Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä

Transkriptio

1 Korvaava työ sairausloman aikana Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? numerossa 2/2014 Lisää valinnanvapautta soteen se on yrittäjien etu Sain aiheettoman laskun mitä teen?

2 keski-pohjanmaalla tavataan! nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma keski-pohjanmaalla GeTTogether-tapahtuma on huippuluokan verkostoitumisfoorumi uuden sukupolven yrittäjille. Kohtaaminen kokoaa yhteen kerran vuodessa verkoston aktiivijäsenet, uuden sukupolven vaikuttajat ja yrittäjyyden huippuasiantuntijat! Innostavimmat ideat, ajankohtaisimmat kysymykset ja loistava mahdollisuus verkostojen kasvattamiseen. Yrittäjät, jäsenet ja yrittäjyydestä kiinnostuneet, kaikki koolla. Tervetuloa Keski-Pohjanmaalle! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

3 VEROT JA RAHAT Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä 4 Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? 5 Uusi ohje terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotuksesta 6 TYÖNANtajan ABC Korvaava työ sairausloman aikana 8 Työtuomioistuimen oikeuskäytäntöä: työsuhteen purkautuneena pitäminen 9 YRITYSTOIMINNAN ABC Lakineuvoja vastaa: Aiheettomat laskut 10 Paikallinen vaikuttaminen Anna kunnallesi arvosana 12 Kasvurahastojen Rahasto II vauhdittaa pk-yritysten kasvua 12 Lisää valinnanvapautta soteenkin se on yrittäjien etu 13 Pienet yritykset paremmin huomioon EU-lainsäädännössä 14 Lue Yrittäjäinfo netissä yrittajat.fi/yrittajainfo Kirjaudu jäsennumerolla! YrittäjäINFO Kustantaja 6 numeroa vuodessa ISSN (print) ISSN X (online) TOIMITUS Anna Lantee, viestintäassistentti p anna.lantee@yrittajat.fi Maarit Kattilakoski, senior ad p maarit.kattilakoski@yrittajat.fi TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJOITTaVAT Arttu Joensuu, lakineuvoja Susanna Kallama, elinkeinoasioiden päällikkö Sanni Kotilainen, lakineuvoja Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja Laura Kurki, veroasiantuntija Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies Ilmestyminen KANNEN KUVA Pixhill

4 VEROT JA RAHAT Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä Koulutusvähennys on elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavan työnantajan verotuksessa tehtävä laskennallinen lisävähennys. Laura Kurki veroasiantuntija p laura.kurki@yrittajat.fi Vähennyksen määrä on laskennallisesti noin puolet koulutusajan palkkakuluista. Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Vähimmäismäärä on 1 koulutuspäivä työntekijää kohti eli 6 tuntia koulutusta. Koulutusvähennystä voi vaatia ensimmäisen kerran verovuodelta Koulutusvähennystä vaaditaan veroilmoituksen antamisen yhteydessä lomakkeella 79. Maatalouden koulutusvähennystä vaaditaan lomakkeella 79A. Koulutusvähennys ei vaikuta työntekijöiden koulutuksesta aiheutuvien kustannusten vähennysoikeuteen. Ne ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuten aikaisemminkin. Koulutusvähennys voi siten suurentaa työantajan verotuksessa vahvistettavaa tappiota. Vähennyksen edellytyksiä LISÄTIETOJA Koulutusvähennyksen saa työnantaja, joka harjoittaa elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettavaa toimintaa. Niillä työnantajilla, joilla ei ole harjoittamansa toiminnan laadun tai oikeudellisen muodon perusteella oikeutta koulutusvähennykseen, voi olla oikeus koulutuskorvaukseen. Kotitaloustyönantajat on rajattu sekä koulutusvähennyksen että koulutuskorvauksen ulkopuolelle. Työnantaja saa koulutusvähennyksen työnantajaan työsopimuslain 1 luvun 1 :n mukaisessa työsuhteessa olevan työntekijän koulutuksesta. Työnantajalla tarkoitetaan sitä, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan. Koulutusvähennystä ei saa vuokratyöntekijöiden, toimitusjohtajan tai yrittäjän itsensä (esimerkiksi yksityinen elinkeinonharjoittaja tai osakeyhtiön ainoa osakas) kouluttamisesta. Vähennystä ei saa sellaisen työntekijän koulutuksesta, jonka palkkakustannuksiin on verovuonna myönnetty julkista palkkatukea. Työnantajan on maksettava koulutuksen ajalta työntekijälle palkkaa. Koulutusvähennystä ei saa siltä osin kuin työntekijä on osallistunut koulutukseen loma- tai vapaa-aikanaan. Koulutusvähennyksen saa vain, jos koulutus perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Koulutussuunnitelma laaditaan yhteistoimintalain mukaan, jos sitä sovelletaan yritykseen. Jos työnantaja ei kuulu yhteistoimintalain piiriin, koulutussuunnitelma laaditaan taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain mukaan. Vähennyksen edellytysten täyttymisestä on laadittava työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys. Vähennysoikeus ei synny pelkän koulutussuunnitelman perusteella, vaan työnantajan täytyy seurata suunnitelman toteutumista työntekijäkohtaisesti. Koulutuksen tulee olla työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Sen tulee liittyä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnantajan palveluksessa. Perehdytyksestä tai työnopastuksesta ei vähennystä saa. Vähennyksen edellytykset lyhyesti 1. Työnantaja on elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava yritys. 2. Koulutettava on oma työntekijä, jolle maksetaan koulutuksen ajalta palkkaa. 3. Koko henkilöstön kattava koulutussuunnitelma on laadittu ja sitä seurataan ja raportoidaan. 4. Koulutus ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2014 > Työnantajan koulutusvähennys ( ) > Työnantajan ABC > Osaamisen kehittäminen (jäsensivuilta löytyy mm. koulutussuunnitelmalomake) Koulutusvähennyksestä on kerrottu tarkemmin Yrittäjäinfon numerossa 6/

5 VeROT RAHAT Laura Kurki veroasiantuntija p laura.kurki@yrittajat.fi Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? Verohallinto on päivittänyt ohjettaan arvopaperien luovutusvoittojen verotuksesta. Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään verotuksessa osinkona verovuodesta 2014 lähtien. Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta rinnastetaan kuitenkin luovutukseen, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomansijoituksen kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä. Säännös tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Säännösmuutos sisältää siirtymäajan listaamattomien yhtiöiden pääomanpalautuksille. Pääomanpalautus listaamattomasta yhtiöstä Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luonnollisella henkilöllä lähtökohtaisesti osingon tavoin. Tämä käsittää myös varojen jaot ns. sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Jos vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan kuitenkin verovelvolliselle palautusta hänen yhtiöön tekemälleen pääomasijoitukselle, verotetaan varojen jako luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan (TVL 33b.6 ). Lisäedellytyksenä luovutusvoittona verottamiselle on, että 1. pääomasijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään 10 vuotta ja 2. verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen edellytysten täyttymisestä. Mikäli luovutusvoittona verottamisen edellytykset eivät täyty, pidetään varojen jakoa osinkona ja siihen sovelletaan osinkoa koskevia säännöksiä. Varojenjaon verottaminen luovutusvoittona tulee kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa palautetaan osakkaalle hänen merkitsemiensä osakkeiden merkintähinnoista tai optioista vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua osaa. Jos vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut yritysjärjestelyissä tai rahastosiirroissa omaan pääomaan, luovutusvoittoverotus ei tule kysymykseen. Kun varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luovutuksena, vähennetään saatujen varojen määrästä ko. osakkeen hankintameno, enintään kuitenkin saatujen varojen määrä. Osakkeen hankintameno pienenee varojen jaosta vähennetyllä määrällä. Siirtymäsäännös Jaettaessa pääomasijoituksena kertyneitä varoja vapaan oman pääoman rahastosta verovuosina 2014 ja 2015 palautukset jaetaan kahteen eri ryhmään. Jos sijoitus on tehty ennen , sijoituksen ajankohdalla ja tekijällä ei ole merkitystä ja sen jälkeen tehtyjen sijoitusten tulee olla osakkeenomistajan tekemiä, tapahtua 10 vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä ja verovelvollisen tulee esittää luotettava selvitys pääomasijoituksen edellytysten täyttymisestä. Siirtymäsäännöksiä ei sovelleta enää verovuonna LISÄTIETOJA www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Henkilöasiakkaan tuloverotus > Arvopaperin luovutusvoittojen verotus ( ) 5

6 VEROT JA RAHAT Laura Kurki veroasiantuntija p laura.kurki@yrittajat.fi Uusi ohje terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotuksesta Verohallinnon uusi ohje muuttaa työvoiman luovuttamisen arvonlisäverokäsittelyä terveyden- ja sairaanhoitoalalla. Korkein hallinto-oikeus antoi oikeuskäytäntöä muuttaneen päätöksen (T819), jonka mukaan terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden työvoiman luovuttaminen on luonteeltaan arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelua. Palvelun luovuttajalla ei tarvitse olla yksityisen terveydenhuollon lupaa, jos palvelu luovutetaan julkiselle terveydenhuollon yksikölle tai luvan saaneelle yksityisen terveydenhuollon yksikölle. Alihankintana tuotetut palvelut ovat arvonlisäverottomia, kun palvelut potilaalle luovuttava yksikkö on julkinen terveydenhuollon yksikkö tai yksityisen terveydenhuollon luvan saanut yksikkö. Lisäksi henkilöiden, joiden työvoimaa luovutetaan, tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Ohje sisältää myös kannanottoja eräisiin muihin terveyden- ja sairaanhoitoalan arvonlisäverokysymyksiin. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotus määräytyy erityisesti sillä perusteella, kuka palvelun suorittaa ja millainen palvelu on luonteeltaan. Arvonlisäverolaissa terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämistä, ylläpitämistä tai palauttamista. Verohallinnon uusi ohje tulee voimaan Työvoiman luovuttamista koskeva ohjeistus tulee kuitenkin voimaan jo LISÄTIETOJA www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2013 > Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus ( , dnro A160/200/2013) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO T 819 JäsenyrittäJä muista hyödyntää JäsenetuJasi! Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9 16 numerossa

7 ARVONLISÄVEROPÄIVÄT tiistai Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy Aamupäivä / iltapäivä: Jäsenhinta 189 (+ alv) Normaalihinta 279 (+ alv) Harri Huikuri Aamupäivän ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 (+ alv) Normaalihinta 449 (+ alv) Tarjoilu sisältyy hintaan. Arvonlisäveropäivä AAMUPÄIVÄ 9.00 Ilmoittautuminen käynnistyy, kahvi ja voileipä 9.30 Arvonlisäveron ajankohtaiskatsaus käytännön soveltamistilanteiden päivittyneet alv-tulkinnat merkittävimmät KHO:n ratkaisut vaikutuksineen tuoreimmat Verohallinnon ohjeistukset (mm. terveydenja sairaanhoitopalvelut) Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset henkilöstökulujen vähennykset yksityisen kulutuksen huomioiminen edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua? verohallinnon uuden ohjeen edustuskulutulkinnat verottoman liiketoiminnan vaikutus Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta? kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille verohallinnon ohjeen kannanotot Lounas Ilmoittautuminen viimeistään 12.5 yrittajat.fi/alv2014! Lisätietoa: Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä ILTAPÄIVÄ Ilmoittautuminen Lounas Tavaran yhteisökaupan arvonlisäverotus tavaran yhteisökaupan pääperiaatteet yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset verolliset yhteisöhankinnat Kahvi EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus EU:n ulkopuolisen tavarakaupan pääperiaatteet tavaran myynti EU:n ulkopuolelle vientikauppa tavarahankinnat EU:n ulkopuolelta maahantuontitoiminta Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus rajat ylittävän palvelukaupan pääperiaatteet palvelujen myyntimaasäännökset elinkeinonharjoittajien välillä milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta? - - ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus - raportointivelvoitteet kausiveroilmoituksella Sähköisten palvelujen alv-uudistus 2015 EU:ssa katsaus uudistuksen keskeisimpään sisältöön Koulutus päättyy Ilmoittautuminen viimeistään yrittajat.fi/alv2014! Lisätietoa:

8 TYÖNANTAJAN ABC Korvaava työ sairausloman aikana Arttu Joensuu lakineuvoja p Lääkärin kirjoittama sairaustodistus oikeuttaa lähtökohtaisesti työntekijän olemaan poissa työstä koko sairauslomansa ajan. Lopullisen päätöksen työntekijän sairauslomasta ja sen kestosta tekee kuitenkin työnantaja. Korvaava työ ei saa vaarantaa paranemista tai turvallisuutta. Mikäli työntekijä ei ole kokonaan työkyvytön, voidaan hänellä teettää korvaavaa työtä. Korvaavan työn täytyy kuitenkin olla lakien ja työehtosopimusten sekä työsopimuksen ehtojen mukaista, eikä se saa vaarantaa työntekijän paranemista tai turvallisuutta. Laissa ei ole säännöksiä korvaavan työn käsitteestä mutta sen periaatteet pohjautuvat työsopimuslakiin. Työnantajan oikeus määrätä korvaavaa työtä sairausloman aikana perustuu työnantajan työnjohto-oikeuteen. Mikäli työnantajan arvion mukaan työntekijä ei ole täysin työkyvytön, voidaan häneltä edellyttää kevyemmän työn tekemistä. Keskeistä korvaavaa työtä määrättäessä on työntekijän työsopimuksessa määritelty työnkuva. Lähtökohtaisesti työntekijällä on velvollisuus tehdä vain työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä. Lisäksi edellytyksenä korvaavan työn teettämiselle on, että työntekijän työkyky ei heikkene entisestään. Mikäli työnantaja päättää teettää korvaavaa työtä, on päätöksen perustuttava lääketieteelliseen arvioon ja lääkärin suostumukseen. Sen vuoksi lääkärin olisikin hyvä olla selvillä työpaikalla vallitsevista olosuhteista ja mahdollisuuksista korvaaviin työtehtäviin. Tyypillinen tilanne korvaavan työn teettämisestä voisi olla esimerkiksi se, että työntekijä murtaa vapaa-ajallaan kätensä. Työntekijän työsopimuksessa työtehtäviksi on määritelty nostotyöt sekä muut työnantajan osoittamat tehtävät. Työntekijä ei ilmeisestikään kykenisi tekemään työsopimuksensa mukaista nostotyötä. Sen sijaan olisi mahdollista teettää työntekijällä kevyempää, työsopimuksen ja normaalien työtehtävien mukaista työtä, kuten muiden työntekijöiden ohjausta. Tällaisessa tilanteessa suositeltavaa on, että työnantaja ohjaisi työntekijän työterveyslääkärille, joka arvioi työkyvyn kevyempiin tehtäviin. Työnantajan on aina syytä tarkistaa itseään sitovan työehtosopimuksen määräykset. Työpaikalla olisi lisäksi suositeltavaa jo etukäteen laatia yhteiset säännöt mahdollisesta korvaavan työn teettämisestä. Korvaava työ teknologiateollisuuden TES:ssä Joissakin työehtosopimuksissa on erikseen sovittu työnantajan oikeudesta teettää korvaavaa työtä. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa. 8

9 TYÖNANTAJAN ABC Työtuomioistuimen oikeuskäytäntöä: työsuhteen purkautuneena pitäminen Atte Rytkönen lainopillinen asiamies p Työtuomioistuin antoi helmikuussa ratkaisun työnantajan oikeudesta pitää työntekijän työsuhdetta purkautuneena. Tapauksessa työntekijä ei ollut palannut töihin vuosilomansa jälkeen eikä esittänyt pätevää syytä poissaololleen. Työsopimuslain mukaan työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena, jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen. Työnantaja voi tällöin käsitellä työsuhdetta purkautuneena ensimmäisestä päivästä lukien, jonka työntekijä on ollut poissa. Työnantaja voi vedota purkautumisperusteeseen niin kauan, kunnes työntekijä ottaa yhteyttä työnantajaan. Silloin työnantajan on viipymättä ilmoitettava purkautumisesta. Työnantajalle voi edelleen jäädä oikeus purkaa tai irtisanoa työsopimus, mikäli poissaololle ei ole ollut hyväksyttävää perustetta. Tapauksessa työntekijä ei ollut palannut töihin vuosilomansa jälkeen. Hän oli toimittanut työnantajalle lääkärintodistuksia, jotka kattoivat poissaolon vasta noin kaksi viikkoa vuosiloman päättymisestä lukien. Tätä edeltävän poissaolon syystä ei ollut esitetty lääkärintodistuksia eikä muutakaan pätevää selvitystä. Ainoa ilmoitus oli työntekijän pojan kertomus työpaikalla. Koska työntekijällä ei ollut pätevää syytä olla poissa työstä heti vuosilomansa päätyttyä, työnantaja oli saanut käsitellä hänen työsopimustaan purkautuneena vuosiloman päättymisestä lukien. Kahden viikon poissaolosta ei ollut selvitystä Työntekijä A oli työskennellyt leipurina työnantajan palveluksessa vuodesta 1995 alkaen. A oli ollut vuosilomalla Työnantaja piti A:n työsuhdetta purkautuneena alkaen sillä perusteella, että hän oli vuosilomansa jälkeen poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta poissaololleen pätevää syytä. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry vaati, että työtuomioistuin velvoittaa työnantajan suorittamaan työntekijälle kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan, irtisanomisajan lomakorvauksen sekä korvauksena työsopimuksen lakkauttamisesta A:n 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja ja Elintarviketeollisuusliitto ry kiistivät kanteen. Työtuomioistuin hylkäsi kanteen yksimielisesti A:n poika oli kertonut työtuomioistuimessa, että hänen isänsä ei ollut vuosilomansa päättymisen jälkeen työkykyinen masennuksen takia. A oli tuolloin sanonut pojalleen ottavansa yhteyttä lääkäriin. Poika, joka oli isänsä työpaikalla kesätyöntekijänä, oli lisäksi kertonut, että hän kävi esimiehen kanssa keskusteluja isän sairastumisesta. Kun isä meni loman jälkeen työpaikalle työvuoroon, hänet lähetettiin takaisin kotiin. A:lle oli lisäksi kerrottu yhtiön poissaoloista ilmoittamista koskevista käytännöistä sekä tapahtumista, jotka johtivat tämän työsuhteen purkautumisena pitämiseen. Työntekijä ei myöskään ollut saapunut paikalle hänelle myöhemmin varattuun kuulemistilaisuuteen. Asiassa oli riidatonta, että A:n vuosiloma päättyi eikä hän palannut vuosilomaltaan työhön. Työntekijän esittämät lääkärintodistukset kattoivat tämän poissaolon vasta alkaen. Poissaolosta ei kuitenkaan ollut esitetty lääkärintodistuksia eikä muutakaan pätevää selvitystä. Ainoa selvitys oli työntekijän pojan kertomus, jonka mukaan työntekijä ei ollut työkykyinen poissaolon aikana. Työnantaja ei ollut myöskään päivätystä lääkärinlausunnosta voinut perustellusti tehdä sitä johtopäätöstä, että A olisi jo vuosiloman päättymisestä lukien ollut työkyvytön. Työtuomioistuin katsoi, ettei A:lla ollut ollut pätevää syytä olla poissa työstä Näin ollen työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä hänen työsopimustaan purkautuneena. Ratkaisu: TT:

10 YRITYSTOIMINNAN ABC Sanni Kotilainen lakineuvoja p sanni.kotilainen@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa: Aiheettomat laskut kysymys Erilaiset puhelinmyyjät soittavat minulle usein. Olen saanut myös joitakin tilausvahvistuksia ja laskuja, vaikka en mielestäni ole tilannut mitään. Kuinka minun tulee toimia? vastaus Puhelinmyyntilanteissa yrittäjän tulee olla erityisen tarkkana, sillä yritysten välisissä kaupoissa ei ole olemassa yleistä peruutusoikeutta. Lähtökohtaisesti puhelimitse syntynyt sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen sopimus. Laki ei anna suojaa harkitsemattomia tai epäedullisia sopimuksia vastaan. Peruuttamisoikeudesta kokonaan erillinen asia on se, onko sopimusta edes tehty ja jos on, niin minkä sisältöisenä. Mikäli sopimusta ei ole tehty, on lasku aiheeton. Tyypillinen esimerkki aiheettomasta laskusta on ns. valelasku, joka ei perustu osapuolten väliseen sopimukseen tai sitoumukseen. Sopimus ei voi syntyä vahingossa Kysyjän tapauksessa on kyse sopimuksen syntyä koskevista epäselvyyksistä. Puhelinmyyntitilanteissa saattaa syntyä helposti väärinkäsityksiä, mutta on aina muistettava, ettei sopimus voi syntyä vahingossa. Sopimuksen syntyminen edellyttää aina molempien osapuolten tahtoa tehdä sopimus. Mikäli sopimus on syntynyt, sitoo se osapuolia siten kuin on sovittu. Puhelinmyyntilanteissa tämä tarkoittaa sitä, että vain puhelimessa sovitut ehdot sitovat osapuolia. Ostaja ja myyjä voivat tämän lisäksi sopia myöhemmin muistakin ehdoista, mutta tämä edellyttää aina sopimista. Myyjä ei voi siis esimerkiksi vedota jälkikäteen lähettämiinsä sopimusehtoihin, jos ostaja ei ole niitä hyväksynyt puhelimessa. Tällaiset yksipuoliset lisäykset eivät sido toista osapuolta. Reklamoi kirjallisesti Selvästi aiheettomiin laskuihin ei tarvitse reagoida. Näin on esimerkiksi silloin, kun laskun lähettänyt osapuoli väittää, että sopimus on syntynyt puhelimitse, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Epäselvissä tapauksissa on sen sijaan aiheellista olla laskun lähettäneeseen osapuoleen yhteydessä ja reklamoida lasku. Suositeltavin tapa on sähköposti, sillä tällöin itselle jää taltio reklamaation lähettämisestä. Reklamointia puhelimitse ei juuri tämän takia suositella. Asian reklamointi puhelimitse saattaa myös maksaa. Reklamoi myös perintätoimistolle Saatat saada aiheettoman laskun johdosta maksukehotuksen perintätoimistolta. Siihen on syytä vastata, jotta vältät tarpeettomat seuraukset, kuten maksuhäiriömerkinnän. Perintätoimiston lasku tulee riitauttaa eli ilmoittaa perintätoimistolle, että lasku on aiheeton eikä se perustu sopimukseen. Samalla on hyvä kertoa lyhyesti oma näkemys tapahtumien kulusta. Perustellusti riitautetun laskun perintää ei voida jatkaa perintätoimistossa. Mikäli laskun lähettänyt osapuoli katsoo edelleen sopimuksen syntyneen, tulee hänen siirtää asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Laskun lähettäjän tulee pystyä esittämään laskun perusteen olemassaolo (esimerkiksi myyntipuhelutallenteella tai sopimusasiakirjalla), mikäli hän haluaa jatkaa saatavan perintää menes- 10

11 YRiTYSTOIMINNAN ABC Mikäli sopimus on syntynyt, sitoo se osapuolia siten kuin on sovittu. tyksekkäästi oikeudessa. Myyjän yksipuolisesti lähettämät sopimusehdot tai tilausvahvistus eivät yksinään riitä todistamaan sopimuksen syntymistä. Epäselvyydet tarkastetaan puhelintallenteesta Epäselvissä puhelinmyyntitapauksissa puhelintallenteella saattaa olla merkittävä asema arvioitaessa sopimuksen syntymistä ja sen ehtoja. Yrittäjällä on henkilötietolain mukaan oikeus tarkastaa puhelinmarkkinointia varten tallennetut nauhoitteet. Puhelinnauhoitteeseen voi käydä tutustumassa esimerkiksi yrityksen toimipaikassa, tai yrittäjä voi pyytää lähettämään puhelinnauhoitteen itselleen. Yrittäjän pyynnöstä puhelinkeskustelutallenne on aina annettava hänelle myös kirjallisessa muodossa. Tietojen antamisesta ei pääsääntöisesti voi kieltäytyä. Haluan saada tietooni myyjän tallentaman puhelintallenteen. Kuinka toimin? Epäselvissä puhelinmyyntilanteissa voit aina esittää myyjälle henkilötietolain mukaisen tarkastuspyynnön. Tarkastuspyyntö kannattaa tehdä käyttämällä valmista lomakepohjaa, joka löytyy tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta. Mikäli myyjä kieltäytyy antamasta tiedot, on hänen lain mukaan annettava tästä kirjallinen todistus, jossa on mainittava epäämisen syyt. Pyynnön epäämisenä pidetään myös sitä, jos myyjä ei ole antanut tietoja kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Henkilötietolain noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu. Jos myyjä ei luovuta tietoja, asian voi saattaa tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Tietosuojavaltuutettu voi määrätä myyjän antamaan pyydetyt tiedot sakon uhalla. Henkilötietolain rikkomistilanteissa voidaan aina kääntyä tietosuojavaltuutetun puoleen. LISÄTIETOJA Rekisteritietojen tarkastuspyyntö: Opas henkilörekisteriin talletetuista tiedoista: LISÄTIETOJA Voit aina olla yhteydessä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun, jolloin voimme auttaa Sinua yksityiskohtaisemmin tilanteesi ratkaisemisessa. Maksuton neuvontapalvelu auttaa jäseniä arkisin klo 9 16 numerossa Lisätietoja puhelinmyynnistä ja perinnästä myös Yrittäjäinfoissa 1/2013, 3/2013, 4/

12 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Vuonna 2012 yrittäjien mielestä paras kaupunki oli Uusikaupunki. Mikä kaupunki on kärjessä tänä vuonna? Vastaa saamaasi kyselyyn ja vaikuta. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö p Anna kunnallesi arvosana Yrittäjät ja kunnat ovat erottamaton pari. Yritykset luovat työpaikat, joista kertyy pääosa kuntien kunnallisverosta. Siksi on kuntien vinkkelistä tärkeää, että yritykset viihtyvät kunnassa. Yhtä tärkeää yrittäjille on, että kunta toimii yrittäjäystävällisesti ja ottaa yritykset huomioon päätöksenteossaan. Yrittäjämyönteisessä ilmapiirissä yrittäminen on helpompaa. Viimeisimmässä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssämme vuonna 2012 yrittäjät pitivät yritysmyönteisen ilmapiirin tärkeimpänä osa-alueena kunnan päätösten yrityslähtöisyyttä. Kolmen kärkeen nousivat myös yleinen elinkeinopolitiikka ja hankinnat. Yrittäjien mielestä paras kaupunki oli Uusikaupunki. Tutkittu tieto on vahva vaikuttaja Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely piirtää kokonaiskuvaa elinkeinopolitiikasta sekä koko Suomessa että jokaisessa kunnassa erikseen. Aineistolla on erittäin iso merkitys sille, miten yrittäjäjärjestö pystyy vaikuttamaan niin valtakunnallisesti kuin jokaisessa Suomen kunnassa jokaisen yrittäjän puolesta. Tänä vuonna olemme lähettäneet Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn kyselylomakkeen sähköpostilla jokaiselle jäsenellemme. Kun kunnasta saatujen vastausten määrä on riittävä, saa paikallisyhdistys käyttöönsä kun- takohtaiset tulokset. Kuntakohtaisten tulosta avulla yrittäjät voivat vahvistaa keskusteluyhteyttä kotikunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Tutkittu tieto antaa elinkeinopoliittiselle kehittämistyölle voimaa ja oikea suunnan. Myös sinun vastauksesi on siis äärimmäisen tärkeä. Jos et olet saanut kyselyä, ilmoita siitä osoitteeseen tutkimus@yrittajat.fi Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely selvittää Millainen on sinun kuntasi elinkeinopoliittinen ilmapiiri? Miten sitä pitäisi kehittää? Mitä viestiä kuntaan pitäisi yrittäjiltä viedä? Linkin tutkimukseen löydät sähköpostistasi. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa 5 10 minuuttia. Jos et ole saanut kyselyä, ilmoita siitä osoitteeseen tutkimus@yrittajat.fi. Kasvurahastojen Rahasto II vauhdittaa pk-yritysten kasvua Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:n hallinnoima uusi Kasvurahastojen Rahasto II, sijoittaa noin kymmeneen Suomessa toimivaan pääomasijoitusrahastoon. Tällä edistetään kasvuyritysten rahoituksen tarjontaa. Rahaston pääoma on 130 miljoonaa euroa. KRR II on rahastojen rahasto, jonka sijoitukset kohdistuvat tarkkaan valittuihin pääomasijoitusrahastoihin. Sijoituskautensa päättäneen KRR I:n pääoman katalysointivaikutuksen perusteella voi arvioida, että uutta ja kasvua tukevaa riskisijoituskapasiteettia syntyy kohderahastoihin lähivuosina jopa miljardin euron edestä. Pääosa uusista työpaikoista syntyy kasvaviin pk-yrityksiin. Toisaalta myös pk-yritysten kasvun rahoitus on suurimpia pullonkauloja kasvulle. Uusi rahasto helpottaa osaltaan tätä ongelmaa, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Valtion ohella rahastoon ovat sijoittaneet neljä työeläkeyhteisöä, Ilmarinen, Keva, Elo ja Valtion Eläkerahasto. Rahasto sijoittaa edeltäjänsä KRR I:n tavoin Suomessa toimiviin pääomasijoitusrahastoihin, jotka sijoittavat lupaaviin listaamattomiin kasvuyrityksiin. Sijoituskausi on KRR II:n avulla suomalaisille pääomasijoitusrahastoille on tarjolla pääomaa, jotta ne voivat sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin ja samalla tarjota yrityksille osaamistaan ja verkostojaan. KRR II tulee rahastojen kautta vauhdittamaan jopa yli sataa lupaavaa ja kasvuhakuista suomalaista yritystä, sanoo Teollisuussijoituksen johtaja Jouni Hakala. Rahaston perustaminen on osa hallituksen maaliskuussa 2013 päättämää kasvurahoitusohjelmaa, jolla aktivoidaan pääomasijoitusmarkkinaa ja vauhditetaan pk-yritysten kasvua. Ohjelma muodostuu Tekesin alkavien yritysten rahasto-ohjelmasta ja Teollisuussijoituksen kasvuvaiheen yritysten rahastoista. Valtio toimii perustettavissa rahastoissa vähemmistösijoittajana. Lisätietoja: 12

13 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Suomalaisille kuuluu oikeus itse valita, kuka häntä hoitaa. Ja raha seuraa potilasta eli asiakasta. Lisää valinnanvapautta soteen se on yrittäjien etu Anssi Kujala varatoimitusjohtaja p Kolme vuotta Suomessa on käyty keskustelua ns. sote-uudistuksesta. Harva pysyy kärryillä, mistä todella on kysymys. Voi olla, että tämän ilmestyessä seuraava malli on jo esitelty. Vilkkaassa keskustelussa on kuitenkin unohdettu tärkein: järjestäminen ei ole tuottamista. on lausunut sosiaali- ja terveysministeriölle näkemyksensä ns. sote-laista. Mielestämme lakiesityksen keskeinen ongelma on, että siinä ei selkeästi eriytetä toisistaan kunnallisten palveluiden järjestämisvastuuta niiden tuotannosta. Suhtaudun kriittisesti: esityksessä olisi pitänyt olla selkeä määrittely siitä, mitä tarkoittaa järjestämisvastuu ja millaisen organisaatiorakenteen se vaatii. Järjestäminen kuulu julkiselle sektorille Mielestäni vastuu palveluiden järjestämisestä kuuluu tulevaisuudessakin julkiselle vallalle. Julkinen järjestäjätaho päättää, miten palvelut tuotetaan. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on kuitenkin erotettava toisistaan selkeästi ja entistä vahvemmin. Vain näin voidaan tehostaa palvelujen tuotantoa ja kuntien toimintaa. Samalla voidaan edesauttaa kuntien elinvoimaa sekä uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä. Kuntien kustannustaakkaa voidaan keventää purkamalla kuntien omaa tuotantoa yritysten tehtäväksi. Kansalaisille on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu, ei tuottaja. Palvelujen tuottajien määrän lisääntyminen varmistaa myös palvelujen saatavuuden. Tärkeät hyvinvointipalvelut tulee saada joustavasti ja jonottamatta. Valinnanvapaus pakottaa uudistumaan Uusi terveydenhuoltolakimme sallii potilaiden vapaan liikkuvuuden Suomen sisällä julkisessa terveydenhuollossa. Moni suomalaisista aikoo jatkossakin suosia tuttua terveyskeskusta tai lähisairaalaa, mutta valinnanvapaudella on jo nyt ollut vaikutusta. Se on saanut sairaalat kiinnittämään huomioita palvelujensa kehittämiseen ja markkinointiin. Kotimainen valinnanvapaus ja EU:n potilasdirektiivi pakottavat terveydenhuoltojärjestelmämme lähitulevaisuudessa täysremonttiin. Valinnanvapaus laajenee. Kuntiin syntyy pakko laskea omat kulunsa ja terveyspalveluista syntyy aito kilpailu toimijoiden välille. Julkisen sektorin olisikin parasta keskittyä sellaisten toimintaolosuhteiden luomiseen, jotka edistävät hyvien palveluiden syntymistä. Ja sitä ajatellen tulisi panostaa yksityisten yritysten palvelutoiminnan edellytysten parantamiseen. Erottamalla palveluiden järjestäminen ja tuottaminen selkeästi, voidaan tehostaa kuntien toimintaa, palvelujen tuotantoa sekä samalla luoda elinvoimaa, uusia työpaikkojen ja yrityksiä. Tuottajat samalle viivalle Suomen Yrittäjien mielestä uudistusten tavoitteena tulee olla, että kaikilla hyvinvointipalveluiden sektoreilla asiakkaalla on valinnanvapaus. Valinnanvapauden pitää ulottua myös yksityisten tuottamiin palveluihin. Tutkimusten perusteella tiedämme, että lähes 90 prosenttia suomalaisista haluaa valita itse oman palveluntuottajansa. Nopein ja helpoin tapa edistää valinnanvapautta on palvelusetelin käytön laajentaminen. Mutta asiaan liittyy myös sote-uudistus, kuntalain uudistus sekä terveydenhuollon rahoituksen uudistaminen. Minusta kaikki palvelujen tuottajat, julkinen sektori, yritykset, säätiöt ja yhdistykset, tulisi asettaa samalle viivalle ja antaa suomalaisille oikeus itse valita, kuka häntä hoitaa. Ja raha seuraa potilasta eli asiakasta. Syntyy tarve aidosta hinnoittelusta, laatukilpailua, uudenlaisia maksujärjestelmiä ja ennen kaikkea syntyy tarve aidolle monituottajamallille. Yksinkertaista, mutta kaunista. 13

14 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Pienet yritykset paremmin huomioon EU-lainsäädännössä EU-maissa on noin 21 miljoonaa yritystä. Niistä peräti 99,8 prosenttia on pieniä ja keskisuuria, eli työllistää alle 250 työntekijää. Pk-yrityksissä työskentelee lähes 70 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta, ja valtaosa yksityisen sektorin uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Euroopan menestys edellyttää, että pienten yritysten kasvumahdollisuudet saadaan käyttöön. Siksi Euroopan parlamentin vaalit ovat erittäin tärkeät yrittäjille, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo. EU-vaalit järjestetään Suomessa Pienet ensin -periaate saatava käytäntöön EU on tuonut Eurooppaan rauhaa ja vakautta. EU-jäsenyys on avannut Suomelle 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. Jäsenyys on tukenut talouskasvua, hyvää työllisyyskehitystä ja julkisen talouden tasapainoa. Sisämarkkinoiden nurja puoli on liiallinen sääntely, joka uhkaa jo koko EU-alueen kilpailukykyä. Sisämarkkinat luotiin 20 vuotta sitten lainsäädännöllä, joka keskittyi suurten yritysten tarpeisiin. Lainsäädäntö on edelleen liian raskasta pk-yritysten kannalta. On tehtävä totta pienet ensin -periaatteesta, jonka mukaan pienten yritysten olosuhteet otetaan huomioon lakien valmistelussa, Neimala sanoo. Neimala muistuttaa, että jos halutaan turvata eurooppalaisten hyvinvointi, pitää parantaa yrittäjyyden edellytyksiä ja vahvistaa kilpailukykyä. Haastamme parlamentin suomalaisjäsenet seuraaviin toimiin: Sitoutumaan tavoitteeseemme nostaa yrittä- 1. jyys EU:n poliittisen ohjelman kärkeen. Noudattamaan pienet ensin -periaatetta tinkimät- 2. tömästi lainsäätämistyössä. Olemaan lainsäätäjänä 3. avoimessa vuorovaikutuksessa yrittäjien edustajien kanssa. Hakeutumaan yrittäjyyden kannalta tärkeim- 4. piin parlamentin komiteoihin ja työskentelemään Yrittäjyys ja kilpailukyky -komitean perustamiseksi parlamenttiin. Kohti yrittäjyyden Eurooppaa Vaalipäivä on sunnuntai Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa ja ulkomailla Eurovaalien ehdokasasettelu päättyy Europarlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin 27 jäsenvaltiosta. Suomesta parlamenttiin valitaan 13 jäsentä. LISÄTIETOJA Suomen Yrittäjien EU-vaaliohjelma: 14

15 Suosittele tutulle yrittäjäkaverille Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään yli 100 asiantuntijaa neuvomaan ja opastamaan yritystoiminnassa. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele Suomen Yrittäjiä osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa. YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA! 15

16 Mannerheimintie 76 A, HELSINKI PL 999, Helsinki puhelin yrittajat.fi