Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille

Transkriptio

1 Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille VALVONTAOHJELMIA YY:2019

2 Dnro Päiväys ISSN-L ISSN ISBN Helsinki

3 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille Julkaisija Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Julkaisun päivämäärä XX.XX.2019 Dnro Dnro Tiivistelmä Valvira on valmistellut valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman vuosille Valvontaohjelmalla ohjataan kuntien terveydensuojelun valvontaa. Ohjelman tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä valtakunnallisesti sekä turvata ihmisille terveellinen elinympäristö. Avainsanat (asiasanat): valvontaohjelma, valvontasuunnitelma, terveydensuojelu, suunnitelmallinen valvonta ISSN-L ISSN ISBN 3

4 Sisällys 1 Yleistä Toimintaympäristö Valvontasuunnitelman sisältö Tarkastus Riskinarviointi ja tarkastustiheys Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Muut suunnitelmassa huomioitavat asiat Terveydensuojelun painopisteet Valvontaohjelmakauden arviointi Liitteet Liite 1. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit, niiden riskiluokka ja tarkastustiheys

5 1 Yleistä Valvira laatii terveydensuojelulain mukaisen valvonnan ohjaamiseksi ja yhteensovittamiseksi valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman (valvontaohjelma). Valvontaohjelmassa on otettava huomioon ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa asetetut ympäristöterveydenhuollon yhteiset tavoitteet. Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma ja sen perusteella annettava ohjaus paikallisen valvontasuunnitelman laatimiseksi perustuu terveydensuojelulakiin (763/1994, 4 a ) sekä ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ja siinä sovittuihin periaatteisiin. Aluehallintovirastot valvovat, ohjaavat ja arvioivat terveydensuojelua alueellaan. Tämä valvontaohjelma koskee ohjelmakauden terveydensuojelulaissa tarkoitettua suunnitelmallista valvontaa, jota paikallinen viranomainen toteuttaa valvontasuunnitelmallaan. Valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan valvonnan tiheyden ja laadun osalta sekä valvontaa suuntaavien painopisteiden avulla kohdistaa rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti edistämään elinympäristön terveellisyyttä. Valvontaohjelma on terveydensuojelulain mukaan tarkistettava tarvittaessa. Esimerkiksi lainsäädännön tai valvonnan toimintakentän muutokset voivat aiheuttaa tarpeen valvontaohjelman tarkistamiseen. 5

6 2 Toimintaympäristö Terveydensuojelulain tavoitteena on suojella ihmisen terveyttä mm. huomioimalla terveydensuojelu yhteiskunnan eri toimintoja suunniteltaessa. Terveydensuojeluun kuuluu terveyshaittojen ennalta ehkäisy ja todettujen haittojen poistaminen tai vähentäminen. Terveyshaittoja voi syntyä esimerkiksi talousveden ja uimaveden laadusta, puutteellisesta hygieniasta sekä asuntojen, koulujen ja julkisten tilojen sisäilman laadun seurauksena. Moniin terveydensuojeluvalvonnan valvonnan kohteisiin (esim. koulut) kohdistuu myös muiden viranomaisten suorittamaa valvontaa. Valvontatoiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistarkastuksia, jolloin kohde tarkastetaan kattavasti samalla kertaa eri lainsäädäntövaatimusten mukaisesti. Yhteistarkastusten lisäksi myös muu tiedonvaihto viranomaisten kesken on tärkeää. Säädösmuutokset Säteilylain (859/2018) mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo talousveden radioaktiivisuuden sekä asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman radonpitoisuuden viitearvojen noudattamista. Säteilylain muutoksen yhteydessä asunnon ja muun oleskelutilan radonpitoisuuden viitearvoksi asetettiin 300 Bq/m 3. Uuden rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen viitearvo on 200 Bq/m 3. (STMa 1044/2018) Muuksi oleskelutilaksi katsotaan julkiset kokoontumistilat tai pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetut tilat. Tyypillisesti tällaisessa tilassa henkilömäärä on tilojen kokoon nähden asuntoja suurempi ja niissä oleskelee muitakin kuin työntekijöitä (esim. päiväkodit, koulut ja palveluasunnot). Näissä tiloissa toimijan on tehtävä mittaukset (SäL 156 ). Terveydensuojelun suunnitelmallisen valvonnan piirissä olevia toimijoilta pyydetään selvittämään sisäilman radonpitoisuus. Erityisesti lasten osalta altistumisen rajoittaminen on tärkeää, koska säteilyannos kertyy elimistöön koko eliniän ajan. Talousveden (STMa 1352/2015) radonpitoisuuden ollessa Bq/l, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on harkittava korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuus riskinarvioinnin perusteella. Jos radioaktiivisuuden laatuvaatimus 1000 Bq/l ei täyty, on kunnan terveydensuojeluviranomaisen viivytyksettä ilmoitettava siitä Säteilyturvakeskukselle (STUK). Tällöin STUK antaa tarvittavat määräykset säteilyaltistuksen rajoittamiseksi (SäL 154, 177 SäA 1044/2018, 25 ). Pienten talousvettä toimittavien laitosten valvonnassa (STMa 401/2001) on huomioitava, että radonin enimmäispitoisuus on laatusuositus. Tällöin valvonnasta vastaa kunnan terveydensuojeluviranomainen. Terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa olla yhteydessä STUK:in, joka auttaa mm. riskinarvioinnissa. 6

7 Muut muutokset Puolustusvoimat, STM ja Valvira ovat yhteistyössä linjanneet, että varuskuntien majoitustilat kuuluvat terveydensuojelulain suunnitelmallisen valvonnan piiriin ja ovat ilmoitusvelvollisia 13 :n 1 mom. 6 kohdan perusteella. Mikäli varuskuntien majoitustiloista ei ole aikaisemmin tehty terveydensuojelulain mukaista ilmoitusta, pyydetään ilmoitus ohjelmakauden alussa. Valviran uusimmat ohjeet: Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisohje, julkiset majoitushuoneistot, Valviran ohje 7/2017. Ohje koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen sekä selvittämiseen, Valviran ohje 12/2018. Talousvesiasetuksen soveltamisohje, Valviran ohje 16/2018. Ohjeen liitteenä on talousvesiasetus, juomavesidirektiivi ja valvontatutkimusohjelmamalli, jota uudistettiin vuonna Terveydensuojelulain mukaisissa tutkimuksissa käytettävät menetelmät, Valviran ohje 22/2018. Alusten tarkastusta ja saniteettitodistusten myöntämistä koskeva WHO:n käsikirja, Suomen kansallinen soveltamisohje, Valviran ohje 24/2018. Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisohje, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen toimintayksiköt, Valviran ohje 1/

8 3 Valvontasuunnitelman sisältö Terveydensuojelun valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat terveydensuojelulaki ja valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma. TsL 6, 2-3 mom. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma). Valvonnan tulee olla laadukasta, riskiperusteista ja terveyshaittoja ehkäisevää. Kunnan valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon 4 a :ssä tarkoitettu terveydensuojelun valvontaohjelma paikallisten tarpeiden mukaisesti. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. Terveydensuojelulain 13 :n mukaiset toiminnat ovat ilmoituksenvaraisia ja ne kuuluvat pääsääntöisesti suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Viimeisessä lain muutoksessa kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa jäivät pois ilmoitusvelvollisuuden piiristä. Terveydensuojeluviranomaisella on aina kuitenkin mahdollisuus riskinarvioinnin perusteella pyytää ilmoitus ja ottaa toiminta suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Terveydensuojeluviranomainen antaa ilmoituksen tekijälle todistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta ja kirjaa tiedot tietojärjestelmään. Ilmoituksen sisällöstä on säädetty tarkemmin terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 4 :ssä. Viranomainen arvioi toiminnan luonteen ja laajuuden sekä kuuluuko toiminta suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Samalla toiminnan riskinarvioinnin perusteella arvioidaan mahdollisen tarkastuksen ajankohta. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun toiminta muuttuu olennaisesti. Mikäli toiminnanharjoittaja vaihtuu, on siitä ilmoitettava. Majoitusliikettä koskevasta ilmoituksesta sekä mahdollisesta tarkastuskäynnistä tällaiseen huoneistoon, on tiedotettava muita viranomaisia kuten poliisia, rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisia. Jos ilmoitettu toiminta voi vaikuttaa elinympäristöön, terveydensuojeluviranomainen kuulee tarpeellisessa laajuudessa niitä, joihin vaikutukset voivat kohdistua. Terveydensuojeluviranomaisen oikeudesta päättää terveyshaitan poistamisesta tai sen ehkäisemisestä säädetään 51 :ssä. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa tilanhaltijan tai omistajan (toiminnanharjoittajan) aloitteesta. Tarkastus voidaan tehdä tilanhaltijan tai omistajan suostumuksella, jos se on välttämätöntä terveyshaitan selvittämiseksi. Suostumusperusteisen tarkastustoimen edellytyksenä on se, että toimi on välttämätön sen selvittämiseksi, aiheutuuko asunnossa oleskelevalle tai naapurille terveyshaittaa. Asukkaan tahdon vastaisesti tarkastus voidaan tehdä vain, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä välittömiä toimia edellyttävää ja vakavaa terveyshaittaa. Tällöin tarkastuksen tai tarkastukseen liittyvän toimen suorittamiseen on oltava kunnan terveydensuojeluviranomaisen antama kirjallinen määräys. 8

9 Mikäli pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan perustetaan toiminta, joka on terveydensuojelulain mukaan ilmoitusvelvollista, on toiminnasta tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen vastaanotettuaan viranomainen saa tiedon toiminnasta ja voi antaa toiminnanharjoittajalle ohjausta ja neuvontaa. Ilmoituksen käsittelystä peritään terveydensuojelulain mukainen maksu. Toimintaa voidaan valvoa suunnitelmallisesti vain asiakirjatarkastuksina. Kotirauhan piiriin kuuluvana tilana ei pidetä sellaista tilaa, jossa on erillinen sisäänkäynti ja tilaa ei käytetä vakituiseen asumiseen. Nämä tilat voidaan tarkastaa suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä. 3.1 Tarkastus Valvontasuunnitelmaan kirjataan tarkastuksen tavoite ja sisältö vähintään valvontakohdetyypeittäin. Tarkastusten määrittelyssä tuodaan esille, minkä lain perusteella tarkastuksia tehdään ja mitä kokonaisuuksia tarkastuksilla tarkastetaan (esitys kohdetyypeittäin tai kohteittain). Tämä on tärkeää, koska kohteeseen voi kohdistua usean eri ympäristöterveydenhuollon lain mukaista valvontaa. Terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö tarkastuskohteessa sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Mikäli tarkastuksella todetaan puutteita toiminnassa tai olosuhteissa, antaa terveydensuojeluviranomainen tarpeelliset ohjeet, toimenpidekehotukset tai -määräykset. Valvira on laatinut yhteistyössä valvontayksiköiden kanssa tarkastuslomakepohjat terveydensuojelulain suunnitelmallista valvontaa varten. Lomakkeet ohjeineen löytyvät Valviran ympäristöterveydenhuollon ekstranetistä. Riskinarvioinnin perusteella valvoja valitsee lomakkeelta tarkastettavat kokonaisuudet. Jotta lomakkeita voidaan jatkokehittää valvontaa tukeviksi, suositellaan niiden käyttöönottoa valvontaohjelmakauden alusta alkaen. Tarkastuslomakkeiden käyttö yhtenäistää valvontaa valtakunnallisesti ja mahdollistaa mm. valvonnan laatutietojen seuraamisen. TsL 47, 2-3 mom. Kunnan terveydensuojeluviranomainen sekä aluehallintovirasto ovat velvollisia pyydettäessä toimittamaan korvauksetta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja sekä valvontaa koskevia muita tietoja tämän lain mukaisen valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten. Valvontaviranomaisen on toimitettava 2 momentissa tarkoitetut tiedot Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämällä tavalla. 9

10 3.2 Riskinarviointi ja tarkastustiheys Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet on tarkastettava riittävän usein ja siten, että oleellisimmat terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavat tekijät tulevat huomioiduiksi tarkastuksilla. On huomioitava, että terveyshaittaepäilyyn liittyvillä valvontatoimenpiteillä ei voi korvata suunnitelmallista valvontaa, ja kohdetta on valvottava kokonaisuutena. Terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella on määritetty tarkastustiheyssuositus (liite 1). Tarkastustiheyssuositus on lähtökohtana valvontasuunnitelmaa laadittaessa, mikäli kohteelle ei ole tehty kohdekohtaista riskinarviointia. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää tarpeelliseksi katsotulla määrällä. Toiminnanharjoittajalle tulisi kertoa mihin tarkastustiheys perustuu ja miten hän voi siihen vaikuttaa. Riskinarviointi on jatkuva prosessi eli seuraavalla suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksella arvioidaan kohdekohtainen riskinarviointi uudelleen, ellei sitä ole jostain syystä ollut tarvetta tehdä aikaisemmin. Suunnitelmallisen valvonnan vähimmäistarkastustiheys on 0,2 eli yksi tarkastus viiden vuoden välein. Riskinarviointi perustuu toiminnasta ja tiloista mahdollisesti aiheutuviin terveyshaittoihin sekä toiminnan valvontahistoriaan sekä omavalvonnan toimivuuteen. Valvontasuunnitelmassa on syytä selvittää, kuinka riskinarviointi on toteutettu ja miten se on vaikuttanut tarkastustiheyteen. Valviran verkkosivuilla on malliasiakirjoja sekä ohjeita terveydensuojelulain mukaiseen valvontatarpeen arviointiin (valvontaohjeisto). Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat mm.: Altistuvien ihmisten määrä ja erityisryhmät (lapset, nuoret, vanhukset, liikuntarajoitteiset, sairaat) Altistavan tekijän määrittely (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) Altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (jatkuva tai tilapäinen oleskelu) Aikaisemman valvonnan tulokset (onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty) Onko toiminta ilmoituksen tai hyväksymispäätöksen mukaista Toiminnanharjoittajan omavalvonta ja asiantuntemus sekä resurssit Tiedottaminen ja varautuminen häiriötilanteisiin Muut mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavat tekijät 10

11 3.3 Näytteenotto ja tutkiminen Talousvesien sekä uima- ja allasvesien laadun valvonta on osa suunnitelmallista valvontaa ja valvontasuunnitelmaan sisällytetään arvio otettavista viranomaisnäytteistä. Suunnitelmassa on kuvattava näytteenotto, näytteiden tutkiminen ja laboratoriopalvelujen saatavuus virka-ajan ulkopuolella häiriötilanteiden, kuten esimerkiksi veden välityksellä leviävien epidemioiden varalta. Suunnitelmasta on käytävä ilmi lainsäädännön vaatima näytteenotto ja siinä on huomioitava mahdolliset valtakunnalliset, alueelliset ja/tai valvontayksikön omat tutkimusprojektit. Viranomaisvalvontaan liittyvän näytteenoton voi suorittaa myös muu kuin terveydensuojeluviranomainen, sillä näytteenottotoiminta on rinnastettavissa asian selvittämiseen, ei hallintoasian ratkaisuun (HallintoL 434/2003, 27 ). Viranomaisen on kuitenkin varmistettava talous- ja uimavesinäytteiden ottajan pätevyys. Näytteenottajan on tunnettava vesinäytteenottoon liittyvät yleiset periaatteet. Pätevyyden talousvesien, uima- ja allasvesien näytteenottamiselle voi osoittaa esimerkiksi ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnilla. Terveydensuojeluviranomainen voi varmistaa pätevyyden myös muilla tarkoituksenmukaiseksi katsomillaan tavoilla. Perusteet on kirjattava valvontasuunnitelmaan. Valvontasuunnitelmassa on esitettävä, missä Ruokaviraston hyväksymissä laboratorioissa viranomaisvalvontaa varten otetut näytteet tutkitaan. Tutkimusmenetelmien on oltava lainsäädännön mukaisia. Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti näytteenoton ja tutkimukset. On syytä muistaa myös, että terveydensuojeluviranomaisen selvittäessä sisäympäristöön liittyviä terveyshaittoja esim. asunnoissa tai kouluissa, on STM:n asetuksessa 545/2015 mainittujen muuttujien määritykset tehtävä Ruokaviraston hyväksymissä laboratorioissa, hyväksytyillä menetelmillä. Ruokavirasto valvoo hyväksymiensä laboratorioiden toimintaa. Valvontayksiköt joutuvat pääsääntöisesti kilpailuttamaan valvontaa tukevat laboratoriot. Tässä yhteydessä on syytä sopia sähköisestä analyysitietojen siirtopalvelusta sekä toiminnasta häiriötilanteissa ja virka-ajan ulkopuolella. Veden välityksellä leviävien epidemioiden yhteydessä voidaan käyttää myös muita kuin Ruokaviraston hyväksymiä laboratorioita, esim. tutkittaessa patogeenejä. Talousveden laadun säännölliset valvontatutkimukset ja tutkimustiheys on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM:n asetus (1352/2015) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Uima- ja allasvesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM:n asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 11

12 STM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta STM:n asetusta (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta sovelletaan EU:lle raportoitavien uimarantojen valvontaan. Muut säädökset: STM:n asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista Valtioneuvoston asetus (152/2015) elintarvikelain, rehulain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 3.4 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointia ja raportointia käsitellään ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa kappaleessa 2.8. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa (TsL 6, 3 mom.). Valvontasuunnitelman tarkistamisen tarkoituksena on huolehtia siitä, että kunnan valvontasuunnitelma on ajantasainen ja huomioi mahdolliset muutokset lainsäädännössä, valvontaohjeissa sekä valvontakentässä. Käytännössä valvontasuunnitelman tarkistaminen edellyttää siten myös aiemman valvontasuunnitelman toteuman osittais- tai kokonaisarviointia. Ottaen huomioon valvontakentän jatkuvan muutoksen, on suositeltavaa, että valvontasuunnitelma tarkistetaan tietyin valvontasuunnitelmassa erikseen mainituin määräajoin. Valvontasuunnitelman tarkistamisen osalta on huomioitava, että VYHA-tietojärjestelmän päivämäärät asettavat rajoituksia sille, milloin kunnat voivat raportoida valvontasuunnitelmien toteutumista aluehallintovirastoihin. Aluehallintovirastot arvioivat kuntien terveydensuojelun valvontasuunnitelmat ja niiden toteumat arviointi- ja ohjauskäyntien yhteydessä. 12

13 3.5 Muut suunnitelmassa huomioitavat asiat Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi valvontasuunnitelmassa on huomioitava toiminnan kehittäminen ja muu terveydensuojelulain mukainen toiminta sekä siihen varattavat henkilöresurssit ja työaika. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi: ilmoitusten ja hakemusten käsittely häiriötilannesuunnitelmien laatiminen ja yhteensovittaminen mm. kunnan suunnitelman kanssa sekä häiriötilanteiden harjoitteleminen epidemiaselvitykset asumisterveysasiat asiakasyhteydenotot sekä niihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet sidosryhmäyhteistyö ja lausunnot muille viranomaisille toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana (esim. toiminnanharjoittajille suunnatut koulutukset ja informaatio-ohjaus) kansainväliset laivatarkastukset (toimintatavat terveysuhkien varalta) Valvontasuunnitelman ulkopuolisia kohteita valvotaan yhteydenottojen perusteella. Nämä suunnittelemattomat valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan, sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Suunnitelmallisesta valvonnasta mahdollisesti vapautuvat resurssit on käytettävä terveydensuojelulainsäädännön mukaisiin tehtäviin, esimerkiksi ennakoivaan terveyshaittojen ehkäisyyn sidosryhmissä tapahtuvassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. 13

14 4 Terveydensuojelun painopisteet Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman teemana on yhtenäinen valvonta ja yhteistyö. Tätä teemaa tukevat terveydensuojelulain valvontaohjelman painopisteet omavalvonnan tukeminen ja elinympäristöterveyden edistäminen. Terveydensuojelulaki sisältää yleisperiaatteen, jonka mukaan toiminta on suunniteltava ja toteuttava siten, että terveyshaittojen syntyminen ehkäistään. Toiminnassa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon yksilöiden tai ryhmien erityinen herkkyys ja niistä seuraavat erityisvaatimukset. Taulukko 1. Terveydensuojelun valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteet ohjelmakaudella Kohde Terveydensuojelun painopisteet ( ) Omavalvonnan tukeminen Elinympäristöterveyden edistäminen Valvontakohteiden riskinarvioinnin näkökulmasta omavalvonnalla ja sen toimivuudella on merkittävä rooli. Voidaan toteuttaa tarkastuskäynnillä tai esim. toiminnanharjoittajille lähetetyllä lyhyellä kyselyllä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää mm. riskinarvioinnissa, toiminnanharjoittajille suunnatussa neuvonnassa, ohjauksessa ja koulutuksissa. Talousveden laatuun vaikuttavien riskien arviointi ja -hallinta yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa ja valvontatutkimusohjelman päivittäminen Elinympäristöterveyden edistäminen osana kuntien strategia- ja hyvinvointityötä Terveyshaittojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy mm. viranomaisten yhteistyönä (rakennusvalvonta, kaavoitus, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ELY-keskus, alkoholivalvonta, terveydenhuolto, työsuojelu, kunnan ja AVI:n sosiaalihuollon valvontaviranomaiset) Häiriötilanteisiin varautuminen ja suunnitelmien yhteensovittaminen (eri viranomaiset, laitokset, kuntien johto jne.) sekä valmiusharjoitukset 14

15 Omavalvonnan tukeminen Terveydensuojelulakiin on kirjattu toiminnanharjoittajan omavalvonta (TsL 2 ). Toimijan on tunnistettava toimintansa mahdolliset terveyshaittaa aiheuttavat toiminnot sekä pyrittävä ennalta ehkäisemään ja vähentämään niitä. Omavalvonnalla ja sen toimivuudella on tässä merkittävä rooli. Omavalvonta on toimijan itsensä tekemää järjestelmällistä ja jatkuvaa toiminnan seurantaa ja arviointia. Omavalvonta koskee kaikkia toimijoita. Terveydensuojeluviranomainen pyytää esimerkiksi tarkastuksen yhteydessä toimijaa selvittämään miten toimintaan vaikuttavat riskit on tunnistettu, miten niiden vakavuus on arvioitu ja mitä riskien hallintakeinoja on otettu käyttöön. Riskien tunnistamisella ja seurannalla on ennaltaehkäisevä vaikutus terveyshaittojen syntymiseen. Talousveden turvallisen laadun perustana on toimijan omavalvonta. Viranomaisvalvonnalla varmistetaan, että talousveden laatu täyttää talousvesiasetuksen vaatimukset. Water Safety Plan (WSP) -työkalu on suositeltava apuväline toimintaympäristön seurannan, riskinarvioinnin ja muun omavalvonnan suunnittelemiseen. Elinympäristöterveyden edistäminen Kunnan tehtävänä on alueellaan edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa (TsL 6 ). Tarkoituksena on, että paitsi kuntalaisilla, myös kunnan eri viranomaisilla olisi käytettävissään riittävästi tietoa elinympäristön tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä niiden terveydellisistä vaikutuksista. Viranomaisten on yhteistyössä arvioitava paikalliset ympäristöterveysriskit ja asetettava tavoitteet niiden vähentämiselle. Yhteistyössä sovitaan toimenpiteet elinympäristöterveyden edistämiselle, priorisointi sekä seuranta, ja nämä sisällytetään kuntien strategiaan ja hyvinvointityöhön. Terveyshaittojen tunnistaminen ja ennalta ehkäiseminen edellyttävät jatkuvaa vuoropuhelua eri tahojen kesken. Parhaaseen lopputulokseen päästään säännöllisellä yhteistyöllä (esim. kuntienstrategiatyöhön osallistuminen, maankäytön suunnittelu, epidemiaselvitystyöryhmän säännöllinen kokoontuminen, häiriötilanne- ja valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen sekä harjoittelu). Kuntaliitto on laatinut oppaan Ympäristöterveys ja yhdyskunnat maankäytön suunnittelun, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon viranomaisten ja päätöksentekijöiden käyttöön. Oppaan keskeinen asia on alueidenkäyttö ja ympäristöterveyden huomioiminen päätöksenteossa. Hankkeisiin ja suunnitelmiin vaikuttaminen onnistuu parhaiten, kun terveydensuojeluviranomainen osallistuu neuvotteluihin varhaisessa vaiheessa tuomalla esille terveydensuojelun näkökulmia ja havaintoja myös ennen varsinaisia lausuntokierroksia (esim. YVA-selvitykset, alueiden käytön suunnittelu, rakennusluvat). 15

16 16 Taulukko 2. Esimerkkejä yhteistyötahoista. Luvat, ilmoitukset, suunnitelmat, lausunnot, neuvottelut, tiedotus, ohjaus ja neuvonta Valmiussuunnittelu, varautuminen, häiriötilanneharjoitukset, suunnitelmien yhteensovittaminen Ennalta ehkäisevä terveydensuojelu Varautuminen häiriötilanteisiin rakennusvalvonta ympäristönsuojelu (kunnat ja AVI) kaavoitus (kunnat, maakunta) sosiaalihuolto (kunnat ja AVI) terveydenhuolto (kunnat ja AVI) AVIn alkoholihallinto pelastusviranomainen kunnan johto (yhteistoimintaalueella kaikki alueen kunnat) ELY-keskus Puolustusvoimat AVI toimijat terveydenhuolto laboratoriot viestintä Terveyshaittaepäilyselvitys ympäristönsuojelu Savuhaitta, meluvalitukset, tuulivoiman terveysvaikutukset, radonturvalli- AVIn alkoholihallinto rakennusvalvonta nen rakentaminen STUK THL Epidemiaselvitystyöryhmä Tartuntataudit, epidemiat, varautuminen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tartuntautiyhdyshenkilö kunnan virkaeläinlääkäri vesihuolto Sisäilmatyöryhmät kiinteistön omistaja rakennusvalvonta tilakeskus kouluterveydenhuolto Rakennusten terveellisyyden seuranta työsuojelu työterveys tilojen käyttäjien edustaja opetustoimi Yhteistarkastukset kiinteistön omistaja kiinteistön huollosta vastaava taho rakennusvalvonta Koulut ja päiväkodit tilakeskus kouluterveydenhuolto työsuojelu työterveys tilojen käyttäjien edustaja

17 toiminnan vastuuhenkilö pelastustoimi hygieniahoitaja Taulukossa 3 on kuvattu alue- ja keskushallinnon sekä tutkimuslaitosten roolia ja asiantuntijuutta terveyshaittojen arvioinnissa, tunnistamisessa ja ennaltaehkäisemisessä. Taulukko 3. Esimerkkejä ohjaavista ja tukea antavista yhteistyötahoista Yhteistyötaho AVI Maakuntien liitto ELY STUK THL Tukes Valvira Terveydensuojelu: valvonta, ohjaus, arviointi ja neuvonta Työsuojelu: työpaikkojen terveellisyys ja turvallisuus Sosiaalihuolto: sosiaalihuollon yksiköt Alkoholihallinto: anniskelun jatkoaikahakemukset ja alkoholin myynnin ja tarjoilun valvonta Ympäristöluvat: ympäristöluvat, vesiluvat, Terveydenhuolto: terveydenhuollon valvonta Kaavoitus, maakuntaohjelmat Vesihuollon varautuminen ja häiriötilanneilmoitukset, vesihuoltolain mukaiset tehtävät, pohjavesien suojelusuunnitelmat, vesienhoitosuunnitelmat AVIen antamien ympäristölupien valvonta, YVA- ja SOVA-selvitykset Viranomainen: työpaikkojen sisäilman radon, talousveden radon, kun viitearvo ylittyy (1352/2015), solariumien valvonta Toimii asiantuntijana säteilyvaaratilanteessa, talousveden ja sisäilman radioaktiivisuuteen liittyvissä kysymyksissä, tutkii ja tulkitsee näytteitä, auttaa radonaltistuksen arvioinnissa, tiedottaa ja ohjeistaa kansalaisia talousveden ja sisäilman radonista ja terveysvaikutuksista. Antaa ohjeita talousveden ja uimaveden häiriötilanteissa mm. näytteiden tutkiminen, tiedottaminen ja terveyshaittojen ennaltaehkäisy. Vastaa ihmisistä tai vedestä eristettyjen epidemian aiheuttajien tarkemmasta tutkimuksesta, tyypityksestä ja seurannasta sekä auttaa terveyshaitan arvioimisessa. Tuottaa ympäristöterveyskysymyksiin liittyvää tutkittua tietoa ja tiedottaa myös kansalaisia mm. pienhiukkasten terveysvaikutuksista. Kemikaalilain ja kuluttajaturvallisuuslain valvonta, kemikaalien ja mm. kosmetiikan tuotevalvonta, kuluttajapalveluiden turvallisuus, kaivoslain mukaiset asiat Ohjaa terveydensuojelulain valvontaa, laatii valtakunnallisen valvontaohjelman sekä ohjeita ja valvontaa tulevia oppaita. 17

18 Ruokavirasto Hyväksyy ja valvoo laboratorioita, ohjaa mm. elintarvikevalvontaa, toimii VATI- ja VYHA-järjestelmän kotivirastona (vastaa järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä) 18

19 5 Valvontaohjelmakauden arviointi Valvontaohjelman toteutumisen arvioinnin lähtökohdan muodostavat kuntien valvontasuunnitelmat ja niiden toteutumisesta tehdyt arvioinnit. Tavoitteena on, että AVIt arvioivat valvontasuunnitelmat ja niiden toteumat kerran valvontaohjelmakaudella arviointi- ja ohjauskäyntien yhteydessä. Arviointi- ja ohjauskäyntien raporttien pohjalta voidaan tarkastella valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman ohjaavuutta ja sitä, kuinka asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Valvontaohjelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan, miten hyvin valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma ohjaa terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa. Lisäksi arvioidaan suunnitelmallisen valvonnan kattavuutta sekä sitä, onko valvontaohjelman painopisteillä lisätty valvonnan vaikuttavuutta. Tärkeää on myös tarkastella painopisteiden näkymistä ja toteutumista valvonnassa. Valvira on yhdessä AVIen kanssa kehittänyt kysymyspohjan arviointi- ja ohjauskäynneille, jota käyttämällä suunnitelmallisen valvonnan toteutumisesta saadaan myös valtakunnallista tietoa. Valvontaohjelman toteutumisen arvioinnissa on oleellista tarkastella myös sitä, miksi tavoitteisiin ei ole päästy tai mitkä tekijät ovat tukeneet tavoitteiden toteutumista. Toisaalta valvontaohjelman toteuman arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota siihen, millä tavalla tavoitteiden toteutumista sekä valvonnan vaikuttavuutta voidaan parantaa seuraavalla valvontaohjelmakaudella. 19

20 Liite 1. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit, niiden riskiluokka ja tarkastustiheyssuositus. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit Toimintaluokka: Toimintatyyppi: Riskiluokka Tarkastustiheys/vuosi Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue (1352/2015): Talousveden toimittaminen EU-raportoitava vedenjakelualue, vedentoimitus vähintään 1000 m 3 päivässä tai vähintään 5000 henkilölle Muu vedenjakelualue, vedentoimitus m 3 päivässä tai henkilölle (0,5*) Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue (401/2001): Pieni vedenjakelualue, vedentoimitus < 10 m 3 /vrk tai alle 50 henkilölle 2 0,5 (0,3*) Veden toimittaminen talousvettä toimittavalle laitokselle Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot Tukkulaitos (talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava toiminnanharjoittaja) Lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot ,25 Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset Esiopetus, peruskoulu, lukio, ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoulutus 2 0,3 Majoitustoiminta, majoitushuoneistot Hotellit, hostellit, maatilamatkailu, asuntolat, kasarmit jne ,2 Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneistot ja laitokset Kosmetologiset huoneistot, tatuointi ja lävistys, muu ihon käsittely tai hoito 2-1 0,3 Solarium 2 0,2 * jos vain jakelua 20

21 Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit Toimintaluokka: Toimintatyyppi: Riskiluokka Tarkastustiheys/vuosi Lasten päiväkodit ja vastaavat Sosiaalihuollon palvelut Lastenkodit / lastensuojeluyksiköt ja vastaavat Vanhainkodit ja vastaavat 2 0,3 Muut sosiaalialan yksiköt Yleiset uimarannat (EU-uimarannat), huomattava määrä uimareita päivässä 2 1 Pienet yleiset uimarannat 2 1 Liikunta ja virkistystoiminta Yleiset altaat: uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto tai muu yleinen allas 3 1 Yleiset saunat 2 0,5 Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatila 1 0,2 Riskiluokat: Luokkaan 3 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa; esimerkiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski). Luokkaan 2 kuuluvat ne kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, mutta terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä (keskisuuri riski) Luokkaan 1 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa (matala riski). Tarkastustiheys 2 kaksi kertaa vuodessa 1 kerran vuodessa 0,5 joka toinen vuosi 0,3 kerran kolmessa vuodessa 0,25 kerran neljässä vuodessa 0,2 kerran viidessä vuodessa 21

22 22 PL Helsinki Mannerheimintie 103b, Helsinki Koskenranta 3, Rovaniemi Puhelin Faksi Sähköposti: kirjaamo(at)valvira.fi