TEKSTIVIESTEILLÄ TUKEA PÄIHDEONGELMIIN Oma-apuun, vertais- ja ammattilaistukeen perustuvan Voimapiiritekstiviestipalvelun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKSTIVIESTEILLÄ TUKEA PÄIHDEONGELMIIN Oma-apuun, vertais- ja ammattilaistukeen perustuvan Voimapiiritekstiviestipalvelun"

Transkriptio

1 TEKSTIVIESTEILLÄ TUKEA PÄIHDEONGELMIIN Oma-apuun, vertais- ja ammattilaistukeen perustuvan Voimapiiritekstiviestipalvelun pilottihanke vuosina Anu Jäppinen, Annina Aaltonen, Leena Alho, Teuvo Peltoniemi ja Päivi Smeds A-klinikkasäätiön monistesarja nro 62 A-klinikkasäätiö 2009 ISBN (pdf) Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Selvityksiä 2008:6 ISSN ISBN (moniste) ISBN (pdf)

2 1 Sisällys SAATESANAT, TEUVO PELTONIEMI... 3 Pitkä tie ideasta Voimapiiriksi... 3 Hidas ammatillinen hyväksyntä... 3 Varhaisia malleja... 3 Rahoitusta saadaan... 4 Helsinki valitaan kumppaniksi... 4 Toistakymmentä vuotta... 5 Lopussa kiitos seisoo JOHDANTO, ANU JÄPPINEN... 7 Kohderyhmä ja toimijat... 7 Tavoitteet... 7 Tiivistelmä tuloksista SUUNNITELMASTA PILOTOINTIIN, ANU JÄPPINEN Aikataulu ja työvoimaresurssit Projektisuunnitelmasta toimintaan Palvelun määrittely ja sisällöntuotanto Pilotointi Ryhmien säännöt ja Voimapiirin etiikka Ongelmat TARJOUSKILPAILUSTA TOTEUTUKSEEN, ANU JÄPPINEN Taustaa Teknisen toteuttajan valinta Toteutuksen valvonta ja testaus Tulokset Ongelmat Palvelun toteuttamisen kustannukset TESTAUKSESTA KÄYTÄNTÖIHIN, LEENA ALHO JA ANU JÄPPINEN Työntekijän rooli Voimapiiri-ryhmien kokoamisessa Päihdetyöntekijöiden rooli Voimapiirissä ohjattujen ryhmien kokeilut Voimapiirin rooli osana päihdepalvelujärjestelmää Anonyymin palvelun eettisten haasteiden pohdintaa Voimapiirin tulevaisuus työntekijän näkökulmasta KÄYTÄNNÖISTÄ OSALLISTUMISEEN, ANNINA AALTONEN Kokemuksia selviytymiskeinoista ja -resursseista sekä Voimapiiristä Voimapiirin rooli suhteessa muihin avun lähteisiin Voimapiirin vahvuuksia Voimapiirin heikkouksia OSALLISTUMISESTA KEHITTÄMISEEN, ANU JÄPPINEN Ylläpitäjän tehtävät Ongelmia ja ratkaisuja KEHITTÄMISESTÄ LEVITTÄMISEEN, PÄIVI SMEDS Projektiviestintä kehittämistyön välineenä Projektiviestinnän toteuttaminen Viestintäsuunnitelma konkretisoi markkinointiviestinnän Kampanjalla lisää osallistujia Onnistumisia ja epäonnistumisia Viestinnän tulevaisuus... 30

3 8. LEVITTÄMISESTÄ ARVIOINTIIN, ANU JÄPPINEN JA ANNINA AALTONEN Arvioinnin kohde Arvioinnin keskeiset kysymykset ja sidosryhmät Arvioinnin menetelmät Arvioinnin tuloksia Käytettävyys, tekninen laatu ja saavutettavuus Funktionaalinen laatu ja vaikuttavuus osallistujien kokemana Kehittämisehdotuksia osallistujilta Kustannukset Yhteenveto LIITTEET Liite 1. Tavoitteisiin liittyviä arviointikriteerejä Liite 2. Voimapiiri-ryhmien teemat ja osallistujat Liite 3. Käyttöehdot Liite 4. Viestimäärät ja kustannukset Liite 5. Ryhmien säännöt Liite 6. Arviointikysymykset tavoitteisiin liittyen Liite 7. Yhteenveto Voimapiirin arvioinnissa tuotetuista aineistoista

4 3 Saatesanat Pitkä tie ideasta Voimapiiriksi Lähetin ensimmäisen tekstiviestini vasta 1990-luvun puolivälissä. Avautui uusi maailma, jonka oli helppo ajatella sopivan myös päihdetyöhön. Aikaa näiden ajatusten laajempaan käytännön toteutukseen meni kuitenkin toistakymmentä vuotta. Voi olla opiksi tarkastella, millainen prosessi tarvittiin, ennen kuin Voimapiiri oli valmis arkikäyttöön. Puhelin- ja verkkopalveluiden rakentamisesta itselläni oli varhaista kokemusta jo Helsingin kaupungin raittiustoimistosta, jonne rakensimme vuonna 1984 nauhapohjaisen Päihdepuhelimen sekä modeemiverkkoihin pohjautuvan Päihderuutu-palvelun. A-klinikkasäätiössä taas aloimme rakentaa 1990-luvun alusta lähtien eri välineillä käytettävää Päihdelinkkiä, joka avattiin vuonna Mainittakoon, että sen suunnittelu aloitettiin jo vuosia ennen internetin yleistymistä, mikä valmiissa tuotteessa muodostui pääväyläksi. Puhelin on vanhin ja laajimmalle levinnyt kommunikaatioteknologian väline. Kännykän nopea yleistyminen ennusti sille samaa roolia. Ei ollut vaikea kuvitella, että Päihdelinkin puhelin-, faksi- ja internet-toimintoja voisi välittää myös tekstiviestien avulla. Hahmottelimme silloin mm. seuraavia toimintoja hoidettavaksi tekstiviestein oma-apu- ja vertaisryhmäpalveluissa sekä ammattilaisten apuna. Itsearviointitestit ja -palvelut Juomispäiväkirjan pitäminen ja sen avulla automaattisesti lähtevät tukiviestit Vertaisryhmäpalvelut Palveluiden neuvonta ja ajanvaraus Automaattiset paikannukseen perustuvat varoitusviestit ja tukipyynnöt Traditionaaliseen hoitoon integroitu esi-, väli- ja jälkiseuranta sekä hoito Ammattilaisten omat varoitus- ja tukipalvelut Anonyymipalvelut/rekisteröityjen käyttäjien palvelut Ilmaiset/maksulliset palvelut Hidas ammatillinen hyväksyntä Eurooppalaisen Prevnet-verkoston puheenjohtajana minulla on ollut vuosia mahdollisuus esitellä myös kännykkäviestipalveluiden mahdollisuuksia Suomessa ja ulkomailla. Mm. Prevnetin järjestämässä eurooppalaisessa tietoteknologia-avusteisten päihdepalveluiden konferenssissa Ateenassa jo vuonna 2002 pidettiin useita tekstiviesteihin liittyviä esitelmiä, mukana Nokiankin esitys paikantamispalveluista. Oli kiinnostavaa huomata, että vaikka internetpohjaiset järjestelmät yleistyivät Euroopassa nopeasti, niin kännykkäviestipalveluita pidettiin kyllä jännittävinä, mutta silti vain tulevaisuuden asioina. Näin siitä huolimatta, että itse tekstiviestitekniikka oli jo olemassa ja useimmilla yksityiskäytössäkin. Varhaisia malleja Laajoista suunnitelmista huolimatta jouduimme aloittamaan melko yksinkertaisella Promillepalvelulla, jonka koekäyttö alkoi vuonna Palvelussa saa arvion veren alkoholipitoisuudesta tekstiviestin avulla. Promillesta tuli suosittu, jopa kopioitu palvelu, ja se on laajentunut muihinkin maihin, viimeksi syksyllä 2008 Slovakiaan.

5 4 Toinen tärkeä varhaisvaiheen palvelu on vuonna 2001 Lahden seurakuntien aloittama Textari- Helppi, jossa vapaaehtoisasiantuntijat vastaavat nuorten kysymyksiin henkilökohtaisin tekstiviestein. Palvelu on levinnyt myöhemmin muuallekin Suomeen. Myöhemmin myös Elämä On Parasta Huumetta ry on aloittanut tekstiviestipalveluita yhteistyössä eri järjestöjen ja yritysten kanssa. Itselleni tärkeä oli opintomatka Japaniin vuonna Siellä tekstiviestit olivat enimmäkseen 3Ghuumorin mukaisesti sanottuna: Girls, Games and Gambling. Yleishyödyllisiä sosiaali- tai terveyspalveluita ei tullut esille lukuun ottamatta hyvin kiinnostavaa tupakoinnin lopettamiseen tähtäävää Quit Smoking Marathon -ohjelmaa, jossa käytettiin välineenä myös tekstiviestejä. Rahoitusta saadaan Yksityisten tekstiviestien käyttö laajeni Suomessa hurjaa vauhtia. Kaupallisia tekstiviestipalveluita syntyi, mutta ilmeisesti ei yhtään sosiaalialan palvelua edellä mainittuja lukuun ottamatta. A-klinikkasäätiö haki tekstiviestisuunnitelmilleen rahoitusta sekä kotimaasta että EU:lta Prevnet Network:n kautta. Odotteleva suhtautuminen näkyi rahoittajien näkemyksissä ja myös oman organisaation priorisoinneissa. Ensimmäinen jatkorahoitus juuri tähän tarkoitukseen saatiin vasta vuonna 2005, jolloin RAY myönsi tukea Vertaisverkko-hankkeen suunnitteluun. Tällä rahalla aloitettiin tarkempi projektin pilotin suunnittelu ja organisointi alkuperäisten suuntaviivojen pohjalta. Pilottihankkeen suunnitteluun ja koordinointiin osallistui Aino Majava ja muu viestintäosaston henkilöstö. Hanke kulki silloin työnimellä Vertaisverkko. Myöhemmin pilottihanketta ryhdyttiin kutsumaan Voimapiiriksi. Koska RAY:n rahoitus oli kuitenkin alimitoitettua, tarvittiin laajempaa kokeilua varten lisärahoitusta. Kiinnitimme toivomme STM:n tietoteknologiarahoihin, joiden turvin olimme aikaisemmin kehittäneet ammattilaispalvelun pilotin Lahdessa. Tekstiviestihankkeemme perusteet olivat ministeriölle tuttuja, koska olin informoinut heitä aika ajoin suunnitelmista mm. sosiaalialan tietotekniikkahankkeen johtoryhmässä. Koska määrärahat oli tarkoitettu alueellisiin hankkeisiin, niin hakijana ja yhteistyökumppanina täytyi olla jokin kaupunki, mikä määritteli hankkeelle reunaehdot. Helsinki mukaan kumppaniksi Vuonna 2005 alustavissa keskusteluissa useat eri puolella maata sijaitsevat kaupungit ilmoittautuivat kiinnostuneiksi pilottihankkeesta. Tarjokkaista A-klinikkasäätiö valitsi kumppaniksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston. Sieltä keskustelukumppanina oli etsintävaiheessa johtaja Helinä Hulkkonen, jolle esittelin hanketta risteilylaivalla Sosiaali- ja terveysturvan päivien yhteydessä Jyväskylässä elokuussa Myöhemmin jatkoin keskusteluja erityisesti toimistopäällikkö Seppo Saineen ja edelleen johtaja Mari Aallon kanssa. Helsinki valittiin yhteishankkeen kumppaniksi, jolta arvioitiin saatavan mukaan riittävästi koeryhmiä. Toimintaa voitiin siten mielekkäästi kokeilla alueellisena, vaikka tekstiviestipalvelut yleisluonteeltaan tietysti ovat ensisijaisesti valtakunnallisia. Helsingin sosiaalivirasto kiinnostui yhteistyötarjouksesta, koska se erittäin osuvasti sopi kaupungin tavoitteeseen siirtää painopistettä enemmän ehkäisevään työhön, asukkaiden oma-apuun ja keskinäiseen vertaistukeen. Anonyymin asioinnin mahdollisuus, helppo käyttö ja saatavuus sekä toiminnan edullisuus yhdistyivät kaupungin arvion mukaan hienosti suunnitellussa palvelussa. A-klinikkasäätiön suunnittelema pilottihanke sopi yhteishankkeeksi Helsingin kaupungille hyvin myös sen vuoksi, että kaupungin sosiaaliviraston päihdeohjelmassa korostettiin, kuinka päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien ratkaisupyrkimyksissä on otettava huomioon ihmisten omaapu, omatoiminen muutos ja osallisuus, ja että niitä voidaan tukea mm. internet- ja matkapuhelin-

6 palveluiden avulla. Alkoholinkäytön tieto- ja vertaistukipalveluiden tuominen kännykkään nähtiin myös kaupungilla luontevana jatkona jo olemassa oleville verkkopalveluille samalla tavalla kuin A- klinikkasäätiössäkin. Helsingissä hakemukseen oli myös helppo saada kolmanneksi yhteistyökumppaniksi pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca, joka on hallinnollisesti sosiaaliviraston kehittämisosaston alainen. Helsingin kaupunki kykeni myös kiinnittämään resursseja STM:n edellyttämään omavastuuosuuteen sekä irrottamaan sosiaaliviraston muutaman työntekijän työaikaa projektin toimintoihin. Sosiaalivirastosta käytännön yhteistyökumppaneiksi hankkeeseen tulivat kehittämisyksikön lisäksi ehkäisevän päihdetyön yksikkö ja A-klinikoiden työntekijöitä. A-klinikkasäätiö sijoitti yhteishankkeeseen itse idean, jo tehdyn perussuunnitelman, RAY:n avustuksen ja runsaasti viestintäosaston työntekijöiden työaikaa (omani mukaan luettuna). Näin pilottihankkeelle saatiin riittävä kokonaisrahoitus. Rahan arvioitiin riittävän kahden ja puolen vuoden pilottihankkeeseen, joka alkaisi vuoden 2006 keväällä. Projektin liikkeellelähtöön meni tosin arvioitua kauemmin ja varsinaisen tekstiviestipalvelun rakentamiseen päästiin kunnolla vasta vuoden 2007 puolella. Projekti kuitenkin valmistui kiitettävän hyvin ajallaan. Yllätyksenä tuli pilottiprojektin suuri suosio hyvin toteutetun pääkaupunkiseudun markkinointikampanjan jälkeen. Tekstiviestien määrä ja kustannukset kasvoivat niin paljon, että alkusyksystä 2008 vaihtoehtoina olivat ryhmäviestien rajoittaminen, pilottipalvelun ennenaikainen lopettaminen tai lisärahoituksen hankkiminen. Neuvotteluja STM:n lisäavustuksesta käytiin, mutta ministeriön lupailemaa avustusta ei lopulta saatu, jolloin kokeilu jouduttiin viemään aikataulun mukaiseen loppuun A-klinikkasäätiön omalla kustannuksella. Toistakymmentä vuotta Vertaisverkon alkusuunnitelmista Voimapiiri-palvelun pilotoimiseen kului yli kymmenen vuotta, vaikka sisältösuunnitelma ja tekniikka olivat olemassa koko ajan. Tämä on pitkä aika. Historiaa tarkasteltaessa viiveen syyksi näyttävät paljastuvan lähinnä inhimilliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Alussa oli suuri tiedollinen ja asenteellinen epäusko siihen, että tekstiviesteillä voitaisiin tukea ihmisiä. Kännykkä ja tekstiviestit koettiin ilmeisesti liian arkisiksi ja ehkä yksinkertaisiksi asioiksi. Epäusko heijastui tietysti myös rahoituksen saannissa. Vertaisverkolle saatiin rahoitusta vasta, kun tekstiviestien lähettäminen oli muodostunut jo erittäin yleiseksi. Samoin tarvittiin internetaikakauden vakiintuminen ja esimerkiksi Päihdelinkin kasvu todella merkittäväksi päihdesivustoksi. Edes muiden alojen kaupallisten tekstiviestipalveluiden aikaisempi levinneisyys ei näyttänyt suuresti nopeuttavan sosiaalialan vastaavien palveluiden syntyä. Samanlaisia asenteita havaitsin myös monissa muissa maissa, kun luennoin tekstiviestipalveluista. Nämä seikat menevät yksiin niiden kokemusten kanssa, joita muutenkin on tietotekniikan hyväksikäytöstä sosiaalialalla. Se näyttää kulkevan muutaman vuoden jäljessä vaikkapa terveysalaan verrattuna. Näiden kahden sektorin välillä on digitaalinen kuilu. Onneksi monet muut tietotekniikkaan liittyvät kuilut näyttävät olevan tasoittumassa, joten varmaan tämäkin. Lopussa kiitos seisoo Voimapiirin pilottikokeilun tulokset ovat erinomaisia. Kuten myöhemmin projektin käytännön työntekijät ja tutkijat osoittavat, palvelu toimii niin kuin oli ajateltukin, vaikka muutamissa valinnoissa käyttäjät osoittivat kaapin paikkaa ammattilaisille. Selvästikin palvelulle on tarvetta ja käyttäjiä. 5

7 Vuoden 2008 aikana on käyty neuvotteluja palvelun laajentamisesta maantieteellisesti (koko maa, muut kunnat), kielellisesti, temaattisesti (pitkä lista psykososiaalisia tukimuotoja monilla eri terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueilla) ja toiminnallisesti (tekniikan ja toiminnallisten ominaisuuksien parantaminen). Laajentaminen koko maahan on itsestäänselvä tavoite. Teknisesti palvelualusta sopii monenlaisiin tuki- ja infotarpeisiin monilla hyvinkin erilaisilla aloilla. Edellä lainatussa alkuperäisessä listassa oli jo useita toiminnallisuuksia, joita Promillessa ja Voimapiirissä ei ole voitu vielä tällä resurssitasolla toteuttaa. Jatkoa onkin jo meneillään. Helsingin kaupunki päätti jatkaa omaa palveluaan, koska hanke toteutui suunnitelman mukaisesti ja tavoitti paljon ennakoitua suuremman joukon tuen tarvitsijoita. Voimapiiri on nyt liitetty osaksi Helsingin sosiaaliviraston perustoimintaa. A-klinikkasäätiö on puolestaan rakentamassa Voimapiiriin RAY:n ja Peluurin rahoituksella rahapeliongelmia koskevaa osaa, joka tuotetaan vuosina Säätiö pyrkii myös edistämään Voimapiiri-tyyppisten palveluiden laajentumista sekä Suomessa että Euroopassa (mm. Prevnet Networkin kautta). Valtakunnallisten palveluiden kehittämiseen onkin jo löytynyt vahvaa periaatteellista mielenkiintoa monista järjestöistä ja monista kaupungeista. Rahoitus on kuitenkin vielä tässä vaiheessa avoinna. Voimapiirin pilotti on valmistunut ja palvelu toimii hyvin. On syytä kiittää niin Vertaisverkon aikaisia toimijoita kuin sen Voimapiiri-pilottiin osallistuneitakin. Organisaatioista kiitos kuuluu kolmen toteuttajatahon lisäksi tietysti rahoittajille Raha-automaattiyhdistykselle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle. Uskon voivani sanoa, että riskirahoitus kannatti. Kiitos kuuluu myös Kuulalaakeriyhtiölle, joka muokkasi teknistä ohjelmaa niiden tavoitteiden ja ohjeiden mukaan, joihin Voimapiirissä päädyttiin. Suurin henkilökohtainen kiitokseni kuuluu projektikoordinaattori Anu Jäppiselle, joka käytännössä toteutti ne suunnitelmat, joita Vertaisverkossa oli laadittu. Kiitos myös hänen tukenaan toimineelle projektiryhmälle, jossa sekä A-klinikkasäätiön viestintäosaston että Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työntekijät edistivät palvelun käytännön muotoutumista. Sosiaalivirastossa työpanoksen projektiin antoivat Päivi Smeds, Leena Alho ja Antti Penttinen ja A-klinikkasäätiöstä Kalle Pyykkönen, Tiia Ruokosalo ja Annina Aaltonen. Ja edelleen kiitos Voimapiirin johtoryhmälle, joka mahdollisti hyvän yhteistyön kaikkien kolmen toimijan kesken. Kiitos Helsingin Seppo Saineelle, Mari Aallolle ja Marja-Riitta Kilposelle, Soccan Kirsi Nousiaiselle ja Pirjo Marjamäelle, sekä säätiön Aino Majavalle ja Heikki Bothakselle. Kaikki nämä tahot voivat olla ylpeitä lopputuloksesta. Ennustan Voimapiirin kaltaisille palveluille suurta tulevaisuutta. 6 Helsingissä Teuvo Peltoniemi Voimapiirin johtoryhmän puheenjohtaja

8 7 1. Johdanto Anu Jäppinen Voimapiiri-tekstiviestipalvelu on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat huolissaan omasta tai läheisen päihteiden käytöstä ja haluavat tukea muutokseen mm. ryhmän avulla. Voimapiiri perustuu omaapuun, sekä vertais- ja ammattilaistukeen. Palvelu toimii tavallisilla tekstiviesteillä ja kaikilla tavallisimmilla suomalaisilla liittymillä (myös prepaid-liittymillä). Viestit välitetään nimimerkeillä eikä puhelinnumero näy muille käyttäjille. Viestit voi tilata halutessaan myös vain palvelun internetsivulle. Voimapiirissä voi jakaa kokemuksia ongelmista ja onnistumisista viestiringin välityksellä. Vaihtoehtoisesti voi pelkästään lukea toisten ryhmäläisten kirjoittamia viestejä. Muilta samassa tilanteessa olevilta voi saada konkreettisia vinkkejä, kannustusta ja toivoa, ja muihin ryhmän jäseniin voi olla helppoa samastua. Kohderyhmä ja toimijat A-klinikkasäätiön ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tarvearviointien pohjalta projektissa määriteltiin kohderyhmäksi kaikki alkoholin suurkuluttajat. Toiseksi haluttiin perustaa myös erityisryhmille, esimerkiksi nuorille, odottaville äideille ja huumeidenkäyttäjille, omia ryhmiä (ks. tarkemmin ryhmät liite 2). Samaan ryhmään yritettiin saada jossain määrin samankaltaisia ihmisiä, joilla olisi samansuuntaisia tavoitteita: esimerkiksi päihteiden käytön lopettaminen tai vähentäminen. Siten ryhmien keskusteluilla olisi yhteisiä lähtökohtia. Myös anonyymiuttä pidettiin tärkeänä lähtökohtana palvelun tuottamisessa. Anonyymiuden tunne saa ihmiset osallistumaan helpommin keskusteluihin, koska heidän tekemisiään ja sanomisiaan ei voida yhdistää heihin henkilökohtaisesti. Voimapiirin käytännön toteuttamisesta vastasi A-klinikkasäätiön viestintäosasto. Pääasiallisena työmuotona oli kuitenkin aktiivisesti kokoontuva yhteinen projektiryhmä, johon osallistuivat myös Helsingin sosiaaliviraston ehkäisevän päihdetyön yksikkö. Projektiryhmään kuuluivat A-klinikkasäätiöstä viestintäosaston kokopäiväinen projektikoordinaattori Anu Jäppinen ja sosiaalivirastosta osa-aikaisina erityissuunnittelija Antti Penttinen sekä tiedottaja Päivi Smeds. Penttisen tilalle hankkeeseen tuli myöhemmin erityissuunnittelija Leena Alho. Lisäksi A-klinikkasäätiöstä projektisuunnittelija Kalle Pyykkönen ja projektikoordinaattori Tiia Ruokosalo sekä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielman tekijä Annina Aaltonen olivat mukana hankkeessa osa-aikaisesti. Hallinnollisista tehtävistä vastasi sosiaaliviraston kehittämisyksikön projektikoordinaattori Henna Lehto. Voimapiirin arviointi- ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimi A-klinikkasäätiön viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi, jonka lisäksi A-klinikkasäätiöstä ryhmään osallistui tiedotuspäällikkö Heikki Bothas. Hankkeen suunnitteluun sekä ohjaus- ja arviointiryhmään osallistui myös viestintäpäällikkö Aino Majava. Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta Arviointi- ja ohjausryhmässä toimivat myös sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Seppo Saine, Eteläisen A-klinikan johtaja Mari Aalto ja kehittämispalvelun kehittämiskonsultti Marja-Riitta Kilponen. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan edustajana ryhmässä oli johtaja Kirsi Nousiainen ja myöhemmin Pirjo Marjamäki. Projektin viestinnän suunnitteluun osallistuivat myös viestintäasiantuntija Pekka Putkinen Intelligem Oy:stä ja sen toteutukseen graafikot Mikko Hiltunen ja Joel Pihlaja sekä projektiassistentti Totti Nykvist. Tavoitteet Hankkeen tavoitteiksi määriteltiin: Vertaistuen sekä tieto- ja viestintäteknologian käytön edistäminen Helsingin päihdepalveluissa sekä myöhemmin laajemmin pääkaupunkiseudulla Päihdeongelmiin liittyvän vertaistuen ja oma-avun mahdollistaminen tekstiviesteillä

9 Ammattilaistuen laajentaminen matkapuhelinympäristöön ja ohjattujen tukiryhmien sekä ammattilaisten laatimien tukitekstiviestien kokeileminen Tekstiviestipalvelujen integroiminen osaksi sosiaaliviraston ja erityisesti Helsingin päihdehuollon toimintatapaa Palvelumallista tiedottaminen ja konseptin levittäminen Tekstiviestinä tilattavat, ammattilaisten laatimat viestit haluttiin vakiinnuttaa yhdeksi alkoholinkäyttöönsä muutosta haluavien tukipalveluksi ja muistutusviestit oman alkoholinkäytön tavoitteenasettelun tueksi. Jotkin sarjat suunniteltiin siten, että ne muodostavat ohjelman, jonka avulla voi arvioida omaa tilannetta, asettaa tavoitteen ja toteuttaa muutoksen. Tekstiviesteillä toteutettavaa oma-apua sekä vertais- ja ammattilaistukea voidaan soveltaa monella muullakin riippuvuuden ja elämänhallinnan alueella. Lisäksi erilaisia tiedonhakupalveluita voidaan soveltaa usealla sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Näiden mahdollisuuksien toteuttamisessa Voimapiiri-hanke voi toimia tiennäyttäjänä. Tiivistelmä tuloksista Osallistujat Voimapiirin ryhmiin on yhteensä liittynyt lähes henkilöä, joista edelleen on mukana yli 500 henkilöä. Lisäksi työntekijöille tarkoitetuissa tutustumista tai vertaistukea varten perustetuissa ryhmissä on noin 25 henkilöä. Kolme neljännestä osallistujista on naisia ja neljännes miehiä, tosin osalta tieto puuttuu. Nämä henkilöt ovat liittyneet puhelimella, eivätkä ole siis koskaan kirjautuneet palveluun internetin kautta ja täydentäneet omia tietojaan liittymislomakkeelle. Iältään Voimapiirin ryhmiin liittyneet ovat pääasiassa työikäisiä, joista lähes kolme neljännestä on vuotiaita. Alle kolmekymppisiä on lähes neljäsosa ja alle kaksikymppisiä noin joka kahdeskymmenes. Ikätiedot kuitenkin puuttuvat kahdelta kolmasosalta, jotka eivät ole ilmoittaneet ikäänsä palveluun. Osallistujien tavoitteet Lähes kahdella kolmasosalla osallistujista on tavoitteenaan oman alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen. Joka seitsemäs on puolestaan asettanut tavoitteekseen huumeidenkäytön vähentämisen tai lopettamisen. Vajaa viidennes kokee ongelmia läheisen päihteiden käytön vuoksi. Noin kahdelta viidennekseltä ei ole saatu tietoa siitä, minkälaisen aihepiirin ryhmään he ovat halunneet, koska kysymys lisättiin liittymislomakkeeseen vasta alkuvuodesta Kuitenkin myös näillä, kuten kaikilla muillakin osallistujilla on ollut kaiken aikaa mahdollisuus vaihtaa ryhmää omien tavoitteidensa mukaan. Ryhmien viestintä Noin vuoden kokeilun aikana ryhmäviestejä lähetettiin noin ja yksityisviestejä noin Tilattavien viestisarjojen viestejä tilattiin noin ja muistutuksia omista tavoitteista noin Yksityis- ja ryhmäviestejä lähetettiin keskimäärin noin kuukaudessa eli 500 viikossa. Niistä noin kolmannes on yksityisviestejä ja noin kaksi kolmannesta ryhmäviestejä. Kaikista jäsenistä hieman yli kymmenen prosenttia kirjoitti viestejä. Kaikissa ryhmissä jokainen ryhmäviestejä kirjoittanut kirjoitti keskimäärin 21 ryhmäviestiä, mutta vaihteluväli on Noin puolet kaikista kirjoittaneista kirjoitti alle 5 viestiä. Pääasiassa viestejä lähetettiin arkisin (kaksi kolmasosaa viesteistä) ja enemmän illalla klo sekä yöllä klo kuin aamulla klo 6 10, päivällä tai iltapäivällä Viestit voi tilata joko sekä puhelimeen että verkkosivuille tai vain verkkosivuille. Palvelimen keräämien lokitietojen mukaan sekä ryhmä- että yksityisviestejä lähettiin enemmän internetin kautta kuin puhelimella. Päiväaikaan lähetettiin viestejä enemmän verkon kautta kuin puhelimella, mutta yöaikaan erot tasoittuvat jonkin verran. Lähetystavan valinta näytti olevan yksilökohtainen eli jotkut lähettivät viestejä vain puhelimella ja toiset vain internetin kautta. Molempia välineitä käyttäviä oli hyvin vähän. Viikonloppuisin lähetettiin enemmän viestejä puhelimella kuin arkisin. Palautekyselyyn vastanneista (N=47) yli puolet lähetti viestejä ryhmälleen 8

10 kerran tai muutaman kerran viikossa, neljännes päivittäin tai useampia kertoja päivässä. Yli puolet vastaajista lähetti viestejä sekä puhelimesta että internetistä. Yksi seitsemästä vastaajasta lähetti viestejä vain puhelimestaan ja yksi kolmesta vain internetistä. Yksityisviestejä yli puolet lähetti harvemmin kuin kerran viikossa ja muutamat kerran viikossa. Noin neljännes vastaajista ei lähettänyt koskaan yksityisviestejä. Palautekyselyvastausten perusteella viestimäärät olivat vastaajien mielestä sopivia: lähes kaikki olivat sitä mieltä, että viestejä tuli sopiva määrä tai jopa liian vähän viikkoa kohden. Myös viestinnän rytmi oli useimpien mielestä sopiva, mutta muutamat kokivat viestitulvan ajoittain liian suureksi. Tähän Voimapiiristä löytyy kuitenkin ratkaisu, sillä viestit voi tilata ainoastaan palvelun verkkosivuille omaan henkilökohtaiseen viestilaatikkoon. Viestien tulon puhelimeen voi katkaista yhdellä tekstiviestillä. Ryhmien funktiot Palautekyselyn (N=47) tietojen mukaan noin kaksi kolmasosaa vastaajista piti Voimapiirikeskusteluja hyvänä keinona jakaa onnistumisen kokemuksia ja kaksi viidesosaa todellisena apuna sekä tukena vaikeissa tilanteissa. Noin kymmenesosa piti niitä vain mukavana ajanvietteenä, turhauttavana ajanhukkana tai joutavana jutusteluna. Ryhmäviestiaineiston laadullisen analyysin perusteella voidaan sanoa myös, että osallistujat tarjosivat toisilleen esimerkkejä ongelmien ratkaisemisesta ja onnistumisen kokemuksista tekstiviestien välityksellä. Kyselyvastausten ja viestiaineistojen analyysien perusteella vaikutti myös siltä, että palvelussa mukana olevien päihteidenkäytöstä tuli vähemmän haitallista ja riskialtista. Lähes viidennes palautekyselyn vastaajista koki myös, että keskusteltuaan Voimapiiri-ryhmässä heidän oli helpompi puhua ongelmistaan läheisten kanssa. Kaksi kolmannesta vastaajista koki päässeensä lähemmäksi itselleen asettamiaan tavoitteita, kun taas kymmenesosa koki, että ei ollut päässyt lähemmäs tavoitteitaan Voimapiiriin osallistumisensa jälkeen. Kaksi kolmannesta vastaajista halusi jatkaa Voimapiiri-ryhmänsä keskusteluja tekstiviestein ja vajaa kaksi viidesosaa internetissä. Vajaa kolmannes halusi tilata edelleen viestisarjoja. Viidennes toivoisi voivansa tilata edelleen muistutuksia viesteinä Voimapiiristä ja kymmenesosa haluaisi keskustella toisten ryhmäläisten kanssa mieluummin kasvotusten. Näiden tulosten lisäksi voidaan sanoa, että ryhmien keskustelujen seuraaminen antaa ammattilaisille arvokasta tietoa. Keskusteluista voidaan esimerkiksi havaita, mitkä asiat osallistujia askarruttavat, mitkä asiat nostetaan esille erityisen ongelmallisina, ja miten erilaiset palvelut ja hoidot koetaan. Tällaisen tiedon saaminen voi auttaa kehittämään palveluja ja hoitoja niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tai potilaiden tarpeisiin. Voimapiirin tulevaisuus Voimapiiri oli kokeilukäytössä vuoden 2008 loppuun saakka, mutta palvelun toiminta jatkuu Helsingin sosiaalivirastossa vuonna A-klinikkasäätiö rakentaa Voimapiirin omasta tai läheisen rahapelaamisesta huolestuneille vuosien aikana. Kuten Peltoniemi saatesanoissaan totesi, Helsingin lisäksi myös muiden kuntien ja niiden organisaatioiden kanssa on käyty neuvotteluja palvelun laajentamisesta sekä alueellisesti että sisällöllisesti. Tavoitteena on tarjota koko maan kattavia palveluita. Palvelussa on ollut tähän saakka viitisentoista osallistujan pilottiryhmää. Palvelun laajamittaisen laajentamisen tekniset edellytykset ovat kuitenkin olemassa, sillä samaa palvelua on käytetty mm. kaupallisten valtakunnallisten tekstiviestiäänestysten järjestämiseen. 9

11 10 2. Suunnitelmasta pilotointiin Anu Jäppinen Aikataulu ja työvoimaresurssit Hankkeen kestoksi määriteltiin hankesuunnitelmassa 2,5 vuotta vuosina Tästä ajasta suunnitelman tarkentamiseen, rekrytointeihin sekä muihin hankkeen aloitukseen liittyviin toimiin varattiin kolme kuukautta. Tekstiviestipalvelun toteuttajan valintaan sekä palvelun toiminnallisuuksien määrittelyyn ja tekniseen toteuttamiseen varattiin seitsemän kuukautta. Tilattavien viestien, muistutusviestien ja palveluviestien sisällön suunnitteluun sekä niiden tekniseen toteuttamiseen ajateltiin kuluvan kolmessa eri vaiheessa yhteensä kuusi kuukautta, sillä eri viestityyppien tekninen toteuttaminen ja sisällöntuotanto ajateltiin tapahtuvan eri vaiheissa. Eri viestityyppien ja erilaisten ryhmien ohjattujen ja ohjaamattomien pilotointiin suunniteltiin käytettävän seitsemän kuukautta. Henkilöstön kouluttamiseen ja palvelusta tiedottamiseen sekä palvelun levittämiseen varattiin kaksi kuukautta. Lisäksi aikaa ajateltiin kuluvan palvelun itsearviointiin ja saatujen kokemusten raportointiin noin kahdeksan kuukautta. Osittain eri asioita ajateltiin työstettävän samanaikaisesti. Kaikkiaan työvoiman tarpeeksi arvioitiin yhteensä 45 henkilötyökuukautta. Rekrytoinnit ja muut hankkeen käynnistämiseen liittyvät toimet sekä teknisen toteuttajan kilpailutus ja valinta kestivät neljän kuukauden sijaan noin seitsemän kuukautta. Palvelun toiminnallisuuksien määrittely ja tekninen toteuttaminen sekä eri viestityyppien sisällön suunnittelu ja niiden toteuttaminen tapahtuivat kuitenkin jossain määrin yhtenäisenä prosessina noin kuusi kuukaudessa. Tästä syystä projektin muut vaiheet eivät myöhästyneet lainkaan, eikä lisäongelmia tai -kustannuksiakaan syntynyt. Projektisuunnitelmasta toimintaan Työmuodoksi valittiin tiivis tiimityöskentely, sillä projektiryhmän jäsenillä oli varsin erilaisia osaamisalueita, joita haluttiin hyödyntää koko hankkeen ajan. Projektiryhmä kokoontui kahden viikon välein, ja tapaamisissa käytiin läpi projektin tilanne sekä jaettiin työtehtäviä. Projektin kuluessa pyrittiin dokumentoimaan mahdollisimman paljon esille tulleita asioita ja perusteluja niille ei siis pelkästään toiminnan seurauksia ja lopputuloksia. Prosessia ja sen arviointia suunniteltiin perusteellisemmin kaksi kertaa vuodessa. Muu dokumentaatio muodostui laadituista sopimuksista, raporteista, palautekoosteista sekä kokousmuistioista. Yleisen projektisuunnittelun, rahoituksen hankinnan ja rekrytointien ohella projektin alkuvaiheessa pyrittiin projektisuunnitelman ja projektin tavoitteiden tarkentamiseen. Ensimmäinen konkreettinen askel siihen suuntaan oli palvelun idean tarkka kuvaaminen. Sen tarkoituksena oli mm. havainnollistaa toimintaa eri käyttäjäpositioissa, yhteyksiä muihin päihdepalveluihin sekä havainnollistaa mahdollisesti tarvittavaa infrastruktuuria, jota palvelun toteuttamiseen tarvittiin. Lisäksi palvelun idean tarkka kuvaaminen mahdollisti tarkemman työsuunnitelman, aikataulun sekä riskianalyysin tekemisen, rajasi palvelun laajuutta sekä määritteli sen laatua. Palvelua kuvattiin myös siksi, että sen avulla palvelua voitaisiin havainnollistaa muille tahoille, esimerkiksi ohjaus- ja arviointiryhmälle, mahdollisille teknisille toteuttajille tarjousten tekemistä varten sekä sellaisille tahoille, joista voitaisiin löytää sopivia pilottiryhmiä. Ennen arviointia ja pilotointia tukevien arviointityökalujen suunnittelua pyrittiin myös turvaamaan työn tietoperusta. Projektiryhmä tutustui aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja erilaisiin sähköisiin

12 palveluihin, joiden tarkoituksena on tarjota sosiaalista tukea. Tiedolla pyrittiin tukemaan projektin työhön liittyviä arvo- ja eettisiä valintoja. Palvelun määrittely ja sisällöntuotanto Palvelun laadun määrittely ja laadunvarmistus aloitettiin määrittelemällä laatuvaatimuksia suunniteltujen tavoitteiden pohjalta. Laatuvaatimuksia määriteltiin: a) palvelun käytettävyydelle ja tekniselle laadulle, b) palvelun ryhmiä ja yksilöitä tukeville ominaisuuksille, c) jäsenten kokemalle vaikuttavuudelle, d) palvelun saavutettavuudelle, e) palvelun ylläpidon laadulle, f) palvelulle toimintamallina. Tarkemmin tavoitteita ja niihin liittyviä kriteerejä kuvataan liitteessä 1. Palvelun toteutus aloitettiin kahdella määrittelyworkshopilla. Palvelun toteuttaminen aloitettiin vasta sitten, kun projektiryhmät olivat yhtä mieltä vaatimusmäärittelystä. Määrittelyssä kuvattiin palvelua yleisesti, sen kohderyhmää, ulkoasua sekä toiminnallisuuksia eri käyttäjien näkökulmasta. Toiminnallisuudet käytiin määrittelyssä läpi polkuna, jonka osallistujat palveluun liittyessään ja sitä käyttäessään tulevat käymään läpi. Lisäksi palvelun eri käyttäjäpositiot eli jäsen, moderaattori, ammattilainen, ylläpitäjä ja pääkäyttäjä saatiin selkeästi esiin. Määrittelyssä sivuttiin myös palvelun suorituskykyä, vasteaikoja, vastausaikoja, palvelukatkosten raportointia sekä käyttömääriä ja kapasiteettia. Vaatimusmäärittelydokumentista tehtiin yhteensä kolme versiota ennen toteutuksen aloittamista. Palvelun sisällöntuotannolla tarkoitetaan toisaalta palvelua kuvaavien tekstien ja palautteista, käyttöohjeista sekä tekstiviestikeskustelun etiketistä kertovien tekstien suunnittelua. Toisaalta sisällöntuotanto tarkoitti palveluviestien ja tilattavien viestisarjojen sisältöjen suunnittelua. Osin viestisarjat oli suunniteltu muita tarpeita varten jo ennen Voimapiiri-projektin alkamista, osin niitä suunniteltiin toteutuksen kanssa samanaikaisesti. Lisäksi joissakin kohdissa palvelua tehtiin niihin soveltuvat ohjeet. Pilotoinnin aikana havaittiin tiettyjä ongelmia, joiden perusteella tehtiin muutoksia ja lisäyksiä. Näiden toimenpiteiden kustannukset olivat yhteensä noin euroa. Ne koskivat ennen kaikkea sellaisia asioita, jotka helpottivat ylläpitäjien toimintaa. Palveluun toteutettiin esimerkiksi automaattinen ryhmiin jako rekisteröintilomakkeen liittymislomakkeella annettavien tietojen perusteella. Muutoksia tehtiin myös ryhmien jäsenten antaman palautteen perusteella. Tällainen muutos oli esimerkiksi se, että ryhmän jäsenten nimimerkit laitettiin näkyviin samaan ryhmään kuuluville Voimapiirin verkkopalvelussa. Toinen tällainen muutos oli automaattinen ilmoitus ryhmälle (ja ylläpitäjälle) uusien jäsenten liittymisestä. Pilotointi Pilottien tarkoitus oli tukea palvelun funktionaalisen laadun ja vaikuttavuuden arviointia. Pilotoinnin tulosten toivottiin auttavan myös projektin pyrkimysten ja tavoitteiden sekä strategiaa seuraavan vaiheen, levittämisen ja juurruttamisen, toteuttamisessa. Käyttökokemuksia haluttiin myös saada sen vuoksi, että vuorovaikutteisista tekstiviestipalveluista ei ollut vielä kokemuksia Suomessa. Pilotoinnin toivottiin vahvistavan tai todistavan vääräksi ajatukset siitä, että vertaistukea voidaan tarjota tekstiviestein, palvelu pystyy tukemaan ryhmiä ja niiden jäseniä, palvelu on helposti saavutettava ja sen käytettävyys on hyvä. Pilotoinnin tavoitteena oli käytännössä testata, kuinka palvelu toimii ja tehdä pilotoinnin pohjalta tarvittavia parannuksia palveluun. Lisäksi pilotoinnin oli tarkoitus tuoda suunnitteluun mukaan kansalais- ja asiakasnäkökulmaa. Tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia paitsi kyselyjen ja viestiaineistojen analyysin, myös keskustelevan haastattelun avulla, sillä asiakaslähtöisen arvioinnin on tarkoitus olla vuorovaikutteista. Hankesuunnitelman mukaan palvelun pilotointi aloitettiin Helsingissä toimivissa ryhmissä, joiden kooksi suunniteltiin noin kymmentä henkilöä. Pilottiryhmiä haettiin sekä sosiaaliviraston sisäisissä verkostoissa että myös muiden toimijoiden kanssa. Palvelun kokeiluihin toivottiin aluksi ennalta toisensa tuntevien ihmisten ryhmiä, jotta keskustelun herättäminen ja ylläpitäminen eivät vaatisi niin 11

13 paljon resursseja, kuten usein aloittelevissa ryhmissä tarvitaan. Työntekijöiden houkutteleminen uuden välineen käyttöön ilman lisäresurssointia osoittautui kuitenkin varsin vaikeaksi. Siksi osallistujia etsittiin Päihdelinkin keskusteluryhmistä Kotikanava, Me Vähentäjät, Me Lopettajat sekä Pesutupa, joissa on suhteellisen vakiintunut kirjoittaja- ja lukijapiiri. Syksyllä 2008 pilottiryhmiä koottiin pääkaupunkiseudun liikennevälineissä toteutetun tiedotuskampanjan avulla. Ryhmien säännöt ja Voimapiirin etiikka Voimapiiri-palveluun liityttäessä jokainen osallistuja voi valita itselleen nimimerkin, joka on ainoa palvelussa käytettävä yksilöintitieto. Tässä mielessä Voimapiirin osallistujat ovat anonyymejä myös ylläpitäjille. Puhelinnumero ei siis näy palvelussa lähetettävissä viesteissä kuten tavallisissa tekstiviesteissä. Koska palveluun liityttäessä käyttäjiltä pyydetään puhelinnumero, joka yksilöi osallistujan, palvelussa kerätty tieto muodostaa henkilörekisterilaissa tarkoitetun henkilörekisterin. Tämän vuoksi palvelusta on laadittu käyttöehdot eli lainmukainen rekisteriseloste projektin wwwsivuille. Käyttöehdoissa (ks. liite 3) kerrotaan käyttäjille rekisterin tarkoitus, rekisterin tietosisältö, sen säännönmukaiset tietolähteet ja tietojen luovutukset sekä suojauksen periaatteet. Ryhmien säännöt, joiden tarkoitus on ohjata keskustelua, ovat nähtävissä nettisivujen lisäksi palvelun etusivulla kirjautumisen jälkeen. Ylläpitäjät ovat valinneet osallistujalle yleensä juomisen lopettamiseen tähtäävän ryhmän tilanteessa, jossa Voimapiiriin liittyvä henkilö ei ole kertonut, mihin ryhmään hän haluaa osallistua. Lopettajaryhmän tarjoaminen ensimmäisenä vaihtoehtona on eräänlainen mini-interventio: Vaikka vähentäjäryhmän valitseminen saattaa alentaa liittymiskynnystä, lopettaminen on monelle palveluun liittyneelle realistisempi tavoite kuin vähentäminen. Tämän ovat myös monet osallistujat havainneet ryhmässä keskusteltuaan. Ylläpitäjät eivät ole osallistuneet keskusteluun, ellei keskustelussa ole rikottu ryhmän sääntöjä tai esitetty kysymyksiä, joihin tarvitaan ylläpitäjän tai ammattilaisen vastaus. Ongelmat Projektisuunnittelun ongelmat Projektisuunnitelmasta puuttuivat vastaavanlaisiin suunnitelmiin yleensä sisällytettävät riskianalyysi, laitteisto- ja ohjelmistovaatimukset, kustannusarvio sekä seuranta- ja raportointimenetelmät. Muutoksenhallinnasta suunnitelmassa todettiin, että muutoksia suunnitelmaan tehdään koko projektin ajan. Suunnitelmaa päätettiin päivittää, jos jokin muutosehdotus hyväksytään. Riskianalyysia tai seuranta- ja raportointimenetelmiä ei vaadittu tarkentamaan siitä syystä, että valittu tekninen alusta oli suurelta osin jo valmis, testattu ja toimiva sekä riskejä pidettiin vähäisinä. Muutoksenhallinta ei toteutunut suunnitellusti, sillä projektisuunnitelmasta ei tuotettu uusia versioita, vaan työn pohjana käytettiin enemmänkin määrittelydokumenttia. Vaatimusmäärittely Palvelun vaatimusmäärittelyn kuluessa esiin tulleita ongelmia olivat mm. se, pitääkö palvelussa olla mahdollisuus lähettää yksityisviestejä vai ei. Myös se mietitytti, että pitäisikö jonkun muunkin kuin ylläpitäjän voida moderoida palvelua. Lisäksi palvelun käytön rajoitukset aiheuttivat paljon päänvaivaa, koska vastaavanlaisia palveluja ei ole aiemmin juuri ollut eikä kokemuksia niistä voitu hyödyntää. Pohdimme paljon mm. sitä, mitä pitäisi rajoittaa (vain viestien kokonaismäärää vai viestien määrää tuntia tai päivää kohden) ja millaiset rajoitukset ovat riittäviä. Lopuksi päädyttiin asettamaan liukuvia rajoituksia ja käyttämään myös erilaisia rajoituksia eri aikaväleillä, jotta niitä tarvittaessa voidaan muuttaa ryhmäkohtaisesti. Tarvittavia rajoituksia on vaikea ennakoida, koska viestien määrä voi vaihdella paljonkin ryhmäkohtaisesti ja ajan mukaan. Suurin osa ongelmista oli muita kuin teknisiä ongelmia. Valittu tekninen alusta asetti vain joitakin vähäisiä rajoituksia mm. palvelun käytössä tarvittavien avainsanojen pituudelle. Sen sijaan 12

14 jouduimme ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, kuinka pitkiä viestejä palvelun kautta välitetään (160 merkkiä vai esimerkiksi 480 merkkiä kolmeksi viestiksi ketjutettuna) tai millaisia viestejä palvelusta lähetetään siihen liittyvälle uudelle jäsenelle. 3. Tarjouskilpailusta toteutukseen Anu Jäppinen Taustaa Voimapiiri-tekstiviestipalvelu on melko tavallinen selainpohjainen tietokantasovellus, vaikka mukana on vähän erilainen tekninen elementti eli tekstiviestit. Sovellus on yhteydessä valmiiseen SMS Gateway -järjestelmään, jonka kautta tekstiviestit lähetetään. SMS Gateway tarjoaa valmiit, hyvin kuvatut rajapinnat niille palveluille, joita järjestelmä tarvitsee. Näitä palveluja ovat tekstiviestin lähettäminen ja vastaanotto. Järjestelmän kannalta tekstiviestin lähettäminen ei siis ole sen monimutkaisempi tapahtuma kuin vaikkapa sähköpostin lähettäminen. Kaiken kaikkiaan järjestelmään ei liittynyt mitään erityistä teknistä vaativuutta. SMS Gateway on palvelu, jolla oli mahdollista toteuttaa kaikki tarvitut tekstiviestiratkaisut. Se yhdistää eri teleoperaattoreiden viestikeskukset ja tarjoaa asiakkaan käyttöön yhden selkeän rajapinnan tekstiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Viestit välitetään asiakkaalle internetin kautta. SMS Gateway -palvelun etuna on, että se tarjoaa palveluitaan salatun yhteyden yli. Siinä mielessä järjestelmä on tietoturvan kannalta yhtä hyvä kuin mikä tahansa muu verkkopohjainen tietokantasovellus. Tietoturvan kannalta järjestelmään siis pätevät samat vaatimukset kuin muihinkin verkkojärjestelmiin. Teknisen toteuttajan valinta Samanlainen tarjouspyyntö lähetettiin marraskuussa 2006 kuudelle yritykselle, joiden asiantuntemus ja kyky sekä näytöt vastaavista toimituksista arvioitiin riittäviksi. Tarjouspyynnössä kuvattiin hanketta, tilattavaa palvelua ja sen toiminnallisuuksia. Keskeisintä tarjouspyynnössä oli tarjouksen sisällön kuvaaminen ja tarjousten arviointiperusteet sekä ohjeet tarjouksen toimittamiseksi. Lisäksi tarjouspyyntö sisälsi toteutuksen aikataulun ja vastuunjaon toimittajan ja tilaajan kesken sekä tietoa immateriaalioikeuksien jakamisesta. Tarjouspyynnössä palvelun suunnittelulle esitettiin myös joitakin vaatimuksia kuten lokitietojen tallentaminen, laajennettavuus valtakunnalliseksi palveluksi sekä kuvaukset palvelua koskevasta dokumentaatiosta, tietosuojasta ja liittymäkohdista muihin järjestelmiin. Tarjouksen arviointiperusteiksi ilmoitettiin: Kokonaiskustannukset Toimittajan asiantuntemus ja kyky sekä näytöt vastaavista toimituksista Järjestelmän soveltuvuus valmiiden ratkaisujen ja alustojen osalta Järjestelmän helppo ylläpidettävyys ja laajennettavuus Ylläpitodokumentaatio Avoimet rajapinnat Mahdollisuus lisätä järjestelmään toiminnallisuutta ulkopuolisen toimittajan kautta Toimitusaikataulu Valinnassa ongelmia tuotti mm. eri toimittajien tekemien tarjousten vertaileminen: Kustannusten laskemista mutkistivat mahdolliset laite- ja ohjelmistohankinnat ja palvelun ylläpitoon sekä kehittämiseen tarvittavat henkilöstö- ja muut resurssit tai palvelut. Vertailun tekemiseksi tarjouksen tehneiltä yrityksiltä pyydettiin lisätietoa ja tarkennuksia, ja osa kutsuttiin tapaamisiin, joissa käsiteltiin yllä mainittuja kysymyksiä. Toteuttajaksi valittiin Kuulalaakeri Oy. Voimapiiri-palvelun teknisenä 13

15 alustana on Kuulalaakerin Messto-tekstiviestipalvelu, johon tehtiin www-käyttöliittymä http api -rajapinnan yli. Se toimii Soneran palvelimella ja mahdollistaa siten suurenkin käyttökapasiteetin ja pienimmät kiinteät kustannukset toteutuksen jälkeen. Kuulalaakerin järjestelmä valittiin parhaaksi, koska siihen liittyi erityisen vähän järjestelmän suunnitteluun, tuottamiseen ja käyttöön liittyviä kiinteitä kustannuksia. Valmiin alustan oletettiin myös todennäköisesti vähentävän vikojen määrää ja siten testauksen tarvetta, sillä se on valmis ja testattu. Siten Kuulalaakerin tarjous oli riskittömämpi kuin kokonaan alusta aloitettavan järjestelmän tekeminen. Päätös teknisen toimittajan valinnasta oli kompromissi hinnan, toimitusvarmuuden sekä järjestelmän ylläpidettävyyden ja laajennettavuuden välillä. Toteutukseen ja muutostöihin käytettiin yhteensä noin euroa. Toteutuksen valvonta ja testaus Palvelun koodasi Kuulalaakerin sovelluskehittäjä. Muun projektiryhmän tehtävänä oli seurata toteutuksen etenemistä ja ottaa kantaa mahdollisiin ongelmakohtiin. Esimerkiksi palvelun wwwkäyttöliittymä (erikseen jäsenelle ja ylläpitäjälle) vaati harkintaa, vaikka suunnittelussa käytettiin hyväksi internetin keskustelupalstoilla vakiintuneita käytäntöjä ja käytössä muodostuneita normeja. Kun palvelun koodaus oli pääosin valmis, projektiryhmä testasi palvelua eri viestityypeillä ja virhetoiminnoilla sekä kuormituksilla kaikissa käyttäjäpositioissa. Testausta varten mietittiin erilaisia tehtäviä, joita osallistuja palvelussa tekisi ja kokeiltiin niitä sekä matkapuhelinta että tietokonetta käyttäen. Testauskierroksia tehtiin useampia ja niiden välillä tehtiin koodausmuutoksia. Pilotointi aloitettiin vasta, kun kaikki suurimmat ongelmat oli saatu hallintaan. Myös sen jälkeen on muokattu palvelun ohjetekstejä, vastaus- ja palauteviestien sisältöjä sekä korjattu joitakin virheitä. Tulokset Messto -tekstiviestipalveluun on Voimapiirille tehty oma (projektin varoista kustannettu) verkkokäyttöliittymä. Se tekee mahdolliseksi viestien lähettämisen ja vastaanottamisen puhelimen lisäksi verkossa. Viestit myös arkistoituvat Voimapiirin verkkopalveluun niin, että niitä on mahdollista lukea myöhemmin. Verkkosovelluksen yhteydessä käytetään Kuulalaakeri Oy:n jaettua lyhytsanomanumeroa Www-sovelluksen ulkoasu pysyy samana kaikilla sivuilla, ainoastaan sisältöosa muuttuu. Sivun ulkoasu haetaan -sivustolta. Vastausaika, suoritusaika ja vasteaika Keskimääräinen palvelupyynnön vastausaika tekstiviestipalvelussa on noin viisi (5) sekuntia ja wwwsovelluksen kautta tulleille pyynnöille alle sekunti (< 1,00). Vastausaika on aika, joka kuluu pyynnön lähettämisen ja vastauksen vastaanottamisen välillä. Messto -tekstiviestipalvelu pystyy vastaanottamaan pyyntöjä ja lähettämään tekstiviestivastauksia noin viestiä sekunnissa riippuen matkapuhelinoperaattorista. Mikäli käytössä olevassa lyhytsanomanumerossa saavutetaan maksimilähetyskapasiteetti, Messton SMS-Gateway ylläpitää viestijonoa, joka purkaa viestit lähetysjärjestyksessä operaattorien viestikeskuksiin (SMSC). Verkkosovellus pystyy käsittelemään noin 50 pyyntöä sekunnissa. Keskimääräinen palvelupyynnön vasteaika on alle 0,50 sekuntia (< 0.50). Vasteaika on aika, joka kuluu pyynnön lähettämisen (www-sovelluksesta tai tekstiviestillä) ja sen käsittelyn aloittamisen välillä. Tekstiviestipyynnöt otetaan vastaan matkapuhelinoperaattoreilta Messto -palveluun, joka välittää pyynnöt automaattisesti sovellukselle. Suomalaiset matkapuhelinoperaattorit välittävät tekstiviestipyynnöt Messtoon keskimäärin noin kahden (2) sekunnin kuluessa. Kaikki Kuulalaakerin 14

16 ylläpitämät palvelimet sijaitsevat Turussa Teliasonera Finland Oyj:n valvotussa (24/7) palvelinkeskuksessa. Viestimäärien rajoitukset Voimapiirin käyttäjien sallittuja tekstiviestilähetysmääriä rajoitetaan ylläpitäjän toimesta. Ylläpitäjä määrittelee yksityisviestien, muistutusviestien sekä tilattavien viestien sallitun maksimipituuden kolmesta vaihtoehdosta. Yksityis- ja muistutusviesteille voidaan määritellä lisäksi seuraavat lisäasetukset: aika viestien lähetysten välissä (sekuntia/jäsen), lähetysraja tunnissa (viestiä/jäsen), päivässä, viikossa ja/tai kuukaudessa. Asetukset pätevät viesteihin, vaikka osallistuja olisi asettanut itselleen kaikki yksityis- ja ryhmäviestit vastaanotettavaksi ainoastaan www-sivuille. Muita rajoituksia Palvelun käyttöön tarvittavien avainsanojen merkkimäärä on rajoitettu siksi, että viesteihin mahtuisi sisältöä mahdollisimman paljon. Myös nimimerkin merkkimäärä on samasta syystä rajoitettu 3-8 merkkiin, jotka voivat olla vain numeroita ja/tai kirjaimia, ei välilyöntejä. Tilattavan viestin avainsana voi olla enintään kymmenen merkkiä pitkä ja tilattavan viestisarjan otsikko enintään sata merkkiä. Viestisarjan kuvaus, eli tekstikenttä, johon kirjoitetaan kuvaus viestisarjalle, voi olla enintään 200 merkkiä. Palveluviestin tilaustunnus voi olla enintään kymmenen merkkiä ja otsikko (esitetään vain verkkopalvelussa) enintään sata merkkiä. Lisäksi vähimmäisaika viestien lähetysten välissä on ennalta määritelty. Näin pystytään vähentämään roskapostin ja palvelunestohyökkäysten yms. palvelun häirinnän riskejä. Verkkopalvelun tekstit, aiheet ja ryhmät muokattavissa Kaikki Voimapiirin verkkopalvelussa näkyvät tekstit sekä esimerkiksi liittymiseen tai tilattavien ja muistutusviestien tilaamiseen liittyvät ilmoitustekstiviestit ovat ylläpitäjien muokattavissa. Voimapiirin verkkopalvelussa olevia aiheita ja ryhmien nimiä voidaan myös lisätä ja muokata tarpeen mukaan. Lisäksi jokaiselle ryhmälle voidaan määritellä maksimijäsenmäärä automaattisesta ryhmiin liittymismahdollisuudesta huolimatta. Näin ryhmät eivät pääse huomaamatta kasvamaan liian suuriksi ja aiheuttamaan viestikustannusten hallitsematonta nousua. Viesti- ja käyttäjätilastot Voimapiirin käyttäjistä, jotka ovat liittyneet palveluun verkkopalvelun kautta, kerätään liittymistilastoja. Niitä ovat nimimerkki, sukupuoli, syntymävuosi, postinumero, tavoite (lopettaminen, vähentäminen, läheisten ongelmat). Liittyjiltä kysytään myös millaiseen ryhmään he haluavat liittyä (esim. alkoholinkäytön/huumeidenkäytön hallinnan vai läheisten ryhmiin). Tekstikenttään lisätietoa, liittyjä voi kirjoittaa ryhmän tai ryhmien nimet, jos tietää tarkasti ryhmän, johon haluaa liittyä. Viestitilastossa puolestaan esitetään kaikista viesteistä lähetysaika, viestityypit, lähetystapa (puhelin/www), lähettäjän nimimerkki ja vastaanottajan nimimerkki (tai ryhmän nimi). Kaikki tiedot voidaan tallentaa csv-muodossa, jolloin niitä voidaan käsitellä tietokanta-, taulukko-laskenta- tai tilasto-ohjelmilla ja laskea sekä tehdä yhteenvetoja esimerkiksi osallistujien demografisista tiedoista, lähetysajoista ja -päivistä, viestityyppien käyttömääristä, tai vaikkapa viestinnän volyymista eri ryhmissä. Ongelmat Aikataulu Kuten yleensä tämänkaltaisissa projekteissa, hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa pysymisen ongelmia oli projektin alusta pilotoinnin alkamiseen saakka. Ongelmia pyrittiin ratkaisemaan mm. lisäämällä toteutukseen varattua aikaa. Lisäksi toteutusvaiheessa palvelun koodaamiseen ja virheiden korjaamiseen meni arvioitua enemmän aikaa. Aikataulun viivästymiset saatiin kuitenkin kompensoitua, eikä projektin myöhemmässä vaiheessa tullut ongelmia. 15

17 Vaatimusmäärittely Vaatimusmäärittelyn tekeminen havainnollisti ja konkretisoi palvelun hyvin ja nosti esiin kysymyksiä, joita emme olleet pohtineet aiemmin. Odotukset palvelun helppokäyttöisyydestä ja käytettävyydestä ovat suuret, kun suunnitellaan palvelua näin laajalle kohderyhmälle. Projektisuunnitelman ja projektin tavoitteenasettelun tarkentamiseen ja konkretisoimiseen liittyviä ongelmia pyrittiin ratkaisemaan aloittamalla palvelun yksityiskohtaisesta kuvaamisesta ja määrittelystä. Palvelun vaatimusmäärittelyn kuluessa esiin tulleita ongelmia pyrittiin ratkaisemaan a) vertaamalla palvelua muihin vastaavankaltaisiin palveluihin ja b) hyödyntämällä projektiryhmien kokemuksia muunlaisten palveluiden suunnittelusta. Viimeksi mainittu ei tosin ollut aivan helppoa, koska vastaavanlaisia palveluja ei ole aiemmin paljonkaan ollut. Myös etukäteen määrittelemämme laatutavoitteet palvelun käytettävyydelle ja tekniselle laadulle tukivat jossain määrin valintoja eri vaiheissa sekä erityisesti palvelun testausta ennen käyttöönottoa. Myös Valtioneuvoston käyttöliittymäsuunnittelun tyyliopasta käytettiin suunnittelun apuna. Ongelmia pitkällä aikavälillä olisi myös luultavasti vähentänyt iteratiivisempi (palvelun suunnittelun ja toteutuksen tekeminen pienemmissä osissa ja prosesseissa) toteutustapa, mutta siihen toteuttajaosapuoli Kuulalaakeri ei ollut valmis. Sisällöntuotanto Palvelun kuvauksen, käyttöohjeiden ja tekstiviestikeskustelun säännöistä kertovien tekstien sekä tilattavien viestisarjojen sisältöjen suunnittelu oli myös varsin haasteellista. Esimerkiksi tilattaviin viestisarjoihin jotkut osallistujat toivoivat vakavaa ja tietoa sisältävää sisältöä, toiset taas vain positiivista ja kannustavaa sisältöä. Palvelun toteuttamisen kustannukset Palvelun konkreettisen suunnittelun osuus kustannuksista oli noin euroa, mikä koostui Kuulalaakerin projektipäällikön ja sovelluskehittäjän työstä. Suunnitteluun osallistuivat lisäksi A- klinikkasäätiön projektikoordinaattori ja sosiaaliviraston suunnittelija sekä tiedottaja, joiden työpanosta ei tässä ole laskettu suunnittelun kustannuksiin. Palvelun toteuttamisen osuus oli euroa, joka koostui sovelluskehittäjän työstä ja Messto -palveluun toteutetusta verkkokäyttöliittymästä. Lisäksi muutoksia tehtiin myöhemmin 85 euron tuntihinnalla, yhteensä noin eurolla. Palvelun kuukausittaiset kiinteät käyttökustannukset muodostuvat tekstiviestipalvelun kuukausimaksusta 265 euroa sekä levytilan ja hosting-palvelun kustannuksista, jotka ovat 15 euroa kuukaudessa. Muuttuvat kuukausittaiset kustannukset muodostuvat palvelimen lähettämistä (osallistujille välitettävät viestit) ja sen vastaanottamista viesteistä (esimerkiksi jäsenen palvelimelle lähettämä liittymisviesti). Viestien hinta määräytyy sen mukaan, montako viestiä palvelin yhteensä lähettää. Ensimmäiset viestiä maksavat 0,077 euroa/kpl. Sen jälkeen hinta laskee 0,064 euroon/kpl. Palvelun käyttökustannusten yhteismäärä riippuu siis siitä, paljonko viestejä palvelussa lähetetään. Lähetettävien viestimäärien ennakoiminen on varsin vaikeaa, sillä on vaikea ennustaa, kuinka vilkasta keskustelua eri ryhmissä käydään. Myös se, paljonko ihmisiä kussakin ryhmässä on, vaikuttaa lähetettyjen viestien määriin ja sitä kautta kustannuksiin (ks. tarkemmin jäljempänä Osallistumisesta kehittämiseen -artikkeli). Ryhmäkoon vaikutusta viestimääriin havainnollistaa taulukko 1 liitteessä 4. Ryhmän koolla ja yhdelle osallistujalle sallitulla viestimäärällä on paljon merkitystä, jos ja kun ryhmiä on paljon ja ne viestivät toisilleen paljon. Kaikista, myös verkkopalveluun välitetyistä viesteistä, maksetaan sama hinta. Viestien lähettämisestä aiheutuvia kustannuksia eri viestimäärillä kuvaa taulukko 2 liitteessä 4. 16

18 4. Testauksesta käytäntöihin 17 Leena Alho ja Anu Jäppinen Palvelusta on levitetty tietoa päihdehoitopaikkojen asiakastyöntekijöille, jotta he voisivat tarjota palvelua asiakkailleen tai hoitoryhmille. He ovat ottaneet Voimapiiri-palvelun vastaan myönteisesti ja kiinnostuneina. Työntekijät arvioivat, että Voimapiiri-palvelu saattaa olla osalle heidän asiakkaistaan hyvinkin hyödyllinen ja käyttökelpoinen palvelu. Palvelun selkeät käyttöohjeet kuvattiin yhdeksi tärkeäksi työvälineeksi palvelun levittämisessä. Selkeiden käyttöohjeiden avulla tai itse kokeilemalla palvelua työntekijät kertoivat saaneensa hyvän ja kokonaisvaltaisen käsityksen palvelusta. Tämän jälkeen asiakkaiden informoiminen palvelusta ja sen toimivuudesta oli helpompaa. Myös palvelun helppokäyttöisyys, hyvä tekninen toimivuus ja anonyymius edistivät työntekijöiden mukaan palvelun levittämistä ja juurruttamista. Lisäksi päihdetyöntekijät kuvasivat Voimapiirin syksyistä juliste- ja liikennevälinekampanjaa onnistuneeksi. Työntekijän rooli Voimapiiri-ryhmien kokoamisessa Päihdetyöntekijät ovat jakaneet Voimapiiri -esitteitä ja kertoneet aktiivisesti palvelusta asiakkailleen. Koska kyseessä on anonyymi palvelu, on palveluun liittyminen ja siinä mukana oleminen jätetty kuitenkin asiakkaiden oman harkinnan varaan. Julisteita ja esitteitä on ollut saatavilla näkyvästi myös kaikissa Helsingin päihdehoidon toimipisteissä, joten asiakkaat ovat voineet tutustua niihin myös omatoimisesti. Tässä mielessä voidaan siis sanoa, että hankesuunnitelmaan kirjattu tavoite vertaistuen sekä tieto- ja viestintäteknologian käytön edistämisestä Helsingin päihdepalveluissa on saavutettu. Palvelu on myös integroitu osaksi sosiaaliviraston internetsivuja. Sen sijaan on vielä epäselvää, kuinka hyvin tavoite Voimapiirin integroimisesta osaksi sosiaaliviraston ja Helsingin päihdehuollon toimintatapaa on saavutettu. Julisteita ja esitteitä Voimapiiristä on ollut asiakkaiden saatavilla yksikön eri tiloissa... On kerrottu asiakkaille, esimerkiksi päivystyksessä käynneille... Asiakkaat ovat suhtautuneet kiinnostuneesti, kertoivat katsoneensa sitten kotona netistä Voimapiiriä... Päihdetyöntekijöiden rooli Voimapiirissä ohjattujen ryhmien kokeilut Osa ryhmistä oli puolisuljettuja eli niihin piti ilmoittautua etukäteen. Sen jälkeen, kun ryhmään oli tullut riittävästi ilmoittautuneita, uusia liittyjiä ei enää otettu mukaan ja keskustelua käytiin vain ryhmään liitettyjen kesken. Tällaisissa puolisuljetuissa ryhmissä, joita oli yhteensä neljä, on ollut ohjaajana päihdealan ammattilainen, esimerkiksi päihdeterapeutti tai sairaanhoitaja. Sen vuoksi ne on rajattu tiettyyn muutaman kuukauden toiminta-aikaan. Tämän pohjalta voidaan siis sanoa, että tavoite ammattilaistuen laajentamisesta matkapuhelinympäristöön on saavutettu. Yhdessä ryhmässä päihdeterapeutti kokeili soveltaa kognitiivisen terapian mallia huumeidenkäytön lopettajien tukemiseen tekstiviestein. Näistä ryhmistä tiedotettiin vain rajatuille ryhmille, esimerkiksi erään A-klinikan asiakkaille, nuorisoasemien alkoholiperheistä tuleville asiakkaille tai Päihdelinkin Pesutupa-ryhmälle, jonka jatkoa Voimapiiri-ryhmä Pesutupa sitten oli. Kognitiiviseen ryhmäterapiamalliin kuuluu ryhmän ohjaajan antamia tehtäviä ja niiden käsittelyä yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa. Tehtävien avulla pyritään tutustumaan omiin urautuneisiin ajattelu- ja käyttäytymismalleihin, jotka saattavat ylläpitää päihteidenkäyttöä. Pesutupa-ryhmässä käsiteltiin esimerkiksi retkahduksia ja niiden ehkäisyä. Ryhmien ohjaamisen lisäksi ohjaajan rooli saattoi olla ryhmien moderoiminen eli ryhmän tai ryhmien kaikkien viestien lukeminen ja asiattomien viestien poistaminen päivittäin. Lisäksi ohjaajat kuten

19 ylläpitäjätkin saattoivat antaa huomautuksia ryhmien sääntöjen rikkomisesta ja poistaa nimimerkit, jotka rikkoivat sääntöjä toistuvasti. Moderoinnin merkityksen arviointi on vaikeaa, koska moderoinnin tarvetta ei tullut paljonkaan esiin. Osallistujat ehdottivat toisinaan, että joitakin tiettyjä keskusteluja häiritseviä osallistujia poistettaisiin. He olivat tyytyväisiä, kun heille kuvattiin sääntörikkomusten seurauksia ja he huomasivat, että ylläpitäjät ja moderaattorit seurasivat viestejä. Usein häiritsijänimimerkin poistaminen sai kiitosta osallistujilta. Sen sijaan viestien jatkuvan valvonnan puute aiheutti toisinaan närkästystä, kun häiritsijöitä ei saatu pois ryhmästä välittömästi. Voimapiirin rooli osana päihdepalvelujärjestelmää Päihdetyöntekijöiden näkemysten mukaan Voimapiiriä voidaan hyödyntää monella eri tavalla sekä päihteiden käytön eri vaiheissa että eri tilanteissa. Voimapiiristä voi päihdetyöntekijöiden mukaan hyötyä niin päihdehoitopalvelujen ulkopuolella oleva kuin jo hoidossa olevakin. Voimapiiri-palvelua voidaan työntekijöiden mukaan hyödyntää jo ennen hoitoon hakeutumista, hoitoon jonotettaessa, hoidossa ollessa sekä hoidon loputtua. Voimapiirin tarjoamat tuen mahdollisuudet nähtiin päihdetyöntekijöiden keskuudessa usein rajattomina. Toisaalta päihdetyöntekijät nostivat esiin myös joitain yksittäisiä tilanteita, joissa Voimapiiriä ei nähty asiakkaalle sillä hetkellä parhaiten soveltuvimmaksi tueksi. Tällaisia tilanteita olivat akuutit rankat päihteiden käyttöjaksot ja vaikeat vieroitustilat. Työntekijät arvioivat, että tällaisissa tilanteissa, joissa asiakkaan oma elämänhallinta oli merkittävästi vähentynyt ja voimavarat normaalia huomattavasti vähäisemmät, ei asiakas välttämättä pystyisi hyödyntämään Voimapiirin tarjoamaa tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Päihdetyöntekijät korostivat, että Voimapiirin moninaiset, eri elämäntilanteisiin ja aihealueisiin keskittyvät ryhmät, olivat tärkeitä ja tarpeellisia. Näiden erilaisten ryhmien kautta asiakkaalla oli mahdollisuus valita itselleen sopivin ryhmä ja saada tarvitsemaansa tukea omien tavoitteiden saavuttamiseen. Päihdehoidon työntekijät olivat aktiivisesti mukana myös Voimapiirin kehittämisessä, ja heidän myötävaikutuksellaan perustettiin esimerkiksi äitien, kannabiksen käytön lopettajien ja läheisten ryhmät. Voimapiiri soveltuu parhaiten sellaisille, jotka eivät ole vielä A-klinikan asiakkaita eli päihdeongelma ei ole vielä kovin paha... Voimapiiriä voitaisiin hyödyntää myös A-klinikalle jonossa oleville, hoidossa oleville ja myös päihdehoidon loputtua... Jos päihteiden käyttö on hyvin hallitsematonta ja runsasta, niin asiakas ei välttämättä pysty hyötymään Voimapiiristä. Yhtenä lähtökohtana voisi olla se, että tarvitaan jonkinlainen elämänhallinta, että pystyy hyödyntämään Voimapiiriä.. Läheiset saattaisivat hyötyä palvelusta.. Anonyymin palvelun eettisten haasteiden pohdintaa Työntekijät pohtivat, luoko Voimapiiri-palvelu ilmaisen kanavan väärinkäytöksille tai päihdemyönteiselle viestittelylle, koska sen kautta on mahdollista lähettää myös yksityisviestejä. Yhtenä pelkona oli, että Voimapiirissä mukana olevia jäseniä voidaan yksityisviestein houkutella esimerkiksi käyttämään päihteitä. Yhteisesti päätettiin, että huumeidenkäyttäjien ryhmissä yksityisviestimahdollisuutta ei ole ja alkoholin käyttöön liittyvissä ryhmissäkin moderaattorit lukevat kaikki viestit. Mikäli väärinkäytöksiä missä tahansa ryhmässä ilmenee, ne selviävät ennemmin tai myöhemmin. Väärinkäytöksistä seuraa ensin kaksi varoitusta ja kolmannella kerralla nimimerkki poistetaan ryhmästä. Toinen huolenaihe oli, miten pelkän kännykän avulla toimiva asiakas voi osallistua palvelusta kerättävän palautteen antamiseen ja palvelun kehittämiseen, kun palautelomakkeet ovat vain www- 18

20 sivuilla. Kyselyn voi kuitenkin myös tulostaa palvelun nettisivuilta ja palauttaa postitse anonyymisti palvelun ylläpitäjille. Lisäksi vain kännykän kautta viestittelevät antoivat suoraa palautetta tekstiviestein Voimapiirin toiminnasta, sen epäkohdista sekä kehittämisestä ylläpitäjille. Entä jos asiakkaat solmisivat yksityisviestien kautta tapaamisia esimerkiksi Roskapankin terassille...? Miten pelkän kännykän varassa oleva henkilö voi osallistua Voimapiiri-palvelun palautekyselyyn? Voimapiiri-palvelua kuten muitakin palveluja on mahdollista käyttää väärin, esimerkiksi tapaamisten sopimiseen terassille. Viestejä lukemalla ja asiattomista viesteistä huomauttamalla pyritään kuitenkin siihen, että väärinkäytöksiä olisi mahdollisimman vähän tai ne saataisiin ainakin loppumaan niin pian kuin mahdollista. Kaikkia väärinkäytöksiä ei kuitenkaan pystytä estämään, sillä se vaatisi ympärivuorokautista valvontaa. Väärinkäytösten suhteellisen vähäisyyden vuoksi resursseja ei kuitenkaan ole järkevää käyttää näin mittavissa määrin väärinkäytösten valvontaan. Tekstiviesti- ja tietoverkkokehityksen tarjoamana etuna voidaan pitää vuorovaikutuksen helpottumista: Sosiaalista ympäristöä on mahdollista laajentaa ja olla henkilökohtaisesti yhteydessä ihmisiin, joihin muuten on vaikea saada kontaktia. Se myös tekee mahdolliseksi löytää ihmisiä, jotka tarvitsevat apua ja ohjata heidät tarvittaessa hoitoon tai apua tarjoaviin palveluihin. Voimapiirin tulevaisuus työntekijän näkökulmasta Voimapiirin tulevaisuus nähdään positiivisena. Palvelu vastaa hyvin tämän ajan ja tulevaisuuden haasteisiin, jolloin suuri osa muistakin palveluista on saatavilla verkon välityksellä. Päihdetyöntekijät korostivat myös, että päihteiden käytön hallintaan on tarpeellista saada tukea ajanmukaisen teknologian välityksellä sekä nykyajan toimintatapojen mukaisesti, anonyymisti. Voimapiirin tulevaisuus näyttää siis monilta osin hyvältä. Sen toimintaa toivottiin laajennettavan tulevaisuudessa eri ikäryhmiin, eri aihealueisiin sekä eri konteksteihin. Kehittämistyön toivottiin siis jatkuvan. Asiakkaiden antamien palautteiden perusteella voisi toimia jatkossakin... Vanhenevien ja yksinäisten ihmisten päihteidenkäyttö huolestuttaa.. Voimapiiriä voisi levittää terveysasemille, työterveyshuoltoon... Tulevaisuudessa tämän tyyppisten palvelujen tarve / käyttö varmaan lisääntyy, kun kaikki muukin teknistyy... Sosiaaliviraston hankkeet ja tietotekniikkaa kehittävät projektit ovat perinteisesti liittyneet sosiaalityön asiakastyöhön eikä aikaisempia matkapuhelinpalveluhankkeita ole toteutettu. Helsingiltä puuttuu vielä päihdestrategia, jossa selkeästi ohjattaisiin Voimapiiri-palvelun käyttöönottoon yhtenä työmuodoista. Viestintäteknologian käytön osaamisen puute saattaa asettaa lisävaatimuksia osaamisen kehittämiselle. Voimapiiri-palvelun juurruttamiseksi sosiaalivirastoon tarvitaankin henkilökunnan koulutusta palvelun hyödyntämiseen. Ryhmän kanssa vahvaan emotionaaliseen ja kognitiiviseen vuorovaikutukseen tottuneet työntekijät voivat kuitenkin tarvita myös kirjoitustaitojensa kehittämistä. Tekstiviesteillä toteutettavaa oma-apua ja vertais- sekä ammattilaistukea voidaan soveltaa monella muullakin riippuvuuden ja elämänhallinnan alueella. Lisäksi erilaisia tiedonhakupalveluita voidaan soveltaa usealla sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. 19

Tekstiviesteillä tukea päihdeongelmiin

Tekstiviesteillä tukea päihdeongelmiin Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2008:6 Tekstiviesteillä tukea päihdeongelmiin Oma-apuun, vertais- ja ammattilaistukeen perustuvan Voimapiiritekstiviestipalvelun pilottihanke vuosina 2006-2008

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

1. kysymys: Tarjous annetaan tarjouspyynnön liitteenä olevilla kahdella lomakkeella. Voihan samassa tarjouksessa olla useampi hoitopaikka?

1. kysymys: Tarjous annetaan tarjouspyynnön liitteenä olevilla kahdella lomakkeella. Voihan samassa tarjouksessa olla useampi hoitopaikka? HUOM! TARJOUSPYYNTÖÄ ON KORJATTU 28.11.2012. Lisätieto 28.11.2012 Hammaslääkäripalvelut TRE: 7514//02.07.01/2012 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa huomioon tarjousta

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

KArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä

KArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä KArkisto2-hanke - kokemuksia earkiston pilotoinnista Kuopiossa ja InterSystemsin Ensemblestä KanTa-liityntäpisteenä 7.5.2013 Mauri Kaatrasalo Heikki Koivulehto Julkaisuhistoria Versio Päivä Laatija(t)

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde

TIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde 1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Opus SMS tekstiviestipalvelu

Opus SMS tekstiviestipalvelu Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

27.11.09. Napsauta Kurssin viikkonäkymä- näkymässä oikeassa yläreunassa sijaitsevaa Muokkaustila päälle -painiketta.

27.11.09. Napsauta Kurssin viikkonäkymä- näkymässä oikeassa yläreunassa sijaitsevaa Muokkaustila päälle -painiketta. 1 (14) MOBILOGI-ET Tässä dokumentissa on ohjeita Moodlen Logi-työkalun mobiililaajennuksen (Mobilogi) käyttöön. Dokumentin pohjana on käytetty HAMK:n Teemu Tuurin kirjoittamaa ohjeistusta ja sen sisältö

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv...

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv... Sivu 1/5 Hankintailmoitus, erityisalat: : Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konversio sekä ohjelmiston asiakastuki ja ylläpito Hankintailmoitus, erityisalat I.1

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston

Lisätiedot

Lomalista-sovelluksen määrittely

Lomalista-sovelluksen määrittely Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

Hyrrä-hankkeen aikataulu Fiksu arvaus vai tarkka tieto?

Hyrrä-hankkeen aikataulu Fiksu arvaus vai tarkka tieto? Hyrrä Tilannekatsaus 15.-16.1.2013 Haikko, Porvoo Tuija Riukulehto Hyrrä-hankkeen aikataulu Fiksu arvaus vai tarkka tieto? Aloitettu 03/2012 Perusmäärittelyt, valmis 09/2012 Projektiryhmä aloitti työnsä

Lisätiedot

1 JOHDANTO...2 2 UUDEN ILMOITUKSEN LUOMINEN...2 3 VALMIIN ILMOITUKSEN MUOKKAAMINEN...4 4 YLEISTEKSTIEN KÄYTTÖ JA LUOMINEN...4

1 JOHDANTO...2 2 UUDEN ILMOITUKSEN LUOMINEN...2 3 VALMIIN ILMOITUKSEN MUOKKAAMINEN...4 4 YLEISTEKSTIEN KÄYTTÖ JA LUOMINEN...4 Päivitetty 27.4.2010 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...2 2 UUDEN ILMOITUKSEN LUOMINEN...2 3 VALMIIN ILMOITUKSEN MUOKKAAMINEN...4 4 YLEISTEKSTIEN KÄYTTÖ JA LUOMINEN...4 5 SAAPUNEET HAKEMUKSET JA NIIDEN KÄSITTELY...4

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Veistämö Knaapi. Projektidokumentaatio

Veistämö Knaapi. Projektidokumentaatio Veistämö Knaapi Projektidokumentaatio 2015 1 Sisällysluettelo 1 Esittely... 3 1.1 Idea/Tarve... 3 1.2 Synopsis/ Projektin kuvaus... 3 1.3 Aikataulutus ja kustannusarvio... 4 2 Suunnittelu... 6 2.1 Banneri

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Palvelun kuvaus sivu 1/7 Tiedon asiakirjat: tekijänoikeudet Tämän asiakirjan sisältöä tai mitään sen osaa ei saa jäljentää yrityksenne ulkopuolella

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Conexting keskusteluseinän käyttöohje

Conexting keskusteluseinän käyttöohje Conexting keskusteluseinän käyttöohje Ylläpitoon kirjaudutaan seinän oikeassa yläkulmassa näkyvästä Seinän ylläpito -linkistä. Ylläpitosalasana on vapaasti valittavissa. Tarvittaessa jokaiselle keskusteluseinälle

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on?

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 KL-Kuntahankinnat

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LIITE 8: TARJOUSLOMAKE

LIITE 8: TARJOUSLOMAKE LIITE 8: TARJOUSLOMAKE Tarjoavan yrityksen nimi 1. TARJOAJAN TUNNISTETIEDOT Tarjoajan osoite Yrityksen Y-tunnus (tai vastaava) Tarjoajan yhteyshenkilön nimi Yhteyshenkilön puhelinnumero ja sähköpostiosoite

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi

1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi ULKOISEN ARVIOINNIN TILAAMISEN TARKASTUSLISTA Tarkistuslistan avulla tilaaja voi seurata ja jäsentää ulkoisen arvioinnin tilaamisen prosessin etenemistä. Taulukkomuotoon kirjatun tarkistuslistan kohdat

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot