonsiirto pieni palovammaleikkaus ihokasvaimen poisto suorasulku kieleke ja ihonsiirto Eriytyvä koulutus (3 v) Plastiikkakirurgian koulutus suoritetaan peruskirurgian koulutuksen jälkeen yliopistosairaaloissa, pääasiassa Suomessa. Kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa on plastiikkakirurgian koulutusohjelma. Helsingissä on mahdollisuus hankkia monipuolisin plastiikkakirurgian koulutus, joten suositellaan, että harvinaisempien sairauksien kirurgisen hoidon oppimiseksi muualla Suomessa erikoistuva palvelee Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vähintään 4-6 kuukautta. 3-6 kuukautta plastiikkakirurgian koulutuksesta voi suorittaa käsi-, verisuoni-, lastenkirurgian alalla, suu-leukakirurgiassa korvatautien klinikassa. Vastuuhenkilön päätöksellä osan koulutuksesta voi suorittaa muulla operatiivisella alalla. Erikoistuvan tulee omaksua teoreettiset tiedot ja käytännön dot seuraavilla plastiikkakirurgian alueilla: - plastiikkakirurgian historia - haavan paraneminen - ihonsiirron periaatteet ja tekniikka - iho- ja lihaskielekkeiden periaatteet, fysiologia (kehon vaskulaariset territoriot) ja
12 käytännön suoritus - mikrokirurgian periaatteet ja tekniikka: replantaatio, perifeeriset hermojen (plexus brachialis, kasvohermo ja raajahermot) ja lymfasuonten kirurgian, vapaat mikrovaskulaariset kudossiirteet (free flap) - endoproteesit, implantit ja alloplastiset materiaalit - kudosvenyttimen (tissue expansion) periaatteet ja tekniikka - palovammat - pään ja kaulan anatomia, halkioiden ja muiden kasvojen epämuodostumien ilmentymät ja embryologia - kraniofakiaalikirurgian ja halkioiden kokonaishoidon periaatteet - kasvovammat, kasvojen rekonstruktiot ja korjaava kirurgia: silmäluomi- ja muiden kasvojen alueiden rekonstruktiot; rhinoplastia; korvalehden korjaava kirurgia; blefaroplastia ja kasvojen kohotus (face lift), kasvohermohalvauksen korjaava kirurgia - ihotuumorit: diagnostiikka ja hoito; hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet, vaskulaariset malformaatiot, - vartijaimusolmuketekniikka - pehmytkudossarkoomien diagnostiikan ja hoidon periaatteet - tietyt imusolmuke-evakuaatiot (radical neck dissektio, kainalon-, nivuspeen ja iliaca-alueen dissektio) - pään ja kaulan alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoperiaatteet ja rekonstruktiot - vartalon alueen rekonstruktiivinen ja muovaava kirurgia: painehaavauma; rintakehän ja vatsan alueen syvän defektin rekonstruktio; abdominoplastia ja vartalon muotovirheen korjaaminen (body coutouring) - rintarauhasen kirurgian periaatteet ja tekniikka: rintasyövän kirurgisen hoidon periaatteet, rintarekonstruktio, mammaplastia ja rintarauhasen esteettinen kirurgia - genitourinaarisen plastiikkakirurgian periaatteet ja tekniikka - käden anatomia, tutkiminen ja käsikirurgian yleiset periaatteet ja tekniikka: käden tuumorit ja käsivamman hoito, osteosynteesit, jänne- ja hermo-rekonstruktiot, vapaat mikrokirurgiset siirteet yläraajaan - alaraajan anatomia, tutkiminen ja vamman sekä tuumorikirurgian periaatteet ja tekniikka: krooninen alaraajahaava, akuutti komplisoitunut vamma, osteosynteesit ja eksternifiksaatio, jalkaterän pehmytkudosten rekonstruktio, vapaat mikrokirurgiset siirteet alaraajaan; makro-mikro-vaskulaarisen verisuonikirurgian periaatteet - lymphedeman hoito Tiettyjen harvinaisten sairauksien hoidon kohdalla kuten halkiot, kraniofakiaalikirurgia, vaikeiden palovammojen hoito, sarkoomakirurgia ja vaativat mikrokirurgiset rekonstruktiot erikoistuva ei saavuta valmiutta hoitaa näitä sairauksia itsenäisesti, vaan ainoastaan perehtyneisyyden hoitoperiaatteisiin. Esteettisen kirurgian koulutus yliopistosairaalassa ei ole tarpeeksi monipuolinen. Erikoistuvalle järjestetään mahdollisuus hankkia valmiudet itsenäiseen työskentelyyn alalla esteettisen kirurgian kursseilla ja yksityisiltä plastiikkakirurgeilta. Tutor: Kullakin erikoistuvalla on henkilökohnen ohjaaja, jonka vastuuhenkilö nimeää kouluttajan suostumuksen mukaisesti. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta
13 järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus tapahtuu aina myös ulkomailla (kts. jäljempänä). Koulutussairaalat ja kouluttajat: Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (100 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia + hallinnollinen koulutus 20 tuntia) Teoreettinen koulutus on vähintään 180 t (60t/v) ja tapahtuu Suomessa sekä ulkomailla. Erikoistuva osallistuu ja valmistaa kirjallisen yhteenvedon (vähintään neljä) kouluttajan määräämästä aiheesta plastiikkakirurgian viikotsessa aamukokouksessa (30 t/v). Myös muiden erikoisalojen klinikkakokouksia voidaan hyväksyä plastiikkakirurgian koulutukseen. Erikoistuvan tulee olla osallistunut vähintään neljään Pohjoismaiseen plastiikkakirurgian jatkokoulutukseen (30 t/jokainen), joiden aiheet ovat seuraavat: - transplantation och sårläkning - onkologi - traumatologi - kongenitala missbildningar - estetisk kirurgi Pohjoismaisen kurssin voi korvata muulla kansainvälisellä kurssilla. Erikoistuvan tulee osallistua vähintään yhteen kansainväliseen kongressiin plastiikkakirurgian, halkio- kraniofakiaalikirurgian, palovammahoidon esteettisen kirurgian, mikrokirurgian alalta. Erikoistuvalle tulisi järjestää rahoitus kotimaisia ulkomaisia koulutuskursseja varten. Tieteellinen tutkimustyö: Plastiikkakirurgiksi erikoistuva osallistuu on osallistunut yliopistossa tohtorinkoulutusohjelman opetukseen. Erikoistuvan tulisi olla koulutusjakson aikana mukana vähintään yhdessä kliinisessä kokeellisessa tutkimustyössä, millä tahansa lääketieteen alalla. Koulutukseen tulee sisältyä 20 tuntia kaikille erikoisaloille kuuluvaa johtamis- ja hallinnollista koulutusta. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Kullakin erikoistuvalla on plastiikkakirurgian lokikirja, joka noudattaa eurooppalaisia vaatimuksia (EBOPRAS). Oppimisprosessia seurataan lokikirjan, arviointien ja keskustelujen kautta (portfolio). Tärkeän osan koulutuksessa muodostavat kouluttajan ja erikoistuvan väliset leikkausten suunnittelutapahtumat sekä yhteiset leikkaukset. Lokikirja jakautuu eurooppalaisen käytännön mukaan toimenpiteisiin, jotka a) erikoistuva on leikannut itsenäisesti, b) on ollut avustajana leikannut kouluttajan ohjauksessa on c) nähnyt tuntee teoreettisesti. Erikoistuva laatii oppimistaan leikkauksista piirroksia ja selvityksiä ( leikkausten nuotit ), jotka esittelee kouluttajalle. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Goodrich J.T. & Hall C.D.: Craniofacial anomalies: Growth and development from a surgical perspective (Thieme Medical Publ)
14 2. McGregor I. & McGregor A.D.: Fundamental techniques of plastic surgery (Churchill Livingstone) Aston, Beasley & Thorne (Eds.): Grabb & Smith s plastic surgery (Lippincott-Raven) 3. Herndon D.N. (Ed.): Total burn case (Saunders) 4. Mathes S.J. & Nahai F.: Clinical applications for muscle and musculocutaneous flaps (Mosby) McCraw and Arnold s Atlas of muscle and musculocutaneous flaps (Hampton Press) 5. O Brien B.McC. & Morrison W.A.: Recontructive microsurgery (Churchill Livingstone) 6. Hukki & Kalland: Avoin hymy (Edita) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. British Journal of Plastic Surgery 2. Plastic and Reconstructive Surgery 3. Scandinavian Journal of Plastic and Reconstructive and Hand Surgery 4. Clinics in Plastic Surgery 5. Annals of Plastic Surgery 6. Burns Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin Suullinen kuulustelu (pilottiprojekti ) Suulliseen kuulusteluun voi osallistua läpäistyään kirjallisen osion. Kuulustelu pidetään kahden kuukauden kuluessa kirjallisen tentin jälkeen. Tentaattoreina toimivat alan professori ja dosentti PLASTIIKKAKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Sirpa Asko-Seljavaara KLL/ Plastiikkakirurgian klinikka, Töölön sairaala, Topeliuksenkatu 5, PL 266, HUS Puh , sirpa.asko-seljavaara@hus.fi Koulutusohjelman yleiskuvaus Plastiikkakirurgian koulutusohjelman pituus on 6 vuotta. Siihen sisältyy 6 kuukautta terveyskeskuspalvelua ja 2 vuotta 6 kuukautta runkokoulutusta eri kirurgian aloilla (katso kirurgian alojen runkokoulutus s. 133). Eriytyvän koulutuksen pituus on 3 vuotta. Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2 5 tuntia viikossa. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus tapahtuu aina myös ulkomailla (kts. jäljempänä). KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE
15 Terveyskeskuspalvelu (6 kk) Runkokoulutus (2 v 6 kk) ks. kirurgian alojen runkokoulutus Peruskirurgian käytännön koulutus: Käytännön koulutusta annetaan kaikilla kirurgian yhdeksällä erikoisalalla. Plastiikkakirurgian vaatimukset peruskirurgian jaksolla ovat seuraavat: haavan reviisio ja suturaatio kasvovamman monikudosvamman ensihoito palovammapotilaan ensihoito ihonsiirto pieni palovammaleikkaus ihokasvaimen poisto suorasulku kieleke ja ihonsiirto Eriytyvä koulutus (3 v) Plastiikkakirurgian koulutus suoritetaan peruskirurgian koulutuksen jälkeen yliopistosairaaloissa, pääasiassa Suomessa. Kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa on plastiikkakirurgian koulutusohjelma. Helsingissä on mahdollisuus hankkia monipuolisin plastiikkakirurgian koulutus, joten suositellaan, että harvinaisempien sairauksien kirurgisen hoidon oppimiseksi muualla Suomessa erikoistuva palvelee Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vähintään 4 6 kuukautta. 3 6 kuukautta plastiikkakirurgian koulutuksesta voi suorittaa käsi-, verisuoni-, lastenkirurgian alalla, suu-leukakirurgiassa korvatautien klinikassa. Vastuuhenkilön päätöksellä osan koulutuksesta voi suorittaa muulla operatiivisella alalla. Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Koulutuksen tavoitteena on itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden spesialiteettien kanssa kykenevä plastiikkakirurgi. Koulutuksessa korostetaan hyvän potilas-lääkärisuhteen merkitystä. Plastiikkakirurgian erikoislääkärin tulee kyetä toimimaan alansa erikoislääkärin tehtävissä siten, että hän: hallitsee alan diagnostiset menetelmät kykenee laatimaan plastiikkakirurgisen potilaan hoitosuunnitelman ja informoimaan potilasta hallitsee palovammapotilaan hoidon hallitsee leikkausindikaatioiden ja leikkauskelpoisuuden arvioinnin hallitsee leikkausmenetelmän valinnan ja preoperatiivisen hoidon kykenee suoriutumaan itsenäisesti plastiikkakirurgiaan kuuluvasta elektiivisestä ja päivystysleikkaustoiminnasta
16 hallitsee postoperatiivisen jälkihoidon sekä potilaan kuntoutuksen kykenee arvioimaan hoitotuloksia tieteellisin menetelmin ja kykenee osallistumaan oman alansa kehittämiseen ja suunnitteluun Erikoistuvan tulee omaksua teoreettiset tiedot ja käytännön dot seuraavilla plastiikkakirurgian alueilla: plastiikkakirurgian historia haavan paraneminen ihonsiirron periaatteet ja tekniikka iho- ja lihaskielekkeiden periaatteet, fysiologia (kehon vaskulaariset territoriot) ja käytännön suoritus mikrokirurgian periaatteet ja tekniikka: replantaatio, perifeeriset hermojen (plexus brachialis, kasvohermo ja raajahermot) ja lymfasuonten kirurgian, vapaat mikrovaskulaariset kudossiirteet (free flap) endoproteesit, implantit ja alloplastiset materiaalit kudosvenyttimen (tissue expansion) periaatteet ja tekniikka palovammat pään ja kaulan anatomia, halkioiden ja muiden kasvojen epämuodostumien ilmentymät ja embryologia kraniofakiaalikirurgian ja halkioiden kokonaishoidon periaatteet kasvovammat, kasvojen rekonstruktiot ja korjaava kirurgia: silmäluomi- ja muiden kasvojen alueiden rekonstruktiot; rhinoplastia; korvalehden korjaava kirurgia; blefaroplastia ja kasvojen kohotus (face lift), kasvohermohalvauksen korjaava kirurgia ihotuumorit: diagnostiikka ja hoito; hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet, vaskulaariset malformaatiot, vartijaimusolmuketekniikka pehmytkudossarkoomien diagnostiikan ja hoidon periaatteet tietyt imusolmuke-evakuaatiot (radical neck dissektio, kainalon-, nivuspeen ja iliaca-alueen dissektio) pään ja kaulan alueen pahanlaatuisten kasvainten hoitoperiaatteet ja rekonstruktiot vartalon alueen rekonstruktiivinen ja muovaava kirurgia: painehaavauma; rintakehän ja vatsan alueen syvän defektin rekonstruktio; abdominoplastia ja vartalon muotovirheen korjaaminen (body coutouring) rintarauhasen kirurgian periaatteet ja tekniikka: rintasyövän kirurgisen hoidon periaatteet, rintarekonstruktio, mammaplastia ja rintarauhasen esteettinen kirurgia genitourinaarisen plastiikkakirurgian periaatteet ja tekniikka käden anatomia, tutkiminen ja käsikirurgian yleiset periaatteet ja tekniikka: käden tuumorit ja käsivamman hoito, osteosynteesit, jänne- ja hermorekonstruktiot, vapaat mikrokirurgiset siirteet yläraajaan alaraajan anatomia, tutkiminen ja vamman sekä tuumorikirurgian periaatteet ja tekniikka: krooninen alaraajahaava, akuutti komplisoitunut vamma, osteosynteesit ja eksternifiksaatio, jalkaterän pehmytkudosten rekonstruktio, vapaat mikrokirurgiset siirteet alaraajaan; makro-mikro-vaskulaarisen verisuonikirurgian periaatteet lymphedeman hoito
17 Tiettyjen harvinaisten sairauksien hoidon kohdalla kuten halkiot, kraniofakiaalikirurgia, vaikeiden palovammojen hoito, sarkoomakirurgia ja vaativat mikrokirurgiset rekonstruktiot erikoistuva ei saavuta valmiutta hoitaa näitä sairauksia itsenäisesti, vaan ainoastaan perehtyneisyyden hoitoperiaatteisiin. Esteettisen kirurgian koulutus yliopistosairaalassa ei ole tarpeeksi monipuolinen. Erikoistuvalle järjestetään mahdollisuus hankkia valmiudet itsenäiseen työskentelyyn alalla esteettisen kirurgian kursseilla ja yksityisiltä plastiikkakirurgeilta. HYKS:n kouluttajat: Helsingin yliopiston ohjaavat kouluttajat plastiikkakirurgiassa ovat seuraavat: dos. Erkki Tukiainen, LKT Erkki Suominen, LKT Jyri Hukki, LKT Jorma Rautio, dos. Hannu Kuokkanen, LL Pia Saarinen, LT Jyrki Vuola ja LL Vesa Juutilainen Tutor: Kullakin erikoistuvalla on henkilökohnen ohjaaja, jonka vastuuhenkilö nimeää kouluttajan suostumuksen mukaisesti. Koulutussairaalat: ks. fi/opiskelu/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (120 tuntia ja runkokoulutus 60 tuntia) Teoreettinen koulutus on vähintään 180 t (60t/v) ja tapahtuu Suomessa sekä ulkomailla. Erikoistuva osallistuu ja valmistaa kirjallisen yhteenvedon (vähintään neljä) kouluttajan määräämästä aiheesta plastiikkakirurgian viikotsessa aamukokouksessa (30 t/v). Myös muiden erikoisalojen klinikkakokouksia voidaan hyväksyä plastiikkakirurgian koulutukseen. Erikoistuvan tulee olla osallistunut vähintään neljään Pohjoismaiseen plastiikkakirurgian jatkokoulutukseen (30 t/jokainen), joiden aiheet ovat seuraavat: transplantation och sårläkning onkologi traumatologi kongenitala missbildningar estetisk kirurgi Pohjoismaisen kurssin voi korvata muulla kansainvälisellä kurssilla. Erikoistuvan tulee osallistua vähintään yhteen kansainväliseen kongressiin plastiikkakirurgian, halkio- kraniofakiaalikirurgian, palovammahoidon esteettisen kirurgian, mikrokirurgian alalta. Erikoistuvalle tulisi järjestää rahoitus kotimaisia ulkomaisia koulutuskursseja varten. Tieteellinen tutkimustyö: Plastiikkakirurgiksi erikoistuva osallistuu on osallistunut yliopistossa tohtorinkoulutusohjelman opetukseen. Erikoistuvan tulisi olla koulutusjakson aikana mukana vähintään yhdessä kliinisessä kokeellisessa tutkimustyössä, millä tahansa lääketieteen alalla.
18 Koulutukseen tulee sisältyä 20 tuntia kaikille erikoisaloille kuuluvaa johtamis- ja hallinnollista koulutusta. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Kullakin erikoistuvalla on plastiikkakirurgian lokikirja, joka noudattaa eurooppalaisia vaatimuksia (EBOPRAS). Oppimisprosessia seurataan lokikirjan, arviointien ja keskustelujen kautta (portfolio). Tärkeän osan koulutuksessa muodostavat kouluttajan ja erikoistuvan väliset leikkausten suunnittelutapahtumat sekä yhteiset leikkaukset. Lokikirja jakautuu eurooppalaisen käytännön mukaan toimenpiteisiin, jotka a) erikoistuva on leikannut itsenäisesti, b) on ollut avustajana leikannut kouluttajan ohjauksessa on c) nähnyt tuntee teoreettisesti. Erikoistuva laatii oppimistaan leikkauksista piirroksia ja selvityksiä ("leikkausten nuotit"), jotka esittelee kouluttajalle. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1.McCarthy.: Plastic surgery, Vol luvut 1 22, 27 29, 35 40, 45 64, 77 80, 96 97, 99, (Saunders) 2. McGregor I. & McGregor A.D.: Fundamental techniques of plastic surgery (Churchill Livingstone) Aston, Beasley & Thorne (Eds.): Grabb & Smith's plastic surgery (Lippincott-Raven) 3. Herndon D.N. (Ed.): Total burn case (Saunders) 4. Mathes S.J. & Nahai F.: Clinical applications for muscle and musculocutaneous flaps (Mosby) McCraw and Arnold*s Atlas of muscle and musculocutaneous flaps (Hampton Press) 5. O'Brien B.McC. & Morrison W.A.: Recontructive microsurgery (Churchill Livingstone) 6. Hukki & Kalland: Avoin hymy (Edita) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. British Journal of Plastic Surgery 2. Plastic and Reconstructive Surgery 3. Scandinavian Journal of Plastic and Reconstructive and Hand Surgery 4. Clinics in Plastic Surgery 5. Annals of Plastic Surgery 6. Burns Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin
KÄSIKIRURGIA
2009-2011 KÄSIKIRURGIA Vastuuhenkilö: Dos. Timo Raatikainen KLL/Kirurgian klinikka, Topeliuksenkatu 5, PL 266, 00029 HUS, Puh. (09) 471 60038, timo.raatikainen@hus.fi Tavoitteet Käsikirurgian erikoislääkärin
Koulutussairaalat ja kouluttajat:
2009-2011 SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ari Harjula KLL/Thorax- ja verisuonikirurgia, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 72290, ari.harjula@hus.fi Sydän- ja rintaelinkirurgian
Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.
2009-2011 Vastuuhenkilö: Prof. Hannele Yki-Järvinen KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 8 Biomedicum huone C426B, PL 700, 00029 HUS Puh. 050 427 1664, hannele.yki-jarvinen@helsinki.fi Runkokoulutuksen
ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA
2009-2011 ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ilkka Kiviranta Töölön sairaala, Topeliuksenkatu 5, PL 266, 00029 HUS Puh. (09) 4711, ilkka.kiviranta@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)
2009 11 GASTROENTEROLOGINEN KIRURGIA Vastuuhenkilö: dos. Pauli Puolakkainen Vatsaelinkirurgian klinikka, Meilahden sairaala, PL 340, 00029 HUS tai Helsingin yliopisto/ii kirurgian klinikka, PL22, 00014
Koulutussairaalat ja kouluttajat:
2009-2011 UROLOGIA Vastuuhenkilö: Professori Kimmo Taari KLL/Urologian klinikka, Meilahden sairaala PL 340, 00029 HUS Puh. 050-427 0057, kimmo.taari@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on, että erikoistuva
GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,
2009 11 GERIATRIA Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73815, reijo.tilvis@helsinki.fi - on pystyttävä hoitamaan vanhuspotilaita, joiden
KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,
2009 11 KARDIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 72200, markku.kupari@hus.fi Tavoitteet Kardiologian koulutusohjelman tavoitteena
Runkokoulutus (3kk) Vähintään 3 kk palvelua tulee suorittaa jollakin kirurgisella erikoisalalla tai anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla.
2011-2009 5 vuoden koulutusohjelma Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Professori Anne Pitkäranta anne.pitkaranta@hus.fi Korvaklinikka, HYKS Koulutuksen tavoitteet: Koulutusohjelman suorittanut on perehtynyt
REUMATOLOGIA
2009-2011 REUMATOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Marjatta Leirisalo-Repo KLL/Reumatologian yksikkö, Kasarmikatu 11 13, PL 263, 00029 HUS Puh. (09) 471 88303, marjatta.leirisalo-repo@hus.fi Tavoitteet Reumatologian
Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus
2009-2011 LASTENKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Risto Rintala Lasten ja nuorten sairaala, Stenbäckinkatu 11, PL 281, 00029 HUS, Puh. (09) 471 73765, risto.rintala@hus.fi Tavoitteet Lastenkirurgian koulutusohjelman
SISÄTAUDIT. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus
2011-2009 SISÄTAUDIT Vastuuhenkilö: Prof. Hannele Yki-Järvinen KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 8, Biomedicum huone C426B, PL 700, 00029 HUS Puh. 050 427 1664, hannele.yki-jarvinen@helsinki.fi Tavoitteet
Koulutussairaalat ja kouluttajat:
2009 11 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien
Koulutussairaalat ja kouluttajat:
2009 11 KLIININEN HEMATOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Kimmo Porkka KLL/Sisätautien klinikka/hematologian toimiala, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 4711, kimmo.porkka@hus.fi Tavoitteet Koulutusohjelman suorittaneen
Koulutussairaalat ja kouluttajat:
2011-2009 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA Vastuuhenkilö: Dos. Tapani Salmi, Kliinisen neurofysiologian osasto, neurologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 7 2493, tapani.salmi@hus.fi
SUU- JA LEUKAKIRURGIA
2009-2011 SUU- JA LEUKAKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Christian Lindqvist KLL/Leukakirurgian klinikka, Kirurginen sairaala, Kasarmikatu 11-13, PL 263, 00029 HUS, Puh. (09 )471 88441, christian.lindqvist@hus.fi
Koulutussairaalat ja kouluttajat:
2009-2011 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Vastuuhenkilö: Prof. Aila Tiitinen Naistensairaala, Haartmaninkatu 2, PL 140, 00029 HUS, Puh. (09) 471 72900, aila.tiitinen@hus.fi Tavoitteet Koulutusohjelman suoritettuaan
GASTROENTEROLOGIA. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus
2009 11 GASTROENTEROLOGIA Vastuuhenkilö: Professori Martti Färkkilä KLL/Gastroenterologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 72418, martti.farkkila@hus.fi Tavoitteet Gastroenterologien
NEUROKIRURGIA
2011-2009 NEUROKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Juha Hernesniemi KLL/HYKS Neurokirurgian yksikkö, Topeliuksenkatu 5, PL 260, 00029 HUS Puh. 050 427 0220, juha.hernesniemi@hus.fi Tavoitteet Neurokirurgiaan
KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE
2009-2011 PATOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Veli-Pekka Lehto Kliinisteoreettinen laitos ja HYKS-Diagnostiikka, Patologian osasto, Haartmaninkatu 3, 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 26412, veli-pekka.lehto@helsinki.fi
LASTENTAUDIT. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Heikinheimo KLL/Lasten ja nuorten klinikka PL 281, HUS,
2009-2011 LASTENTAUDIT Vastuuhenkilö: Prof. Markku Heikinheimo KLL/Lasten ja nuorten klinikka PL 281, 00029 HUS, Puh. (09) 471 74770, markku.heikinheimo@hus.fi Tavoitteet Katso eriytyvä koulutus. KOULUTUSOHJELMAN
SYÖPÄTAUDIT
2009-2011 SYÖPÄTAUDIT Vastuuhenkilö: Prof. Heikki Joensuu KLL/Syöpätautien osasto, Haartmaninkatu 4, PL 180, 00029 HUS Puh. (09) 471 73208, heikki.joensuu@hus.fi Tavoitteet Syöpätautien erikoislääkärin
KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA
2009 11 KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Vuokko Kinnula KLL/Keuhkosairauksien klinikka, Haartmaninkatu 4, PL 22, 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 471 72255, vuokko.kinnula@helsinki.fi
PSYKIATRIA. Vastuuhenkilöt: Psykiatrian erikoisalojen runkokoulutus Prof. Erkki Isometsä Puh. (09) ,
2009-2011 PSYKIATRIA Vastuuhenkilöt: Psykiatrian erikoisalojen runkokoulutus Prof. Erkki Isometsä Puh. (09) 471 63728, erkki.isometsa@hus.fi Psykiatrian eriytyvä koulutus Prof. Hasse Karlsson Puh. (09)
FYSIATRIA. Vastuuhenkilö: Dos. Mats Grönblad KLL/Fysiatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,
2011 09 FYSIATRIA Vastuuhenkilö: Dos. Mats Grönblad KLL/Fysiatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 72500, mats.gronblad@hus.fi Tavoitteet Fysiatrian erikoislääkärin tulee koulutusohjelman
OIKEUSPSYKIATRIA
2009-2011 OIKEUSPSYKIATRIA Vastuuhenkilö: Prof. Matti Virkkunen Psykiatriakeskus, Välskärinkatu 12 PL 590, 00029 HUS. Puh. (09) 4711, matti.virkkunen@hus.fi Tavoitteet Oikeuspsykiatrian erikoislääkärikoulutuksen
NEUROLOGIA. Tavoitteet
2009-2011 NEUROLOGIA Vastuuhenkilö: Neurologian professori Timo Erkinjuntti KLL/Neurologian klinikka, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 4711, timo.erkinjuntti@hus.fi Tavoitteet Koulutuksen
KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO
2009 11 KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO Vastuuhenkilö: Prof. Pertti Neuvonen KLL/Diagnostis-terapeuttinen osasto/kliinisen farmakologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00290 HUS Puh. (09) 471
PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIEDE
2009-2011 PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIEDE Vastuuhenkilö: Dos. Kristiina Aittomäki, HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö, PL 140 (Haartmaninkatu 2 B), 00029 HUS, puh. (09) 471 72187, kristiina.aittomaki@hus.fi
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
OIKEUSLÄÄKETIEDE
2009-2011 OIKEUSLÄÄKETIEDE Vastuuhenkilö: Prof. Antti Sajantila Oikeuslääketieteen laitos, PL 40 (Kytösuontie 11), 00014 Helsingin yliopisto, puh. (09) 191 27472, antti.sajantila@helsinki.fi Tavoitteet
Runkokoulutus ( 2 v 3 kk) Kts. Kirurgian alojen runkokoulutus. Runkokoulutus ja eriytyvä koulutus on suoritettava pääsääntöisesti eri sairaaloissa.
2009-2011 YLEISKIRURGIA Vastuuhenkilö: Professori Tom Scheinin Kirurginen sairaala PL 263 00029 HUS Puh: 0504271279 Tavoitteet Yleiskirurgia on toimenpidemäärältään kirurgian suurin erikoisala. Koulutuksen
LASTENPSYKIATRIA
2009-2011 LASTENPSYKIATRIA 6 vuoden koulutusohjelma Vastuuhenkilö: Professori Fredrik Almqvist Puh. 09-47180222 fredrik.almqvist@hus.fi KLL / Lasten ja nuorten klinikka / Lastenpsykiatrian yksikkö PL 280,
Koulutussairaalat ja kouluttajat:
2011-2009 KLIININEN MIKROBIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Seppo Meri, HUSLAB/Kliinisen mikrobiologian vastuualue, Haartmaninkatu 3, PL 400, 00029 HYKS Puh. (09) 191 26758, seppo.meri@helsinki.fi Tavoitteet
Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka
TAMPEREEN YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS ABDOMINAALIRADIOLOGIA/RADIOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on laaja tietämys
alaan kuuluvien diagnostisten toimenpiteiden ja muiden tutkimusten indikaatiot ja tulkinnan
1 2009-2011 NEFROLOGIA Vastuuhenkilö: Professori Per-Henrik Groop HUS/HYKS Medisiininen tulosyksikkö, Nefrologian klinikka PL 263, 00029 HUS, Puh. (09) 471 88204, per-henrik.groop@helsinki.fi Tavoitteet
TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta
1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori
Tutkinnon rakenne ja vaatimukset
Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen
YLEISLÄÄKETIEDE
2009-2011 YLEISLÄÄKETIEDE Vastuuhenkilö: Prof. Johan Eriksson Kliininen laitos, Biomedicum 2B, Tukholmankatu 8 b, 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 27557, johan.eriksson@helsinki.fi Tavoitteet Yleislääketieteen
Eriytyvä koulutus (3 v) Verisuonikirurgian eriytyvä koulutus suoritetaan yliopistosairaalassa.
2011-2009 VERISUONIKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Mauri Lepäntalo KLL/Verisuonikirurgian toimiala, Haartmaninkatu 4, PL 262, 00029 HUS Puh. (09) 471 74451, mauri.lepantalo@hus.fi Tavoitteet Verisuonikirurgia
ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO
2009 2011 ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO Vastuuhenkilö: Prof. Per Rosenberg KLL/Anestesiologian ja tehohoidon yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 22 (Meilahden sairaala) 00014 Helsingin yliopisto, puh. (09) 471
TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
Ilmoittaudu lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologian koulutusohjelmaan.
NEUROLOGIA Vastuuhenkilö: Neurologian professori Timo Erkinjuntti Neurologian klinikka, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 4711, timo.erkinjuntti@hus.fi Helsingin yliopisto, Erikoislääkärikoulutus,
TERVEYDENHUOLTO
2009-2011 TERVEYDENHUOLTO Vastuuhenkilö: dos. Pekka Jousilahti KTL/ ETEO, Mannerheimintie 166, 00300 Helsinki Puh. (09) 47441, pekka.jousilahti@ktl.fi Terveydenhuollon erikoisalan (public health medicine)
KIRURGIAN ALOJEN RUNKOKOULUTUS. Katso myös kirurgian runkokoulutuksen kotisivuthttp://www.kirurgia.med.helsinki.
2009-2011 KIRURGIAN ALOJEN RUNKOKOULUTUS Katso myös kirurgian runkokoulutuksen kotisivuthttp://www.kirurgia.med.helsinki.fi/runkokoulutus Vastuuhenkilö: Prof. Ari Harjula KLL/Thorax- ja verisuonikirurgia,
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA
2009 11 IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Annamari Ranki KLL/Iho- ja sukupuolitautien klinikka, Iho- ja allergiasairaala Meilahdentie 2, PL 160, 00029 HUS Puh. (09) 471 86300, annamari.ranki@hus.fi
Vastuuhenkilö: Prof. Erkki Vilkman Foniatrian poliklinikka, Haartmaninkatu 4 E, PL 220, HUS, Puh. (09) ,
2009 11 FONIATRIA Vastuuhenkilö: Prof. Erkki Vilkman Foniatrian poliklinikka, Haartmaninkatu 4 E, PL 220, 00029 HUS, Puh. (09) 471 73017, Erkki.Vilkman@oulu.fi Tavoitteet Foniatrian (puhe- ja äänihäiriöt)
NUORISOPSYKIATRIA
2009-2011 NUORISOPSYKIATRIA Vastuuhenkilö: Prof. Mauri Marttunen KLL/Psykiatrian tulosyksikkö/nuorisopsykiatrian yksikkö, Välskärinkatu 12, PL 280, 00029 HUS Puh. (09) 4711, mauri.marttunen@hus.fi Tavoitteet
Yliopistokoulutukseen kuuluu jatkuva sädeturvakoulutus työpaikkakoulutuksena. Oppimateriaalina toimii säteilylainsäädäntö soveltuvin osin.
2009-2011 RADIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Leena Kivisaari, dos. Taina Autti Radiologian yksikkö/diagnostis-terapeuttinen osasto, Haartmaninkatu 4, PL 380, 00029 HUS Puh. (09) 471 72480, leena.kivisaari@hus.fi
LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
SILMÄTAUDIT
2009-2011 SILMÄTAUDIT Vastuuhenkilö: Prof. Tero Kivelä, FEBO KLL/Silmä- ja korvaklinikka, Haartmaninkatu 4 C, PL 220, 00029 HUS Puh. (09) 471 73110, tero.kivela@helsinki.fi Tavoitteet Silmätautien erikoislääkärikoulutuksen
TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA LISÄÄNTYMISLÄÄKETIEDE TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNTAN ANTAMA LISÄKOULUTUS
KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE
2009 11 KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE Vastuuhenkilö: Prof. Anssi Sovijärvi KLL/Diagnostis-terapeuttinen osasto/kliinisen fysiologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09)
Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:
Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Saapunut / 20 Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Henkilötunnus UEF Opiskelijanumero Puhelin päivisin Sähköposti Laillistuspvm (Valvira) Opinto-oikeuden myöntämispäivä
Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019
Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 ERIKOISALA/PAIKKA JAKSON KUVAUS JAKSOON KUULUVA PÄIVYSTYS MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEYSHENKILÖ FYSIATRIA Jakson aikana erikoistuja
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA
MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)
MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016
Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio
Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia
YLEISLÄÄKETIEDE (Kansanterveystieteen laitos)
2009-2011 YLEISLÄÄKETIEDE (Kansanterveystieteen laitos) Vastuuhenkilö: Prof. Johan Eriksson Kansanterveystieteen laitos, Mannerheimintie 172, 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 27557, johan.eriksson@helsinki.fi
Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2020
Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2020 ERIKOISALA/PAIKKA JAKSON KUVAUS JAKSOON KUULUVA PÄIVYSTYS MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEYSHENKILÖ FYSIATRIA Jaksoja yhteensä:
Palliatiivisen lääketieteen koulutus
Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot
Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan
Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Jouko Jalonen
SYDÄNANESTESIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Jouko Jalonen Sydänanestesian yliopistollinen lisäkoulutusohjelma korvaa tähänastisen Suomen Lääkäriliiton
LOKIKIRJA. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman. TAYS, neuroalat ja kuntoutus
Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Prof. Irina Elovaara TaY, neurologia TAYS, neuroalat ja kuntoutus Puhelin:
Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f.
Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f. Tekonivelkirurgian asiantuntijalääkärin koulutusohjelma Tekonivelkirurgia on nivelten kivuliaiden ja asentovirheitä aiheuttavien degeneratiivisten
TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON
Päivitetty TDKN E 2 a
Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a HELSINGIN YLIOPISTON SYDÄNANESTESIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA TAUSTA Anestesiologia on yksi niistä spesialiteeteista, joilla ei ole ollut ns. suppeita erikoisaloja. Käytännössä
KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala
KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala I Yhteissymposium Luentosali 1 II Ortopedia ja traumatologia - Lonkan ja polven nivelrikko Luentosali 1 III IV Suu- ja leuka-,
TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LASTENNEUROLOGIA. Vastuuhenkilö:
2009-2011 LASTENNEUROLOGIA Vastuuhenkilö: Helena Pihko, ylilääkäri lastenneurologian professori (vt) HYKS Naisten ja lasten sairauksien tulosyksikkö PL 280 00029 HUS Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena
Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta
On suositeltavaa, että erikoistuvalla lääkärillä on eriytyvään koulutukseen hakeutuessaan suoritettuna koulutukseen sisältyvä runkokoulutus.
2009-2011 TYÖTERVEYSHUOLTO 6 vuoden koulutusohjelma Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Prof. Kari Reijula Työterveyslaitos Arinatie 3 A, 00370 Helsinki puh.: 030 474 2932.; gsm: 040 5502050
Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita?
Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Hannu Paajanen kir dos Mikkelin keskussairaala Kirurgian edistämissäätiön seminaari 17.10.2008/Sitra Kirurgikoulutus 2000-luvulla 6v lääkärin perustutkinto
Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)
1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero HLL-tutkintopvm, yliopisto Koulutusohjelma HLL-tutkinnon laillistuspvm
Helsingin yliopisto Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutusohjelma
Helsingin yliopisto Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutusohjelma Lokikirja Kariologia ja endodontia JHM/MRK 13.01.2009 Koulutettavan lokikirja 2 Koulutusohjelman kuvaus Koulutettavan
Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma
Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Päivämäärä: 15.6.2004 Valtakunnallinen koordinaattori dosentti Eero Jokinen 1. Johdanto: CESP (Confederation of European Specialists in Paediatrics), UEMS:n (European
Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä
LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi
Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi Ilmoittautunut koulutusohjelmaan / /201 Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi Yhteystiedot Tervetuloa erikoistumaan keuhkolääkäriksi!
LIIKUNTALÄÄKETIEDE
2009-2011 LIIKUNTALÄÄKETIEDE Vastuuhenkilö: Dos. Heikki Tikkanen KLL/ Kirurgian osasto/liikuntalääketieteen yksikkö/urheilulääketieteen säätiön, Helsingin urheilulääkäriasema, Paasikivenkatu 4, 00250 Helsinki,
Plastiikkakirurgia yliopistollisena alana (1966-)
Plastiikkakirurgia yliopistollisena alana (1966-) Vaikka SPR Plastiikkasairaalassa koulutettiin alan erikoislääkäreitä, mitään kandidaattiopetusta ei annettu, satunnaisia hammaslääketieteen kandidaattien
Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat
Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen
Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä
1(4) Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti UEF-opiskelijanumero LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä Koulutusohjelma
Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli
Mitä maksaa ja kuka maksaa? Yliopistosairaalan rooli Heikki Miettinen 25.10.2018 1 Yliopistosairaalan rooli? Lääketieteen ja hoitotyön perusopetus Erikoislääkärikoulutus Muu akateeminen koulutus (esim
Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito
Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS
MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?
MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM
ENDOKRINOLOGIA
2009-11 ENDOKRINOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Matti Välimäki KLL/Sisätautien klinikka, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73810, matti.valimaki@hus.fi Tavoitteet Katso eriytyvä koulutus. KOULUTUSOHJELMAN
ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)
166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä
AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari
AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu
2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle
Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila
TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka
PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia
PROFESSORILUENTO Professori Ilkka Helenius Lasten ortopedia ja traumatologia Lääketieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Ilkka Helenius pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa
Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki
LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2013 2014 2014 2015 2 KOULUTUSOHJELMAT AKUUTTILÄÄKETIEDE Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Ari Palomäki
Terveyskeskussopimukset
Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus
Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue
Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät