3/2009 SEUTULEHTI REGIONBLADET

Transkriptio

1 3/2009 SEUTULEHTI REGIONBLADET Kilpailukyvyn säilyminen edellyttää uudistumista Vi behöver förnya oss för att förbli konkurrenskraftiga 2 Asiakastyytyväisyys kiinnostaa yrityksiä Kundnöjdhet intresserar företagen 6 Suorilla investoinneilla pääomaa kasvuyrityksiin Kapital till tillväxtföretag med direktinvesteringar 12

2 Kilpailukyvyn säilyminen edellyttää uudistumista Vi behöver förnya oss för att förbli konkurrenskraftiga Tässä artikkelisarjassa VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen keskustelee Vaasan seudun ajankohtaisista asioista eri sidosryhmiä edustavien asiantuntijoiden kanssa. I den här artikelserien diskuterar VASEKs verkställande direktör Pekka Haapanen aktuella ärenden i Vasaregionen med experter från olika intressentgrupper. Wärtsilä on yksi Vaasan seudun energiaklusterin vetureista. Se työllistää sekä suoraan että alihankkijoidensa kautta useita tuhansia seudulla asuvia ihmisiä. Wärtsilä on jo pitkään ulkoistanut toimintojaan alihankkijoille ja rohkaissut alihankkijoitaan kehittämään toimintaansa sekä ryhtymään liikesuhteisiin myös Wärtsilän kilpailijoiden kanssa. WÄRTSILÄ FINLAND OY:N TOIMITUSJOHTAJA JUHA KYTÖLÄ, MIKSI ROHKAISETTE ALIHANKKI- JOITANNE MYYMÄÄN MYÖS KILPAILIJOILLENNE? Pysyäksemme kilpailukykyisenä meidän täytyy koko ajan uudistua ja sama koskee myös alihankkijoitamme. Kehotamme heitä hankkimaan myös muita päämiehiä, jopa Wärtsilän kilpailijoita, koska silloin he pystyvät hajauttamaan riskejään ja samalla myös heidän osaamisensa kehittyy. Ulkoistamisen edellytyksenähän on, että alihankkijalla on parempaa osaamista ja esimerkiksi parempi konekanta ulkoistettavan työn tekemiseen kuin mitä päähankkijalla on. VAASAN SEUDULLE ON KASVANUT VAHVA ENER- GIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ, JOLLA ON VAHVA JALANSIJA MYÖS KOTIMAAN ULKOPUOLELLA. MITEN ME SAAMME TÄMÄN OSAAMISKESKITTYMÄN ASEMAN SÄILYTETTYÄ JA PARANNETTUA SITÄ ENTISESTÄÄN? Energiaklusterin veturiyritykset toimivat maailman- markkinoilla, jossa tarvitaan jatkuvaa uudis- tumista, jos aikoo säilyttää asemansa. Se vaa- tii jatkuvasti uusia innovaatioita ja paljon puurtamista, jotka puolestaan vaativat osaamista. Me tarvitsemme riittävästi osaajia, jotta sekä päähankkijat että niiden alihankkijat pysyvät mukana kehityksessä. Wärtsilä är en av motorerna i Vasaregionens energikluster. Bolaget sysselsätter direkt och via sina underleverantörer flera tusen personer i regionen. Wärtsilä har redan länge anlitat underleverantörer för delar av verksamheten och uppmuntrar också underleverantörerna att utveckla sin verksamhet och även inleda affärsförbindelser med Wärtsiläs konkurrenter. VERKSTÄLLANDE DIREKTÖR FÖR WÄRTSILÄ FIN- LAND OY, JUHA KYTÖLÄ, VARFÖR UPPMUNTRAR NI ERA UNDERLEVERANTÖRER ATT SÄLJA ÄVEN TILL ERA KONKURRENTER? För att upprätthålla vår konkurrenskraft måste vi hela tiden förnya oss, och det gäller också våra underleverantörer. Vi råder dem att skaffa sig även andra uppdragsgivare, tom. konkurrenter till Wärtsilä. På så vis kan de sprida riskerna och samtidigt utveckla sitt kunnande. Förutsättningen för utkontraktering är ju att underleverantören har bättre kunnande och till exempel bättre maskinpark för det utkontrakterade arbetet än uppdragsgivaren. ETT STARKT ENERGI- OCH MILJÖTEKNOLOGI- KLUSTER HAR UTVECKLATS I VASAREGIONEN, MED STADIGT FOTFÄSTE OCKSÅ UTANFÖR HEM- LANDET. HUR LYCKAS VI BEVARA VÅR STÄLLNING SOM KOMPETENSCENTRUM OCH YTTERLIGARE FÖRBÄTTRA DET? Energiklustrets motorföretag verkar på världsmarknaden, där det behövs kontinuerlig förnyelse om man vill behålla sin ställning. Det krävs ständigt nya innovationer och hårt arbete, vilket i sin tur kräver kunnande. Vi behöver tillräckligt med kunniga människor, för att både uppdragsgivarna och deras underleverantörer ska hänga med i utvecklingen. PEKKA HAAPANEN Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin toimitusjohtaja, rakentamistalouden diplomi-insinööri Vasaregionens Utveckling Ab VASEKs verkställande direktör, diplomingenjör inom byggnadsekonomi VF 3/2009 2

3 MITEN KOULUTUSTA TULISI KEHITTÄÄ? HUR BORDE MAN UTVECKLA UTBILDNINGEN? On selvää, että ammatillista ja korkea-asteen koulutusta tulisi olla riittävästi. Kaikkia osaajia ei silti löydy tältä seudulta, vaan heidät on houkuteltava tänne muualta. Jotta saisimme tänne huippuluokan osaajia, peruspalveluiden olisi oltava kunnossa. Siksi olisi erittäin tärkeää, että seutu tarjoaisi englanninkielisen koulutusvaihtoehdon jo perusasteelta lähtien. Det är klart att det borde finnas tillräckligt med yrkesutbildning och högre utbildning. Allt kunnande kan inte finnas i den här regionen, utan vi måste locka hit kompetenta arbetstagare utifrån. För att få hit toppklassens experter måste basservicen vara i skick. Därför vore det väldigt viktigt att regionen kunde erbjuda ett engelskspråkigt utbildningsalternativ ända från grundstadiet. FORUM VASEK KEHITTÄÄ VAASAN SEUDUN LOGISTISIA RATKAISUJA PALVELEMAAN YRITYSTOIMINTAA MAHDOLLISIMMAN HYVIN. TÄLLÄ HETKELLÄ TOTEUTETAAN LOGISTISTA KOKONAISRATKAISUA, JOKA KEHITTÄÄ SEKÄ LENTO-, MAAKULJETUS-, RAUTATIE- ETTÄ LAIVALIIKENNETTÄ ENTISTÄ PA- REMMIN TOIMIVAKSI KOKONAISUUDEKSI. VASEK UTVECKLAR VASAREGIONENS LOGISTIK- LÖSNINGAR SÅ ATT DE SKULLE BETJÄNA OCKSÅ FÖRETAGSVERKSAMHETEN SÅ VÄL SOM MÖJLIGT. FÖR NÄRVARANDE ARBETAR VI FÖR EN LOGISTISK HELHETSLÖSNING, SOM UTVECKLAR BÅDE FLYG-, LANDTRANSPORT-, JÄRNVÄGS- OCH BÅTTRAFIKEN TILL EN ÄNNU BÄTTRE FUNGERANDE HELHET. Seudulla on paljon vientiteollisuutta, joka tarvitsee hyvät ja toimivat kanavat ympäröivään maailmaan. Olemme hieman syrjässä suurista markkinoista, mutta tehokkaalla logistiikalla pystymme kompensoimaan sitä puutetta. Kaikki kuljetusmuodot sisältävä logistiikkaratkaisu on hyvä, sillä kaikkia osa-alueita tarvitaan. Wärtsilää kiinnostaisi hyödyntää satamaa entistä enemmän, mutta sitä varten tarvittaisiin tiettyjä investointeja satamaan ja sinne vievälle tieosuudelle. Sataman houkuttelevuutta lisäävät myös läheisen Uumajan sataman uudistukset. I regionen finns mycket exportindustri som behöver goda och fungerande kanaler till omvärlden. Vårt läge är litet utanför de stora marknaderna, men med effektiv logistik kan vi kompensera den nackdelen. En logistiklösning som innefattar alla transportformer är bra, eftersom alla delområden behövs. För Wärtsiläs del är det intressant att utöka användningen av hamnen. Men för det behövs vissa investeringar i hamnen och i vägavsnittet som leder dit. Hamnens attraktionskraft ökas också av förnyelser i den närmaste hamnen Umeå. JUHA KYTÖLÄN VIESTI ALIHANKKIJOILLE: JUHA KYTÖLÄS BUDSKAP TILL UNDERLEVERANTÖRER: Huippuluokan alihankintayrityksellä on halua ja rohkeutta panostaa toimintansa kehittymiseen. Aivan samoin kuin päähankkijalla myös alihankkijalla on oltava valmius jatkuvaan uudistumiseen, udistumiseen, jotta se säilyy kilpailukykyisenä. Avoin, kaksisuuntainen kommunikaatio ja luottamus alihankkijan ja päähankkijan välillä on elinehto hyvälle alihankintasuhteelle. Hyvä päämies on kiinnostunut hankkijan innovaatioista ja ali- osaamisesta. Ett underleverantörsföretag i toppklass har viljan och modet att satsa på utvecklingen n av sin samhet. Liksom uppdragsgivaren bör också underleverantören ha beredskap för ständig förnyelse för att upprätthålla sin konkurrenskraft. En öppen kommunikation i båda verk- riktningarna och förtroende mellan underleverantören och uppdragsgivaren är ett livsvillkor för en god underleverantörsrelation. En bra uppdragsgivare är intresserad av underleverantörens innovationer och kunnande. JUHA KYTÖLÄ Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja / Wärtsilä Finland Oy:s verkställande direktör 3 VF F3 3/2009

4 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: futureimagebank.com VAROVAISUUS LEIMAA TÄMÄNHETKISTÄ TALOUSTI LANNETTA. KOKO MAAILMAA KOSKEVASTA MATA LASUHDANTEESTA EI PÄÄSE EROON VIIME LAMAN TAPAAN VIENNIN AVULLA. NYT ILOITAAN PIENISTÄ ASI OISTA JA ODOTETAAN SUHDANTEIDEN KÄÄNTYMISTÄ PAREMPAAN. DAGENS EKONOMISKA SITUATION KÄNNETECKNAS AV FÖRSIKTIGHET. DEN LÅGKONJUNKTUR SOM NU BERÖR HELA VÄRLDEN KAN INTE LIKT LAMAN AVHJÄLPAS MED EXPORT. NU GLÄDER VI OSS ÅT SMÅ SAKER OCH VÄNTAR PÅ ATT KONJUNKTUREN SKA SVÄNGA UPPÅT. Vaasan seutu valmistautuu talouden nousuun Vasaregionen förbereder sig för ekonomins uppgång Vaikka maailmantalouden heilahtelut tuntuvat vientiteollisuuden varassa elävällä Vaasan seudulla, seudun työllisyystilanne on vielä koko maata valoisampi. Työttömyys on kuitenkin noussut erityisesti nuorten keskuudessa sekä rakentamisessa ja metalliteollisuudessa. Matalasuhdanteen aikana yritysten tilauskanta on pienentynyt jonkin verran eivätkä yritykset uskalla arvioida työllisyystilannettaan kovin pitkällä tähtäimellä. Syksyn tilauksia odotetaankin nyt varovaisen toiveikkaina. PIENIÄ VALOPILKKUJA Samalla kun yritysten liikevaihto on laskenut, huollosta ja muista after sales -toiminnoista tulevan liikevaihdon suhteellinen osuus on kasvanut. Kotitalousvähennyksen innostamina monet kotitaloudet ovat toteuttaneet kunnostustöitä, mikä on antanut töitä monille rakennusalan taitajille. Myös uusiutuvaan energiantuotantoon valmistettavien koneiden ja laitteiden myynti on pysynyt melko korkeana, mikä on jonkin verran kompensoinut energiaklusterin yritysten laskenutta liikevaihtoa. Uusia yrityksiä perustetaan seudulla ahkerasti. Esimerkiksi VASEKin yhteydessä toimiva Vaasanseudun uusyrityskeskus Startiassa riittää asiakkaita enemmän kuin koskaan sen 17-vuotisen historian aikana, ja kaikki yritysten perustamiseen liittyvät tunnusluvut ovat vahvassa kasvussa viime vuoteen verrattuna. Trots att världsekonomins svängningar känns också i Vasaregionen, som är beroende av exportindustrin, är sysselsättningsläget fortfarande ljusare i regionen än i hela landet. Arbetslösheten har emellertid stigit speciellt bland unga samt inom byggnadsbranschen och metallindustrin. Under lågkonjunkturen har företagens orderstock minskat lite och företagen vågar inte förutse sysselsättningsläget på särskilt lång sikt. Nu väntar man med försiktig optimism på höstens beställningar. SMÅ LJUSGLIMTAR Samtidigt som företagens omsättning har minskat, har den proportionella andelen av omsättningen för service och övrig after sales-verksamhet ökat. Sporrade av hushållsavdraget har många hemhushåll genomfört renoveringsarbeten som har sysselsatt kunniga inom byggbranschen. Också försäljningen av maskiner och anläggningar för förnybar energiproduktion har hållits på relativt hög nivå, vilket i någon mån har kompenserat den minskade omsättningen bland energiklustrets företag. Det grundas många nya företag i regionen. Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia som verkar i anslutning till VASEK har mera kunder än någonsin under sin 17-åriga historia. Även alla nyckeltal i anknytning till grundandet av företag ökar kraftigt jämfört med senaste år. Vielä viime vuonna monet Vaasan seudulla toimivat yritykset kärsivät työvoimapulasta, mutta nyt tilanne on sillä saralla huomattavasti helpottanut. Vapaiden toimitilojenkin puute on hellittänyt, mikä johtuu osittain uusien rakennushankkeiden valmistumisesta juuri suhdanteiden heikennyttyä. Viimevuotisesta poiketen seudulla toimivilla alihankintayrityksillä on kapasiteettia vapaana, mikä mahdollistaa uusien 4

5 töiden sisään ottamisen nopealla varoitusajalla. Nyt pksektorilla on aikaa myös kehittää toimintaansa, kouluttaa henkilökuntaa ja varautua tulevaan nousuun. LOGISTIIKKAKOKONAISUUS PARANEE Vaasan seudun infrastruktuuri on hyvässä kunnossa ja se paranee entisestään, kun seudun logistiikkahankkeita aletaan toteuttaa. Parhaillaan valmistellaan sekä lentorahtiettä maaliikennekeskuksen rakentamista, ja jos rahoitus varmistuu, niiden rakentaminen alkaa jo ensi vuonna. VASEK on vahvasti mukana seudun logistiikkakokonaisuuden kehittämisessä. Vaasa Airport Logistics Center -hankkeen tavoitteena on rakentaa uusi lentorahtiterminaali ja siihen liittyvä asemataso Vaasan lentoasemalle. Lentoaseman läheisyyteen Vaasan ja Mustasaaren rajalle suunnitellaan myös uutta maaliikennekeskusta, joka palvelisi sekä tie- että raideliikennettä. Raideliikenteen lastauspaikan ja maaliikennetoimintojen siirtyminen pois satama-alueelta mahdollistaa satama-alueen monipuolisten toimintojen kehittämisen. Keskittämällä ja yhdistämällä logistisia toimintoja samalle alueelle saadaan aikaan ainutlaatuinen logistiikkakeskuskokonaisuus, joka palvelee alueen yrityksiä ja tehostaa logistiikkaa ja jossa voidaan yhdistää kaikki neljä kuljetusmuotoa. Talouden tilapäisestä taantumasta huolimatta Vaasan seutu valmistautuu jo tulevaan nousuun. Ännu förra året led många företag i Vasaregionen av brist på arbetskraft, men situationen på den fronten har märkbart förbättrats. För närvarande finns det också lediga verksamhetslokaler, vilket delvis beror på att nya byggnadsprojekt färdigställdes precis på tröskeln till konjunkturnedgången. Till skillnad från förra året har regionens underleverantörsföretag nu ledig kapacitet, vilket gör att de kan ta emot nya arbeten med kort varsel. Nu finns det också tid inom sektorn för små och medelstora företag att utveckla verksamheten, utbilda personalen och förbereda sig för den kommande uppgången. LOGISTIKHELHETEN FÖRBÄTTRAS Vasaregionens infrastruktur är i gott skick och förbättras ytterligare då genomförandet av regionens logistikprojekt inleds. För närvarande förbereds byggande av både flygfraktterminal och logistikcentrum för landtrafik. Om finansieringen säkerställs börjar dessa byggas redan nästa år. VASEK deltar aktivt i utvecklingen av regionens logistikhelhet. Syftet med projektet Vaasa Airport Logistics Center är att bygga en ny flygfraktterminal med tillhörande uppställningsplatta på Vasa flygplats. I närheten av flygplatsen, på gränsen mellan Vasa och Korsholm, planeras också ett nytt logistikcentrum för landtrafik, vilket är avsett att betjäna både landsvägsoch järnvägstrafiken. Genom att flytta järnvägstrafikens lastplats och landtrafikens verksamhet från hamnområdet möjliggörs en utveckling av hamnområdets verksamhet. Genom att koncentrera och förena logistiska funktioner till samma område får vi en unik logistikcentrumhelhet som betjänar områdets företag och effektiverar logistiken och förenar alla fyra transportformerna. Den tillfälliga lågkonjunkturen till trots förbereder sig Vasaregionen redan på kommande uppgång. 5

6 Asiakastyytyväisyys kiinnostaa yrityksiä Kundnöjdhet intresserar företagen TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN KYRÖNMAAN KUNNISSA ON TOTEUTETTU VASEKIN KOORDINOIMA JA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN TOTEUTTAMA ASIAKASTUTKIMUS, JOSSA KOTITALOU DET OVAT SAANEET KERTOA MIELIPITEENSÄ TUTKI MUKSEEN OSALLISTUVISTA YRITYKSISTÄ. I KYROLANDS KOMMUNER HAR MAN GJORT EN KUND UNDERSÖKNING SOM HAR KOORDINERATS AV VASEK OCH GENOMFÖRTS AV VASA YRKESHÖGSKOLA. HEMHUS HÅLL HAR I EN ENKÄT FÅTT BERÄTTA SINA ÅSIKTER OM DE FÖRETAG SOM HAR DELTAGIT I UNDERSÖKNINGEN. Heikki Vaarasto (oik.) ja Antti Alasaari kävivät yhdessä läpi asiakastutkimuksen tulokset. Vaarasto osallistuu mielellään myös uusintatutkimukseen, jos sellainen järjestetään parin vuoden päästä. Heikki Vaarasto (t. h.) och Antti Alasaari gick tillsammans igenom kundnöjdhetens resultat. Vaarasto deltar gärna i undersökningen om den förnyas efter några år. Ensimmäinen kuntakohtainen asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin Laihialla vuonna Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) markkinoinnin opiskelijat toteuttivat kyselyn osana markkinointitutkimuksen opintojaksoaan ja yritykset saivat palautteen kyselyn tuloksista VASEKin kautta. Koska kaikki halukkaat yritykset eivät Laihialla mahtuneet mukaan ensimmäiseen tutkimukseen, suoritettiin toinen tutkimus uuden yritysryhmän toimeksiannosta seuraavana vuonna. Laihian tutkimusten jälkeen kyselyt on toteutettu myös Isossakyrössä ja Vähässäkyrössä. Osallistuneet yritykset ovat halunneet tietää, mitä asiakkaat niistä ajattelevat, mihin he ovat tyytyväisiä ja mitä asioita he haluaisivat parantaa yritysten toiminnassa, kertoo yritysasiamies Antti Alasaari VASEKista. Den första kommunvisa kundnöjdhetsundersökningen genomfördes i Laihela år Marknadsföringsstuderande på Vasa yrkeshögskola (VAMK) genomförde enkäten som en del av studierna i marknadsföring och företagen fick respons på resultaten från enkäten via VASEK. Eftersom alla intresserade företag i Laihela inte kunde tas med i den första undersökningen genomfördes följande år en andra undersökning på uppdrag av en ny företagsgrupp. Efter undersökningen i Laihela har enkäter gjorts också i Storkyro och Lillkyro. De deltagande företagen har velat få reda på vad kunderna tänker om dem, vad kunderna är nöjda med och vilka saker i företagens verksamhet som de skulle vilja förbättra, berättar företagsrådgivare Antti Alasaari på VASEK. 6

7 ASIAKASPALAUTE OHJAA TOIMINTAA Tervajoen A-Katsastus osallistui viime vuodenvaihteessa tehtyyn Vähänkyrön yhteiseen asiakastutkimukseen, vaikka se tekee myös omia tyytyväisyyskyselyjä asiakkailleen. Oli mielenkiintoista nähdä, että ulkopuolisen toteuttaman kyselyn tulokset olivat samansuuntaisia kuin itse asiakkailta keräämämme palaute, toteaa katsastusaseman esimies Heikki Vaarasto. Yritysten saama tutkimuspalaute on ollut pääosin odotetun suuntaista ja vahvistanut yrittäjien omia ajatuksia. Monille asiakastyytyväisyyskysely on toiminut impulssina ryhtyä toteuttamaan jotain pitkään harkittua kohennusta. Me suunnittelemme parhaillaan, kuinka saisimme lyhennettyä jonotusaikaa, Vaarasto paljastaa. Ensi vuodenvaihteessa on tarkoitus aloittaa kyselytutkimusten sarja uudelleen Laihialta VASEKin ja VAMKin yhteistyönä. Kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä VASEKiin. Tutkimukseen voivat osallistua sekä uudet että jo aiemmin mukana olleet yritykset, joiden kohdalla uuden kyselyn tuloksia voidaan vertailla aiemmin tehtyyn kyselyyn. Siten saadaan tietoa yrityksen kehittymisestä asiakkaiden silmissä. Näiden kyselyjen toteuttaminen sekä tietojen tilastollinen analysointi on ollut erinomaista harjoittelua markkinoinnin opiskelijoille, sanoo VAMK:n markkinoinnin lehtori Thomas Sabel. Monille asiakastyytyväisyys on toiminut impulssina ryhtyä toteuttamaan jotain pitkään harkittua kohennusta. TUTKIMUKSIA OPPILASTYÖNÄ VAMK:n Yritysklinikka toteuttaa toimeksiantajiensa puolesta erilaisia pieniä selvityksiä. Yleensä toimeksiantajat ovat yksittäisiä yrityksiä tai yhteisöjä, mutta Yritysklinikka tekee myös Kyrönmaan asiakastutkimuksen kaltaisia yritysryhmille tehtäviä selvityksiä. Painotamme aina asiakkaillemme, että emme kilpaile varsinaisten tutkimuslaitosten kanssa, vaan kyseessä on opiskelijoiden tekemä työ, huomauttaa Yritysklinikan projektikoordinaattori Annika Torniainen. Toimeksiannosta hyötyvät siis sekä tilaaja että toteuttaja eli ammattikorkeakoulun opiskelija, jonka opintoihin työ liittyy. Koska tutkimusten tekeminen liittyy aina opintoihin, niiden aikataulu on sidoksissa lukujärjestykseen. Siksi kannattaakin olla hyvissä ajoin liikkeellä, jos haluaa teettää jonkin työn opiskelijoilla, Sabel lisää. KUNDRESPONSEN STYR VERKSAMHETEN A-Katsaus i Tervajoki deltog i den gemensamma kundundersökningen som gjordes i Lillkyro vid årsskiftet, trots att företaget också gör egna nöjdhetsundersökningar bland sina kunder. Det var intressant att konstatera att resultaten från en undersökning som gjordes av en utomstående part liknar de vi själva samlar upp av våra kunder, konstaterar besiktningsstationens chef Heikki Vaarasto. För många har kundnöjdhetsenkäten fungerat som en impuls att sätta igång med någon förbättring. I huvudsak har resultatet från undersökningarna överensstämt med företagens förväntningar och gett stöd åt företagarnas egna tankar. För många har kundnöjdhetsenkäten fungerat som en impuls att sätta igång med någon förbättring som man länge har funderat på. Vi planerar just nu hur vi ska kunna förkorta kötiderna, avslöjar Vaarasto. Vid årsskiftet är det meningen att åter inleda en serie enkätundersökningar i Laihela som samarbete mellan VASEK och VAMK. Intresserade företag kan kontakta VASEK. Både nya företag och företag som tidigare deltagit kan delta i undersökningen. De företag som har varit med förut kan jämföra de nya resultaten med tidigare resultat. På så vis får man information om företagets utveckling i kundernas ögon. Genomförandet av de här enkäterna samt statistikanalysen av informationen har varit en utmärkt träning för marknadsföringsstuderandena, säger lektor i marknadsföring Thomas Sabel på VAMK. UNDERSÖKNINGAR SOM ELEVARBETE VAMK:s projekt Företagskliniken genomför för sina uppdragsgivares räkning olika små utredningar. I allmänhet är uppdragsgivarna enskilda företag eller samfund, men Företagskliniken gör också utredningar till företagsgrupper i stil med kundundersökningen i Kyroland. Vi betonar alltid för våra kunder att vi inte konkurrerar med egentliga forskningsinstitut, utan det är frågan om arbete som utförs av studerande, påpekar Företagsklinikens projektkoordinator Annika Torniainen. Både beställaren och verkställaren, alltså yrkeshögskolans studerande, har alltså nytta av uppdraget som ingår i studierna. Eftersom genomförandet av undersökningarna alltid ingår i studierna är tidtabellen bunden till studieschemat. Därför lönar det sig att vara ute i god tid om man vill att studerandena ska utföra ett arbete, tillägger Sabel. VASEKin ylläpitämän ConnectCompetence.fi -portaaliin yritykset voivat jättää opiskelijatöinä toteutettavien tutkimusten ja selvitysten aiheita. På VASEKs ConnectCompetence.fi portalen kan företag hitta studerande som har möjlighet att genomföra små undersökningar och utredningar. 7

8 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVAT/BILDER: PEKKA MÄKYNEN, BUSINESS FACTORYN ARKISTO, 123RF.COM Yhteistyöllä menestykseen Samarbete ger framgång VAASA SCIENCE PARK ELI VAASAN TIEDEPUISTO LÄHEN TÄÄ ELINKEINOELÄMÄÄ JA VAASASSA TOIMIVIEN SEIT SEMÄN KORKEAKOULUYKSIKÖN OPISKELIJOITA SEKÄ TYÖNTEKIJÖITÄ JA PYRKII TÄMÄN YHTEISTYÖN KAUTTA SYNNYTTÄMÄÄN UUSIA INNOVAATIOITA, MENESTYVÄÄ LIIKETOIMINTAA JA UUDENLAISIA KEHITYSHANKKEITA. MYÖS KANSAINVÄLISYYS ON VAHVASTI LÄSNÄ EAKR OHJELMAN OSITTAIN RAHOITTAMAN TIEDEPUISTON TOIMINNASSA. VAASA SCIENCE PARK, DVS. VASAS VETENSKAPSPARK, FÖR SAMMAN REPRESENTANTER FRÅN NÄRINGSLIVET OCH STUDERANDE OCH ARBETSTAGARE PÅ DE SJU HÖGSKO LEENHETERNA I VASA. MED DETTA SAMARBETE STRÄVAR MAN EFTER ATT SKAPA NYA INNOVATIONER, FRAMGÅNGS RIK AFFÄRSVERKSAMHET OCH UNIKA UTVECKLINGSPRO JEKT. OCKSÅ INTERNATIONELLT SAMARBETE SPELAR EN VIK TIG ROLL I VETENSKAPSPARKENS VERKSAMHET, SOM DELVIS FINANSIERAS AV ERUF PROGRAMMET. Keväällä liiketalouden ja kansainvälisen kaupan tradenomiksi Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistunut Hilina Gizaw on yksi tiedepuiston siipien suojassa yritystoimintaansa aloittelevista opiskelija-yrittäjistä. Nuori etiopialaisnainen on yhdistänyt kahden kulttuurin tuntemustaan omassa liikeideassaan. Vielä tässä vaiheessa Gizaw toimii tiimiyrittäjänä Business Factoryn osuuskunnassa. Tultuaan Vaasaan opiskelemaan syksyllä 2005 Gizaw havaitsi, että Suomessa juodaan paljon kahvia. Gizaw sai kipinän yrittäjyyteen ja etiopialaisen kahvin maahantuomiseen tiedepuiston Business Road -ohjelmasta sekä sen yhteydessä toimivasta Business Factorysta, jossa opiskelijat voivat harjoitella yritystoiminnan aloittamista käytännön kautta. MALTILLISESTI YRITYSTOIMINNAN ALKUUN Hilina Gizawille liiketoimintasuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen on ollut osa ammattikorkeakoulun opintoja. Hän on osallistunut moniin Business Road -ohjelman kolmella kielellä järjestettyihin teematilaisuuksiin sekä käynyt keskusteluja yritysideastaan tiedepuiston esihautomokoordinaattori Seppo Luodon ja Business Factoryn ohjaajan Osman Nalbantoglun sekä VASEKin yritysneuvojien kanssa. Idea kahvin tuonnista on elänyt ja kypsynyt, ja ensimmäiset konkreettiset askeleet yrittäjyyteen hän otti viime vuoden lopulla tuomalla erän aitoa abessinialaista kahvia asiakkailleen. Vaikka kahvi on erimakuista kuin mihin Suomessa on totuttu, asiakkaat ovat olleet ihastuneita siihen. Moni on todennut, että pehmeä etiopialaiskahvi on myös paljon vatsaystävällisempää, Hilina Gizaw kertoo. Ensimmäisen maahantuomansa kokeiluerän Gizaw myi lähinnä opiskelijoille sekä muutamille työpaikoille ja kahviloille. Myös seuraava, syksyllä maahan tuotava kahvierä, on käytännössä myyty jo ennakkoon. Hilina Gizaw blev färdig tradenom inom affärsekonomi och internationell handel från Vasa yrkeshögskola i våras. Hon är en av de studerandeföretagare som inleder sin företagsverksamhet under vetenskapsparkens beskyddande vingar. Denna unga etiopier har i sin affärsidé förenat sin kännedom om två olika kulturer. Gizaw verkar i detta skede ännu som teamföretagare i Business Factorys andelslag. På hösten 2005 när Gizaw kom till Vasa för att studera lade hon snart märke till att finländarna dricker mycket kaffe. Inspirationen till företagande och import av etiopiskt kaffe fick hon av vetenskapsparkens program Business Road och på Business Factory som verkar i anknytning till programmet där ungdomar kan få praktisk övning i att starta företagsverksamhet. BEHÄRSKAD START PÅ AFFÄRSVERKSAMHETEN För Hilina Gizaw har utarbetandet och genomförandet av affärsverksamhetsplanen utgjort en del av studierna på yrkeshögskolan. Hon har deltagit i många av de temaevenemang som arrangeras på tre språk i programmet Business Road. Hon har också diskuterat sin företagsidé med vetenskapsparkens förinkubatorkoordinator Seppo Luoto och Business Factorys handledare Osman Nalbantoglu samt med VASEKs företagsrådgivare. Idén om import av kaffe har mognat så småningom och de första konkreta stegen mot företagande tog hon i slutet av förra året genom att importera ett parti äkta abessinskt kaffe till sina kunder. Trots att kaffet smakar annorlunda än man är van vid i Finland, har kunderna blivit förtjusta i det. Många har märkt att det mjuka etiopiska kaffet också är mycket vänligare mot magen, berättar Hilina Gizaw. Det första importerade provpartiet sålde Gizaw främst till studerande och till några arbetsplatser och kafeterior. Också nästa parti kaffe, som importeras i höst, är i praktiken slutsålt redan nu. 8

9 Hilina Gizaw aikoo työllistää kahvin maahantuonnilla ensin itsensä ja tulevaisuudessa ehkä muitakin. Hilina Gizaw planerar i första hand att sysselsätta sig själv med kaffeimport och i framtiden också andra. Seppo Luoto ja Osman Nalbantoglu ohjaavat opiskelijoita yrittäjyyteen Business Road ohjelmassa, joka on tarkoitettu kaikille vaasalaiskorkeakoulujen opiskelijoille. Seppo Luoto och Osman Nalbantoglu leder studerande mot företagande i Business Road-programmet som är riktat till alla högskolestuderande i Vasa. OPPIA ELÄMÄÄ VARTEN LÄRA FÖR LIVET Kaikille Vaasan korkeakoulujen opiskelijoille suunnattu Business Road -ohjelma on monelle opiskelijalle nimensä veroisesti tie yrittäjyyteen. Silti ohjelman tavoitteena ei ole ainoastaan saada aikaan uutta liiketoimintaa, vaikka uusia ideoita etsitään aktiivisesti esimerkiksi Chance-liikeideakilpailun avulla. Business Roadin tarkoituksena on levittää yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden sanomaa siten, että nuoret oppisivat aktiivisesti ja omatoimisesti ottamaan selvää asioista ja tarttumaan niihin. Toimintamme tuloksia ei voi mitata perustettujen yritysten määrällä, vaan erilaisten ideoiden ja yritysaihioiden syntymisellä, kontakteilla ja uusissa tilanteissa selviämisellä, Seppo Luoto sanoo. Luoto korostaa sitä, että vaikka kaikki Business Road -ohjelman tilaisuuksiin osallistuvat opiskelijat eivät yrittäjiksi lähtisikään, pieni ripaus yrittäjähenkisyyttä ja pystymisen tunnetta ei ole haitaksi opiskelijoiden tulevilla työpaikoilla. Tiedepuisto ja korkeakoulut yhdessä mahdollistavat yrittäjyyden käytännönläheisen opiskelemisen. Jatkossa tämä Vaasan malli muodostuu varmasti myös täällä toimivien korkeakoulujen tärkeäksi kilpailutekijäksi. Programmet Business Road är riktat till alla studerande på högskolorna i Vasa. Programmet är för många studerande, som namnet säger, vägen till företagande. Syftet är emellertid inte enbart att få igång ny affärsverksamhet, även om nya idéer aktivt söks till exempel med hjälp av affärsidétävlingen Chance. Avsikten med Business Road är att erbjuda företagsamhetsfostran och sprida företagandets budskap så att unga lär sig att aktivt och företagsamt ta reda på saker och agera. Resultatet av vår verksamhet kan inte mätas i antalet startade företag, utan i uppkomsten av olika idéer och företagsteman, kontakter och behärskandet av nya situationer, säger Seppo Luoto. Luoto betonar att även om inte alla studerande som deltar i evenemangen som programmet Business Road ordnar blir företagare, så skadar det inte med en nypa företagaranda och ge järnet-attityd på studerandenas framtida arbetsplatser. Vetenskapsparken och högskolorna ger tillsammans möjlighet till praktiska studier i företagande. I fortsättningen utgör denna Vasamodell säkert också en viktig konkurrensfaktor för de högskolor som verkar här. Lisätietoa tiedepuiston Business Road-ohjelman sivuilta tai tiedepuiston sivuilta LUE LISÄÄ - LÄS MER Mera information om programmet Business Road hittar du på sidorna eller på vetenskapsparkens sidor 9

10 LUUPIN ALLA - UNDER LUPPEN Luupin alla on uusi artikkelisarja, jossa esitellään eri aloilla toimivia yrityksiä Vaasan seudulta. Koko artikkeli löytyy VASEKin sivuilta Under luppen är en ny artikelserie som presenterar företag verksamma inom olika branscher i Vasaregionen. Hela artikeln finns att läsa på VASEKs webbplats Laihian Levypala kasvaa asiakaskunnan tarpeiden mukana Laihian Levypala växer enligt kundernas behov LUE LISÄÄ - LÄS MER TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Lisätietoja / Mera information: 20 vuotta täyttävä Laihian Levypala Oy on teräslevyjen poltto- ja plasmaleikkaukseen keskittynyt perheyritys. Yrityksen perustaja ja omistaja Aarre Peltoniemi perusti yrityksen aikoinaan kotitilansa vanhaan navettaan, koska kunnalta ei löytynyt yritykselle teollisuustilaa. MALTILLISTA KASVUA Laihian Levypala Oy är ett familjeföretag som koncentrerar sig på bränn- och plasmaskärning av stålplåtar. Företagets grundare och ägare Aarre Peltoniemi grundade företaget i sin hemgårds gamla ladugård 20 år sedan, eftersom det inte fanns någon industrilokal i kommunen. SANSAD TILLVÄXT Peltoniemi aloitti yrittäjän uransa asteittain. Nyt hän on työskennellyt 15 vuotta kokopäivätoimisena yrittäjänä ja myös Peltoniemen avovaimo Tarja Kotilainen on yrityksen palveluksessa. Yhteensä yritys työllistää kahdeksan kokopäivätoimista työntekijää. Peltoniemen yritys on kasvanut maltillisesti. Tänä vuonna valmistui tilojen kolmas laajennus ja yrityksellä on tilaa yhteensä noin 1500 m². Laajennuksen ja uusien koneiden tavoitteena on lyhentää tilausten toimitusaikoja ja nostaa tehokkuutta, Peltoniemi kertoo. VASEKin yritysasiamiehet Mika Erkkilä ja Antti Alasaari ovat avustaneet Peltoniemeä yritystilojen laajentamisprojektissa. He ovat mm. selvittäneet erilaisia tukimahdollisuuksia ja auttaneet tukihakemusten tekemisessä sekä seurannassa. RÄÄTÄLÖITYJÄ TUOTTEITA HYVÄLLÄ PORUKALLA Yrittäjä/företagare Aarre Peltoniemi Laihian Levypala toimittaa erilaisia teräslevypaloja asiakkaiden mittapiirustusten mukaisesti ja toimii alihankkijana useille eri yrityksille. Suurin osa yrityksen asiakkaista on vakituisia sopimusasiakkaita, mutta myös yksittäisiä kerta-asiakkaita on. Teollisuuden alihankkijana Laihian Levypala on kokenut taloudellisen laskusuhdanteen tulon: alkukesästä yrityksen myynti oli noin 40 % jäljessä edellisvuotisesta. Peltoniemi onkin yhdessä Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa suunnitellut syksyksi koulutuksia koko henkilökunnalle, jotta myös hiljaisemmat ajat pystyttäisiin käyttämään hyödyksi. Olen saanut vuosien varrella koottua yritykseen hyvän työntekijäporukan. Yhtä hyviä työntekijöitä on vaikea saada tilalle, joten pyrimme sinnittelemään, vaikka töitä on vähemmän, Peltoniemi miettii. Talouden notkahduksesta huolimatta Laihian Levypala odottaa kärsivällisesti kysynnän elpymistä. Kun uusi nousu alkaa, yritys on entistä paremmassa valmiudessa palvelemaan asiakkaitaan. Peltoniemi inledde sin företagarkarriär stegvis. Nu har han arbetat 15 år som heltidsföretagare och Peltoniemis sambo Tarja Kotilainen arbetar också heltid i företagets tjänst. Totalt sysselsätter företaget åtta heltidsanställda arbetstagare. Peltoniemis företag har växt i sansad takt. I år färdigställdes den tredje utbyggnaden och för närvarande har företaget en total yta på cirka m². Syftet med utvidgningen och de nya maskinerna är att förkorta beställningarnas leveranstider och öka effektiviteten, berättar Peltoniemi. VASEKs företagsrådgivare Mika Erkkilä och Antti Alasaari har hjälpt Peltoniemi med projektet att utvidga företagslokalerna. De har bl.a. utrett olika stödmöjligheter och hjälpt till med att utarbeta och följa bidragsansökningar. SKRÄDDARSYDDA PRODUKTER OCH ETT BRA GÄNG Laihian Levypala levererar olika stålplåtsbitar enligt kundernas måttritningar och verkar som underleverantör åt flera olika företag. Den största delen av företagets kunder är kontraktskunder, men en del är också engångskunder. Som underleverantör till industrin har också Laihian Levypala fått känna av den ekonomiska nedgången: i början av sommaren var företagets försäljning cirka 40 % lägre än senaste år. Därför har Peltoniemi i samarbete med Teuvan aikuiskoulutuskeskus planerat utbildningar för hela personalen till hösten, så att också de lugnare tiderna ska kunna utnyttjas effektivt. Jag har under årens lopp lyckats samla ihop ett bra arbetsgäng. Det är svårt att hitta så här bra arbetstagare, så vi försöker klara oss trots att det är mindre arbete nu, säger Peltoniemi. Trots den ekonomiska svackan väntar Laihian Levypala tålmodigt på att efterfrågan ska öka igen. Då den nya uppgången börjar är företaget ännu bättre rustat att betjäna sina kunder. 10

11 MITEN YRITTÄJÄN KANNATTAA VERKOSTOITUA? Yrityksen perustamisen jälkeen yrittäjä jää monesti yksin. Ennen yrityksen perustamista moni taho on kiinnostunut yrittäjän suunnitelmista ja tarjoaa hyviä neuvojaan. Kun yritystoiminta lähtee käyntiin, ei yrittäjän ympärillä välttämättä enää pyöri ihmisiä, joiden kanssa voisi keskustella yrittämiseen liittyvistä asioista. Perhe ja ystävät saattavat välillä vaivaantua, jos yrittäjä halua keskustella heidän kanssaan vain yrittämisestä. Yrittäjäyhdistykset, kauppakamari ja erilaiset toimialayhdistykset tarjoavat foorumeita, joissa yrittäjä voi keskustella toisten samalla alalla tai samanlaisessa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Ne myös järjestävät erilaisia koulutus- ja muita tilaisuuksia, joista yrittäjä voi ammentaa tietoa ja toisten kokemuksia oman yrityksensä kehittämiseksi. Sitä kautta yrittäjä voi löytää kumppanin tai mentorin, jonka kanssa on hyvä keskustella yrittämisestä ja yrityksen kehittämisestä. Yrittäjien, kauppakamarin tai samalla alalla toimivien yritysten yhteenliittymillä on edunvalvonnallisesti painavampi rooli kuin yksittäisillä yrittäjillä tai pk-yrityksillä, ja ne pystyvät ajamaan läpi omia tavoitteitaan niin paikallishallinnossa kuin laajemmallakin alueella. Niiden jäsenillä on monesti myös mahdollisuus saada erilaisia alennuksia esimerkiksi matkustamisesta tai puhelinkuluista järjestön tekemistä sopimuksista riippuen. Näihin järjestöihin liittyminen on varsinkin pienelle yritykselle suhteellisen edullista. MED VEM LÖNAR DET SIG FÖR FÖRETAGAREN ATT SKAPA NÄTVERK? Efter att företaget har grundats lämnas företagaren många gånger ensam. Tiden innan företaget grundas är många aktörer intresserade av företagarens planer och erbjuder goda råd. Då verksamheten rullar i gång är det emellertid inte säkert att det finns människor i närheten som företagaren kan diskutera aktuella frågor med. För familj och vänner kan det bli betungande om företagaren alltid bara vill diskutera företagandet. Företagarföreningar, handelskammaren och olika branschföreningar erbjuder forum, där företagaren kan diskutera med andra i samma bransch eller i liknande situation. Dessa ordnar också olika kurser och evenemang, där företagaren kan få information och lära sig av andras erfarenheter som stöd i utvecklingen av det egna företaget. Företagaren har möjlighet att hitta en samarbetspartner eller en mentor att diskutera företagandet och utvecklingen av företaget med. SVARAR RAMI VASTAA Genom samverkan med en företagarförening, handelskammaren eller företag inom samma bransch uppnås större inflytande i intressebevakning än vad företagare eller små och medelstora företag kan åstadkomma var för sig. Tillsammans kan man nå gemensamma mål, såväl inom lokalförvaltning som på mera omfattande områden. Nätverkens medlemmar har ofta också möjlighet att få olika rabatter på t.ex. resor och telefonkostnader, beroende på vilka avtal organisationen sluter. Speciellt för små företag är det relativt förmånligt att ansluta sig till dessa organisationer. Tällä palstalla ll Vaasanseudun Uusyrityskeskus k Startian ti johtaja j Raimo Mansikkamäki vastaa yrittäjiksi aikovien yleisimpiin kysymyksiin. I den här kolumnen svarar Vasaregionens Nyföretagscentrum Startias direktör Raimo Mansikkamäki på de vanligaste frågorna som ställs av personer som planerar att bli företagare. 11

12 Suorilla investoinneilla pääomaa kasvuyrityksiin Kapital till tillväxtföretag med direktinvesteringar SUOMALAISEN ELINKEINOELÄMÄN KANSAINVÄLISTYMI SESTÄ KERTOO ULKOMAANKAUPAN LISÄKSI SE, ETTÄ KAN SAINVÄLISET INVESTOINNIT OVAT VIIME VUOSINA MONIN KERTAISTUNEET. SAMANAIKAISESTI KUN SUOMALAISET YRITYKSET INVESTOIVAT ULKOMAILLE, MYÖS ULKOMAISIA INVESTOINTEJA HOUKUTELLAAN SUOMEEN. TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN OM DET FINLÄNDSKA NÄRINGSLIVETS INTERNATIO NALISERING VITTNAR FÖRUTOM UTRIKESHANDELN OCKSÅ DET FAKTUM ATT INTERNATIONELLA INVES TERINGAR UNDER DE SENASTE ÅREN HAR MÅNG DUBBLATS. SAMTIDIGT SOM FINLÄNDSKA FÖRETAG INVESTERAR I UTLANDET, LOCKAS OCKSÅ UTLÄNDSKA INVESTERARE TILL FINLAND. Kun suomalainen yritys investoi ulkomaille, syynä on monesti hakeutuminen markkinoiden läheisyyteen tai tuotannon siirtäminen edullisten tuotantokustannusten maahan. Ulkomailta tulevilla suorilla investoinneilla taas haetaan usein lisäpääomaa yrityksen kehittämiseen sekä tukea kansainvälisille markkinoille pääsemiseksi. Tyypillinen ulkomaisia omistajia etsivä yritys on suhteellisen nuori teknologiayritys, jolla on kovat kasvutavoitteet ja joka haluaa kasvaa nimenomaan ulkomaanmarkkinoilla, kertoo Invest in Finlandin kansainvälisen ja kotimaan verkoston johtaja Jarmo Lindell. Tällainen yritys voi saada ulkomaalaiselta ostajalta paitsi pääomaa toiminnan kehittämiseen myös toimivan markkinointikanavan. Då ett finländskt företag investerar i utlandet är orsaken ofta att man söker sig närmare marknaden eller flyttar produktionen till länder med förmånliga produktionskostnader. Med direkta investeringar från utlandet vill man däremot ofta få tilläggskapital för företagets utveckling och hjälp att komma in på den internationella marknaden. Ett typiskt företag som söker utländska ägare är ett relativt ungt teknologiföretag med höga tillväxtmål och vilja att växa speciellt på den utländska marknaden, berättar Jarmo Lindell som är chef för Invest in Finlands internationella och nationella nätverk. Ett sådant här företag kan av en utländsk köpare förutom kapital för företagets utveckling också få en fungerande marknadsföringskanal. 12

13 Raine Vasanoja ja Jorma J. Pitkämäki tietävät, että ulkomailta tuleva pääoma kehittää yrityksiä ja koko seutua. Raine Vasanoja och Jorma J. Pitkämäki vet att utländskt kapital främjar utveckling av företag och hela regionen. Invest in Finlandin tehtävänä on hankkia Suomeen suoria ulkomaisia investointeja. Organisaation toimintatapa on vahvasti verkottunut; ulkomailla Invest in Finland tekee tiivistä yhteistyötä Finpron toimistojen kanssa ja kotimaassa sen verkoston muodostavat alueelliset kehitysyhtiöt, teknologiakeskukset ja TE-keskukset. Toimintaa ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, rahoitus tulee työ- ja elinkeinoministeriöstä. ULKOMAINEN PÄÄOMA KASVATTAA Yritykset etsivät kansainvälisiä sijoittajia aivan kuten kotimaisiakin saadakseen pääomaa ja osaamista sekä nopeuttaakseen yrityksen kasvua. Invest in Finlandin selvitysten mukaan ulkomaisia omistajia saaneet yritykset kuitenkin kasvavat nopeammin, ne sijoittavat enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja ovat keskimääräistä kannattavampia. Monet ulkomaiset yritykset, jotka haluavat sijoittaa tai sijoittua Suomeen, etsivät yleensä toimivia yrityksiä ostettavaksi. Näissä tapauksissa ostaja yleensä haluaa yrityksen suomalaisen johdon jatkavan aiemmissa tehtävissä. Ulkomaalaiset yritykset investoivat Suomeen myös perustamalla aivan uusia yrityksiä (greenfield) sekä perustamalla yrityksiä jo olemassa oleviin toimitiloihin (brownfield). Brownfield-investointi oli mm. Googlen tämänvuotinen tulo Kymenlaaksoon. ULKOMAALAISTA RAHAA VAASAN SEUDULLE VASEK toimii aktiivisesti yhteistyössä Invest in Finlandin kanssa, jotta ulkomaiset investoijat löytäisivät tiensä myös Vaasan seudulle. Jos yrityksellä on kovat kasvutavoitteet, se yleensä tarvitsee tulorahoituksen ja vieraan pääoman lisäksi myös oman pääoman ehtoista rahoitusta, VASEKin yritysasiamies Raine Vasanoja muistuttaa. Vaasan seudulla toimivissa yrityksissä on jonkin verran ulkomaalaista pääomaa, mutta eniten ulkomainen pääoma näkyy etenkin Vaasan kaupan kehityksessä. Viimeisten vuoden aikana Vaasan torin ja Kivihaan alueelle on tullut paljon ulkomaalaisia kauppaketjuja. Sen lisäksi ulkomaalaista pääomaa on sijoitettu jossain määrin kiinteistöjen rakentamiseen, mikä on auttanut seutua kehittymään, kertoo Vaasan kaupungin kehitysjohtaja Jorma J. Pitkämäki. Viimeisten vuoden aikana Vaasan torin ja Kivihaan alueelle on tullut paljon ulkomaalaisia kauppaketjuja. Invest in Finland har som uppgift att få utländska direktinvesteringar till Finland. Organisationens verksamhetssätt är starkt nätverksbaserat; i utlandet samarbetar Invest in Finland intensivt med Finpros kontor och i hemlandet utgörs dess nätverk av lokala utvecklingsbolag, teknologicentra och TE-centraler. Verksamheten styrs av näringslivs- och innovationspolitik, finansieringen kommer från arbets- och näringsministeriet. UTLÄNDSK VALUTA GER TILLVÄXT Företag söker internationella investerare liksom inhemska för att få kapital och kompetens samt för att påskynda företagets tillväxt. Enligt Invest in Finlands utredningar växer emellertid företag som har fått utländska ägare snabbast, de investerar mera i forskning och produktutveckling och är lönsammare än genomsnittet. Under de senaste åren har många utländska affärskedjor etablerat sig vid Vasa torg och i Stenhaga. Många utländska företag som vill placera eller etablera sig i Finland söker välfungerande företag att köpa. I de här fallen vill köparen i allmänhet att företagets finländska ledning fortsätter i sina tidigare uppgifter. Utländska företag investerar i Finland också genom att grunda helt nya företag (greenfield) samt genom att grunda företag i redan befintliga lokaler (brownfield). En brownfield-investering var bl.a. Googles etablering i Kymmenedalen i år. PENGAR TILL VASAREGIONEN FRÅN UTLANDET VASEK samarbetar aktivt med Invest in Finland för att utländska investerare ska hitta till Vasaregionen. Om ett företag har höga tillväxtmål behöver det i allmänhet förutom intern finansiering och främmande kapital också egen kapitalfinansiering, påminner VASEKs företagsrådgivare Raine Vasanoja. I företag som verkar i Vasaregionen finns en del utländskt kapital. Mest utländskt kapital syns emellertid i utvecklingen av Vasas handel. Under de senaste åren har många utländska affärskedjor etablerat sig vid Vasa torg och i Stenhaga. Utländskt kapital har dessutom i någon mån placerats i bl.a. byggandet av fastigheter, vilket har främjat regionens utveckling, berättar Vasa stads utvecklingsdirektör Jorma J. Pitkämäki. FORUM Pitkämäki tietää, että ilman perusteellista kartoitusta ulkomaalaiset yritykset eivät tuo rahojaan tänne. Vaasaan sijoittaneet yritykset laskevat, että Vaasan seutu on elinvoimainen ja kehityskykyinen seutu vielä 30 vuodenkin päästä. Tämä elinvoima on seurausta markkinaehtoisesti syntyneestä vahvasta elinkeinoelämästä ja osaavasta väestöstä eikä sitä voi keinotekoisesti tukien avulla luoda, hän toteaa. Pitkämäki vet att utländska företag inte för hit sina pengar utan en grundlig kartläggning. De företag som investerar i Vasa räknar med att Vasaregionen är en livskraftig region med utvecklingskapacitet ännu om 30 år. Denna livskraft är en följd av ett marknadsbaserat och starkt näringsliv och kunnig befolkning. Det är faktorer som inte kan åstadkommas på konstgjord väg med hjälp av stöd, konstaterar han. 13

14 FORUM Sari Saarikoski ja Johanna Hietikko- Koljonen astuvat innokkaina edeltäjiensä saappaisiin. Sari Saarikoski och Johanna Hietikko- Koljonen är ivriga att ta över efter sina föregångare. Vahdinvaihtoja VASEKissa Tiedottaja-kääntäjä Johanna Hietikko- Koljonen ja hyvinvointialan yritysneuvoja Sari Saarikoski aloittivat työnsä VASEKin palveluksessa elokuussa. Hietikko-Koljonen toimii Päivi Elina Alasjärven äitiysvapaan sijaisena ja Saarikoski korvaa kesäkuussa takaisin sairaalaympäristöön siirtyneen Hannele Koiviston. Vaasan yliopistossa ruotsia pääaineenaan opiskellut ja Sepänkylässä asuva Hietikko-Koljonen on aiemmin urallaan toiminut mm. kääntämiseen ja dokumentointiin liittyvissä työtehtävissä. Tiedottaja-kääntäjän tehtävä VASEKissa on haasteellinen ja opin koko ajan paljon uutta niin työstä kuin VASEKin toimintaympäristöstäkin, hän toteaa. Kauppatieteiden maisteriksi niin ikään Vaasan yliopistosta valmistunut Saarikoski on aikaisemmalta koulutukseltaan sairaanhoitaja. Hänellä on monipuolinen kokemus erilaisista terveydenhuollon tehtävistä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Työhön kuuluu sekä yksittäisten yrittäjien neuvonta ja tukeminen että ministeriön linjauksen mukaisten käytäntöjen tuominen seudulle, kuvailee paljasjalkainen vaasalainen tehtäväänsä. Vaktbyten på VASEK Informatör-översättare Johanna Hietikko-Koljonen och företagsrådgivare för välfärdsbranschen Sari Saarikoski inledde sina arbeten i VASEKs tjänst i augusti. Hietikko-Koljonen verkar som vikarie för Päivi Elina Alasjärvi under hennes mammaledighet och Saarikoski ersätter Hannele Koivisto, som i juni återvände till sjukhusvärlden. Smedsbybon Hietikko-Koljonen har studerat på Vasa universitet med svenska som huvudämne och har tidigare i sin karriär arbetat med bl.a. översättning och dokumentering. Arbetet som informatör-översättare på VASEK är en utmaning och jag lär mig hela tiden mycket nytt, både om mitt arbete och om VASEKs verksamhetsområde, konstaterar hon. Saarikoski, som är utexaminerad ekonomie magister från Vasa universitet, är tidigare utbildad sjukskötare. Hon har mångsidig erfarenhet av olika uppgifter i anknytning till hälsovård, både inom offentliga och privata sektorn. Till arbetet hör såväl att ge råd och stöd åt privata företagare som att införa praxis i enlighet med ministeriets riktlinjer i regionen, berättar denna infödda vasabo om sina arbetsuppgifter. Toiminnanohjausjärjestelmät laajasti käytössä pohjalaisyrityksissä Vaasalainen Wapice Oy teetti Microsoftin ja VA- SEKin tukemana selvityksen entisessä Vaasan läänissä toimivien yli 50 henkeä työllistävien teollisuusyritysten toiminnanohjausjärjestelmien käytöstä. Kesäkuussa tehtyyn selvitykseen vastasi edustaja 169 yrityksestä. Vastanneista yrityksistä lähes 85 prosentilla oli käytössään jonkinlainen toiminnanohjausjärjestelmä ja yli 40 prosentilla nykyinen järjestelmä oli ollut käytössä jo yli kuusi vuotta. Valtaosalla järjestelmän käyttäjistä nyt käytössä oleva järjestelmä ei ollut ensimmäinen, joten pohjalaisilla teollisuusyrityksillä on hyvä kokemus toiminnanohjausjärjestelmistä, kertoo myyntijohtaja Pauli Perasto Wapicelta. Suurin osa toiminnanohjausjärjestelmän käyttäjistä oli tyytyväisiä käyttämäänsä järjestelmään, vaikka järjestelmän käyttöönottovaihe on erittäin työläs ja siinä joudutaan monesti käyttämään ulkopuolisia asiantuntijoita, toteaa VASEKin logistiikka-asiantuntija Tommi Tuominen. Tiivistelmä toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön liittyvästä selvityksestä löytyy VASEKin nettisivuilta Verksamhetsstyrningssystem i omfattande användning i österbottniska företag Vasaföretaget Wapice Ab lät med stöd av Microsoft och VASEK göra en utredning om användningen av verksamhetsstyrningssystem. Utredningen gällde industriföretag som verkar i före detta Vasa län och sysselsätter över 50 personer. På enkäten som gjordes i juni svarade representanter för 169 företag. Av de företag som svarade använde nästan 85 procent något slag av verksamhetsstyrningssystem och över 40 procent hade redan haft det nuvarande systemet i bruk i över sex år. Huvuddelen av verksamhetsstyrningssystemets användare hade nu ett system i bruk som inte var deras första. Österbottniska industriföretag har alltså goda erfarenheter av verksamhetsstyrningssystem, berättar försäljningschef Pauli Perasto på Wapice. Den största delen av verksamhetsstyrningssystemets användare har varit nöjda med de system de använder, trots att systemen är väldigt arbetsamma att ta i bruk och man då ofta måste anlita utomstående experter, konstaterar VASEKs logistikexpert Tommi Tuominen. Ett sammandrag av utredningen angående användning av verksamhetsstyrningsprogram hittar du på VASEKs webbsidor 14

15 Ostrobothnia Metal metalliyritysten tukena VASEKin hallinnoima ja mm. EU:n ja Pohjanmaan liiton rahoittama kolmivuotinen Ostrobothnia Metal -hanke auttaa Pohjanmaan metalliyrityksiä kehittymään ja nostamaan osaamistaan sekä rakentaa yhteistyöverkostoja yritysten välille. Tänä syksynä hankkeessa keskitytään metalliyritysten tarpeista lähtevään osaamisen kehittämiseen sekä korivalmistajien koulutukseen. Ostrobothnia Metal ylläpitää ja kehittää -portaalia, josta löytyvät Pohjanmaan metallialan palvelut, toimittajat, materiaalit, koneet, tuotteet ja yhteistyökumppanit. Finnmet-portaalin kautta on myös mahdollista lähettää tarjouspyyntöjä ja tehdä tarjouksia. Ostrobothnia Metal on auttanut Pohjanmaan Expoa keräämään kattavan joukon pohjalaisia metalliyrityksiä mukaan Tampereen alihankintamessuille messujen kolmanneksi suurimmalle osastolle (D320). Tämä on jo seitsemäs kerta, kun pohjalaisyrittäjät esiintyvät alihankintamessuilla yhdessä. Ostrobothnia Metal tarjoaa pohjalaisille yrittäjille ilmaisen linja-autokyydin messuille. Ilmoittaudu mukaan! Lisätietoja: Stefan Malm, puh , Seudun lakimiehet yhdessä esitteessä Aluekeskusohjelmaan kuuluvan KIBS-osaamisintensiiviset yrityspalvelut -projektin puitteissa on toteutettu esite, johon on koottu Vaasan seudulla asianajo- ja lakiasianpalveluita tarjoavia yrityksiä. Esitteestä käyvät ilmi näiden yritysten yhteystiedot ja toiminnan painopistealueet. Samantapainen esite on jo aiemmin toteutettu Vaasan seudulla, Pietarsaaren seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla ammatissa toimivista kääntäjistä ja tulkeista. Esitteet ovat ladattavissa VASEKin kotisivuilta KIBS-osaamisintensiiviset yrityspalvelut -projektia toteutetaan yhteistyössä VASEKin, Elinkeinokeskus Concordian, Yritystalo Företagshuset Dynamon sekä alan yritysedustajien kanssa. Regionens advokater och jurister i en gemensam broschyr En broschyr över de företag som erbjuder advokattjänster och juridiska tjänster i Vasaregionen har förverkligats inom KIBS-projektet (kunskapsintensiva företagstjänster) som hör till Regioncentrumprogrammet. I broschyren finns det kontaktuppgifter och specialiseringsområden av dessa företag. FORUM Ostrobothnia Metal stödjer metallföretag Ostrobothnia Metal är ett treårigt projekt som administreras av VASEK och finansieras av bl.a. EU och Österbottens förbund. Projektet hjälper metallföretag i Österbotten att utvecklas och förbättra sitt kunnande samt att bilda samarbetsnätverk mellan företagen. I höst koncentreras projektet på metallföretagens behov att utveckla kompetens samt på utbildning av karosstillverkare. Ostrobothnia Metal upprätthåller och utvecklar portalen där man hittar tjänster, leverantörer, material, maskiner, produkter och samarbetspartners i Österbottens metallbransch. Via portalen Finnmet är det också möjligt att skicka offertförfrågningar och ge offerter. Ostrobothnia Metal har hjälpt Expo Österbotten att samla ihop en täckande grupp österbottniska metallföretag till Tammerfors underleverantörsmässa, på den tredje största avdelningen (D320). Det är redan sjunde gången som österbottniska företagare tillsammans presenterar sig på underleverantörsmässan. Ostrobothnia Metal bjuder österbottniska metallföretagare på gratis busstransport till mässan. Anmäl dig redan nu! Mera information: Stefan Malm, tfn , stefan.malm@vasek.fi En likadan broschyr har man redan tidigare gjort om yrkesutövande översättare och tolkar i Vasaregionen, Jakobstadsregionen och Sydösterbottens kustområde. Båda broschyrerna kan laddas från VASEKs webbsidor KIBS-projektet genomförs i samarbete med VASEK, Näringscentralen Concordia, Yritystalo Företagshuset Dynamo samt företagare i branschen. VASEK FORUM JULKAISIJA / UTGIVARE Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK PÄÄTOIMITTAJA/CHEFREDAKTÖR: Pekka Haapanen TOIMITUSNEUVOSTO/REDAKTIONSKOMMITTÉ: Alasjärvi Päivi Elina, Gromov Tarja, Haapanen Pekka, Hietikko-Koljonen Johanna, Ismark Anita, Jacklin Elina, Kuha Rita TEKSTIT/TEXTER: Viestintä Oy Prowomedia Kannessa / I Pärmen: Aarre Peltoniemi, Laihian Levypala Oy KÄÄNNÖKSET/ÖVERSÄTTNINGAR: Lingart TAITTO, VALOKUVAUS / OMBRYTNING, FOTOGRAFERING: Mainostoimisto Pointer C&D Oy PAINO, JAKELU/TRYCK, DISTRIBUTION: UPC Print PAINOS/UPPLAGA: kpl/st. ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Alatori / Nedre torget 1 A VAASA / VASA puh. / tfn (06) info@vasek.fi 15

16