Jaakko Piitulainen: Kuitulujitteinen bioaktiivinen istute kallon luupuutosten korjausleikkauksissa Lectio praecursoria

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaakko Piitulainen: Kuitulujitteinen bioaktiivinen istute kallon luupuutosten korjausleikkauksissa Lectio praecursoria"

Transkriptio

1 Jaakko Piitulainen: Kuitulujitteinen bioaktiivinen istute kallon luupuutosten korjausleikkauksissa Lectio praecursoria Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat Onnettomuus. Aivokasvain. Paise. Kallon luun puutos syntyy tavallisimmin päähän kohdistuneen vamman seurauksena. Kallonluun murtuman ja tähän liittyvän verenvuodon hoitamiseksi tehty leikkaus voi johtaa tilanteeseen, jossa osa kallon luusta on jouduttu poistamaan. Tämän lisäksi kallon luupuutos voi syntyä tulehduksen, kasvaimen tai aivoverenkiertohäiriön leikkaushoitoon liittyen. Kallon luupuutosten korjaaminen on hyödyllistä. Kallonluun tärkeänä tehtävänä on suojata aivoja. Lisäksi potilaan oireissa voi luupuutoksen korjaamisen myötä tapahtua merkittävää paranemista. Esimerkiksi luupuutokseen liittyvä päänsärky yleensä vähenee ja epämukavuuden tunne poistuu. Väheksyä ei sovi myöskään psyykkisiä vaikutuksia, joita kallon aikaisemman ulkomuodon palauttaminen aikaansaa. Ihosiirre. Munuaissiirre. Luusiirre. Keinoläppä. Polviproteesi. Kalloistute. Biomateriaalien eli ihmiskehon sisälle istutettavien keinomateriaalien kehittäminen ja käyttöönotto on stimuloinut ihmismieltä jo ennen ajanlaskumme alkua. Ensimmäiset arkeologiset viitteet kallon luupuutoksen korjaamisesta ovat Perun Inka-kulttuurin kukoistuksen ajoilta. Tänä päivänä kallon luupuutoksen korjaamiseen käytetään potilaan omaa luuta ja erilaisia biomateriaaleja, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan luunkorvikemateriaaleja. Luunkorvikemateriaaleina käytetään esimerkiksi muoveja, titaania sekä luusementeiksi kutsuttuja seoksia. Korjausleikkauksessa potilas nukutetaan ja kirurgi ihoviillon kautta paljastaa luupuutoksen reunat. Potilaan oma luusiirre on ensisijainen korjausmateriaali kallon luupuutosten hoidossa. Siirre voidaan ottaa esimerkiksi lonkkaluusta tai toisaalta kallon luusta. Tavallisimmin käytetään kuitenkin omaa kallonluuta, joka on irrotettu talteen ja säilytetty pakkasessa. Potilaan toivuttua sairaudestaan voidaan pakastettu kallonluu istuttaa takaisin paikalleen. Mikäli oma luusiirre ei ole käytettävissä, valitaan kullekin potilaalle sopivin biomateriaali. Yleisinä periaatteina valintaan liittyen voidaan esittää, että pienten luupuutosten korjaamisessa voidaan käyttää erilaisia

2 standardikokoisia istutteita, tai leikkauksen aikana sopivan kokoiseksi muotoiltavia paikka-aineita. Hyvin suurten luupuutosten korjaamisessa käytetään tavallisemmin yksilöllisesti, siis mittatilaustyönä ennen toimenpidettä valmistettua istutetta. Suomessa tehdään vuosittain noin 100 kallon luupuutoksen korjausleikkausta. Maailmanlaajuisesti kyseessä on merkittävän kokoinen potilasryhmä, jonka määrän voi olettaa edelleen kasvavan liikennemäärien lisääntyessä, lääketieteen hoitokeinojen parantuessa sekä valitettavasti konflikteihin liittyen. Keskimäärin joka viidennellä potilaalla ilmenee korjausleikkauksen jälkeen lisätauti, joka johtaa uusintaleikkaukseen tai korjausmateriaalin poistamiseen. Hoidon epäonnistumisena pidetään tilannetta, jossa korjausmateriaali poistetaan. Tavallisin tähän johtava syy on luusiirteen tai keinomateriaalin infektoituminen eli tulehtuminen. Huolimatta yli 5000 vuoden tuotekehityksestä, mikään käytössä olevissa luunkorvikemateriaaleista ei siis ole täydellinen. Eri materiaaleilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, mutta mikään nykyään käytössä olevista materiaaleista ei yksiselitteisesti ole muita parempi. Uusia biomateriaaleja tarvitaan, jotta ne vastaisivat paremmin oman kallonluun ominaisuuksia ja rakennetta. Istutettavan materiaalin kyky luutua yhteen ympäröivän kallon luun kanssa voi vähentää lisätautien, kuten tulehduksen tai istutteen irtoamisen riskiä. Kiinnostavaa on myös, voidaanko tulehduksia aiheuttavien bakteerien kasvua vähentämällä parantaa kallon luupuutoksen korjausleikkauksen hoitotuloksia. Korjausmateriaalilta edellytetään vähintään kallonluuta vastaavia kestävyys- ja lujuusominaisuuksia. Lisäarvoa tuo, mikäli materiaalia on helppo muotoilla toimenpiteen aikana, eikä se hankaloita esimerkiksi magneettikuvan ottamista tai sädehoidon antamista. Lisäksi materiaalin odotetaan olevan helposti saatavilla sekä tuotantokustannuksiltaan taloudellinen. Jo 1500-luvulla italialaisen lääkärin Fallopiuksen neuvoessa käyttämään kultalevyä luupuutoksen korjaamisessa, monet aikalaiset, mukaan lukien ranskalaiskirurgit Paré ja Franco esittivät pelkonsa näiden jalojen metallien voivan päätyä muihin taskuihin kuin potilaan hyväksi. Pohjalainen tiivistää ja kysyy, mihin se on hyvä? Ennen uuden biomateriaalin käyttöönottoa tarvitaan tutkittua tietoa. Onko materiaali turvallinen? Soveltuuko se siihen tarkoitukseen, johon se on suunniteltu? Tutkimukseni vastaa erityisesti näihin

3 kahteen kysymykseen. Lisäksi pyrin selvittämään, millaisia hoitotulokset uudella materiaalilla ovat verrattuna muihin käytössä oleviin vaihtoehtoihin. Väitöstutkimukseni on tehty biomateriaalitieteen ja lääketieteen risteämiskohdassa. Biomateriaalitieteen pyrkimyksenä on kehittää uusia ja parempia materiaaleja, joista tehtyjen sovellusten avulla ihmisen sairauksia voidaan hoitaa, kudospuutoksia korjata tai terveyttä lisätä. Sanalla sanoen, varaosien kehittämisestä on kyse. Ennen kliinistä potilastutkimusta, on uuden lääketieteelliseen käyttöön aiotun sovelluksen toimintaa ja kudosyhteensopivuutta testattava muilla keinoin. Tämän jälkeen, mikäli tulokset ovat suotuisat, voidaan suunnitella, hyväksyttää ja käynnistää kliininen tutkimus. Kliinisistä tutkimuksista kertyneen tutkitun tiedon avulla käytännön työtä tekevän lääkärin on mahdollista soveltaa tietoa ja valita kulloiseenkin tilanteeseen paras toimintamalli. Kuitulujitteisen kallon luupuutoksen korjaamiseen tarkoitetun istutteen kehittämisessä edettiin ensimmäisiin kliinisiin sovelluksiin 1990-luvun ja 2000-luvun taitteessa. Turun yliopistossa valittiin kehityspoluksi pyrkimys matkia kallonluun huokoista, kerroksittaista rakennetta. Materiaalin kestävyysominaisuuksia voidaan parantaa käyttämällä erilaisia kuituja lujittamaan rakennetta. Luonnossa tällainen materiaali on esimerkiksi puu, jonka rakenteen vahvistavat pitkittäiset selluloosakuidut. Myös luun kestävyysominaisuudet perustuvat kuituihin, nimittäin kollageenikuituihin. Biomateriaalikäytössä lasikuituja on tutkittu 60-luvulta saakka, ensin hammaslääketieteen sovelluksissa. Lasikuitulujitteisesta muovista valmistettavan kalloistutteen rakenne on kevyt, kestävä ja huokoinen. Rakenteen sisälle päätettiin lisätä bioaktiivista lasia, jonka luutumisominaisuuksista ja bakteerikasvua vähentävistä ominaisuuksista oli kertynyt runsaasti tietoa 1980-luvulta alkaen. Tässä työssä myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta. Bioaktiivinen lasi on osoittautunut 1990-luvulla ja 2000-luvulla toteutetuissa kliinisissä tutkimuksissa käyttökelpoiseksi materiaaliksi erilaisten tulehtuneiden onteloiden hoidossa. Esimerkiksi pään- ja kaulan alueen kirurgiassa otsaontelon ja korvalokeroston hankalien tulehdusten hoidon keinovalikoimaan on kuluneen kymmenen vuoden aikana noussut ontelon täyttäminen bioaktiivisella lasilla. Lääketieteen kehityskulkuun liittyvä erikoisalojen kehittyminen on aikaansaanut tilanteen, jossa samaa vaivaa voidaan hoitaa eri erikoisalojen osaajien toimesta. Kirurgian alalla kallon

4 luupuutoksen hoito on keskittynyt neurokirurgeille. Luupuutoksen anatomia ei aina noudata oppiaineiden rajoja, jonka seurauksena myös pään- ja kaulan alueen kirurgiaan perehtyneet sekä biomateriaalien käyttöön tottuneet korvalääkärit sekä suu- ja leukakirurgit joskus osallistuvat näiden potilaiden hoitoon. Myös plastiikkakirurgin apua saatetaan tarvita riittävän ihopeiton varmistamiseen. Väitöstutkimukseni on toteutettu Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Oulun yliopistollisen sairaalan yhteistyönä. Tutkittava kalloistute on yhdistelmämateriaali eli komposiitti, jonka runko on lasikuiduilla vahvistettua huokoista muovia. Rakenteen sisällä on bioaktiivista lasia. Toisin sanoen, tutkin kuitulujitteisesta muovista ja bioaktiivisesta lasista valmistetun komposiittiistutteen avulla tehtyjen kallon luupuutosten korjausleikkausten hoitotuloksia. Prekliinisissä tutkimuksissa tämä lasikuiduilla vahvistettu, bioaktiivista lasia sisältävä yhdistelmämateriaali on osoittautunut ominaisuuksiltaan otolliseksi luutumiselle. Väitöskirjassani käytän kalloistutteesta lyhennettä FRC BG, johdettuna sanoista fiber-reinforced composite bioactive glass implant. Väitöskirjani koostuu neljästä osatyöstä, joista kolmessa tarkastellaan kallon luupuutoksen hoitotuloksia ja neljännessä käsitellään kalloistutteen lujuusominaisuuksia sekä rakenteen rikkoutumistapaa. Artikkelimuoto ei mahdollista kovin laajaa käsitteiden tai aikaisemman tutkimustiedon avaamista. Avatakseni näitä lukijalle olen halunnut kirjoittaa väitöskirjaani kattavan yhteenvedon. Yhteenvedossa käsittelen kallon luupuutosten korjausleikkauksen eli kranioplastian historiaa, joka on samalla myös materiaalitieteen historiaa. Esitän nykyisin käytössä olevat materiaalit sekä näihin liittyvät erityispiirteet. Korjausleikkauksen indikaatiot kertovat, milloin on syytä harkita kranioplastian tekemistä. Leikkausta edeltävä valmistelu, toimenpide sekä siihen liittyvät lisätaudit esitellään lukijalle. Lisäksi käyn systemaattisesti läpi FRC BG-istutteen kehittämiseen liittyvät aikaisemmat tutkimustulokset. Tämän tutkimuksen ensimmäisessä ja toisessa osatyössä selvitettiin uuden istutteen soveltuvuutta kallon luupuutoksen korjausmateriaaliksi. Kliininen tutkimus käynnistettiin vuonna Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa toteutettiin kliininen etenevä seurantatutkimus, jossa arvioitiin vuosina uudella kalloistutteella tehtyjen kallon luupuutoksen korjausleikkausten hoitotuloksia. Kahdeksan vuoden aikana yhteensä 35

5 potilaan kallon luupuutos korjattiin tällä uudella istutteella. Ennen korjausleikkausta luupuutoksesta otettiin kolmiulotteinen kuva, jonka perusteella tehtiin pikamallinnustekniikalla muovinen kallomalli. Tämän mallin avulla valmistettiin yksilöllinen kalloistute käsityönä ennen leikkausta. Keskimääräinen seuranta-aika korjausleikkauksen jälkeen oli 2,5 vuotta. Luupuutoksen korjausleikkaukseen liittyviä tavanomaisia lisätauteja esiintyi tälläkin materiaalilla. Kolmannessa osatyössä selvitettiin taannehtivassa tutkimusasetelmassa vuosina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehdyn sadan kallon luupuutoksen korjausleikkauksen hoitotuloksia. Neljännessä kokeellisessa osatyössä testattiin istutteen kuormituksen kantokykyä ja murtumista staattisen kuormituksen alla. Halusin selvittää, lisäävätkö pitkittäiset lasikuitulujitteiset vahvikkeet istutteen kuormituksen kantokykyä. Lisäksi arvioin istutteen rakenteelle ja lasikuiduille tapahtuvia muutoksia kuormituksen lisääntyessä ja aiheuttaessa rakenteen hajoamisen. Tutkimus vahvisti aikaisemmin tehtyjä havaintoja, että kallon luupuutoksen korjausleikkauksiin liittyy huomattava määrä leikkauksen jälkeen ilmeneviä lisätauteja. Tässä tutkimuksessa havaitsin, että joka viidennen kallon luupuutoksen korjausleikkauksen jälkeen ilmenee lisätauti, joka johtaa uusintaleikkaukseen tai korjausmateriaalin poistamiseen. Toinen käytännön työn kannalta tärkeä asia on, että tutkimukseni perusteella kallon luupuutosten korjausleikkausten hoitotulokset olivat yhtä hyviä riippumatta siitä, käytettiinkö uutta FRC BG-istutetta, muita käytössä olevia synteettisiä materiaaleja tai omaa pakastettua luusiirrettä. Väitöskirjaksi aikomassani työssä esitän, että kuitulujitteinen bioaktiivinen kalloistute on turvallinen ja kudosyhteensopiva biomateriaali, joka soveltuu käytettäväksi sekä aikuis- että lapsipotilaiden kallon luupuutosten korjausleikkauksissa. Pyydän teitä, arvoisa professori Christian Lindqvist lääketieteellisen tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

Tutkimus ja opetus sotessa

Tutkimus ja opetus sotessa Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen

Lisätiedot

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija

Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttaminen (1.10.2010) Keskeisiä muutoksia Tutkimuslain sovellusalueen

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

ARVOISA VASTAANOTTAJA,

ARVOISA VASTAANOTTAJA, ARVOISA VASTAANOTTAJA, Pyydämme Teitä osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan gynekologisten laskeumaleikkausten menetelmiä, komplikaatioita ja vaikutusta elämänlaatuun Suomessa vuonna 2015. Tiedote

Lisätiedot

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET 1 VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET Titta Kallio-Seppä koordinaattori UniOGS Kohti tohtorin tutkintoa seminaari 12.3.2015 23.3.2015 2 VÄITÖSKIRJA Mitä Suomen laki sanoo Väitöskirja on tarkastettava

Lisätiedot

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen

Lisätiedot

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET Niina Timosaari Koordinaattori, UniOGS Kohti tohtorin tutkintoa seminaari 19.4.2017 VÄITÖSKIRJA Mitä Suomen laki sanoo? = Väitöskirja on tarkastettava julkisesti 1.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

UEF Tohtorikoulu. Valmistautuminen väitöspäivään

UEF Tohtorikoulu. Valmistautuminen väitöspäivään UEF Tohtorikoulu Valmistautuminen väitöspäivään Väitöstilaisuus Karonkka 2 Väitöstilaisuus Sovi päivä viimeistään kolme viikkoa ennen tilaisuutta varaa luentosali yliopiston tilavarauksesta väittelijä,

Lisätiedot

Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa. Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja

Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa. Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja Sisäänotto lääketieteenkoulutusyksiköissä nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 120 > +30 = 150 (155) Kuopio

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

KYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio

KYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio KYS Neuromodulaatiorekisteri Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio 31.3.17 Sidonnaisuudet Koulutusmatkat ja kansainväliset kongressit Abbott St. Jude Medical Medtronic

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA. Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA. Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP 23.2.2018 Historiaa, onnistumisia Nykypäivää Antibiootit (40-luku) Avosydänleikkaukset ja sähköinen sydämentahdistin (50-luku)

Lisätiedot

LUMI Implantology Academy

LUMI Implantology Academy Implantology LUMI Implantology Academy Kattava hammasimplantointikoulutus, joka antaa hyvät valmiudet aloittaa implantointi. Koulutuksessa käydään läpi vaihe vaiheelta kaikki implantologiaan liittyvät

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 19-20.09.2008 Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 24 vuotta silmätautien klinikassa: osasto, pkl, ls Tutkimushoitajana 03/03 alkaen Selvittää erilaisten solutason tapahtumien,kuten

Lisätiedot

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio Keskiviikko 3.4.2013 8.00 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro Polven tekonivel Moderaattori: Petri

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä

Lisätiedot

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET Karita Saravesi Koordinaattori, UniOGS Kohti tohtorin tutkintoa seminaari 17.4.2018 VÄITÖSKIRJA Mitä Suomen laki sanoo? = Väitöskirja on tarkastettava julkisesti 1.

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Valtakunnallinen erikoishammaslääkärikuulustelu

Valtakunnallinen erikoishammaslääkärikuulustelu Valtakunnallinen erikoishammaslääkärikuulustelu 20.10.2017 Hampaiston oikomishoito... 2 Kliininen hammashoito/parodontologia... 3 Kliininen hammashoito/protetiikka ja purentafysiologia... 4 Suu- ja leukakirurgia

Lisätiedot

Bioaktiivisten lasien (BAG) tutkimus alkoi

Bioaktiivisten lasien (BAG) tutkimus alkoi Biomateriaalit KALLE AITASALO JA MATTI PELTOLA Bioaktiivinen lasi pään ja kaulan alueen kirurgiassa Biomateriaalit tarjoavat entistä parempia hoitovaihtoehtoja tapaturma- ja kasvainkirurgiassa myös pään

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanke / Opetus- ja kulttuuriministeriö / 1/2018/ Johanna

Lisätiedot

Implanttivalinta polven reartroplastiassa. Pekka Ylinen Sairaala ORTON Invalidisäätiö

Implanttivalinta polven reartroplastiassa. Pekka Ylinen Sairaala ORTON Invalidisäätiö Implanttivalinta polven reartroplastiassa Pekka Ylinen Sairaala ORTON Invalidisäätiö polven revisioartroplastian päämääränä on korvata luupuutokset oikean kokoinen femurkomponentti oikean kokoinen tibiakomponentti

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan

Lisätiedot

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu

Lisätiedot

Polven periproteettiset murtumat

Polven periproteettiset murtumat Polven periproteettiset murtumat VTK 2017 Mika Junnila TYKS Esiintyvyys Polven periproteettisten murtumien esiintyvyys on n 2,5% Patellamurtumat harvinaisia Mayo Clinic Joint Registry 0,68% Tibiamurtumat

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010 Yhdessä terveyttä ttä potilaan parhaaksi Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202 Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys

EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE Share. Care. Cure. Terveys MITÄ EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT OVAT? Eurooppalaisiin osaamisverkostoihin (ERN) kuuluu

Lisätiedot

EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys

EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE Share. Care. Cure. Terveys MITÄ EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT OVAT? Eurooppalaisiin osaamisverkostoihin (ERN) kuuluu

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Lataa Hengissä ja terveenä - Philip E. Binzel. Lataa

Lataa Hengissä ja terveenä - Philip E. Binzel. Lataa Lataa Hengissä ja terveenä - Philip E. Binzel Lataa Kirjailija: Philip E. Binzel ISBN: 9789525318067 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.20 Mb Kirjan on kirjoittanut amerikkalainen lääkäri

Lisätiedot

Tietotekniikan valintakoe

Tietotekniikan valintakoe Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

OmaMehiläinen ja DigiKlinikka käyttöön Länsi-Pohjassa

OmaMehiläinen ja DigiKlinikka käyttöön Länsi-Pohjassa OmaMehiläinen ja DigiKlinikka käyttöön Länsi-Pohjassa Kemin, Tornion ja Keminmaan kuntien asukkaat saavat maksutta käyttöön Mehiläisen Digiklinikan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun osana julkisia terveyspalveluita

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Lapsille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasarjan osan pakastamisesta.

Lapsille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasarjan osan pakastamisesta. Lapsille Munasolujen pakastaminen Tietoa munasarjan osan pakastamisesta. Sisällysluettelo Miksi munasolujani pitäisi pakastaa? Millainen toimenpide on? Kuinka munasarjoista otetaan osa talteen? Mitä sitten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Esitarkastuksesta tohtorintutkintoon

Esitarkastuksesta tohtorintutkintoon Esitarkastuksesta tohtorintutkintoon Merja Lyytikäinen 13.9.2017 Valmiina? Kun alat olla. 13.9.2017 2 tapahtuu seuraavaa Ohjaaja tekee esityksen esitarkastajista ja vastaväittäjästä määrää esitarkastajat

Lisätiedot

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat

Lisätiedot

Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa

Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.- 21.4.2017 Tampere Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa Kirjallisuudessa

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

KAUNEUSKIRURGISET TOIMENPITEET KUULUVAT TERVEYDENHUOLLON VALVONTAAN

KAUNEUSKIRURGISET TOIMENPITEET KUULUVAT TERVEYDENHUOLLON VALVONTAAN 23.9.2015 Dnro 3737/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen KAUNEUSKIRURGISET TOIMENPITEET KUULUVAT TERVEYDENHUOLLON VALVONTAAN 1 KANTELU

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA Lotta Tyynismaa asiantuntijaproviisori Opetusapteekkien neuvottelupäivä 23.4.2014 lotta.tyynismaa@hus.fi SISÄLTÖ Yleistä Lääkehuollon rooli terveydenhuollossa

Lisätiedot

ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit

ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit 14-15.03.2017 Radisson Blue Kari Haukipuro Lääkärityövoiman rakenne Pienet luvut (50 + 5 alaa) sattumalla suuri merkitys, tilanne elää kokonaismääräarviot

Lisätiedot

Suostumus biopankkitutkimukseen

Suostumus biopankkitutkimukseen Suostumus biopankkitutkimukseen Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Riitta Burrell, STM 29.10.2013 Esityksen rakenne 1) Yhteiskunnallinen ympäristö, jossa näytetutkimusta harjoitetaan 2) Omistusoikeusmalli

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

NatrellePLUS -takuuohjelma

NatrellePLUS -takuuohjelma NatrellePLUS -takuuohjelma Takuu Natrelle -sarjan silikonigeelitäytteisille rintaimplanteille V E armuutta nemmän kuin päätökseen vain rintaimplantti Rintaimplantin valinta on tärkeä päätös sekä potilaalle

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Kenen vuoro? TEKSTI ANNE SEPPÄNEN KUVAT JUKKA-PEKKA MOILANEN, MARKKU OJALA, JYRKI LUUKKONEN

Kenen vuoro? TEKSTI ANNE SEPPÄNEN KUVAT JUKKA-PEKKA MOILANEN, MARKKU OJALA, JYRKI LUUKKONEN RUUHKAA RYHMÄSSÄ Kenen vuoro? Joskus vain yksi kahdeksan kandin ryhmästä pääsee käsiksi potilaaseen. Oppimisessa liian paljon on tuurista kiinni, kun opetusryhmät ovat isoja. TEKSTI ANNE SEPPÄNEN KUVAT

Lisätiedot

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa

Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla 21.04.2010 Petri Salmela & Petri Sallasmaa Tutkimusorganisaatio Åbo Akademin ja Turun yliopiston tutkimusryhmät Pitkä yhteistyötausta

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot