Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6)

Transkriptio

1 Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6) A-2700 Asemakaava ja asemakaavan muutos Sipurantie 70 ja 74, Viuha Lahti.fi

2 Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6) ASEMAKAAVA Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan A-2700 (Sipurantie 70 ja 74, Viuha). Asemakaavan määräyksiä tulee noudattaa rakentamisessa. RAKENTAMISTAPAOHJEET Nämä rakentamistapaohjeet koskevat asemakaavan A-2700 voimassa olevia alueita. Ohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Ohjeet ovat Lahden kaupungin tontinluovutuksessa rakentajaa ja tontin haltijaa sitovia. RAKENNUSJÄRJESTYS Lahden kaupungilla on olemassa rakennusjärjestys, jonka määräyksiä tulee rakentamisessa yleisesti noudattaa. LUONNOSTEN ENNAKKOHYVÄKSYNTÄ Kaikkia alueelle haettavia rakennuslupia koskee määräys: Alueelle haettaviin rakennuslupiin liittyen on rakennusvalvonnasta haettava ennakkoon hyväksyntä luonnoksiin ja alustaviin suunnitelmiin liittyen ennen varsinaisen rakennusluvan hakemista. Ennakkohyväksynnän yhteydessä ratkaistaan rakennuksen soveltumien paikkaan ja viereisiin rakennuksiin sekä varmistetaan alustavasti asemakaavan ja näiden rakentamistapaohjeiden mukaisuus. ARKKITEHTUURI Kaikkia alueen uudisrakennuksia koskee määräys rakennusten ulkoasusta: Uudisrakennusten tulee edustaa nykyaikaista ja korkeatasoista arkkitehtuuria. Perinteiset tai uusvanhat rakennustyylit eivät ole sallittuja uusissa asuin- tai talousrakennuksissa. Kuva 1. Esimerkkejä alueelle sopivasta arkkitehtuurista

3 Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6) Uudet asuinrakennukset tulee massoitella siten, että niiden kerrosluku on 1½ kerrosta. Toiseen kerrokseen tulee sijoittaa puolet ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Kerroslukuvaatimus on ehdoton, täysin yksikerroksiset tai täysin kaksikerroksiset rakennukset eivät ole sallittuja. Määräyksen tavoitteena on luoda monimuotoista massoittelua säilyttäen järvinäkymät osittain taemmista asuinrakennuksista. Toinen kerros mahdollistaa kuitenkin myös uudisrakennuksista järvinäkymän hyödyntämisen. Asuinrakennusten toisen kerroksen leveys järveltä päin katsottuna saa olla enintään puolet ensimmäisen kerroksen leveydestä. Leveys lasketaan rakennuksen uloimpien ulkoseinien mukaan. Katolle mahdollisesti sijoittuva, katettu ja lasitettu terassi tulee laskea toisen kerroksen leveyteen mukaan. Kevytrakenteista katosta tai pergolaa ei tarvitse huomioida toisen kerroksen leveydessä. JULKISIVUT Uudisrakennusten julkisivumateriaalin tulee olla pääosin puuta ja lasia. Pyöröhirsi ei ole sallittu julkisivussa, mahdollisessa hirsitalossa tulee olla lyhyet nurkat. Uudisrakennusten julkisivun väri on vapaasti valittavissa, mutta värisävyjen tulee olla tummia tai värjäämättömiä puupintoja. Määräys koskee kaikkia julkisivun osia lasipintoja lukuun ottamatta. Terassien pinnat tai muut maisemassa näkymättömät osat (esim. kasvillisuuden peittoon jäävät sokkelit) voivat olla vaaleampia sävyjä. 0% 20% 40% 60% 80% 100% EI EI EI KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ Kuva 2. Havainnekuva alueelta KATOT Uudisrakennusten kattomuoto on vapaasti valittavissa. Rakennusten kattojen kaltevuus saa olla enintään 1:10 (n. 6 ). Katto voi olla esimerkiksi tasakatto tai loiva lapekatto. Harjan suunta on vapaa. Uudisrakennusten kattomateriaali ja katon värisävy on vapaasti valittavissa. Katot voivat olla viherkattoja ja niille voi sijoittaa ulko-oleskelutiloja tai kattoterasseja.

4 Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6) RANTA Asemakaavalla edellytetään rantaviivan ja vesialueen säilyttämistä luonnontilaisena. Vesialuetta ei saa täyttää ja rantaviivaa ei saa siirtää. Rantaan ei saa sijoittaa muita vesirajalaitteita tai rakenteita kuin yhden, enintään 15 m pitkän laiturin. Tonteille on jätettävä rantaviivasta vähintään 10 metriä leveä suojavyöhyke, joka tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena ja jolta rantakasvillisuutta ei saa raivata tai poistaa. Suojavyöhykkeen puustoa voidaan harventaa, mikäli määräys yhdestä puusta / 100 m2 täyttyy. Suojavyöhyke tulee säilyttää esimerkiksi mahdollisille viitasammakoille ja muulle rantaeliöstölle sopivana elinympäristönä. 10 metrin suojavyöhykkeelle saa sijoittaa kosteikon, jos se tarjoaa mahdollisille viitasammakoille ja muulle rantaeliöstölle suotuisan elinympäristön. Asemakaavan mukainen is-1 -alue on leveämpi, kuin edellä kuvattu 10 metriä leveä rannan suojavyöhyke. Is-1 -alue voi olla nurmea tai hoidetumpaa piha-aluetta. Alueelle ei saa kuitenkaan sijoittaa laajoja terasseja tai oleskelualueita, piharakennuksia (asemakaavaan merkittyä saunarakennusta lukuun ottamatta) tai vähäistä suurempia piharakenteita. Kulkureittien tulee is-1 -alueella olla mahdollisimman kapeita ja hienovaraisia säilyttäen mahdollisimman paljon ympäröivää istutettavaa aluetta. Kuva 3. Havainnekuva järveltä päin katsottuna ISTUTUKSET Asemakaavassa on osoitettu istutettavaksi tarkoitetut tontinosat pisterasterilla. Alueita ei saa käyttää pysäköintiin, eikä niille saa sijoittaa laajoja terasseja tai päällystettyjä, kivettyjä tai sorapintaisia pihaalueen osia. Tontille johtavan kulkureitin saa sijoittaa istutettavalle alueelle. Tonteilla sijaitsevat, asemakaavaan merkityt suojeltavat puut tulee rakentamisvaiheessa suojata. Rakennuksia, kaivantoja tai maanalaisia rakenteita ei saa sijoittaa 5 metriä lähemmäksi suojeltua puuta. Puun kohdalla maanpinnan korkeusasemaa ei saa muuttaa. Tonttien rannan puoleinen osa on merkitty is-1 -merkinnällä, jonka mukaan alueella tulee kasvattaa vähintään yksi puu jokaista 100 neliömetriä kohti. Tämä tarkoittaa vähintään yhtä puuta 10 metrin välein. AIDAT Asemakaavamääräyksen (ai-1) mukaan korttelin tontti 2 (Sipurantie 74) tulee aidata puistoaluetta vasten vähintään 1,5 m korkealla, tiheällä ja peittävällä pensasaidalla. Tontin sisäpuolelle saa pensasaidan lisäksi rakentaa enintään 1,2 m korkean puuaidan. Aitaan voi tehdä enintään yhden jalankulkuaukon tai -portin. Aidan tarkoitus on erottaa yksityinen ja julkinen alue toisistaan. Tonttien välille rakennetun raja-aidan enimmäiskorkeus on 1,2 metriä, pensasaita voi olla korkeampi. Kiinteistöjen välisen raja-aidan rakentamisesta tai pensasaidan istuttamisesta ja hoidosta tulee tehdä naapurien kesken kirjallinen sopimus. Tonttien välisen rajan voi myös jättää aidasta ja istutuksista vapaaksi.

5 Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6) LUISKAT JA PENGERRYKSET Tonttien olemassa oleva, luonnollinen maanpinta tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Rakennukset ja pihan toiminnot tulee ensisijaisesti porrastaa tai kallistaa maanpinnan luonnollisen korkeuseron mukaisesti. Piha-alueelle tehtävien, luonnollisesta maanpinnasta poikkeavien luiskien enimmäiskaltevuus on 1:3. Tukimuurin tai pengerryksen enimmäiskorkeus on 1 metri. Tontin rajalle tai sen tuntumaan tehtävän tukimuurin tai pengerryksen rakentamiseen tulee olla naapurin (yleisten alueiden osalta kaupungin) suostumus. 10 metriä rantaviivasta ulottuvalle suojavyöhykkeelle ei saa tehdä pengerryksiä, luiskauksia tai tukimuureja. Rantaa ei saa täyttää tai kaivaa. JÄTEHUOLTO Jätehuollon tilat tulee osoittaa asemapiirroksessa. Tyhjennettävät jäteastiat tulee sijoittaa lähelle tontin ajoneuvoliittymää ja ne on suojattava näköesteillä, kuten aitauksella tai istutuksin. Jätekatosten ja rakenteiden tulee olla tontin rakennusten tapaan tumman sävyisiä. Myös bio- ja puutarhajätteen kompostorin paikka tulee tarvittaessa osoittaa asemapiirroksessa. Kompostoria ei saa sijoittaa 4 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa ilman naapurin suostumusta. PYSÄKÖINTI, AUTOKATOKSET JA -TALLIT Asemakaavassa on annettu määräys, että tonteille tulee järjestää 2 autopaikkaa. Luku on vähimmäismäärä. Autopaikat voivat sijaita tontilla peräkkäin ja ne voivat olla avo-, katos- tai tallipaikkoja. Autopaikat tulee kuitenkin sijoittaa siten, että niiden käyttö ei edellytä peruuttamista suoraan tontille johtavalle kulkutielle tai kadulle. Autot tulee voida kääntää tontilla. HULEVEDET Hulevesillä tarkoitetaan kiinteistön sade- ja sulamisvesiä sekä perustusten kuivatusvesiä, eli ns. salaojavesiä. Kaavamääräyksellä edellytetään, että puhdistamattomia hulevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakentamisen ja rakennusten käytön aikana tontilta muodostuvat hulevedet tulee käsitellä tai imeyttää tonttikohtaisesti. Hulevesien käsittely ja imeytys voidaan hoitaa esim. painanteilla, altailla, kosteikoilla, suodattamalla, imeyttämällä tai erilaisin teknisin ratkaisuin. Rakentajan tulee rakennusluvan yhteydessä esittää erillinen hulevesien hallinta- ja käsittelysuunnitelma. Ratkaisujen soveltuminen rakennuspaikalle tulee tutkia tapauskohtaisesti ja käyttää maasto- ja pohjaolosuhteisiin soveltuvia hulevesien käsittelytapoja. RADONIN TORJUNTA Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. Lahden kaupunki, Maankäyttö ja aluehankkeet

6 Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6) Kuvat 4-6. Havainnekuvia alueelta