Sivistystoimen kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 Sivistystoimen kehittämissuunnitelma Orimattilan kaupunki Sivistyspalvelut, lautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Lautakunta

2 Sivistyspalvelut, lautakunta 1. Orimattilan kaupungin strategiasta nousevat päämäärät 2

3 1. ORIMATTILAN KAUPUNGIN STRATEGIASTA NOUSEVAT PÄÄMÄÄRÄT... 5 Palveluverkkoon esitettävät muutokset (Arviointi 2015) SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN YHTEISIÄ LINJAUKSIA... 6 Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen HALLINTOPALVELUT... 7 Nykytila... 7 Visio... 7 Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen OPETUSPALVELUT... 8 Nykytila... 8 Perusopetus... 8 Lukiokoulutus... 9 Visio... 9 Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen VARHAISKASVATUSPALVELUT Nykytila Visio Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen KULTTUURIPALVELUT Nykytila Visio Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen KIRJASTOPALVELUT Nykytila Visio Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen LIIKUNTAPALVELUT Nykytila Visio Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen NUORISOPALVELUT Nykytila Visio Kriittiset menestystekijät ja haasteisiin vastaaminen PALVELUVERKKO Palveluverkon rakentamistarpeet Perustelut investoinneille Investointien vaikutukset henkilöstömenoihin Hennan alue LIITTEET Sivistyspalvelut, lautakunta 1. Orimattilan kaupungin strategiasta nousevat päämäärät 3

4 Sivistystoimen kehittämissuunnitelma T A U S T A A Orimattilan sivistystoimen kehittämissuunnitelma pohjautuu Orimattilan kaupunki strategiaan ja aikaisempaan sivistystoimen strategiaan Suunnitelma rakentuu tulosalueittain sisältäen valtakunnalliset linjaukset, lyhyen nykytilakuvauksen, tulosaluekohtaisen vision ja kriittiset menestystekijät vuosille ja menestystekijöihin liittyvät haasteet sekä toimenpiteet. Tulosaluekohtaisten palveluiden kehittämistoimenpiteiden jälkeen esitetään palveluverkon kehittämistoimet ja palveluverkkoon liittyvät investoinnit perusteluineen. Kehittämisen painopisteet ja päämäärät on esitetty kriittisinä menestystekijöinä. Kukin kriittinen menestystekijä sisältää palveluiden kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Toimenpiteet todetaan suunnitelmassa yleisellä tasolla ja kehittämistoimista tehdään tarkemmat suunnitelmat ja toteuttamisaikataulut kullakin tulosalueella erikseen. Kehittämissuunnitelma linjaa koko palvelukeskuksen yhteisen kehittämissuunnan ja vahvistaa palvelukeskuksen sisäistä yhteistyötä sekä selkeyttää toimintatapoja palvelukeskuksen ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Koko palvelukeskuksen ja tulosalueiden kriittisiin menestystekijöihin liittyvät kehittämistoimet tuodaan vielä erikseen sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan päätettäväksi ja aina tarvittaessa kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Palveluverkkoon liittyvät hankkeet on asetettu tärkeysjärjestykseen, jonka perusteena ovat lapsi- ja oppilasmäärät, päiväkoti- ja koulupaikkatarve, asukasmäärä, rakennusten kunto tai tilojen ajanmukaisuus ja kaupungin kaavoitustilanne. Kaavoitustilanne on käyty läpi kaavoitusinsinööri Pirkko-Leena Jakosen kanssa Voimakkain kasvupaine ja kysyntä uudisrakentamiselle Orimattilassa kohdistuu Orimattila-Lahti valtatien varteen. Suunnittelukauden alussa Virenojan alueelle suuntautuu suurin muuttoliike. Kaavoitustilanteen mukaisesti merkittävimmät kasvualueet Orimattilassa ovat keskustan alue sekä Virenojan ja Pennalan alueet. Hennan alueen rakentumista suunnitelmassa ei erikseen huomioida, koska alueen kaavoitus- ja rakentumisaikataulu ei ole vielä tarkentunut riittävästi. Hennan alueen osalta on järkevää nivoa sivistyspalveluiden kehittäminen ja rakentuminen tälle alueelle osaksi Hennan kokonaissuunnittelua. Kehittämissuunnitelma varmistaa päätöksenteon ja toiminnan suunnan. Se on toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Vuotuisessa talousarvioprosessissa määritellään kehittämissuunnitelman pohjalta tarkemmat vuosittaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Sivistystoimen kehittämissuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain maalis-huhtikuussa ennen seuraavan vuoden talousarviosuunnittelun alkamista. Sivistyspalvelukeskuksen johtoryhmä on ohjannut suunnitelman tekemistä koko prosessin ajan vuoden 2012 alusta lähtien. Suunnitelmaa on tehty vuoden 2012 aikana työyhteisöissä esimiesten johdolla. Kehittämissuunnitelmaa työstettiin marraskuussa 2012 sivistyspalveluiden esimiesten ja luottamushenkilöiden yhteisessä seminaarissa. Sivistystoimen kehittämissuunnitelmasta järjestettiin kuulemis- ja kuntalaistilaisuus Orimattilan kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan yhteinen iltakoulu käsitteli kehittämissuunnitelmaa Sivistyspalvelut, lautakunta 1. Orimattilan kaupungin strategiasta nousevat päämäärät 4

5 1. ORIMATTILAN KAUPUNGIN STRATEGIASTA NOUSEVAT PÄÄMÄÄRÄT - Lasten, nuorten ja perheiden elämän laadun parantuminen sekä syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäiseminen - Kuntalaisten aktiivinen ja omaehtoinen toiminta - Kolmannen sektorin, palveluntuottajien ja kaupungin hallintokuntien aktiivinen yhteistyö - Ihmisen kasvun ja elinikäisen oppimisen tukeminen - Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelujen saavutettavuus ja ennalta ehkäisevä vaikutus - Alueiden erikoistuminen ja vetovoimatekijöiden hyödyntäminen - Kaupungin monipuolinen viestintä ja markkinointi - Maaseutukaupungin vahva yhteishenki - Käyttäjien tarpeista lähtevä palvelujen kehittäminen - Työyhteisöt ovat motivoituneita ja palveluhenkisiä - Asiakaslähtöisyys; nopea ja joustava toiminta - Kustannustehokkaat ja toiminnallisesti tuottavat yksiköt - Kumppanuus ja toimivat yhteistyöfoorumit sekä alueellisesti että kansainvälisesti - Joukkoliikenteen kehittäminen ja turvaaminen - Asumisen ja palvelujen tukeutuminen toimivaan kaupunkirakenteeseen palvelutuotannon ja maankäytön yhteen sovittaminen - Kaupungin palvelut toimivat asukaslähtöisesti ja innovatiivisesti asioiden hyvä valmistelu, hyvä päätöksentekoilmapiiri - Työyhteisöt ovat motivoituneita ja palveluhenkisiä - osaava ja asiakaspalveluorientoitunut henkilöstö - henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Orimattilan kaupunki 2020 strategia ohjaa sivistyspalveluiden kehittämistä. Sivistyspalveluiden kehittäminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti huomioiden palveluiden saavutettavuus ja laadukkuus. Palvelut tuotetaan lähialueilla tai keskitetysti ja omaa palvelutuotantoa täydennetään tarvittaessa yksityisillä ostopalveluilla. Lähialuepalvelut tarjotaan mahdollisimman tasapuolisesti eri osissa kaupunkia kustannustehokkaasti. Sivistyspalvelukeskus keskittyy omassa palvelutuotannossa lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Samalla palvelukeskus toimii yksityisen ja kolmannen sektorin palveluiden tuottajien ja järjestäjien kumppanina, jotta nämä pystyvät tuottamaan sellaisia sivistys- ja vapaa-aikapalveluja, jotka perustuvat joko kuntalaisten omaehtoiseen toimintaan tai markkinoilla syntyvään palvelukysyntään. PALVELUVERKKOON ESITETTÄVÄT MUUTOKSET (ARVIOINTI 2015) ( sivistys- ja vapaa-aikalautakunta) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta esittää palveluverkon osalta vuosille 2016 ja 2017, että Tietävälän koulusta luovutaan sijoittamalla oppilaat keskustan muihin kouluihin. Myllylän koulun laajentaminen toteutetaan kehittämissuunnitelman laajemman vaihtoehdon mukaan ja otetaan käyttöön syksyllä Urheilutalon saneerauksesta tai korvaamisesta uudella päätetään sivistys- ja vapaaaikalautakunnan hyväksymän tarveselvityksen pohjalta laadittavassa hankesuunnitelmassa kumpaakin vaihtoehtoa tasapuolisesti harkiten. Kehittämissuunnitelmassa ovat edelleen vuoden 2013 päätöksen mukaiset muut palveluverkkoon liittyvät esitykset. Palveluverkkoon liittyvistä muutoksista päätetään erikseen joko talousarviokäsittelyn yhteydessä tai erillisellä valtuuston päätöksellä. Sivistyspalvelut, lautakunta 1. Orimattilan kaupungin strategiasta nousevat päämäärät 5

6 2. SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN YHTEISIÄ LINJAUKSIA Sivistyspalvelukeskuksen tavoitteena on tuottaa laadukkaita palveluja kuntalaisille. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kaikki ikäryhmät ja osaksi palveluja tuottavat yksityiset palveluntuottajat, joka asettaa haasteita palveluiden laadun ja saavutettavuuden turvaamiselle. Lakisääteisten palvelujen osalta kunnalla on useimmiten valvontavelvollisuus, jos kunta ei tuota itse palvelua. Sivistyspalvelukeskuksen palvelutuotanto on työvoimavaltaista. Palvelukeskuksessa on noin 400 henkilöä ja henkilömenot muodostavat ¾ osaa sivistystoimen kokonaismenoista. Tämän takia on tärkeää panostaa kannustavaan työilmapiiriin, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen ja palvelukeskuksen sisäisen työkulttuurin kehittämiseen. Kehittämissuunnitelmakaudella panostetaan näihin asioihin henkilöstösuunnittelulla, tiedottamisen tehostamisella ja laatutyöllä. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Motivoitunut henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön hyvinvointisuunnitelma valmis Hyvinvointisuunnitelman toteutus Hyvinvointisuunnitelman toteutus Hyvinvointisuunnitelman toteutus Tiedottaminen Viestintäsuunnitelman valmistelu tulosalueiden kanssa Viestintäsuunnitelma valmis Viestintäsuunnitelman toteutus Yhteisten tiedotuskanavien käytön koulutus ja tehokas käyttö Yhteisten tiedotuskanavien käytön koulutus ja tehokas käyttö Laatutyö Laatutyömallin valmistelu koko sivistyspalvelukeskukselle Laatutyömallien kehittäminen Laatutyömalli valmis Laatutyömallien kehittäminen Laatutyömallien kehittäminen Tietotekniikka Käyttöönotto Tietotekniikkasuunnitelma Tietoliikenneverkko: liikennöintivarmuuden ja nopeuden nostaminen Kyläkoulujen tietoliikenne yhteyksien parantaminen Kyläkoulujen tietoliikenne yhteyksien parantaminen Sivistyspalvelut, lautakunta 2. Sivistyspalvelukeskuksen yhteisiä linjauksia 6

7 3. HALLINTOPALVELUT NYKYTILA Hallintopalveluiden tulosalueella on sivistystoimenjohtaja, talouspäällikkö ja 5 toimistosihteeriä. Helmikuussa 2013 hallintoon tuli yksi osa-aikainen toimistosihteeri. Henkilöstöresurssin lisäys mahdollistaa henkilöstön työtehtävien kehittämisen osaamista hyödyntämällä. Tämä lisää hallinnon palvelukykyä koulujen ja päiväkotien hallinnollisiin tehtäviin. VISIO Hallintopalvelu ohjaa, kehittää ja koordinoi sivistystoimialaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi hallintopalveluiden tehtävänä on avustaa sivistystoimen tulosalueita, vastuuesimiehiä sekä palvelukeskuksen johtajaa johtamisessa ja palvelutuotannon kehittämisessä. Hallintopalvelu järjestää toimintayksiköiden tarvitsemat keskitetysti hoidettavat hallinto- ja talouspalvelut. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Hallinnon suunnitelmallisuus, joustavuus ja palvelutuotannon tukeminen Kehittämissuunnitelman laadinta Koulujen laskujen tarkastus ja tiliöinti Henkilöstöasioiden kouluttaminen Hallinnon kuntalaisläheisyys Päätöksenteon perusteluiden korostaminen Kotisivujen kehittäminen ja tiedotuksen lisääminen Tiedotuksen lisääminen Hallinnon tarkoituksenmukaiset toimintatavat Työtehtävien järjestely Prosessien kuvaaminen ja kehittäminen Prosessien kehittäminen Hallinnon riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Toimistosihteerien yhteistyön lisääminen Koulutussuunnitelma Työnohjausta Koulutusta Eläketoimien täyttäminen Sivistyspalvelut, lautakunta 3. Hallintopalvelut 7

8 3. OPETUSPALVELUT Valtakunnalliset linjaukset Opetustoimea ohjaavat keskeisimmät valtakunnalliset linjaukset ovat hallitusohjelma, Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) ja Perusopetuksen laatukriteerit. - Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu ja yhtenäinen perusopetus. Perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. - Eri nivelvaiheiden välinen yhteistyö luo eheää kasvatuksellista jatkumoa sekä tukee lasten ja nuorten siirtymävaiheita varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. - Ryhmäkokojen pienentäminen. - Perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottaminen. - Opetussuunnitelman perusteet uudistetaan mennessä siten, että opetussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta Perusopetuksen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimeenpanoa tuetaan. - Aamu- ja iltapäivätoiminta osana peruskoulujen toimintaa. - Oppilaiden emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittämistä tuetaan. - Vakiinnutetaan koulujen kerhotoiminta sekä oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. - Sairaalaopetusta ja huostaan otettujen lasten opetusta parannetaan. - Lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus. - Lukiokoulutukseen kehitetään tuloksellisuusrahoitusta tukevat ja kattavat laatukriteerit. - Opettajan ammatin vetovoimaisuutta edistetään työskentelyolosuhteita kehittämällä ja lisäksi edistetään opettajien täydennyskoulutusta. NYKYTILA Perusopetus Opetuspalveluissa on 13 opetusyksikköä: 11 alakoulua, yhtenäiskouluna toimiva Jokivarren koulu ja yläluokkien opetusta antava Orimattilan yhteiskoulu. Liitteessä 1 olevat oppilasennusteet on esitetty tilastointipäivän mukaisina. Oppilasennusteet on tehty väestörekisteritietojen pohjalta. Liitteestä 2 ilmenevät koulujen koko, toiminnallinen kapasiteetti ja käyttöaste sekä oppilasmäärät tilanteen mukaan. Perusopetuksen kolmiportainen tuki kuuluu peruskoululain mukaan järjestää oppilaan lähikoulussa, jolloin oppilas on oikeutettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen omassa koulussaan. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan osana yleistä tehostettua ja erityistä tukea kaikissa peruskouluissa esimerkiksi etappiryhmissä, joissa oppilas saa tukea joko lyhyitä tai pidempiä jaksoja kerrallaan. Suurin osa kolmiportaisesta tuesta on yleistä tukea jota antavat oppilaan opettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat. Sairaalassa olevia oppivelvollisia palvelee Kanervikon koulu Lahdessa. Vaikeasti kuulo- ja näkövammaisten opetus hoidetaan tarvittaessa yhteistyössä muiden opetuksen järjestäjien kanssa. Ruotsinkielisten peruskoulupalvelut ostetaan muilta koulutuksen järjestäjiltä. Orimattilan peruskoulujen oppilasmäärissä ei tapahdu merkittävää muutosta kehittämissuunnitelmakaudella ( ). Perusasteen koulutuksen kokonaisoppilasmäärä vaihtelee Sivistyspalvelut, lautakunta 3. Opetuspalvelut 8

9 hieman alle tai hieman yli 1800 oppilaassa väestörekisteriennusteen mukaan laskettuna (liite 3). Orimattilassa oppilasmäärän kehitys poikkeaa valtakunnallisesta trendistä niin, että kaupungin peruskouluikäisten kokonaisikäluokka ei ole laskeva vaan pysyy tasaisena tai muuttovoiton ansiosta on hieman kasvussa. Kaupungin sisällä oppilasmäärät vaihtelevat, joka aiheuttaa haasteita palveluverkon kehittämiselle ja ylläpidolle. Lukiokoulutus Orimattilassa on yksi lukio, jonka maksimikoko on 3 perusopetusryhmää vuositasoa kohti. Lukiossa on yleisja viestintälinja. Koulujen yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät kaupungin kotisivuilta VISIO Hyvinvoiva ja osaava oppilas/opiskelija, joka kasvaa ja kehittyy turvallisessa ympäristössä. Lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista edistää koulupolku, joka on mahdollisimman yhtenäinen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Lapsen/nuoren kehitystä ja oppimista ohjaavat ja auttavat ammattitaitoiset ja tutut aikuiset yhdessä lapsen/nuoren huoltajien kanssa. Sivistyspalvelut, lautakunta 3. Opetuspalvelut 9

10 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Kasvun ja oppimisen tukeminen Esikouluryhmässä 1 aikuinen/10 lasta Alkuopetusryhmän tavoitekoko 20. Perusopetusryhmän tavoite max. 25 Nuorisotoimen kanssa tehtävän yhteistyön malli. Koulunuorisotyöntekijä aloittaa Laaditaan yhteistyömalli lastensuojeluyksiköiden kanssa toimimiseksi Sijoituslasten opetuksen selkiinnyttäminen Etappiryhmät aloittavat Joustavan po:n aloittaminen (opetussuunnitelman muutos). 3-portaisen tuen suunnitelma valmis Oppilaaksioton periaatteet ja kriteerit Peruskoulun uuden OPS:n valmistelu Kunta yhtenä koulupiirinä, hallintosäännön muutos. Laaditaan yhteistyömalli sairaalaopetukseen 3-portainen tuki ajetaan koulujen arkeen: resurssien uudelleen kohdentaminen Selvitetään aamu- ja iltapäivätoiminnan ottaminen koulujen toiminnaksi Sähköinen esiopetukseen ja kouluun hakeutuminen Lukion OPS:n valmistelu Ylioppilastutkinnon uudistukseen valmistautuminen Peruskoulun uuden OPS:n valmistelu Lukion OPS:n valmistelu Ylioppilastutkinnon uudistukseen valmistautuminen Peruskoulun uuden OPS:n hyväksyminen ja käyttöönotto luokilla 1-6 ja opetussuunnitelman yleisten osien hyväksyminen Perusasteen opettajien koulutus uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon Perusasteen oppimateriaalin uusiminen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi Lukion OPS:n hyväksyminen Uudistettu ylioppilastutkinto Sivistyspalvelut, lautakunta 3. Opetuspalvelut 10 Peruskoulun uuden OPS:n hyväksyminen ja käyttöönotto luokilla 7-9 Perusasteen opettajien koulutus uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon Perusasteen oppimateriaalin uusiminen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi Lukion opettajien koulutus uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon

11 Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö Yhteistyötahojen kartoitus ja suunnitelma Nivelvaiheyhteistyön tarkastelu Perusasteen sisäisen ja ulkoisen yhteistyön vahvistaminen - oppilashuollon ohjausryhmä - yhteistyömallien liittäminen osaksi opetussuunnitelmaa (nivelvaiheet esim. esiopetus/perusopetus, koulunuorisotyö jne.) Lukiokoulutuksen yhteistyön vahvistaminen seudullisesti Sivistyspalvelut, lautakunta 3. Opetuspalvelut 11

12 4. VARHAISKASVATUSPALVELUT Valtakunnalliset linjaukset (Poimintoja hallitusohjelmasta; Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta ) - Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. - Esiopetusta ja perusopetusta kehitetään. - Säädetään laki varhaiskasvatukselle. - Varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään. - Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. - Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. - Varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. - Päivähoitoa syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. - Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. Varhaiskasvatuspalvelut tukeutuvat Valtakunnallisiin linjauksiin sekä Orimattilan kaupungin Strategisiin linjauksiin. NYKYTILA Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on yhteensä n. 900 lasta, joista noin 600 lasta päivähoidossa ja n.300 lasta käyttää avoimia päivähoitopalveluja. Palveluista vastaavan henkilöstön lukumäärä on 152,5. Erityistukea tarvitsevien lasten hoitoa ja kuntoutusta järjestetään kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä. Erityistukea tarvitsevia lapsia on noin 50. Perhepäivähoitolasten varahoito on järjestetty kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä ja kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa. Tällä hetkellä kaupungin kaikki päivähoitoyksiköt ovat täynnä ja päiväkotipaikoista on jatkuvasti pula. Liite 5 Päiväkoteja on 7 kunnallista ja 1 ostopalvelupäiväkoti. Vuorohoito on keskitetty Lintulan päiväkotiin. Kunnallisia ryhmäperhepäiväkoteja on 5 ja 1 ostopalvelu ryhmäperhepäiväkoti. Lapsia yllämainituissa yksiköissä on 416. Omassa kodissaan työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia on 51, joista hoitolasten kodeissa työskenteleviä kolmiperhehoitajia on 4. Perhepäivähoidossa lapsia on yhteensä noin 200. Perhepäivähoidosta vastaavia päivähoidon ohjaajia on 2. Avoin päiväkoti Kimpan toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti kotihoidossa oleville lapsille vanhempineen. Kimpan asiakkaana vuositasolla on noin 200 perhettä, eli noin vuotiasta lasta. Avoin päiväkoti Kimpassa on 2 ½ työntekijää; ½ työntekijä on yhteinen kulttuuritoimen kanssa. Yksityisiä perhepäivähoitajia on 7 ja päiväkoteja 2. Yksityisiä päivähoitopalveluja haetaan myös muista kunnista. Lapsia yksityisellä puolella on 77 ja kotihoidontuen piirissä 308 lasta. Esiopetusikäisiä lapsia on n Esiopetusta järjestetään päivähoitoyksiköissä sekä lisäksi pelkkään esiopetukseen osallistuville lapsille Jokivarren koululla, Myllylän koululla ja Vuorenmäen koululla. VISIO Hyvinvoiva lapsi, joka saa leikkiä, oppia, iloita ja toimia kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Sivistyspalvelut, lautakunta 4. Varhaiskasvatuspalvelut 12

13 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Päivähoitotarjonnan kehittäminen kysyntää vastaavaksi Kasvun ja oppimisen tukeminen, varhainen tukeminen ja Päiväkotipaikkojen lisäys, Myllylä 21 Perhepäivähoidon suunnitelma ja kehittäminen Perhepäivähoitajien rekrytointi Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen Esiopetuksen kolmiportainen tuki. Virenojan koululle esiopetusryhmä. Vuorohoidon suunnitelman päivittäminen Perhepäivähoidon koulutus ja laatutyö Perhepäivähoitajien rekrytointi Henkilöstön uudelleen organisointi, aloitetaan (hallinto) avoin toiminta, 1 hoitajan lisäys Yksityisen hoidon tuen kuntalisän tason arviointi (vertailu Päijät- Häme) kh Erityisen tuen (alle 5 v.) suunnitelma käytäntöön. Päiväkotipaikkojen lisäys, 63 paikkaa Peltola (6 opettajaa ja 3 hoitajaa) Perhepäivähoitajien rekrytointi Vekkulan tilaratkaisut Varhaiskasvatuksen hallinnon uudistaminen(perhe päivähoidon ohjaus) Avoimen toiminnan edelleen kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä OPS:t käytäntöön. 3-portaisen tuen malli koko varhaiskasvatuksen alueella Päiväkotipaikkojen lisäys, 42/42 paikkaa Virenoja/Järvikunta, (8 opettajaa ja 4 hoitajaa) Yksityisen palvelutuotannon kehittäminen -> yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottaminen. Perhepäivähoitajien rekrytointi Pyritään säilyttämään perhepäivähoitotarjonta. Vekkulan suunnitelma Avoin varhaiskasvatus ja osapäivähoitosuunnitelma Alle esiopetusikäisten lasten 3-portaisen tuen suunnitelman laatiminen. Varhaiskasvatuksen aluemallisuunnitelmatyön jatkaminen. Mediakasvatustyön jalkauttaminen. Sivistyspalvelut, lautakunta 4. Varhaiskasvatuspalvelut 13

14 syrjäytymisen ehkäiseminen Pienten (alle 5v.) lasten erityisen tuen suunnitelma OPS työ Yhteistyö Painopisteenä: lastenkulttuuri. Moniammatillinen/poikkihallinnollinen yhteistyö Yhteistyö / yksityisen päivähoitopalveluiden kanssa Erityistyöntekijät /organisointi. OPS -työ Lasten kulttuuri painopistealueena jatkuu. Neuvola-päivähoito yhteistyön kehittäminen Lastensuojeluvarhaiskasvatus yhteistyön kehittäminen Henkilöstösuunnitelman päivittäminen lain velvoitteen mukaiseksi (henkilöstöresurssi) Nivelvaiheyhteistyön tarkastelu esija alkuopetuksessa Terveys -lasten liikunnan ja ravinnon merkitys, suunnitelman toteuttaminen. Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa, suunnitelma ESIOPS:n laadinnan yhteydessä. Avoin varhaiskasvatus-perhetyökolmassektori: nivelvaiheyhteistyö - > perheitä ennalta tukeva varhaiskasvatus yhteistyössä. Suunnitelman luontia, toteuttamista yhdessä arjessa. Lasten terveys ja liikunta yhteistyö eri tahojen kanssa (mm. ruokahuolto, neuvola, kolmas sektori). Seudullinen yhteistyö esim. esiopetukseen liittyvissä käytännöissä. Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa, suunnitelma. Perheitä tukevan avoimen varhaiskasvatuksen jalkauttaminen eri varhaiskasvatusaluei lle (päiväkodeissa tapahtuvaa toimintaa). Sivistyspalvelut, lautakunta 4. Varhaiskasvatuspalvelut 14

15 6. KULTTUURIPALVELUT Valtakunnalliset linjaukset Poimintoja hallitusohjelmasta: - Kulttuuri on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa - Kaikkien lasten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin - Kulttuurin merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa korostetaan Poimintoja Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionneuvoston selonteosta eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta: - Taiteen ja kulttuurin sisällöt tuottavat edellytykset hyvälle elämälle ja yhteisöjen hyvinvoinnille - Aineeton, ekologinen ja eettinen kulutus sekä kulttuurin kulutus kasvavat - Kulttuurin ja taiteen tulevaisuuden keskeisimpinä mahdollisuuksina piirtyy esiin kolme kehitykseen vaikuttavaa voimatekijää: kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus - Tulevaisuudessa Suomen kulttuurista moninaisuutta luonnehtii kaksi voimakasta muutostekijää: väestön vanheneminen ja maahanmuutto NYKYTILA Kulttuuritoimessa on 1,5 vakituista työntekijää: kulttuuritoimenjohtaja sekä asiakaspalveluhenkilö taidemuseolla (50 %). Kulttuuritoimi vastaa taide- sekä kotiseutumuseon toiminnasta ja yleisestä kulttuuritoimesta. Kulttuuritoimen hallinnoimia tiloja ovat Orimattilan taidemuseo sekä kotiseutuarkisto kulttuuritalolla, kotiseutumuseo ja Jätinpesän ulkoilmateatteri. Orimattilan taidemuseon kävijämäärät Vuosi Kävijämäärä Orimattilan kotiseutumuseon kävijämäärät Vuosi Kävijämäärä VISIO Kulttuuripalvelut lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, luovat elämyksiä ja vahvistavat paikallisidentiteettiä. Sivistyspalvelut, lautakunta 6. Kulttuuripalvelut 15

16 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä tukevat elinikäistä oppimista Kaikkien tavoitettavissa olevat kulttuuripalvelut Elävää kuvaa etsimässä kiertävä elokuvateatteri - hanke 05/2013 asti Kiertävää elokuvateatteritoimintaa jatketaan uusia yhteistyökumppaneita Wellamo -opiston markkinoinnin tehostaminen ja palvelujen ulottaminen koko kaupungin alueelle EFEKTI Taidemuseolla vähintään yksi lapsille/nuorille suunnattu näyttely/vuosi Museoiden vaihtuvien näyttelyiden määräksi vakiintunut yht. vähintään 4/vuosi Yleisötyön lisääminen taide- ja kotiseutumuseoilla: lapset ja nuoret, jalkautuminen päiväkodeille ja kouluille Lasten ja nuorten kulttuuripalveluita kehitetään lähtemällä mukaan seudulliseen EFEKTIlastenkulttuuriverkostoon EFEKTI EFEKTI Kulttuurikasvatusohjelman toteuttaminen Pääkirjaston laajentaminen, tarveselvitys: yhteistyö nuoriso- ja kulttuuripalveluiden kanssa, kaikkien ikäryhmien huomioiminen, tilat monipuoliseen käyttöön Yleisötyön lisääminen taide- ja kotiseutumuseoilla: lapset ja nuoret, jalkautuminen päiväkodeille ja kouluille EFEKTI Kulttuurikasvatusohjelman toteuttaminen Pääkirjaston laajentaminen, hankesuunnittelu Sivistyspalvelut, lautakunta 6. Kulttuuripalvelut 16

17 Kulttuuripalvelut vahvistavat kaupunkilaisten identiteettiä ja säilyttävät kaupungin omaleimaisen kulttuuriperimän Museoiden kokoelmien sähköinen luettelointi WebMusketti - tietokantaan jatkuu Kotiseutuarkiston järjestyksen ylläpitotyöt Kaupungin kulttuuritoimijoiden yhteisen toimijalistan kartoitus Kaupungin kulttuuritoimijoiden esille tuominen Taidemuseon kokoelmat luetteloitu sähköisesti WebMusketti tietokantaan Joulutapahtuma Kotiseutumuseon kokoelmien sähköinen luettelointityö jatkuu Kulttuuripalveluiden tunnettavuuden lisääminen Museoiden palvelutarjonnan kehittäminen: taidemuseon museokaupan ja www-sivujen uudistaminen Markkinointiyhteistyö kaupungin hallinnon kanssa Vakinaistetaan vuosittainen tapahtuma- /perinnepäivä kotiseutumuseolle Kahvilatoiminnan aloittaminen taidemuseolla Seinätön museo - mobiiliopasteen hyödyntäminen Museokortin hyödyntäminen taidemuseon markkinoinnissa Taidemuseon kävijämääräksi vakiintunut vähintään kävijää vuodessa Seinätön museo - mobiiliopasteen hyödyntäminen Sivistyspalvelut, lautakunta 6. Kulttuuripalvelut 17

18 7. KIRJASTOPALVELUT Valtakunnalliset linjaukset Kirjastolainsäädännön nro 904/1998 mukaiset tavoitteet: - edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. - edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. - arvioida palvelujen tuloksellisuutta ja asiakaslähtöisyyttä valtakunnallisten toimintatilastojen avulla Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuositukset: - riittävä ja koulutettu ammattihenkilö - ajantasainen aineisto ja palvelutarjonta - monikäyttöiset tilat NYKYTILA Kirjasto toimii 1990-luvun alussa remontoiduissa tiloissa Kulttuuritalon alakerrassa. Pääkirjaston lisäksi kirjastopalveluita tarjotaan Artjärven lähipisteessä. Kirjastoautoreitti kattaa Orimattilan kaupungin koulupiirin ja kylät. Kirjastossa on kirjastotoimenjohtajan ja kirjastonhoitajan lisäksi kahdeksan virkailijaa. Orimattilan pääkirjastoa käyttävät valtakunnallisesti viidenneksi ahkerimmat lainaajat. Koko maan alueella Orimattilan pääkirjaston palvelut tuotetaan tehokkaimmin ja edullisimmin. Korkeat käyttöluvut ja puuttuvat palvelumuodot aiheuttavat selkeän lisätilan tarpeen pääkirjastolle. Orimattila maan keskiarvo Lainat/asukas Lainaus/henkilötyövuodet Toimintakulut/lainaus 1,69 3,18 Toimintakulut/asukasluku 40,27 58,03 Taloudellisuus 0,95 1,4 Hyötypinta-ala/1000as 57,5 93,08 VISIO Kirjasto on kaikille avoin ja viihtyisä olohuone. Kirjastoa kehitetään niin, että se kykenee ajantasaisesti vastaamaan kuntalaisten tiedon ja itsensä kehittämisen tarpeisiin työssä, opiskelussa ja vapaa-ajassa. Sivistyspalvelut, lautakunta 7. Kirjastopalvelut 18

19 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Kirjaston palvelukulttuurin vahvistaminen Ajanmukainen kokoelma ja laadukas palvelu Satutuokiot, vinkkaus Kotikirjastopalvelu kuten 2013 kuten 2013 Yhteistyön vahvistaminen nuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa Olemassa olevan resurssin muuntaminen: Kirjaston toimipisteet, kirjastoauto Palvelut keskittyvät pääkirjastoon ja kirjastoautoon Uusi kirjastoauto Kattava reittisuunnittelu koko Orimattila huomioiden kirjastonhoitaja lasten ja nuorten palveluille omatoimikirjaston kehittäminen, tarveselvitys ja hankesuunnitelma Palveluiden kattavuuden selvittäminen Sivistyspalvelut, lautakunta 7. Kirjastopalvelut 19

20 Kirjaston tilojen ajanmukaistaminen Paikallinen ja alueellinen yhteistyö Uusi lainauspiste Kirjasto palvelujen ajanmukaistaminen ja houkuttelevuus Yhteistyö kaupungin toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa Seudullinen kirjastoyhteistyö alkaa Seudullisen kirjastoyhteistyön vahvistaminen Pääkirjaston laajentaminen, tarveselvitys: yhteistyö nuorisoja kulttuuripalveluiden kanssa, kaikkien ikäryhmien huomioiminen, tilat monipuoliseen käyttöön Seudullisen kirjastoyhteistyön vahvistaminen Pääkirjaston laajentaminen, hankesuunnittelu Henkilökunnan hyvinvointi Uusi lainauspiste Työnohjaus Eläketoimien täyttäminen ammattitaitoisella työvoimalla Eläketoimien täyttäminen ammattitaitoisella työvoimalla Työkyky- ja koulutuspäivät Työkyky- ja koulutuspäivät Sivistyspalvelut, lautakunta 7. Kirjastopalvelut 20

21 8. LIIKUNTAPALVELUT Valtakunnalliset suositukset - hallituksen ohjelma: Terveysliikuntapainotus - Kuntaliiton strategia Sivistyksen Suunta 2015: Terveysliikunnan edistäminen, verkostojen luominen, kansalaistoiminnan tukeminen, yhteistyö kunnan sisällä ja kuntien välillä - Sosiaali- ja terveysministeriön Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (STM, Esitteitä 2010:3): Kuntajohdon, sosiaali- ja terveystoimen, teknisen toimen, opetustoimen, vapaan sivistystyön, kulttuuri- ja kirjastotoimen, elinkeinotoimen ja liikuntatoimen tehtävät liikunnan edistämiseksi NYKYTILA Liikuntapalveluilla on henkilöstöä 6,2 henkilötyövuoden verran. Lisäksi ostopalveluhenkilöstöä on noin 4 henkilötyövuotta. Liikuntapalvelut hallinnoi yli 50 sisä- ja ulkoliikuntapaikkaa. VISIO Liikuntapalvelut toimivat koko paikallisen liikuntatoimialan koordinaattorina, asiantuntijana sekä palveluntuottajana mahdollistaen vapaa-aika-aktiviteetteja (tekemistä), edistäen terveyttä (hyvinvointia), lisäten kehollista yleissivistystä (taitoja) ja vaalien liikuntaa kulttuurisena erityispiirteenä (paikallisuutta, yhteenkuuluvuutta, seuratoimintaa). Sivistyspalvelut, lautakunta 8. Liikuntapalvelut 21

22 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Terveysliikuntapalveluje n vakiinnuttaminen Uimahallin vetovoimatekijöiden lisääminen toiminnallisesti Liikuntaneuvontatoiminnan vakiinnuttaminen Harrasteliikunnan kehittäminen yhteistyössä koulujen ja liikuntaseurojen kanssa Kaupungin henkilöstöliikuntamallin rakentaminen Asiakaspalvelun parantaminen Asioinnin parantaminen Kokonaisvaltainen terveysliikunnan edistäminen Uimahallin vetovoimatekijöiden lisääminen toiminnallisesti Harrasteliikunnan vakiinnuttaminen Sähköiset lomakkeet Liikuntaryhmien ja tehtävänkuvien kehittäminen/organisointi: resurssien suuntaaminen terveys- ja erityisliikuntaan (uinninvalvoja ja 2 liikunnanohjaajaa) Monipuolinen ja laadukas liikuntapaikkaverkko Liikuntapaikkasuunnitelma Liikuntapaikkojen hoitohierarkia Liikuntapalvelut- Tilapalvelut yhteistyön selkeyttäminen ja asiakasnäkökulman vahvistaminen Keskustan lähiliikuntapaikan hankesuunnitelma Tekojääselvitys Urheilutalon peruskorjaus/uuden urheilutalon rakentaminen Liikuntapalveluiden kehittämissuunnitelma Keskustan lähiliikuntapaikan rakentaminen Urheilutalon peruskorjaus/uuden urheilutalon rakentaminen Sivistyspalvelut, lautakunta 22

23 Vuorenmäen koulun liikuntapaikan rakentaminen Sujuva asiointi Avustusohje: laskennallisuuden, seuratoiminnan tuntimäärien ja ohjauksen laadun painottaminen jakoperusteissa Asiakaspalautejärjestelmie n kehittäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen Artjärven liikuntapaikkojen hoito (eläköityminen) Kävijätilastoinnin kehittäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen Yhteistyö Vapaa-aikajaoston työn käynnistäminen Yhteistyön vahvistaminen seurojen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Varhaiskasvatuksen/kouluje n kanssa tehtävä yhteistyö Seurapalaverit Seudullinen yhteistyö muiden kaupunkien liikuntapalveluiden kanssa Omaehtoisten liikuntamahdollisuuksien lisääminen yhteistyössä 3. sektorin kanssa Varhaiskasvatuksen/kouluje n kanssa tehtävä yhteistyö ja hankkeet Seurapalaverit Seudullinen yhteistyö muiden kaupunkien liikuntapalveluiden kanssa Omaehtoisten liikuntamahdollisuuksien lisääminen yhteistyössä 3. sektorin kanssa Varhaiskasvatuksen/kouluje n kanssa tehtävä yhteistyö ja hankkeet Sivistyspalvelut, lautakunta 23

24 9. NUORISOPALVELUT Valtakunnalliset suositukset Hallituksen ohjelma: Nuorten kasvu- ja elinolot, aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, sosiaalinen vahvistaminen, terveet elämäntavat, itsenäistymisen tukeminen, nuorten yhteiskuntatakuu (nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjuminen, etsivän nuorisotyön, ennaltaehkäisevän päihdetyön ja työpajatoiminnan kehittäminen), nuorten kuulemisen ja lähiympäristön suunnitteluun osallistumisen kehittäminen NYKYTILA Nuorisopalveluilla on henkilöstöä 4,8 henkilötyövuoden verran. Lisäksi etsivää nuorisotyötä tekee yksi hanketyöntekijä. Nuorisopalveluilla on kaksi nuorisotilaa, joista Jymylinna on keskustassa ja Artjärvellä on oma nuorisotila. VISIO Nuorisopalvelut toimivat paikallisena nuorisotyön koordinaattorina, asiantuntijana sekä keskeisimpänä palveluntuottajana tarjoamalla kaikille nuorille harrastuksia, kohtaamispaikkoja ja aikuiskontakteja sekä ennalta ehkäisemällä ja korjaamalla nuorten syrjäytymispolkuja. Sivistyspalvelut, lautakunta 9. Nuorisopalvelut 24

25 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA HAASTEISIIN VASTAAMINEN Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Perusnuorisotyön vahvistaminen Perusnuorisotyön vahvistaminen Ennaltaehkäisevän päihdetyömallin rakentaminen yhdessä koulujen kanssa: Korit -malli Nuorten vaikuttamismahdol lisuuksien rakentaminen Tapahtumatoiminnan kehittäminen Korit -mallin toteuttaminen Nuorten vaikuttamiskanavat täysimittaisesti käyttöön Kulttuurinen nuorisotyö: SoundX Tapahtumatoimi nnan kehittäminen Selvitetään liikkuvan nuorisotyön laajentamista koko kaupungin alueelle Tapahtumatoimin -nan kehittäminen Yhteistyön vahvistaminen kirjasto- ja kulttuuritoimen kanssa Koulunuorisotyön vakiinnuttaminen Koulunuorisotyön vakiinnuttaminen Koulunuorisotyön kehittäminen yhdessä koulujen ja etsivän nuorisotyön kanssa Sivistyspalvelut, lautakunta 9. Nuorisopalvelut 25

26 Syrjäytymiseen puuttuminen Vetovoimaiset nuorisotilat Yhteistyö sosiaali-, terveys-, työvoimapalvelujen ja koulujen kanssa Etsivä nuorisotyö Nuorisotakuu: Lahden seudun neljän kunnan kasvusopimukseen liittyvän hankeyhteistyön selvittäminen ja palveluketjun rakentaminen etsivän työn ja OTE -hankkeen kautta harjoitteluun, työmarkkinoille tai koulutukseen Nuorisotilojen sijainnin tarveselvitys Etsivän nuorisotyön laajentaminen työparitoiminnaksi Nuorisotakuu: syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvän hankkeen käynnistäminen (alueellinen yhteistyö, OTE -hanke, etsivä nuorisotyö) Toisen etsivän nuorisotyöntekijän vakinaistaminen Työpajatoiminnan vakiinnuttaminen Pääkirjaston laajentaminen, tarveselvitys: Pääkirjaston laajentaminen, hankesuunnitelma yhteistyö nuorisoja kulttuuripalveluiden kanssa, kaikkien ikäryhmien huomioiminen, tilat monipuoliseen käyttöön Sivistyspalvelut, lautakunta 9. Nuorisopalvelut 26

27 10. PALVELUVERKKO Palveluverkon kehittämisen pääperiaatteita: Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut järjestetään tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen lähipalveluna kylissä ja kaupungin eri alueilla. Palveluverkon kehittämisen laadullisia painopistealueita ovat seuraavat o Palvelut tuotetaan mahdollisimman samanlaisina paikasta riippumatta o Palveluiden sijoittumisessa huomioidaan liikenneyhteydet o Koulu- ja päiväkoti toimivat saman katon alla aina kun se on mahdollista o Koulu- ja päiväkotirakentamisen yhteydessä rakennetaan lähiliikuntaolosuhteet o Ekologisuus Palveluverkon muutokset perustuvat seuraaviin seikkoihin o lapsi- ja oppilas-, ja asukasmääriin o palvelutarpeeseen ja kysyntään o rakennusten ja muiden tilojen kuntoon ja ajanmukaisuuteen o lakeihin ja asetuksiin Koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan lähipalveluina järkevän kokoisissa yksiköissä o Olemassa olevan kouluyksikön vähimmäiskoko on 3 perusopetusryhmää (n. 60 oppilasta) o Uuden kouluyksikön vähimmäiskoko on 6 perusopetusryhmää (koulu n. 135 ja esiopetus n. 20 oppilasta) o Päivähoitoyksikön suosituskoko 2 osastoa (42 lasta) Oppilaaksiottoalueet o Orimattilan kunta muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen o oppilaalle nimetään lähikoulu o lähikouluperiaate määritellään opetustoimen oppilaaksiottokriteereissä Seuraavassa esitetyt hankkeet on asetettu tärkeysjärjestykseen perusteena: - lapsi- ja oppilasmäärät - päiväkoti- ja koulupaikkatarve - rakennusten ja muiden tilojen kunto - kaupungin kaavoitustilanne Hankkeet ja niiden aikataulut kaupunginvaltuusto linjaa hyväksyessään vuosittaisen investointiohjelman. Hankkeista tehdään kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan tarveselvitys ja hankesuunnitelma, jotka sivistys- vapaa-aikalautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyvät. Palveluverkon osalta yksiköitä koskevat päätökset tehdään aina erikseen ja kehittämissuunnitelmassa olevat kannanotot ovat lautakunnan ja valtuuston linjauksia myöhemmälle päätöksenteon valmistelulle. Valtuusto päättää palveluverkon investointien kohdalla myös sen haetaanko niihin valtion perustamishankerahoitusta vai tehdäänkö ne omarahoitteisina hankkeina. Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 27

28 PALVELUVERKON RAKENTAMISTARPEET (Vuosien investointiohjelmaan sisältyvät hankkeet mainittu erikseen) Varhaiskasvatus 1. Myllylän päiväkoti investointiohjelmassa 2. Peltolan päiväkoti investointiohjelmassa 3. Keskusta-Virenojan päivähoitojärjestelyt 4. Järvikunnan päiväkoti investointiohjelmassa Opetustoimi 5. Virenojan koulu investointiohjelmassa 6. Myllylän koulu investointiohjelmassa 7. Järvikunnan koulu investointiohjelmassa Kirjasto 8. Kirjastoauto investointiohjelmassa 9. Pääkirjaston tarpeet Nuorisotoimi 10. Uusi nuorisotila (keskusta) Liikuntatoimi 11. Pennalan nuorisotila 12. Kuntosalilaitteet investointiohjelmassa 13. Urheilutalon peruskorjaus investointiohjelmassa 14. Tekojääselvitys 15. Keskustan lähiliikuntapaikka Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 28

29 Perustelut investoinneille Varhaiskasvatus 1. Myllylän päiväkoti a. palvelukysyntä, valmistuu keväällä Peltolan päiväkoti a. Tarpeet i. Keskustan alueen kasvavaan ja monimuotoiseen palvelukysyntään vastaaminen, mihin perhepäivähoidolla ei pystytä vastaamaan. ii. Lakimuutos koskien erityisen tuen sekä monikulttuuristen lasten palvelujen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa. iii. Keskustan alueella kaavoitettu uusia asuinalueita Aleksinpuistoon ja Arola- Metsärinteen alueelle ja kaupungilla on tonttivarantoa myös Käkelässä. b. Laajuus ja aikataulu i. Päiväkodin laajentaminen kolmella lapsiryhmätilalla, jonka jälkeen päiväkodin paikkamäärä on maksimissaan 95 (32+63 ). ii. Laajennus valmis keväällä Keskusta-Virenojan päivähoitoratkaisut a. Tarpeet i. Virenojan lisäksi keskustan alueen päivähoidon palvelutarpeeseen vastaaminen lain velvoitteen mukaisesti. ii. Lahdessa töissä käyville kuntalaisille Virenojan päiväkoti on oikeassa suunnassa. iii. Virenojalle on kaavoitettu 50 uutta asuinrakennustonttia. iv. Palvelurakenteen muutokseen vastaaminen: Lilliputti-Annitannin tilat asteittain perhepäivähoidon varahoidon ( saman katon alle ) sekä avoimen varhaiskasvatustoiminnan käyttöön. b. Laajuus ja aikataulu i. Kokonaisesitys vuonna Järvikunnan päiväkoti a. Tarpeet i. Vastaamaan alueen päivähoito- ja esiopetuspalvelujen kysyntään. ii. Tasaamaan lähialueiden palvelutarpeita. b. Laajuus ja aikataulu i. Kaksi maksimissaan 21 lapsen ryhmää -> 42 -paikkainen päiväkoti. ii. Päiväkoti valmis syksyllä c. Lautakunnan ratkaisu i. Päätökset Järvikunnan päiväkotihankkeesta tehdään Järvikunnan koulupäätöksen yhteydessä. Opetustoimi 5. Virenojan koulu a. Tarpeet i. Voimakas oppilasmäärän kasvu. ii. Koulun lähialueelle on kaavoitettu 50 uutta asuinrakennustonttia. b. Laajuus ja aikataulu i. Kuuden uuden perusopetustilan rakentaminen ja olemassa olevien tilojen muutostöitä, jonka jälkeen koulun maksimioppilasmäärä on 135 ja lisäksi esiopetus 20 oppilasta. Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 29

30 ii. Laajennus valmis kesällä c. Huomioitavaa i. Heinämaan koulun oppilaat mahtuvat Virenojan laajennettuun kouluun. Opetustoimen kokonaiskustannukset nousevat, jos palveluverkkoa laajennetaan ja olemassa oleva kouluverkko säilytetään ennallaan (henkilöstölisäykset ja peruskunnostustarve). Perusasteen kokonaisoppilasmäärässä ei tapahdu olennaista kasvua vaan kaupungin sisällä tapahtuu muutoksia oppilaiden määrässä eri alueilla. Liite 4 6. Myllylän koulu a. Tarpeet i. Keskustan alueen oppilasmäärän kasvu. ii. Keskustan alueelle on asemaakaavoitettu uusia asuinalueita Aleksinpuistoon, Kangasmäkeen, Arolaan, Lintulaan ja Koivulaan. iii. 6. luokat siirretään yhteiskoulusta Myllylään. iv. Opetussuunnitelman muutokset; kolmiportaisen tuen toteutus lähikouluissa, uusi tuntijako. v. Oppilasvirtojen ohjaaminen yläluokille b. Laajuus ja aikataulu i. Kuuden uuden perusopetustilan, kolmen erityisopetustilan ja kahden esiopetustilan rakentaminen. Lisäksi rakennetaan oppilashuollon tilat, laajennetaan opettajahuonetta ja tehdään opettajille työtilat. ii. Laajennuksen jälkeen maksimioppilasmäärä on 300 oppilasta, erityisen tuen oppilaita 20 ja lisäksi esiopetus 40 oppilasta. iii. Laajennus ja peruskorjaus valmis keväällä c. Vaihtoehtoratkaisuja i. Myllylän laajennus toteutetaan supistettuna ii. Esim. 2 perusopetustilaa, 2 esiopetustilaa, 2 erityisopetustilaa. Lisäksi rakennetaan oppilashuollon tilat, laajennetaan opettajahuonetta ja tehdään opettajille työtilat. iii. Tietävälän koulu saneerataan ja sinne rakennetaan liikunta- ja erikoisluokkatilat. d. Rahoitus i. Hankkeelle voidaan hakea perustamishankerahoitusta. e. Huomioitavaa i. Keskustan aluetta tulee tarkastella yksittäisten koulujen sijasta tarvittavien opetusryhmien mukaan. Keskustan alueella kehittämissuunnittelukaudella koulun aloittavien ikäluokkien koko vaihtelee oppilaan välillä. Tällöin keskustassa tarvitaan 5-7 opetusryhmää aloittavaa ikäluokkaa kohden. Jokivarren koulu on mitoitettu 2 alkavalle ryhmälle, Myllylän koulu 1/2 alkavalle ryhmälle, Tönnö 1 alkavalle ryhmälle ja Tietävälä 1 alkavalle yhdysluokalle (n. 10 oppilasta). Myllylässä on vain luokat 1-5 ja kuudennet luokat ovat yhteiskoulussa, koska koulu rakennettiin alun alkaen liian pieneksi. Jos ikäluokan koko kasvaa 130 oppilaaseen, on alkavat ryhmät jaettava 7 perusopetusryhmään normaalin 5/6 perusopetusryhmän sijaan. Keskustan alueella on siis liian vähän luokkatilaa olemassa olevien ennusteiden pohjalta arvioituna. Ennusteissa ei ole huomioitu muuttoliikettä ollenkaan. Orimattilassa on aloittanut kaksi suurta ikäluokkaa koulunsa 2011 ja 2012 (yli 200 oppilasta). Myös syksyllä 2013 aloittaa yli 200 oppilaan ikäluokka koulunsa, joten syksyllä 2017 näistä ikäluokista ensimmäinen aloittaa koulunsa yläluokilla Jokivarressa ja yhteiskoulussa. Viimeistään 2018 Myllylän kuudennet luokat eivät enää mahdu yhteiskouluun, koska isojen ikäluokkien opetukseen tarvitaan yläkouluissa tilat vain yläkouluikäluokkien opetukseen. Keskustan alueen tilanne ei ole muuttunut vuosien strategiakaudesta vaan tilanne on viime vuosien muuttovoiton takia säilynyt ennallaan. Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 30

31 f. Lautakunnan ratkaisu i. Keskustan alueen osalta lautakunta päätti valita Myllylän koulun laajentamisen laajemman vaihtoehdon mukaan. Lautakunta edellyttää, että hankkeen kustannukset selvitetään kouluhankkeen lopullista päätöksentekoa varten. ii. Aikataulutavoitteena koulun valmistuminen kesällä Järvikunnan koulu a. Tarpeet i. Mallusjoen ja Karkkulan ovat koulut heikkokuntoisia. Koulujen peruskorjaustarve on kiireellinen. ii. Näistä kouluista on puutteita opetustiloissa (sisäliikunta- ja erikoisluokkatilat) ja oppilashuollon ja erityisen tuen tiloissa. iii. Järvikunnan alue tarvitsee tasa-arvoiset koulupalvelut kuten kunnan muut alueet. iv. Hennan alueen ensimmäinen lähikoulu ja myöhemmin oppilasvirtojen tasaaja b. Laajuus ja aikataulu i. Uusi koulu tehdään kuudelle perusopetusryhmälle ja yhdelle esiopetusryhmälle maksimissaan 135 oppilaalle ja 20 esioppilaalle. ii. Uudisrakennus valmis keväällä c. Rahoitus i. Hankkeelle voidaan hakea perustamishankerahoitusta. d. Lautakunnan ratkaisu i. Järvikunnan koulun osalta lautakunta edellyttää, että hankkeen laajuus selvitetään uudelleen ja kouluhanketta ei sidota Hennan alueen rakentamiseen. Samalla lautakunta edellyttää, että supistetun hankevaihtoehdon kustannukset ja eri tonttivaihtoehdot selvitetään ennen Järvikunnan kouluhankkeen lopullista päätöksentekoa. ii. Aikataulutavoitteena koulun valmistuminen kesällä Kirjasto 8. Kirjastoauto a. Tarpeet i. Nykyinen auto käyttöikänsä päässä ja korjauskustannukset nousevat vuosittain. ii. Kirjastopalvelun keskittäminen ja muuttovoittoisuus lisäävät autopalvelun tarvetta. b. Laajuus ja aikataulu i. Hankinta Pääkirjasto a. Tarpeet i. Resurssien keskittäminen pääkirjastoon taloudellisista ja toiminnallisista syistä ii. Kirjastotilan saneeraaminen vastaamaan Opetusministeriön laatusuosituksia 1. sekä nykyajan vaatimuksia. iii. Kaupungin vapaa-aikatoimintojen mahdollinen yhdistäminen b. Rahoitus i. Hankkeelle voidaan hakea perustamishankerahoitusta. c. Laajuus ja aikataulu i. Lisätilat: Nuorten ja asiakastapahtumien tilat, joiden yhteyteen voitaisiin keskittää myös nuorisotoimintaa sekä kulttuuritoimen tapahtumia. ii. Tarveselvitys 2016 Nuorisotoimi 10. Uusi nuorisotila a. Tarpeet i. Nykyisen tilan kunto, toiminnallisuus ja sijainti Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 31

32 ii. Helposti saavutettavan uuden tilan etsintä. Ensisijainen vaihtoehto rakentaa nuorisotila kirjaston laajennuksen yhteyteen, jolloin saadaan synergiaetua kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kanssa esimerkiksi yhteisen monikäyttötilan ja lähiliikuntapaikan kautta. b. Laajuus ja aikataulu i. Päänuorisotila kaupungin keskustassa ii. Kirjaston laajennuksen aikataulu c. Rahoitus i. Hankkeelle voidaan hakea perustamishankerahoitusta. Liikuntatoimi 11. Kuntosalilaitteet a. Tarpeet i. Iso osa vanhoista laitteista elinkaarensa päässä ii. Kuntosalin käyttöaste kasvaa jatkuvasti. b. Laajuus ja aikataulu i. Uudet kuntosalilaitteet 150 m2 tilaan ii. Vuoden 2014 alku 12. Urheilutalon peruskorjaus a. Tarpeet i. Tilat peruskuntoiset, peruskorjausikä ohitettu ii. Allasosasto ei vastaa rakenteiltaan nykyajan palvelutarpeita b. Laajuus ja aikataulu i. Allasosaston peruskorjaus ja laajennus, muiden tilojen peruskorjaus ii. Tarveselvitys 2014, hankesuunnitelma 2015, toteutus 2016 c. Rahoitus i. Uimahallien peruskorjaus valtion liikuntapaikkarakentamisavustusten painopistealue 13. Tekojään rakentaminen a. Tarpeet i. Tekojään tarveselvitys ii. Seudullisen yhteishankemahdollisuuden selvitys b. Avotekojää tai pieni harjoitushalli i. Tarveselvitys 2014 c. Lautakunnan ratkaisu i. Lautakunta päätti, että tekojäähanketta selvitetään kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 14. Keskustan lähiliikuntapaikka a. Tarpeet i. Orimattilassa ei nuorten näkökulmasta vetovoimaista ja vapaasti käytettävää kesäkauden liikunta-aluetta. b. Laajuus ja aikataulu i. Vakiintuneen lähiliikuntapaikkakäsitteen mukainen liikuntapaikka ii. Edustettuina uudet, vapaamuotoiset, urbaanit liikuntamuodot (esim. skeittaus, parkour), ei kilpaurheilustandardeja iii. Tarveselvitys ja hankesuunnitelma 2014, toteutus 2015 iv. Valtion tuki ollut viimevuosina n % kokonaiskustannuksista. c. Lautakunnan ratkaisu i. Lautakunta päätti, että keskustan lähiliikuntapaikalle haetaan hankerahoitusta. Sivistyspalvelut, lautakunta 10. Palveluverkko 32