Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä"

Transkriptio

1 Korvaava työ sairausloman aikana Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? numerossa 2/2014 Lisää valinnanvapautta soteen se on yrittäjien etu Sain aiheettoman laskun mitä teen?

2 keski-pohjanmaalla tavataan! nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma keski-pohjanmaalla GeTTogether-tapahtuma on huippuluokan verkostoitumisfoorumi uuden sukupolven yrittäjille. Kohtaaminen kokoaa yhteen kerran vuodessa verkoston aktiivijäsenet, uuden sukupolven vaikuttajat ja yrittäjyyden huippuasiantuntijat! Innostavimmat ideat, ajankohtaisimmat kysymykset ja loistava mahdollisuus verkostojen kasvattamiseen. Yrittäjät, jäsenet ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, kaikki koolla. Tervetuloa Keski-Pohjanmaalle! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

3 VEROT JA RAHAT Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä 4 Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? 5 Uusi ohje terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotuksesta 6 TYÖNANtajan ABC Korvaava työ sairausloman aikana 8 Työtuomioistuimen oikeuskäytäntöä: työsuhteen purkautuneena pitäminen 9 YRITYSTOIMINNAN ABC Lakineuvoja vastaa: Aiheettomat laskut 10 Paikallinen vaikuttaminen Anna kunnallesi arvosana 12 Kasvurahastojen Rahasto II vauhdittaa pk-yritysten kasvua 12 Lisää valinnanvapautta soteenkin se on yrittäjien etu 13 Pienet yritykset paremmin huomioon EU-lainsäädännössä 14 Lue Yrittäjäinfo netissä yrittajat.fi/yrittajainfo Kirjaudu jäsennumerolla! YrittäjäINFO Kustantaja 6 numeroa vuodessa ISSN (print) ISSN X (online) TOIMITUS Anna Lantee, viestintäassistentti p Maarit Kattilakoski, senior ad p TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJOITTaVAT Arttu Joensuu, lakineuvoja Susanna Kallama, elinkeinoasioiden päällikkö Sanni Kotilainen, lakineuvoja Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja Laura Kurki, veroasiantuntija Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies Ilmestyminen KANNEN KUVA Pixhill

4 VEROT JA RAHAT Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä Koulutusvähennys on elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavan työnantajan verotuksessa tehtävä laskennallinen lisävähennys. Laura Kurki veroasiantuntija p Vähennyksen määrä on laskennallisesti noin puolet koulutusajan palkkakuluista. Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Vähimmäismäärä on 1 koulutuspäivä työntekijää kohti eli 6 tuntia koulutusta. Koulutusvähennystä voi vaatia ensimmäisen kerran verovuodelta Koulutusvähennystä vaaditaan veroilmoituksen antamisen yhteydessä lomakkeella 79. Maatalouden koulutusvähennystä vaaditaan lomakkeella 79A. Koulutusvähennys ei vaikuta työntekijöiden koulutuksesta aiheutuvien kustannusten vähennysoikeuteen. Ne ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuten aikaisemminkin. Koulutusvähennys voi siten suurentaa työantajan verotuksessa vahvistettavaa tappiota. Vähennyksen edellytyksiä LISÄTIETOJA Koulutusvähennyksen saa työnantaja, joka harjoittaa elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettavaa toimintaa. Niillä työnantajilla, joilla ei ole harjoittamansa toiminnan laadun tai oikeudellisen muodon perusteella oikeutta koulutusvähennykseen, voi olla oikeus koulutuskorvaukseen. Kotitaloustyönantajat on rajattu sekä koulutusvähennyksen että koulutuskorvauksen ulkopuolelle. Työnantaja saa koulutusvähennyksen työnantajaan työsopimuslain 1 luvun 1 :n mukaisessa työsuhteessa olevan työntekijän koulutuksesta. Työnantajalla tarkoitetaan sitä, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan. Koulutusvähennystä ei saa vuokratyöntekijöiden, toimitusjohtajan tai yrittäjän itsensä (esimerkiksi yksityinen elinkeinonharjoittaja tai osakeyhtiön ainoa osakas) kouluttamisesta. Vähennystä ei saa sellaisen työntekijän koulutuksesta, jonka palkkakustannuksiin on verovuonna myönnetty julkista palkkatukea. Työnantajan on maksettava koulutuksen ajalta työntekijälle palkkaa. Koulutusvähennystä ei saa siltä osin kuin työntekijä on osallistunut koulutukseen loma- tai vapaa-aikanaan. Koulutusvähennyksen saa vain, jos koulutus perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Koulutussuunnitelma laaditaan yhteistoimintalain mukaan, jos sitä sovelletaan yritykseen. Jos työnantaja ei kuulu yhteistoimintalain piiriin, koulutussuunnitelma laaditaan taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain mukaan. Vähennyksen edellytysten täyttymisestä on laadittava työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys. Vähennysoikeus ei synny pelkän koulutussuunnitelman perusteella, vaan työnantajan täytyy seurata suunnitelman toteutumista työntekijäkohtaisesti. Koulutuksen tulee olla työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Sen tulee liittyä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnantajan palveluksessa. Perehdytyksestä tai työnopastuksesta ei vähennystä saa. Vähennyksen edellytykset lyhyesti 1. Työnantaja on elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava yritys. 2. Koulutettava on oma työntekijä, jolle maksetaan koulutuksen ajalta palkkaa. 3. Koko henkilöstön kattava koulutussuunnitelma on laadittu ja sitä seurataan ja raportoidaan. 4. Koulutus ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2014 > Työnantajan koulutusvähennys ( ) > Työnantajan ABC > Osaamisen kehittäminen (jäsensivuilta löytyy mm. koulutussuunnitelmalomake) Koulutusvähennyksestä on kerrottu tarkemmin Yrittäjäinfon numerossa 6/

5 VeROT RAHAT Laura Kurki veroasiantuntija p Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? Verohallinto on päivittänyt ohjettaan arvopaperien luovutusvoittojen verotuksesta. Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään verotuksessa osinkona verovuodesta 2014 lähtien. Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta rinnastetaan kuitenkin luovutukseen, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomansijoituksen kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä. Säännös tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Säännösmuutos sisältää siirtymäajan listaamattomien yhtiöiden pääomanpalautuksille. Pääomanpalautus listaamattomasta yhtiöstä Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luonnollisella henkilöllä lähtökohtaisesti osingon tavoin. Tämä käsittää myös varojen jaot ns. sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Jos vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan kuitenkin verovelvolliselle palautusta hänen yhtiöön tekemälleen pääomasijoitukselle, verotetaan varojen jako luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan (TVL 33b.6 ). Lisäedellytyksenä luovutusvoittona verottamiselle on, että 1. pääomasijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään 10 vuotta ja 2. verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen edellytysten täyttymisestä. Mikäli luovutusvoittona verottamisen edellytykset eivät täyty, pidetään varojen jakoa osinkona ja siihen sovelletaan osinkoa koskevia säännöksiä. Varojenjaon verottaminen luovutusvoittona tulee kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa palautetaan osakkaalle hänen merkitsemiensä osakkeiden merkintähinnoista tai optioista vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua osaa. Jos vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut yritysjärjestelyissä tai rahastosiirroissa omaan pääomaan, luovutusvoittoverotus ei tule kysymykseen. Kun varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luovutuksena, vähennetään saatujen varojen määrästä ko. osakkeen hankintameno, enintään kuitenkin saatujen varojen määrä. Osakkeen hankintameno pienenee varojen jaosta vähennetyllä määrällä. Siirtymäsäännös Jaettaessa pääomasijoituksena kertyneitä varoja vapaan oman pääoman rahastosta verovuosina 2014 ja 2015 palautukset jaetaan kahteen eri ryhmään. Jos sijoitus on tehty ennen , sijoituksen ajankohdalla ja tekijällä ei ole merkitystä ja sen jälkeen tehtyjen sijoitusten tulee olla osakkeenomistajan tekemiä, tapahtua 10 vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä ja verovelvollisen tulee esittää luotettava selvitys pääomasijoituksen edellytysten täyttymisestä. Siirtymäsäännöksiä ei sovelleta enää verovuonna LISÄTIETOJA www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Henkilöasiakkaan tuloverotus > Arvopaperin luovutusvoittojen verotus ( ) 5

6 VEROT JA RAHAT Laura Kurki veroasiantuntija p Uusi ohje terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotuksesta Verohallinnon uusi ohje muuttaa työvoiman luovuttamisen arvonlisäverokäsittelyä terveyden- ja sairaanhoitoalalla. Korkein hallinto-oikeus antoi oikeuskäytäntöä muuttaneen päätöksen (T819), jonka mukaan terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden työvoiman luovuttaminen on luonteeltaan arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelua. Palvelun luovuttajalla ei tarvitse olla yksityisen terveydenhuollon lupaa, jos palvelu luovutetaan julkiselle terveydenhuollon yksikölle tai luvan saaneelle yksityisen terveydenhuollon yksikölle. Alihankintana tuotetut palvelut ovat arvonlisäverottomia, kun palvelut potilaalle luovuttava yksikkö on julkinen terveydenhuollon yksikkö tai yksityisen terveydenhuollon luvan saanut yksikkö. Lisäksi henkilöiden, joiden työvoimaa luovutetaan, tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Ohje sisältää myös kannanottoja eräisiin muihin terveyden- ja sairaanhoitoalan arvonlisäverokysymyksiin. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotus määräytyy erityisesti sillä perusteella, kuka palvelun suorittaa ja millainen palvelu on luonteeltaan. Arvonlisäverolaissa terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämistä, ylläpitämistä tai palauttamista. Verohallinnon uusi ohje tulee voimaan Työvoiman luovuttamista koskeva ohjeistus tulee kuitenkin voimaan jo LISÄTIETOJA www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2013 > Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus ( , dnro A160/200/2013) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO T 819 JäsenyrittäJä muista hyödyntää JäsenetuJasi! Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9 16 numerossa

7 ARVONLISÄVEROPÄIVÄT tiistai Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy Aamupäivä / iltapäivä: Jäsenhinta 189 (+ alv) Normaalihinta 279 (+ alv) Harri Huikuri Aamupäivän ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 (+ alv) Normaalihinta 449 (+ alv) Tarjoilu sisältyy hintaan. Arvonlisäveropäivä AAMUPÄIVÄ 9.00 Ilmoittautuminen käynnistyy, kahvi ja voileipä 9.30 Arvonlisäveron ajankohtaiskatsaus käytännön soveltamistilanteiden päivittyneet alv-tulkinnat merkittävimmät KHO:n ratkaisut vaikutuksineen tuoreimmat Verohallinnon ohjeistukset (mm. terveydenja sairaanhoitopalvelut) Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset henkilöstökulujen vähennykset yksityisen kulutuksen huomioiminen edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua? verohallinnon uuden ohjeen edustuskulutulkinnat verottoman liiketoiminnan vaikutus Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta? kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille verohallinnon ohjeen kannanotot Lounas Ilmoittautuminen viimeistään 12.5 yrittajat.fi/alv2014! Lisätietoa: Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä ILTAPÄIVÄ Ilmoittautuminen Lounas Tavaran yhteisökaupan arvonlisäverotus tavaran yhteisökaupan pääperiaatteet yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset verolliset yhteisöhankinnat Kahvi EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus EU:n ulkopuolisen tavarakaupan pääperiaatteet tavaran myynti EU:n ulkopuolelle vientikauppa tavarahankinnat EU:n ulkopuolelta maahantuontitoiminta Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus rajat ylittävän palvelukaupan pääperiaatteet palvelujen myyntimaasäännökset elinkeinonharjoittajien välillä milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta? - - ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus - raportointivelvoitteet kausiveroilmoituksella Sähköisten palvelujen alv-uudistus 2015 EU:ssa katsaus uudistuksen keskeisimpään sisältöön Koulutus päättyy Ilmoittautuminen viimeistään yrittajat.fi/alv2014! Lisätietoa:

8 TYÖNANTAJAN ABC Korvaava työ sairausloman aikana Arttu Joensuu lakineuvoja p Lääkärin kirjoittama sairaustodistus oikeuttaa lähtökohtaisesti työntekijän olemaan poissa työstä koko sairauslomansa ajan. Lopullisen päätöksen työntekijän sairauslomasta ja sen kestosta tekee kuitenkin työnantaja. Korvaava työ ei saa vaarantaa paranemista tai turvallisuutta. Mikäli työntekijä ei ole kokonaan työkyvytön, voidaan hänellä teettää korvaavaa työtä. Korvaavan työn täytyy kuitenkin olla lakien ja työehtosopimusten sekä työsopimuksen ehtojen mukaista, eikä se saa vaarantaa työntekijän paranemista tai turvallisuutta. Laissa ei ole säännöksiä korvaavan työn käsitteestä mutta sen periaatteet pohjautuvat työsopimuslakiin. Työnantajan oikeus määrätä korvaavaa työtä sairausloman aikana perustuu työnantajan työnjohto-oikeuteen. Mikäli työnantajan arvion mukaan työntekijä ei ole täysin työkyvytön, voidaan häneltä edellyttää kevyemmän työn tekemistä. Keskeistä korvaavaa työtä määrättäessä on työntekijän työsopimuksessa määritelty työnkuva. Lähtökohtaisesti työntekijällä on velvollisuus tehdä vain työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä. Lisäksi edellytyksenä korvaavan työn teettämiselle on, että työntekijän työkyky ei heikkene entisestään. Mikäli työnantaja päättää teettää korvaavaa työtä, on päätöksen perustuttava lääketieteelliseen arvioon ja lääkärin suostumukseen. Sen vuoksi lääkärin olisikin hyvä olla selvillä työpaikalla vallitsevista olosuhteista ja mahdollisuuksista korvaaviin työtehtäviin. Tyypillinen tilanne korvaavan työn teettämisestä voisi olla esimerkiksi se, että työntekijä murtaa vapaa-ajallaan kätensä. Työntekijän työsopimuksessa työtehtäviksi on määritelty nostotyöt sekä muut työnantajan osoittamat tehtävät. Työntekijä ei ilmeisestikään kykenisi tekemään työsopimuksensa mukaista nostotyötä. Sen sijaan olisi mahdollista teettää työntekijällä kevyempää, työsopimuksen ja normaalien työtehtävien mukaista työtä, kuten muiden työntekijöiden ohjausta. Tällaisessa tilanteessa suositeltavaa on, että työnantaja ohjaisi työntekijän työterveyslääkärille, joka arvioi työkyvyn kevyempiin tehtäviin. Työnantajan on aina syytä tarkistaa itseään sitovan työehtosopimuksen määräykset. Työpaikalla olisi lisäksi suositeltavaa jo etukäteen laatia yhteiset säännöt mahdollisesta korvaavan työn teettämisestä. Korvaava työ teknologiateollisuuden TES:ssä Joissakin työehtosopimuksissa on erikseen sovittu työnantajan oikeudesta teettää korvaavaa työtä. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa. 8

9 TYÖNANTAJAN ABC Työtuomioistuimen oikeuskäytäntöä: työsuhteen purkautuneena pitäminen Atte Rytkönen lainopillinen asiamies p Työtuomioistuin antoi helmikuussa ratkaisun työnantajan oikeudesta pitää työntekijän työsuhdetta purkautuneena. Tapauksessa työntekijä ei ollut palannut töihin vuosilomansa jälkeen eikä esittänyt pätevää syytä poissaololleen. Työsopimuslain mukaan työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen. Työnantaja voi tällöin käsitellä työsuhdetta purkautuneena ensimmäisestä päivästä lukien, jonka työntekijä on ollut poissa. Työnantaja voi vedota purkautumisperusteeseen niin kauan, kunnes työntekijä ottaa yhteyttä työnantajaan. Silloin työnantajan on viipymättä ilmoitettava purkautumisesta. Työnantajalle voi edelleen jäädä oikeus purkaa tai irtisanoa työsopimus, mikäli poissaololle ei ole ollut hyväksyttävää perustetta. Tapauksessa työntekijä ei ollut palannut töihin vuosilomansa jälkeen. Hän oli toimittanut työnantajalle lääkärintodistuksia, jotka kattoivat poissaolon vasta noin kaksi viikkoa vuosiloman päättymisestä lukien. Tätä edeltävän poissaolon syystä ei ollut esitetty lääkärintodistuksia eikä muutakaan pätevää selvitystä. Ainoa ilmoitus oli työntekijän pojan kertomus työpaikalla. Koska työntekijällä ei ollut pätevää syytä olla poissa työstä heti vuosilomansa päätyttyä, työnantaja oli saanut käsitellä hänen työsopimustaan purkautuneena vuosiloman päättymisestä lukien. Kahden viikon poissaolosta ei ollut selvitystä Työntekijä A oli työskennellyt leipurina työnantajan palveluksessa vuodesta 1995 alkaen. A oli ollut vuosilomalla Työnantaja piti A:n työsuhdetta purkautuneena alkaen sillä perusteella, että hän oli vuosilomansa jälkeen poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta poissaololleen pätevää syytä. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry vaati, että työtuomioistuin velvoittaa työnantajan suorittamaan työntekijälle kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan, irtisanomisajan lomakorvauksen sekä korvauksena työsopimuksen lakkauttamisesta A:n 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja ja Elintarviketeollisuusliitto ry kiistivät kanteen. Työtuomioistuin hylkäsi kanteen yksimielisesti A:n poika oli kertonut työtuomioistuimessa, että hänen isänsä ei ollut vuosilomansa päättymisen jälkeen työkykyinen masennuksen takia. A oli tuolloin sanonut pojalleen ottavansa yhteyttä lääkäriin. Poika, joka oli isänsä työpaikalla kesätyöntekijänä, oli lisäksi kertonut, että hän kävi esimiehen kanssa keskusteluja isän sairastumisesta. Kun isä meni loman jälkeen työpaikalle työvuoroon, hänet lähetettiin takaisin kotiin. A:lle oli lisäksi kerrottu yhtiön poissaoloista ilmoittamista koskevista käytännöistä sekä tapahtumista, jotka johtivat tämän työsuhteen purkautumisena pitämiseen. Työntekijä ei myöskään ollut saapunut paikalle hänelle myöhemmin varattuun kuulemistilaisuuteen. Asiassa oli riidatonta, että A:n vuosiloma päättyi eikä hän palannut vuosilomaltaan työhön. Työntekijän esittämät lääkärintodistukset kattoivat tämän poissaolon vasta alkaen. Poissaolosta ei kuitenkaan ollut esitetty lääkärintodistuksia eikä muutakaan pätevää selvitystä. Ainoa selvitys oli työntekijän pojan kertomus, jonka mukaan työntekijä ei ollut työkykyinen poissaolon aikana. Työnantaja ei ollut myöskään päivätystä lääkärinlausunnosta voinut perustellusti tehdä sitä johtopäätöstä, että A olisi jo vuosiloman päättymisestä lukien ollut työkyvytön. Työtuomioistuin katsoi, ettei A:lla ollut ollut pätevää syytä olla poissa työstä Näin ollen työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä hänen työsopimustaan purkautuneena. Ratkaisu: TT:

10 YRITYSTOIMINNAN ABC Sanni Kotilainen lakineuvoja p Lakineuvoja vastaa: Aiheettomat laskut kysymys Erilaiset puhelinmyyjät soittavat minulle usein. Olen saanut myös joitakin tilausvahvistuksia ja laskuja, vaikka en mielestäni ole tilannut mitään. Kuinka minun tulee toimia? vastaus Puhelinmyyntilanteissa yrittäjän tulee olla erityisen tarkkana, sillä yritysten välisissä kaupoissa ei ole olemassa yleistä peruutusoikeutta. Lähtökohtaisesti puhelimitse syntynyt sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen sopimus. Laki ei anna suojaa harkitsemattomia tai epäedullisia sopimuksia vastaan. Peruuttamisoikeudesta kokonaan erillinen asia on se, onko sopimusta edes tehty ja jos on, niin minkä sisältöisenä. Mikäli sopimusta ei ole tehty, on lasku aiheeton. Tyypillinen esimerkki aiheettomasta laskusta on ns. valelasku, joka ei perustu osapuolten väliseen sopimukseen tai sitoumukseen. Sopimus ei voi syntyä vahingossa Kysyjän tapauksessa on kyse sopimuksen syntyä koskevista epäselvyyksistä. Puhelinmyyntitilanteissa saattaa syntyä helposti väärinkäsityksiä, mutta on aina muistettava, ettei sopimus voi syntyä vahingossa. Sopimuksen syntyminen edellyttää aina molempien osapuolten tahtoa tehdä sopimus. Mikäli sopimus on syntynyt, sitoo se osapuolia siten kuin on sovittu. Puhelinmyyntilanteissa tämä tarkoittaa sitä, että vain puhelimessa sovitut ehdot sitovat osapuolia. Ostaja ja myyjä voivat tämän lisäksi sopia myöhemmin muistakin ehdoista, mutta tämä edellyttää aina sopimista. Myyjä ei voi siis esimerkiksi vedota jälkikäteen lähettämiinsä sopimusehtoihin, jos ostaja ei ole niitä hyväksynyt puhelimessa. Tällaiset yksipuoliset lisäykset eivät sido toista osapuolta. Reklamoi kirjallisesti Selvästi aiheettomiin laskuihin ei tarvitse reagoida. Näin on esimerkiksi silloin, kun laskun lähettänyt osapuoli väittää, että sopimus on syntynyt puhelimitse, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Epäselvissä tapauksissa on sen sijaan aiheellista olla laskun lähettäneeseen osapuoleen yhteydessä ja reklamoida lasku. Suositeltavin tapa on sähköposti, sillä tällöin itselle jää taltio reklamaation lähettämisestä. Reklamointia puhelimitse ei juuri tämän takia suositella. Asian reklamointi puhelimitse saattaa myös maksaa. Reklamoi myös perintätoimistolle Saatat saada aiheettoman laskun johdosta maksukehotuksen perintätoimistolta. Siihen on syytä vastata, jotta vältät tarpeettomat seuraukset, kuten maksuhäiriömerkinnän. Perintätoimiston lasku tulee riitauttaa eli ilmoittaa perintätoimistolle, että lasku on aiheeton eikä se perustu sopimukseen. Samalla on hyvä kertoa lyhyesti oma näkemys tapahtumien kulusta. Perustellusti riitautetun laskun perintää ei voida jatkaa perintätoimistossa. Mikäli laskun lähettänyt osapuoli katsoo edelleen sopimuksen syntyneen, tulee hänen siirtää asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Laskun lähettäjän tulee pystyä esittämään laskun perusteen olemassaolo (esimerkiksi myyntipuhelutallenteella tai sopimusasiakirjalla), mikäli hän haluaa jatkaa saatavan perintää menes- 10

11 YRiTYSTOIMINNAN ABC Mikäli sopimus on syntynyt, sitoo se osapuolia siten kuin on sovittu. tyksekkäästi oikeudessa. Myyjän yksipuolisesti lähettämät sopimusehdot tai tilausvahvistus eivät yksinään riitä todistamaan sopimuksen syntymistä. Epäselvyydet tarkastetaan puhelintallenteesta Epäselvissä puhelinmyyntitapauksissa puhelintallenteella saattaa olla merkittävä asema arvioitaessa sopimuksen syntymistä ja sen ehtoja. Yrittäjällä on henkilötietolain mukaan oikeus tarkastaa puhelinmarkkinointia varten tallennetut nauhoitteet. Puhelinnauhoitteeseen voi käydä tutustumassa esimerkiksi yrityksen toimipaikassa, tai yrittäjä voi pyytää lähettämään puhelinnauhoitteen itselleen. Yrittäjän pyynnöstä puhelinkeskustelutallenne on aina annettava hänelle myös kirjallisessa muodossa. Tietojen antamisesta ei pääsääntöisesti voi kieltäytyä. Haluan saada tietooni myyjän tallentaman puhelintallenteen. Kuinka toimin? Epäselvissä puhelinmyyntilanteissa voit aina esittää myyjälle henkilötietolain mukaisen tarkastuspyynnön. Tarkastuspyyntö kannattaa tehdä käyttämällä valmista lomakepohjaa, joka löytyy tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta. Mikäli myyjä kieltäytyy antamasta tiedot, on hänen lain mukaan annettava tästä kirjallinen todistus, jossa on mainittava epäämisen syyt. Pyynnön epäämisenä pidetään myös sitä, jos myyjä ei ole antanut tietoja kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Henkilötietolain noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu. Jos myyjä ei luovuta tietoja, asian voi saattaa tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Tietosuojavaltuutettu voi määrätä myyjän antamaan pyydetyt tiedot sakon uhalla. Henkilötietolain rikkomistilanteissa voidaan aina kääntyä tietosuojavaltuutetun puoleen. LISÄTIETOJA Rekisteritietojen tarkastuspyyntö: Opas henkilörekisteriin talletetuista tiedoista: LISÄTIETOJA Voit aina olla yhteydessä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun, jolloin voimme auttaa Sinua yksityiskohtaisemmin tilanteesi ratkaisemisessa. Maksuton neuvontapalvelu auttaa jäseniä arkisin klo 9 16 numerossa Lisätietoja puhelinmyynnistä ja perinnästä myös Yrittäjäinfoissa 1/2013, 3/2013, 4/

12 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Vuonna 2012 yrittäjien mielestä paras kaupunki oli Uusikaupunki. Mikä kaupunki on kärjessä tänä vuonna? Vastaa saamaasi kyselyyn ja vaikuta. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö p Anna kunnallesi arvosana Yrittäjät ja kunnat ovat erottamaton pari. Yritykset luovat työpaikat, joista kertyy pääosa kuntien kunnallisverosta. Siksi on kuntien vinkkelistä tärkeää, että yritykset viihtyvät kunnassa. Yhtä tärkeää yrittäjille on, että kunta toimii yrittäjäystävällisesti ja ottaa yritykset huomioon päätöksenteossaan. Yrittäjämyönteisessä ilmapiirissä yrittäminen on helpompaa. Viimeisimmässä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssämme vuonna 2012 yrittäjät pitivät yritysmyönteisen ilmapiirin tärkeimpänä osa-alueena kunnan päätösten yrityslähtöisyyttä. Kolmen kärkeen nousivat myös yleinen elinkeinopolitiikka ja hankinnat. Yrittäjien mielestä paras kaupunki oli Uusikaupunki. Tutkittu tieto on vahva vaikuttaja Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely piirtää kokonaiskuvaa elinkeinopolitiikasta sekä koko Suomessa että jokaisessa kunnassa erikseen. Aineistolla on erittäin iso merkitys sille, miten yrittäjäjärjestö pystyy vaikuttamaan niin valtakunnallisesti kuin jokaisessa Suomen kunnassa jokaisen yrittäjän puolesta. Tänä vuonna olemme lähettäneet Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn kyselylomakkeen sähköpostilla jokaiselle jäsenellemme. Kun kunnasta saatujen vastausten määrä on riittävä, saa paikallisyhdistys käyttöönsä kun- takohtaiset tulokset. Kuntakohtaisten tulosta avulla yrittäjät voivat vahvistaa keskusteluyhteyttä kotikunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Tutkittu tieto antaa elinkeinopoliittiselle kehittämistyölle voimaa ja oikea suunnan. Myös sinun vastauksesi on siis äärimmäisen tärkeä. Jos et olet saanut kyselyä, ilmoita siitä osoitteeseen Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely selvittää Millainen on sinun kuntasi elinkeinopoliittinen ilmapiiri? Miten sitä pitäisi kehittää? Mitä viestiä kuntaan pitäisi yrittäjiltä viedä? Linkin tutkimukseen löydät sähköpostistasi. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa 5 10 minuuttia. Jos et ole saanut kyselyä, ilmoita siitä osoitteeseen Kasvurahastojen Rahasto II vauhdittaa pk-yritysten kasvua Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:n hallinnoima uusi Kasvurahastojen Rahasto II, sijoittaa noin kymmeneen Suomessa toimivaan pääomasijoitusrahastoon. Tällä edistetään kasvuyritysten rahoituksen tarjontaa. Rahaston pääoma on 130 miljoonaa euroa. KRR II on rahastojen rahasto, jonka sijoitukset kohdistuvat tarkkaan valittuihin pääomasijoitusrahastoihin. Sijoituskautensa päättäneen KRR I:n pääoman katalysointivaikutuksen perusteella voi arvioida, että uutta ja kasvua tukevaa riskisijoituskapasiteettia syntyy kohderahastoihin lähivuosina jopa miljardin euron edestä. Pääosa uusista työpaikoista syntyy kasvaviin pk-yrityksiin. Toisaalta myös pk-yritysten kasvun rahoitus on suurimpia pullonkauloja kasvulle. Uusi rahasto helpottaa osaltaan tätä ongelmaa, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Valtion ohella rahastoon ovat sijoittaneet neljä työeläkeyhteisöä, Ilmarinen, Keva, Elo ja Valtion Eläkerahasto. Rahasto sijoittaa edeltäjänsä KRR I:n tavoin Suomessa toimiviin pääomasijoitusrahastoihin, jotka sijoittavat lupaaviin listaamattomiin kasvuyrityksiin. Sijoituskausi on KRR II:n avulla suomalaisille pääomasijoitusrahastoille on tarjolla pääomaa, jotta ne voivat sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin ja samalla tarjota yrityksille osaamistaan ja verkostojaan. KRR II tulee rahastojen kautta vauhdittamaan jopa yli sataa lupaavaa ja kasvuhakuista suomalaista yritystä, sanoo Teollisuussijoituksen johtaja Jouni Hakala. Rahaston perustaminen on osa hallituksen maaliskuussa 2013 päättämää kasvurahoitusohjelmaa, jolla aktivoidaan pääomasijoitusmarkkinaa ja vauhditetaan pk-yritysten kasvua. Ohjelma muodostuu Tekesin alkavien yritysten rahasto-ohjelmasta ja Teollisuussijoituksen kasvuvaiheen yritysten rahastoista. Valtio toimii perustettavissa rahastoissa vähemmistösijoittajana. Lisätietoja: 12

13 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Suomalaisille kuuluu oikeus itse valita, kuka häntä hoitaa. Ja raha seuraa potilasta eli asiakasta. Lisää valinnanvapautta soteen se on yrittäjien etu Anssi Kujala varatoimitusjohtaja p Kolme vuotta Suomessa on käyty keskustelua ns. sote-uudistuksesta. Harva pysyy kärryillä, mistä todella on kysymys. Voi olla, että tämän ilmestyessä seuraava malli on jo esitelty. Vilkkaassa keskustelussa on kuitenkin unohdettu tärkein: järjestäminen ei ole tuottamista. on lausunut sosiaali- ja terveysministeriölle näkemyksensä ns. sote-laista. Mielestämme lakiesityksen keskeinen ongelma on, että siinä ei selkeästi eriytetä toisistaan kunnallisten palveluiden järjestämisvastuuta niiden tuotannosta. Suhtaudun kriittisesti: esityksessä olisi pitänyt olla selkeä määrittely siitä, mitä tarkoittaa järjestämisvastuu ja millaisen organisaatiorakenteen se vaatii. Järjestäminen kuulu julkiselle sektorille Mielestäni vastuu palveluiden järjestämisestä kuuluu tulevaisuudessakin julkiselle vallalle. Julkinen järjestäjätaho päättää, miten palvelut tuotetaan. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on kuitenkin erotettava toisistaan selkeästi ja entistä vahvemmin. Vain näin voidaan tehostaa palvelujen tuotantoa ja kuntien toimintaa. Samalla voidaan edesauttaa kuntien elinvoimaa sekä uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä. Kuntien kustannustaakkaa voidaan keventää purkamalla kuntien omaa tuotantoa yritysten tehtäväksi. Kansalaisille on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu, ei tuottaja. Palvelujen tuottajien määrän lisääntyminen varmistaa myös palvelujen saatavuuden. Tärkeät hyvinvointipalvelut tulee saada joustavasti ja jonottamatta. Valinnanvapaus pakottaa uudistumaan Uusi terveydenhuoltolakimme sallii potilaiden vapaan liikkuvuuden Suomen sisällä julkisessa terveydenhuollossa. Moni suomalaisista aikoo jatkossakin suosia tuttua terveyskeskusta tai lähisairaalaa, mutta valinnanvapaudella on jo nyt ollut vaikutusta. Se on saanut sairaalat kiinnittämään huomioita palvelujensa kehittämiseen ja markkinointiin. Kotimainen valinnanvapaus ja EU:n potilasdirektiivi pakottavat terveydenhuoltojärjestelmämme lähitulevaisuudessa täysremonttiin. Valinnanvapaus laajenee. Kuntiin syntyy pakko laskea omat kulunsa ja terveyspalveluista syntyy aito kilpailu toimijoiden välille. Julkisen sektorin olisikin parasta keskittyä sellaisten toimintaolosuhteiden luomiseen, jotka edistävät hyvien palveluiden syntymistä. Ja sitä ajatellen tulisi panostaa yksityisten yritysten palvelutoiminnan edellytysten parantamiseen. Erottamalla palveluiden järjestäminen ja tuottaminen selkeästi, voidaan tehostaa kuntien toimintaa, palvelujen tuotantoa sekä samalla luoda elinvoimaa, uusia työpaikkojen ja yrityksiä. Tuottajat samalle viivalle Suomen Yrittäjien mielestä uudistusten tavoitteena tulee olla, että kaikilla hyvinvointipalveluiden sektoreilla asiakkaalla on valinnanvapaus. Valinnanvapauden pitää ulottua myös yksityisten tuottamiin palveluihin. Tutkimusten perusteella tiedämme, että lähes 90 prosenttia suomalaisista haluaa valita itse oman palveluntuottajansa. Nopein ja helpoin tapa edistää valinnanvapautta on palvelusetelin käytön laajentaminen. Mutta asiaan liittyy myös sote-uudistus, kuntalain uudistus sekä terveydenhuollon rahoituksen uudistaminen. Minusta kaikki palvelujen tuottajat, julkinen sektori, yritykset, säätiöt ja yhdistykset, tulisi asettaa samalle viivalle ja antaa suomalaisille oikeus itse valita, kuka häntä hoitaa. Ja raha seuraa potilasta eli asiakasta. Syntyy tarve aidosta hinnoittelusta, laatukilpailua, uudenlaisia maksujärjestelmiä ja ennen kaikkea syntyy tarve aidolle monituottajamallille. Yksinkertaista, mutta kaunista. 13

14 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Pienet yritykset paremmin huomioon EU-lainsäädännössä EU-maissa on noin 21 miljoonaa yritystä. Niistä peräti 99,8 prosenttia on pieniä ja keskisuuria, eli työllistää alle 250 työntekijää. Pk-yrityksissä työskentelee lähes 70 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta, ja valtaosa yksityisen sektorin uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Euroopan menestys edellyttää, että pienten yritysten kasvumahdollisuudet saadaan käyttöön. Siksi Euroopan parlamentin vaalit ovat erittäin tärkeät yrittäjille, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo. EU-vaalit järjestetään Suomessa Pienet ensin -periaate saatava käytäntöön EU on tuonut Eurooppaan rauhaa ja vakautta. EU-jäsenyys on avannut Suomelle 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. Jäsenyys on tukenut talouskasvua, hyvää työllisyyskehitystä ja julkisen talouden tasapainoa. Sisämarkkinoiden nurja puoli on liiallinen sääntely, joka uhkaa jo koko EU-alueen kilpailukykyä. Sisämarkkinat luotiin 20 vuotta sitten lainsäädännöllä, joka keskittyi suurten yritysten tarpeisiin. Lainsäädäntö on edelleen liian raskasta pk-yritysten kannalta. On tehtävä totta pienet ensin -periaatteesta, jonka mukaan pienten yritysten olosuhteet otetaan huomioon lakien valmistelussa, Neimala sanoo. Neimala muistuttaa, että jos halutaan turvata eurooppalaisten hyvinvointi, pitää parantaa yrittäjyyden edellytyksiä ja vahvistaa kilpailukykyä. Haastamme parlamentin suomalaisjäsenet seuraaviin toimiin: Sitoutumaan tavoitteeseemme nostaa yrittä- 1. jyys EU:n poliittisen ohjelman kärkeen. Noudattamaan pienet ensin -periaatetta tinkimät- 2. tömästi lainsäätämistyössä. Olemaan lainsäätäjänä 3. avoimessa vuorovaikutuksessa yrittäjien edustajien kanssa. Hakeutumaan yrittäjyyden kannalta tärkeim- 4. piin parlamentin komiteoihin ja työskentelemään Yrittäjyys ja kilpailukyky -komitean perustamiseksi parlamenttiin. Kohti yrittäjyyden Eurooppaa Vaalipäivä on sunnuntai Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa ja ulkomailla Eurovaalien ehdokasasettelu päättyy Europarlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin 27 jäsenvaltiosta. Suomesta parlamenttiin valitaan 13 jäsentä. LISÄTIETOJA Suomen Yrittäjien EU-vaaliohjelma: 14

15 Suosittele tutulle yrittäjäkaverille Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään yli 100 asiantuntijaa neuvomaan ja opastamaan yritystoiminnassa. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele Suomen Yrittäjiä osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa. YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA! 15

16 Mannerheimintie 76 A, HELSINKI PL 999, Helsinki puhelin yrittajat.fi

Aiheettomat laskut. numerossa 2/2014 Terveyden- ja sairaanhoito vapautetaan arvonlisäverosta

Aiheettomat laskut. numerossa 2/2014 Terveyden- ja sairaanhoito vapautetaan arvonlisäverosta Korvaava työ sairasloman aikana Aiheettomat laskut Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? numerossa 2/2014 Terveyden- ja sairaanhoito vapautetaan arvonlisäverosta Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Ylimääräinen koulutusvähennys

Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen työnantaja voi saada työntekijän kouluttamisesta ylimääräisen laskennallisen verovähennyksen tavallisten palkka- ja koulutuskustannusmenojen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Koulutuskorvaus ohje työnantajille

Koulutuskorvaus ohje työnantajille Koulutuskorvaus 1 (5) Ohjeita työnantajille 1.1.2014 alkaen Koulutuskorvaus ohje työnantajille Koulutuskorvaukseen oikeutetut työnantajat Koulutuskorvauksen saamisen edellytykset Koulutuskorvaus on taloudellinen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

YSTEAn hed-päivät 21.11.2015

YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 Lakimies Kaisu Ahtola Käsiteltävät aiheet Kolmen päivän koulutusoikeus ja koulutussopimus Ajankohtaista Palkankorotukset sosiaalialan järjestöissä Pakkolait

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Lisätiedot

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 SOPIMUS HUS:N OMISTAMIEN UUDENMAAN SAIRAALAPESULAN OSAKKEIDEN MYYNNISTÄ CAREA KUNTAYHTYMÄLLE JA KASTEK OY:N TEKSTIILIHUOLTOTOIMINNAN SIIRTÄMISESTÄ UUDENMAAN

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

A. Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, B. Perhekotihoitoa, C. Erityisyksikköhoitoa

A. Lastensuojelulain mukaista ympärivuorokautista laitoshoitoa, B. Perhekotihoitoa, C. Erityisyksikköhoitoa Sopimus lastensuojelulain mukaisesta ympärivuorokautisesta hoidosta. 1. Sopijapuolet Tilaaja PL 85 45101 Kouvola Y-tunnus 0161075-9 Yhteyshenkilö Palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen PL 85 45101 Kouvola

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä

Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä Suomen Fysioterapeutit Katri Partanen Suomen Fysioterapeutit Fysioterapia-alalla on vankka perinne yrittäjänä toimimisesta Liitossa lähes 2000 yrittäjäjäsentä:

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä

Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä Korvaava työ sairausloman aikana Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? LAPIN NUMEROSSA 2/2014 Lisää valinnanvapautta soteen se on yrittäjien etu Sain aiheettoman

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Kokkolan Sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyö

Kokkolan Sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyö 1(5) TARJOUSPYYNTÖ Kokkolan Sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyö Kokkolan Satama Oy pyytää tarjoustanne Kokkolan sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyöstä. Työssä on noudatettava

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

Yritystoiminnan myynti ja verotus

Yritystoiminnan myynti ja verotus Yritystoiminnan myynti ja verotus Henri Pelkonen 9.6.2014 KPMG Suomessa KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 155

Lisätiedot

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö, perustettu 1995 Sijoittaa

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT Kesätöihin otetaan: v. 1994-1997 syntyneitä polvijärveläisiä koululaisia ja opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan syksyllä 2013 ja jotka eivät ole saaneet muuta

Lisätiedot

LUOVUTUSSOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Yritystilat Oy:n välillä

LUOVUTUSSOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Yritystilat Oy:n välillä LUOVUTUSSOPIMUS n kaupungin ja n Yritystilat Oy:n välillä 1. Sopijapuolet 1.1. n kaupunki Yritys- ja yhteisötunnus: 0166906-4 Kotipaikka ja osoite:, Olavinkatu 27, 57130 jälj. Luovuttaja 1.2. n Yritystilat

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Vuoden arvonlisäverotapahtuma

Vuoden arvonlisäverotapahtuma Ti 11.6.2013 Hilton Helsinki Strand Vuoden arvonlisäverotapahtuma Kehittäviä, ennakoivia näkemyksiä ja kannanottoja Mukana merkittäviä eturivin ALV-taitureita asiantuntijoita talousosaajia yrittäjiä KYLLÄ

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖLAINSÄÄDÄNNÖSTÄ. Markus Äimälä

UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖLAINSÄÄDÄNNÖSTÄ. Markus Äimälä UUTTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖLAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Markus Äimälä KKO 2010:43 Konsernissa, jonka harjoittama liiketoiminta oli jaettu usean yhtiön kesken, oli toiminnan tappiollisuuden vuoksi suoritettu liiketoiminnan

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ 1 (8) 5.1.2012 YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE PAIKANTAMISTA JA HENKILÖTIETOJEN KERÄÄMISEN PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ KOSKEVASTA YHTEISTOIMINTA- MENETTELYSTÄ Yhteistoiminta-asiamiehelle tehdyn pyynnön keskeinen

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot