Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 131/2005 vp Yritysten hyvän tuloksen kanavointi investointeihin Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisyritysten rahoitusrakenteet ovat keskimäärin erinomaisessa kunnossa; kassoissa on rahaa ja taseet ovat vahvoja. Näin toteaa Kauppalehden pääkirjoitus analyysiyhtiö Balance Consultingin vertailuotoksen perusteella. Pääkirjoituksen mukaan kassan ja taseen perusteella yritysten investointikyky on erinomainen. Yritysten hyvästä tilanteesta voi kiittää nykyisen ja edellisen, Paavo Lipposen hallituksen talouspolitiikkaa. Suomeen on luotu hyvä yritysympäristö ja maamme on kilpailukykymittausten kärjessä. Lisäksi hallitus on toteuttanut mittavan veropaketin, jossa on kevennetty paitsi palkansaajien verotusta myös yritysten verorasitusta noin 500 miljoonan euron edestä. Lisäksi hallitus on esittänyt varallisuusveron poistoa. Yritysten menestyksen eteen on tehty paljon työtä ja porkkanaa on tarjottu, mutta talous ei silti toimi. Yritysten kassoissa makaa sijoittamatonta rahaa, joka olisi saatava liikkeelle. Kasvusysäyksen aikaansaamiseksi lisäporkkanoita tuskin enää kaivataan. Valtion omalla inestointitoiminnalla on merkitystä. Myös muita toimenpiteitä olisi syytä etsiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että yritykset saadaan tuntemaan vastuunsa eli työllistämään ja investoimaan muiden maiden sijasta Suomeen? Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2005 Susanna Rahkonen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Susanna Rahkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 131/2005 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että yritykset saadaan tuntemaan vastuunsa eli työllistämään ja investoimaan muiden maiden sijasta Suomeen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yritysten työllistämien henkilöiden lukumäärä kasvoi nopeasti viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Kasvu on pysähtynyt kahtena viime vuotena. Rakenteessa on tapahtunut selkeä muutos, eli yksityisten palvelualojen työllisyys on noussut ja jalostusalojen laskenut. Tähän rakennemuutokseen on useita syitä. Osa teollisuusyritysten toiminnasta on siirtynyt palvelualojen yritysten hoidettavaksi. Palvelualoille syntyy myös uutta liiketoimintaa, erityisesti kun tiedon, osaamisen ja tietotekniikan merkitys korostuu tuotannontekijöinä ja tuottavuuden kasvun lähteenä. Teollisuudessa työpaikat ovat Suomessa pitkällä aikavälillä vähentyneet tasaisesti teknologisen kehityksen ja kansainvälistymisen seurauksena. Tämä kehitys pysähtyi vuosiksi , jolloin tietoliikennevälineiden tuotanto lisäsi huomattavasti teollisuuden työllisyyttä. Tietoliikennevälineiden valmistuksen työllisyys laski sen jälkeen alan kansainvälisen taantuman seurauksena, mutta osoitti viime vuonna elpymisen merkkejä. Suomalaisten teollisuusyritysten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden henkilöstö ulkomailla on kasvanut nopeasti viime vuosina. Toisaalta myös ulkomaalaisomisteisten teollisuusyritysten henkilöstö Suomessa on kasvanut nopeasti. Maailmanlaajuinen liiketoiminta edellyttää monesta syystä, että tuotanto on lähellä markkinoita. Ulkomaisten yksiköiden perustaminen on yritysten kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä ja ilman niitä Suomessa tapahtuva toiminta joutuisi uhanalaiseksi. Ulkomaisiin tuotantolaitoksiin on myös investoitava, jotta niiden kilpailukyky säilyy. Nämä investoinnit rahoitetaan valtaosin ulkomailla toimivien yksiköiden omalla rahoituksella. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille eivät ole viime vuosina enää nopeasti kasvaneet. Yritysten kiinteät investoinnit Suomessa ovat viime vuosina kasvaneet. Investointien kasvu on ollut kuitenkin hitaampaa kuin jalostusarvon kasvu, eli ns. investointiaste on laskenut. Yritysten investointiaste on pitkään ollut alempi kuin mihin ennen on totuttu. Tämä on paljolti seurausta siitä, että saman lopputuloksen aikaansaamiseen tarvitaan nykyään rahamääräisesti pienemmät investoinnit kuin aiemmin. Lisäksi yritysten panostukset tutkimukseen ja kehitystoimintaan ovat kasvaneet nopeasti. Kun nämä t&k-panostukset lasketaan yhteen kiinteiden investointien kanssa ja suhteutetaan jalostusarvoon, nähdään, että yritykset panostavat liiketoimintansa kehittämiseen yhtä paljon kuin ennenkin. Yritysten kannattavuus ja omavaraisuus ovat Suomessa kohonneet kansainvälisesti verraten hyvälle tasolle. Tämä hyvä kehitys luo vakautta talouteemme ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet työllisyyden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kehittämiseksi sekä kiinteillä investoinneilla että muilla panostuksilla. Hallitus huolehtii vastedeskin siitä, että Suomessa toimivilla yrityksillä kilpailukyinen ympäristö työllistää ja kehittää toimintaansa. 2

3 Ministerin vastaus KK 131/2005 vp Susanna Rahkonen /sd Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2005 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 131/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Susanna Rahkonen /sd: Vad har regeringen för avsikt att göra för att företagen skall fås att ta sitt ansvar, dvs sysselsätta och investera i Finland i stället för i andra länder? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Antalet personer som sysselsattes av företagen ökade snabbt efter medlet av senaste decennium. Ökningen har stannat av under de två senaste åren. I strukturen har en klar ändring skett, dvs. sysselsättningen inom de privata tjänstesektorerna har ökat och inom förädlingsbranscherna minskat. Det finns flera skäl till denna strukturomvandling. En del av industriföretagens verksamhet har övergått till att skötas av företagen inom tjänstesektorerna. Inom tjänstesektorerna uppkommer också ny affärsverksamhet, i synnerhet när betydelsen av kunskap, kompetens och informationsteknik betonas som produktionsfaktorer och som källa till produktivitetsökning. Inom industrin har arbetsplatserna i Finland på lång sikt minskat jämnt som en följd av den teknologiska utvecklingen och internationaliseringen. Denna utveckling stannade av åren , då produktionen av telekommunikationsmedel avsevärt ökade sysselsättningen inom industrin. Sysselsättningen inom tillverkningen av telekommunikationsmedel sjönk efter detta som en följd av den internationella recessionen i branschen, men visade i fjol tecken på att den håller på att återhämta sig. Personalen vid de finländska industriföretagens dotterbolag och intressebolag utomlands har ökat snabbt under de senaste åren. Å andra sidan har också personalen vid utländskt ägda industriföretag i Finland ökat snabbt. En global affärsverksamhet förutsätter av många skäl att produktionen finns nära marknaden. Med tanke på företagens konkurrenskraft är det nödvändigt att grunda enheter utomlands och utan dem skulle verksamheten i Finland vara hotad. I utländska produktionsinrättningar måste man också investera för att deras konkurrenskraft skall kunna bibehållas. Dessa investeringar finansieras till största delen med egen finansiering från de enheter som är verksamma utomlands. Under de senaste åren har de direkta investeringarna från Finland till utlandet inte längre ökat snabbt. Företagens fasta investeringar i Finland har ökat under de senaste åren. Ökningen av investeringarna har dock gått långsammare än ökningen av förädlingsvärdet, dvs. den s.k. investeringsgraden har sjunkit. Företagens investeringsgrad har redan länge varit lägre än man tidigare varit van vid. Detta är till stor utsträckning en följd av att det numera behövs penningmässigt mindre investeringar än tidigare för att åstadkomma samma slutresultat. Dessutom har företagens satsningar på forskning och utveckling ökat snabbt. När dessa FoU-satsningar räknas samman med de fasta investeringarna och ställs i relation till förädlingsvärdet kan man se att företagen satsar lika mycket som tidigare på att utveckla sin affärsverksamhet. Företagens lönsamhet och soliditet har i Finland stigit till en nivå som är god internationellt sett. Denna goda utveckling skapar stabilitet i vår ekonomi och erbjuder goda möjligheter att utöka sysselsättningen och utveckla affärsverksamhe- 4

5 Ministerns svar KK 131/2005 vp Susanna Rahkonen /sd ten både med fasta investeringar och andra satsningar. Regeringen kommer också i fortsättningen att sörja för att de företag som är verksamma i Finland har en konkurrenskraftig omgivning för att sysselsätta och utveckla sin verksamhet. Helsingfors den 15 mars 2005 Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen 5