Raija Leskinen - Olli Oja Starttirahaselvitys luovien alojen yrittäjistä

Transkriptio

1 Raija Leskinen - Olli Oja Starttirahaselvitys luovien alojen yrittäjistä Starttiraha yksinyrittäjän arjessa toiminnan ja toimeentulon tukena 1

2 "Starttiraha oli ehdottoman tärkeä meille, et muodosti aika suuren osan toimeentulosta siinä alussa, toki ois voinu olla isompikin ja pidempiaikainenkin jos ois halunnu potkasta kunnolla yritystoiminnan käyntiin heti alussa." 2

3 Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsingin Kluuvin TE-toimiston starttirahan saaneiden luovien alojen yrittäjien tämänhetkinen tilanne ja yrityksen tähänastinen toiminta starttirahapäätöksen jälkeen. Keskeisinä tutkimuksen kohteina olivat muun muassa yrityksen liiketoiminnan, tuotteiden/palveluiden ja markkinoiden kehittyminen. starttirahapäätöksen jälkeen. Lisäksi selvitettiin julkisten neuvontapalveluiden käyttöä, yritysten verkostoitumista, verotukseen ja taloushallintoon liittyviä ongelmia, esteitä ja ongelmia toiminnan kehittymiselle, yrittäjänä jaksamista, vertaistukea ja sen tarvetta. Tutkimus suoritettiin välisenä aikana pilottitutkimuksena Helsingin Kluuvin TE -toimiston jälkeen starttirahan saaneiden luovien alojen yrittäjän keskuudessa. Tutkimuksen rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö. Hallinnollisena vastuuorganisaationa oli PKT-säätiö. Tutkimuksen ohjaajana ja tutkimuskysymysten laatijana toimi KTM, ekonomi Raija Leskinen. Sosiaalipolitiikan opiskelija Olli Oja suoritti haastattelut ja tutkimustulosten taltioinnin. Raportti laadittiin yhteistyönä. Tutkimukseen osallistui 33 luovien alojen yrittäjää. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla yrittäjiä. Haastattelututkimusta täydennettiin strukturoiduilla kysymyksillä. Tuloksena saatiin kattava aineisto Helsingin Kluuvin TE toimiston luovien alojen yrittäjistä, heidän yrittäjyyskokemuksistaan ja yksinyrittäjän arkeen, toimintaan ja toimeentulon turvaamiseen liittyvistä kehitysehdotuksista. Hyvin keskeisenä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että kaikki starttirahan saaneet yrittäjät kokivat starttirahan saamisen hyvin tärkeänä alkavan yrittäjän alkutaipaleella ja yrityksen toiminnan kehittyessä. Yritysten liiketoiminta ei kaikkien vastanneiden mielestä ole kehittynyt aivan odotusten mukaisesti, mutta siitä huolimatta yrittäjät ovat pääasiassa olleet tyytyväisiä. Yleinen yhteiskunnallinen taloustilanne on vaikeuttanut myös näiden yritysten liiketoiminnan ja kannattavuuden myönteistä kehittymistä. Yritysten starttirahahakemusten yhteydessä laatima liiketoimintasuunnitelma koettiin oleelliseksi ja oli toteutunut suurimmalla osalla aivan suunnitelmien mukaisesti, jos ei huomioida vähäisempää liiketoiminnan eikä kannattavuuden kehittymistä. Tuotteet ja palvelut olivat hyvin pitkälle alkuperäisiä, joita kuitenkin tulevaisuudessa oli tarkoitus kehittää markkinoiden tarpeiden mukaisesti. Lähes kaikki yrittäjät olivat myös kiinnostuneita kehittämään uusia ja innovatiivisia tuotteita ja/tai palveluita. Markkinointi oli monelle yrittäjälle haasteellista ja koettiin vaikeaksi. Markkinointi tapahtui pääasiassa omien verkostojen kautta. Siihen oli tarkoitus panostaa tulevaisuudessa. Verkostoituminen oli kaikkien yrittäjien mielestä keskeinen yksinyrittäjälle niin sosiaalisen kuin liiketoiminnan kannalta. Yritysten neuvontapalveluita on riittävästi. Veroneuvontaa ei moni yrittäjä vielä näin alkuvaiheessa kokenut tarvitsevansa, mahdollisesti myöhemmin liiketoiminnan kasvaessa. Taloushallintoon liittyvät ongelmat ratkottiin pääasiassa kirjanpitäjän ja/tai tilitoimiston kanssa ja asiantuntemuksella. Yksinyrittäjänä jaksamisen jotkut kokivat haasteellisena, mutta siihen löytyi apua vertaistuesta. Monella yrittäjällä oli lähipiirissä muita yrittäjiä, jotka pystyivät tukemaan ja neuvomaan ongelmatilanteissa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että starttiraha tukee ja kannustaa alkavaa yrittäjää ja luo edellytyksiä yrityksen toiminnan kehittymiselle. Starttirahan yhteydessä järjestetyt TE-toimiston yrittäjäkurssit koettiin hyviksi ja tarpeellisiksi. Niissä yrittäjät myös verkostoituivat muiden alkavien starttirahayrittäjien kanssa. Näiden ryhmien uudelleen tapaaminen koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Starttirahan myöntäminen edesauttaa yksinyrittäjien toimintaedellytyksiä yrittäjyyden alkutaipaleella. Verkostoituminen yrittäjien (94 %) itsensä kokemana auttaa heitä menestymään. Täytyisi luoda myös tilaisuuksia, joissa yrittäjät kohtaavat ja verkostoituvat. Verkostoituminen auttaa myös jaksamaan yrittäjänä ja mahdollistaa vertaistuen. 3

4 Sisältö 1. Johdanto Lähtötilanne Yrittäjäksi ryhtymisen kriteerit Tutkimukseen osallistuvat yritykset Starttirahapäätöksen merkitys Yrityksen toiminnan kehittyminen Yrityksen liikevaihto Yrityksen kannattavuus Yrityksen markkinointi ja asiakaskunta Yrityksen tulevaisuuden näkymät Yrityksen kasvutavoitteet Yrityksen verkostoituminen Yrityksen tuotteet ja palvelut Yrityksen liiketoimintaosaaminen ja koulutustarve Neuvontapalvelut ja niiden tarve Julkiset neuvontapalvelut yleensä Yritysveroneuvonta Taloushallinnon palvelut ja niiden tarve Yrittäjän hyvinvointi, jaksaminen ja terveys Yrittäjänä jaksaminen Yksinyrittäjyys Työmäärän kuormitus Vertaistuen merkitys Verkoston merkitys Fyysinen ja psyykkinen terveys Yrittäjyyden merkitys ja työilo Yrittäjien kehitysehdotukset, kommentit ja kritiikki Yhteenveto

5 1. Johdanto Tämän selvitystutkimuksen kohderyhmänä oli Helsingin Kluuvin TE toimiston starttirahan saaneet luovien alojen yrittäjät. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohderyhmässä mainittujen yrittäjien tämänhetkinen tilanne ja yrityksen tähänastinen toiminta starttirahan saamisen jälkeen. Keskeisinä tutkimuksen kohteina olivat muun muassa yrityksen liiketoiminnan, tuotteiden/palveluiden ja markkinoiden kehittyminen starttirahapäätöksen jälkeen. Lisäksi selvitettiin yrityksen neuvontapalveluiden käyttöä ja tarpeellisuutta, verkostoitumista ja sen tarpeellisuus, verotukseen ja taloushallintoon liittyviä ongelmia ja haasteita, muita mahdollisia esteitä ja ongelmia toiminnan kehittymiselle, onnistumisia ja hyviä käytänteitä sekä yrittäjänä jaksamista, vertaistukea ja sen tarvetta. Tämä tutkimus suoritettiin välisenä aikana pilottitutkimuksena Helsingin Kluuvin TE -toimiston starttirahan saaneiden luovien alojen yrittäjien yrityksen toiminnasta, sen ongelmista, haasteista ja ratkaisumalleista. Tutkimuksen rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö. Hallinnollisena vastuuorganisaationa oli PKT-säätiö. Tutkimuksen ohjaajana ja tutkimuskysymysten laatijana toimi KTM, ekonomi Raija Leskinen. Sosiaalipolitiikan opiskelija Olli Oja suoritti haastattelut ja tutkimustulosten taltioinnin. Raportti laadittiin yhteistyössä. Tutkimus kohdistui jälkeen myönteisen starttirahapäätöksen saaneisiin luovien alojen yrittäjiin. Tähän tutkimukseen osallistui 33 luovien alojen yrittäjää. Yhteydenottoja ja haastattelupyyntöjä tehtiin tämän lisäksi 29 luovan alan yrittäjälle, jotka kieltäytyivät tai olivat muuten estyneitä osallistumaan tähän tutkimukseen. Tässä vaiheessa ei ole selvitetty toimivatko tutkimuksesta ja/tai haastattelusta kieltäytyneet henkilöt enää yrittäjinä. Kaikki tähän tutkimukseen osallistuneet yrittäjät, muutamaa lukuun ottamatta, toimivat aktiivisina yrittäjinä. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla Helsingin Kluuvin TE -toimiston starttirahan saaneita luovien alojen yrittäjiä. Haastattelututkimusta täydennettiin strukturoiduilla kysymyksillä. Tuloksena saatiin kattava aineisto Helsingin Kluuvin TE toimiston luovien alojen yrittäjistä, heidän yrittäjyyskokemuksistaan ja yksinyrittäjän arkeen, toimintaan ja toimeentulon turvaamiseen liittyvistä kehitysehdotuksista. Tutkimustulosten perusteella on mahdollisuus kehittää ja parantaa luovien alojen yksinyrittäjien toimintaedellytyksiä ja edesauttaa menestymään yrittäjinä. 5

6 2. Lähtötilanne 2.1 Yrittäjäksi ryhtymisen kriteerit Tutkimukseen osallistuneet yrittäjät mainitsivat useita syitä yrittäjäksi ryhtymiseen. Tähän tutkimukseen osallistuvista yrittäjistä 30 % (10/33) oli toiminut ennen yrittäjäksi ryhtymistään freelancerina, joten asiakaskuntaa oli yrityksen käynnistyessä jo jonkin verran valmiina. Osaa näistä yrittäjistä asiakas jopa kehotti tai vaati toiminnan yhtiöittämistä. Freelancer yrittäjät kuvaavat yrittäjäksi ryhtymistään näin: "...mulla se lähti oikeastaan vähän niinku silla tavalla että tein freelancer -hommia, jossain vaiheessa mulla oli asiakas joka tota odotti että mulla on toiminimi." "...mul on ollu perustana yks asiakas joka toi mulle sen perusturvan siinä alussa..." "... just sen takii ehkä etten lähteny ihan nollasta liikkeelle et se toiminta mitä on ollu täs siirty vaan yrityksen alle, et eli liikevaihtoa on siinä heti sit ollu ihan mukavasti..." Moni yrittäjä koki myös, että yhtiöittäminen tuo taloudellista etua ja/tai yhtiöittäminen lisää uskottavuutta freelancerina toimimiseen verrattuna. Näillä henkilöillä yhtiöittäminen ja päätös yrittäjäksi ryhtymisestä oli suhteellisen helppo tehdä. Yrittäjistä vajaat 50 % (16/33) mainitsi yrittäjäksi ryhtymisen kriteeriksi heikon tilanteen työmarkkinoilla; noin 24 % (8/33) oli työttömänä tai alan töitä ei ollut tarjolla, toinen neljännes ei kokenut nykyistä työtään palkitsevaksi ja/tai viihtyisäksi (8/33). Moni koki yrittäjäksi ryhtymisen ainoana mahdollisuutena tehdä koulutusta vastaavaa työtä. Usea yrittäjä pitikin yrittäjyyttä luovalle alalle luontaisena toimintamuotona. Edellä mainittujen syiden lisäksi yrittäjäksi ryhtymisen kriteereinä olivat muun muassa halu vapaaseen työskentelyyn, halu toteuttaa itseään, sopiva aika suuremmalle muutokselle ja halu toteuttaa omaa osaamistaan laaja-alaisesti. Joillakin yrityksen perustaminen lähti harrastustoiminnan pohjalta. "...yks syy oli se et oli pakotettu tarve johonkin muutokseen, että sitten mä oon tehny niinku, viestinnän alalla kolmen tyyppistä työtä, eli opettajan, toimittajan ja tiedottajan ja sitten mä pohdin et mikä niist on tärkein ja mä en oikein osannu tiputtaa mitään pois niin mä koin et yritys ois sellanen minkä kautta voisin tehdä kaikkee, monenlaista, et tarttis lokeroitua yhteen asiaan, ja kolmas syy on se et ku oli siin vaihees niitä pieniä lapsia kaks niin ois joustavuutta työajoilta ja loma-ajoilta..." "...se oli aluks harrastus, ja sit useampi vaan sano että kannattaa perustaa yritys, ettei toi noin että omaan piikkiin tekee kannata." 6

7 Kuva 1. Yrittäjäksi ryhtymisen syitä Monet tähän tutkimukseen osallistuvat yritykset olivat toimineet freelancereina ennen yrittäjäksi ryhtymistään ja voidaan sanoa, että freelancerina toimiminen on hyvä "harjoittelualusta" ennen päätoimista yrittäjyyttä. Freelancerina toimiessa joutuu samoin kuin yksinyrittäjänä yksin ottamaan vastuun asiakassuhteesta, oman työnsä markkinoinnista ja palvelun tuottamisesta. Freelancer pohjalta yrittäjäksi ryhtyminen voi olla helpompaa kuin palkkatyöstä yrittäjäksi siirtyminen. 2.2 Tutkimukseen osallistuvat yritykset Tutkimuksen lähtökohtana oli valita Helsingin Kluuvin TE-toimiston myönteisen starttirahapäätöksen saaneiden yrittäjien keskuudesta kaikki luovien alojen yrittäjät. Aluksi mietimme luovien alojen määrittelykriteerejä; määritelläänkö se toimialan luovuuden vai yrittäjän luovuuden mukaan. Yrittäjyyden oppi-isä itävaltalainen Joseph Schumpeter ( ) määrittelee kaikki yrittäjät talouden luoviksi toimijoiksi ('the entrepreneur as the creative form of the economy'), jolloin periaatteessa jokainen yrittäjä voi olla yrityksensä luova toimija. Tähän selvitystutkimukseen päätimme valita kaikki myönteisen starttirahapäätöksen saaneet yrittäjät, jotka olivat luomassa jotain uutta tai tekevät jotain uutta tuotetta ja/tai palvelua tai toimivat ns. luovalla alalla. Tutkimukseen osallistui 31 eri yritystä. Kahdessa yrityksessä oli kaksi starttirahan saanutta perustajajäsentä, jotka molemmat osallistuivat tutkimukseen ja haastateltiin samanaikaisesti. Yhteensä haastateltavia yrittäjiä oli 33. Tämän lisäksi yhteydenottoja ja haastattelupyyntöjä tehtiin 29 luovan alan yrittäjälle, jotka kieltäytyivät tai olivat muuten estyneitä osallistumaan tähän tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa mukana olevien yritysten toimialat olivat: Digitaalinen sisältö 7

8 tai ohjelmisto (2), design/muotoilu/vaatteet/grafiikka (13), elokuva (2), musiikki (4), näyttämö/konsertti/esittävä taide (2), valokuvaus (2), viestintä (6) ja vähittäismyynti (2). Haastateltavien yrittäjien koulutustausta ei helpottanut valintaamme. Päätimme, että koulutustaustastaan riippumatta yrittäjä voi toimia luovasti (vrt. Schumpeter) ja luovalla alalla. Tutkimukseen osallistuvien yrittäjien joukko muodostui ammattikorkeakoulun käyneestä muusikosta (1) ja muotoilijoista (3), diplomi-insinööristä (1), artenomista (1), filosofian maisterista (1), humanististen tieteiden maistereista (2), kasvatustieteiden maisterista (1), kauppatieteiden maisterista (1), medianomeista (4), musiikin maisterista (1), taideteollisen ammattikorkeakoulun käyneistä (7), taiteiden kandidaateista (3), tradenomista (1), valtiotieteiden maisterista (1) ja vestonomista (1). Kaikki yritykset olivat vielä nuoria. Nuorimmaisin oli saanut starttirahapäätöksen maaliskuussa Yli puolella (17/33) yrityksistä oli haastatteluhetkellä yritysmuotona toiminimi. Osakeyhtiöitä oli 27 % (9/33). Muilla yritysmuotona oli joko kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö. Kuva 2. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten yritysmuoto Tutkimukseen osallistuvista yrittäjistä selvä enemmistö toimi haastatteluhetkellä yksinyrittäjänä. Kaikki muutkin yritykset olivat henkilöstömäärältään pieniä. Yritysten henkilöstömäärä vaihteli yhdestä kolmeen. Kaikki yritykset toimivat haastatteluhetkellä pääkaupunkiseudulla. 8

9 Kuva 3. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten henkilöstömäärä Yritysten asiakkaat muodostuivat pääasiassa yritysasiakkaista. Vain kolmella yrityksellä asiakkaina oli pelkästään yksityishenkilöitä. Lisäksi muutaman yrityksen yhteistyökumppanina oli Yleisradio tai jokin säätiö. Kuva 4. Yritysten asiakkaat 9

10 2.3 Starttirahapäätöksen merkitys Kaikki tutkimukseen osallistuvat yrittäjät kokivat, että starttirahasta oli merkittävää apua heille. Kaikki yrittäjät, yhtä lukuun ottamatta, ottivat myös starttirahan vastaan. Yhden yrittäjän kieltäytyminen johtui yrittäjyyden sivutoimisuudesta. Starttiraha tarjosi merkittävää taloudellisesta apua aikana, jolloin yrityksellä ei vielä ollut tarpeeksi liiketoimintaa ja tuloja. Haastatteluissa yrittäjät tarkastelivat starttirahan tarvetta ja merkitystä parista eri näkökulmasta. Ensinnäkin yritystoiminnan alkuvaiheessa tulorahoituksen vähäisyydestä johtuen yrittäjälle itselleen ei riittänyt rahaa palkanmaksuun, jolloin starttiraha loi toimeentuloturvaa ja auttoi yrittäjää selviämään vaikean käynnistysvaiheen yli. Mut ehkä se on tavallaan toi starttiraha on tosi hyvä ku toi palkanmaksu se on vaan niin kallista et alussa se raha vaan must tuntuu menee normaaliasioiden pyörittämiseen, et se yrittäjille ei jää mitään. Ilman starttirahaa en usko että oisin edes yrittäjä, koska mun yrityksen pullonkauloja on se, että kun ei ole vielä asiakkaita riittävästi, et ei pysty oikein muuta maksamaan kun yrityksen kulut, että omiin menoihin tässä ei oo kauheesti rahaa riittäny, et täytyy sanoo et se oli hirveen keskeistä et pysty ees ajattelemaan tätä ku ajatteli sitä starttirahaa niin starttiraha oli kyllä todella tarpeen että laskunsa sai maksettua Toisaalta yrittäjät pitivät starttirahaa tärkeänä yrittäjän perusturvana, joka mahdollisti yritystoimintaan panostamisen ja tuotteiden/palveluiden kehittämiseen keskittymisen, mikä ei olisi onnistunut alussa rahan vähäisyyden vuoksi. Se (starttiraha) autto merkittävästi tossa tuotekehitysvaiheessa, et se mahollisti sen et pystyttiin alussa panostamaan tuotekehitykseen. starttiraha oli kyllä tosi tärkee asia sit, sanotaan näin, et se on mahdollistanu, tai no en mä kyllä mitään muuta ois lähteny tekee, et kyl mä oisin sit hampain ja kynsin ollu kiinni sit tässä ammatissa, mut pikkasen helpotti asiaa sit, et oli mahdollisuus tehdä just sitä ja niitä hommia mitä ite on halunnu starttirahapäätöksen jälkeen piti luoda ne tuotteet, et se starttiraha autto siinä ku ei pystyny heti, ei tullu rahaa vaan piti luoda ne tuotteet, mut ne tuotteet on nyt valmiina ja niitä voi myydä tai siis voi heittää keikkaa ilman kummempaa harjoittelua, ja liikevaihto on kokoajan kasvanu ja palkattavien henkilöiden on myös "No ensimmäiset 6kk meni kaikkeen taustatyöhön, mitä voi olla, aivan lukemattomia asioita mitä ei voi ihminen kuvitella joka ei oo tällä alalla, sen jälkeen on lähteny myynti käytiin. "6kk meni aika kehittelyyn mut sen jälkeen kun oon saanu tuotteet valmiiks ja myyntiin niin sen jälkeen parempaan suuntaan, mutta miinuksella mennään." "...ois kai se kehittyny ilman sitä starttirahaakin että toki se on mahdollistanu sellasia hankintoja jotka ois muuten siirtyny hamaan tulevaisuuteen aikasemmin..." 10

11 3. Yrityksen toiminnan kehittyminen 3.1 Yrityksen liikevaihto Starttirahahakemuksen yhteydessä laatimaansa liiketoimintasuunnitelmaan yrittäjistä 90 % (28/31) oli laittanut vuotuiseksi liikevaihtotavoitteekseen yli Suurin osa yrityksistä on jäänyt jälkeen tavoitteistaan ja yli 50% (17/33) yrittäjistä arvioi yrityksen liikevaihdon olevan tutkimusajankohtana alle Kuva 5. Liikevaihtotavoite Kuva 6. Toteutunut liikevaihto Jotkut yrittäjät kokivat, että liikevaihtotavoitteen määrittäminen oli yritystoiminnan käynnistyessä vaikeaa.useat yrittäjät mainitsivat myös haastattelutilanteessa, että alkuperäiset odotukset olivat ylimitoitettuja. Odotukset ovat alusta asti olleet epätäsmällisiä. Olemme tyytyväisiä jatkuvaan kasvuun, vaikka se onkin pientä ja hidasta Aiemmista luvuista huolimatta yrittäjät eivät pitäneet yrityksensä liikevaihdon kehittymistä erityisen huonona. Yrittäjistä 66 % (22/33) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että yrityksen liikevaihto on kehittynyt odotusten mukaisesti. Toki on huomattavaa, että kolmannes yrittäjistä (11/33) koki, että liikevaihto ei ollut kehittynyt odotusten mukaisesti. Usein syynä liikevaihdon odotettua huonompaan kehitykseen mainittiin ongelmallinen kansainvälinen taloustilanne ja asiakkaiden maksukyvyn heikentyminen. 11

12 Ensimmäisen vuosi oli oikeestaan ihan odotetunlainen, tää toinen vuosi on sit ollu vähän nihkeempi, et se aavistus takapakkia tosiaan johtuen tosta mainitusta liikkeestä tuolla talouselämässä. pysy hetken hyväl tasol mut sit toi puol vuotta et löi ihan täysin tyhjää, mut nyt se on lähteny menee niinku sen ois voinu kuvitella lähtevän jo silloin, tuli tosi huonoon kohtaan toi lamaennuste... Yleinen taloustilanne on hiukan vaikeuttanut liiketoiminnan aloittamisessa (muutamia isoja projekteja siirretty tulevaisuuteen). Kuva 7. Yrityksen liikevaihdon kehittyminen Yrittäjät kommentoivat yrityksensä liikevaihdon kehittymistä muun muassa seuraavasti: Hyvin, ihan, sanotaanko et paremmin kuin odotin, että eihän tää rikastuta vieläkään, mutta mä tuun hyvin toimeen Se on kasvanu koko ajan hitaasti, mutta kuitenkin ihan, siis pikkuhiljaa ylöspäin tasaisesti, ja tärkeintä on nyt se että voi ottaa enemmän toimeksiantoja kun ne tuotteet on nyt valmiit Useat yritykset jäivät jälkeen liiketoimintasuunnitelmaan kirjatuista tavoitteistaan. Siitä huolimatta yrittäjät eivät olleet erityisen pettyneitä tilanteeseensa. Osa yrittäjistä päinvastoin oli tyytyväisiä, että pystyivät elättämään itsensä. Jotkut yrittäjät joutuivat tekemään osa-aikaista palkkatyötä yrittäjyyden ohella elättääkseen itsensä. No lama nyt vähän vaikuttanu et ei ihan niinku, tai no mitään konkreettisia kasvutavotteita ei oo ollu, tavoitteena on ollut elättää itteni täl toiminnalla ja oon onnistunu, mut kyllähän tää lama on vaikuttanu sillee negatiivisesti....kaikki on vähän niinku kädestä suuhun tällä hetkellä ja tulee varmaan olee sitä seuraavat pari vuotta, mutta on kehittynyt... 12

13 ...ensimmäiset 6kk meni aika kehittelyyn mut sen jälkeen kun oon saanu tuotteet valmiiks ja myyntiin niin sen jälkeen parempaan suuntaan, mutta miinuksella mennään. "...en tule toimeen tällä kokopäiväisellä yrittäjänä toimimisena vaan teen myös osa-aikaista työtä..." Tutkimukseen osallistuvien yritysten yritystoiminta oli kehittynyt pääasiassa odotusten mukaisesti. Yrittäjistä 72 % (24/33) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että toiminta oli kehittynyt odotusten mukaisesti. Kuva 8. Yrityksen toiminnan kehittyminen Useimmilla yrittäjillä yritystoiminta kehittyi tasaisen varmasti toiminnan vakiintuessa ja ammattimaistuessa.yrittäjät kommentoivat kehitystä muun muassa näin: Se on vakiintunu niinku tällaset palkanmaksut ja tällaset toimii paljon nopeammin nyt ku alussa se oli vähän hidasta ku kaikki oli niin uutta. Erittäin hyvin, just sen takii ehkä etten lähteny ihan nollasta liikkeelle et se toiminta mitä on ollu täs siirty vaan yrityksen alle. Oikeastaan viimeisen puolen vuoden aikana toiminta ja sen laajeneminen on ollut positiivinen yllätys. No tietysti niinku käytännön tasolla se on kehittyny niinku sillee et toimintamuodot on vakiintuneet ja alkaa tulemaan sellaisia hyviä rutiineja, ja must tuntuu et laadussa kilpailukin on kasvanu tosi paljon, et ei jäädä laadussakaan niistä kilpailijoista kauas. mun yrityksen toiminta on yllättäen kehittynyt hyvin sen mukaisesti et mä oon ihan siinä liiketoimintasuunnitelmassa olin itse asiassa laskenu itselleni sellasen aika tyhjän kesän kun mä aattelin et täl alal ei oo tilauksia, mut yllättäen mul on tilauksia niin et hyvä et lomalle ehdin. 13

14 3.2 Yrityksen kannattavuus Yritysten kannattavuuden kehityksessä hajonta oli suurempaa kuin liikevaihdon kehittymisessä. Yrittäjistä 54 % (18/33) oli sitä mieltä, että kannattavuus on kehittynyt odotusten mukaisesti. Kannattavuuden kehityksestä sanottiin muun muassa seuraavaa: No nyt näyttää siltä että laskunsa saa maksettua ihan näillä tuotoilla. Ihan hyvin sillee, et nyt voidaan alkaa maksaa palkkaa itelle, ja, tota ei oo sen suhteen ollu niinku ongelmaa, et oikeestaan niinku ajateltiinkin. kokoajan mennään parempaan suuntaan ja ollaan saatu kulut katettua ja kulut ovat kokoajan kasvaneet kun toimintaa on kehitetty ja investoitu koneistoon. nyt on selkeesti sellaista pientä nousua havaittavissa, mutta toimeen tullaan... No paremmin kuin ennakointiin. Yrittäjistä 24 % (8/33) oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että kannattavuus olisi kehittynyt odotusten mukaisesti. Kuva 9. Yrityksen kannattavuuden kehittyminen Monella yrityksellä oli haastatteluhetkellä vaikeuksia kannattavuudessa. Kuitenkin yrittäjät uskoivat tilanteen parantuvan tulevaisuudessa. Talouden taantuma vaikutti yritysten kannattavuuteenkin. Ollu koneinvestointeja ekalla vuonna niin ei välttämättä ole kannattavaa. 14

15 No se ei oo kauheen kannattava tällä hetkellä, et onneks mul on sellanen tilanne ollu et tiesin voin pari kolme vuotta olla aika rauhassa ku mul ei oo mitään investointeja. ei mulla ole syytä hirvittävään huoleen eikä tää mitenkään hirvittävä tää tilanne vielä ole, jos tää pysyis tämmöisenä niin tää leikki loppuis, ei pysty kauheen kauaa jatkamaan, et tää on niinku plusmiinusnolla-tilanne. No ensimmäinen tilikausi 8 kuukautta oli positiivinen, mut et tän vuoden puolella viis ekaa kuukautta meni käytännössä plusmiinus nollalla. 3.3 Yrityksen markkinointi ja asiakaskunta Yrittäjät kokivat kaiken kaikkiaan yrityksen markkinoinnin haasteellisena ja paljon aikaa vievänä toimintona. Oikeiden markkinointikanavien löytäminen ja -kustannusten hallinta koettiin erityisen haasteelliseksi. "...kyllä vieläkin toi markkinoinnin kehittäminen et sitä pitäis vaan tehdä ja sille pitäis löytää aikaa, ja siinä se yksinäisyys on selkee haitta, et se ettei ihan pysty maksamaan tarpeeks siitä et pystyis hoitamaan ne asiat niinku haluais et ne hoituis, et ei oo ihan varaa siihen, ja sit se kokoajan hidastuu toi homma..." "...tein joitakin tosi isoja markkinointiratkaisuja jotka osoittautuivat sitten vääräksi, että kalliita mainoksia väärissä lehdissä, toisaalta mä oon sitten huomannu että tällainen sanotaanko ilmainen suusta suuhun ja muu tämmönen markkinointi on onnistunu aika hyvin, et mä teen tällasia kaikenlaisia et erilaisia tapahtumia järjestän paljon ja kutsun ihmisiä puhumaan, ja järjestän sellasia, no seminaari on ehkä vähän liian suurisuuntanen sana, mutta kaikkea tällaisia tapahtumaluonteista juttua, alan, asian ympäriltä, ja se on osoittautunut melko hyväksi tällaiseksi ilmaiseksi markkinointikeinoksi..." "No markkinointia on nyt tullu tehtyä lähinnä hyvin vähän oikeestaan, lähinnä puskaradiomenetelmällä ja sit oikeestaan mä oon tehny kunnolliset kotisivut itelleni mitä mul ei aikasemmin ollu.." "...jos nyt haluais vaikka sitä hyviä kotisivuja tai hyvää markkinointimateriaalia että mitä kautta sitä lähtee rahottamaan, eikä se nyt ongelma ole mut semmonen et ku nyt ollaan kuitenkin toimittu niillä rahoilla mitä tulee..." Yritysten markkinointitoimenpiteet olivat kustannuksiltaan vähäisiä perustuen sähköisiin viestimiin, omiin henkilökohtaisiin kontakteihin ja verkostoihin. Yritysten markkinointitoimenpiteistä kysyttäessä yrittäjät vastasivat mm. seuraavaa: "Markkinointi on onnistunut sen suhteen erinomaisesti, et se raha mitä siihen on laitettu on hyvin vähäistä, on painettu esitteet, tehty joitain nettisaitteja, näistä tuotteista mitä on, ja aika paljon kuten sanoin niin esiintymistilaisuuksissa jos on joku keikka niin siinä jälkimarkkinointi, ja niiden ihmisten tapaaminen jotka on siellä yleisössä, sellanen positiivinen suhdetoiminta asiakkaiden..." "Mä oon markkinoinu tosi huonosti, ku mä tos joulun tienoilla tiesin et tää homma pitää niinku rakentaa eri tavalla, et öö mul on ollu tosi hyvät nettisivut, mut täl hetkel ne on alhaalla, koska öö, tää on ollu niinku hirvee kahden kolmen kuukauden prosessi jonka pitäis kulminoituu nyt niihin uusin nettisivuihin." 15

16 "...tulee nettimainontaa, google ads ja kaikkee muuta tällaista, mut et en oo hirveesti markkinoinu ja se on selkeesti ollu mulla puute." "Hmm no nettisivuja, verkostoitunut ja pyrkinyt saamaan puskaradion kautta eteenpäin tietoa." "Oon mainostanut jonkin verran...et hyvin edullisia kanavia, et ei oo tarvinnu hirveen isoja rahasummia satsata tähän, ja sit mulla on tosiaan kans nettisivut joita ylläpidän, mut toi verkostoituminen on kyllä ehdottomasti tärkein." "...järkeväähän ois markkinoida, mä en oo markkinoinu kauheesti, sillee et niit tilauksia tulis suoraan, et nythän myyn, on tiettyjä kohteita jotka kuvataan tai on kuvattu ja se sit myydään." "...mä sain just vihdoin nettisivut ja se oli sellanen et se oli oravannahkakauppa et olin tehny sille toimistolle kuvauksen ja ne teki mulle sitten ne sivut..." "...mul on markkinointii kaks ikkunaa, et mä maksan joka kuukaus ihan hyvän määrän euroja noista ikkunoista, et se mun markkinointibudjetti menee noihin ikkunoihin..." "Periaattees mä oon ihan vaan soitellu yrityksiin ja sit lähettäny sähköpostil jonku mainoskirjeen mis on kuvii..." "...et kavereiden kautta tietty levitetty sanaa mut et ei olla rahallisesti satsattu kovinkaan paljoo markkinointiin." "...myyntiä ja markkinointia mun pitää vaan ite kehittää, et se ei vaan näköjään oo mun vahvin puoli täs yritystoiminnassa, et mun pitää sitä vaan sitkeesti tehdä vaan ja oppia sitä.". "...markkinointi ja mun ydinosaamisen myyminen mikä täs klikkaa...". Yrittäjistä 33 % (11/33) oli jokseenkin samaa mieltä siinä, ettei yrityksellä ole riittävästi asiakkaita. Toisaalta saman verran oli myös jokseenkin eri mieltä asiasta, joten hajonta oli suurta. Vain muutamalla yrityksellä (5/33) oli asiakkaita riittävästi. Suurin osa yrityksistä haluaa lisää asiakkaita ja/tai laajentamalla asiakaskuntaa saada erityyppisiä asiakkaita niin, etteivät ole liian riippuvaisia muutamasta asiakkaasta. Uusien asiakkaiden hankkiminen koettiin haastavaksi ja vaikeaksi. Asiakasmääriä kommentoitiin seuraavasti: asiakkaita vois olla enemmän, mut uskon että niitä tulee kyllä tulevaisuudessa... asiakkaita, niitä on ollu riittävästi, mut tiedän et nyt kesän aikana pitää hoitaa uusia jotta taas ens vuonna töitä riittää, ku näit asiakkaita on aika kertaluonteisia sit Yritysasiakkaita pitäis olla ehdottomasti enemmän. Tällä hetkellä ei, asiakkailla on vähän hanat menny niinku kiinni....haluaisin vähän niinku laajemman asiakaskunnan. millasesta kohderyhmästä on ollu kyse tähän saakka niin se ei todellakaan riitä kattamaan niitä huonompia sesonkeja niin pitää löytää muita kohderyhmiä. painottuu ehkä vähän liikaa tän yhden isomman asiakkaan varaan, että mä alan olla, että pitäis hankkia uusia vastaavia asiakkaita lisää. 16

17 "...uusien asiakkaiden saaminen on tosi vaikeeta..." Kuva 10. Yrityksen asiakasmäärät Kuva 11. Yrityksen työmäärä Myös töiden ja toimeksiantojen riittävyydessä oli vaihtelua yrittäjien kesken, mutta töiden ja toimeksiantojen määrään oltiin yleisesti hiukan tyytyväisempiä kuin asiakkaiden määrään. Yrittäjistä 54 % (18/33) oli jokseenkin tai samaa mieltä siitä, että yrityksellä on tarpeeksi töitä ja toimeksiantoja. Töiden suhteen haastatteluissa todettiin samaa kuin asiakkaista; töiden laadun, ei 17

18 aina välttämättä määrän, haluttiin muuttuvan. Lisäksi joillakin yrittäjillä töiden määrä vaihteli sesongeittain.töistä ja toimeksiannoista sanottiin muun muassa seuraavaa: töitä voi tehdä vaikka kellon ympäri. ollaan näin alkuvaiheessa niin tota se et tekee kokoajan työtä ei tarkota ainakaan tällä alalla sitä et siitä maksettais palkkaa. nyt on tullu tarpeeks toimeenantoi et on saanu aamust iltaa väsätä kaikkee... No eihän niitä tarpeeks oo jos se liikevaihto on noin pieni... semmonen tasaaminen on vähän vaikeeta, et välil on liikaa ja välil on liian vähän. Kuva 12. Yrityksen markkinoiden kehittyminen Markkinoiden kehityksessä on ollut eroja. Yrittäjistä 54 % (18/33) oli sitä mieltä, että yrityksen markkinat ovat kehittyneet jossain määrin odotusten mukaisesti. Yrittäjistä 33 % (11/33) oli eri mieltä markkinoiden kehittymisestä. Markkinoista sanottiin muun muassa seuraavaa: Ottaen huomioon et koko rakennusala on romahtanut aivan totaalisesti, niin siihen nähden meil on mun mielest ollu tosi paljon töitä....ja sit on kans alettu tuolla tinkimään hinnoista, aika rajusti nyt ku on ostajan markkinat siellä....mä oon tullu siihen tulokseen että mun täytyy tehdä myös yksityisille asiakkaille tilaustöitä....mä oon kokonaan rakentamassa tätä palvelupakettia uudestaan niin se että mä oon kartottanu asiakkaita kokonaan uudestaan. 18