Nuorten vaikuttamisopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten vaikuttamisopas"

Transkriptio

1 Nuorten vaikuttamisopas

2

3 Me voimme vaikuttaa! Nuorten vaikuttamisopas Julkaissut Suomen Verkkodemokratiaseura ry Julkaistu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Jaa samoin 1.0 Suomi -lisenssillä (CC BY-NC-SA 1.0 FI). Tarkastele käyttölupaa osoitteessa creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/. Julkaisua voi tekijänoikeuksien haltioiden antamalla, lisenssin mukaisella käyttöluvalla vapaasti kopioida ja jatkolevittää missä tahansa välineessä ja muodossa. Materiaalia voi myös muuntaa ja kehittää edelleen. Lisenssin mukainen käyttölupa koskee ainoastaan epäkaupallista käyttöä. Kaupalliseen käyttöön on pyydettävä tekijänoikeuksien haltijoilta erillinen lupa. Rahoitettu Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Copyright Suomen Verkkodemokratiaseura ry ja kirjoittajat Ulkoasun suunnittelu, kansi, kuvitukset ja taitto: Mikko Sippola Painopaikka: Winbase Oy, Kaarina 2014 Ensimmäinen painos

4 Nuorten vaikuttamisoppaan ovat toimittaneet Ira Hietanen Ari Tammi Mikko Sippola Taitto ja kuvitukset Kirjoittajat Jenni Arteli Ira Hietanen Elina Hölttä Jani Laamanen Ville Majamaa Sini-Tuuli Mäkinen Ari Tammi Lari Tuominen Wiking Vuori Lauri Tammi

5 ESIPUHE Suomen Perustuslaissa sanotaan: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lisäksi perustuslaissa on säädetty äänioikeudesta ja oikeudesta asettua ehdolle. Myös muista laeista löytyy osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyviä pykäliä. Alle 18-vuotiaiden kuulemiseen ja osallistumiseen laissa ei kuitenkaan ole tarkkoja määritelmiä. Vuonna 2006 astui voimaan nuorisolaki, jonka mukaan nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Laki ei kuitenkaan ole aukoton. Mitkä ovat nuoria koskevia asioita? Mikä on riittävää kuulemista? Ketä pitää kuulla? Kuntiin on perustettu lastenparlamentteja, nuorisovaltuustoja tai muita vaikuttajaryhmiä, täyttämään lain asettamaa vaatimusta. Silti virallista asemaa tai roolia päätöksenteossa ei ole saatu tai osattu ottaa. Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia on monia. Vaikka politiikka käsitteenä työntääkin luotaan pois, se voi silti olla hauskaa ja antoisaa. Moni ei ehkä ajattele olevansa kiinnostunut politiikasta, vaikka todellisuudessa onkin. Politiikka sanana ymmärretään monesti vai puolueisiin ja eduskuntaan liittyväksi. Kuitenkin jos katsot esimerkiksi wikipediasta politiikan määritelmän, se on paljon laajempi. Itselleni politiikka tarkoittaa kiinnostusta paremman huomisen luomisesta ja rakentamisesta. Minua on aina kiinnostanut koulumaailman asiat, ystävieni kautta nousevat ongelmat esimerkiksi joukkoliikenteessä tai kurssivalikoimassa. Olen ollut oppilaskunnan hallituksessa mm. vaikuttamassa siihen, että oppituntien pituus lukiossa säilyi 75 minuutissa, nuorisovaltuustossa mm. siihen, että jokaiselta bussipysäkiltä löytyy pysäkkikohtainen

6 aikataulu. Olen ollut myös tekemässä aloitetta lukusalien saamiseksi jokaiseen Espoon kirjastoon. Seitsemännellä luokalla kirjoitin ensimmäisen mielipidekirjoituksen koulukiusaamisesta yhteiskuntaopettajan avustuksella. Politiikkaa ei kannata pelätä, sillä vaikka se kuulostaakin vieraalta ja negatiiviselta, se on antoisaa, palkitsevaa ja mahdollistaa moneen. Tämän teoksen idea sai alkunsa puhelusta, jonka sain kesällä 2011 Ari Tammelta. Hänellä oli ajatus: tuottaa kirja nuorten vaikuttamistaidoista. Innostuin nopeasti asiasta, olenhan ollut mukana niin oppilaskunnan hallituksessa, tutor-toiminnassa, nuorisovaltuustossa, kuin järjestöissäkin. Olen aina pitänyt vaikuttamisen ja osallistumisen esteenä tiedonpuutetta mahdollisuuksista. Tämän teoksen tärkein ajatus onkin, että yksien kansien välistä löytyy tieto siitä, miten ja missä alle 18-vuotias nuori voi vaikuttaa. Kirja on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa esittelee paikkoja, missä ja miten voi osallistua ja vaikuttaa. Toinen osa antaa apua ja vinkkejä osallistumiseen ja vaikuttamiseen esimerkiksi vaikuttavan puheen pitämiseen, mielipidekirjoituksen tekemiseen tai kokouksessa toimimiseen. Olemme halunneet nostaa henkilöitä ja heidän kokemuksiaan esimerkeiksi ja kannustukseksi toimia. Toiminta on kauneinta puhetta. Toivottavasti tämä kirja antaa tietoa mahdollisuuksista ja kannustaa jokaista osallistumaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihimme! Ira Hietanen

7 I 1. KOULU 1.1. Peruskoulun oppilaskuntatoiminta 1.2. Lukion oppilaskunta 1.3. Ammattikoulun oppilaskunta 1.4. Tukioppilas- ja tutor-toiminta 2. NUORTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET MEDIASSA 2.1. Medialukutaito 3. KUNTA 3.1. Nuorisovaltuustot 3.2. Nuorisotilat 3.3. Aloitekanava.fi 3.4. Kuntalaisaloite 3.5. Kunnan rakenne ja päätöksentekoelimet 4. JÄRJESTÖT 4.1. Poliittiset järjestöt 4.2. Puolueet ja puoluepoliittiset nuorisojärjestöt 4.3. Hyväntekeväisyysjärjestöt 5. VALTIO 5.1. Kansalaisaloite 5.2. Suomen valtiollinen rakenne 6. KULTTUURI 7. KUN SUOMI EI RIITÄ JOHDATUS KANSAINVÄLISEEN VAIKUTTAMISEEN 7.1. Pohjoismaat 7.2. Eurooppa 7.3. Globaali taso VAIKUTTAMISEN PAIKAT 6 OSA

8 OSA I Miten ja missä alle 18-vuotias voi vaikuttaa? Nuoria on sanottu liian usein passivisiksi kansalaisiksi, jotka eivät ole kiinnostuneita osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Kysymys on enemmänkin siitä, että nuoret eivät tunne vaikuttamisen mahdollisuuksia. Lisäksi heiltä puuttuu vaikuttamisen taitoja. Tässä pääosin eri puolueista koostuvien aktiivisten nuorten kirjoittamassa oppaassa esitellään nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa omassa arkiympäristössään kuten koulussa, mediassa ja omassa kunnassaan. Opas on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessa osassa tarkastellaan miten ja missä nuoret voivat vaikuttaa. Toisessa osassa käydään läpi vaikuttamisen perustaitoja kuten lobbausta, mediaa, argumentaatiotaitoja sekä mediataitoja. Politiikassa on kyse yhteisten asioiden hoidosta. Se ei ole tylsää ja jotakin vierasta, vaan yhteistä työtä ja ponnistelua arvokkaiden asioiden ja päämäärien hyväksi. Tervetuloa vaikuttajanuorten mukaan!

9 LAKI NURKKA Perusopetuslaissa säädetään oppilaskunnasta Perusopetuslain 47 a :ssä todetaan peruskoulun oppilaskunnasta seuraavaa: Edellä 6 :n 2 momentissa tarkoitetulla koululla voi olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa. Oppilaskunnan toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaskunnan toiminta järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Oppilaskunta voi olla useamman koulun tai toimintayksikön yhteinen. 1. KOULU 1.1. Peruskoulun oppilaskuntatoiminta Wiking Vuori Peruskoulun oppilaskuntatoiminta ei tällä hetkellä ole lakisääteistä, mutta kuitenkin monessa koulussa on oppilaskunta. Vaikka koulussa ei olisi oppilaskuntaa, on koulutuksen järjestäjä (kunta, valtio tai kannatusyhdistys, yleensä edustajanaan rehtori) velvollinen kuulemaan oppilaita. Oppilaskunta voi järjestää tapahtumia, kuten liikennevalopäiviä tai leffapäivän. Tämän lisäksi oppilaskunta voi tehdä aloitteita järjestyssäännöistä, koulutyön muista asioista tai muuten oppilaisiin liittyvistä asioista. Joskus oppilaskunnan edustajalla on myös läsnäolo- ja puheoikeus koulun johtokunnan kokouksissa. Oppilaskunnan jäseniä ovat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan jokapäiväisiä asioita hoitaa hallitus, johon yleensä valitaan yksi tai kaksi edustajaa joka luokalta. Myös varajäsenet on hyvä valita. Valinta kannattaa tehdä huolella ja demokraattisesti, näin oppilaiden ääni oikeasti kuuluu oppilaskunnassa. Peruskoulun oppilaskunta pähkinänkuoressa Ei lakisääteistä Voi järjestää tapahtumia ja tehdä aloitteita Jäseniä kaikki koulun oppilaat Hallituksessa jäseniä joka luokalta 8 Nuorten vaikuttamisopas

10 1.2. Lukion oppilaskunta Wiking Vuori Kaikki lukion opiskelijat kuuluvat oppilaskuntaan. Lukiossa oppilaskuntatoiminta on usein erilaista kuin peruskoulussa, sillä ohjaavan opettajan rooli jää usein taustalle. Oppilaskunnat järjestävät tapahtumia ja edustavat opiskelijoita koulun päätöksenteossa. Moni muistaakin lukioajoiltaan ystävänpäivätapahtumat, vanhojen tanssit, pikkujoulut ja monet muut lukion oppilaskunnan järjestämät tapahtumat. Näillä tapahtumilla oppilaskunta luo yhteenkuuluvuutta opiskelijoille ja on siten vaikuttamassa koulun hyvinvointiin. Jos opetuksen järjestäjä ei järjestä edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua oppilaskuntatoimintaa, opetuksen järjestäjän tulee muulla tavoin huolehtia siitä, että oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulunsa tai muun toimintayksikkönsä toimintaan liittyvistä, oppilaita yhteisesti koskevista asioista. Perusopetuslaki ajantasa/1998/ Nuorten vaikuttamisopas 9

11 HENKILÖ- KUVA Oppilaskunnan hallitus on paikka missä voit vaikuttaa koulusi asioihin. Itse olen ollut vuosia mukana ja ollut aina kiinnostunut vaikuttamaan asioista. Kun vertaan peruskoulujen ja lukion oppilaskunnan hallituksia on niissä selkeä ero. Peruskoulussa opettaja on mukana ja esittää asiat, kun taas lukiossa opettaja juo kahvia ja keskustelee meidän päättäjien kanssa asiasta. Oppilaskunnan hallitus on tuonut mulle rohkeutta avata suuni myös semmoisten ihmisten seurassa, joita en tunne ja uskallan sanoa mielipiteeni asiaan vaikka se ei olisi aina se positiivisin. Oppilaskunnan hallituksessa olen myös oppinut tulemaan toimeen ihmisten kanssa joita en varmasti tapaisi vapaa-ajalla mutta kokouksessa kaikki ajamme samaa asiaa: kouluamme ja sen parantamista. Oppilaskunna hallitus peruskoulussa on melko pientä toimintaa, päätetään vain jostain mahdollisista tapahtumista joita on melko vähän ja huomaamatonta. Lukiossa toiminta on paljon näkyvämpää. Tuemme abirekkoja, järjestämme tapahtumia ja myyjäisiä. Esimerkkinä syksyltä, itse olin leipomassa kahden muun kanssa joulutorttuja, joita sitten myimme koulussa. Oppilaskunta tekee myös vaikuttamistyötä. Kun järjestyssäännöt uusitaan, poissaolokäytänteitä muutetaan tai muuten päätetään opiskelijoiden asioista, oppilaskunnalla on oikeus tulla kuulluksi. Näitä oikeuksia kannattaa käyttää, sillä kokemus on osoittanut asiantuntevien opiskelijoiden vakuuttavan jopa lukion rehtorin. Oppilaskunnan toimintaa johtaa oppilaskunnan hallitus. Se valitaan yleensä oppilaskunnan yleiskokouksessa, johon kaikki opiskelijat osallistuvat. Jokainen oppilaskunnan jäsen voi asettua ehdolle. Demokraattinen valintaprosessi onkin tärkeä, sillä muuten toimintaa käytännössä toteuttava hallitus ei voisi sanoa edustavansa opiskelijoita. Oppilaskunta on itsenäinen toimielin. Sitä ei voi kaataa rehtori eikä opettajakunta. Vain opiskelijat voivat päättää sen asioista. Oppilaskunnan ohjaava opettaja on tehtävänimikkeen mukaisesti vain ohjaamassa toimintaa. Itse suosittelen kaikille oppilaskunna hallitusta, sillä siitä saa niin paljon irti ja pääsee tilanteisiin joita muuten ei pääsisi kokemaan. Perita Siltanen, 19 Oppilaskunnan hallitus 10

12 1.3. Ammattikoulun oppilaskunta Wiking Vuori LAKI NURKKA 27 Opiskelijoiden kuuleminen Lisätietoja Suomen Lukiolaisten Liitto ajaa oppilaskuntien asemaa ja tarjoaa koulutusta. Liiton kotisivuilla (www.lukio. fi) on mm. Oppilaskuntatoiminnan opas, joka tarjoaa käytännön tietoa oppilaskunnassa toimimisesta. Opetusministeriö on julkaissu myös ohjekirjasen Osallistuva oppilas Yhteisöllinen koulu. Toimivan oppilaskunnan opas Esimerkkinä Tampereen ammattiopisto - Tampere College Kaikki Tampereen ammattiopistossa opiskelevat opiskelijat kuuluvat automaattisesti oman toimipisteensä oppilaskuntaan sekä koko TAOn yhteiseen oppilaskuntaan TaQ ry:hyn. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on edistää ja valvoa ammattiopistossa opiskelevien yleisiä ja yhteisiä etuja, osallistua koulutuksen kehittämiseen, lisätä keskinäistä yhteistyötä, opiskeluviihtyvyyttä sekä yhteisöllisyyttä. Oppilaskunnat järjestävät tapahtumia ja toimintaa. Opiskelijat vaikuttavat edustajiensa kautta mm. ammatillisissa neuvottelukunnissa, opiskelijahuoltoryhmissä sekä opiskelija-asioiden neuvottelukunnassa. Oppilaitoksen johtoa tavataan vuosittain. Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. 31 Oppilaskunta Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa 27 :ssä säädetyissä asioissa. Lukiolaki ajantasa/1998/ Nuorten vaikuttamisopas 11

13 Jokaisessa TAOn toimipisteessä toimii oma oppilaskunta, jonka toiminnasta vastaa opiskelijoista koostuva hallitus yhdessä oppilaskunnan ohjaajan kanssa. Syksyisin valitaan hallituksiin uusia jäseniä seuraavalle toimikaudelle. Tampereen ammattiopistossa toimii oppilaskuntakoordinaattori oman toimensa ohella, joka auttaa yhteisissä asioissa, opiskelijayhdistyksen organisoitumisessa sekä kutsuu oppilaskuntien ohjaajat yhteisiin kokouksiin. 12 Nuorten vaikuttamisopas

14 1.4. Tukioppilas- ja tutor-toiminta Wiking Vuori Tukioppilaat ovat peruskoulun vanhempia oppilaita, jotka auttavat pienempiä kouluun liittyvissä arkisissa asioissa. Tukioppilaat helpottavat pienen koululaisen integroitumista koulumaailmaan. Yliopistoissa uusien opiskelijoiden opastajia kutsutaan usein tutoreiksi. Useimmat tukioppilaat ja tutorit saavat tehtäväänsä erityisen koulutuksen. Koulutuksessa käydään läpi ihmissuhdetaitoja, toisen kuuntelemista ja kohtaamista. Nämä taidot sopivat peruskoulutukseksi myös jokaiselle vaikuttajalle. Toki parhaiten oppii myös työn ja tekemisen kautta. Sama pätee vaikuttamiseen. Tukioppilailla ja tutoreilla on usein tavallista oppilasta parempi asema koulussa. Koulun henkilökunta kuuntelee tarkemmalla korvalla, mitä tukioppilaalla tai tutorilla on sanottavaa koulun arkiasioista tai niiden parantamisesta. HENKILÖ- KUVA Tutorina oleminen, ainakin minulle on ollut tosi ihanaa. Olen ollut tutor kaksi kertaa, yläasteella ja lukiossa. Lukiossa tutorina oleminen vaati minulta paljon enemmän, koska yläasteella suurimman osuuden hoitaa opettajat. En ole ylipäätään varma että miksi edes hain tutoriksi, varsinkin lukiossa kun tekemistä ja lukemista on muutenkin paljon. Ehkä se että sain siitä kurssin houkutti minua, en edes kunnolla muista jos ollaan aivan rehellisiä. Kun tulin valituksi tutortoimintaan olin aika epävarma siitä, että haluanko edes olla tutor. Kuitenkin lähin mukaan ja meidän tutor porukassa oli monia kivoja ihmisiä, keihin olen tutustunut enemmän ja enemmän. He olivat iso syy miksi en luovuttanut tutor paikkaani. Toinen syy, on se että huomasin että tämän kautta pystyn vaikuttamaan miten ihmiset näkevät minut, muut ja meidän koko koulun. Ennen tutorina toimista, minun esiintymisen taidot olivat surkeat. Nykyään olen itse varmempi puheiden pitämisessä ja ylipäätään esiintymisessä. Muita taitoja mitä olen oppinut ovat kaiken näköisten tapahtumien järjestäminen ja toteuttaminen, ryhmän johtajan asemassa oleminen ym. Tutorina olemisena olen oppinut tosi paljon, niin muista ja myös itsestäni. Tämä kokemus tulee auttamaan minua tosi paljon tulevaisuudessa, olen aivan varma siitä. Suosittelen tutortoimintaa kaikille kenellä ei ole äärettömän vakavaa esiintymisen pelkoa. Ihan rehellisesti, se saattaa olla yksi parhaimmista valinnoista mitä tulet tekemään. Reti-Liis Saks 13

15 2. NUORTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET MEDIASSA Lauri Tammi Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien kannalta keskeistä on huomata, että mahdollisuudet vaikuttaa jatkossa kasvavat entisestään internetin aiheuttaman muutoksen vuoksi. Internet ja sosiaalinen media monipuolistavat vaikutuskanavia. Kuka tahansa pystyy tänä päivänä julkaisemaan internetissä esimerkiksi YouTubessa oman videonsa, jonka voi parhaimmillaan tavoittaa miljoonat ihmiset, jos sisältö on laadukasta ja kiinnostavaa tai muulla lailla ihmetystä herättävää. Nykyään ja tulevaisuudessa on muitakin keinoja saada äänensä kuuluviin kuin kirjoittaa Helsingin Sanomien tai paikallislehden yleisöosastolle. Toisaalta tässä kohtaa on hyvä huomioida, mikä on vaikuttamisensa motiivi: pyritäänkö vaikuttamaan lähelle pieneen rajatumpaan yhteisöön, vai pyritäänkö globaalisti tavoittelemaan kaikkia ihmisiä. Kuvan voima on monessa mielessä vaikuttavampi kuin tekstin ja se pysäyttää välittömästi eikä vaadi yhtä syvää paneutumista tekstin tavoin. Lisäksi se on usein demokraattisempi vaikuttamisen muoto, koska sanoman välittyminen ei vaadi akateemista lukutaitoa tai välttämättä aina edes saman kielen osaamista. Kuva yhdistettynä kuvasarjoihin tai liikkuvaan kuvaan monipuolistaa kuvilla puhumisen voimaa. Lisäksi huolellisesti valittu äänimaisema voi tuottaa yhdessä kuvan kanssa todellisen elämyksen. Vahva tunne-elämys auttaa usein saamaan sanomaansa iskuvoimaa ja helpottaa sanojen muuttumista teoiksi lukijoiden ja katsojien keskuudessa. Kuvilla puhuminen on historiallinen ilmiö, minkä ymmärtäminen on nostanut monta puhujaa suosituksi ja suuren yleisön arvostamaksi. Klassisia esimerkkejä tästä ovat muun muassa Jeesus Nasaretilainen, Adolf Hitler ja Urho Kekkonen, jotka usein vaikuttamistyössään käänsivät teesinsä vertauskuvalliseen muotoon, mikä helpotti sanoman ymmärtämistä ja hyväksymistä ihmisten mielissä. Kuvin puhuminen on aina ollut avain pieneen tai isoon vaikuttamistyöhön, mutta uuden median vuoksi siihen on tarjoutunut nyt aivan uudenlaiset työkalut ja vähemmän karismaattisempikin puhuja voi uutta teknologiaa käyttämällä luoda mitä vaikuttavampia visualisointeja ja 14 Nuorten vaikuttamisopas

16 saada ne laajan yleisöön tietoisuuteen internetin välityksellä. Nykyään yksittäisen ihmisen tai nuoren ei tarvitse välttämättä murtautua pitkällisen työn kautta Yleisradion, MTV:n tai muiden televisiota pyörittävien valtiollisten ja yksityisten tahojen yhteyteen, jotta hänen sanomansa voisi päästä mediaan yleisön tietoisuuteen. Riittää, kun on hyvä sanoma ja hieman kokemusta uudesta mediasta internet tarjoaa mahdollisuuden sanoman julkaisuun, ja vakuuttava sanoma ja laatu takaavat sen, että projektille löytyy kuulijakuntansa. nuori sukupolvi on oikeastaan voinutkaan opetella. Vanhempamme ovat näistä yleensä aivan pihalla heidän aikanaan ei näitä mahdollisuuksia vielä samanlaisina ollut lainkaan. Tulevaisuudessa tämä taito tulee mitä todennäköisemmin vain korostumaan. Tämän vuoksi olisi hyödyllistä oppia ja omaksua myös uuden median taitoja ja tätä kautta kouliintua vaikuttamistaidoissaan. Nämä taidot ovat sellaisia, joita vasta nykyinen

17 2.1. Medialukutaito Lauri Tammi Mediaa lukiessaan on hyvä pitää mielessä kenen etuja lehti ensisijaisesti palvelee ja kuka tai mitkä tahot sitä julkaisevat. Aivan samoin kuin taiteilija tarvitsee mesenaattinsa eli rahoittajansa, myös media tarvitsee jonkun, joka maksaa lystin kaikesta huvista ja uutisoinnista. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, kuuluu ikivanha suomalainen kansansanonta. Median kohdalla se ei voisi pitää enempää paikkansa. Toisin sanoen kaikki se mitä näemme mediassa on jonkun rahallisesti tukemaa toimintaa, mikä vaikuttaa väistämättä lehden, Tv-ohjelman tai radiokanavan painotuksiin ja näkökulmiin. Toimittaja haluaa seuraavanakin päivänä saada jatkaa vielä pestissään, jolloin hän joutuu miettimään mitä hän voi ja saa kirjoittaa. Tämä kaventaa aavistuksen painotuksia toimittajan varsinaisista ajatuksista, vaikka hänen voitaisiin väittää olevan periaatteessa vapaa. Tämä koskee paitsi suomalaisia lehtiä paikalliselta tasolta kansalliseen ja kansainvälisiin, myös erityisesti ulkomaisia. Suurimmat ulkomaiset lehdet, TV-asemat ja uutistoimistot ovat vain harvojen erityisen rikkaiden yksityisihmisten ja tahojen rahoittamia, kuten Rubert Murdochin tai George Sorosin, mikä yksipuolistaa väistämättä usein niin monipuoliselta tuntuvaa kansainvälisten uutistoimittajien kirjoa. Tämä heijastuu myös suomalaiseen uutisointiin, joka nojaa nykyään yhä useammin kansainvälisiin uutistoimistoihin, kuten Reutersiin tai AP:hen kansainvälisistä uutisista kertoessaan. Usein lehdet toimivatkin tässä suhteessa vain suomentajina, eivät itsenäisinä suomalaisina tahoina asiaa persoonallisesti tarkastelevina. Tämä vaikuttaa myös vaikkapa nuorten yleisöosastokirjoituksiin. Pääsääntö on, että suurimpiin julkaisuihin, kuten vaikkapa Sanoma WSOY:n Helsingin Sanomiin tai Ilta- Sanomiin, on kirjoituksen palveltava lehtien päätarkoitusta, joka määrittyy varakkailta kustantajilta ja rahoittajilta. Siksi lehdessä sallitaan vain omien tavoitteiden pönkitys tai tietynlainen kriittinen pohdinta, joka ei kuitenkaan liiaksi kyseenalaista talouden valtarakenteita. Liian suurta kritiikkiä esittäessään tai vastarintaa harjoittaessaan voi vaikuttamisen kanava löytyä kuitenkin perinteisten virallisempien medioiden ulkopuolelta internetin ja sosiaalisen median kentiltä. 16 Nuorten vaikuttamisopas

18 videopalvelu.com nuorten vaikutusmahdollisuudet Miten minä olen vaikuttanut ympäristööni? views Vaikuttajajäbä98 Puheeni valtuustossa views Vaikuttajajäbä98 Ajatuksiani lakialoitteesta 32 views Tuutorijaherrasmies96 Mitä siis tehdä? 1. Julkaise mielipiteesi paikallislehdessäsi, Helsingin Sanomissa tai internetin keskustelupalstoilla, blogeissa ja YouTubessa. 2. Perusta omat internet-sivut. 3. Seuraa Suomen ja kansainvälistä mediaa, mutta suhtaudu siihen erityisen kriittisesti; muista, että kaiken lukemasi, katsomasi, näkemäsi takana on usein jokin talouden taho tai poliittinen pyrkimys. 4. Innostuneisuus ja uteliaisuus auttavat oppimaan uusia media- ja vaikuttamistaitoja kaikkein parhaiten. 5. Koulun mediataito-opetus on vasta vähitellen syntymässä ja muokkautumassa nykyhetken uuteen tilanteeseen kannattaa opetella näitä taitoja koulussa, mutta erityisesti myös itsenäisesti sen ulkopuolella. 6. Muista että parhaiten oppii kokeilemalla ja tekemällä; rohkeus on kuin lihas joka kehittyy kun sitä treenataan. Kun käyn kuntosalilla, lihakseni kasvavat. (Ei niin, että Alan käydä kuntosalilla sitten kun lihakseni ovat kasvaneet ). Sama on asia vaikuttamistaitojen kanssa. Ajattele ja toimi näin: kun harjoitan ja kokeilen erilaisia taitoja, opin. Nuorten vaikuttamisopas 17

19 Stadi.TV Stadi.TV on yhteisöllinen televisiokanava kaupunkilaisilta kaupunkilaisille. Kanavalla näytetään kaupunkilaisten kuvaamien videoiden lisäksi oman toimituksen ja yhteistyökumppaneiden tekemiä ohjelmia. Stadi.TV on monikanavainen media sitä voi seurata verkossa (www.stadi.tv) ja mobiililaitteissa. Lisäksi Kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata pääkaupunkiseudulla televisiosta Dina-kanavalta DNA Welhon kaapeliverkossa kanavapaikalla 71. Linkkejä Stadi.TV on voittoa tavoittelematon toimija ja kaiken materiaalin julkaiseminen on täysin ilmaista. Verkkopalveluun voi kuka tahansa ladata oman ohjelmansa muiden katsottavaksi. Stadi.TV:n oma toimitus tekee juttuja paikallisesti kiinnostavista aiheista. Toimitus tekee kanavalle useita sarjoja ja ajankohtaisohjelmia, joiden aihepiirit koskettavat kaupunkilaisia laidasta laitaan. Stadi.TV edistää audiovisuaalisen alan ruohonjuuritason kulttuuria aktiiviseen ja yhteisölliseen toimintaan. Tavoitteena on auttaa, rohkaista ja opettaa kaupunkireporttereja, tarinan kertojia ja videokuvaajia kehittämään itse omaa toimintaansa ja jakamaan osaamistaan eteenpäin. Käyttäjien omat ohjelmat tekevät Stadi.TV:stä koko kaupungin kanavan! Stadi.TV:n taustalla ovat mediakulttuuriyhdistys m-cult, Forum Virium Helsinki ja Helsingin kaupunki. Forum Virium Helsinki toimii palvelun vastaavana tuottajana. 18

20 Termit: nuorisovaltuusto = yleisnimitys kaikista Suomessa toimivista virallisista nuorten vaikuttajaryhmistä, jotka toimivat nuorten äänen tuojana kunnan alueella. aloite= ks. 82 lanuke = Valtioneuvoston eli hallituksen hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka laaditaan neljän vuoden välein. 3. KUNTA 3.1. Nuorisovaltuustot Ira Hietanen Nuorisovaltuusto on kunnan alueella toimiva nuorten vaikuttajaryhmä, joka koostuu yleensä vuotiaista kunnan nuorista. Nuorisovaltuusto toimii nuorten äänitorvena kunnan päätöksenteossa. Monessa kunnassa nuorisovaltuustolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnan tärkeimpiin lautakuntiin ja joissakin kunnissa jopa kaupunginvaltuustonkokouksiin. Nuorisovaltuustolta pyydetään lausuntoja nuoria koskeviin asioihin. Se voi tehdä myös aloitteita tai kannanottoja nuoria koskevista asioista ja järjestää erilaisia tapahtumia ja kampanjoita jonkin asian eteenpäin viemiseksi. Nuorisovaltuutetut valitaan useimmiten vaaleilla, jotka järjestetään kouluilla. Nuorisovaltuuston koko ja rakenne vaihtelee kunnasta riippuen, esimerkiksi Espoossa nuorisovaltuuston koko on 30, Joensuussa 20, Kangasalalla 15 ja Akaalla 11. Suomessa ei ole olemassa samanlaisia vaikuttajaryhmiä, vaan jokainen nuorisovaltuusto on uniikki. LAKI NURKKA Perustuslaki 2 :n 2 momentti Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. 6 :n 3 momentti Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. 14 :n 3 momentti Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Nuorten vaikuttamisopas 19

21 HENKILÖ- KUVA Tulin valituksi Espoon nuorisovaltuustoon kaudelle Alun perin sain tietää nuorisovaltuustosta kaupunginvaltuutettu-äitini kautta. Pian koulussakin kerrottiin mahdollisuudesta asettua ehdolle. Nuorisovaltuutettuja on tällä kaudella 42 ja olemme kaikki Espoossa asuvia, vuotiaita nuoria. Nuorisovaltuusto ajaa nuorten asioita, nostaa esille nuorten toiveita ja kertoo nuorten mielipiteen ajankohtaisiin asioihin. Ennestään tiesin vain vähän Nuvan toiminnasta, joten melkein kaikki tammikuisessa koulutusviikonlopussa kerrottu tieto oli minulle uutta. Kiinnostuin toiminnasta heti, koska Nuvan kautta pääsisi varmasti vaikuttamaan esimerkiksi espoolaiskoulujen sisäilma- ja homeongelmiin sekä väistötilakysymyksiin. Lisäksi nuorisovaltuuston kautta saa nuorten äänen kuuluviin niin, että se menee esimerkiksi kaupunginvaltuustolle asti. Meillä on yleiskokous kerran kuussa valtuustotalolla. Lisäksi meillä on koulutusviikonloppuja ja hallituksen kokouksia. Nuvalla on myös edustaja valtuuston kokouksissa ja eri lautakunnissa. Järjestämme esimerkiksi erilaisia tapahtumia, kuten Vaikuttamo -tapahtuman espoolaisille yhdeksäsluokkalaisille. Odotukseni ovat etenkin koulutusviikonlopun jälkeen korkealla. On myös hyvä muistaa, että nuorisovaltuutettuna oleminen ei ole pelkkää kokouksissa istumista olen saanut paljon ihania ystäviä, uusia kokemuksia ja oppinut paljon jo nyt. Nora Nevalainen, 15 Espoon nuorisovaltuutettu 20

22 Opi lisää: Oman kunnan nuorten vaikuttajaryhmän yhteystiedot löytyvät yleensä kunnan nettisivuilta. Voit myös kysyä lisätietoja koulusta tai nuorisotyönohjaajalta. Mikäli kunnastasi puuttuu nuorisovaltuusto ota yhteyttä nuorisovaltuustojen kattojärjestöön, Suomen Nuorisovaltuustojen Liittoon. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto NUVA ry: Vuonna 2006 tuli voimaan uusi nuorisolaki. Erityisesti lain 8 Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. mahdollisti monessa kunnassa nuorisovaltuuston perustamisen ja sen, että nuorten kuuleminen otetaan vakavasti kunnan päätöksenteossa. Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan, LANUKEen kirjattiin tuolloin myös tavoite, että vuoden 2010 loppuun mennessä, jokaisessa Suomen kunnassa tulisi olla lasten ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmä. Tällä hetkellä moneen kuntaan on perustettu nuorisovaltuustoja ja lasten parlamentteja, mutta monessa kunnassa tavoite on edelleen täyttämättä. 20 :n 20 momentti Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Nuorisolaki 8 Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorten vaikuttamisopas 21

23 3.2. Nuorisotilat Jenni Arteli Nuorisotilat ovat eri ikäisille nuorille avoimia paikkoja, joissa nuoret voivat viettää aikaa ja vaikuttaa omaan ajanviettoon liittyviin asioihin. Tilat ovat yleensä kunnan tai kaupungin ylläpitämiä ja ne ovat avoinna usein arkisin koulun jälkeen ja viikonloppuiltaisin. Joitakin nuorisotiloja voidaan vuokrata tai antaa myös yksityiskäyttöön esimerkiksi harrastustoimintaan.tilojen aukioloaika vaihtelee paljon paikasta ja usein tarpeesta. Osa nuorisotiloista pitää ovensa auki ensin nuoremmille ja myöhemmin hieman vanhemmille nuorille. Yläikäraja on kuitenkin yleensä 18 vuotta. Tarkista oman nuorisotilasi aukiolo- ja ikärajat niin tiedät milloin voit mennä paikanpäälle! Nuorisotiloillakin voit vaikuttaa. Monet tilat pitävät käyttäjiensä ja ohjaajiensa kesken niin sanottuja talokokouksia. Kokouksissa voidaan tuoda esille erilaisia ehdotuksia ja keskustella esimerkiksi tulevista tapahtumista ja hankinnoista. Talokokouksissa pyritään antamaan nuorille itse mahdollisuus vaikuttaa tulevaan. Kokouksien määrä vaihtelee, mutta esimerkiksi Espoossa kokouksia pyritään järjestämään 1-2 kertaa kuukaudessa. Osalla nuorisotiloista on käytössä lähivaikuttamismalli. Se on hieno tapa saada nuorille vaikuttamismahdollisuutta. Malli tarkoittaa käytännössä sitä, että nuori saa tehdä aloitteen. Aloitteessa nuori tekee nuorisotilaa koskevan ehdotuksen, jossa voidaan ehdottaa esimerkiksi hankintaa tai tapahtumaa. Aloite lähtee käsittelyyn yleensä alueen johtavalle nuoriso-ohjaajalle, joka tekee päätöksen hyväksyä tai hylätä aloite. 22 Nuorten vaikuttamisopas

24 HENKILÖ- KUVA Ensimmäisen kerran kävin Leppävaaran nuorisotilalla vuosi sitten. Sain silloin tietää isoveljeltäni paikasta. Minulla ei ollut nuorisotilalla silloin kavereita, mutta nopeasti siellä tutustui muihin nuoriin. Halusin käydä nuorisotilalla, koska siellä oli kiva meininki, sai puhua muiden kanssa ja oli paikka missä rauhoittua koulun jälkeen. Mielestäni on kivaa, että voi vaikuttaa talokokouksissa esimerkiksi ehdottamalla jotain tai kommentoimalla mitä on itse mieltä. Mielestäni se on mukavaa kun saa itse vaikuttaa joihinkin asioihin, aina ei ole kaikkea valmiiksi päätetty. Tulee myös vapaampi olo. Itse olen ehdottanut esimerkiksi uusien askarteluvälineiden tuontia tilalle ja se on toteutettu. Olin myös avustamassa ystävänpäivän juhlan valmisteluissa. Tällä hetkellä meillä on mahdollisuus vaikuttaa myös meidän nuorisotilan uuteen sisustukseen. Haluaisin vaikuttaa nuorisotilan lisäksi koululla. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että pääsemme täällä jo vaikuttamaan meitä koskeviin asioihin, koska silloin oppii tekemistä ja vaikuttamista. Mielestäni pienet asiat riittävät minulle tällä hetkellä. Milla Wirlander, 12 Espoo 23

25 3.3. Aloitekanava.fi Merja-Maaria Oinas Nuorten Aloitekanava.fi-palvelu toimii yhtenä kuntien vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmänä. Palvelu on kehitetty toteuttamaan kunnille asetettua vaatimusta mahdollistaa nuorten osallistuminen paikallista nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden valmisteluun. Palvelun avulla myös nuorten tekemät aloitteet etenevät suoraan kunnan päättäjille. Vuoden 2014 alussa palvelua käytetään yli 110 kunnassa. Palvelua koordinoi Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Aloitekanava.fi-palvelun painopisteet: nuorten mielipiteiden kuuleminen palvelun avulla kuntapäättäjien ja virkamiesten sitouttaminen verkkodemokratiapalvelun käyttöön nuorten vaikuttamisen ja osallistumisen edistäminen mm. osana koulujen demokratiakasvatusta Palvelun etuja ovat matala kynnys, helppo saavutettavuus, helppokäyttöisyys ja palvelun läpinäkyvyys. Palvelu takaa kaikille nuorille tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman osallistumismahdollisuuden, sillä kuka tahansa nuori voi käyttää sitä. Vaikuttaminen ja osallistuminen eivät ole ainoastaan aktiivisten nuorten asia. Kunnissa on oltava erilaisia vaikuttamistapoja ja -välineitä, jotka mahdollistavat kaikkien osallistumisen. Linkit ja lisätietoa Aloitekanava.fi: fi Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti: Oikeusministeriön Osallistumisympäristö-hanke: oikeusministerio.fi/ fi/index/valmisteilla/ kehittamishankkeita/ osallistumisymparisto-projekti.html 24 Nuorten vaikuttamisopas

26 Nuoret ideoivat Moderaattori muotoilee aloitteen Päätöksentekijät päättävät ja moderaattori päivittää päätöksen Aloitekanavalle Moderaattori kirjaa toteutuneen aloitteen menestystarinaksi Moderaattori toimittaa taloitteen käsittelyyn Nuoret kommentoivat ideaa Nuorten vaikuttamisopas 25

27 Kysymys k Kommentit k Koonti Käsittely Päätös Kunta sekä muut toimijat kysyvät ja moderaattori julkaisee kysymyksen Aloitekanavassa Nuoret kommentoivat Moderaatori kokoaa mielipiteet ja toimittaa ne eteenpäin Nuorten mielipiteet huomioidaan asian käsittelyssä Moderaattori kirjaa tiedon asian käsittelystä ja asiasta tehdyn päätöksen Aloitekanava.fi:ssä ei tarvitse osata kirjoittaa virallista kuntalaisaloitetta, muutaman lauseen mittainen lyhyt idea riittää. Muut käyttäjät voivat kommentoida nuoren kirjoittamaa ehdotusta ja täydentää sitä omilla ehdotuksillaan. Ideaan on kuitenkin tärkeä sisällyttää jonkinlainen alustava toimenpide-ehdotus siitä, mitä asialle voisi tehdä, jotta idea voidaan viedä eteenpäin. Virallisen aloitteen kirjoittamiseen löytyy tarkemmin tietoa artikkelista Aloitteen kirjoittaminen. Aloitekanavan prosessi: idea-aloite-päätös Aloitekanava.fi:n prosessissa kannatusta saaneesta ideasta muotoutuu aloite, joka toimitetaan käsittelyyn kunnissa sovitulla tavalla. Muut käyttäjät voivat kommentoida ideaa joko nimellään tai nimettömänä. Kannatusta saaneet ideat muotoutuvat näin aloitteiksi. Aloitekanava.fi:n paikalliset moderaattorit yhdistävät alkuperäisen idean ja siihen lisätyt kommentit, ja toimittavat muotoillun aloitteen kunnan päättäjille. Näin päätöksenteon prosessi käynnistyy, aloite käsitellään ja sille kerrotaan päätös. Parhaassa tapauksessa aloite johtaa positiiviseen päätökseen ja tavoiteltuihin parannuksiin. 26 Nuorten vaikuttamisopas

28 Aloitekanava.fi:n kautta nuoret ovat julkaisseet kunnissa noin 4500 ideaa, joista moni on edennyt aloitteeksi päätöksentekoon ja toteutunut. Pääasia on, että nuoren aloite käsitellään ja hän saa päätöksen esittämästään asiasta. Lue lisää Aloitekanavan menestystarinoista: Nuorten mielipiteiden kysyminen Kunta kysyy -osiossa kunnan päättäjät ja muut toimijat voivat kysyä nuorilta mielipidettä tai parannusehdotuksia ajankohtaisiin ja jo valmisteilla oleviin asioihin. Kun kommentointiaika päättyy, moderaattorit kokoavat kommentit päättäjille sekä lisäävät myöhemmin tiedon nettiin siitä, mitkä asiat on otettu huomioon ja miten asian käsittely on edennyt. Uuden nuorten verkko-osallistumispalvelun kehittäminen Koordinaatin, oikeusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen kehittämishanke käynnistyi vuoden 2013 kesäkuussa. Hankkeessa toteutetaan uusi nuorten verkko-osallistumispalvelu. Uusi palvelu korvaa Aloitekanava.fi-palvelun, mutta siihen sisällytetään Aloitekanava. fi:n hyvät ominaisuudet ja toiminnot. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä nuorten ja muiden toimijoiden kanssa. Kehittämistyö on käynnissä ja uusi verkkopalvelu julkaistaneen vuoden 2015 aikana. Uuden verkko-osallistumispalvelun tärkeänä tavoitteena on mahdollistaa nuorten osallistuminen oman lähiympäristönsä kehittämiseen ja parantamiseen. Taustalla ovat tavoitteet nuorten tasavertaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisestä. Palvelu tukee nuorten sosiaalista vahvistumista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Aloitekanava- ja kuulemisjärjestelmien kehittäminen on kirjattuna lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan Nuorten verkkodemokratiapalvelu toimii yhtenä kuntien vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmänä. Yhteistyötä tehdään oikeusministeriön Osallistumisympäristö-hankkeen kanssa. Osallistumisympäristö on oikeusministeriön kokonaisuus, jossa tarjotaan ilmaisia palveluita demokraattiseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen kaikille kansalaisille (Otakantaa.fi, kuntalaisaloite. fi, kansalaisaloite.fi, lausuntopalvelu). Näiden palveluiden yhteyteen sisällytetään myös uusi nuorten palvelu ja toteutuksessa on tavoitteena hyödyntää mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia Otakantaa.fi ja Kuntalaisaloite.fi -palveluita. Nuorten vaikuttamisopas 27

29 CASE 13-vuotiaana katsoin innoissani televisiosta Kuorosotaa. Yksi kuoroista veti uskottavasti rock-henkisiä kappaleita ja olin kateellinen, etten voinut itse olla mukana minulla itselläni oli kuorotaustaa ala-asteelta, mutta klassiset biisit eivät enää innostaneet. Onneksi olen aina ollut aktiivinen vaikuttamaan asioihin, enkä nytkään jäänyt pyörittelemään peukaloitani. Tiesin Aloitekanavasta, ja heitin viestiä että voisiko sellaisen perustaa Jyväskylään. Ei mennyt kauaa, kun ilmoiteltiin ensimmäisestä suunnittelutapaamisesta. Koko hankkeen ajan eri tahot ovat olleet hyvin tukevia ja ihania. Pääsimme yhdessä aloittamaan treenauksen löydettyämme asianmukaisen kuoronjohtajan Seppo Pohjolaisen, entinen rumpali Trio Niskalaukauksesta. Kuoroon oli matalakynnys tulla, sillä ei ollut mitään vaatimuksia aikaisemmasta osaamisesta tai koelaulutilaisuuksia sisäänpääsylle. Treenaamisemme palkittiin keikoilla. Vaikka itselläni ei ole enää aikaa olla mukana kuoron toiminnassa, olen ylpeä siitä, että lähetin aloitteen eteenpäin, enkä jäänyt vatvomaan sen kummempia. Siitä on kasvanut hieno yhteisö, johon kuka tahansa on tervetullut laulamaan ja nauttimaan samanhenkisestä seurasta. Laura, 19 Jyväskylä 28

30 Opi lisää: kuntalaki Kuntalaisaloite Ira Hietanen Harva nuori tai edes aikuinen tietää, että jokaisella kunnan jäsenellä on mahdollisuus tehdä kuntalaisaloite kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Toisin kuin äänestämistä, kuntalaisaloitteen tekemistä ei ole sidottu ikään eli siis myös alle 18-vuotiaat voivat tehdä kuntalaisaloitteen. Aloite saa olla vapaamuotoisesti kirjoitettu, kunhan siitä vain selviää, mitä aloitteessa esitetään. Aloite tulee allekirjoittaa ja toimittaa joko kirjeitse tai henkilökohtaisesti viemällä sen kunnan kirjaamoon. Monessa kunnassa on käytössä sähköinen järjestelmä, jonka kautta kuntalaisaloitteen voi kätevästi lähettää ja allekirjoittaa sähköisesti. Kuntalaisaloite antaa suoran osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuden jokaiselle. Kuntalaisaloite on hyvä tapa herättää keskustelua päättäjien ja virkamiesten keskuudessa ja tuoda oma näkemys esiin kunnan asioihin. Kuntalaisaloitteet käsitellään aina ja kuntalain 28 :n mukaan aloitteen tekijälle tulee ilmoittaa aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet. LAKI NURKKA 28 Aloiteoikeus Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Nuorten vaikuttamisopas 29

31 3.5. Kunnan rakenne ja päätöksentekoelimet Ari Tammi Kunnan tehtävät määritellään perustuslaissa sekä kuntalaissa. Perustuslain 11. luvun mukaan kunnilla on itsehallinto ja verotusoikeus. Valtio voi säätää lailla kunnille tehtäviä. Ahvenanmaalle on turvattu itsehallinto. Saamelaisilla on kotiseudullaan kulttuuri- ja kielellinen itsehallinto. Kuntien etua valvoo Kuntaliitto, jonka jäseniä Suomen vuoden 2011 alussa kuntaliitosten jälkeen oli yhteensä 336 kuntaa ja kaupunkia. Suomen pienin kaupunki vuonna 2011 oli Kaskinen (1 429 asukasta) ja suurin Helsinki ( asukasta). Kuntaliitto edistää kuntien toimintaedellytyksiä, yhteistyötä ja elinvoimaa asukkaiden hyväksi. Lisätietoa Kunnan merkitys suomalaisen arkeen on suuri, sillä kunnat hoitavat suurimman osan julkisista palveluista. Kuntalain mukaan kaikissa kunnissa on oltava kunnanvaltuusto kunnanhallitus kunnanjohtaja tarkastuslautakunta ja ammattitilintarkastaja. 30 Nuorten vaikuttamisopas

32 Lisäksi kunnanvaltuusto voi asettaa lautakuntia pysyvien tehtävien hoitamista varten, sekä johtokuntia. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden vaaleissa neljäksi vuodeksi valitsema kunnanvaltuusto. Kunnan päätöksenteko on julkista Helsingin kaupunki on rakentanut verkkoon palvelun, minkä avulla kaupunginvaltuuston kokouukset ovat kaikkien kansalaisten katsottavissa livenä ja tallenteina. Valtuutettujen puheenvuorot löytyvät myös asiakirjojen historiakohdista. Palvelu löytyy osoitteesta Saman kaltaisia palveluita on muillakin isommilla kaupungeilla kuten Vantaalla ja Turussa. Kunnissa pyritään kehittämään kansalaisten osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia Suomen suurimmissa kaupungeissa on luvulla alkanut innokas demokratian kehittäminen sekä kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen. Useimmissa suurissa ja muutamissa pienemmissä kaupungeissa on käynnissä hankkeita, joissa kansalaisia kehotetaan osallistumaan ja vaikuttamaan kunnan asioihin. Tampereella, Turussa, Oulussa sekä Helsingissä kaupunkilaisten osallistuminen ja demokratian kehittäminen on kirjattu kaupungin viralliseen toimintasuunnitelmaan tai -strategiaan. Tampereella on tätä työtä varten jopa oma kuntademokratiayksikkö, missä muutama virkamies pohtii päätoimisesti kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä. Arviolta liki 200 Suomen kunnassa on toimiva nuorisovaltuusto, minkä avulla vuotiaat kuntalaiset voivat saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Myös erilaiset verkkodemokratiahankkeet ovat helpottaneet kuntalaisten osallistumista. Tunnetuin nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskanava on verkkopalvelu mikä toimii yli 150 kunnassa nuorten aloitteiden organisointipalveluna. Allianssin nuorisovaaleissa 2011 kokeiltiin äänestämistä netin kautta. Samassa yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan 64,3 prosentin mielestä nettiäänestäminen lisäisi nuorten äänestysaktiivisuutta. Tuusulan kunnassa järjestettiin marraskuussa 2011 ensimmäistä kertaa nuorisovaltuustovaalit kokonaan netissä Suomen verkkodemokratiaseuran tuottaman verkkoäänestyskoneen avulla. Ministeriöt kuntien tukena Sisäministeriön verkkosivujen mukaan sisäasiainministeriö huolehtii kuntia yleisesti koskevan lainsäädännön ja hallinnon kehittämisestä, kuntatalouden laskenta- ja Nuorten vaikuttamisopas 31

33 analysointitehtävistä sekä valtion ja kuntien yhteistyön toimivuudesta. Oikeusministeriö vastaa kunnallisesta vaali- ja kansanäänestysmenettelyä koskevan lainsäädännön kehittämisestä, valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtivat kuntien infrastruktuuritehtävien ja niitä koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja täytäntöönpanosta. Kunnallisten peruspalvelujen ja niitä koskevan lainsäädännön kehittämisestä sekä palveluihin liittyvistä valtionosuuksista huolehtivat opetusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Kunnallisista verokysymyksistä, kuten yhteisövero-osuuksien laskemisesta, vastaa valtiovarainministeriö. Wikipediasta löytyy luettelo Suomen nykyisistä kunnista linkkeineen. Vuoden 2013 alusta kuntia oli Suomessa 320, joista kaupunkeja 107. Alkuperäinen vektorikartta: Tilastokeskus 32

34 Termit Politiikka = yhteisten asioiden hoitoa Poliittinen = usein puoluepoliittisesti merkittävä tai vaikuttava asia Ry. = Rekisteröity yhdistys Agenda = asialista, esityslista, tehtäväluettelo. 4. JÄRJESTÖT 4.1. Poliittiset järjestöt Elina Hölttä Suomalainen järjestökenttä on laaja ja asettaa järjestöille haasteita luokitella itseään. On sanottu, että Suomi on järjestöjen luvattu maa: niin paljon järjestöjä täältä löytyy ja melkeinpä mitä asiaa tahansa koskien. Samalla järjestöllä on yleensä monta eri tehtävää. Jokaisella järjestöllä on joku tarkoituksensa, miksi ne ovat olemassa. Järjestöt kuvaavat itseään usein seuraavilla luokituksilla: hyväntekeväisyysjärjestö, puoluepoliittinen järjestö, harrastejärjestö tai edunvalvontajärjestö. Harrastejärjestöillä voi olla myös edunvalvonnallisia tehtäviä ja päinvastoin. Puoluepoliittiset järjestöt eivät keskity vain puoluepolitiikkaan ja hyväntekeväisyyttä voi tehdä monin eri tavoin. Etujärjestöt tai edunvalvontajärjestöt osallistuvat politiikkaan. Politiikkaan osallistuminen ei tarkoita sitä, että niillä olisi puoluepoliittinen agenda, vaan pikemminkin sitä, että ne haluavat vaikuttaa yhteiskunnan asioihin ja päivän politiikkaan. Järjestöjä voidaan käyttää asiantuntijoina esimerkiksi lakien valmisteluissa. Ne voivat olla kuultavina LAKI NURKKA Nuorisolaki Lukiolaki Laki ammatillisesta koulutuksesta Yliopistolaki Ammattikorkeakoululaki Opi lisää Nuorten vaikuttamisopas 33

35 ministeriöissä tai muissa toimielimissä, vaikkapa kunnallisen päätöksenteon yhteydessä. Järjestöt jakavat ajatuksiaan yhteiskunnassa. Ne yrittävät saada tavoitteensa läpi ja kehittää tiettyä politiikan osa-aluetta. Järjestöjen tärkeänä tehtävänä on myös keskustella ja herättää keskustelua esimerkiksi lehtien mielipidepalstoilla. Sitä kautta ne voivat nostaa jonkun ongelman tai muun kehittämisehdotuksen poliittiseen keskusteluun. Edunvalvonta ja etujärjestöt tekevät myös tutkimusta ja rahoittavat sitä sekä tiedottavat omaa järjestöänsä koskevista asioista. Järjestökentältä löytyy monia nuorten asioiden edunvalvojajärjestöjä esimerkkinä koulutukseen liittyvistä järjestöistä Suomen Lukiolaisten Liitto ry (SLL), Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto (SAKKI), Suomen Opiskelija-Allianssi (OSKU), Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto (SAMOK). Suomen Nuorisovaltuustojen liitto (Nuva ry) keskittyy nuorisovaltuustotoiminnan kehittämiseen ja nuorten osallisuutta lisävään keskusteluun. lukiokoulutusta siihen suuntaan, mikä on päätetty liittokokouksessa ja se voi olla kuultavana eri lakien valmistelun yhteydessä. Eurooppanuoret ry on toisenlainen esimerkki järjestöstä, joka vaikuttaa politiikkaan. Eurooppanuoret haluavat lisätä nuorten tietoisuutta Euroopan unionista ja siellä tapahtuvasta politiikasta. Järjestö toimii keskustelufoorumina ja vaikuttamiskanavana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on tiedottaminen, joka tapahtuu erilaisten julkaisujen, kuten oman lehden ja pamflettien, avulla. Yhdistys järjestää myös seminaareja ja muita keskustelutilaisuuksia, joissa paikalla on EU-asioiden asiantuntijoita. Aina ei välttämättä huomaa järjestön osallistumista politiikkaan. Teko, jolla järjestö osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, voi olla pienikin. Se voi olla lyhyt mielipidekirjoitus, seminaaritilaisuus tai tempaus. Edunvalvontajärjestön tarkoituksena on ajaa jäsentensä etuja. Tällaisilla järjestöillä on usein tavoiteohjelma, jossa nämä edut ja tavoitteet määritellään. Esimerkiksi Suomen lukiolaisten liitto (SLL) haluaa vaikuttaa suomalaiseen lukiokoulutukseen ja koulutuspolitiikkaan. SLL puolustaa kaikkia lukiolaisia jäsentensä lisäksi. Se päättää joka vuosi tavoitteistaan liittokokouksessa ja näitä tavoitteita pyritään tuomaan politiikkaan. Järjestö haluaa kehittää 34 Nuorten vaikuttamisopas

36 4.2. Puolueet ja puoluepoliittiset nuorisojärjestöt Kokoomus Kristiina Anunti Kansallinen Kokoomus r.p. on keskustaoikeistolainen kansanpuolue. Kokoomus on ennen kaikkea arvopuolue, jonka tehtävänä on parantaa jokaisen ihmisen asemaa ja hyvinvointia sekä kehittää yhteiskuntaa. Kokoomuksen aatteessa yhdistyvät vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Keskeistä on vapauden ja vastuun tasapainon tavoittelu sekä yksilöllisyyden ja yritteliäisyyden korostaminen. Kokoomus on aktiivinen ja avoin uudistaja. Kokoomus rakentaa aloitteellisesti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuutta sekä etsii ratkaisuja yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Kokoomus arvostaa myös perinteitä ja isänmaanrakkaus yhdistettynä kansainvälistymiseen ja globaaliin vastuullisuuteen määrittelevät osaltaan Kokoomuksen aatetta. Kokoomuksen jäsenliitot, joiden jäsenet ovat Kansallisen Kokoomuksen jäseniä, ovat Kokoomuksen Naisten Liitto, Opiskelijaliitto Tuhatkunta sekä Kokoomuksen Nuorten Liitto. Nuorten vaikuttamisopas 35

37 HENKILÖ- KUVA Olen 17-vuotias lukiolainen Pohjois-Pohjanmaalta Oulusta. Aloitin yhteiskunnallisen vaikuttamisen ala-asteella nuorisovaltuustossa ja oppilaskunnassa. Yläasteelle tultaessa otin sydämen tehtäväkseen tukioppilastoiminnan, josta sain stipendin päättötodistuksen yhteydessä koulun päättöjuhlissa. Minulle tärkeää on ollut pohtia erityisesti sitä, mikä lisäisi nuorten hyvinvointia ja mikä näin ollen vähentäisi nuorten syrjäytymistä. Yhteiskunnalliset asiat ovat jo pikkutytöstä asti minua kiinnostaneet, niinpä päätin jatkaa vaikuttamista itse politiikan kovassa ytimessä, puoluepolitiikassa. Liityin Kokoomusnuoriin ollessani 15-vuotias. Olen kokenut, että minut otettiin erityisen hyvin vastaan tulokasvuotenaan. Ensimmäiset tehtäväni Kokoomusnuorissa liittyi paikalliseen toimintaan, sillä edessä oli kunnallisvaalit Toiminn suurella sydämellä Oulun omien Kokoomusnuorten vaalikampanjoissa mukana. Kun vuosi vaihtui, pääsin Oulun Kokoomusnuorten paikallishallitukseen päättämään tapahtumista, ja ottamaan kantaa Oulua koskeviin kysymyksiin. Tämän lisäksi pääsin myös Oulun Läänin Kokoomusnuorten piirihallitukseen, jossa tehdään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetta koskevaa politiikkaa. Nämä kaksi hallituspaikkaa takasivat sen, että jo ensimmäisenä vuonna verkostoiduin hyvin ympäri Suomea tulevien Kokoomusnuorten kanssa, ja pääsin tapaamaan politiikan kovia nimiä mm. pääministeri Jyrki Kataista ja kuntaministeri Henna Virkkusta. Kokoomuksen Nuorten Liitto Kokoomuksen Nuorten Liitto on valtakunnallinen poliittinen nuorisojärjestö. Kokoomusnuoret osallistuvat yhteiskunnan päätöksentekoon kokoomuslaisten arvojen pohjalta. Kokoomusnuoret toimivat mielipidevaikuttajina ja pyrkivät nostamaan julkiseen keskusteluun uudenlaisia poliittisia avauksia. Nuorisojärjestöillä ei ole suoraa päätäntävaltaa juuri muista kuin omista asioistaan, mutta taitavat ja aktiiviset nuorisopoliitikot voivat onnistua lobbaamaan omat tavoitteensa myös emopuolue Kokoomuksen asialistoille. Joka vuosi Kokoomusnuorten kannoista ja linjauksista sovitaan valtakunnallisessa liittokokouksessa, jonne kokoontuu Kokoomusnuorten aktiivien ydin. Kokoomusnuoriin kuuluu vuotiaita nuoria ympäri Suomen ja toiminta on laajaa ja monipuolista joka puolella. Kokoomusnuorten toiminnassa pääsee tapaamaan eturivin poliitikkoja ja talouselämän vaikuttajia. Kokoomusnuoret ovat olleet esillä julkisuudessa rohkeiden avaustensa myötä ja Kokoomusnuoret ovatkin Suomen vaikutusvaltaisin nuorisojärjestö. Osasta Kokoomusnuoria on kasvanut suuria nimiä valtakunnan politiikkaan; mm. Jyrki Katainen, Ben Zyskowicz ja Piia-Noora Kauppi. Kokoomusnuorilla on myös laaja koulutusorganisaatio. Kokoomusnuorten tehtävä on politiikan tekemisen ja yhteiskunnallisen keskustelunavaajan roolin lisäksi kouluttaa jäsenistöään politiikan pariin. Kokoomusnuorten jäseneksi liityttäessä ei tarvitse olla politiikan asiantuntija vaan 36

38 riittää, että on kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Monipuolista koulutusta järjestetään aina paikallistason tempauksista valtakunnallisiin seminaareihin. Kokoomusnuoret järjestävät joka kesä suositun kesälukion, politiikan Approbaturin, jonne kaikki politiikasta kiinnostuneet nuoret kokoontuvat viikoksi kouluttautumaan ja tutustumaan toisiinsa. Liitolla on myös monia muita säännöllisiä ja suosittuja tapahtumia, rentoja illanistujaisia unohtamatta. Koen vahvasti, että minun henkilökohtaisen politiikan tekemisen ydin löytyy kuitenkin omasta blogistani. Blogiteksteillä voin nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun sellaisia asioita, joita itse koen tärkeänä. Nuorisojärjestön, Kokoomusnuorten jäsenyyden, ansiosta jokainen blogitekstini saa enemmän levitystä ja yleisöä, kun sitä jaetaan Kokoomusnuorten valtakunnallisilla facebook- ja nettisivuilla. Nuoresta iästä on blogin tekemisessä valtavasti hyötyä, sillä se lisää niiden kiinnostavuutta. Siksi kannustan jokaista nuorta aloittamaan bloggauksen esimerksiksi Uudessa Suomessa, jos kokee että haluaa saada ääntään kuuluville. Sain yhden blogitekstini ansioista huomattavaa julkisuutta eri medioissa. Toin kyseisessä tekstissäni esiin nettikiusaamistapauksen, johon puolueen oma verkkolehden toimittaja kiinnitti huomiota. Tekstinja sen tuoman julkisuuden ansioista nettikiusaamistapaus sai lopun, ja nettikiusaaminen oli nostettu valtakunnalliseen keskusteluun, mikä oli koko blogitekstini idea. Myöhemmin minut palkittiin Ahtisaaren sovittelijapalkinnolla ja Vuoden Kokoomusnuorena Rohkaisen jokaista nuorta tulemaan mukaan puoluepolitiikkaan, sillä sieltä löytyy koko politiikan tekemisen ydin. Missään muualla ei opi politiikkaa paremmin kuin olemalla osa nuorisojärjestöä, ja sen toiminnassa mukana. Minun ensimmäinen vuoteni oli enimmäkseen sivustaseuraamista. Minua opetettiin ja ohjattiin hyvin kaikessa, eikä se haitannut vaikken kaikkea politiikasta vielä tiennytkään. Tärkeintä on halu vaikuttaa ja oppia, sillä pääsee pitkälle! Emmi Kurkela, 17 Oulu 37

39 HENKILÖ- KUVA 16-vuotias lukiolainen Riina Pesu Seinäjoelta liittyi Keskustanuoriin heti 15-vuotiaana kun liittyminen oli mahdollista. Riina oli ottanut selvää vaikutusmahdollisuuksista ja eri järjestöistä jo aikaisemmin, ja päätti lopulta Opinlakeus-messujen yhteydessä Seinäjoella liittyä Keskustanuoriin. Riinalla oli halu vaikuttaa itseä kiinnostavin asioihin ja Keskustanuoret tuntui hänelle luontevimmalta vaihtoehdolta. En aluksi hirveästi tiennyt politiikasta ja vaikuttamisesta, mutta se, mitä tiesin, tuntui olevan lähellä Keskustanuorten ajatuksia, Riina kertoo. Keskustanuorten liittokokous Mikkelissä syksyllä 2013 antoi kunnon kipinän Riinalle ja hän päätti aktivoitua järjestössä entistä enemmän. Oli mukava tunne kun liittokokouksessa puheenjohtajaehdokkaat ja vanhemmat toimijat tulivat kaikki juttelemaan. Tuntui heti, että täällä minulla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa, Riina kertoo. Nyt Riina on Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten johtokunnassa mukana ja on saanut tutustua piirin tehtäviin ja toimintaan alkuvuoden ajan. Suomen Keskusta Teppo Säkkinen Keskusta on suuri suomalainen puolue, jonka arvojen ytimessä on vastuullinen vapaus. Keskustassa yhdistyy yritteliäisyyden arvostaminen ja sosiaalinen omatunto, välittäminen heikommista. Koko maassa on voitava elää, yrittää ja tehdä töitä. Keskusta on kautta historiansa ollut maltillinen, yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja ja ristiriitoja sovitteleva poliittinen voima. Rakennamme yli sukupolvien kestävää, tasa-arvoista ja turvallista yhteiskuntaa. Teemme työtä koko Suomen puolesta ja etsimme ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin. Riina kertoo politiikka-sanan olevan kamalan tylsän ja ankean kuuloinen, vaikka asia ei todellisuudessa sitä ole. On hieno tunne saada olla mukana vaikuttamassa asioihin yhdessä samanhenkisen porukan kanssa. Aion olla aktiivisena mukana Keskustanuorissa aina eläköitymiseen eli 30:een ikävuoteen saakka, Riina naurahtaa. Riina toivoo poliittisessa nuorisojärjestössä mukana olemisen auttavan myös tulevaisuuden ammatin valinnassa. 38

40 Suomen Keskustanuoret Keskustanuoret on Suomen Keskustan nuorisojärjestö ja vahva muutosvoima, jossa jäsenellä on lupa omaan ääneen sekä mahdollisuus kasvaa erilaisuutta ja luontoa kunnioittavaksi ihmiseksi. Keskustanuoriin on helppo tulla omana itsenään. Keskustanuoret ovat monipuolisesti sivistynyt joukko, joka osaa nauraa ennen kaikkea itselleen. Keskustanuoret pyrkivät voimakkaasti edistämään alueellista tasavertaisuutta ja nostamaan esiin kotiseutujen tärkeyttä ihmisyydelle - kotiseudun sijainnista riippumatta, kylissä ja kaupunginosissa. Keskustanuoret näkevät moniäänisyydessä rikkautta ja toivottavat erilaisuuden tervetulleeksi ja hyväksyvät kaikki tulijat sellaisena kuin he ovat. Keskustanuoret kannustavat ja kasvattavat nuoria aikuisuuteen, jossa otetaan vastuu omasta ja muiden hyvinvoinnista. Asiat ratkaistaan rakentavalla keskustelulla ja sovittelulla, erilaisuutta arvostaen. Keskustanuorille on tärkeää ylläpitää aitoa ja läheistä suhdetta luontoon. Ajamme voimakkaasti luonnon vastuullista ja kestävällä pohjalla olevaa hyödyntämistä. Keskustanuoret on vahva vaikuttaja emopuolueessaan, ja monet nuorten toimijat ovatkin nousseet vuosien mittaan kansanedustajiksi, pääministereiksi ja komissaariksi. Monille kuitenkin yhtä tärkeää on kuuluminen arvoyhteisöön, samanhenkisten joukkoon jossa voi kasvaa ja vaikuttaa. Keskustanuoret toimii koko Suomessa Lapista Helsinkiin. Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue Miikka Lönnqvist Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on yksi maamme suurimmista ja vanhimmista puolueista. Puolue on perustettu vuonna 1899 Turussa, ensin Suomen Työväenpuolueen nimellä. Sosialidemokraattiseksi puolueeksi se vaihtoi nimensä vuoden 1903 Forssan puoluekokouksessa, jossa hyväksyttiin myös puolueen ensimmäinen periaateohjelma, nk. Forssan ohjelma. Aatteelliselta taustaltaan SDP:n arvot perustuvat sosialismin perusarvojen varaan rakentuville ajatuksille vapaudesta, tasa-arvosta ja solidaarisuudesta. Sen tavoitteena on yhteistyön ja rauhan maailma sekä turmeltumaton ympäristö. Suomen Sosialidemokraattisen puolueen jäseniä on hieman yli ja sillä on Eduskunnan toiseksi suurimpana puolueena 42 kansanedustajaa. SDP:n puheenjohtajana toimii tällä hetkellä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Sosiaalidemokraattiset nuoret Sosialidemokraattiset Nuoret ry on puolueeseen sitoutumaton Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen nuorisojärjestö, joka tunnetaan paremmin nimellä Demarinuoret. Demarinuoret on perustettu vuonna 1906 Tampereella Nuorten vaikuttamisopas 39

41 HENKILÖ- KUVA Olen Lassi Jääskeläinen, 17-vuotias Demarinuori. Kirjoitushetkellä toimin mm. Uudenmaan Demarinuorten hallituksessa, Lohjan työväenyhdistyksen hallituksessa sekä Lohjan Kaupunkikeskustan Aluetoimikunnassa. Liityin Demarinuoriin noin puolitoista vuotta sitten. Demarinuoriin liittyessäni minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta poliittisesta toiminnasta. Noin puoli vuotta myöhemmin liityin myös puolueeseen. Liityin Demarinuoriin, koska olin kiinnostunut politiikasta ja poliittisista kysymyksistä. SDP ja nuorisojärjestö Demarinuoret olivat minulle luonnollinen valinta perheessäni ollessa Demariaktiiveja, mutta päällimmäisin syy puoluevalintaani olivat vaikutusmahdollisuudet ja SDP:n sekä Demarinuorten edustamat arvot. Liittymishetkellä en kokenut olevani lähellekään kaikissa kysymyksissä samaa mieltä SDP:n kanssa tai täysin tukevani SDP:n silloista poliittista linjaa, mutta koin SDP:n arvojen ja linjausten olevan kuitenkin kaikista puolueista lähinnä minua, sekä SDP:n ja Demarinuorten tarjoavan aitoja vaikuttamiskanavia, joiden kautta minun oli mahdollista vaikuttaa päätöksiin ja oppia enemmän politiikasta. Liityttyäni Demarinuoriin osallistuin lähes heti Demarinuorten liittokokoukseen, jossa pääsin konkreettisesti vaikuttamaan Demarinuorten tuleviin linjauksiin. Liittokokouksessa tutustuin useisiin Demarinuoriin koko Suomen alueelta, ja sain tärkeitä kontakteja lähialueeni toimijoihin. Liittokokouksen jälkeen osallistuin muutamiin alueellisiin tapahtumiin ennen syksyä, jolloin minut valittiin Uudenmaan Demarinuorten hallitukseen. Uudenmaan Demarinuorten hallituksessa pääsin ensimmäistä kertaa vaikuttamaan laajemmin. Järjestötyö on erittäin merkittävä osa politiikkaa ja poliittista vaikuttamista, ja olen pystynyt antamaan järjestölle paljon myös itse poliittisten kysymysten ulkopuolella, jonka ansiosta osaltaan olen päässyt vaikuttamaan merkittävästi järjestön linjauksiin ja toimintaan. Tutustuin nopeasti alueen ja järjestön vaikuttajiin, ja aloin ymmärtämään laajemmin mm. päätöksentekoprosesseja sekä aluepolitiikkaa. Järjestötyöskentely vei minut myös paikkakuntani politiikkaan ja paikallistason vaikuttamiseen. Lähes välittömästi puolueeseen liityttyäni minut valittiin puolueen paikallisosaston hallitukseen, jossa tutustuin pian puolueen paikallisiin aktiiveihin ja kuntapäättäjiin. Minut nimettiin myös Lohjan Kaupunkikeskustan Aluetoimikuntaan työväenyhdistyksemme silloisen puheenjohtajan aloitteesta. Uusissa tehtävissä sain jo konkreettistakin vaikutusvaltaa. Hallitustoiminnassa ja aktiivisena osallistujana myös itse hallitustoiminnan ulkopuolella aloin saamaan enemmän tietoa päätösten taustoista, päätöksiin vaikuttavista teki- 40

42 ja monien värikkäiden vaiheiden jälkeen se on edelleen yksi suurimmista poliittisista nuorisojärjestöistä Suomessa. Demarinuoriin kuuluu hieman yli jäsentä ja toimintaa on ympäri Suomea etelästä pohjoiseen ja lännestä itään. Demarinuorten jäsenet eivät automaattisesti kuulu puolueeseen ja osa järjestön toimijoista onkin puolueeseen sitoutumattomia. Demarinuoret haluaa rakentaa ihanneyhteiskunnan, jossa toteutuu yhteiskunnallinen tasa-arvo ja kaikille taataan samat perusoikeudet. Demarinuoret tavoittelevat tulevaisuutta, jossa kaikilla on oikeus hyvinvointiin, työhön ja puhtaaseen ympäristöön. jöistä ja vaikutuskanavista. Saatuani tietää tarkemmin monien julkisuustietojen perusteella huonoilta vaikuttaneiden päätösten tarkemmista taustoista tulin entistä vakuuttuneemmaksi puoluekannastani ja poliittisen toiminnan tärkeydestä. Opin keinot etsiä ja hankkia tarkkaa ja luotettavaa tietoa, jota media ja muut helpot kanavat tarjoavat liian harvoin Suomessa. Opin myös suhtautumaan kriittisesti tarjottuun tietoon ja tarkastamaan faktat huolella ennen kantojen muodostamista. Erityisesti näistä syistä suosittelen puoluetoimintaa kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille. Vain poliittisessa toiminnassa voi todella oppia poliittisen päätöksenteon, jonka ymmärtämisestä on paljon hyötyä, vaikkei myöhemmin elämässään olisikaan vahvasti mukana poliittisessa toiminnassa. Etenkin etujärjestöissä kuten opiskelijaliikkeessä ja ay-liikkeessä toimivat voivat saada todella suurta hyötyä poliittisen toiminnan ymmärtämisestä ja poliittisista verkostoista. Loppujen lopuksi lainsäädäntövalta nimittäin on puolueilla ja niiden edustajilla, joten lopullinen päätöksenteko tapahtuu näiden kautta. Suosittelen myös ehdottomasti Demarinuoria ja SDP:tä kaikille sosialidemokraattisia arvoja omaaville ja poliittisesta toiminnasta kiinnostuneille. Omalla kohdallani Demarinuoriin ja SDP:n liittyminen ja niiden toimintaan aktiivisesti lähteminen on ollut elämäni parhaita valintoja. Lassi Jääskeläinen, 17 Lohja 41

43 42 HENKILÖ- KUVA Mitä olet oppinut? Arvokasta tietotaitoa nuorisojärjestöjen toiminnasta, yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisesta ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista. Miten on päässyt konkreettisesti vaikuttamaan? Kaikilla Perussuomalaisten Nuorten jäsenillä on puhe- ja äänioikeus eli järjestön sisäisissä asioissa pääsee varmasti ilmaisemaan mielipiteensä, jos haluaa. Nuorisojärjestö pitää seminaareja ja järjestää esimerkiksi toritilaisuuksia, joihin tavallinen kansalainen voi vaivatta osallistua. Se on tosielämän vaikuttamista. Miksi kannattaa olla mukana? J os ei ole mukana, heikentää demokratiaa muilta. Käytössä oleva järjestelmämme, joka nojaa kansalaisten tasa-arvoon, vaatii jokaiselta aktiivisuutta ja tietämystä poliittisesta kentästä. Suurin osa nykynuorista ei osaa saati sitten halua ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Se on minusta suuri ongelma. Toki nuorille on suunnattu toimintaa kuten esimerkiksi nuorisovaltuustot ja oppilaskuntien hallitukset, mutta näissä hommat lyödään helposti lekkeriksi eikä oteta asiaa vakavasti. Poliittiset nuorisojärjestöt ovat mielestäni ylivertaisia verrattuina muihin vaikuttamisen muotoihin. Hiski Wiikinkoski, 18 Nuorisojärjestön jäsen, Vaasa Perussuomalaiset Simon Elo Perussuomalaiset on kansallismielinen ja kristillissosiaalinen puolue, joka ei usko oikeistolaiseen rahavaltaan tai vasemmistolaiseen järjestelmävaltaan. Perussuomalaiset uskoo ihmislähtöiseen päätöksentekoon. Puolueen tarkoituksena on edistää suomalaista työntekoa ja yrittämistä sekä taloudellisen perusturvan ja hyvinvoinnin toteutumista. Perussuomalaiset kannattaa Euroopassa itsenäisten kansallisvaltioiden välistä yhteistyötä, mutta vastustaa kansallisen päätöksentekovallan vievää Euroopan liittovaltiota. Perussuomalaiset Nuoret Perussuomalaiset Nuoret arvostaa länsimaista kulttuuria ja haluaa Suomessa vahvistaa suomalaiskansallista identiteettiä. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa esimerkiksi kieliopintojen valinnanvapautta ja opintotuen myöntämistä opiskelijoille perustuen tehtäviin opintopisteisiin. Perussuomalaisilla Nuorilla on kansainväliset yhteydet järjestöihin useisssa Euroopan maissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa. Nuorisojärjestöön voi liittyä 15-vuotiaasta alkaen veloituksettomasti ja jäsen ei liity samalla puolueeseen.

44 Suomen Kristillisdemokraatit Miika Taivassalo Suomen Kristillisdemokraatit on yli jäsenen puolue, joka haluaa rakentaa lähimmäisyhteiskuntaa, jossa ihmiset uskaltavat, jaksavat ja tahtovat välittää ja jossa heikommasta kannetaan huolta. Erityisesti edistämme lasten, nuorten, työikäisten ja ikäihmisten terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Puolueemme tärkeänä tavoitteena on turvata lähipalvelut ja terveyspalvelut jokaiselle. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa kristillisiin arvoihin perustuvana demokratiana. Puolueemme osallistuu kaikkiin valtiollisiin ja kunnallisiin vaaleihin sekä osallistumme valtiollisten ja kansainvälisten asioiden hoitoon eduskunnassa, hallituksessa ja Euroopan parlamentissa sekä muissa kansainvälisissä elimissä olevien edustajiemme avulla. Puolueellamme on noin 200 paikallisosastoa, 15 piirijärjestöä sekä kolme erityisjärjestöä, jotka toimivat ja järjestävät vaalikampanjoita ja muita tilaisuuksia omilla alueillaan. KD on Euroopan Parlamentissa vaikuttavan EPP-puolueen (The European People s Partyn) tarkkailijajäsen. Puolueemme pyrkii herättämään kristillisiä arvoja kunnioittavien kansalaisten valtiollista ja yhteiskunnallista vastuunottoa sekä saada heidät mukaan äänestäjiksi ja vaaliehdokkaiksi ajamaan isänmaamme ja kansamme parasta. Sekä KD:ssa että KD Nuorissa pääsin nopeasti vastuutehtäviin ja tutustumaan konkreettiseen politiikkaan. KD Nuorissa nousin ensimmäisessä vuosikokouksessani hallitukseen ja olen saanut opetella vaikuttamista innovatiivisessa ympäristössä. Sain myös kutsun Arkadia2015 -koulutusohjelmaan, jossa koulutetaan tulevia nuoria vaikuttajia yli puoluerajojen. En koe nyt, että lähdin liian nuorena tai kokemattomana mukaan: olen saanut huomata, kuinka antoisaa, kehittävää ja turvallista politiikkaan tutustuminen tässä nuorisojärjestöissä ja puolueessa on. Uutena ja nuorena aktiivina olen päässyt kaikkeen mukaan, mutta ym- HENKILÖ- KUVA Politiikka ja vaikuttaminen näyttäytyi minulle vielä muutama vuosi sitten valmiiden ja kypsien henkilöiden areenana. Luulin, että minun tulee kasvaa aikuiseksi ennen politiikkaan siirtymistä, vaikka olin liittynyt KD Nuorten jäseneksi jo 17-vuotiaana. Kuntavaalien alla minua pyydettiin ehdokkaaksi paikallisen KD:n valtuutetun toimesta, ja lähdin mielelläni mukaan pienen harkinnan jälkeen. Päädyin vaalien myötä KD Nuorten toimintaan mukaan, sain vanhemmilta puelueaktiiveilta paljon tukea ja toimin tällä hetkellä Lappeenrannan kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna ja kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä. Vaalien jälkeen KD:n paikallisosasto antoi minulle nuorena paljon tukea ja luottamusta saadessani vastuullisen lautakuntapaikan. 43

45 pärilläni on ollut jatkuvasti ihmisiä, joilta olen voinut oppia ja kysyä asioista, jotka eivät ole olleet tuttuja. Nuorena vaikuttaminen ja politiikkaan osallistuminen on ollut kokemisen arvoista. Olen päässyt tutustumaan mitä erilaisimpiin paikkoihin, kuten ydinvoimalaan, saanut ymmärrystä Suomen ja globaalin maailman lainalaisuuksista sekä verkostoja, joita en olisi muualta löytänyt. 19-vuotiaana politiikassa tuntuu välillä edelleen untuvikolta, mutta olen innoissani siitä, että pääsen kartuttamaan kokemusta ja tietoa jo hyvissä ajoin! Hilla Ryösö KD Nuorten hallituksen jäsen & tapahtumakoordinaattori Lappeenranta Suomen Kristillisdemokraattiset Nuoret KD Nuoret on Suomen Kristillisdemokraattisen puolueen valtakunnallinen nuorisojärjestö. Noin 1500 jäsentämme ovat vuotiaita, ja he voivat kuulua järjestöömme myös ilman puolueen jäsenyyttä - olemme siis itsenäinen organisaatio. Järjestämme vaikuttamiskoulutusta, vaalitapahtumia ja muita tilaisuuksia ja kampanjoita ympäri maata. Lisäksi kaikissa Suomen vaalipiireissä on KD Nuorten nuorisopiirit, jotka järjestävät paikallistoimintaa omalla alueellaan. Teemme kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden kristillisdemokraattisten nuorten kanssa. Kuulumme myös Euroopan Parlamentissa vaikuttavan EPP-puolueen (The European People s Party) nuorisojärjestöön, YEPP:iin. Toimintamme ja tavoitteemme perustuvat länsimaiselle, kristilliselle arvopohjalle. Sen perustana on ihmisarvon kunnioittaminen, heikossa asemassa olevien puolustaminen sekä luottamus. Mielestämme hyvinvointi syntyy ihmisen lähiyhteisöissä, erityisesti perheissä. Korostamme ennaltaehkäisevän työn merkitystä etenkin syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla. Tiedostamme, että yhteiskunnassa on ongelmia, joita ei voida ratkaista pelkästään rahalla. Sen vuoksi pidämme kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien toimintaa yhtenä tärkeänä osana lähimmäisyhteiskunnan luomisessa. 44

46 Vihreät - De Gröna Maria Ohisalo Vihreiden politiikka kiteytyy kolmeen arvoon: vastuuseen, vapauteen ja välittämiseen. Vihreät on osa maailmanlaajuista vihreää liikettä. Puolueena Vihreät toimii niin kunnallisella, valtakunnallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Valtakunnallisella tasolla Vihreät on edustettuna eduskunnassa 10 kansanedustajan voimin. Viime eduskuntavaaleissa Vihreät kiteytti tavoitteensa: torjua ilmastonmuutosta, vähentää köyhyyttä ja tehdä työelämän pelisäännöistä reilumpia. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO on valtakunnallinen vihreä nuoriso ja opiskelijajärjestö, joka toimii kestävän, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen maailman puolesta. ViNO vaikuttaa kaikkiin politiikan osaalueisiin eläinoikeuksista veropolitiikkaan. ViNOssa yhdistyvät kansalaisjärjestötoiminta ja parlamentaarinen vaikuttaminen. ViNOon voivat liittyä 15 vuotta täyttäneet ja toiminnassa pääsee vaikuttamaan politiikkaan paikallistasolta valtakunnallisiin kysymyksiin ja aina globaalille tasolle asti. ViNO kuuluu Vihreät - De Gröna -puolueeseen ja on HENKILÖ- KUVA 15-vuotias Tekla Kosonen tuli mukaan ViNOon kesällä 2013 täytettyään puolueen jäsenyyden vaatiman 15 vuotta. Kipinä puolueeseen liittymiseen tuli jo presidentinvaalien jälkeen keväällä Vaikka vinolaisten järjestöjen tapahtumat ovat pääsääntöisesti avoimia myös ei-jäsenille, Tekla koki toimintaan mukaan lähtemisen luontevaksi vasta jäseneksi liittymisen ja sähköpostiin tulleiden tervetulokirjeiden ja viikkotiedotteiden jälkeen. Mielenkiintoinen paikallistason toiminta ja liitto-vinon järjestämät - vinolaisia ympäri maan kokoavat - tapahtumat saivat Teklan hakemaan Helsingin Vihreiden Nuorten hallitukseen vuodelle Hallituspaikka tuli, ja sen mukana vihreästä toiminnasta on tullut entistä kiinteämpi osa arkea. Alkusyksystä huvittanut ajatus herätä kahdeksalta viikonloppuaamuna vaikkapa jäsenjärjestön hallituksen koulutuksiin tuntuu nykyään täysin luontevalta! Puolueen jäsenyys on Teklasta luonteva tapa tukea puoluetta, jossa arvot ovat kohdallaan. Ajan kuluessa Tekla on myös huomannut arvostavansa puolueessa ja ViNOssa olevia avoimuuden ja osallistavuuden periaatteita: halukkaat saavat helposti vastuuta ja kaikenlaiset toimijat otetaan luontevasti mukaan. Tapahtumiin on myös aina helppo lähteä mukaan vaikkei tuntisi ketään etukäteen. Puolueessa oppii myös monenlaista, tiedoista ja taidoista politiikasta, pöytäkirjoista - ja pinssikoneista - on varmasti hyötyä tulevaisuudessa! 45

47 46 HENKILÖ- KUVA 20-vuotias Juho Matinlauri aloitti toimintansa vasemmistoaktivistina jo hyvän aikaa ennen täysi-ikäistymistä. Vaikuttamiskipinän iski kotikylältä Raahesta edelleen puuttuva pyörätie. Autojen seassa pyöräily oli vaarallista, joten haaveilin omasta pyörätiestä, Juho muistelee. Nuori mies aloitti poliittisen toiminnan Raahen nuorisovaltuustossa, mutta huomasi pian, ettei ettei sillä ole todellista vaikutusvaltaa. Niinpä hän täytti vaikuttamistyhjiötä liittymällä Vasemmistonuoriin ja käynnistämällä kavereidensa kanssa järjestön toiminnan Raahessa pienen tauon jälkeen. Vasemmistonuoret on kuitenkin itsenäinen järjestö eikä sinänsä toimi askeleena puoluetoimintaan. Juho liittyi Vasemmistoliiton jäseneksi vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan tukeakseen puoluetta, koska ei voinut vielä osoittaa tukeaan äänestyskopissa. Hän jakoi myös vaalimainoksia naapurustossaan. Ensimmäisen vuoden ajan istuin kokouksissa hiljaa muita kuunnellen. Sittemmin olen uskaltautunut puhumaan itsekin ja lopulta päätynyt kunnallisjärjestön varapuheenjohtajaksi, piirihallituksen jäseneksi ja jopa puoluekokousedustajaksi. Toisin kuin Juho oli luullut, politiikka ei tuntunutkaan harmaalta ja tylsältä vaan jopa likaiselta ja hermoja raastavalta. Kunnallisjärjestössä hän on vaikuttanut kertomalla omia mielipiteitään kokouksissa. Kuntavaalien jälkeen hänet valittiin opetuslautakunnan jäseneksi. Puolueen kokouksissa hän on ollut mukana päättämässä henkilövalinnoista ja poliittisista ohjelmista. Puoluetoiminnassa pääsee Juhon mukaan suoraan päätöksentekoon sisälle ja saa hiljaista tietoa, jota ei muualta löydä. Hän hyötyi poliittisesta aktiivisuudesta myös poikkeuksellisella tavalla, kun puolueosasto tarjosi hänelle vuokrakämpän Raahen työväentalolta. Molempia osapuolia hyödyttävä järjestely ei tunnu kuulemma lainkaan pahalta! sen virallinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö. ViNOn toimintaa ohjaavat periaateohjelma ja eri sektorikohtaiset politiikkaohjelmat. Vasemmistonuoret Niko Peltokangas Vasemmistonuoret on punavihreä ja feministinen poliittinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö, jonka jäseniksi voivat liittyä vuotiaat nuoret. Vasemmistonuoret ei peri jäsenmaksua ja kaikki jäsenet saavat kotiinsa maksutta Libero-lehden. Vasemmistonuorten toimintatavat vaihtelevat mielenosoituksista, tempauksista ja kampanjoista pitkäjänteiseen vaikuttamiseen muissa kansalaisjärjestöissä, ammattiyhdistysliikkeessä ja politiikan eri tasoilla. Järjestö tekee Vasemmistoliiton nuorisotyötä mutta ei ole puolueen jäsenjärjestö. Vasemmistonuorilla on myös oma poliittinen ohjelma, jota se toteuttaa.

48 4.3. Hyväntekeväisyysjärjestöt Jenni Arteli Hyväntekeväisyysjärjestöjen kirjo on laaja ja niissä voit vaikuttaa monin tavoin. Hyväntekeväisyys on toisen auttamista, ja se voi kohdistua moneen eri asiaan; ihmiseen, eläimeen tai ympäristöön ja lukuisiin muihin kohteisiin. Hyväntekeväisyydessä ei ensisijaisesti tavoitella omaa etua. Nykyään hyväntekeväisyyteen voi ottaa osaa monella tavalla, ja jokaiselle on valittavana oma auttamiskeinonsa. Tällaisia ovat esimerkiksi rahalahjoitukset, testamenttilahjoitukset, hyväntekeväisyystuotteiden ostaminen, erilaiset tapahtumat ja vapaaehtoistyö. Yksikään hyväntekeväisyysjärjestö ei toimisi ilman vapaaehtoisia. Vapaaehtoistyö on parhaimmillaan hauskaa ja hyödyllistä ja sieltä saa paljon kavereita ja kokemuksia joista voi olla paljon hyötyä myöhemmin elämässä! Nuorten vaikuttaminen Suomen Punaisessa Ristissä Nuoret voivat vaikuttaa Suomen Punaisessa Ristissä, SPR:ssä monin eri tavoin. Aktiivinen toiminta on kaiken perusta. Toiminnan suunnittelu, tukeminen ja itse toiminta ovat tärkeitä asioita. Rohkeat kannanotot ja pää- töksentekojärjestelmään osallistuminen ovat myös hyviä esimerkkejä järjestön toimintaan osallistumisesta. Nuoret ovat tärkeä osa Punaisen Ristin auttamisketjua. Osallistumalla keräyksiin nuoret lisäävät Punaisen Ristin valmiutta auttaa nopeasti hädässä olevia ihmisiä luonnonkatastrofin, tulipalon tai aseellisten selkkausten jäljiltä. Teoilla, kannanotoilla ja asenteella nuoret ottavat kantaa moninaisen lähiympäristön puolesta. Valtaamalla vanhainkoteja nuoret vievät iloa vanhusten arkeen. Ensiaputaidot puolestaan voivat jopa pelastaa ystävän hengen. Suomen Punaisen Ristin nuorisotoiminnan kautta nuori voi näyttää, että hän uskaltaa välittää itsestään, lähiympäristössään ja puhuvat heikommassa asemassa olevien nuorten puolesta. kertoo SPR:n Järjestö- ja nuorisotoiminnan suunnittelija Johanna Andersson. Punaisen ristin nuoristoiminta on avointa ja siihen voivat osallistua kaikki nuoret. Kaikki alle 29-vuotiaat SPR:n jäsenet ovat nuorisojäseniä. Toiminnalla yritään myös vahvistamaan esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten sosiaalisuutta ja ehkäisemään sosiaalisia ongelmia. Nuorisotoiminta toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti, osastoissa. Nuorten vaikuttamisopas 47

49 HENKILÖ- KUVA Pähkinänkuoressa, se mikä sai aikaan minussa innostuksen ensikipinän, oli SPR:n työntekijän innostus ja kannustava asenne. Vaikka ensikertalaisen päätös osallistua Operaatio Nälkäpäivään v olikin hetken mielijohde, niin sen jälkeen lukuisat myönteiset kokemukset, ja ympärilläni näkemäni vilpitön kiinnostus muiden auttamista kohtaan on synnyttänyt pitkäjänteisen halun saada itsekin osan siitä vaikuttamisen ilosta Nyt neljä vuotta mukana olleena, olen saanut kokea sellaista mitä muutoin en olisi, olen solminut merkityksellisiä ystävyyssuhteita, saanut nähdä organisaation kansainväliset mittasuhteet esim osallistuessani Italiassa, Solferinossa pidettyn leiriin, jossa mm. kuljettiin soihtuja kantaen samaa reittiä Solferinosta Castiglioneen jota myöten haavoittuneita kannettiin turvaan siellä käydyiltä taisteluilta v Mutta lähempänä kotia olevat saavutukset ovat ehkä kuitenkin ne joista tunnen eniten iloa. Nuorisotyö on ollut lähellä sydäntäni, ja aktiivisuuteni tällä saralla on saanut lasten ja nuorten toiminnan kotipaikkakunnallani uuteen nousuun. Olen myös ollut paikallisosaston hallituksen jäsen nyt kolmatta vuotta, ja tämän vuoden alusta minut valittiin puheenjohtajaksi, joten työtä ja auttamisen iloa on luvassa vielä pitkäksi aikaa tulevaisuudessakin. Olen hankkinut lisävalmiuksia osallistumalla lukuisiin SPR:n järjestämiin koulutuksiin. Aina kerhonohjaaja koulutuksista, promokoulutukseen sekä viimeisimpänä kouluttajakoulutukseen. Nämä ovat niistä lukuisista koulutuksista ne tärkeimmät, mitkä ovat antaneet minulle valmiudet. Piirit ja keskustoimisto tukee, ohjaa ja kouluttaa vapaaehtoisia sekä kehittää toimintaa yhdessä heidän kanssaan. Punainen risti tekee myös paljon yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa tukien myös ruotsinkielistä toimintaa nuorisojäseniä oli Se on noin prosenttia järjestön kokonaisjäsenmäärästä. Nuorille tarjotaan ikäryhmille sopivaa toimintaa: vuotiaat toimivat kerho- ja leiritoiminnassa vuotiaat toimivat nuorisoryhmissä, leireillä, järjestävät ja osallistuvat lyhytkestoisiin tempauksiin, kampanjoihin ja projekteihin sekä osallistuvat kansainvälisiin leireihin, opintomatkoihin ja ryhmävaihtoon vuotiaat järjestävät ja osallistuvat lyhytkestoisiin tempauksiin, kampanjoihin ja projekteihin, osallistuvat humanitaariseen oikeuteen liittyvään toimintaan, toimivat nuorisodelegaattina, osallistuvat kansainväliseen toimintaan, toimivat ensiapuryhmissä ja eri ohjaaja-, ystävä-, kouluttaja- ja luottamustehtävissä. Punaisen Ristin eri nuorisotoiminnan toimintamuodot rakentavat moniuolisen tarjonnan ja antavat erilaisille nuorille tapoja toimia järjestössä sekä mahdollisuuden kehittyä ja löytää uusia toiminnan paikkoja. Anna Kymäläinen, SPR nuorisotoiminta 48

50 5. VALTIO 5.1. Kansalaisaloite Ari Tammi Maaliskuun alusta 2012 voimaan tulleen kansalaisaloitelain mukaan vähintään äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Aloitteen vireille panijana voi olla yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Jotta kansalaisen tekemä aloite etenisi eduskunnan käsittelyyn, sen tulee saada taakseen Suomen kansalaista. Aloitetta tukevat kannatusilmoitukset on kerättävä paperilla tai sähköisesti tietoverkossa. Ilmoitukset on saatava kokoon kuuden kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä oikeusministeriölle. Paperilla kerättävissä kannatusilmoituksissa käytettävä vakiolomaketta Paperilla kerättävissä ilmoituksissa on käytettävä lomakekaavaa, jonka pohjan oikeusministeriö on vahvistanut asetuksella. Vakiomuotoisella kannatusilmoituksella varmistetaan se, että ilmoitus sisältää kaikki lain edellyttämät tiedot. Vakiomuotoinen ilmoitus helpottaa myös Väestörekisterikeskuksen työtä. Väestörekisterikeskuksen tehtävänä on tarkastaa ilmoitusten oikeellisuus ja vahvistaa, että hyväksyttyjä ilmoituksia on vaadittu määrä. Vasta tämän jälkeen aloitteen voi toimittaa eduskunnalle. Uusi Kansalaisaloite -verkkopalvelu Yksi kansalaisten verkko-osallistumisen muoto Suomessa on uusi kansalaisaloite, mikä tuli vuonna 2012 voimaan. Nuorten vaikuttamisopas 49

51 Kansalaisaloite on suoran demokratian toimintamekanismi ja sillä on siten mielipidettä tai verkkoadressia vahvempi poliittinen status. Suomessa kansalaisaloitteen määrittelee tammikuussa 2012 säädetty uusi kansalaisaloitelaki, minkä mukaan kyseessä on kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite, jolla äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat saada lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun yhtymisestä eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään kansalaista kannattaa aloitetta. Luettelo kaikista käynnissä olevista kansalaisaloitteista löytyy osoitteesta Marraskuun loppuun 2012 mennessä nimiä oli kerätty kuuteen kansalaisaloitteeseen: LISÄTIETOA Kansalaisaloite Medborgarinitiativ myös Facebookissa Oikeusministeriön demokratiayksikkö, Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen puh , om.fi projektikoodinaattori Joonas Pekkanen Puh: Twitter: https://twitter.com/#!/avoinministerio Facebook: com/avoinministerio 50 Nuorten vaikuttamisopas

52 Kansanäänestys mietojen alkoholijuomien myynnin vapauttamisesta. Aloitteessa ehdotetaan järjestettäväksi kansanäänestystä mietojen alkoholijuomien myynnin vapauttamisesta. Kansanäänestyksessä ehdotetaan kysyttävän: Tuleeko mietojen alkoholijuomien vähittäismyynti vapauttaa kilpailulle? Äänestäjille tarjotaan kaksi vastausvaihtoehtoa; KYLLÄ ja EI. Velkakattolaki Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi perustuslakia niin, että siihen kirjattaisiin sitova yläraja valtion velkaantumisasteelle: 60 % bruttokansantuotteesta. Energiajuomat K16 - Kansalaisaloite energiajuomien myynnin kieltämisestä alle 16-vuotiaille. Aloitteessa ehdotetaan elintarvikelakia (23/2006) muutettavaksi siten, että energiajuomien myynti kielletään alle 16-vuotiaille lapsille ja nuorille. Kansalaisaloite eläinsuojelulain 22 :n muuttamiseksi. Aloitteessa ehdotetaan lakia turkistarhaamisen kieltämiseksi. Kansalaisaloite kannabiksen laillistamiseksi Kansalaisaloite suoran demokratian lisäämiseksi Kesäkuuhun 2013 mennessä kansalaiset olivat tehneet palveluun kaiken kaikkiaan 102 aloitetta. Turkistarhausta koskeva aloitetta käsiteltiin eduskunnassa loppukevään ja alkukesän aikana Aloite sai lopulta perusteellisen käsittelyn, ensin yleiskeskustelun, sitten asian viemisen valiokuntaan, valiokuntamietinnön sekä sen jälkeen suuren salin käsittelyn ja äänestyksen. Toukokuussa 2013 Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista oli kerännyt yli nimeä. Verkossa tehtävä aloite ja sen kannatusilmoituksen allekirjoitus edellyttävät aina ns. vahvaa sähköistä tunnistamista, esimerkiksi verkkopankkitunnusten tai teleoperaattoreiden mobiilitunnisteen käyttöä. Verkkokeräyksessä voidaan käyttää joko kansalaisaloitteen vireille panijan itse järjestämää tietojärjestelmää tai oikeusministeriön ylläpitämää maksutonta verkkopalvelua. Vireille panijan on hankittava mahdolliselle omalle verkkokeräysjärjestelmälleen Viestintäviraston hyväksyntä. Lisätietoa kansalaisaloitteesta ja sen tekemisestä löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta ja palvelusta Kansalaisaloite.fi. YouTubessa on nähtävissä video, joka kertoo kansalaisaloite-verkkopalvelusta. Nuorten vaikuttamisopas 51

53 CASE Olin lukemassa pääsykokeisiin, aiheena perheoikeus, kun havahduin miettimään: Onko oikein, että samaa sukupuolta olevat parit eivät saa Suomessa mennä naimisiin? Ei, se ei ole oikein ja asialle on tehtävä jotain. Tästä sai alun kansalaisaloitte tasa-arvoisesta avioliittolaista. Pieni kaveriporukka laati aloitteen ja sen ympärille perustettiin kampanja tuomaan aloitteelle näkyvyyttä ja sen myötä lain vaatimat allekirjoitukset. Aloitetta ja kampanjaa on ollut tekemässä pääsääntöisesti alle 30-vuotiaita nuoria, osa opiskelijoita ja osa uransa juuri aloittaneita. Kampanjaa ja aloitetta varten perustettiin yhdistys, haettiin CIMO:n kautta Youth in Action -rahoitusta ja rekrytoitiin kaverit mukaan toimintaan. Myös kansalais-, opiskelija-, sekä puoluejärjestöjen sähköpostilistat olivat kovassa käytössä tekijöiden rekrytoimisessa. Kampanja ja aloite valmisteltiin reilussa kahdessa kuukaudessa tekemällä töitä aamusta iltaan. Ennakkovalmistelu ja -kampanjointi kannatti, sillä aloite keräsi ensimmäisen vuorokauden aikana tarvittavat allekirjoitukset eli ja reilusti enemmänkin. Suunnittelu, yhteisten päämäärien asettaminen ja kova työ ovat olleet avain menestykseen. Kaikki ovat olleet mukana vapaaehtoisesti ja tehneet kampanjaa muun elämän ohella. Erityisen tärkeä osa vapaaehtoisten jaksamista on ollut itsensä ja muiden motivoiminen. Olemme kannustaneet toisiamme aina vain parempiin tuloksiin. Jos joku asia ei ole toiminut, olemme jättäneet sen taakse murehtimatta ja kokeilleet jotain muuta. Kansalaisaloitekampanjassa ovat monet päässeet toteuttamaan villeimpiä ideoitaan, ottamaan koulussa opittuja teorioita käytäntöön. Vaikka kansalaisaloitteen saa allekirjoittaa vain täysi-ikäiset, on kampanjaan osallistuminen hyödyllistä myös ala-ikäisille. Kampanjoinnin myötä kansalaisvaikuttaminen, lain säätäminen sekä poliittinen kenttä tulevat tutuksi. Kampanjoinnista saa myös hyviä eväitä työelämään, ikimuistoisia kokemuksia sekä yhteisöllisyyden kokemuksen. Senni Moilanen Puheenjohtaja Tahdon

54 Avoimen ministeriön verkkopalvelu auttaa Avoin ministeriö on keväällä 2012 avattu nettipalvelu, joka auttaa kansalaisia jalostamaan ideoitaan laadukkaiksi lakialoitteiksi. Maaliskuun 1. päivänä 2012 voimaan astuneen kansalaisaloitelain ja perustuslain muutoksen nojalla eduskunnan on käsiteltävä aloitteet, joiden tueksi on kerätty allekirjoitusta. Haluamme varmistaa, että kansalaisaloitteet ovat mahdollisimman laadukkaita ja että ne otetaan tosissaan eduskunnassa, sanoi hankkeen projektikoordinaattori Joonas Pekkanen asiaa koskeneessa tiedotteessa. Avoin ministeriö pyörii täysin vapaaehtoisvoimin, eikä sillä ole ulkopuolista rahoitusta tai puoluesidonnaisuuksia. Valmistelutyö aloitteiden ideointi, perustelujen muotoilu ja säädöstekstin kirjoittaminen tapahtuu avoimesti avoinministeriö.fi-palvelussa. 1. Ideoita kansalaisaloitteiksi voi esittää kuka tahansa mistä tahansa aiheesta. Avoin ministeriö kehittää työkaluja, joilla kansalaiset voivat ensimmäisessä vaiheessa kiteyttää ja jalostaa ideoita mahdollisimman tehokkaasti. 2. Toisessa vaiheessa lakiehdotusten perusteluosien tuottaminen ja säädöstekstin muotoilu tapahtuu vapaaehtoisten ammattilaisten voimin. 3. Kolmannessa vaiheessa aloitteelle kerätään vaadittavat allekirjoitukset ja se viedään eduskunnan käsittelyyn. Avoin ministeriö lisäksi seuraa ehdotuksen etenemistä ja käsittelyä sekä tiedottaa käsittelyvaiheista ja äänestystuloksista. Suomi on ensimmäinen Pohjoismaa, jossa otetaan käyttöön kansalaisaloiteoikeus. Vastaavaa lainsäädäntöä on jo olemassa muutamissa Euroopan valtioissa, esimerkiksi Italiassa, Sveitsissä ja Espanjassa. Ainutlaatuista juuri suomalaisessa kansalaisaloitelaissa on kuitenkin mahdollisuus aloitteen allekirjoitukseen sähköisesti. Mahdollisuus sähköiseen allekirjoittamiseen helpottaa ja nopeuttaa allekirjoitusten keräämistä huomattavasti. Se mahdollistaa myös esimerkiksi sosiaalisen median tehokkaan hyödyntämisen, joka avaa ovia uudenlaiselle demokratialle. Nuorten vaikuttamisopas 53

55 5.2. Suomen valtiollinen rakenne Ari Tammi Suomen tasavalta (Republiken Finland) on perustuslaillinen tasavalta ja Euroopan unionin jäsenmaa. Suomi kuuluu myös Pohjoismaiden neuvostoon, mutta ei Pohjois-Atlantin liittoon Natoon. Myös Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta on osa Suomea. Suomi kuului pitkään Ruotsiin ja Ruotsin kuninkaan valtapiiriin, hallinnollisesti maakuntana jo 1500 luvulta aina vuoteen 1809 asti. Porvoon valtiopäivillä 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I julisti Suomen autonomiseksi valtakunnaksi kuitenkin osana Venäjän keisarikuntaa. Itsenäiseksi valtioksi Suomi julistautui 6. joulukuuta vuonna 1917 Venäjän keisarikunnan hajotessa. Päivää juhlitaan nykyään Suomen itsenäisyyspäivänä. 54 Nuorten vaikuttamisopas

56 Suomi pähkinänkuoressa Tasavalta Itsenäistynyt Suomessa perustuslaki on kaiken lainsäädännön kulmakivi Valta kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestöön ja solmi vapaakauppasopimuksen Euroopan yhteisön kanssa Euroopan unioniin Suomi liittyi vuonna 1995 ja oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka otti käyttöönsä Euroopan yhteisvaluutan euron vuonna Valtiollisesti Suomi on tasavalta. Valta Suomessa kuuluu perustuslain mukaan kansalle. Oikeusministeriön sivuilla kuvataan perustuslain merkitystä Suomelle: Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön kulmakivi. Se sisältää säännökset valtion järjestysmuodosta, ylimpien valtioelinten suhteista ja yksilön perusoikeuksista. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta Sen pohjana on neljä vanhaa perustuslakia: hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys sekä kaksi ministerivastuuta koskevaa perustuslakia. Ne säädettiin itsenäisyyden alkuvuosina. Eduskunta on muuttanut perustuslakeja vuosien varrella, mutta valtiosäännön pääpiirteet ovat pysyneet samoina. Nykyistäkin perustuslakia on tarkistettu sen voimaantulon jälkeen, viimeksi maaliskuussa Perustuslaissa toistuu vanhan hallitusmuodon pääperiaate: valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Nuorten vaikuttamisopas 55

57 Hyl SP anka N:o aku Perustuslaki määrittelee Suomen valtiomuodon tiivistettynä: 1. Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus vaikuttaa yhteisten päätösten tekemiseen. Perustuslaissa on turvattu yksilön perusoikeudet. 2. Perustuslaki korostaa Suomen poliittisen järjestelmän parlamentaarisia piirteitä ja eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä. Valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston valmistelusta ja ratkaisuehdotuksesta. N:o14 VALSTAMPEL VAALILEIMA VN:o14 AALILEIMA VALSTAMPEL N:o35 VAALILEIMA VALSTAMPEL N:o35 VAALILEIMA N:o35 VALSTAMPEL

58 3. Eduskunta valitsee pääministerin, jonka presidentti nimittää. Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin esityksen mukaisesti. 4. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentin toiminta myös ulkopolitiikassa perustuu valtioneuvoston valmisteluun ja myötävaikutukseen. 5. Perustuslain mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. 6. Suomi on Euroopan unionin jäsen. Perustuslain sisältö löytyy palvelusta sekä lain sisältö selitettynä oikeusministeriön sivuilta www. om.fi/18107.htm. Perustuslain mukaan (11 luku) Suomen kunnilla on itsehallinto ja verotusoikeus. Valtio voi säätää kunnille tehtäviä. Perustuslain alkuun on kirjoitettu valtiojärjestyksen perusteet ja ylimpien valtioelinten tehtävien jako sekä oikeusvaltion periaate: julkisen vallan käytön on aina perustuttava lakiin. Päätösvalta on jaettu eduskunnan, valtioneuvoston (hallituksen) ja tasavallan presidentin kesken. Eduskunta säätää lait Valtioneuvosto valmistelee lakiesitykset ja huolehtii eduskunnan päätösten toimeenpanosta. Valtioneuvoston tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Presidentti hoitaa hänelle säädetyt tehtävät, jotka liittyvät ennen muuta ulkopolitiikkaan. Riippumattomat tuomioistuimet varmistavat, että lakeja noudatetaan. Eduskunnan julkisia istuntoja ja hallituksen kyselytunteja voi seurata paikan päällä tai verkossa Nuorten vaikuttamisopas 57

59 Eduskunnan toiminta Eduskunta tekee päätökset täysistunnossa, jota johtaa puhemies tai varapuhemies. Päätöksentekoon saavat osallistua vain kansanedustajat. Täysistunnot ovat julkisia. Niitä voi seurata istuntosalin lehtereillä ja tiedotusvälineistä. Myös eduskunnan istuntojen pöytäkirjat ovat julkisia. Eduskunnan julkisia istuntoja ja hallituksen kyselytunteja voi seurata paikan päällä tai verkossa Eduskunnan täysistunnossa saavat puhua kansanedustajat ja ministerit. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri voivat myös puhua, jos heidän asioitaan käsitellään. Eduskunnassa asia tulee käsittelyyn joko hallituksen esityksenä tai kansanedustajan aloitteena. Vähintään äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi jostakin asiasta. Ennen päätöstä kaikki esitykset ja aloitteet käsitellään valiokunnissa. Ne ovat eduskunnan sisäisiä valmisteluelimiä, joiden työ ei ole julkista, ennen kuin valiokunta julkistaa mietintönsä. Eduskunnan 16 valiokuntaa kaudella : Suuri valiokunta Perustuslakivaliokunta Ulkoasiainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Tarkastusvaliokunta Hallintovaliokunta Lakivaliokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Puolustusvaliokunta Sivistysvaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Talousvaliokunta Tulevaisuusvaliokunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Ympäristövaliokunta Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa saa tehdä valtioneuvostolle välikysymyksen. Hallituksen vastauksesta käydyn keskustelun jälkeen eduskunta äänestää siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. Kansanedustaja voi jättää ministerin vastattavaksi suullisen tai kirjallisen kysymyksen. 58 Nuorten vaikuttamisopas

60 6. KULTTUURI Jani Laamanen Nuoren keinot vaikuttaa kulttuurin kautta Kaikessa vaikuttamisessa on taustalla saada ihminen näkemään asia uudelta/omalta näkökantansa kautta. Mitä paremmin saa toisen ymmärtämään oman kantansa ja vakuutettua toisen asian tarkoituksesta ja hyvistä vaikutuksista, sitä helpommin kohteen saa puolelleen. Joskus vaikuttaminen tapahtuu myös vaihtokauppana, mikä tarkoittaa toisen suostuvan kantaasi joillakin ehdoilla, vaikka hän ei olekkaan täysin samaa mieltä asiasta kanssasi. Kulttuuri on laaja käsite ja sisältää paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä. Kulttuuria on esimerkiksi taide, musiikki ja kieli. Taiteen kautta voi ottaa kantaa samalla lailla, kuin vaikka kirjoittamalla paikallislehteen. Vaikutukset voivat olla kuitenkin paljon paremmat kuin kirjoituksella. Myös erilaiset mielenosoitukset, lakot ja tempaukset voidaan laskea kulttuurin kautta vaikuttamiseksi. Mielenosoitus ei välttämättä ole agressiivinen vaan siisti ja ajatuksia herättävä vetoomus jonkin asian puolesta. Myös esimerkiksi nimilistaa voitaisiin pitää mielenosoituksena. Esimerkki tempauksella vaikuttamisesta. Lukion oppilaat voivat sopia yhtenä päivänä jättävänsä salaattilautasen käyttämättä ja näin vähentää tiskien määrää, mikä vähentää keittiön veden ja energian kulutusta. Tämä tempaus voisi saada keittiön miettimään, että pärjäisivätköhän he ilman salaattilautasia ja myös sitä, millä muilla keinoilla he voisivat kuluttaa vähemmän. Esimerkki taiteenkautta vaikuttamisesta. Lukion oppilaskunta haluaa ottaa kantaa ja vaikuttaa tulevaan kunnallisaloitteeseen, missä ehdotetaan oppilaskunnan kotilukion lakkauttamista. Sen lisäksi/sijaan, että oppilaskunta kirjoittaa paikallislehteen se voi rakentaa pienoismallin puretusta koulusta tai maalata koulun oppilaat suremaan hylättyä koulurakennusta. Nähdessään opiskelijoitten taideteoksen kautta ilmaistun surun voi päätös lukion sulkemisesta kumoutua. Nuorten vaikuttamisopas 59

61 Esimerkki kulttuurin kautta vaikuttamisesta. Esa ja Mikko ovat perustaneet bändin ja nähneet kovasti vaivaa saadakseen harjoitteluvuoroja koulunsa musiikkiluokasta. Tähän vuorojen saamiseksi heidän on pitänyt saada vakuutetuksi koulun rehtori ja musiikinopettaja. Harjoiteltuaan vuoden bändillä on jo useita omia biisejä ja heitä käytetään esiintyjinä koulun tapahtumissa. Koko koulu on bändistä mielissään opettajia myöten, mikä on tehnyt helpoksi myös muille oppilaille harjoitteluvuorojen varaamisen. Olemalla ahkeria ja päämäärätietoisia bändinsä kanssa Esa ja Mikko ovat siis vaikuttaneet opettajien suhtautumiseen nuorten musiikkikulttuuria kohta, Teatteri Kaukasus Teatteri Kaukasus perustettiin keväällä Ajatus omasta vapaasta harrastajateatteriryhmästä oli heitetty ilmaan jo vuotta aiemmin teatterinjohtaja Joonas Kääriäisen toimesta, mutta tuolloin perustajaryhmään halutut ja toisilleen olennaiset henkilöt olivat kuitenkin estyneet työskentelemään yhteisellä paikkakunnalla. Ryhmä koostuu Mikkelissä syntyneistä, useita vuosia teatterin eri kentillä työskennelleistä tekijöistä. Tälle kokoonpanolle oleellisinta on pitää vakavissaan hauskaa ja samalla tehdä aiheiltaan kunnianhimoista teatteria. Kaukasus on toistaiseksi valmistanut kaksi suurempaa produktiota. Ryhmän ensimmäinen teos Kylä of Love sai ensi-iltansa heinäkuussa 2010 Mikkelissä Vanhalla sotkulla. Kylä of Love nähtiin myös Mikkelin työväennäyttämöpäivillä tammikuussa Heinäkuussa 2011 esitettiin Kaukasuksen toinen näytelmä Tiikeri Mikkelin teatterin pienellä näyttämöllä. Nollabudjetilla toimiva ryhmä on saanut kiitettävästi tukea sekä ääni- ja valotekniikan että käytettävissä olevien esiintymistilojen suhteessa. Vastaantulijoina ovat olleet mm. Mikkelin kaupunki, Mikkelin teatteri, Mikkelin lukio sekä seurakunnan nuorisotyö. 60 Nuorten vaikuttamisopas

62 7. KUN SUOMI EI RIITÄ JOHDATUS KANSAIN- VÄLISEEN VAIKUTTAMISEEN Ville Majamaa Vaikuttamisen taustalla on aina halu muuttaa jotakin. Oli tämä asia sitten mikä hyvänsä, pienenkin muutoksen eteen joutuu tekemään töitä. Jo kuntatasolla vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, kansalliseen politiikkaan tai mielipiteeseen vaikuttamisesta puhumattakaan. Nykyään vaikuttaminen ei kuitenkaan lopu tähän. Jos rahkeet ja into riittävät, tai muutoksen läpiajaminen vaatii ylikansallista yhteistyötä onnistuakseen (niin kuin yllättävän monet asiat), on jotain edessä vielä Suomen rajojen ulkopuolellakin maailma. Suomi, ja Suomessa tehtävä politiikka, on tiukasti sidoksissa ympäröivään maailmaan. Naapurimaissa, Euroopan Unionissa (EU) ja Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK) sovitut linjaukset on otettava huomioon, ja täsmälleen samoin meidän tekemät päätökset noteerataan maailmalla. Ennennäkemättömän intensiivinen vuorovaikutus ja tiheä kansainvälisten sopimusten ja periaatelinjausten viidakko on haastava vaikuttamisympäristö, joka vaatii enemmän kuin kansallisella tasolla vaikuttaminen. Kansainvälisellä tasolla joutuu vakuuttamaan enemmän ihmisiä, huomioimaan useamman näkökulman ja varaamaan tähän kaikkeen runsaasti enemmän aikaa. Mitä isompi koneisto, sitä hitaammat sen rattaat tuppaavat olemaan. Onneksi riittävän pitkäjänteisellä työllä on toisaalta myös todennäköisemmin suuremman mittakaavan seuraukset, jotka ulottuvat laajemmalle ja kestävät pidempään. Koska kansainvälisten sopimusten artiklat ovat valtavan työmäärän ja kireiden neuvottelujen tulosta, ei niihin kajota ilman painavia syitä ja perusteellisia valmisteluja. Siksi myös jokaisen, joka haluaa saada asiansa läpi, pitää olla erityisen hyvin perillä siitä, mitä haluaa, kenellä on ns. päätösvalta asiassa (eli kenelle puhua), mikä on asian käsittelyn aikataulu ja ennen kaikkea miten asia tulee esittää, jotta tämä päättävä taho ottaa asian ajaakseen. Kansainvälisellä tasolla oikean paikan ja ajan merkitys on erityisen oleellinen. Jos uutta lakia tai suositusta säädettäessä kuulemisjakso on jo päättynyt tai asia on jo valmisteltu, on turha yrittää vaikuttaa lakia valmisteleviin virkamiehiin. Vastaavasti esimerkiksi Euroopan Unionin kalastusasioista vastaava komissaari ei ehkä ole oikea taho, johon vaikuttaa yleismaailmallista nuorten oikeuksien sopimusta ajaessa. Koska erilaiset eturyhmät erilaisine intresseineen Nuorten vaikuttamisopas 61

63 ovat päättäjien ja virkamiesten arkipäivää (lue: et ole ainoa), tulee lisäksi aina yrittää vaikuttaa useampaan kuin vain yhteen tahoon ja olla heihin tiiviisti yhteydessä koko prosessin etenemisen ajan. Mitä useammalta taholta päättäjät saavat saman viestin, sitä edustuksellisempi se heidän silmissään on. Toisinaan etu on myös puolellasi. Koska päätöksentekoprosessit ovat monimutkaisia ja liikkuvia osia on paljon, ei mitään yleensä ole päätetty ennen kuin kaikesta on päätetty. Yhden vastoinkäymisen vuoksi ei ole syytä luovuttaa vaan päinvastoin: hio sanomaasi, syvennä yhteistyötä liittolaistesi kanssa ja pidä silmäsi auki uusille. Mitä todennäköisemmin peli ei ole vielä pelattu, mutta sitä käydään jo jossain muualla! Esimerkkejä kysymyksistä, joita kannattaa pitää mielessä: Mikä on ydinasiani? Pystynkö vakuuttamaan lähimmät ystäväni siitä, että tämä asia on tärkeä? Entä kaksikymmentä vuotta näiden asioiden parissa työskennelleen minulle tuntemattoman virkamiehen? Mikä on se oikea taho, jolle viesti kannattaa välittää? Onko nyt kyse pohjoismaisen vai eurooppalaisen tason politiikasta? Voinko hoitaa asiani yhden tahon kautta vai tuleeko minun olla yhteydessä useampaan instituutioon yhtä aikaa? Missä asiasta päätetään? Kuka on oikea henkilö? Kannattaako minun esittää asiani suoraan ylimmälle johdolle vai onko koneistossa kenties joku erityisesti tämän asian parissa työskentelevä henkilö? Miten valitsemani tahon sisäinen päätöksentekorakenne toimii? Onko nyt oikea aika? Milloin asiasta päätetään? Mikä on asian valmisteluaikataulu vai onko asian käsittely kenties jo päättynyt? Onko nyt oikea poliittinen ilmapiiri asian ajamiseksi? Onko minulla riittävästi tietoa? Olenko ottanut huomioon aikaisemmat päätökset ja jo olemassa olevat sopimukset? Mikä on vastapuolen asema? Miten huomioin vastapuolen näkökulman ja vakuutan hänet? Pitääkö minun vakuuttaa kenties ensin jokin toinen taho? Ketä vastapuoleni kuuntelisi? 62 Nuorten vaikuttamisopas

64 7.1. Pohjoismaat Ensimmäiset ja viimeiset liittolaisemme? Pohjoismainen yhteistyö on ollut Suomen tärkeimpiä ulkopoliittisia painopisteitä itsenäistymisestä lähtien. Erityisesti maailmansotien jälkeen Suomi etsi vakautta ja mallia hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen tiivistämällä yhteistyötään muiden pohjoismaiden kanssa. Eurooppalaisen integraation syventyessä nopeasti Suomen EU-jäsenyyden myötä 90-luvulla pohjoismainen yhteistyö jäi hetkeksi sivuun, mutta 2000-luvulla sen merkitys on jälleen korostunut yleiseurooppalaisen päätöksenteon osoittautuessa toisinaan hyvinkin haastavaksi. Pohjoismaiselle nuorelle vaikuttamisen paikka avautuu helpoiten virallisten yhteistyörakenteiden yhteyteen sijoittuvien nuorten yhteistyöverkostojen kautta. Rakenteiden yksinkertaisuudesta huolimatta jo pohjoismaisella tasolla vaikuttaakseen tarvitsee kuitenkin taakseen jonkun suomalaisen kattojärjestön. Ylikansallinen päätöksenteko tapahtuu maiden tai järjestöjen nimittämien edustajien välityksellä ja niin nuorten, kuten päättäjienkin, on pidettävä tämä jatkuvasti mielessä. Koska pohjoismaiset yhteiskunnat ovat historiallisista syistä kulttuurillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin samankaltaisia, aina lainsäädäntöä myöten, ovat puitteet yhteistyölle poikkeukselliset. Yhteisestä arvopohjasta on erityisen paljon iloa, kun siirrytään Euroopan tason päätöksentekoon, jolloin pohjoismaat löytävät useissa kysymyksissä helposti toisensa. Monien vapaaehtoisuuteen perustuvien kansalaisjärjestöjen lisäksi pohjoismaisen virallisen, poliittisen yhteistyön helpottamiseksi on luotu aivan omat rakenteensa. Nuorten vaikuttamisopas 63

65 Virallisen yhteistyön kanavat Viralliset valtioidenväliset poliittiset yhteistyökanavat ovat peräisin jo 50-luvulta. Pohjoismaiden Neuvosto ja Pohjoismainen Ministerineuvosto ovat merkittävimmät pohjoismaiden välisen poliittisen keskustelun ja päätöksenteon instituutiot. Näistä ensimmäinen kokoaa yhteen 87 edustajaa pohjoismaiden (tässä tapauksessa myös Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannilla on omat edustajansa) kansallisista parlamenteista. Neuvostolla ei ole varsinaista päätösvaltaa, mutta sen tehtävänä on toimia poliittisen keskustelun areenana ja tarvittaessa painostaa hallituksia noudattamaan yhdessä sovittuja linjauksia. Neuvosto käsittelee myös vuosittain Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston päätöslauselman. Kun Pohjoismaiden Neuvosto toimii kanavana parlamentaristiselle yhteistyölle, on Pohjoismainen Ministerineuvosto hallitusten virallinen yhteistyöelin. Ministerineuvosto kokoaa yhteen useita eri alojen ministereitä, jotka muodostavat kymmenkunta eri politiikan aloihin keskittyvää ministerineuvostoa (mm. työelämä, kulttuuri, ympäristöasiat). Nuorten kannalta erityisen merkittävää on, että nuorisoasiat eivät sisälly yhdenkään ministerineuvoston toimialaan vaan niitä varten on perustettu erillinen, yhteistyötä koordinoivan ministeriryhmän alainen, virkamiehistä ja jäsenmaiden nuorisoedustajista koostuva, Lapsi- ja Nuorisoasiain komitea (NORDBUK). Komitealla on huomattava asema neuvoa-antavana elimenä ja se mm. jakaa vuosittain avustuksia pohjoismaisten nuorisojärjestöjen toimintaan. Nuoret vallan rakenteissa Nuortenvälinen yhteistyö on järjestäytynyt olemassa olevia poliittisia rakenteita mukaillen. Poliittisen keskustelun ja linjapäätösten areenana toimii Nuorten Pohjoismainen Neuvosto (Ungdomens Nordiska Råd UNR), joka kokoaa yhteen poliittisten nuorisojärjestöjen edustajia kaikista pohjoismaista ja kokoontuu vuosittain Pohjoismaiden Neuvoston kokouksen yhteydessä. Kansallisten nuorisojärjestöjen kattojärjestöillä (Suomessa Allianssi) sekä pohjoismaisten Norden- yhdistysten nuorisoliittojen kattojärjestöllä (Föreningarna Nordens Ungdomsförbund FNUF) on lisäksi tarkkailijan asema istunnossa. Poliittisesti sitoutumatonta, mutta yhtä lailla merkittävää ruohonjuuritason yhteistyötä pohjoismaisten nuorten välillä edistävät monet kansalaisjärjestöt, etupäässä Norden- yhdistysten Nuorisoliitot. Suomessa järjestö tunnettaan nimellä Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto PNN. 64 Nuorten vaikuttamisopas

66 Lisätietoa youth-in-action Vilkaisu Itämeren ja arktisen alueen yhteistyörakenteisiin Pohjoismaiden lisäksi suomalaiset nuorisojärjestöt vaikuttavat edustajiensa kautta yhteistyössä myös Baltian (Viro, Latvia, Liettua) ja muiden Itämeren (Saksa, Puola) maiden kanssa. Nordic- Baltic Contact Meeting on kerran vuodessa kokoontuva pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen yhteistyöverkosto, jossa nuorisoalan ajankohtaisista kysymyksistä keskustelun lisäksi visioidaan yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvoston puit teissa. NBCM on myös oiva areena etsiä yhteisymmärrystä Euroopan tason nuorisopoliittisiin kysymyksiin. Nuorten vaikuttamisopas 65

67 Kaikki Itämeren rantavaltiot yhteisen pöydän ääreen kokoaa Itämeren Neuvosto (Council of Baltic Sea States CBSS), jonka toiminnassa nuorisokysymykset ovat yksi pitkän aikavälin priori teeteista. Neuvoston tavoitteena on mm. edistää nuorten aktiivista osallisuutta ja kannustaa nuoria nuorisovaihtojen kautta hankkimaan enemmän tietoa ja ymmärrystä muista Itämeren alueen maista. Kansallisten nuorisojärjestöjen kattojärjestöillä on yhteinen tarkkailijajäsen Itämeren Neuvoston nuorisoalan yhteistyötä koordinoivassa asiantuntijaryhmässä (Expert Group on Youth Affairs GRYP). Barentsin Euro-Arktinen neuvosto on nimensä mukaisesti euro-arktisen alueen valtioiden (Suomi, Venäjä, Norja, Tanska, Ruotsi) yhteistyöelin. Yhteistyön painopisteitä ovat nuoris ovaihdon, nuorisotiedotuksen ja nuorten elinoloja koskevan nuorisotut kimuksen edistäminen sekä nuorten projektitoiminnan kehittäminen. Nuorisoalalla asiantuntijaelimenä toimii nuorisopoliittinen työryhmä (Working Group on Youth Policy WGYP) ja nuoria Barentsin euroarktisen alueen yhteistyössä edustaa Barentsin alueellinen nuorisokomitea (Barents Regional Youth Committee BRYC), jolla on myös omat suomalaisedustajansa. Arktisilla alueilla toimii myös kaikkien pohjoisten napaalueiden val tioiden yhteistyöelimenä Arktinen neuvosto. Se ei kuitenkaan käsittele juurikaan nuorisokysymyksiä, vaikka keskittyykin valtioiden väliseen yhteistyöhön koulutuksen- ja kult tuurin saralla. Youth in Action Youth in Action on Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma. Se tarjoaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, hankkia kansainvälisiä kokemuksia ja toimia yhteistyössä muiden nuorten kanssa Suomessa ja muualla Euroopassa. Ohjelma tukee nuorten oppimista vapaa-ajalla ja arjessa. Ohjelmaan osallistumalla nuoret oppivat käytännön tekemisen ja kokemisen kautta esimerkiksi kansalaistaitoja, erilaisuuden ymmärtämistä sekä aloitteellisuutta ja itsevarmuutta. Nuoret ovat projekteissa aktiivisia toimijoita: he osallistuvat päätöksentekoon, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hankkeet vahvistavat nuorten aktiivistakansalaisuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kenelle ohjelma on tarkoitettu? Ohjelma on tarkoitettu pääasiassa vuotiaille nuorille ja kaikenikäisille nuorten parissa toimiville. Ikärajat vaihtelevat toiminnoittain, ja joissakin tapauksissa ohjelmaan voi osallistua myös vuotiaat ja vuotiaat 66 Nuorten vaikuttamisopas

68 nuoret. Tarkista toimintokohtainen ikäraja ohjelmaoppaasta tai toimintokohtaiselta alasivulta. Ohjelma pyrkii erityisesti tavoittamaan muita heikommassa asemassa olevat nuoret. Yleishyödyllisille organisaatioille kuten järjestöille tai kuntien nuorisotoimille Youth in Action -ohjelma tarjoaa koulutusta, työkaluja ja kansainvälisiä kontakteja. Ohjelma tukee eurooppalaista nuorisoalan yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa. Hankkeet tuovat lisäväriä ja piristystä organisaatioiden jokapäiväiseen toimintaan. on hyvin tärkeää suunnitella jo hankkeen alkuvaiheessa, miten hankkeen omarahoitusosuus katetaan. Hankehakemuksen kannalta katsotaan myönteiseksi, että hakijan omarahoitusosuus kootaan yhdessä ja siten, että mahdollisimman monet hyötyvät siitä. Toimintaa Suomessa tai kansainvälisessä yhteistyössä Ohjelmasta tuetaan sekä kansainvälisiä että kansallisia nuorisohankkeita. Kaikki hankemuodot voi toteuttaa kansainvälisessä yhteistyössä muiden maiden nuorten kanssa, vaikka hankkeeseen ei matkustusta sisältyisikään. Tuen määrä Tukisummat määräytyvät pääsääntöisesti hankkeen keston ja osallistujamäärän mukaan. Tarkemmat tiedot tuen määräytymisestä löytyy toimintokohtaisilta sivuilta ja ohjelmaoppaasta. On hyvä muistaa, että hanketuki ei voi kattaa kaikkia hankkeen kustannuksia. Tästä syystä Nuorten vaikuttamisopas 67

69 7.2. Eurooppa Ylikansallisen yhteistyön loppumaton suo vai vaikuttajan paratiisi? Eurooppalainen valtioidenvälinen yhteistyö on maailman mittapuulla ainutlaatuisen tiivistä ja monipuolista. Vuosikymmeniä jatkuneen integraation jäljiltä yhteistyö ulottuu tänä päivänä lukemattomille alueille, mutta samalla on myös syntynyt osittain päällekkäistenkin rakenteiden viidakko. Ironisesti meillä eurooppalaisilla on tapana niputtaa yksi maanosa, esimerkiksi Afrikka, yhdeksi ja samaksi, mutta samalla me itse olemme elävä esimerkki siitä, ettei näin todellakaan ole. Itä- ja Länsi-Euroopan tai Pohjoisja Etelä-Euroopan väliset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot ovat toisinaan räikeämpiä kuin vaikka Pohjois-Amerikkaan verrattaessa. Euroopan historia onkin täynnä kiistoja ja levottomuuksia ja juuri tämän vuoksi yhteistyötä on ruvettu alun perin tiivistämään. Tänä päivänä eurooppalainen ylikansallinen päätöksenteon malli on toistaiseksi ainutlaatuiseksi, mutta myös menestyksekkääksi osoittautunut kokeilu. Vaikuttamismielessä tämä kaikki asettaa omat haasteensa. Pohjoismaisesta konsensus-ajattelusta tai samankaltaisista arvoista on turha haaveksia kun kolme tusinaa maata yrittää sovittaa yhteen omia tavoitteitaan. 68

70 Järjestäytymisen aste on Euroopassa huomattava ja lukuisat kansalliset kattojärjestöt ovat pääasiassa järjestäytyneet yhteen muodostaen yhdessä ylikansallisia Euroopan tason kattojärjestöjä. Eurooppalaista nuorisovaikuttamisen kenttää hallitsevatkin ennen kaikkea nämä mantereen nuorisojärjestöjä yhdistävät kattojärjestöt ja niiden kattojärjestö Euroopan Nuorisofoorumi (YFJ). EuroparlTV Palvelussa voi seurata myös eurooppalaisten nuorten ja päättäjien välisiä keskusteluita, kuten esimerkiksi teemalla Kriisi iski koko maanosaan. Kenen vika se on, ja miten EU voi auttaa? Kreikkalaiskoulun 30 oppilasta keskustelevat kreikkalaisen parlamentin jäsenen MEP Anni Podimatan kanssa. Europarltv palvelusta saa erittäin laajan ja kattavan katsauksen myös Euroopan parlamentin historiaan, poliittisiin ryhmiin ja merkkipaaluihin. Euroopan parlamentin toimintaa voi seurata suorana ja tallenteina verkosta osoitteessa eu. Kanavalta löytyy parlamentin uutiset, edustajien haastattelut, keskustelut, omia makasiiniohjelma ajankohtaisista teemoista sekä erityisesti nuorille suunnattu verkkotelevisiokanava Nuorten parlamentti. Osa ohjelmista on nähtävänä myös CNN:n World View katsauksessa. Nuorten parlamentin verkkotelevisiosivuilla on katsauksia Euroopan parlamentin backstagelle, aakkosellinen visualisoitu hakemisto keskeisimmistä parlamentin toiminnoista ja toimijoista esimerkkinä E niin kuin ero EU:sta. Nuorten Heureka kanavalla voi katsoa eurooppalaisen yhteistyön taustoja, dokumentteja Euroopan yhteisön isistä tai vaikkapa ohjelmaa EU:n ensimmäisistä vaaleista vuodelta Nuorten vaikuttamisopas 69

71 MAAILMAN KATTOJÄRJESTÖT Globaalin yhteistyön koordinaatiokomitea (The Global Co-operation Co-ordination Committee GCCC) Globaalin yhteistyön koordinaatiokomitea (GCCC) koordinoi alueellisten nuorisora-kenteiden yhteistyötä globaalissa nuorisopolitiikassa. Kansainvälisten nuorisojärjestöjen yhteistyötapaaminen (International Co-ordination Meeting of Youth Organizations ICMYO) YK:n nuorisopolitiikka (esim. nuorisodelegaatit) Erinoimainen lähde näihin liittyen on Allianssin kv-toiminnan opas 7.3. Globaali taso Kuuleeko meitä kukaan? Valtakunnalliselta tasolta kansalliset rajat ylittävään toimintaan siirryttäessä uutta omaksuttavaa on paljon. Pohjoismaiden välinen konsensus-henki auttaa alkujärkytykseen, mutta jo Euroopan tasolle siirryttäessä sen varaan laskemisen voi unohtaa. Mutta entä maailma Euroopan ulkopuolella? Miten Afrikan unioni toimii? Mikä on Shanghain yhteistyöjärjestö ja kuullaanko nuoria sen toiminnassa? Jokaisella mantereella on omat pelisääntönsä naapurivaltioiden välisestä yhteistyöstä ja oma lukunsa on vielä mantereet ylittävä, todella maailmanlaajuinen yhteistyö. Globaali vaikuttamisympäristö koostuu ensisijaisesti valtioidenvälisistä kansainvälisistä sopimuksista ja järjestöistä, kuten esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lasten oikeuksien sopimus tai Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD). Samoin kuin valtiot, myös nuoret ja nuorten järjestöt ovat järjestäytyneet lukuisiin kattojärjestöihin. Euroopan tason kattojärjestöt kuuluvat maailman kattojärjestöihin, jotka puolestaan ovat kuuluvat maailman nuorisojärjestöjen kattojärjestöjen ryhmään (ICMYO), joka kokoontuu ja vaikuttaa maailmanlaajuiseen nuorisopolitiikkaan säännöllisesti. 70

72

73 1. YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA 1.1. Motivointi ja konkreettiset keinot 1.2. Työn jakaminen ja palaute 2. KOKOUSTAIDOT 2.1. kokouskäytäntöohjeet 3. ESIINTYMISTAIDOT 3.1. Puhetaito 3.2. Väittelytaito 3.3. Esiintymisjännitys 4. ALOITE 4.1. Aloitteen rakenne 4.2. Puhtia lauseisiin 5. LOBBAUS 5.1. Lobbaus ei ole 5.2. Lobbarin perustaidot 6. TAPAHTUMAT, TEMPAUKSET JA KAMPANJAT 6.1. Tapahtumat 6.2. Tempaukset 6.3. Kampanjat 7. MIELENOSOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 8. YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN 9. SOSIAALINEN MEDIA 9.1. Facebook 9.2. Twitter 9.3. Blogit 9.4. MySpace, Youtube, Flickr 9.5. Wikipedia 10. KIRJOITTAMINEN Vastineen kirjoittaminen Mielipidekirjoitus 11. VERKOSTOITUMINEN SISÄLTÖ OSA VAIKUTTAMISEN KEINOT

74 OSA II Vaikuttamistaidot Tervetuloa Vaikuttamistaitojen pariin! Koulun jalkapallokentän maaleissa pitäisi olla kunnon verkot, mutta kun ei ole! Kaupungista puuttuu skeittauspaikkoja. Kaveri tarvitsisi pikaisesti koulupsykologia. Miksei apua ole helposti saatavilla? Nuorilta puuttuu ilmaisia kokoontumistiloja. Miksi niitä ei rakenneta? Pyöräteitä pitäisi olla paljon enemmän! Monet asiat kaipaavat muutosta. Asioihin on mahdollista vaikuttaa. Pelikenttien maaleihin voidaan hankkia verkot ja skeittajille pystyttää rampit. Kerhotiloja voidaan rakentaa, koulupsykologin virkoja perustaa, pyöräteitä päällystää ja kaupunkia elävöittää. Kaikki on mahdollista. Mutta miten? Tästä palvelusta löydät tietoa, taitoa ja toimintaa ilmaisen verkko-oppaan nuorille ja nuorten opettajille. Sukella median, demokratian, lobbauksen ja muiden vaikuttamistaitojen maailmaan.

75 1. YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Lari Tuominen Pienetkin projektit saattavat osoittautua haastaviksi tilanteiden muuttuessa. Tämän takia on jo alussa hyvä koota porukka kokoon, eikä luottaa vain siihen että kyllä innokkaita aina jostain löytyy projektin edetessä. Itselläsi on varmasti jokin päämäärä jonka haluaisit toteuttaa. Voit lähteä liikkeelle siitä, että kylmästi menet juttelemaan koulussasi tai kaveripiirissäsi ihmisille ja kysymään heidän kiinnostusta lähteä mukaan. Voit vaikka käyttää termiä projekti, joka antaa heti uskottavuutta asiallesi. Saadessasi muutaman lupautumaan projetiisi mukaan, pystyt käyttämään tehokeinoina mainintaa jo pienestä ryhmästä henkilöitä, joka yleensä innostaa ihmisiä lähtemään mukaan kun he tietävät asian takana olevan jo muitakin ihmisiä. Kun olet saanut pienenkin joukon innostumaan asiastasi, niin järjestä aloitustapaaminen jossain helpossa paikassa mm. koulun kirjasto välitunnilla/koulun jälkeen tai lähellä olevassa nuorisotilassa. Ensimmäinen tapaaminen on tärkeä ja juuri sinun onkin joustettava omista menoistasi valitsiessasi aikaa joka sopii mahdollisimman monelle. Tapaamisessa kannattaa laittaa paperi kiertämään, johon jokainen laittaa yhteystietonsa. Näin voit kutsua esimerkiksi tekstiviestillä tai sähköpostilla porukan kokoon seuraavalla kerralla helposti. On myös syytä valmistautua tapaamiseen, koska sinun on saatava vakuutettua ihmiset asian olevan tärkeä ja työnarvoinen. Muista myös olla vuorovaikutteinen! Jos huomaat porukan olevan erimieltä joistain asioista, niin älä pidä itsepäisesti kiinni omista mielipiteistäsi vaan näytä että myös sinä pystyt joustamaan. Näin saatte muotoiltua yhteisen mielipiteen ja suunnan asialle eli päämäärän Motivointi ja konkreettiset keinot Ensimmäisessä tapaamisessa on jo hyvä jakaa joitain pieniä vastuualueita. Sillä ei ole merkitystä muuttuvatko nämä sovitut vastuualueet totaalisestikin projektin edetessä, koska vastuut ja tittelit motivoivat tehokkaasti ihmisiä toimimaan asian puolesta. Näin myös riskit porukan katoamisesta ja innostuksen lopahtamisesta pienenevät. 74 Nuorten vaikuttamisopas

76 Jokaisella ryhmällä on oltava aina puheenjohtaja ja sihteeri. Puheenjohtaja johtaa tapaamisissa puhetta ohjailemalla keskustelua ja pahimmankin riidan keskellä hakien yhteistä kompromissia. Hän on myös aina se joka viime kädessä tekee sen jonkun hommat joka hommiaan laiminlyö. Mitä isommaksi ryhmän koko kasvaa, sitä tärkeämpää on puheenjohtajan näkyvä rooli porukassa. Tuo näkyvyys on esimerkiksi sitä, että jokainen tietää keneltä tulla kysymään ongelmatilanteessa apua tai kuka päättää viime kädessä miten toimitaan jos tulee erimielisyyttä. Sihteerin vastuulle kuuluu keskustelussa päätettyjen sekä esille nousseiden asioiden kirjaaminen. Näin paikalle estyneilläkin ihmisillä on mahdollisuus tutustua pöytäkirjan muodossa siihen mitä kokouksessa on käsitelty ja olla perillä asioista seuraavassa kokouksessa. Näiden kahden vakiintuneen tittelin lisäksi kannattaa muodostaa myös muita virkoja ja vastuita eri ihmisille aihepiiristä riippuen. Näin jokainen projektin jäsen tuntee itsensä tärkeäksi ja saa tunteen että on yksi projektin jäsenistä. Nuorten vaikuttamisopas 75

77 1.2. Työn jakaminen ja palaute Äsken puhuttiin jo vastuualueista ja titteleistä. Useimmiten ihmiset lupautuvat helposti tekemään enemmän kuin ehtivät. On helppo lupautua ja saada paljon hienolta kuulostavia titteleitä itselleen, mutta kun karu arki koittaa niin vastuut pitäisi myös saada hoidettua. Näimpä puheenjohtajan on hyvä pitää siitä huoli ettei kukaan yksittäinen kahmi töitä itselleen yli resurssien, vaan että työmäärä jakautuisi tasaisesti ihmisten kesken. Puheenjohtajan ei itse kannata ottaa työstettäväkseen suurta palaa projektista, koska jo pelkkä porukan koordinoiminen ja yllättävät lisätyöt jonkun esimerkiksi sairastuttua vievät aikaa jo varsin paljon. ensimmäiseksi mainittu palaute projektin lopussa on tärkeä. Voidaan yhdessä miettiä mikä onnistui ja mitä olisi voitu tehdä vielä paremmin. Tässäkin kohtaa kiitos hyvin hoidetusta työtä on se tärkein. Se että projektin jäsenille jää hyvä mieli ja tällöin myös avoimuus tulevaisuudessakin osallistua vastaavanlaisiin uusii projekteihin. Tyypillisin virhe on unohtaa antaa palautetta ja kannustaa ihmisiä. Usein myös ajatellaan, että palaute annetaan vasta projektin loputtua tai päämäärän saavutettua. Kesken projektin annettu negatiivinen palaute toimii suuntaa korjaavana ja positiivinen kannustavana. Suuntaa korjaavuus tarkoittaa, että nyt lipsutaan tavoitteista tai ei hoideta yhteisesti sovittuja vastuualueita. Tällöin jos suuntaa ei korjata oikeaan päin, niin projekti ja kaikkien muiden ihmisten huolellisestikin tekemä työ kärsii tämän seurauksena. Positiinen palaute kannustaa ihmisiä jatkamaan jo hyvin hoidettua vastuuta vielä paremmin. Toki myös 76 Nuorten vaikuttamisopas

78 2. KOKOUSTAIDOT Kokoustekniikka ei ole sitä, että osaa istua kokouksessa hiljaa ja vastata, kun kysytään. Kokoukseen osallistujan tulee viedä asioiden käsittelyä aktiivisesti eteenpäin esityslistaa ja yleisesti hyväksyttyjä kokousten pelisääntöjä noudattaen. Kokous ei ole rupattelutuokio, vaan virallinen tilaisuus, jossa tehdään demokraattisia päätöksiä, jotka merkitään pöytäkirjaan. Jokaisella demokraattisella foorumilla on taustallaan yleinen lainsäädäntö ja yleiset kokoustekniikan perusteet. Niiden lisäksi useimmilla yhdistyksillä (esimerkiksi koulujen oppilaskunnilla) on demokraattisesti hyväksytyt säännöt, jotka viime kädessä määräävät, miten kyseisellä demokratian foorumilla käyttäydytään. Säännöissä kerrotaan milloin aloitteet tulee jättää, miten ponsi eli toimenpide-ehdotus saadaan kirjattua, milloin ja miten demokraattinen elin pitää kutsua koolle ja milloin se on päätösvaltainen. tai ongelmaa. Tällaisissa tilaisuuksissa etusijalle nousevat luovat kokouskäytännöt sekä turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Keskustelukokouksista ei yleensä pidetä kokouspöytäkirjaa, vaan niistä kirjoitetaan muistio, jota voidaan käyttää tulevan toiminnan tukena. Hyvin toimivassa yhdistyksessä puheenjohtaja ja hallintoelimet etsivät alati uusia keinoja asioiden käsittelylle. Kunnan hallintoelinten kokoukset ovat päätöskokouksia, mutta kokousten välistä ajankäyttöä on haluttu myös kehittää. Asukaskokoukset ja lisääntyvä internetin käyttö päätöksenteon apuna ovat hyviä esimerkkejä tästä. Tärkeä syy uuden julkisuuslain syntymiselle oli se, että hyvä valmistelu helpottaa päätösten toteuttamista ja estää monet jälkikäteen syntyvät kiistat. Tämän vuoksi päätöksentekoa on haluttu siirtää käräjöinnistä huolellisen valmistelun puolelle. Normaalien kokousten lisäksi voidaan järjestää erilaisia keskustelukokouksia, joissa ei välttämättä tehdä sitovia päätöksiä. Näissä kokouksissa toimiminen vaatii erilaisia taitoja. Päätösten sijaan niissä saatetaan ideoida toimintaa tai keskittyä pohdiskelemaan jotain tiettyä asiaa Nuorten vaikuttamisopas 77

79 2.1. kokouskäytäntöohjeet Helsingin kaupungin verkkopalveluprojekti ( ) listasi nuorille tarkoitetut kokousohjeet seuraavasti: Eri porukoiden kokouskäytännöt vaihtelevat jonkin verran, mutta jotain perussääntöjä on. Menettelytavat ovat joko lakisääteisiä tai löytyvät ryhmän omista säännöistä. Sääntöjen tunteminen auttaa toimimaan oikein kokoustilanteessa ja huolehtimaan oikeuksistaan kokouksen osallistujana. Kokouskutsusta saat selville, minkä porukan kokous on kyseessä, onko kyseessä esimerkiksi vuosikokous vai hallituksen kokous, missä ja milloin kokous pidetään, mitä kokouksessa käsitellään, kuka ja koska kokouksen on kutsunut koolle. Kokoukselle on laadittu esityslista, joka on ehdotus kokouksen työjärjestykseksi. Voit kokouksen kohdassa esityslistan hyväksyminen esittää esityslistaan muutoksia ja lisäyksiä. Kokouksen aikana voit pyytää työjärjestyspuheenvuoron, jolla voit vaikuttaa työskentelyjärjestykseen tai esittää kokoukseen pidettäväksi taukoa. Kokouksen avaa koollekutsuja tai puheenjohtaja. Sen jälkeen kokous järjestäytyy eli kokoukselle valitaan puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat. Varmuuden vuoksi kannattaa valita myös ääntenlaskijat. Valitut toimihenkilöt voivat aloittaa kokouksen johtamisen heti seuraavasta pykälästä. Kokouskäytäntöohjeet pähkinänkuoressa Kokouskutsu lähetetään säännöistä riippuen hyvissä ajoin Kokoukselle laaditaan esityslista työjörjestykseksi Kokoukselle tulee valita puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat sekä ääntenlaskijat Puheenjohtaja huolehtii puheenvuorojen jakamisesta ja kokouksen etenemisestä Ehdotukset voidaan todeta yksimielisesti päätökseksi tai äänestää vaihtoehtojen välillä 78 Nuorten vaikuttamisopas

80 Seuraavaksi todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja kertoo, miten sääntöjen mukaan kokous tulee kutsua koolle, miten tällä kertaa on toimittu ja ehdottaa päätösvaltaisuutta. Jos kukaan ei vastusta, kokous on päätösvaltainen. Sitten hyväksytään työjärjestys ja ryhdytään käsittelemään varsinaisia päätösasioita. Esityslistalla on usein kohdat ilmoitusasioille ja muille esille tuleville asioille. Lopuksi puheenjohtaja kiittää osallistujia ja päättää kokouksen. Päätöspykälissä asia esitellään, siitä avataan keskustelu, keskustelu päätetään, todetaan tehdyt ehdotukset ja se, onko niitä kannatettu. Jos kannatettuja ehdotuksia on vain yksi, todetaan se päätökseksi ja asia loppuun käsitellyksi. Puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia, että kaikki halukkaat saavat puheenvuoron pyytämisjärjestyksessä ja että kannatetut vaihtoehdot otetaan käsittelyyn. Puheenjohtaja tekee yhteenvedon esityksistä ennen päätöstä. Jos kannatettuja ehdotuksia on useita, suoritetaan äänestys, jonka menettelytavan puheenjohtaja hyväksyttää kokouksella. ääntenlaskijat laskevat äänet ja ilmoittavat puheenjohtajalle tuloksen. Puheenjohtaja kertoo tuloksen kokoukselle ja ellei kokouksella ole huomautettavaa, äänestyksen tulos tulee lopputulokseksi. Sen jälkeen puheenjohtaja vielä kertaa päätöksen ja päättää asiakohdan käsittelyn. Puheenvuorot pyydetään nostamalla kättä. Repliikki -puheenvuoro on lyhyt kommentti edelliseen puheenvuoroon ja sen saa heti. Sanomalla työjärjestykseen saat puheenvuoron ja voit vaikuttaa kokouksen kulkuun esimerkiksi asioiden käsittelyjärjestykseen tai taukoihin tai puheenjohtajan työskentelyyn. Voit sanoutua irti kokouksen päätöksestä jättämällä siihen heti päätöksen julistamisen jälkeen eriävän mielipiteen perusteltuna ja kirjallisesti, joka merkitään kokouksen pöytäkirjaan. Eriävä mielipide vapauttaa sinut päätöksen aiheuttamasta poliittisesta tai taloudellisesta vastuusta. Helpotat omaa ja muiden kokousta jos: puhut lyhyesti ja teet selkeitä ehdotuksia, jotka myös perustelet. tartut keskusteluun heti, sillä asiat menevät eteenpäin nopeasti. ilmaiset kannatuksesi selkeästi. Kannatetut ehdotukset päätyvät vaihtoehdoiksi äänestystilanteeseen. Vaalitilanteessa ei ehdotusta tarvitse kannattaa. Muista, että edellä mainittu väite siitä, että eriävä mielipide vapauttaisi sinut päätöksen aiheuttamasta taloudellisesta vastuusta ei ole aukoton. Jos toiminta on laitonta tai peräti rikollista, kaikki hallituksen jäsenet kantavat vastuun. Myös selvä sääntöjen vastainen toiminta sitoo kaikkia hallituksen jäseniä. Nuorten vaikuttamisopas 79

81 3. ESIINTYMISTAIDOT 3.1. Puhetaito Jenni Arteli Puhetaito kehitettiin alun perin antiikin Kreikassa ja myöhemmin antiikin Roomassa. Puhetaito on kaunopuheisuutta, kykyä ilmaista itseään ja viestiä toiselle tarkoitustaan. Puhumisen kyky on inhimillisyyden perustaito ja se antaa meille mahdollisuuden kommunikoida keskenämme. Puheen avulla voimme jakaa kokemuksia ja sen avulla meihin vaikutetaan myös huomaamattoman paljon. Puhetaidosta on paljon hyötyä tilanteissa, joissa haluamme vaikuttaa toisiin ihmisiin! Hyvä puhetaito parantaa vaikuttamismahdollisuuksia ja kun tiedät mitä teet, saat kuulijasi vakuuttuneeksi asiastasi. Puhetaito ei kuitenkaan ole aina vain puhetta, siihen liittyy myös eleet, ilmeet ja ääni. Vakuuttava puhetyyli? Miten vakuutan kuulijani? Miten saan muut ihmiset kiinnostumaan asiastani? Puhetaitoa voi harjoitella! Tässä vinkkejä hyvän puheen pitämiseen. 1. Mieti mihin haluat vaikuttaa ja mitä haluat sanoa. 2. Suunnittele puheen rakenne. Mieti kohderyhmääsi ja sitä, miten pyrit heihin vaikuttamaan. Herätä kuulijoiden mielenkiinto.käytä esimerkkejä ja kerro omista kokemuksistasi. Näin vakuutat paremmin. 3. Perustele, vetoa järkeen ja tunteisiin. 4. Lopussa tiivistä mielipiteesi, lopeta puhe tehokkaasti esimerkiksi iskulauseeseen tai toteamukseen. 5. Lopuksi: muista, että puhut selvästi ja ymmärrettävästi. Mieti eleitäsi ja ilmeistäsi, sekä esiintymistyyliä. Harjoittele puhetta etukäteen jos se on mahdollista, vain harjoittelu tekee mestarin. Muista rentoutua! 80 Nuorten vaikuttamisopas

82 3.2. Väittelytaito Väittelytaito kehitettiin jo antiikin Kreikassa, ja sitä käyttivät alun perin paljon filosofit. Väittelytaito on keskustelumuoto, jolla pyritään etsimään totuutta, kumoamaan ristiriitoja ja voittamaan vastapuoli väittelyssä. Väittelyssä on vastakkain aina vähintään kaksi mielipidettä. Väittelijät perustelevat oman kantansa ja esittävät vastaväitteitä toisen kannanottoja vastaan. Väittely voidaan lopettaa, kun toisen perustelut ovat selvästi toista vahvempia Esiintymisjännitys Jännittäminen on normaalia ja todella yleistä. Se on ihmisten tavallisin pelko. Pitäisikö pitää puhe? Haluaisit laulaa yleisön edessä mutta jännittää niin paljon? Haluaisit väitellä asiasta mutta et uskalla tuoda itseäsi esille? Sydän hakkaa, kädet tärisevät ja hikoavat, puhe takkuilee ja vatsassa kipristelee? Nämä oireet ovat monille tuttuja. Yleensä oireet helpottavat heti kun esiintyminen alkaa, mutta kaikilla niin ei tapahdu. Joillain oireet häiritsevät suoritusta, jotkut tekevät mitä vain, että eivät joutuisi esiintymään. Olemme kaikki erilaisia. Keskustele muiden ihmisten kanssa, ja kerro esiintymiskammostasi! Näin tiedostat sen, että useimmat ihmiset ovat tietoisia jännityksestäsi, ja jo se saattaa helpottaa oloasi. Muista että myös monet ammattilaiset kärsivät jännitysoireista! Panikoitko, että mokaat? Ajattele, että et voi estää virheitä. Pahin pelkosi voi toteutua. Voit kuitenkin jo etukäteen varautua mokaamiseen, jotta tiedät mitä silloin teet. Valmistautumalla tähänkin, voit vähentää jännittämistä. Muista myös, että omille virheille saa nauraa! Jos sinun on mahdollista, tutustu yleisöösi etukäteen. Käy juttelemassa ja keskustelemassa heidän kanssaan, jotta saat hieman tuntumaa heistä. Kun tunnet heitä hieman ja olet keskustellut heidän kanssaan, voi jännitys siitäkin poistua tai vähentyä. Voit myös mainita ennen esitystä, että jännität tätä esiintymistä, jolloin oma olosi yleensä helpottaa hetkessä. Muista että et ole ainut joka jännittää esiintyessä! Mitä enemmän esiinnyt, sitä vähemmän jännität! Älä yritä poistaa esiintymisjännittämistä, vahvista mieluummin itseluottamusta! Jos kaikesta huolimatta jännitys estää sinua esiintymästä, muista että voit myös keskustella asiasta lääkärin kanssa. Nuorten vaikuttamisopas 81

83 4. ALOITE Ari Tammi Tärkeintä aloitteen tekemisessä on saada tiivistettyä ydinasia yksinkertaiseen muotoon, jotta vastaanottajan on mahdollisimman helppo ymmärtää mitä aloitteen tekijä haluaa sanoa. Otsikon pitää pystyä kertomaan välittömästi mistä on kyse. Sen pitää pystyä vastaamaan kysymykseen: Mihin asiaan haluat muutosta? On suositeltavaa että keskustelet pienessä porukassa ideastasi ennen kuin alat toteuttaa aloitetta aiheesta. Näin saat ehkä lisää porukkaa ajatuksesi taakse (joka lisää uskottavuutta) sekä mielipiteesi saattaa muuttua johonkin tiettyyn suuntaan tarkasteltaessa asiaa useammasta näkökulmasta Aloitteen rakenne Vaikuttajan tulee osata kirjoittaa aloite muodossa, joka johtaa toimenpiteisiin. Sopiva aloitteen pituus on yksi A4-sivu. Aloitteessa on neljä osaa: otsikko, perusteluosa, ponsi ja allekirjoitus. Otsikon tulee kertoa tiivistetysti, mistä aloitteessa on kyse. Perusteluosa on aloitteen tärkein osa. Se kannattaa laatia huolellisesti, koska asian lopputulos riippuu usein siitä, miten hyvin aloite on perusteltu. Perusteluosalla tulee olla tietty rakenne. KOFF, joka on lyhenne sanoista konteksti, faktat ja funktio, on hyvä rakenne. Kontekstilla tarkoitetaan asiayhteyttä, johon aloite kuuluu. Sen jälkeen

84 kerrotaan, mitkä ovat aloitteen tekoon vaikuttaneet faktat, joilla aloitetta perustellaan. Aloitteen funktio on sen merkitys eli aloitteen toteutumisen seuraukset. Ponsi eli toimenpide-ehdotus kirjataan perusteluosan jälkeen selkeästi näkyviin. Ponnen sisältö ei saa tuoda esiin mitään uutta asiaa perusteluosassa esitetyn lisäksi. Allekirjoitusta ei pidä unohtaa. Aloitteella on hyvä olla monta allekirjoittajaa, ja kannattaa miettiä kenet pyytää allekirjoittajaksi. Aloitteen painoarvoa lisää se, että useampi nuori tai muu vaikuttaja on allekirjoittanut sen. Z Z Z On sangen kuvaavaa että nykyajan nuorten mielestä politiikka, asia, jolla kenties konkreettisimmin vaikutetaan heitä itseään koskeviin haasteisiin tämän päivän - ja ennen kaikkea huomisen suomalaisessa, eurooppalaisessa ja globaalissa yhteiskunnassa, on tylsä ja mielenkiinnoton vanhojen kääpien kansoittama taistelutanner täynnä kuivakkoja puheenvuoroja asioista, joihin heidän kiinnostuksensa tai kenties heidän omasta mielestään heidän älykkyytensä ja tieto-taitonsa eivä riitä ottamaan kantaa. Tämä asiahan on suurelta osin harhaluulo ja erittäin valitettava seikka ottaen huomioon suurten ikäluokkien ikääntymisen ja jättäytymisen pitkässä juoksussa myös pois poliittiselta kentältä aktiivisina toimijoina. On menossa sukupolven vaihdos, jossa nimenomaan pitkään paitsiossa politiikan kentällä olleen nuorison edustajat ovat aktiivisessa roolissa. Ei lien kenenlkään kannalta mielekästä ajatella, että vanhojen kokeneiden tekijöiden kuten Väyrysen, Lipposen tai vaikkapa Mauri Pekkarisen jättäytyessä pikkuhiljaa taka-alalle politiikan taistelutantereelta nuoret jäisivät vain passiiviseen sivustakatsojan asemaan. Nuorten tiedostavuutta olisi lisättävä nyt, sillä muutos on käynnissä juuri nyt. Meillä ei ole aikaa odotella tulevia sukupolvia astumaan esiin ja ottamaan vastuuta sitä myötä kun vanha sukupolvi vetäytyy politiikan taistelukentältä, siitä yksinkertaisesta ja vähemmänkin älynlahjoja omaavan yksilön käsityskyvylle aukeavasta syystä että muutos on tapahtumassa nyt, juuri tällä hetkellä, minun pitäessäni tätä vaatimatonta puheenpoikasta sinulle. Se ei tapahdu huomenna, tai siis tapahtuuhan se huomennakin mutta ennen kaikkea se muutos on jatkuvaa, eikä se salli minkäänlaista turhanpäiväistä viivyttelyä miedän, eikä sen koommin meidän jälkeemme vallan ja yhteiskunnan hyppysiinsä ottavan sukupolven ja sitä seuraavan sukupolven taholta. Niinpä onkin ensiarvoisen, jopa erityisen tärkeää, että tiedostaminen ja tiedottaminen alkavat heti, htei heti. On jokaisen yksilön, yhteisön jäsenen, ja myös jokaisen yhteisön koosta ja vaikutusvallasta ja virallisuusasteesta riippumatta, vastuulla ottaa osaa näihin talkoisiin, joiden aikana meidän on saatava nuoriso kiinnostumaan politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, yhtä lailla heidän oman etunsa kuin nyt väistyvien sukupolvien edun ja elämän rauhanomaisesti ja arvokkaasti loppuunsaattamiseen asti kannalta. On sangen kuvaavaa että nykyajan nuorten mielestä politiikka, asia, jolla kenties konkreettisimmin vaikutetaan heitä itseään koskeviin haasteisiin tämän päivän - ja ennen kaikkea huomisen suomalaisessa, eurooppalaisessa ja globaalissa yhteiskunnassa, on tylsä ja mielenkiinnoton vanhojen kääpien kansoittama taistelutanner täynnä kuivakkoja puheenvuoroja asioista, joihin heidän kiinnostuksensa tai kenties heidän omasta mielestään heidän älykkyytensä ja tieto-taitonsa eivä riitä ottamaan kantaa. Tämä asiahan on suurelta osin harhaluulo ja erittäin valitettava seikka ottaen huomioon suurten ikäluokkien ikääntymisen ja jättäytymisen pitkässä juoksussa myös pois poliittiselta kentältä aktiivisina toimijoina. On menossa sukupolven vaihdos, jossa nimenomaan pitkään paitsiossa politiikan kentällä olleen nuorison edustajat ovat aktiivisessa roolissa. Ei lien kenenlkään kannalta mielekästä ajatella, että vanhojen kokeneiden tekijöiden kuten Väyrysen, Lipposen tai vaikkapa Mauri Pekkarisen jättäytyessä pikkuhiljaa taka-alalle politiikan taistelutantereelta nuoret jäisivät vain passiiviseen sivustakatsojan asemaan. Nuorten tiedostavuutta olisi lisättävä nyt, sillä muutos on käynnissä juuri nyt. Meillä ei ole aikaa odotella tulevia sukupolvia astumaan esiin ja ottamaan vastuuta sitä myötä kun vanha sukupolvi vetäytyy politiikan taistelukentältä, siitä yksinkertaisesta ja vähemmänkin älynlahjoja omaavan yksilön käsityskyvylle aukeavasta syystä että muutos on tapahtumassa nyt, juuri tällä hetkellä, minun pitäessäni tätä vaatimatonta puheenpoikasta sinulle. Se ei tapahdu huomenna, tai siis tapahtuuhan se huomennakin mutta ennen kaikkea se muutos on jatkuvaa, eikä se salli minkäänlaista turhanpäiväistä viivyttelyä miedän, eikä sen koommin meidän jälkeemme vallan ja yhteiskunnan hyppysiinsä ottavan sukupolven ja sitä seuraavan sukupolven taholta. Niinpä onkin ensiarvoisen, jopa erityisen tärkeää, että tiedostaminen ja tiedottaminen alkavat heti, htei heti. On jokaisen yksilön, yhteisön jäsenen, ja myös jokaisen yhteisön koosta ja vaikutusvallasta ja virallisuusasteesta riippumatta, vastuulla ottaa osaa näihin talkoisiin, joiden aikana meidän on saatava nuoriso kiinnostumaan politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, yhtä lailla heidän oman 4.2. Puhtia lauseisiin Sanavalinnoilla viestimme asian tärkeydestä ja siksi on tärkeä yrittää löytää puhtia lauseisiin. Varsinkin aloitteiden ponsiin on tärkeä saada iskevyyttä. Ponsi on toimenpideehdotus siitä mitä tiivistetysti halutaan saada aikaan. Suosi näitä näitä sanoja: on ehdottomasti vaadimme täytyy tarvitsee tulee Esimerkki kielellisestä vaikuttavuudesta: 1. Haluaisimme, että koulun pihalle hankittaisiin lisää penkkejä. 2. Vaadimme, että koulun pihalle on ehdottomasti hankittava lisää penkkejä ja mahdollisimman nopeasti. Ensimmäisestä lukija saa käsityksen, että asian toteutuminen olisi hyvä muttei välttämätön. Jälkimmäisestä lauseesta tulee välittömästi kuva, että asia on tärkeä ja sille on tarvetta. Nuorten vaikuttamisopas 83

85 5. LOBBAUS Ari Tammi Lobbausta on harjoitettu länsimaisen demokratian puitteissa siitä lähtien kun demokratiasta voidaan puhua. Silti moni ymmärtää lobbauksen jonkinlaisena salaisesti tapahtuvana ja negatiivisena kähmimisenä. Vaikuttajan tulee ymmärtää lobbaus positiivisena mahdollisuutena, jota päättäjät odottavat ja kaipaavat. Lobbausta on vaikea määritellä lyhyesti. Yhden määritelmän esitti vuonna 1999 Miia Jaatinen väitöskirjassaan Lobbauksen strategioita: Lobbaus on poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamista siten, että lobbattavaa asiaa ajava ryhmä kommunikoi asian kannalta olennaisten ryhmien kanssa. Nämä ryhmät koostuvat poliittisista päätöksentekijöistä ja virkamiehistä, lobbaavan ryhmän kilpailijoista, joukkoviestimien edustajista, kansalaisista sekä lobbaavan ryhmän kaikista jäsenistä, työntekijöistä jne.. (vapaa suomennos) Jaatisen määritelmässä lobbausta suorittaa ryhmä, ei niinkään yksilö. Erään toisen määritelmän mukaan lobbaaja on asiantuntija, joka välittää päättäjälle arvokasta lisäinformaatiota Lobbaus ei ole Lobbausta on ehkä hankalaa määritellä yksiselitteisesti, mutta sen sijaan voidaan sanoa, mitä se ei ole. Lobbaus ei ole esim. lahjontaa sukulaisuuteen tai jonkin järjestön jäsenyyteen vetoamista oman edun tavoittelua vaikuttajan takapuolen nuolemista kiristystä tai uhkailua. Nämä asiat eivät siis kuulu demokratiaan eivätkä argumentatiiviseen lobbaukseen ja ne on syytä karistaa lobbaukseen väärin perustein liitetyistä mielikuvista. 84 Nuorten vaikuttamisopas

86 Lobbauksessa on yksinkertaisesti kyse vaikuttajaan tai vaikuttajaryhmään kohdistuvasta viestinnästä, jonka tarkoitus on saada vastaanottaja(t) ymmärtämään uudet argumentit, tekemään päätöksensä ja toimimaan niiden varassa. Lobbausta voi tehdä ottamalla aktiivisesti yhteyttä vaikuttajiin. Kooltaan suurimmissa demokratioissa kuten USA:ssa ja Euroopan suurimmissa maissa lobbauksesta on kehittynyt kova, kunnioitettu ja hyvin palkattu ammatti. Brysselissä on ammattilobbaria. EU:n edunvalvojiksi on rekisteröitynyt yli 3000 erilaista tahoa. Yhdysvalloissa pelkästään Washingtonissa on laskettu olevat lobbaria. Yhä useammin lobbaustoimistojen tehtävänä on laatia asiakkailleen oma strategia siitä miten asiakkaan kannattaa lobbauksensa rakentaa. Ammattilobbaajat ovat pääasiassa asiantuntijoita, jotka tuntevat myös päättäjät ja pystyvät kommunikoimaan heidän kanssaan. Kotimaassa lobbaukseen riittää hyvä asia, jonka voi perustella hyvin. Taitoa edellyttää tämän viestin kertominen päättäjälle Lobbarin perustaidot Lobbauksen taidot liittyvät yhtäältä rautaiseen asiantuntemukseen ja toisaalta inhimilliseen vuorovaikutukseen. Asiantuntemus edellyttää kykyä perehtyä tietopuolisesti useisiin erilaisiin faktaperusteihin. Tietynlainen generalistinen osaaminen eli useiden eri tietämyksen alueiden tunteminen vähintäänkin hyvin luo erinomaisen perustan lobbarin työlle. Inhimillinen vuorovaikutus edellyttää silmää ja sydäntä tunnistaa vastapuolen toimintatapa ja vastapuolen persoonallisuus. Psykologia ja ihmistuntemus auttavat rakentavan inhimillisen vuorovaikutuksen luomisessa. Joku voi väittää, että lobbariksi synnytään, ei kasveta. Väite ei ole välttämättä tosi. Kovalla työllä vaikuttaja voi opetella lobbauksen taitoja ja päästä niiden avulla hyviin tuloksiin. Nuorten vaikuttamisopas 85

87 6. TAPAHTUMAT, TEMPAUKSET JA KAMPANJAT Sini-Tuuli Mäkinen Tapahtumilla, tempauksilla ja kampanjoilla voi vaikuttaa suuruudesta ja tavoitteesta riippuen moneen eri asiaan. Niiden avulla voi muun muassa kiinnittää huomiota yhteiskunnalliseen epäkohtaan, parantaa viihtyvyyttä tai muuttaa mielipiteitä Tapahtumat Halipäivä, laskettelupäivä tai pyjamapäivä, koulun yhteishenkeä ja viihyvyyttä voi lisätä helposti pienillä tapahtumilla. Osallistumalla koulun tukioppilas, oppilaskunta tai tapahtumatoimikuntaan voi päästä mukaan suunnittelemaan ja järjestämään tapahtumia koulussa. Järjestämällä pienen tapahtuman, esimerkiksi ympäristöasioista kiinnostuneille koulun oppilaille keskusteluillan, johon pyytää asiantuntijaksi tutun biologin, kunnan ympäristölautakunnan jäsenen tai luonnosta paljon tietävän sukulaisensa saa hyvän väylän lisätä omaa tietoa aiheesta ja vaikuttaa osallistujien tietoisuuteen käsiteltävästä aiheesta. Suurten tapahtumien järjestäminen vaati paljon suunnittelua ja hyvää järjestelykykyä. Esimerkiksi järjestämällä rock-konsertin koululla voi saada ennen musiikkilajia vieroksuneet kiinnostumaan rockmusiikista. Konsertin avulla voi myös saada muut kiinnittämään huomiota paikallisten yhtyeiden harjoitusmahdollisuuksiin. Näin ollen voi konsertin avulla saada aikaan muutoksen ja vaikuttaa. Muiden järjestämiin tapahtumiin osallistumalla voi myös vaikuttaa. Ottamalla osaa esimerkiksi perinteiseen Taksvärkkipäivään, voi päivän työstään saaman palkan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ja olla mukana auttamassa hädässä olevia Tempaukset Vuonna 2011 suurta huomiota keräsi Kanadan Torontosta lähtenyt lutkamarssi tempaus, joka sai alkunsa kun yliopistossa puhunut torontolaispoliisi kehotti naisia pukeutumaan peittävästi välttääkseen raiskatuksi tulemisen. Kommentti suivaannutti naisopiskelijoita, jotka päättivät 86 Nuorten vaikuttamisopas

88 järjestää lutkamarssin tavoitteenaan lopettaa naisten syyllistäminen ja muistuttaa ettei raiskatuksi joutuminen ole uhrin syytä. Tempaus sai paljon huomiota mediassa ja levisi ympäri maailmaa aina Suomeenkin saakka. Kaikki sai alkunsa naisten halusta saada ihmiset kiinnittämään huomiota yhteiskunnalliseen epäkohtaan. Aina ei tarvitse yrittää vaikuttaa suurin yhteiskunnallisiin asioihin. Yksinkertaisella Hauska hattu luokkakuvaan tempauksella voi parantaa luokan yhteishenkeä ja saada hauskan muiston luokkakuvan muodossa Kampanjat Suomessa käynnistyy vuosittain useita eri kampanjoita, on vaalikampanjoita, valistuskampanjoita ja tiedotuskampanjoita. Kampanjan voi käynnistää myös itse. Tekemällä tietolehtisiä ja järjestämällä infotilaisuuksia voi levittää tietoa omasta kampanjastaan. Suurempien kampanjoiden yhteyteen voi tehdä nettisivut tai järjestää esimerkiksi mielenosoituksen tehostamaan kampanjan sanomaa. Kampanjoinnissa tärkeää on saada muut ihmiset mukaan tukemaan ajettavaa asiaa tai ehdokasta. Kampanjan voi järjestää esimerkiksi kouluruoan laadun nostamisen, viheralueen säilyttämisen tai äänestysikärajan laskemisen puolesta. Suuret kampanjat vaativat usein paljon rahaa, mutta paikallisesti voi kampanjan näkyvyyttä lisätä mielipidekirjoittelulla, kyltein ja kantaaottavin pinssein ja paidoin. Mielenosoitus ei tarvitse lupaa, mutta vähintään kuusi tuntia ennen mielenosoituksen alkua on tehtävä ilmoitus poliisille. Mikäli mielenosoituksesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle voi poliisi hyväksyä myös lyhyemmällä varoitusajalla tehdyn ilmoituksen. 87

89 LAKI NURKKA Suomen perustuslaki, 13:1 Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Kokoontumislaki 5 Yleisen kokouksen järjestämisoikeus Yleisen kokouksen saa järjestää täysivaltainen henkilö, yhteisö ja säätiö. Vajaavaltainen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa järjestää yleisen kokouksen, jollei ole ilmeistä, että hän ei kykene vastaamaan järjestäjälle lain mukaan kuuluvista velvoitteista. Muu vajaavaltainen saa järjestää yleisen kokouksen yhdessä täysivaltaisen henkilön kanssa. 7. MIELENOSOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Wiking Vuori Joskus asiat eivät mene suunnitellusti, rehtori ei kuuntele, nuorisotoimenjohtaja ei suostu tapaamaan. Tuolloin on aika viedä asia pois neuvottelupöydistä, lehtiin ja kaduille. Mielenosoitus on hyvä keino saada näkyvyyttä asialle. Hyvin järjestetty pienikokoinenkin mielenosoitus herättää mielenkiintoa toimittajissa ja saa aikaan painetta päättäjiin. Kenellä tahansa on oikeus osoittaa mieltä. Siihen ei tarvita lupaa, mutta etukäteisilmoitus vaaditaan. Ilmoitus tehdään sen paikkakunnan poliisilaitokselle, jossa mielenosoitus pidetään. Ilmoituksen jättäminen ei maksa mitään ja poliisi neuvoo tarvittaessa kuinka toimia. Ilmoitus tulee jättää viimeistään kuusi tuntia ennen mielenosoituksen aiottua alkamisaikaa. Mielenilmaus kannattaa suunnitella hyvin. Monesti ei riitä, että kokoonnutaan paikalle seisoskelemaan. Vastuuta kannattaa jakaa: joku lainaa megafonin paikallisesta nuorisokeskuksesta, joku suunnittelee iskulauseet, joku ostaa kaakaot tai limut mielenosoittajille. Tärkeintä on muistaa tilaisuuden mainostus: ilman aktiivista markkinointia et saa paikalle ketään. Kannattaa myös tehdä lehdistölle tiedote mielenosoituksesta, sen syistä ja vaatimastanne muutoksesta. Näin paikalle saattaa tulla toimittaja, joka tekee mielenosoituksesta uutisen. Pienikin mielenosoitus voi olla toimiva. Vaikket saisi massoja kokoon asiasi puolesta, voi jo muutaman hengen istumalakko kunnantalon pääoven edessä kerätä huomiota. 88 Nuorten vaikuttamisopas

90 Mielenosoituksen järjestäjän muistilista Päättäkää, mitä mielenosoituksessa tehdään (iskulauseet, istumalakot) Jakakaa vastuualueet järjestäjien kesken Ilmoitus poliisille ja tarvittaessa mielenosoituksen kohteelle (jos esim. haluatte rehtorin, nuorisotoimenjohtajan yms. kommentoimaan) Mainostus ja markkinointi, sosiaalisessa mediassa, lyhtypylväissä jne. Lehdistötiedote Mielenosoituspäivän aamuna asioiden tsekkaus; onko megafonit, banderollit jne. hankittu IHMIS- OIKEUDET HYVINVOINTI- VALTIO 6 Osallistumisoikeus yleiseen kokoukseen Jokaisella on oikeus osallistua yleiseen kokoukseen. 7 Ilmoitusvelvollisuus Järjestäjän on tehtävä ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta suullisesti tai kirjallisesti ilmoitus kokouspaikan poliisille vähintään kuusi tuntia ennen kokouksen alkamista. Myöhemminkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos kokouksen järjestämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle. Ilmoitus voidaan tehdä myös sellaisesta ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä mielenosoituksesta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten. Tällöin mielenosoitukseen sovelletaan tämän lain säännöksiä yleisestä kokouksesta 5 :ää lukuun ottamatta. Nuorten vaikuttamisopas 89

91 LAKI NURKKA Yhdistyslaki, 6 Rekisteröinnin oikeusvaikutukset Yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona, jos se on rekisteröity siten kuin tässä laissa säädetään. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. 7 Perustamiskirja Yhdistyksen perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, johon on liitettävä yhdistykselle laaditut säännöt. Perustamiskirja on päivättävä ja vähintään kolmen yhdistyksen jäseneksi liittyvän allekirjoitettava. Perustajana olevan luonnollisen henkilön tulee olla 15 vuotta täyttänyt. 8. YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN Wiking Vuori Suomen on sanottu olevan yhdistysten luvattu maa. Tilastojen mukaan näin onkin: Yhdistysrekisteriin on merkitty yli yhdistystä ja yhdistyksillä on jäseniä yli 15 miljoonaa, toisin sanoen jokainen meistä kuuluu keskimäärin kolmeen yhdistykseen. Yhdistyksiä on kahdenlaisia: rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä. Tämän lisäksi voi olla erityisiä yhdistyksiä, jotka on perustettu erillisellä lailla, esimeriksi Suomen Punainen Risti (Geneven sopimuksen määräyksien takia) ja Suomen Asianajajaliitto (valvoo asianajajien toimintaa). Jos yhdistys on rekisteröity, eli se on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin, sillä on oikeushenkilön asema. Oikeushenkilönä yhdistys voi omistaa omaisuutta, ottaa velkaa, saada lahjoituksia, olla osallisena oikeudenkäynnissä. Rekisteröimättömässä yhdistyksessä päätöksistä (esim. velan ottamisesta) vastaavat ne, jotka ovat päätöksen tehneet henkilökohtaisesti. Mikäli yhdistyksellä on yhtään suurempia menoja, se kannattaa siis rekisteröidä. Yhdistyksen rekisteröinti käy helpoiten perustamiskokouksessa. Perustamiskokoukseen voi kutsua joko paljon asiasta kiinnostuneita tai sen voi yhteisellä sopimuksella Yhdisytksen perustaminen pähkinänkuoressa Yhdistys voi olla joko rekisteröimätön tai rekisteröity Rekisteröinti käy helpoiten perustamiskokouksessa Yhdistyksellä tulee olla säännöt ja perustamiskirja Yhdistykselle tulee valita puhenjohtaja, varpuheenjohtaja ja hallitus Rekisteröity yhdistys saa oikeushenkilön aseman 90 Nuorten vaikuttamisopas

92 pitää pienen piirin juttuna ja hankkia jäseniä vasta perustamisen jälkeen. Perustamiskokouksessa yhdistykselle hyväksytään ensin säännöt, (sääntömalleja löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta) ja sen jälkeen allekirjoitetaan perustamiskirja, jonka malli löytyy myös PRH:n sivuilta. Perustamiskirjan allekirjoittajista tulee yhdistyksen jäseniä ja he jatkavat kokousta yhdistyksen ensimmäisenä vuosikokouksena. Kun perustamiskirja on allekirjoitettu, käsitellään normaalit vuosikokousasiat: hyväksytään uudelle yhdistykselle toimintasuunnitelma ja talousarvio ja, ennen kaikkea, valitaan ensimmäiset puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muu hallitus. Halutessaan perustamiskokous voi hyväksyä vaikka julkilausuman, jossa se tiedottaa yhdistyksen perustamisesta ja sen tavoitteista. Perustamiskokouksen jälkeen uusi yhdistyksen puheenjohtaja lähettää tiedon uudesta yhdistyksestä Patentti- ja rekisterihallitukseen erityisellä lomakkeella. Lomakkeeseen liitetään uuden yhdistyksen säännöt ja kopio perustamiskirjasta. Kun PRH on käsitellyt asian ja hyväksynyt säännöt, yhdistys merkitään rekisteriin ja se saa oikeushenkilön aseman. Nuorten vaikuttamisopas

93 CASE Maamme pääkaupunki Helsinki on jo pitkään elänyt ilman nuorisovaltuustoa. Sen tilalla on ollut sekalainen joukko erilaisia nuorten kuulemistapoja, joista ei oikein kukaan osannut ottaa selvää. Vuonna 2009 perustetun Nuorten Helsinki-NuHe ry:n aktiivit ovat taistelleet jo vuosia nuorisovaltuuston saamiseksi Helsinkiin. Idea yhdistyksen perustamisesta lähti liikkeen Helsingin nuorisoasiankeskuksen aulasta, jonne yhdistyksen aktiivit olivat päätyneet käytyään esittelemässä kaupungin nuorisolautakunnalle esitystään nuorisovaltuuston perustamisesta. Ehdotus ei ollut ottanut tuulta alleen lautakunnassa, jolloin nuoret päättivät ottaa ohjat omiin käsiinsä. Yhdistyksen perustaminen oli luonteva ratkaisu. Asiasta oli alkuun kiinnostunut noin kymmenisen henkeä, jotka alkoivat pitää kokouksia asian ympärillä. Käsittelyssä oli monia perustamiskokouksen valmisteluun liittyviä asioita: kuka johtaa puhetta, kuka valmistelee säännöt, kuka toimintasuunnitelman, osaako joku tehdä talousarvion. Kolmen palaverin päätteeksi kaikki oli valmista pidettävään perustamiskokoukseen. Maaliskuun alkaessa aurinkoisena sunnuntaiaamuna Alppilan kirkolle kutsuttuun perustamiskokoukseen saapui lopulta 27 ihmistä. Säännöistä väiteltiin ja äänestysten päätteksi löydettiin lopullinen muoto monille sääntöjen sanamuodoille. Perustamiskirja allekirjoitettiin, Pommac-pullo avattiin. Hetken juhlinnan päätteeksi käsiteltiin vielä toimintasuunnitelma ja talousarvio ja pidettiin vaalit. Yhdistyksen uusi puheenjohtaja valittiin yksimielisesti, mutta muista puheenjohtajiston jäsenistä jouduttiin äänestämään. Hallituksen jäseniä valittaessa jouduttiin äänestämään siitä, kuka on varajäsen ja kuka varsinainen. Kun vaalit oli pidetty, kokous hajaantui odottamaan uuden hallituksen järjestäytymistä. Seuraavalla viikolla hoidettiin paperisota: lomakkeet vietiin Helsingin maistraattiin, joka toimitti ne edelleen Patentti- ja rekisterihallitukseen. Käsittely vei kolmisen kuukautta ja kesäkuun alussa virasto lähetti säännöt takaisin korjausehdotuksin varustettuna. Säännöt korjattiin pikapikaa hallituksen päätöksellä ja lähetettiin takaisin Patentti- ja rekisterihallitus merkitsi yhdistyksen rekisteriin ja antoi sille oikeushenkilön aseman. Yhdistys on toiminut tätä kirjoitettaessa aktiivisesti jo kolme vuotta. Tuloksiakin on saatu: syksyllä 2011 toimitettiin ensimmäiset Ydinruuti nimisen vaikuttajaelimen vaalit ja nuoret pääsivät ensimmäistä kertaa vaikuttamaan omien edustajiensa valintaan suoraan Helsingissä. Silti työ jatkuu. 92 Nuorten vaikuttamisopas

94 9. SOSIAALINEN MEDIA Sini-Tuuli Mäkinen Mitä mietit? kysyy Facebook. Vastaus voi olla maailmanrauhaa, seuraava välituntia, ihastusta, mitä tahansa. Vastauksia on miljoonia ajasta, paikasta ja henkilöstä riippuen. Sosiaalinen media mahdollistaa nykyään omien ajatustensa levittämisen vähällä vaivalla suurellekin joukolle nopeasti, reaaliajassa ja ympäri maailmaa. Onko statuspäivityksillä, twiteillä, You Tube videoilla ja Flickrissä jaetuilla kuvilla mahdollisuus vaikuttaa? 9.1. Facebook Kun Norjan joukkomurha Utøyan saarella tapahtui, ei kestänyt montaa tuntia kun koko ajan kasvava joukko lisäsi profiilikuvaansa Norjan lipun PicBadges palvelun avulla. Tällä virtuaalisella pinssillä osoitettiin myötätuntoa ja osanottoa Norjan veriteon urheille, omaisille ja hirmuteon todistajiksi joutuneille. Samalla ilmestyi myös ryhmiä, jotka tuomitsivat teot, Facebook-tapahtumia, joissa kehotettiin sytyttämään kynttilä uhrien muistolle. Pieniä eleitä, helppoja yksittäisen Facebookin käyttäjän osallistua, mutta joissa oli suuri yhteiskunnallinen viesti; en voi ymmärtää tämän kaltaisia veritekoja, enkä hyväksy viattomien ihmisten surmaamista. WWF:n vuosittain järjestämä Earth Hour on esimerkki tapahtumasta, joka tuskin olisi levinnyt yhtä laajalle ilman Facebookin myötävaikutusta. Kansalaisten aktiivinen osallistuminen ja tietoisuuden suuri lisääntyminen sai varmasti monet yritykset, yhteisöt ja kunnat osallistumaan tapahtumaan. Ilman tuhansien yksittäisten ihmisten Osallistun Nuorten vaikuttamisopas 93

95 klikkaamista ei tieto tapahtumasta olisi levinnyt ja saanut aikaan yhtä laajaa osallistumista tapahtumaan ympäri maailman. Perustamalla Facebook-sivun tai -tapahtuman voi saavuttaa ajamalleen asialle paljon huomiota. Ryhmän tai tapahtuman tavoite voi olla boikotoida jotakin tuotetta tai palvelua, levittää tietoa, tukea jotakin liikettä, ajatusta tai ryhmää tai mainostaa jotakin. Suuren suosion saavuttaneiden ryhmien ylläpitäjillä on mahdollisuus helposti ja nopeasti saada kerralla oma viestinsä suurelle joukolle samasta asiasta kiinnostuneita. Ryhmien jäsenille on helppo jakaa esimerkiksi tietoa mielenilmauksista, lisätietoa aiheesta tai tulevista tapahtumista. Sosiaalinen media on myös väline koota yhteen samalla tavalla ajattelevia. Jakamalla omia mielipiteitä ja kokemuksia sosiaalisessa mediassa voi saada tukea omille ajatuksille tai auttaa samassa tilanteessa olevaa tuntemaan ettei ole ainoa samassa tilanteessa oleva. Pienellä paikkakunnalla itsensä erilaiseksi tunteva seksuaalivähemmistöön kuuluva nuori voi internetin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa olla oma itsensä, löytää uusia ystäviä ja saada vertaistukea. Samalla kun sosiaalisen median verkostojen avulla yhden ihmisen elämä voi helpottua jaettujen kokemusten avulla, antaa se myös kanavan ääriryhmien jäsenille löytää toisensa. Tästä esimerkkinä toimii suomalaiset kouluampujat ja Norjan veriteon toteuttaja, jotka kaikki löysivät samalla lailla ajattelevia internetin välityksellä, mikä sai heidän uskomaan vahvemmin omiin ääriajatuksiinsa Twitter Mikroblogi Twitterissä uutiset ja tieto leviävät vielä Facebookia ja Google+:ssakin nopeammin, sillä suurimman osan käyttäjätilit ovat avoimia ja käytännössä kuka tahansa voi seurata avoimen tilin omaavaa käyttäjää. Mitä useampi seuraaja twiitaajalla on sitä laajemmalle hänen viestinsä välittyy, mutta toisin kuin Facebookissa (ja Google+:ssa??) ei twitterissä voi vaikuttaa seuraajiensa määrään, jollei tee tilistään salattua. Kiinnostavilla twiiteillä voi kerätä ajatuksilleen jopa useita tuhansia ennalta tuntemattomia seuraajia, jotka voivat uudelleentwiitata kiinnostavimmat twiitit edelleen omille seuraajilleen. Näin olleen oman viestinsä voi parhaimmillaan saada leviämään erittäin laajalle. 94 Nuorten vaikuttamisopas

96 9.3. Blogit jokuhakukone.com Blogitekstit ovat viime vuosien aikana nousseet suureen suosioon, on ruokablogeja, muotiblogeja, lemmikkiblogeja ja poliittisia blogeja. Blogia voi pitää salasanan takana vain tutuille tai avoimena joko omalla nimellä tai nimimerkillä. Tiukasti rajoitetun sananvapauden maissa (esim. Kiina) on valtion vastaisia blogeja pitäviä jopa tuomittu vankeuteen, mikä kertoo blogikirjoitusten valtavasta voimasta. Aloittamalla oman blogin voi jakaa omia ideoitaan itseään kiinnostavasta aihealueesta. Kiinnostavat blogitekstit leviävät nopeasti sosiaalisen median välityksenä. Kirjoittamalla blogia voi kokeilla omia siipiään kirjoittajana, argumentoijana tai jakaa tietotaitoaan vaikka ruoanlaiton, hevosten hoidon tai käsitöiden saralla. Blogin avulla voi myös jakaa omia runoja tai kuvia maalauksista. Kun jakaa omaa taidettaan verkossa on aina syytä muistaa, että kerran internetiin laitettu ei kokonaan katoa sieltä koskaan, vaikka itse sen sieltä poistaisi. Myöskin tekijänoikeuksiaan on vaikea valvoa Internetissä. Ville Vaikuttaja Kirjoittaja on nuorisopolitiikassa vaikuttava opiskelija Mitä ajattelen politiikasta Politiikan suhteen en ole koskaan ole ollut turhan nirso. Kaikki on kelvannut, keskustalaiset, demartie, perut, jopa kokoomuslaiset. En ole varma milloin sain ensimmäisen kosketuksen politiikkaan mutta siitä asti kun poliitikalle olen käteni antanut, ei siitä ole enää paluuta ollut. Mikä politiikassa sitten minuun vetoaa? Tietenkin alukson aina innoittavaa pystyä vaikuttamaan asioihin jotka aivan kjonkreeettisesti vaikuttavat omaan arkeen ja tekemiseen. Ihiset ajattelevat turhankin usein, etä politiikka on heitä koskematon asia, jolla ei ole oikeaa vaikutusta heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Tämä on kuitenkin harhaluulo. Omlla toiminnallani pyrin aktiivsesti muuttamaan tällaisen ajattelutavan leviämistä suomalaisten perusrkoululaisten joukossa. Nuorten vaikuttamisopas 95

97 9.4. MySpace, Youtube, Flickr MySpace ja You Tube voivat olla esimerkiksi aloitelevalle artistille täydellisiä areenoja jakaa omaa musiikkiaan. Kantaaottavan kappaleen tai videon lataamiselle maksuttomaan You Tubeen voi saada viestinsä leviämään helposti jopa monille tuhansille käyttäjille. Omia valokuviaan voi jakaa esimerkiksi valokuva- ja videopalvelu Flickrissä. Lataamalla sivulle ottamiaan kuvia esimerkiksi saastuneesta luonnosta tai huonosti kohdelluista kotieläimistä voi saada ihmiset kiinnittämään huomiota luonnon- ja eläintensuojeluun Wikipedia Wikipedia on nykyajan tietosanakirja. Wikipediaan kuka tahansa voi käyttäjätunnukset luomalla kirjoittaa artikkelin, jota muut käyttäjät voivat korjata ja täydentää. Kukaan ei vasta tiedon todenperäisyydestä ja virheettömyydestä, tästä huolimatta Wikipediaa pidetään tätä nykyä varsin luotettavana tietolähteenä. Wikipediaan kirjoittamalla voi itse lisätä tietoa esimerkiksi oman yhtyeensä tai omaan itseensä liittyen tai jakaa omaa tietotaitoaan kiinnostuksen kohteistaan. Itse artikkelin kirjoittamalla tai valmista artikkelia muokkaamalla voi vaikuttaa artikkelin sisältöön ja tietoon, jota sivustolla kyseistä asiasta on. Mikäli tietää oman yhtyeensä, itsensä tai joukkueensa olevan Wikipediassa on tasaisin väliajoin syytä tarkistaa tiedon todenperäisyys ja tarvittaessa muokata tekstiä. 96 Nuorten vaikuttamisopas

98 10. KIRJOITTAMINEN Ari Tammi Kirjoittaminen on jokaiselle välttämätön taito tietoyhteiskunnassa. Mediataidot kasvavat askel askeleelta. Kirjoittajakurssit ja lehden- tai jutuntekokurssit ovat suureksi avuksi. Parhaiten oppii itse tekemällä eli kirjoittamalla. Kirjoittamista, juttujen tekemistä ja muita mediataitoja pitää opetella ja kehittää jatkuvasti. Kirjoittamistaitoa edellytetään kaikilla median alueilla. Tekstiviestien ja sähköpostin kirjoittaminen on jo jokapäiväistä. asiassa korostuvat tietoyhteiskunnassa, koska tietoverkkojen ansiosta julkaisemisen kanavia tulee koko ajan lisää. Kirjoittamista tarvitaan koko ajan ja kaikkialla. Erittäin suosituiksi ovat tulleet kansalaisten pitämät verkkopäiväkirjat eli niin sanotut blogit. Vuonna 2006 jopa 20 kansanedustaakin kirjoitti avoimesti omaa blogiaan. Sanassa on voimaa Kirjoittaminen on ajattelun jatke, ajattelun pukemista sellaiseen muotoon, että ihmiset kykenevät ymmärtämään toisiaan. Sana lienee edelleen maailman suurin voima. Sanalla luodaan uutta ja tuhotaan vanhaa, sanoilla rakennetaan sopua ja sytytetään sotia. Sanassa piilee voima, oli kyse sitten puhutusta tai kirjoitetusta sanasta. Tasokas ja vaikuttava kirjoittaminen ei synny itsestään, vaan sitä pitää harjoitella. Viisas ei hyppää auton rattiin ilman ajokorttia, ja viisas vaikuttaja hankkii itselleen lisenssin myös kirjoittamisen valtateille. Kirjoittamistaidot itse Nuorten vaikuttamisopas 97

99 Ajatukset teoiksi Opettele ajattelemaan ja pukemaan ajatuksesi kirjalliseen muotoon Kirjoita säännöllisesti ajatuksia, sähköpostia, kirjeitä, juttuja, runoja Hanki itsellesi omien tekstiesi kriitikko, jolla luetat juttusi ennen julkaisemista Kirjoita ja julkaise ajatuksiasi Osallistu lehden tai kotisivujen tekemisen tai kirjoittamisen kurssille Hyvä juttu syntyy monen version kautta. Hyvätkin kynänkäyttäjät kirjoittavat juttunsa, esimerkiksi kolumnit, jopa viiteen kertaan. Lukiolainen saa tietoyhteiskunnassa äänensä kuuluviin, jos haluaa. Jokaisessa lukiossa olisi hyvä olla oma koululehti tai verkkolehti, jossa opiskelijoilla olisi mahdollista julkaista juttujaan ja joka osaltaan herättäisi mielenkiintoa yhteisiä asioita kohtaan. Juttujen tarjoaminen, koulun lehtien toimittaminen tai avustaminen on edellytys sille, että saa kirjoituksiaan läpi myös koulua tai paikkakuntaa laajemmilla mediafoorumeilla Vastineen kirjoittaminen Media ei kerro aina koko totuutta. Mediassa voidaan väittää asioita, jotka eivät pidä aina paikkaansa. Sinulla on oikeus korjata mediassa ilmaistu virhe. Parhaiten tämä tapahtuu kirjoittamalla vastine. Vastineen rakenne: 1. Otsikko joka ilmaisee jo mahdollisen virheen 2. Alkuun viittaus virheeseen eli median nimi, aika ja paikka 3. Oikea tieto, joka korjaa virheen ja oikean tiedon perustelut 4. Oma nimi, ammattinimike ja yhteystiedot Kirjoita vastine lehtijutulle, josta et ollut aivan samaa mieltä. Anna kaverisi tai opettajasi lukea se ja pyydä palautetta. Pohdi kaverisi tai opettajan kanssa voitko lähettää sen oikeasti lehteen tai muuhun mediaan 98 Nuorten vaikuttamisopas

100 10.2. Mielipidekirjoitus Yleisönosastoon voi kirjoittaa kuka tahansa, mutta ei aivan mitä tahansa. Kirjoitusten julkaisemisen kriteerinä on yleensä asiallisuus sekä kirjoittajan yhteys- ja henkilötiedot. Nimettömiä tai pelkällä nimimerkillä varustettuja juttuja ei mikään lehti julkaise. Nimimerkillä voi kirjoittaa, mutta toimitukselle pitää kuitenkin ilmoittaa oikea nimi sekä yhteystiedot. Perusteltu mielipide saa lukijan vakuuttumaan siitä, että olet sanojesi takana. Otsikko, josta selviää jutun ydinasia, on hyvä.yleisönosastoon voi kirjoittaa itseään kiinnostavasta tai askarruttavasta asiasta, tai aiemmin julkaistuihin juttuihin voi ottaa kantaa. Mielipidekirjoituksessa on erittäin tärkeää ilmaista, mitä tai ketä asia koskee. Asiayhteyden ilmaiseminen helpottaa ja auttaa lukijaa ymmärtämään paremmin mistä kirjoituksessasi on kyse. Mielipiteen keskeiset ja tärkeimmät säännöt: 1. mielipide on selkeä ja lyhyt kirjoitus, jonka pituus on noin puoli liuskaa (älä ylitä lehden antamaa mittaa) 2. yksi mielipide ja vain yksi asia 3. mielipiteen rakenne = liittymäkohta + asia + oma näkemys Halutessasi mielipiteesi muiden tietoon, voit ottaa rohkeasti suoraan yhteyttä yleisönosaston toimitukseen. Lehtiin saa yhteyden internetin kautta tai lähettämällä juttumateriaalin postitse tai vaikka faksilla. Tästä pääset Suomen sanomalehtien yhteystietoihin (www.sanomalehdet.fi). Osoitteesta löytyy myös linkkejä verkkolehtien ja maailmalla ilmestyvien sanomalehtien sivuille. Nuorten vaikuttamisopas 99

101 HS:n ohjeet mielipidekirjoituksille Mielipidesivu ei ilmesty vielä verkossa, mutta sille voi lähettää kirjoituksia myös sähköpostitse. Lue ensin ohjeet ja katso yhteystiedot alta. 1. Mielipidekirjoitusten enimmäismitta on 60 konekirjoitusriviä (noin 60 lyöntiä rivillä, yhteensä merkkiä), lyhyiden kirjoitusten 20 riviä (1 200 merkkiä). 2. Rivinvälin pitäisi olla väljä. 3. Myös selkeä käsin kirjoitettu teksti käy. 4. Lähetyspäivä on hyvä merkitä muistiin. 5. Tekstin mukana pitää olla kirjoittajan osoite ja mahdolliset puhelinnumerot. 6. Nimimerkkikirjoituksia julkaisemme vain poikkeustapauksissa. 7. Muihin lehtiin lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista, ei myöskään julkilausumia tai kokouskutsuja. 8. Kirjoitusten valinta, otsikointi, muokkaaminen ja lyhentäminen jäävät toimituksen tehtäväksi. 9. Kuvitusta voi lähettää sitoumuksetta. Kirjoituksia säilytetään kaksi viikkoa. Tekstiä ei palauteta. 10. Ei liitetiedostoja sähköpostiviesteihin Sähköposti: Termit Liittymäkohta = viittaa mahdolliseen aiempaan keskusteluun, jonkun toisen kommenttiin, ajatukseen tai asiaan. Asia = Ota vain yksi asia esille ja tee se selkeästi. Oma näkemys = Mielipiteessä oma ajattelu on tärkeintä, unohda kaikki auktoriteetit. Puhu selkeästi omasta puolestasi, käytä yksikön ensimmäistä persoonaa: mielestäni ajattelen, että minusta tuntuu näen kuulen ymmärrän haluan toivon. 100 Nuorten vaikuttamisopas

102 11. VERKOSTOITUMINEN Hilkka Kemppi Verkostoituminen vaikuttamisprioriteettien kärjessä Verkostoituminen viittaa monenlaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Rohkaisen jokaista harjoittelemaan verkottumistaitojaan mahdollisimman usein. Aito kiinnostus toimii usein kunnianhimoa paremmin, jopa oman mielenkiinnon ylläpitämisessä. Ihmisiin tutustumisen tulee olla hauskaa eikä ainoastaan tavoitteellista. Kuuma väite 2034: Minulla on ystävän verkosto, joka myötäelää elämääni päivittäin Olen ollut Facebookissa vuodesta 2009, suoraan jaettuna olen tutustunut keskimäärin 250 henkilöön vuodessa. Passiivinen media ei tosin voi millään pysyä kärryillä jokaisessa tapaamisessa, jonka vuoksi todellisuus on huomattavasti suurempi. Lisäksi verkostojen laajuus kasvaa progressiivisesti vuosittain aiempien verkostojen pohjalta. Uusien ihmisten määrä on ollut vuosittain noin puolet edellistä vuotta suurempi. Väitteen mukaan kymmenessä vuodessa ystävien määrä viisinkertaistuu ja kahdessakymmenessä kymmenkertaistuu. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2034, minulla tulisi olla ystävää. Kuinka monta ystävää tuolloin on henkilöllä, joka on aloittanut verkottumisen sosiaalista mediaa hyödyntäen 20 vuotta nuorempana kuin minä? Korostan sanaa hyödyntäen, sillä sosiaalinen media tosiaan toimii apuvälineenä, ei toistaiseksi ainakaan ensisijaisena keinona verkottua. Sosiologi Manuel Castells esittää, että edustamme verkostoyhteiskuntaa, johon vaikuttavat yhä useammat asiat. Verkottumisen taustalla ovat muun muassa tietotekniikan ja median kehitys ja ominaista on jaettavan tiedon monipuolisuus ja globaalisuus. Verkostoituminen viittaa virallisesti yritysten ja organisaatioiden väliseen suhteeseen, jonka vuoksi henkilötasosta puhuttaessa on hyvä käyttää termiä verkottuminen. Todellisuudessa itse kenttätyössä törmää jatkuvasti kehotukseen verkostoitua. Tätä käytetään arkikielessä sujuvasti myös puhuttaessa henkilöiden välisistä suhteista. Nuorten vaikuttamisopas 101

103 Yhteiskunnan muutosten vuoksi verkottumisen merkitys kipuaa jatkuvasti ylöspäin. Edellä kuvattu vuoden 2034 visio on absurdi eikä perustu todellisuuteen ihmisen rajallisen kapasiteetin vuoksi, mutta antaa viitettä verkostojen nopeasta kasvusta ja tärkeydestä vaikuttamisen viiteryhmänä. Tämä ymmärrys nostaa esille kunnioituksen verkottumista kohtaan. Jokainen kontakti voi olla työpaikan tai uuden tiedon arvoinen ja uskallan väittää, että tulevaisuudessa sosiaalisten verkottumistaitojen merkitys korostuu niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin vielä entisestään. Verkottumalla syntyy menestyjiä joka alalle. Tosin verkottuminen vaatii onnistuakseen aitoa persoonaa, joka nauttii joka sekunnista ihmisten parissa. Verkottuminen vaatii myös hyvin motivoitunutta ja koulutettua sosiaalista lahjakkuutta ja pelisilmää tunnistaa sopivat tilanteet ja lähestymistavat. Verkottujan tulee myös pitää mielessä, ettei kukaan ihminen ole toista parempi. Uskon, että keskustelemalla ihmisten kanssa ja tutustumalla uusiin ihmisiin eteen avautuu enemmän mahdollisuuksia ja näkemyksiä. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että verkostojen laajuudella ei tarkoiteta ystäväpiiriä, vaan pikemminkin ammattimaista sosiaalista yhteisöä. Näiltä kontakteilta ei voi vaatia ystävyydelle ominaisia piirteitä, mutta niistä osa voi kehittyä kaveri- tai ystäväsuhteiksi myöhemmin olosuhteiden niin salliessa. Vasta aloittaneilta verkottumisen mestareilta saattaa jäädä huomiotta, että verkottuminen vaatii paitsi kohtaamisia, myös suhteiden ylläpitämistä ja huoltamista jälkikäteen. Viimeistään tämä viittaus ajankäytön mahdottomuudesta laimentaa intoa visiostani vuodelle Kuka jaksaa olla kiinnostunut, mikäli hänestä ei olla kiinnostuneita. Verkostoitumisen ehdottomaksi apuvälineeksi on onneksi noussut sosiaalinen media. Erilaisten formaattien, kuten Facebookin, Twitterin, Instagrammin sekä LinkedIn kautta on mahdollisuus luoda kontakteja, pitää kirjaa kontaktien määrästä, sekä ennen kaikkea ylläpitää jo solmittuja sosiaalisia suhteita nopeammin. Suvaitsevaisuus ja ennakkoluulottomuus edellytyksien kärjessä Ihmisiin tutustuu vaan rohkeilla avauksilla. Vaikka menisi tuhannen ihmisen verkottumistilaisuuteen, on aloite toisen lähestymiseen tehtävä lähes poikkeuksetta itse. Ihmisten omaehtoista kohtaamista kannattaa pitää itsestäänselvyytenä, muiden aloitteita odottamalla haaskaa usein aikaansa eikä jää ihmisten mieleen. Toisten seurailusta on lähes poikkeuksetta hyötyä tilanteen kartoittamiseksi. Usein verkottumisen perusohjeena kannattaa pitää ajatusta oman rohkeutensa haastamisesta. Ei ole olemassa etikettiä, jonka mukaan joku henkilö olisi liian korkea-arvoinen tai vaatimaton tervehdittäväksi. Kohteliaisuuden ja kuuntelemisen taidolla myös aloitteleva vaikuttaja voi mennä puhumaan kenelle vain. Verkottumisen tärkein piirre on kunnioituksessa. Älä arvota ihmisiä kunniamerkkien tai saavutusten perusteella, vaan muista olla kiinnostunut 102 Nuorten vaikuttamisopas

104 kaikista. Maailmaan ei ole syntynyt yhtään turhaa tai väärin ajattelevaa ihmistä, jonka vuoksi jokaisella on merkitystä. Päätöksenteon luonne on muuttunut, jonka vuoksi päättäjien tilanteet saattavat vaihdella radikaalisti. Et myöskään usein ole ainakaan täysin tietoinen ihmisten jo kerätyistä verkostoista. Kuka vain saattaa tuntea yllättävän tahon esimerkiksi yhteisen harrastuksen, kotipaikkakunnan, lapsuudenkylän tai jonkin lyhytkurssin jälkeen. Vieraan ihmisen lähestyminen on usein helpompaa, jos tiedät tai olet kuullut entuudestaan hänestä jotakin: työpaikan, mahdollisen julkaisun tai tutkimuksen, harrastuksen tai kotiseudun. Usein yhteisistä, jaettavista asioista puhumalla keskustelu rakentuu huumorille ja luottamukselle alusta asti. Yhteiset, jaettavat asiat lisäävät keskittymistä sekä jäävät keskustelukumppanin mieleen helpommin. Kunnioita eettistä julkisen ja yksityisen rajaa Verkottuminen on siirtymistä hierarkioista ruohonjuuritasolle. Verkostojen laajuus vaikuttaa myös politiikkaan ja erityisesti henkilön mahdollisuuksiin tulla nähdyksi ja kuulluksi. Yksittäinen ihminen ei enää ratkaise lopputulosta, vaan päättäjien on kuunneltava yhä suurempaa ihmisjoukkoa. Osaltaan tähän vaikuttaa media ja osaltaan muuttunut hierarkia. Sosiaalisen median murroksessa on myös hyvä muistaa kunnioittaa julkisuudenhenkilöiden 103

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu 32. Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu 32. Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1 32 Toimintasuunnitelma 2012 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston strategia 2011

Nuorisovaltuuston strategia 2011 Nuorisovaltuuston strategia 2011 2 Johdanto Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen nosti esille ajatuksen nuorisovaltuuston strategiasta. Nuorisovaltuustolla on arvokasta toimintaa, ja kannustaisin nuorisovaltuutettuja

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Lasten parlamenttitoiminta ja lapsuus

Lasten parlamenttitoiminta ja lapsuus Lasten parlamenttitoiminta ja lapsuus Valmistelijoiden ja päättäjien syitä Ollaanhan se nähty, nuoret ottavat kantaa vääriin asioihin. Ei niitä nuoria kiinnosta, eiväthän ole ottaneet yhteyttäkään. Anu

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4 Vesilahden nuorisovaltuusto 1 Nuorisovaltuusto 25.09.2013 AIKA 25.09.2013 klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2

Lisätiedot

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT Sisältö Tarkoitus ja toiminta... 3 Toimikausi..... 3 Nuorisovaltuuston valinta yleisillä vaaleilla... 3 Talous.... 5 Kokouskäytäntö... 5 Nuorisovaltuustosta eroaminen.

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p Kaupunki osallistaa 10.09.13 p Osallistumisen tavat murroksessa 10.09.13 Entä ne nuoret? Samaan aikaan kun nuorten luottamus auktoriteetteihin kasvaa, luottamus muihin ihmisiin vähenee. Käsitys siitä,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 39 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 39 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40 37 Nuorisovaltuusto 22.5.2014 AIKA 22.5.2014 klo 16.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

SADe-palvelut käytettävissä,

SADe-palvelut käytettävissä, Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) SADe-palvelut käytettävissä, onko kuntasi valmis? Kuntamarkkinat 11.9.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Tähän uusi palvelukartta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

KUULEEKO MUA KUKAAN KOULUSSA?

KUULEEKO MUA KUKAAN KOULUSSA? KUULEEKO MUA KUKAAN KOULUSSA? paneelikeskustelu 3.3.2010 Toimittajat : Heidi Hänninen ja Anastasia Selivanova Paneelikeskustelu- tilaisuus alkoi rehtori Aira Leiviskän puheenvuorolla. Hän kiitti osallistumistiimiä,

Lisätiedot

Nuorisovaltuustovaalit 2012

Nuorisovaltuustovaalit 2012 Nuorisovaltuustovaalit 2012 Aikataulu Viikko 47, 22.11. klo 16.00 mennessä ehdokkaiden nimet Anne Luirolle. Nuorisovaltuuston esittely luokissa ja ehdokkaiden asettuminen ehdolle Viikko 48 Vaalimainosten

Lisätiedot

Käyttöönotetut SADe-palvelut 29.11.2013

Käyttöönotetut SADe-palvelut 29.11.2013 Käyttöönotetut SADe-palvelut 29.11.2013 Minkälaisia palveluita ohjelmassa tuotetaan, milloin ja miten ne saadaan käyttöön? Vuoden 2013 lopussa on otettu käyttöön seuraavat palvelut l Rakennetun ympäristö

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015. Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.

Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015. Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00. Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015 Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.01/2013 SIVLK 4 Hallintosihteeri Kuntalain (365/1995) 57 :n 3 momentin mukaan

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2015. 12.6.2015 Hagerlund Tony verkkoviestintäpäällikkö Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 15 Taustaa Kysely toteutettiin huhtikuussa 15 (1.-17.4.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaaville Vastaajia

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15 1(7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 JOHDANTO ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten oikeuksien

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Paikallinen vaikuttaminen ja sen keinot. Aivovammaliiton liittopäivät 24.10.2014 Maria Finström, järjestösihteeri Näkövammaisten Keskusliitto ry

Paikallinen vaikuttaminen ja sen keinot. Aivovammaliiton liittopäivät 24.10.2014 Maria Finström, järjestösihteeri Näkövammaisten Keskusliitto ry Paikallinen vaikuttaminen ja sen keinot Aivovammaliiton liittopäivät 24.10.2014 Maria Finström, järjestösihteeri Näkövammaisten Keskusliitto ry Näe toisella tavalla FSS:n kampanjalaulu Teksti: Ann-Sofi

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot