Tekstiviesteillä tukea päihdeongelmiin

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2008:6 Tekstiviesteillä tukea päihdeongelmiin Oma-apuun, vertais- ja ammattilaistukeen perustuvan Voimapiiritekstiviestipalvelun pilottihanke vuosina Anu Jäppinen, Mari Aalto, Annina Aaltonen, Leena Alho Teuvo Peltoniemi ja Päivi Smeds

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Anu Jäppinen, Mari Aalto, Annina Aaltonen, Leena Alho, Teuvo Peltoniemi ja Päivi Smeds Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Tekstiviesteillä tukea päihdeongelmiin. Oma-apuun, vertais- ja ammattilaistukeen perustuvan Voimapiiri-tekstiviestipalvelun pilottihanke vuosina Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin sosiaalivirasto. Selvityksiä. ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2009 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 49 s. Osanumero - Del nummer Part number 2008:6 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämä loppuraportti on Voimapiiri-hankkeen projektiryhmän tuottama artikkelikokoelma. Siinä kuvataan Voimapiirin kehittäminen ideasta toimivaksi palveluksi. Raportissa tarkastellaan projektin suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottooprosesseihin liittyneitä vaiheita, valintoja, ratkaisuja ja ongelmia. Raportin toivotaan antavan tietoa niille, jotka ovat kehittämässä vastaavanlaista palvelumallia. Tietoa voivat hyödyntää Voimapiiri-palvelun käyttöönottajat, mutta myös tekstiviestipalveluiden suunnittelijat, toteuttajat ja soveltajat tulevaisuudessa. Hankeen päämääränä oli tieto- ja viestintäteknologian käytön edistäminen Helsingin sosiaaliviraston päihdepalveluissa sekä uudenlaisen vertaistukeen perustuvan palvelumallin luominen.tavoitteena oli myös juurruttaa ja integroida tekstiviestipalvelut osaksi sosiaaliviraston päihdehuollon toimintatapaa. Raportti sisältää kahdeksan lukua. Ensimmäisessä luvussa kuvataan hankkeen kohderyhmät, toimijat, tavoitteet ja tiivistelmä tuloksista. Toisessa esitetään hankkeen eteneminen suunnittelusta pilotointiin. Kolmannessä luvussa avataan tarjouskilpailu- ja toteutusvaihe. Neljäs luku sisältää työntekijöiden näkemyksiä palveluiden pilotointivaiheessa sekä pohdintaa palveluuun liittyvistä eettisistä haasteista. Viidennessä luvussa arvioidaan Voimapiirin vahvuuksia ja heikkouksia. Luvut kuusi ja seitsemän keskittyvät palvelun ylläpitoon ja hankkeen viestintään. Kahdeksas luku käsittelee arviointia, laatua, kustannuksia ja palvelun edelleen kehittämistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että viesteistä ja kyselyvastauksista saadun palautteen perusteella palvelu on täyttänyt käyttäjien odotukset kannustuksen ja tuen saamisen osalta. Voimapiiri on avannut monille käyttäjille uusia mahdollisuuksia ja auttanut hallitsemaan päihteiden käyttöään. Voimapiiri on myös vähentänyt osallistujien arkielämän päihdekeskeisyyttä. Lisäksi osallistujien on ollut helpompi osallistua ryhmien ulkopuoliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen keskusteltuaan ongelmistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan vertaistensa kanssa Voimapiirissä. Asiakasosallisuudessa Voimapiiri-hanke sai hyvät pisteet. Kehittämistä tarvitaan vielä käytäntöjen selkiyttämisessä käyttäjäorganisaatioiden tasolla. Lisäksi Voimapiiri-palvelun muut sisällölliset ja toiminnalliset kehittämisajatukset sekä idea valtakunnallisesta Voimapiiristä odottavat toteutumistaan. Voimapiiri kehitettiin Helsingin sosiaaliviraston ja A-klinikkasäätiön yhteistyöhankkeena vuosina Hanke nivoutui osaksi valtakunnallista sosiaalialan tietoteknologiahanketta, jonka päärahoittajana toimi sosiaali- ja terveyministeriö. Vuoden 2009 alusta palvelu on osa Helsingin sosiaaliviraston ehkäisevän päihdetyön perustoimintaa doc Avainsanat - Nyckelord - Key words voimapiiri; tekstiviestipalvelu; matkapuhelin; internet; vertaistuki; verkkoauttaminen; päihteet; alkoholi; huumeet; läheiset; Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform paperi Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

3 1 Sisällys SISÄLLYS...1 SAATESANAT...3 Pitkä tie ideasta Voimapiiriksi...3 Hidas ammatillinen hyväksyntä...3 Varhaisia malleja...3 Rahoitusta saadaan...4 Helsinki mukaan kumppaniksi...4 Toistakymmentä vuotta...5 Lopussa kiitos seisoo JOHDANTO...7 Kohderyhmä ja toimijat...7 Tavoitteet...8 Tiivistelmä tuloksista SUUNNITELMASTA PILOTOINTIIN...11 Aikataulu ja työvoimaresurssit...11 Projektisuunnitelmasta toimintaan...11 Palvelun määrittely ja sisällöntuotanto...12 Pilotointi...12 Ryhmien säännöt ja Voimapiirin etiikka...13 Ongelmat TARJOUSKILPAILUSTA TOTEUTUKSEEN...14 Taustaa...14 Teknisen toteuttajan valinta...14 Toteutuksen valvonta ja testaus...15 Tulokset...15 Ongelmat...17 Palvelun toteuttamisen kustannukset TESTAUKSESTA KÄYTÄNTÖIHIN...18 Työntekijän rooli Voimapiiri-ryhmien kokoamisessa...18 Päihdetyöntekijöiden rooli Voimapiirissä ohjattujen ryhmien kokeilut...19 Voimapiirin rooli osana päihdepalvelujärjestelmää...19 Anonyymin palvelun eettisten haasteiden pohdintaa...20 Voimapiirin tulevaisuus työntekijän näkökulmasta KÄYTÄNNÖISTÄ OSALLISTUMISEEN...22 Kokemuksia selviytymiskeinoista ja -resursseista sekä Voimapiiristä...22 Voimapiirin rooli suhteessa muihin avun lähteisiin...23 Voimapiirin vahvuuksia...24 Voimapiirin heikkouksia OSALLISTUMISESTA KEHITTÄMISEEN...27 Ylläpitäjän tehtävät...27 Ongelmia ja ratkaisuja KEHITTÄMISESTÄ LEVITTÄMISEEN...30 Projektiviestintä kehittämistyön välineenä...30 Projektiviestinnän toteuttaminen...30 Viestintäsuunnitelma konkretisoi markkinointiviestinnän...31 Kampanjalla lisää osallistujia...31 Onnistumisia ja epäonnistumisia...31 Viestinnän tulevaisuus LEVITTÄMISESTÄ ARVIOINTIIN...33

4 Arvioinnin kohde...33 Arvioinnin keskeiset kysymykset ja sidosryhmät...33 Arvioinnin menetelmät...34 Arvioinnin tuloksia...34 Käytettävyys, tekninen laatu ja saavutettavuus...34 Funktionaalinen laatu ja vaikuttavuus osallistujien kokemana...35 Kehittämisehdotuksia osallistujilta...37 Kustannukset...38 Yhteenveto...38 LIITTEET...39 Liite 1. Tavoitteisiin liittyviä arviointikriteerejä...39 Liite 2. Voimapiiri-ryhmien teemat ja osallistujat...44 Liite 3. Käyttöehdot...45 Liite 4. Viestimäärät ja kustannukset...45 Liite 5. Ryhmien säännöt...46 Liite 6. Arviointikysymykset tavoitteisiin liittyen...46 Liite 7. Yhteenveto Voimapiirin arvioinnissa tuotetuista aineistoista

5 Saatesanat 3 Pitkä tie ideasta Voimapiiriksi Lähetin ensimmäisen tekstiviestini vasta 1990-luvun puolivälissä. Avautui uusi maailma, jonka oli helppo ajatella sopivan myös päihdetyöhön. Aikaa näiden ajatusten laajempaan käytännön toteutukseen meni kuitenkin toistakymmentä vuotta. Voi olla opiksi tarkastella, millainen prosessi tarvittiin, ennen kuin Voimapiiri oli valmis arkikäyttöön. Puhelin- ja verkkopalveluiden rakentamisesta itselläni oli varhaista kokemusta jo Helsingin kaupungin raittiustoimistosta, jonne rakensimme vuonna 1984 nauhapohjaisen Päihdepuhelimen sekä modeemiverkkoihin pohjautuvan Päihderuutu-palvelun. A-klinikkasäätiössä taas aloimme rakentaa 1990-luvun alusta lähtien eri välineillä käytettävää Päihdelinkkiä, joka avattiin vuonna Mainittakoon, että sen suunnittelu aloitettiin jo vuosia ennen internetin yleistymistä, mikä valmiissa tuotteessa muodostui pääväyläksi. Puhelin on vanhin ja laajimmalle levinnyt kommunikaatioteknologian väline. Kännykän nopea yleistyminen ennusti sille samaa roolia. Ei ollut vaikea kuvitella, että Päihdelinkin puhelin-, faksi- ja internet-toimintoja voisi välittää myös tekstiviestien avulla. Hahmottelimme silloin mm. seuraavia toimintoja hoidettavaksi tekstiviestein oma-apu- ja vertaisryhmäpalveluissa sekä ammattilaisten apuna. Itsearviointitestit ja -palvelut Juomispäiväkirjan pitäminen ja sen avulla automaattisesti lähtevät tukiviestit Vertaisryhmäpalvelut Palveluiden neuvonta ja ajanvaraus Automaattiset paikannukseen perustuvat varoitusviestit ja tukipyynnöt Traditionaaliseen hoitoon integroitu esi-, väli- ja jälkiseuranta sekä hoito Ammattilaisten omat varoitus- ja tukipalvelut Anonyymipalvelut/rekisteröityjen käyttäjien palvelut Ilmaiset/maksulliset palvelut Hidas ammatillinen hyväksyntä Eurooppalaisen Prevnet-verkoston puheenjohtajana minulla on ollut vuosia mahdollisuus esitellä myös kännykkäviestipalveluiden mahdollisuuksia Suomessa ja ulkomailla. Mm. Prevnetin järjestämässä eurooppalaisessa tietoteknologia-avusteisten päihdepalveluiden konferenssissa Ateenassa jo vuonna 2002 pidettiin useita tekstiviesteihin liittyviä esitelmiä, mukana Nokiankin esitys paikantamispalveluista. Oli kiinnostavaa huomata, että vaikka internetpohjaiset järjestelmät yleistyivät Euroopassa nopeasti, niin kännykkäviestipalveluita pidettiin kyllä jännittävinä, mutta silti vain tulevaisuuden asioina. Näin siitä huolimatta, että itse tekstiviestitekniikka oli jo olemassa ja useimmilla yksityiskäytössäkin. Varhaisia malleja Laajoista suunnitelmista huolimatta jouduimme aloittamaan melko yksinkertaisella Promillepalvelulla, jonka koekäyttö alkoi vuonna Palvelussa saa arvion veren alkoholipitoisuudesta tekstiviestin avulla. Promillesta tuli suosittu, jopa kopioitu palvelu, ja se on laajentunut muihinkin maihin, viimeksi syksyllä 2008 Slovakiaan.

6 4 Toinen tärkeä varhaisvaiheen palvelu on vuonna 2001 Lahden seurakuntien aloittama Textari- Helppi, jossa vapaaehtoisasiantuntijat vastaavat nuorten kysymyksiin henkilökohtaisin tekstiviestein. Palvelu on levinnyt myöhemmin muuallekin Suomeen. Myöhemmin myös Elämä On Parasta Huumetta ry on aloittanut tekstiviestipalveluita yhteistyössä eri järjestöjen ja yritysten kanssa. Itselleni tärkeä oli opintomatka Japaniin vuonna Siellä tekstiviestit olivat enimmäkseen 3G-huumorin mukaisesti sanottuna: Girls, Games and Gambling. Yleishyödyllisiä sosiaali- tai terveyspalveluita ei tullut esille lukuun ottamatta hyvin kiinnostavaa tupakoinnin lopettamiseen tähtäävää Quit Smoking Marathon -ohjelmaa, jossa käytettiin välineenä myös tekstiviestejä. Rahoitusta saadaan Yksityisten tekstiviestien käyttö laajeni Suomessa hurjaa vauhtia. Kaupallisia tekstiviestipalveluita syntyi, mutta ilmeisesti ei yhtään sosiaalialan palvelua edellä mainittuja lukuun ottamatta. A-klinikka-säätiö haki tekstiviestisuunnitelmilleen rahoitusta sekä kotimaasta että EU:lta Prevnet Network:n kautta. Odotteleva suhtautuminen näkyi rahoittajien näkemyksissä ja myös oman organisaation priorisoinneissa. Ensimmäinen jatkorahoitus juuri tähän tarkoitukseen saatiin vasta vuonna 2005, jolloin RAY myönsi tukea Vertaisverkko-hankkeen suunnitteluun. Tällä rahalla aloitettiin tarkempi projektin pilotin suunnittelu ja organisointi alkuperäisten suuntaviivojen pohjalta. Pilottihankkeen suunnitteluun ja koordinointiin osallistui Aino Majava ja muu viestintäosaston henkilöstö. Hanke kulki silloin työnimellä Vertaisverkko. Myöhemmin pilottihanketta ryhdyttiin kutsumaan Voima-piiriksi. Koska RAY:n rahoitus oli kuitenkin alimitoitettua, tarvittiin laajempaa kokeilua varten lisärahoitusta. Kiinnitimme toivomme STM:n tietoteknologiarahoihin, joiden turvin olimme aikaisemmin kehittäneet ammattilaispalvelun pilotin Lahdessa. Tekstiviestihankkeemme perusteet olivat ministeriölle tuttuja, koska olin informoinut heitä aika ajoin suunnitelmista mm. sosiaalialan tietotekniikkahankkeen johtoryhmässä. Koska määrärahat oli tarkoitettu alueellisiin hankkeisiin, niin hakijana ja yhteistyökumppanina täytyi olla jokin kaupunki, mikä määritteli hankkeelle reunaehdot. Helsinki mukaan kumppaniksi Vuonna 2005 alustavissa keskusteluissa useat eri puolella maata sijaitsevat kaupungit ilmoittautuivat kiinnostuneiksi pilottihankkeesta. Tarjokkaista A-klinikkasäätiö valitsi kumppaniksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston. Sieltä keskustelukumppanina oli etsintävaiheessa johtaja Helinä Hulkkonen, jolle esittelin hanketta risteilylaivalla Sosiaali- ja terveysturvan päivien yhteydessä Jyväskylässä elokuussa Myöhemmin jatkoin keskusteluja erityisesti toimistopäällikkö Seppo Saineen ja edelleen johtaja Mari Aallon kanssa. Helsinki valittiin yhteishankkeen kumppaniksi, jolta arvioitiin saatavan mukaan riittävästi koeryhmiä. Toimintaa voitiin siten mielekkäästi kokeilla alueellisena, vaikka tekstiviestipalvelut yleisluonteeltaan tietysti ovat ensisijaisesti valtakunnallisia. Helsingin sosiaalivirasto kiinnostui yhteistyötarjouksesta, koska se erittäin osuvasti sopi kaupungin tavoitteeseen siirtää painopistettä enemmän ehkäisevään työhön, asukkaiden oma-apuun ja keskinäiseen vertaistukeen. Anonyymin asioinnin mahdollisuus, helppo käyttö ja saatavuus sekä toiminnan edullisuus yhdistyivät kaupungin arvion mukaan hienosti suunnitellussa palvelussa.

7 A-klinikkasäätiön suunnittelema pilottihanke sopi yhteishankkeeksi Helsingin kaupungille hyvin myös sen vuoksi, että kaupungin sosiaaliviraston päihdeohjelmassa korostettiin, kuinka päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien ratkaisupyrkimyksissä on otettava huomioon ihmisten oma-apu, omatoiminen muutos ja osallisuus, ja että niitä voidaan tukea mm. internet- ja matkapuhelin-palveluiden avulla. Alkoholinkäytön tieto- ja vertaistukipalveluiden tuominen kännykkään nähtiin myös kaupungilla luontevana jatkona jo olemassa oleville verkkopalveluille samalla tavalla kuin A-klinikkasäätiössäkin. Helsingissä hakemukseen oli myös helppo saada kolmanneksi yhteistyökumppaniksi pääkaupunki-seudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca, joka on hallinnollisesti sosiaaliviraston kehittämisosaston alainen. Helsingin kaupunki kykeni myös kiinnittämään resursseja STM:n edellyttämään omavastuuosuuteen sekä irrottamaan sosiaaliviraston muutaman työntekijän työaikaa projektin toimintoihin. Sosiaalivirastosta käytännön yhteistyökumppaneiksi hankkeeseen tulivat kehittämis-yksikön lisäksi ehkäisevän päihdetyön yksikkö ja A-klinikoiden työntekijöitä. A-klinikkasäätiö sijoitti yhteishankkeeseen itse idean, jo tehdyn perussuunnitelman, RAY:n avustuksen ja runsaasti viestintäosaston työntekijöiden työaikaa (omani mukaan luettuna). Näin pilottihankkeelle saatiin riittävä kokonaisrahoitus. Rahan arvioitiin riittävän kahden ja puolen vuoden pilottihankkeeseen, joka alkaisi vuoden 2006 keväällä. Projektin liikkeellelähtöön meni tosin arvioitua kauemmin ja varsinaisen tekstiviestipalvelun rakentamiseen päästiin kunnolla vasta vuoden 2007 puolella. Projekti kuitenkin valmistui kiitettävän hyvin ajallaan. Yllätyksenä tuli pilottiprojektin suuri suosio hyvin toteutetun pääkaupunkiseudun markkinointikampanjan jälkeen. Tekstiviestien määrä ja kustannukset kasvoivat niin paljon, että alkusyksystä 2008 vaihtoehtoina olivat ryhmäviestien rajoittaminen, pilottipalvelun ennenaikainen lopettaminen tai lisärahoituksen hankkiminen. Neuvotteluja STM:n lisäavustuksesta käytiin, mutta ministeriön lupailemaa avustusta ei lopulta saatu, jolloin kokeilu jouduttiin viemään aikataulun mukaiseen loppuun A-klinikkasäätiön omalla kustannuksella. Toistakymmentä vuotta Vertaisverkon alkusuunnitelmista Voimapiiri-palvelun pilotoimiseen kului yli kymmenen vuotta, vaikka sisältösuunnitelma ja tekniikka olivat olemassa koko ajan. Tämä on pitkä aika. Historiaa tarkasteltaessa viiveen syyksi näyttävät paljastuvan lähinnä inhimilliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Alussa oli suuri tiedollinen ja asenteellinen epäusko siihen, että tekstiviesteillä voitaisiin tukea ihmisiä. Kännykkä ja tekstiviestit koettiin ilmeisesti liian arkisiksi ja ehkä yksinkertaisiksi asioiksi. Epäusko heijastui tietysti myös rahoituksen saannissa. Vertaisverkolle saatiin rahoitusta vasta, kun tekstiviestien lähettäminen oli muodostunut jo erittäin yleiseksi. Samoin tarvittiin internetaikakauden vakiintuminen ja esimerkiksi Päihdelinkin kasvu todella merkittäväksi päihdesivustoksi. Edes muiden alojen kaupallisten tekstiviestipalveluiden aikaisempi levinneisyys ei näyttänyt suuresti nopeuttavan sosiaalialan vastaavien palveluiden syntyä. Samanlaisia asenteita havaitsin myös monissa muissa maissa, kun luennoin tekstiviestipalveluista. Nämä seikat menevät yksiin niiden kokemusten kanssa, joita muutenkin on tietotekniikan hyväksikäytöstä sosiaalialalla. Se näyttää kulkevan muutaman vuoden jäljessä vaikkapa terveysalaan verrattuna. Näiden kahden sektorin välillä on digitaalinen kuilu. Onneksi monet muut tietotekniikkaan liittyvät kuilut näyttävät olevan tasoittumassa, joten varmaan tämäkin. 5

8 Lopussa kiitos seisoo 6 Voimapiirin pilottikokeilun tulokset ovat erinomaisia. Kuten myöhemmin projektin käytännön työntekijät ja tutkijat osoittavat, palvelu toimii niin kuin oli ajateltukin, vaikka muutamissa valinnoissa käyttäjät osoittivat kaapin paikkaa ammattilaisille. Selvästikin palvelulle on tarvetta ja käyttäjiä. Vuoden 2008 aikana on käyty neuvotteluja palvelun laajentamisesta maantieteellisesti (koko maa, muut kunnat), kielellisesti, temaattisesti (pitkä lista psykososiaalisia tukimuotoja monilla eri terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueilla) ja toiminnallisesti (tekniikan ja toiminnallisten ominaisuuksien parantaminen). Laajentaminen koko maahan on itsestäänselvä tavoite. Teknisesti palvelualusta sopii monenlaisiin tuki- ja infotarpeisiin monilla hyvinkin erilaisilla aloilla. Edellä lainatussa alkuperäisessä listassa oli jo useita toiminnallisuuksia, joita Promillessa ja Voimapiirissä ei ole voitu vielä tällä resurssitasolla toteuttaa. Jatkoa onkin jo meneillään. Helsingin kaupunki päätti jatkaa omaa palveluaan, koska hanke toteutui suunnitelman mukaisesti ja tavoitti paljon ennakoitua suuremman joukon tuen tarvitsijoita. Voimapiiri on nyt liitetty osaksi Helsingin sosiaaliviraston perustoimintaa. A-klinikkasäätiö on puolestaan rakentamassa Voimapiiriin RAY:n ja Peluurin rahoituksella rahapeli-ongelmia koskevaa osaa, joka tuotetaan vuosina Säätiö pyrkii myös edistämään Voima-piiri-tyyppisten palveluiden laajentumista sekä Suomessa että Euroopassa (mm. Prevnet Networkin kautta). Valtakunnallisten palveluiden kehittämiseen onkin jo löytynyt vahvaa periaatteellista mielenkiintoa monista järjestöistä ja monista kaupungeista. Rahoitus on kuitenkin vielä tässä vaiheessa avoinna. Voimapiirin pilotti on valmistunut ja palvelu toimii hyvin. On syytä kiittää niin Vertaisverkon aikaisia toimijoita kuin sen Voimapiiri-pilottiin osallistuneitakin. Organisaatioista kiitos kuuluu kolmen toteuttajatahon lisäksi tietysti rahoittajille Raha-automaattiyhdistykselle sekä sosiaali- ja terveys-ministeriölle. Uskon voivani sanoa, että riskirahoitus kannatti. Kiitos kuuluu myös Kuulalaakeri-yhtiölle, joka muokkasi teknistä ohjelmaa niiden tavoitteiden ja ohjeiden mukaan, joihin Voimapiirissä päädyttiin. Suurin henkilökohtainen kiitokseni kuuluu projektikoordinaattori Anu Jäppiselle, joka käytännössä toteutti ne suunnitelmat, joita Vertaisverkossa oli laadittu. Kiitos myös hänen tukenaan toimineelle projektiryhmälle, jossa sekä A-klinikkasäätiön viestintäosaston että Helsingin kaupungin sosiaali-viraston työntekijät edistivät palvelun käytännön muotoutumista. Sosiaalivirastossa työpanoksen projektiin antoivat Päivi Smeds, Leena Alho ja Antti Penttinen ja A- klinikkasäätiöstä Kalle Pyykkönen, Tiia Ruokosalo ja Annina Aaltonen. Ja edelleen kiitos Voimapiirin johtoryhmälle, joka mahdollisti hyvän yhteistyön kaikkien kolmen toimijan kesken. Kiitos Helsingin Seppo Saineelle, Mari Aallolle ja Marja-Riitta Kilposelle, Soccan Kirsi Nousiaiselle ja Pirjo Marjamäelle, sekä säätiön Aino Majavalle ja Heikki Bothakselle. Kaikki nämä tahot voivat olla ylpeitä lopputuloksesta. Ennustan Voimapiirin kaltaisille palveluille suurta tulevaisuutta. Helsingissä Teuvo Peltoniemi Voimapiirin johtoryhmän puheenjohtaja

9 1. Johdanto 7 Anu Jäppinen Voimapiiri-tekstiviestipalvelu on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat huolissaan omasta tai läheisen päihteiden käytöstä ja haluavat tukea muutokseen mm. ryhmän avulla. Voimapiiri perustuu omaapuun, sekä vertais- ja ammattilaistukeen. Palvelu toimii tavallisilla tekstiviesteillä ja kaikilla tavallisimmilla suomalaisilla liittymillä (myös prepaid-liittymillä). Viestit välitetään nimimerkeillä eikä puhelinnumero näy muille käyttäjille. Viestit voi tilata halutessaan myös vain palvelun internetsivulle. Voimapiirissä voi jakaa kokemuksia ongelmista ja onnistumisista viestiringin välityksellä. Vaihtoehtoisesti voi pelkästään lukea toisten ryhmäläisten kirjoittamia viestejä. Muilta samassa tilanteessa olevilta voi saada konkreettisia vinkkejä, kannustusta ja toivoa, ja muihin ryhmän jäseniin voi olla helppoa samastua. Kohderyhmä ja toimijat A-klinikkasäätiön ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tarvearviointien pohjalta projektissa määriteltiin kohderyhmäksi kaikki alkoholin suurkuluttajat. Toiseksi haluttiin perustaa myös erityisryhmille, esimerkiksi nuorille, odottaville äideille ja huumeidenkäyttäjille, omia ryhmiä (ks. tarkemmin ryhmät liite 2). Samaan ryhmään yritettiin saada jossain määrin samankaltaisia ihmisiä, joilla olisi samansuuntaisia tavoitteita: esimerkiksi päihteiden käytön lopettaminen tai vähentäminen. Siten ryhmien keskusteluilla olisi yhteisiä lähtökohtia. Myös anonyymiuttä pidettiin tärkeänä lähtökohtana palvelun tuottamisessa. Anonyymiuden tunne saa ihmiset osallistumaan helpommin keskusteluihin, koska heidän tekemisiään ja sanomisiaan ei voida yhdistää heihin henkilökohtaisesti. Voimapiirin käytännön toteuttamisesta vastasi A-klinikkasäätiön viestintäosasto. Pääasiallisena työmuotona oli kuitenkin aktiivisesti kokoontuva yhteinen projektiryhmä, johon osallistuivat myös Helsingin sosiaaliviraston ehkäisevän päihdetyön yksikkö. Projektiryhmään kuuluivat A- klinikkasäätiöstä viestintäosaston kokopäiväinen projektikoordinaattori Anu Jäppinen ja sosiaalivirastosta osa-aikaisina erityissuunnittelija Antti Penttinen sekä tiedottaja Päivi Smeds. Penttisen tilalle hankkeeseen tuli myöhemmin erityissuunnittelija Leena Alho. Lisäksi A- klinikkasäätiöstä projektisuunnittelija Kalle Pyykkönen ja projektikoordinaattori Tiia Ruokosalo sekä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielman tekijä Annina Aaltonen olivat mukana hankkeessa osa-aikaisesti. Hallinnollisista tehtävistä vastasi sosiaaliviraston kehittämisyksikön projektikoordinaattori Henna Lehto. Voimapiirin arviointi- ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimi A- klinikkasäätiön viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi, jonka lisäksi A-klinikkasäätiöstä ryhmään osallistui tiedotuspäällikkö Heikki Bothas. Hankkeen suunnitteluun sekä ohjaus- ja arviointiryhmään osallistui myös viestintäpäällikkö Aino Majava. Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta Arviointi- ja ohjausryhmässä toimivat myös sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Seppo Saine, Eteläisen A-klinikan johtaja Mari Aalto ja kehittämispalvelun kehittämiskonsultti Marja-Riitta Kilponen. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan edustajana ryhmässä oli johtaja Kirsi Nousiainen ja myöhemmin Pirjo Marjamäki. Projektin viestinnän suunnitteluun osallistuivat myös viestintäasiantuntija Pekka Putkinen Intelligem Oy:stä ja sen toteutukseen graafikot Mikko Hiltunen ja Joel Pihlaja sekä projektiassistentti Totti Nykvist.

10 Tavoitteet 8 Hankkeen tavoitteiksi määriteltiin: Vertaistuen sekä tieto- ja viestintäteknologian käytön edistäminen Helsingin päihdepalveluissa sekä myöhemmin laajemmin pääkaupunkiseudulla Päihdeongelmiin liittyvän vertaistuen ja oma-avun mahdollistaminen tekstiviesteillä Ammattilaistuen laajentaminen matkapuhelinympäristöön ja ohjattujen tukiryhmien sekä ammat-tilaisten laatimien tukitekstiviestien kokeileminen Tekstiviestipalvelujen integroiminen osaksi sosiaaliviraston ja erityisesti Helsingin päihdehuollon toimintatapaa Palvelumallista tiedottaminen ja konseptin levittäminen Tekstiviestinä tilattavat, ammattilaisten laatimat viestit haluttiin vakiinnuttaa yhdeksi alkoholin-käyttöönsä muutosta haluavien tukipalveluksi ja muistutusviestit oman alkoholinkäytön tavoitteenasettelun tueksi. Jotkin sarjat suunniteltiin siten, että ne muodostavat ohjelman, jonka avulla voi arvioida omaa tilannetta, asettaa tavoitteen ja toteuttaa muutoksen. Tekstiviesteillä toteutettavaa oma-apua sekä vertais- ja ammattilaistukea voidaan soveltaa monella muullakin riippuvuuden ja elämänhallinnan alueella. Lisäksi erilaisia tiedonhakupalveluita voidaan soveltaa usealla sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Näiden mahdollisuuksien toteuttamisessa Voimapiiri-hanke voi toimia tiennäyttäjänä. Tiivistelmä tuloksista Osallistujat Voimapiirin ryhmiin on yhteensä liittynyt lähes henkilöä, joista edelleen on mukana yli 500 henkilöä. Lisäksi työntekijöille tarkoitetuissa tutustumista tai vertaistukea varten perustetuissa ryhmissä on noin 25 henkilöä. Kolme neljännestä osallistujista on naisia ja neljännes miehiä, tosin osalta tieto puuttuu. Nämä henkilöt ovat liittyneet puhelimella, eivätkä ole siis koskaan kirjautuneet palveluun internetin kautta ja täydentäneet omia tietojaan liittymislomakkeelle. Iältään Voimapiirin ryhmiin liittyneet ovat pääasiassa työikäisiä, joista lähes kolme neljännestä on vuotiaita. Alle kolmekymppisiä on lähes neljäsosa ja alle kaksikymppisiä noin joka kahdeskymmenes. Ikätiedot kuitenkin puuttuvat kahdelta kolmasosalta, jotka eivät ole ilmoittaneet ikäänsä palveluun. Osallistujien tavoitteet Lähes kahdella kolmasosalla osallistujista on tavoitteenaan oman alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen. Joka seitsemäs on puolestaan asettanut tavoitteekseen huumeidenkäytön vähentämisen tai lopettamisen. Vajaa viidennes kokee ongelmia läheisen päihteiden käytön vuoksi. Noin kahdelta viidennekseltä ei ole saatu tietoa siitä, minkälaisen aihepiirin ryhmään he ovat halunneet, koska kysymys lisättiin liittymislomakkeeseen vasta alkuvuodesta Kuitenkin myös näillä, kuten kaikilla muillakin osallistujilla on ollut kaiken aikaa mahdollisuus vaihtaa ryhmää omien tavoitteidensa mukaan. Ryhmien viestintä Noin vuoden kokeilun aikana ryhmäviestejä lähetettiin noin ja yksityisviestejä noin Tilattavien viestisarjojen viestejä tilattiin noin ja muistutuksia omista tavoitteista noin Yksityis- ja ryhmäviestejä lähetettiin keskimäärin noin kuukaudessa eli 500 viikossa. Niistä noin kolmannes on yksityisviestejä ja noin kaksi kolmannesta ryhmäviestejä. Kaikista jäsenistä hieman yli kymmenen prosenttia kirjoitti viestejä. Kaikissa ryhmissä jokainen ryhmäviestejä kirjoittanut kirjoitti keskimäärin 21 ryhmäviestiä, mutta vaihteluväli on Noin puolet kaikista kirjoittaneista kirjoitti alle 5 viestiä. Pääasiassa viestejä lähetettiin arkisin (kaksi

11 kolmasosaa viesteistä) ja enemmän illalla klo sekä yöllä klo kuin aamulla klo 6 10, päivällä tai iltapäivällä Viestit voi tilata joko sekä puhelimeen että verkkosivuille tai vain verkkosivuille. Palvelimen keräämien lokitietojen mukaan sekä ryhmä- että yksityisviestejä lähettiin enemmän internetin kautta kuin puhelimella. Päiväaikaan lähetettiin viestejä enemmän verkon kautta kuin puhelimella, mutta yöaikaan erot tasoittuvat jonkin verran. Lähetystavan valinta näytti olevan yksilökohtainen eli jotkut lähettivät viestejä vain puhelimella ja toiset vain internetin kautta. Molempia välineitä käyttäviä oli hyvin vähän. Viikonloppuisin lähetettiin enemmän viestejä puhelimella kuin arkisin. Palautekyselyyn vastanneista (N=47) yli puolet lähetti viestejä ryhmälleen kerran tai muutaman kerran viikossa, neljännes päivittäin tai useampia kertoja päivässä. Yli puolet vastaajista lähetti viestejä sekä puhelimesta että internetistä. Yksi seitsemästä vastaajasta lähetti viestejä vain puhelimestaan ja yksi kolmesta vain internetistä. Yksityisviestejä yli puolet lähetti harvemmin kuin kerran viikossa ja muutamat kerran viikossa. Noin neljännes vastaajista ei lähettänyt koskaan yksityisviestejä. Palautekyselyvastausten perusteella viestimäärät olivat vastaajien mielestä sopivia: lähes kaikki olivat sitä mieltä, että viestejä tuli sopiva määrä tai jopa liian vähän viikkoa kohden. Myös viestinnän rytmi oli useimpien mielestä sopiva, mutta muutamat kokivat viestitulvan ajoittain liian suureksi. Tähän Voimapiiristä löytyy kuitenkin ratkaisu, sillä viestit voi tilata ainoastaan palvelun verkkosivuille omaan henkilökohtaiseen viestilaatikkoon. Viestien tulon puhelimeen voi katkaista yhdellä tekstiviestillä. Ryhmien funktiot Palautekyselyn (N=47) tietojen mukaan noin kaksi kolmasosaa vastaajista piti Voimapiirikeskusteluja hyvänä keinona jakaa onnistumisen kokemuksia ja kaksi viidesosaa todellisena apuna sekä tukena vaikeissa tilanteissa. Noin kymmenesosa piti niitä vain mukavana ajanvietteenä, turhauttavana ajanhukkana tai joutavana jutusteluna. Ryhmäviestiaineiston laadullisen analyysin perusteella voidaan sanoa myös, että osallistujat tarjosivat toisilleen esimerkkejä ongelmien ratkaisemisesta ja onnistumisen kokemuksista tekstiviestien välityksellä. Kyselyvastausten ja viesti-aineistojen analyysien perusteella vaikutti myös siltä, että palvelussa mukana olevien päihteiden-käytöstä tuli vähemmän haitallista ja riskialtista. Lähes viidennes palautekyselyn vastaajista koki myös, että keskusteltuaan Voimapiiri-ryhmässä heidän oli helpompi puhua ongelmistaan läheisten kanssa. Kaksi kolmannesta vastaajista koki päässeensä lähemmäksi itselleen asettamiaan tavoitteita, kun taas kymmenesosa koki, että ei ollut päässyt lähemmäs tavoitteitaan Voimapiiriin osallistumisensa jälkeen. Kaksi kolmannesta vastaajista halusi jatkaa Voimapiiri-ryhmänsä keskusteluja tekstiviestein ja vajaa kaksi viidesosaa internetissä. Vajaa kolmannes halusi tilata edelleen viestisarjoja. Viidennes toivoisi voivansa tilata edelleen muistutuksia viesteinä Voimapiiristä ja kymmenesosa haluaisi keskustella toisten ryhmäläisten kanssa mieluummin kasvotusten. Näiden tulosten lisäksi voidaan sanoa, että ryhmien keskustelujen seuraaminen antaa ammattilaisille arvokasta tietoa. Keskusteluista voidaan esimerkiksi havaita, mitkä asiat osallistujia askarruttavat, mitkä asiat nostetaan esille erityisen ongelmallisina, ja miten erilaiset palvelut ja hoidot koetaan. Tällaisen tiedon saaminen voi auttaa kehittämään palveluja ja hoitoja niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tai potilaiden tarpeisiin. 9

12 Voimapiirin tulevaisuus Voimapiiri oli kokeilukäytössä vuoden 2008 loppuun saakka, mutta palvelun toiminta jatkuu Helsingin sosiaalivirastossa vuonna A-klinikkasäätiö rakentaa Voimapiirin omasta tai läheisen rahapelaamisesta huolestuneille vuosien aikana. Kuten Peltoniemi saatesanoissaan totesi, Helsingin lisäksi myös muiden kuntien ja niiden organisaatioiden kanssa on käyty neuvotteluja palvelun laajentamisesta sekä alueellisesti että sisällöllisesti. Tavoitteena on tarjota koko maan kattavia palveluita. Palvelussa on ollut tähän saakka viitisentoista osallistujan pilottiryhmää. Palvelun laajamittaisen laajentamisen tekniset edellytykset ovat kuitenkin olemassa, sillä samaa palvelua on käytetty mm. kaupallisten valtakunnallisten tekstiviestiäänestysten järjestämiseen. 10

13 11 2. Suunnitelmasta pilotointiin Anu Jäppinen Aikataulu ja työvoimaresurssit Hankkeen kestoksi määriteltiin hankesuunnitelmassa 2,5 vuotta vuosina Tästä ajasta suunnitelman tarkentamiseen, rekrytointeihin sekä muihin hankkeen aloitukseen liittyviin toimiin varattiin kolme kuukautta. Tekstiviestipalvelun toteuttajan valintaan sekä palvelun toiminnallisuuksien määrittelyyn ja tekniseen toteuttamiseen varattiin seitsemän kuukautta. Tilattavien viestien, muistutusviestien ja palveluviestien sisällön suunnitteluun sekä niiden tekniseen toteuttamiseen ajateltiin kuluvan kolmessa eri vaiheessa yhteensä kuusi kuukautta, sillä eri viestityyppien tekninen toteuttaminen ja sisällöntuotanto ajateltiin tapahtuvan eri vaiheissa. Eri viestityyppien ja erilaisten ryhmien ohjattujen ja ohjaamattomien pilotointiin suunniteltiin käytettävän seitsemän kuukautta. Henkilöstön kouluttamiseen ja palvelusta tiedottamiseen sekä palvelun levittämiseen varattiin kaksi kuukautta. Lisäksi aikaa ajateltiin kuluvan palvelun itsearviointiin ja saatujen kokemusten raportointiin noin kahdeksan kuukautta. Osittain eri asioita ajateltiin työstettävän samanaikaisesti. Kaikkiaan työvoiman tarpeeksi arvioitiin yhteensä 45 henkilötyökuukautta. Rekrytoinnit ja muut hankkeen käynnistämiseen liittyvät toimet sekä teknisen toteuttajan kilpailutus ja valinta kestivät neljän kuukauden sijaan noin seitsemän kuukautta. Palvelun toiminnallisuuksien määrittely ja tekninen toteuttaminen sekä eri viestityyppien sisällön suunnittelu ja niiden toteuttaminen tapahtuivat kuitenkin jossain määrin yhtenäisenä prosessina noin kuusi kuukaudessa. Tästä syystä projektin muut vaiheet eivät myöhästyneet lainkaan, eikä lisäongelmia tai -kustannuksiakaan syntynyt. Projektisuunnitelmasta toimintaan Työmuodoksi valittiin tiivis tiimityöskentely, sillä projektiryhmän jäsenillä oli varsin erilaisia osaamisalueita, joita haluttiin hyödyntää koko hankkeen ajan. Projektiryhmä kokoontui kahden viikon välein, ja tapaamisissa käytiin läpi projektin tilanne sekä jaettiin työtehtäviä. Projektin kuluessa pyrittiin dokumentoimaan mahdollisimman paljon esille tulleita asioita ja perusteluja niille ei siis pelkästään toiminnan seurauksia ja lopputuloksia. Prosessia ja sen arviointia suunniteltiin perusteellisemmin kaksi kertaa vuodessa. Muu dokumentaatio muodostui laadituista sopimuksista, raporteista, palautekoosteista sekä kokousmuistioista. Yleisen projektisuunnittelun, rahoituksen hankinnan ja rekrytointien ohella projektin alkuvaiheessa pyrittiin projektisuunnitelman ja projektin tavoitteiden tarkentamiseen. Ensimmäinen konkreettinen askel siihen suuntaan oli palvelun idean tarkka kuvaaminen. Sen tarkoituksena oli mm. havainnollistaa toimintaa eri käyttäjäpositioissa, yhteyksiä muihin päihdepalveluihin sekä havainnollistaa mahdollisesti tarvittavaa infrastruktuuria, jota palvelun toteuttamiseen tarvittiin. Lisäksi palvelun idean tarkka kuvaaminen mahdollisti tarkemman työsuunnitelman, aikataulun sekä riskianalyysin tekemisen, rajasi palvelun laajuutta sekä määritteli sen laatua. Palvelua kuvattiin myös siksi, että sen avulla palvelua voitaisiin havainnollistaa muille tahoille, esimerkiksi ohjaus- ja arviointiryhmälle, mahdollisille teknisille toteuttajille tarjousten tekemistä varten sekä sellaisille tahoille, joista voitaisiin löytää sopivia pilottiryhmiä.

14 Ennen arviointia ja pilotointia tukevien arviointityökalujen suunnittelua pyrittiin myös turvaamaan työn tietoperusta. Projektiryhmä tutustui aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja erilaisiin sähköisiin palveluihin, joiden tarkoituksena on tarjota sosiaalista tukea. Tiedolla pyrittiin tukemaan projektin työhön liittyviä arvo- ja eettisiä valintoja. Palvelun määrittely ja sisällöntuotanto Palvelun laadun määrittely ja laadunvarmistus aloitettiin määrittelemällä laatuvaatimuksia suunniteltujen tavoitteiden pohjalta. Laatuvaatimuksia määriteltiin: a) palvelun käytettävyydelle ja tekniselle laadulle, b) palvelun ryhmiä ja yksilöitä tukeville ominaisuuksille, c) jäsenten kokemalle vaikuttavuudelle, d) palvelun saavutettavuudelle, e) palvelun ylläpidon laadulle, f) palvelulle toimintamallina. Tarkemmin tavoitteita ja niihin liittyviä kriteerejä kuvataan liitteessä 1. Palvelun toteutus aloitettiin kahdella määrittelyworkshopilla. Palvelun toteuttaminen aloitettiin vasta sitten, kun projektiryhmät olivat yhtä mieltä vaatimusmäärittelystä. Määrittelyssä kuvattiin palvelua yleisesti, sen kohderyhmää, ulkoasua sekä toiminnallisuuksia eri käyttäjien näkökulmasta. Toiminnallisuudet käytiin määrittelyssä läpi polkuna, jonka osallistujat palveluun liittyessään ja sitä käyttäessään tulevat käymään läpi. Lisäksi palvelun eri käyttäjäpositiot eli jäsen, moderaattori, ammattilainen, ylläpitäjä ja pääkäyttäjä saatiin selkeästi esiin. Määrittelyssä sivuttiin myös palvelun suorituskykyä, vasteaikoja, vastausaikoja, palvelukatkosten raportointia sekä käyttömääriä ja kapasiteettia. Vaatimusmäärittelydokumentista tehtiin yhteensä kolme versiota ennen toteutuksen aloittamista. Palvelun sisällöntuotannolla tarkoitetaan toisaalta palvelua kuvaavien tekstien ja palautteista, käyttöohjeista sekä tekstiviestikeskustelun etiketistä kertovien tekstien suunnittelua. Toisaalta sisällöntuotanto tarkoitti palveluviestien ja tilattavien viestisarjojen sisältöjen suunnittelua. Osin viestisarjat oli suunniteltu muita tarpeita varten jo ennen Voimapiiri-projektin alkamista, osin niitä suunniteltiin toteutuksen kanssa samanaikaisesti. Lisäksi joissakin kohdissa palvelua tehtiin niihin soveltuvat ohjeet. Pilotoinnin aikana havaittiin tiettyjä ongelmia, joiden perusteella tehtiin muutoksia ja lisäyksiä. Näiden toimenpiteiden kustannukset olivat yhteensä noin euroa. Ne koskivat ennen kaikkea sellaisia asioita, jotka helpottivat ylläpitäjien toimintaa. Palveluun toteutettiin esimerkiksi automaattinen ryhmiin jako rekisteröintilomakkeen liittymislomakkeella annettavien tietojen perusteella. Muutoksia tehtiin myös ryhmien jäsenten antaman palautteen perusteella. Tällainen muutos oli esimerkiksi se, että ryhmän jäsenten nimimerkit laitettiin näkyviin samaan ryhmään kuuluville Voimapiirin verkkopalvelussa. Toinen tällainen muutos oli automaattinen ilmoitus ryhmälle (ja ylläpitäjälle) uusien jäsenten liittymisestä. Pilotointi Pilottien tarkoitus oli tukea palvelun funktionaalisen laadun ja vaikuttavuuden arviointia. Pilotoinnin tulosten toivottiin auttavan myös projektin pyrkimysten ja tavoitteiden sekä strategiaa seuraavan vaiheen, levittämisen ja juurruttamisen, toteuttamisessa. Käyttökokemuksia haluttiin myös saada sen vuoksi, että vuorovaikutteisista tekstiviestipalveluista ei ollut vielä kokemuksia Suomessa. Pilotoinnin toivottiin vahvistavan tai todistavan vääräksi ajatukset siitä, että vertaistukea voidaan tarjota tekstiviestein, palvelu pystyy tukemaan ryhmiä ja niiden jäseniä, palvelu on helposti saavutettava ja sen käytettävyys on hyvä. Pilotoinnin tavoitteena oli käytännössä testata, kuinka palvelu toimii ja tehdä pilotoinnin pohjalta tarvittavia parannuksia palveluun. Lisäksi pilotoinnin oli tarkoitus tuoda suunnitteluun mukaan kansalais- ja asiakasnäkökulmaa. Tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia paitsi kyselyjen ja viestiaineistojen analyysin, myös keskustelevan haastattelun avulla, sillä asiakaslähtöisen arvioinnin on tarkoitus olla vuorovaikutteista. 12

15 Hankesuunnitelman mukaan palvelun pilotointi aloitettiin Helsingissä toimivissa ryhmissä, joiden kooksi suunniteltiin noin kymmentä henkilöä. Pilottiryhmiä haettiin sekä sosiaaliviraston sisäisissä verkostoissa että myös muiden toimijoiden kanssa. Palvelun kokeiluihin toivottiin aluksi ennalta toisensa tuntevien ihmisten ryhmiä, jotta keskustelun herättäminen ja ylläpitäminen eivät vaatisi niin paljon resursseja, kuten usein aloittelevissa ryhmissä tarvitaan. Työntekijöiden houkutteleminen uuden välineen käyttöön ilman lisäresursointia osoittautui kuitenkin varsin vaikeaksi. Siksi osallistujia etsittiin Päihdelinkin keskusteluryhmistä Kotikanava, Me Vähentäjät, Me Lopettajat sekä Pesutupa, joissa on suhteellisen vakiintunut kirjoittaja- ja lukijapiiri. Syksyllä 2008 pilottiryhmiä koottiin pääkaupunkiseudun liikennevälineissä toteutetun tiedotuskampanjan avulla. Ryhmien säännöt ja Voimapiirin etiikka Voimapiiri-palveluun liityttäessä jokainen osallistuja voi valita itselleen nimimerkin, joka on ainoa palvelussa käytettävä yksilöintitieto. Tässä mielessä Voimapiirin osallistujat ovat anonyymejä myös ylläpitäjille. Puhelinnumero ei siis näy palvelussa lähetettävissä viesteissä kuten tavallisissa tekstiviesteissä. Koska palveluun liityttäessä käyttäjiltä pyydetään puhelinnumero, joka yksilöi osallistujan, palvelussa kerätty tieto muodostaa henkilörekisterilaissa tarkoitetun henkilörekisterin. Tämän vuoksi palvelusta on laadittu käyttöehdot eli lainmukainen rekisteriseloste projektin www-sivuille. Käyttöehdoissa (ks. liite 3) kerrotaan käyttäjille rekisterin tarkoitus, rekisterin tietosisältö, sen säännönmukaiset tietolähteet ja tietojen luovutukset sekä suojauksen periaatteet. Ryhmien säännöt, joiden tarkoitus on ohjata keskustelua, ovat nähtävissä nettisivujen lisäksi palvelun etusivulla kirjautumisen jälkeen. Ylläpitäjät ovat valinneet osallistujalle yleensä juomisen lopettamiseen tähtäävän ryhmän tilanteessa, jossa Voimapiiriin liittyvä henkilö ei ole kertonut, mihin ryhmään hän haluaa osallistua. Lopettaja-ryhmän tarjoaminen ensimmäisenä vaihtoehtona on eräänlainen mini-interventio: Vaikka vähentäjä-ryhmän valitseminen saattaa alentaa liittymiskynnystä, lopettaminen on monelle palveluun liittyneelle realistisempi tavoite kuin vähentäminen. Tämän ovat myös monet osallistujat havainneet ryhmässä keskusteltuaan. Ylläpitäjät eivät ole osallistuneet keskusteluun, ellei keskustelussa ole rikottu ryhmän sääntöjä tai esitetty kysymyksiä, joihin tarvitaan ylläpitäjän tai ammattilaisen vastaus. Ongelmat Projektisuunnittelun ongelmat Projektisuunnitelmasta puuttuivat vastaavanlaisiin suunnitelmiin yleensä sisällytettävät riskianalyysi, laitteisto- ja ohjelmistovaatimukset, kustannusarvio sekä seuranta- ja raportointimenetelmät. Muutoksenhallinnasta suunnitelmassa todettiin, että muutoksia suunnitelmaan tehdään koko projektin ajan. Suunnitelmaa päätettiin päivittää, jos jokin muutosehdotus hyväksytään. Riskianalyysia tai seuranta- ja raportointimenetelmiä ei vaadittu tarkentamaan siitä syystä, että valittu tekninen alusta oli suurelta osin jo valmis, testattu ja toimiva sekä riskejä pidettiin vähäisinä. Muutoksenhallinta ei toteutunut suunnitellusti, sillä projektisuunnitelmasta ei tuotettu uusia versioita, vaan työn pohjana käytettiin enemmänkin määrittelydokumenttia. Vaatimusmäärittely Palvelun vaatimusmäärittelyn kuluessa esiin tulleita ongelmia olivat mm. se, pitääkö palvelussa olla mahdollisuus lähettää yksityisviestejä vai ei. Myös se mietitytti, että pitäisikö jonkun muunkin kuin ylläpitäjän voida moderoida palvelua. Lisäksi palvelun käytön rajoitukset aiheuttivat paljon päänvaivaa, koska vastaavanlaisia palveluja ei ole aiemmin juuri ollut eikä kokemuksia niistä voitu hyödyntää. Pohdimme paljon mm. sitä, mitä pitäisi rajoittaa (vain viestien kokonais- 13

16 määrää vai viestien määrää tuntia tai päivää kohden) ja millaiset rajoitukset ovat riittäviä. Lopuksi päädyttiin asettamaan liukuvia rajoituksia ja käyttämään myös erilaisia rajoituksia eri aikaväleillä, jotta niitä tarvittaessa voidaan muuttaa ryhmäkohtaisesti. Tarvittavia rajoituksia on vaikea ennakoida, koska viestien määrä voi vaihdella paljonkin ryhmäkohtaisesti ja ajan mukaan. Suurin osa ongelmista oli muita kuin teknisiä ongelmia. Valittu tekninen alusta asetti vain joitakin vähäisiä rajoituksia mm. palvelun käytössä tarvittavien avainsanojen pituudelle. Sen sijaan jouduimme ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, kuinka pitkiä viestejä palvelun kautta välitetään (160 merkkiä vai esimerkiksi 480 merkkiä kolmeksi viestiksi ketjutettuna) tai millaisia viestejä palvelusta lähetetään siihen liittyvälle uudelle jäsenelle. 3. Tarjouskilpailusta toteutukseen Anu Jäppinen Taustaa Voimapiiri-tekstiviestipalvelu on melko tavallinen selainpohjainen tietokantasovellus, vaikka mukana on vähän erilainen tekninen elementti eli tekstiviestit. Sovellus on yhteydessä valmiiseen SMS Gateway -järjestelmään, jonka kautta tekstiviestit lähetetään. SMS Gateway tarjoaa valmiit, hyvin kuvatut rajapinnat niille palveluille, joita järjestelmä tarvitsee. Näitä palveluja ovat tekstiviestin lähettäminen ja vastaanotto. Järjestelmän kannalta tekstiviestin lähettäminen ei siis ole sen monimutkaisempi tapahtuma kuin vaikkapa sähköpostin lähettäminen. Kaiken kaikkiaan järjestelmään ei liittynyt mitään erityistä teknistä vaativuutta. SMS Gateway on palvelu, jolla oli mahdollista toteuttaa kaikki tarvitut tekstiviestiratkaisut. Se yhdistää eri teleoperaattoreiden viestikeskukset ja tarjoaa asiakkaan käyttöön yhden selkeän rajapinnan tekstiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Viestit välitetään asiakkaalle internetin kautta. SMS Gateway -palvelun etuna on, että se tarjoaa palveluitaan salatun yhteyden yli. Siinä mielessä järjestelmä on tietoturvan kannalta yhtä hyvä kuin mikä tahansa muu verkkopohjainen tietokantasovellus. Tietoturvan kannalta järjestelmään siis pätevät samat vaatimukset kuin muihinkin verkkojärjestelmiin. Teknisen toteuttajan valinta Samanlainen tarjouspyyntö lähetettiin marraskuussa 2006 kuudelle yritykselle, joiden asiantuntemus ja kyky sekä näytöt vastaavista toimituksista arvioitiin riittäviksi. Tarjouspyynnössä kuvattiin hanketta, tilattavaa palvelua ja sen toiminnallisuuksia. Keskeisintä tarjouspyynnössä oli tarjouksen sisällön kuvaaminen ja tarjousten arviointiperusteet sekä ohjeet tarjouksen toimittamiseksi. Lisäksi tarjouspyyntö sisälsi toteutuksen aikataulun ja vastuunjaon toimittajan ja tilaajan kesken sekä tietoa immateriaalioikeuksien jakamisesta. Tarjouspyynnössä palvelun suunnittelulle esitettiin myös joitakin vaatimuksia kuten lokitietojen tallentaminen, laajennettavuus valtakunnalliseksi palveluksi sekä kuvaukset palvelua koskevasta dokumentaatiosta, tietosuojasta ja liittymäkohdista muihin järjestelmiin. Tarjouksen arviointiperusteiksi ilmoitettiin: Kokonaiskustannukset Toimittajan asiantuntemus ja kyky sekä näytöt vastaavista toimituksista Järjestelmän soveltuvuus valmiiden ratkaisujen ja alustojen osalta Järjestelmän helppo ylläpidettävyys ja laajennettavuus Ylläpitodokumentaatio Avoimet rajapinnat 14

17 Mahdollisuus lisätä järjestelmään toiminnallisuutta ulkopuolisen toimittajan kautta Toimitusaikataulu 15 Valinnassa ongelmia tuotti mm. eri toimittajien tekemien tarjousten vertaileminen: Kustannusten laskemista mutkistivat mahdolliset laite- ja ohjelmistohankinnat ja palvelun ylläpitoon sekä kehittämiseen tarvittavat henkilöstö- ja muut resurssit tai palvelut. Vertailun tekemiseksi tarjouksen tehneiltä yrityksiltä pyydettiin lisätietoa ja tarkennuksia, ja osa kutsuttiin tapaamisiin, joissa käsiteltiin yllä mainittuja kysymyksiä. Toteuttajaksi valittiin Kuulalaakeri Oy. Voimapiiri-palvelun teknisenä alustana on Kuulalaakerin Messto-tekstiviestipalvelu, johon tehtiin wwwkäyttöliittymä http api -raja-pinnan yli. Se toimii Soneran palvelimella ja mahdollistaa siten suurenkin käyttökapasiteetin ja pienimmät kiinteät kustannukset toteutuksen jälkeen. Kuulalaakerin järjestelmä valittiin parhaaksi, koska siihen liittyi erityisen vähän järjestelmän suunnitteluun, tuottamiseen ja käyttöön liittyviä kiinteitä kustannuksia. Valmiin alustan oletettiin myös todennäköisesti vähentävän vikojen määrää ja siten testauksen tarvetta, sillä se on valmis ja testattu. Siten Kuulalaakerin tarjous oli riskittömämpi kuin kokonaan alusta aloitettavan järjestelmän tekeminen. Päätös teknisen toimittajan valinnasta oli kompromissi hinnan, toimitusvarmuuden sekä järjestelmän ylläpidettävyyden ja laajennettavuuden välillä. Toteutukseen ja muutostöihin käytettiin yhteensä noin euroa. Toteutuksen valvonta ja testaus Palvelun koodasi Kuulalaakerin sovelluskehittäjä. Muun projektiryhmän tehtävänä oli seurata toteutuksen etenemistä ja ottaa kantaa mahdollisiin ongelmakohtiin. Esimerkiksi palvelun wwwkäyttöliittymä (erikseen jäsenelle ja ylläpitäjälle) vaati harkintaa, vaikka suunnittelussa käytettiin hyväksi internetin keskustelupalstoilla vakiintuneita käytäntöjä ja käytössä muodostuneita normeja. Kun palvelun koodaus oli pääosin valmis, projektiryhmä testasi palvelua eri viestityypeillä ja virhe-toiminnoilla sekä kuormituksilla kaikissa käyttäjäpositioissa. Testausta varten mietittiin erilaisia tehtäviä, joita osallistuja palvelussa tekisi ja kokeiltiin niitä sekä matkapuhelinta että tietokonetta käyttäen. Testauskierroksia tehtiin useampia ja niiden välillä tehtiin koodausmuutoksia. Pilotointi aloitettiin vasta, kun kaikki suurimmat ongelmat oli saatu hallintaan. Myös sen jälkeen on muokattu palvelun ohjetekstejä, vastaus- ja palauteviestien sisältöjä sekä korjattu joitakin virheitä. Tulokset Messto -tekstiviestipalveluun on Voimapiirille tehty oma (projektin varoista kustannettu) verkko-käyttöliittymä. Se tekee mahdolliseksi viestien lähettämisen ja vastaanottamisen puhelimen lisäksi verkossa. Viestit myös arkistoituvat Voimapiirin verkkopalveluun niin, että niitä on mahdollista lukea myöhemmin. Verkkosovelluksen yhteydessä käytetään Kuulalaakeri Oy:n jaettua lyhytsanoma-numeroa Www-sovelluksen ulkoasu pysyy samana kaikilla sivuilla, ainoastaan sisältöosa muuttuu. Sivun ulkoasu haetaan -sivustolta. Vastausaika, suoritusaika ja vasteaika Keskimääräinen palvelupyynnön vastausaika tekstiviestipalvelussa on noin viisi (5) sekuntia ja www-sovelluksen kautta tulleille pyynnöille alle sekunti (< 1,00). Vastausaika on aika, joka kuluu pyynnön lähettämisen ja vastauksen vastaanottamisen välillä.

18 Messto -tekstiviestipalvelu pystyy vastaanottamaan pyyntöjä ja lähettämään tekstiviestivastauksia noin viestiä sekunnissa riippuen matkapuhelinoperaattorista. Mikäli käytössä olevassa lyhytsanomanumerossa saavutetaan maksimilähetyskapasiteetti, Messton SMS-Gateway ylläpitää viestijonoa, joka purkaa viestit lähetysjärjestyksessä operaattorien viestikeskuksiin (SMSC). Verkkosovellus pystyy käsittelemään noin 50 pyyntöä sekunnissa. Keskimääräinen palvelupyynnön vasteaika on alle 0,50 sekuntia (< 0.50). Vasteaika on aika, joka kuluu pyynnön lähettämisen (www-sovelluksesta tai tekstiviestillä) ja sen käsittelyn aloittamisen välillä. Tekstiviestipyynnöt otetaan vastaan matkapuhelinoperaattoreilta Messto - palveluun, joka välittää pyynnöt automaattisesti sovellukselle. Suomalaiset matkapuhelinoperaattorit välittävät tekstiviestipyynnöt Messtoon keskimäärin noin kahden (2) sekunnin kuluessa. Kaikki Kuulalaakerin ylläpitämät palvelimet sijaitsevat Turussa Teliasonera Finland Oyj:n valvotussa (24/7) palvelin-keskuksessa. Viestimäärien rajoitukset Voimapiirin käyttäjien sallittuja tekstiviestilähetysmääriä rajoitetaan ylläpitäjän toimesta. Ylläpitäjä määrittelee yksityisviestien, muistutusviestien sekä tilattavien viestien sallitun maksimipituuden kolmesta vaihtoehdosta. Yksityis- ja muistutusviesteille voidaan määritellä lisäksi seuraavat lisäasetukset: aika viestien lähetysten välissä (sekuntia/jäsen), lähetysraja tunnissa (viestiä/jäsen), päivässä, viikossa ja/tai kuukaudessa. Asetukset pätevät viesteihin, vaikka osallistuja olisi asettanut itselleen kaikki yksityis- ja ryhmäviestit vastaanotettavaksi ainoastaan wwwsivuille. Muita rajoituksia Palvelun käyttöön tarvittavien avainsanojen merkkimäärä on rajoitettu siksi, että viesteihin mahtuisi sisältöä mahdollisimman paljon. Myös nimimerkin merkkimäärä on samasta syystä rajoitettu 3-8 merkkiin, jotka voivat olla vain numeroita ja/tai kirjaimia, ei välilyöntejä. Tilattavan viestin avainsana voi olla enintään kymmenen merkkiä pitkä ja tilattavan viestisarjan otsikko enintään sata merkkiä. Viestisarjan kuvaus, eli tekstikenttä, johon kirjoitetaan kuvaus viestisarjalle, voi olla enintään 200 merkkiä. Palveluviestin tilaustunnus voi olla enintään kymmenen merkkiä ja otsikko (esitetään vain verkkopalvelussa) enintään sata merkkiä. Lisäksi vähimmäisaika viestien lähetysten välissä on ennalta määritelty. Näin pystytään vähentämään roskapostin ja palvelunestohyökkäysten yms. palvelun häirinnän riskejä. Verkkopalvelun tekstit, aiheet ja ryhmät muokattavissa Kaikki Voimapiirin verkkopalvelussa näkyvät tekstit sekä esimerkiksi liittymiseen tai tilattavien ja muistutusviestien tilaamiseen liittyvät ilmoitustekstiviestit ovat ylläpitäjien muokattavissa. Voima-piirin verkkopalvelussa olevia aiheita ja ryhmien nimiä voidaan myös lisätä ja muokata tarpeen mukaan. Lisäksi jokaiselle ryhmälle voidaan määritellä maksimijäsenmäärä automaattisesta ryhmiin liittymismahdollisuudesta huolimatta. Näin ryhmät eivät pääse huomaamatta kasvamaan liian suuriksi ja aiheuttamaan viestikustannusten hallitsematonta nousua. Viesti- ja käyttäjätilastot Voimapiirin käyttäjistä, jotka ovat liittyneet palveluun verkkopalvelun kautta, kerätään liittymistilastoja. Niitä ovat nimimerkki, sukupuoli, syntymävuosi, postinumero, tavoite (lopettaminen, vähentäminen, läheisten ongelmat). Liittyjiltä kysytään myös millaiseen ryhmään he haluavat liittyä (esim. alkoholinkäytön/huumeidenkäytön hallinnan vai läheisten ryhmiin). Tekstikenttään lisätietoa, liittyjä voi kirjoittaa ryhmän tai ryhmien nimet, jos tietää tarkasti ryhmän, johon haluaa liittyä. Viestitilastossa puolestaan esitetään kaikista viesteistä lähetysaika, viestityypit, lähetystapa (puhelin/www), lähettäjän nimimerkki ja vastaanottajan nimimerkki (tai ryhmän ni- 16

19 mi). Kaikki tiedot voidaan tallentaa csv-muodossa, jolloin niitä voidaan käsitellä tietokanta-, taulukko-laskenta- tai tilasto-ohjelmilla ja laskea sekä tehdä yhteenvetoja esimerkiksi osallistujien demografisista tiedoista, lähetysajoista ja -päivistä, viestityyppien käyttömääristä, tai vaikkapa viestinnän volyymista eri ryhmissä. Ongelmat Aikataulu Kuten yleensä tämänkaltaisissa projekteissa, hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa pysymisen ongelmia oli projektin alusta pilotoinnin alkamiseen saakka. Ongelmia pyrittiin ratkaisemaan mm. lisäämällä toteutukseen varattua aikaa. Lisäksi toteutusvaiheessa palvelun koodaamiseen ja virheiden korjaamiseen meni arvioitua enemmän aikaa. Aikataulun viivästymiset saatiin kuitenkin kompensoitua, eikä projektin myöhemmässä vaiheessa tullut ongelmia. Vaatimusmäärittely Vaatimusmäärittelyn tekeminen havainnollisti ja konkretisoi palvelun hyvin ja nosti esiin kysymyksiä, joita emme olleet pohtineet aiemmin. Odotukset palvelun helppokäyttöisyydestä ja käytettävyydestä ovat suuret, kun suunnitellaan palvelua näin laajalle kohderyhmälle. Projektisuunnitelman ja projektin tavoitteenasettelun tarkentamiseen ja konkretisoimiseen liittyviä ongelmia pyrittiin ratkaisemaan aloittamalla palvelun yksityiskohtaisesta kuvaamisesta ja määrittelystä. Palvelun vaatimusmäärittelyn kuluessa esiin tulleita ongelmia pyrittiin ratkaisemaan a) vertaamalla palvelua muihin vastaavankaltaisiin palveluihin ja b) hyödyntämällä projektiryhmien kokemuksia muunlaisten palveluiden suunnittelusta. Viimeksi mainittu ei tosin ollut aivan helppoa, koska vastaavanlaisia palveluja ei ole aiemmin paljonkaan ollut. Myös etukäteen määrittelemämme laatutavoitteet palvelun käytettävyydelle ja tekniselle laadulle tukivat jossain määrin valintoja eri vaiheissa sekä erityisesti palvelun testausta ennen käyttöönottoa. Myös Valtioneuvoston käyttöliittymäsuunnittelun tyyliopasta käytettiin suunnittelun apuna. Ongelmia pitkällä aikavälillä olisi myös luultavasti vähentänyt iteratiivisempi (palvelun suunnittelun ja toteutuksen tekeminen pienemmissä osissa ja prosesseissa) toteutustapa, mutta siihen toteuttajaosapuoli Kuulalaakeri ei ollut valmis. Sisällöntuotanto Palvelun kuvauksen, käyttöohjeiden ja tekstiviestikeskustelun säännöistä kertovien tekstien sekä tilattavien viestisarjojen sisältöjen suunnittelu oli myös varsin haasteellista. Esimerkiksi tilattaviin viestisarjoihin jotkut osallistujat toivoivat vakavaa ja tietoa sisältävää sisältöä, toiset taas vain positiivista ja kannustavaa sisältöä. Palvelun toteuttamisen kustannukset Palvelun konkreettisen suunnittelun osuus kustannuksista oli noin euroa, mikä koostui Kuulalaakerin projektipäällikön ja sovelluskehittäjän työstä. Suunnitteluun osallistuivat lisäksi A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori ja sosiaaliviraston suunnittelija sekä tiedottaja, joiden työpanosta ei tässä ole laskettu suunnittelun kustannuksiin. Palvelun toteuttamisen osuus oli euroa, joka koostui sovelluskehittäjän työstä ja Messto -palveluun toteutetusta verkkokäyttöliittymästä. Lisäksi muutoksia tehtiin myöhemmin 85 euron tuntihinnalla, yhteensä noin eurolla. Palvelun kuukausittaiset kiinteät käyttökustannukset muodostuvat tekstiviestipalvelun kuukausimaksusta 265 euroa sekä levytilan ja hosting-palvelun kustannuksista, jotka ovat 15 euroa kuukaudessa. 17

20 Muuttuvat kuukausittaiset kustannukset muodostuvat palvelimen lähettämistä (osallistujille välitettävät viestit) ja sen vastaanottamista viesteistä (esimerkiksi jäsenen palvelimelle lähettämä liittymisviesti). Viestien hinta määräytyy sen mukaan, montako viestiä palvelin yhteensä lähettää. Ensimmäiset viestiä maksavat 0,077 euroa/kpl. Sen jälkeen hinta laskee 0,064 euroon/kpl. Palvelun käyttökustannusten yhteismäärä riippuu siis siitä, paljonko viestejä palvelussa lähetetään. Lähetettävien viestimäärien ennakoiminen on varsin vaikeaa, sillä on vaikea ennustaa, kuinka vilkasta keskustelua eri ryhmissä käydään. Myös se, paljonko ihmisiä kussakin ryhmässä on, vaikuttaa lähetettyjen viestien määriin ja sitä kautta kustannuksiin (ks. tarkemmin jäljempänä Osallistumisesta kehittämiseen -artikkeli). Ryhmäkoon vaikutusta viestimääriin havainnollistaa taulukko 1 liitteessä 4. Ryhmän koolla ja yhdelle osallistujalle sallitulla viestimäärällä on paljon merkitystä, jos ja kun ryhmiä on paljon ja ne viestivät toisilleen paljon. Kaikista, myös verkkopalveluun välitetyistä viesteistä, maksetaan sama hinta. Viestien lähettämisestä aiheutuvia kustannuksia eri viestimäärillä kuvaa taulukko 2 liitteessä Testauksesta käytäntöihin Leena Alho ja Anu Jäppinen Palvelusta on levitetty tietoa päihdehoitopaikkojen asiakastyöntekijöille, jotta he voisivat tarjota palvelua asiakkailleen tai hoitoryhmille. He ovat ottaneet Voimapiiri-palvelun vastaan myönteisesti ja kiinnostuneina. Työntekijät arvioivat, että Voimapiiri-palvelu saattaa olla osalle heidän asiakkaistaan hyvinkin hyödyllinen ja käyttökelpoinen palvelu. Palvelun selkeät käyttöohjeet kuvattiin yhdeksi tärkeäksi työvälineeksi palvelun levittämisessä. Selkeiden käyttöohjeiden avulla tai itse kokeilemalla palvelua työntekijät kertoivat saaneensa hyvän ja kokonaisvaltaisen käsityksen palvelusta. Tämän jälkeen asiakkaiden informoiminen palvelusta ja sen toimivuudesta oli helpompaa. Myös palvelun helppokäyttöisyys, hyvä tekninen toimivuus ja anonyymius edistivät työntekijöiden mukaan palvelun levittämistä ja juurruttamista. Lisäksi päihdetyöntekijät kuvasivat Voimapiirin syksyistä juliste- ja liikennevälinekampanjaa onnistuneeksi. Työntekijän rooli Voimapiiri-ryhmien kokoamisessa Päihdetyöntekijät ovat jakaneet Voimapiiri -esitteitä ja kertoneet aktiivisesti palvelusta asiakkailleen. Koska kyseessä on anonyymi palvelu, on palveluun liittyminen ja siinä mukana oleminen jätetty kuitenkin asiakkaiden oman harkinnan varaan. Julisteita ja esitteitä on ollut saatavilla näkyvästi myös kaikissa Helsingin päihdehoidon toimipisteissä, joten asiakkaat ovat voineet tutustua niihin myös omatoimisesti. Tässä mielessä voidaan siis sanoa, että hankesuunnitelmaan kirjattu tavoite vertaistuen sekä tieto- ja viestintäteknologian käytön edistämisestä Helsingin päihdepalveluissa on saavutettu. Palvelu on myös integroitu osaksi sosiaaliviraston internetsivuja. Sen sijaan on vielä epäselvää, kuinka hyvin tavoite Voimapiirin integroimisesta osaksi sosiaaliviraston ja Helsingin päihdehuollon toimintatapaa on saavutettu. Julisteita ja esitteitä Voimapiiristä on ollut asiakkaiden saatavilla yksikön eri tiloissa... On kerrottu asiakkaille, esimerkiksi päivystyksessä käynneille... Asiakkaat ovat suhtautuneet kiinnostuneesti, kertoivat katsoneensa sitten kotona netistä Voima-piiriä...