Yrittäjyyttä ei metsäalallakaan voi edistää asioita piilottamalla

Transkriptio

1 - Hinnoittelu lähtee meistä itsestä, samoin investointipäätökset. Me olemme ulkoistaneet kaksi yrittämisen tärkeintä perusasiaa ja yrittäjyyden strategista asetta, hinnoittelun ja investoinnit, sanoo Heikki Kuusela ja jatkaa vähän ilkikurisesti, että eihän niitä meillä koskaan ole ollutkaan. Toisinajattelija Heikki Kuusela puhuu avoimuuden puolesta Yrittäjyyttä ei metsäalallakaan voi edistää asioita piilottamalla Ranualainen metsäkoneyrit- nen ei demokratiaan, avoimuu- tänyt Heikkiä vuosikaudet. Ei hämmästyttää. Jos vain odote- täjä Heikki Kuusela on viime teen ja keskustelun voimaan alan yrittäjyyttä edistetä asioita taan, että kaikki muut muutta- vuosina tullut tunnetuksi rävä- uskovaa Heikkiä hiljennä, päin- salaamalla tai vaikenemalla nii- vat toimintatapojaan, eikä itse köistä mielipiteistään oikean vastoin. Heikki on alkanut lait- tä piiloon. tehdä mitään, niin kuinka voi yrittäjyyden ja markkinatalou- taa ajatuksiaan myös paperille; Tässä kohdassa nousee esille olettaa tilanteen oleellisesti pa- den tuomisesta metsätalou- kriittisiä mielipidekirjoituksia Reijo Lahtosen ja metsakoneet.fi rantuvan, ihmettelee Heikki. teen. alan asioista yleensä ja yrittäjyy- sivuston keskustelupaari, jos- Eihän se toki haittaa, jos muut Hän on herätellyt alan yrittä- destä erikseen saadaan lukea sa Heikki on tuonut runsaasti parantavat toimintaansa ja siitä jiä, asiakkaita ja viranomaisiakin jatkossa valtakunnan medioissa. omia ajatuksiaan julki. Reijo tippuu murusia meille, mutta tosissaan ja yrittänyt Koneyrit- - Tätä juttua ei pidä ottaa on alan yrittäjille hyvä sprarraa- kyllä meidän itsemme on ra- täjien liiton metsävaliokunnan luottamusvakanssilta metsäva- ja, hän tekee merkittävää työtä kennettava oman kustannus- jäsenenä tuoda uusia ajatuksia liokunnassa pudonneen Heikki ja edistää varmasti alan yrittä- tasomme mukaan palvelut sel- myös oman etujärjestönsä toi- Kuuselan katkerana purkauk- jyyttä, vaikka monen liiton mie- laisiksi, että ne tyydyttävät asi- mintaan, mutta laiva tuntuu sena, koska se ole sitä. Tämän hen mukaan kyse onkin paska- akasta ja me pärjäämme ja pys- kääntyvän liian hitaasti. Laiva tarkoitus on herätellä. Olen ai- porukan sivuista. Täytyy antaa tymme pyörittämään kannatta- on vielä karilla, mutta joitakin dosti huolestunut alan yrittäjyy- iso kiitos Reijolle, että tällainen vaa liiketoimintaa. pumppumiehiä on jo löytynyt. den tasosta ja haluan, että oma foorumi on olemassa. Joskus, kuten viime liittoko- Heikki on pöllyttänyt liiton etujärjestö toimii kaikissa tilan- Heikki lukee rivienvälit uuti- kouksen alla Heikki näkee asi- toimintaa luottamusmiehen teissa yrittäjyyden puolesta. sissa, kannanotoissa ja mielipi- oiden pimittämisessä suoras- tuolilta toisinajattelijan viitta harteillaan neljä vuotta. Syksyn liittokokouksessa kannatus ei Keskustelua, avoimuutta teissä varmasti tarkemmin kuin kukaan ja löytää sinne tahallisesti tai tahattomasti piilotetut taan sopupelin makua. - Esimerkiksi luottamustoimiin lupautuneiden nimiä ei riittänyt luottamuspaikan uusi- Avoimen keskustelun taso tai merkitykset. kerrottu jäsenistölle etukäteen miseen. Onneksi uusia vaale- oikeastaan koko keskustelu- - Metsäpuolen asioissa ei ha- puheenjohtajaehdokkaita lu- ja tulee. kulttuurin puuttuminen Kone- luta katsoa peiliin. Järjestön ak- kuun ottamatta. Muihin luotta- Luottamuspaikalta putoami- yrittäjien liitossa on hämmästyt- tiivisen odottamisen periaate mustoimiin mm. Heikkiä lähel- 74

2 lä olevan metsävaliokunnan paikoille ilmoittautuneiden nimiä ei jäsenistö saa tietää. Uskomatonta, mutta näin päätti järjestön hallitus. Salaisuuden verho on vahva. Mittaus ja laskutus - Metsäkoneyrittämisen avainjuttu on suoraviivainen bisnes. Meidän on yrittäjinä otettava isompi rooli ja ryhdyttävä jakamaan puuta asiakkaille, sanoo Heikki. - Mittaus ja laskutus ovat alan kaksi avainsanaa. - Laskutukseen siirtymisen esteenä vedotaan aina siihen, että laskutusperustetta ei ole olemassa ennen kuin puu on virallisesti mitattu, usein tehdasmittana vasta viikkojen päästä työsuorituksesta. Selitys ei kelpaa, sanoo asiaa paljon pyöritellyt Heikki pontevasti. - Miksi motojen mittalaitteiden ja ajokoneiden ja autojen vaakajärjestelmien kehittämi- Heikki Kuuselan LeonFi yritys tarjoaa monia vaihtoehtoisia palveluja ja palvelukokonaisuuksia. LeonFillä on tekijät niin korjuuseen, käsittelyyn, kuljetukseen, metsän- ja tiestönkin hoitoon. seen on sitten uhrattu kymmeniä miljoonia, ellei niiden antamat numerot kelpaa laskutusperusteeksi. Konemitta viralliseksi ja laskutus puunmyyjältä lähtien, silloin poistuu monta ongelmakohtaa kotimaisesta puunhankinnasta, väittää Heikki. - Toki uusia tulee tilalle, mutta systeemi mahdollistaa ainakin periaatteiltaan oikeanlaiseen bisnekseen siirtymisen. - Kun tähän päästään, on helppo ponnistaa seuraavalle portaalle, jossa yrittäjä on myös puunostaja. Se on vasta tulevaisuutta, ja siellä on niin isot riskit ja vastuut, että en vielä ole valmis tuputtamaan sitä koneyrittäjille, mutta sitten kun osaaminen lisääntyy. - Tavoite pitää olla puunjalostajat keskittyvät ydinliiketoimintaansa puun jalostamiseen ja me keskitymme omaamme, raaka-aineen toimittamiseen. Pieni voi neuvotella - Olin ainoana metsävaliokunnassa vastustamassa toi- mintasuunnitelman kohtaa, jossa vaaditaan hintayhteistyön sallimista erityiseen markkinatilanteeseen vedoten, mahdan olla ainoa koko järjestössä, joka näin ajattelee, arvelee Heikki. Meillähän on nytkin mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön, käytetään ne hyväksi. Kilpailulain markkina-asemaa koskevien säännösten muutosvaatimukset ovat yksi takaportti, jolla taas kerran toisenlaisista puheista huolimatta liitto pyrkii pitämään tilanteen ennallaan, jopa palaamaan entisiin aikoihin. Mitä muuta tuollaiset toiveet ja menneen ajan haamut ovat, kysyy Heikki. - Jos hintayhteistyö jossain muodossa sallittaisiin, yrittäjien ei tarvitsisi kehittää omaa toimintaansa, liiton muuttaa toimintatapojaan eikä tehdä oikeastaan mitään. Se jos mikä on 75

3 kehityksen jarruttamista. - Okei. Asiakkaita on metsäpuolella vähän, vai onko sittenkään. Yleinen käsitys on, että asiakkaita pari kolme, kuten isoja metsäyhtiöitäkin. Yrittäjän maailmassa asiakkaita on juuri niin monta kuin hän ympärillään haluaa nähdä. Kysymys on siitä miten asiakkuutta ajatellaan. Asiakkaita ovat metsänomistajatkin, jos meillä on tarjota heille heidän tarvitsemaansa palvelua. Kokonaisuutta pitää katsoa eri tavalla, opastaa Heikki. Liiton johto ja toimihenkilöt tuovat Heikin mukaan jatkuvasti esiin sitä, että keskimääräinen jäsen on yhden koneen tai yhden ketjun yrittäjä, jolla ei ole neuvotteluasemaa isoa teollisuutta vastaan. - On anteeksiantamatonta järjestön puolelta lähteä sanomaan näin. Totta kai pienelläkin on neuvotteluasema, ja vielä hyvä, Heikki tekee jatkuvasti myös pr työtä alan tulevaisuuden ja imagon puolesta. Tässä Ranuan seiskaluokkalaiset tutustumassa Heikin savotalla metsäalan työhön ja yrittäjyyteen. kun palvelut on rakennettu oikein, väittää Heikki. selle yrittäjälle, sanoo Heikki. markkinatalouden lakia jokai- - Neuvottelu on aina kaupantekotilanne, kauppa syntyy tai sa, me voimme tosissaan kehit- -Vasta kun tämä on kunnos- ei synny. Kysymys on siitä, millaista palvelua olet myymässä, todellisia hyötyjä. Nykytilantää verkostomallia ja saada siitä miten olet valmistautunut neuvotteluun, millaisia vaihtoehtotyksen voima ja turva on oleteessa verkoston tai yhteisyrija sinulla on, niitä on aina oltava. Ei palveluntarjoaminen ole jyyden taso ei riitä. maton. Keskimääräinen yrittä- sen monimutkaisempaa. Yhteisyritysten nimeen vannotaan ja potkitaan niiden pe- - Terve kilpailu, palvelujen oikea hinnoittelu ja oikeaan, asiakkaalle tarpeelliseen muotoon, pitää myös muistaa nostaa esiin rustamiseen, se on hyvä, mutta tuotteistetut palvelut. Siinä on tosiasiat. Toimiva verkosto ei synny, ellei oikea yrittäjyys ole syntynyt sitä ennen. Koneyrittäjien liitto on laajentamassa jäsenpohjaansa metsäpalveluyrityksiin ja haaveilee myös MKY:n suuntaan. Nyt ei pidä hätiköidä, eikä haalia uusia jäsenaloja matkaan, ennen kuin nykyinen yrittäjäjoukko on kartoitettu ja ala kaiken kaikkiaan toimii kuin yrittäjien pitääkin. Sitten kun se on kunnossa voi järjestön ovia raottaa ja avata muillekin Yrittäjä saa epäonnistua! Koneyrittäjien liiton velkasaneerausta koskeva linjanveto, jonka mukaan yritysvelkasaneeraukseen joutunut yrittäjä ei kelpaa liiton jäseneksi, koska voi vääristää alan kilpailua, saa niin ikään Heikin karvat pystyyn. - Vaikka alan yritysten keskimääräiset tunnusluvut antaa minkälaisen talousasiantuntijan 76

4 analysoitavaksi, niin hyvin todennäköisesti häneltä saa lausunnon, jonka mukaan potentiaalista porukkaa velkasaneeraukseen löytyy paljon, arvelee Heikki. - Niin sanotut terveetkin yritykset ajautuvat joskus vaikeaan tilanteeseen ilman omaa syytään, oli sitten kyse mistä liiketoiminnasta tahansa. Kireällä metsäkonealalla vaikeuksiin on joutunut helposti, vaikkapa yliinvestointien puristuksessa. Kyllä näiden yritysten elvyttäminen olisi kaikille edullisempaa kuin se, että pyrimme pitämään alalle tulon riman matalana ja sitä kautta ylläpitämään epätervettä kilpailua. Minun mielestäni liitolla on laiton päätös. Yrittäjyyteen kuuluu riskinotto ja siksi myös epäonnistuminen pitää hyväksyä, eikä leimata rehellisesti yrittänyttä. Heikin kanssa samoilla linjoilla on myös EU:n komissio, se vaatii, että yrittänyttä ei saa leimata, vaan on annettava mahdollisuus jatkaa puhtaalta pöydältä. Tässä muutama lainaus EU -komission yrittäjille suunnatusta kampanjasta: Todellista epäonnistumista on olla yrittämättä uudelleen. Epäonnistumiset tekevät usein yrittäjästä vahvempia ja viisaampia. Toisen mahdollisuuden antaminen yrittäjille on hyödyksi koko Euroopan taloudelle. Kuinka meidän yrittäjien oma järjestö voi toimia näitä periaatteita vastaan. Perusasiat kuntoon Kuuselan muutama vuosi sitten lanseeraama kolmen kohdan ohjelma keskimääräisen metsäkoneyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi on hänen mukaansa tänäkin päivänä ajankohtainen: 1. yli-investoinnit kuriin, 2. neuvottele in- vestointien lyhennysajat pidemmiksi ja 3. yrittäjät koulunpenkille. - Siinä ovat perusasiat, joilla yrittäjä pystyy vahvistamaan yrityksensä perustaa. Sopimusosaaminen kaipaa Heikin mukaan parannusta niin asiakaskuntaan kuin tavarantoimittajiin. Siinä olisi roolia ja kehitystyötä järjestölle, mutta - Metsävaliokunta ei ole halunnut lähteä neuvomaan jäseniään rakentamalla kunnollisia sopimusmalleja. - Yrittäjää ei haluttu neuvoa, että hän huomioisi riskit sopimuksissa. Konekaupan sopimukset ovat luku sinänsä. Kuulostaa surkealta kun yrittäjillä maksatetaan kehitystyö. Kyllä yrittäjä voisi joskus laskuttaa tuotevastuun nimissä konevalmistajaa koneongelmien aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista tai työn venymisestä. Yrittäjien koulutuksessa on päästetty niin ikään Heikin mielestä mopo karkaamaan käsistä. Asiakastaho sekä tavarantoimittajat huolehtivat liian vahvasti koulutuksesta. Se on huono juttu. Kyllä yrittäjäkoulutus täytyy hakea mahdollisimman kaukaa metsäalalta ja sen sisäsiittoisesta ajattelutavasta. Esimerkiksi Timo Rope on hyvä esimerkki. Samat lainalaisuudet kuin kaikessa muussakin bisneksessä pätevät kyllä metsäalallakin. Parasta aikaa Heikillä on sormet vahvasti pelissä kun Lapissa ryhdytään toteuttamaan metsäalan yrittäjien liiketoimintaosaamiseen keskittyvää yrittäjäkoulutusta. Heikki Kuusela ajattelee ja sanoo paljon, mutta tekee myös, kuten ajattelee ja sanoo. Siitä oiva esimerkki on Heikin oman yritystoiminnan järjestelmällinen kehittäminen uudelle tasol-. le muutamassa vuodessa. Käykääpä katsomassa. 77