Skinner Exercise Testing and Prescription for Special Cases Tiivistelmä Panu Moilanen Miesten ja naisten väliset erot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Skinner Exercise Testing and Prescription for Special Cases Tiivistelmä Panu Moilanen 2008. Miesten ja naisten väliset erot"

Transkriptio

1 Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen Miesten ja naisten väliset ert Kehn kk ja kstumus Erja alkaa esiintyä vuden iässä, puberteetti merkittävin rajakhta Naisten kehntiheys alempi (enemmän rasvaa) Ikääntyessä mlemmilla sukupulilla alkaa kertyä rasvaa ja FFM alenee Fyysiset vasteet akuuttiin liikuntaan Neurmuskulaariset vasteet (vima) Naisten yläraajat 40-60% miehiä heikmpia, alaraajat vain 25-30% heikmpia. Suhteellinen er säilyy suhteessa kehnpainn mutta kataa suhteessa FFM:ään. Naisten lihasmassasta miestä suurempi suus alaraajissa, alaraajja myös käytetään enemmän Kardivaskulaariset vasteet Miesten sykereakti samaan absluuttiseen, submaksimaaliseen kurmaan naisia vähäisempi <= suurempi iskutilavuus, suurempi sydän, suurempi verivlyymi Maksimisykkeessä ei le erja. Naisten iskutilavuus maksimityössä alhaisempi, samin minuuttitilavuus syynä kehnkk, sydämen kk ja verivlyymi Respiratriset vasteet Syynä lähinnä kehn kk Hengitystiheydessä ei juuri era Hengitystilavuus ventilaati naisilla pienempiä Metabliset vasteet Naisten maksimihapentt passiivisilla yksilöillä nin 75% miesten vastaavasta Tehn ja hapenkulutuksen suhteessa ei juuri erja sukupulten välillä Miehillä yleensä krkeampia laktaattitasja Fysilginen adaptaati pitkäkestiseen liikuntaan Kehn kstumus, luu- ja sidekuds Luun tiheyden lisääntyminen mlemmilla sukupulilla Sidekuds vahvistuu mlemmilla sukupulilla Neurmuskulaarinen adaptaati Naisten vimatast vivat kasvaa suhteellisesti miesten vimatasja enemmän Kardivaskulaatinen ja respiratrinen adaptaati Suurin sa mukautumismuutksista n sukupuliriippumattmia Nrmaalit muutkset : iskutilavuus ja minuuttitilavuus kasvavat Metablinen adaptaati Harjittelu vaikuttaa lähinnä kynnyksiin, sukupulella ei vaikutusta Erityiskysymyksiä Ikääntyminen Maksimihapentt heikkenee mlemmilla sukupulilla Rasvan suus kehssa lisääntyy, pääsyynä fyysinen passiivisuus Osteprsi Erityisesti naisten ngelma: 1) kalsiumin saannin väheneminen, 2) estrgeenin puute, 3) fyysinen passiivisuus Kuukautisten puutteesta kärsivät ja anrektikt kärsivät pikkeuksellisen usein steprsista Kuukautiskiert Vaikutus surituskykyyn hyvin yksilöllinen; usein surituskyky parhaimmillaan heti vudn jälkeen kierrn 15. päivään saakka Kuukautisten pisjäänti ja epäsäännölliset (tiheät) kuukautiset suhteellisen yleisiä erityisesti hupii-urheilijilla; stressi, fyysinen rasitus, hrmnitasn muutkset, alhainen kehn massa ja rasvaprsentti, kalrivaje, häiriintynyt syöminen. Ympäristötekijät Naiset suriutuvat kylmässä hieman paremmin suuremman rasvaprsentin ansista, pienempi lihasmassa tsin vastaavasti haitta (kyky tuttaa lämpöä lihasvärinällä) Krkeuden vaikutuksella ei erja sukupulittain Kunttestaus ja liikuntasusitukset Naisille mahdlliset alemmat prtaat testauksessa; mat ennusteyhtälöt

2 Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen Aikuisten ja lasten väliset ert Kurmitusfysilgian kehityksellisiä aspekteja Kehn kk. Kk saattaa vaikuttaa testitulsten tulkintaan eri kkisilla ja ikäisillä henkilöillä. Kasvuvaiheessa luuvauriiden riski suurempi kasvulevyjen khdalla. Lihasten kk ja minaisuudet. Lihasmassan suhteellinen suus suunnilleen vaki viidestä ikävudesta alkaen. Glykgeenin hyödyntäminen lapsilla humattavasti aikuisia hitaampaa. Laktaattipitisuudet alhaisempia kuin aikuisilla. Neurmtrinen kntrlli. Mtrinen kntrlli kehittyy humattavasti elämän kahden ensimmäisen vusikymmenen aikana. Neurpsyklginen kehitys. Kyvyt kehittyvät npeasti, mutta varsinkin lyhyt keskittymiskyky ja kielellisten kykyjen kehittymättömyys saattavat vaikeuttaa kunttestausta. RPE. RPE-asteikkja vidaan käyttää, mutta Brgin asteikk ei välttämättä le paras valinta. Kuvitetut asteikt. Lämmönsäätely. Lapsilla metablinen lämpökurma suurempi kuin aikuisilla. Lapset myös hikilevat aikuisia vähemmän. Ihn pinta-ala suhteessa kehn painn n suurempi => ympäristö vaikuttaa enemmän. Kuumuuden siet. Hunmpi kuin aikuisilla varsinkin, js lämpötila yli 40. Myös kylmän siet heikmpaa. Speutuminen liikuntaan kuumuudessa. Tehttmampaa kuin aikuisilla. Nestehukka. Jhtaa npeasti ydinlämmön nusuun => lämpöhalvauksen vaara Kardirespiratriset vasteet Hemdynamiikka. Alempi iskutilavuus => alempi minuuttitilavuus. Krkeammat syketast. Respiratriset aspektit. Hengityselimistö tehttmampi, sisäänhengitysilmasta käytetään vähemmän happea <= krkeampi hengitystiheys Kapasiteetti Maksimaalinen aerbinen teh. Massakila khden varsinkin pjilla suunnilleen sama kuin miehillä, mutta tästä hulimatta maksimaalinen aerbinen teh nusee iän myötä. Anerbinen kapasiteetti. Merkittävästi alhaisempi kuin aikuisilla. Syyt epäselviä. Mekaaninen hyötysuhde. Hunmpi kuin aikuisilla. Syynä mahdllisesti tekniikka. Palautuminen. Palautuminen n npeampaa kuin aikuisilla. Harjitettavuus. Lapsiakin vidaan harjittaa, mutta harjitettavuus heikmpi kuin aikuisilla. Surituksen paraneminen ei aina välttämättä näy aerbisessa tehssa <= mtrisen kntrllin kehittyminen. Viman harjitettavuus suunnilleen sama kuin aikuisilla. Kypsyys krnlgista ikää tärkeämpi muuttuja. Kunttestaus Miksi testata? 1) Kunnn tai timintakykyisyyden tteamiseksi, 2) Fyysisen rasituksen haittavaikutusten tteamiseksi, 3) Interventiiden tehn tteamiseksi, 4) Liikunnan turvallisuuden varmistamiseksi. Miksi ei testata? Samankaltaisia vasta-aiheita kuin aikuisillakin. Turvallisuustekijät ja mnitrinti. Terveillä lapsilla testit vidaan surittaa suunnilleen samalla tavalla kuin aikuisillakin. Ergmetrin valinta. Vidaan käyttää jk juksumatta tai pyörää, mutta alle 8-vutiailla maksimitestissä tulee käyttää aina juksumatta, jlla saavutetaan parempi tuls, kska plkeminen lppuu melk aikaisin reiden kehittymättömistä lihaksista jhtuen. Pyöräergmetrin tulee lla sellainen, ettei kadenssi vaikuta tehn. Prtkllan valinta. Prtklla valittava niin, että testin kest krkeintaan 6-10 minuuttia. Tulkset: aerbinen surituskyky. Käytännössä pitää surittaa testi uupumukseen saakka, kska submaksimaaliset testit eivät timi lapsilla. Maksimin tteaminen n kuitenkin vaikeaa, kska tasanne esiintyy vain nin pulella lapsista. Kynnykset vivat mnissa tapauksissa lla maksimisuritusta parempi mittari. Ongelmina niiden määrityksessä kuitenkin usein testien lyhyys ja määrityksen subjektiivisuus. Liikunnan haittavaikutusten mnitrinti EKG. Tyypillisiä syitä käytölle rintakipu, rytmihäiriöt ja sydänperaatit. Fysilgiset ja patlgiset löydökset lapsilla ja aikuisilla suunnilleen samankaltaisia. Verenpaine. SVP maksimisurituksessa riippuu kehn ksta ja rdusta, muttei lapsilla yleensä nuse yli 200 mmhg. Happisaturaati. Käytetään keuhkfibrsiptilailla. Mittaus tsasta, ei srmenpäästä. Spirmetria. Ennen ja jälkeen liikunnan brnkknstriktiptilailla. Liikuntahjeet. Terve lapsi ei lähtökhtaisesti tarvitse liikuntahjeita (nrmaali aktiivisuus krkea). Pikkeuksena kuntutus ja kilpaurheilevat lapset.

3 Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen Ikääntyminen Ikääntymisen yleiset vaikutukset Elimistön yleinen rappeutuminen: timinnallisten yksiköiden kk ja määrä pienenevät, jäljelle jäävien yksiköiden teh heikkenee => ikääntyminen vähentää adaptaati- ja palautumiskykyä. Keski-ikäisillä kehnpain ja rasvan määrä lisääntyvät, luumassa vähenee hitaasti (vedenalaispunnitus!); myöhemmin myös pituus, massa ja FFM vähenevät. Rasvan määrän lisääntyminen näyttäisi jhtuvan enemmän elämäntyylistä kuin iästä sinällään. Rasvan jakautuminen muuttuu: viskeraalirasva lisääntyy, ihnalaisrasva vähenee (pihtimittaus!) Neurnien määrä vähenee ja jhtumisnpeus alenee, syttymistaajuus laskee ja ärsytyskynnys nusee Rustt, jänteet ja ligamentit jäykistyvät. Käyttö hidastaa kehitystä. Hengityselimistö heikkenee, vaikutus näkyy ennen kaikkea rasituksessa Sidekudksen lisääntymisen, lisääntyneen perifeerisen vasteen ja krkeamman verenpaineen seurauksena sydämen työkurma annetulla intensiteetillä kasvaa Vanhusten kunttestaus. Lähtökhtana se, että riskiryhmiin kuuluvat tai liikunnan intensiteetin lisäämistä suunnittelevat kannattaisi testata man turvallisuutensa takia. => riskien määrittäminen ja spivan liikuntaintensiteetin selvittäminen. Iän myötä käytettävien lääkkeiden määrä lisääntyy => tettava humin vaikuttavatk tulksiin? Maksimitestejä ei kannata tehdä kuin tutkimustarkituksissa => maksimisykkeen määrittäminen ngelma, nrmaalisti käytetyt kaavat aliarviivat vanhusten syketast. Tekijät, jtka vaikuttavat kunttestaukseen Maksimihapentt vähenee nin 10% vusikymmenessä sekä naisilla että miehillä. Steady staten saavuttaminen vie vanhuksilta kauemmin kuin nuremmilta (ventilaati, hapenkulutus, syke) => lämmittely ja kurmat pidemmiksi. Väsyminen vi mudstua ngelmaksi => pyrittävä rajittamaan testin kknaiskesta. Samin erilaisten kmplikaatiiden riski lisääntyy => mnitrinti Tasapain ja lihasvima heikkenevät => PP-ergmetrin käyttö perusteltua; vaihtehtisesti visaan lisätä juksumatn kulmaa ennemmin kuin npeutta Testi vidaan jutua tistamaan lutettavan lpputulksen saamiseksi Tekhampaat vivat vaikuttaa kykyyn käyttää suukappaletta, hun kuul vaikeuttaa hjeiden seuraamista Liikuntahjeiden antaminen vanhuksille Liikunnan tavitteet. Ennen kaikkea yleisen hyvinvinnin lisääminen, timintakyvyn turvaaminen ja elämänlaadun lisääminen. Humin tettavia tekijöitä liikuntahjeita annettessa Intensiteetti. Kardivaskulaaristen kmplikaatiiden riski lisääntyy iän myötä. Väsyminen npeampaa, lukkaantumisriski suurempi. Passiivisuusaika vaikuttaa alkuintensiteettiin. Kest. Kestssa humiitava lämmittely- ja jäähdyttelyvaiheiden pidempi kest. Erityisesti kaikkein vanhemmilla 30 min yhden kerran yläraja; tämän jälkeen harkittava jakamista. Frekvenssi. Ainakin klme kertaa viikssa. Aktiviteetit. Mieluiten rytmisiä, jatkuvia surituksia, jissa käytetään suuria lihasryhmiä. Kiinnitettävä humita siihen, että kaikkiin niveliin khdistuu riittävästi liikettä. Ismetristen harjitteiden ja raskaiden taakkjen nstn kanssa varvainen (syke ja verenpaine). Vanhuksien vimaharjittelu Edistyminen. Adaptaati hitaampaa: prtailla pidempi aika ennen siirtymistä uuteen vaiheeseen. 50 ja 70 ikävuden välissä 15% pudtus vimatasissa vusikymmenessä, minkä jälkeen heikkeneminen vielä nin 30%. Lihasviman heikkeneminen (erityisesti jalissa) merkittävin itsenäisyyttä rajittava tekijä. Perusperiaatteet vimaharjittelussa samat kuin nuremmillakin henkilöillä. Harjitusvasteen myös samanlaisia kuin nuremmilla. Vanhuksien harjitettavuus Harjitettavuus suunnilleen samanlainen kuin nuremmilla

4 Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen Diabetes Diabeteksessa insuliinia ei erity llenkaan tai sitä ei erity riittävästi, minkä seurauksena kehn kyky käyttää gluksia plttaineena n vähentynyt. Lihasten kyky syntetisida glykgeenia gluksista n myös heikentynyt ja maksan gluksineritys kiihtynyt, mikä jhtaa veren gluksin (skeritasn) nusuun eli hyperglykemiaan. Kaksi tyyppiä: Tyyppi 1 eli nuruusiän diabetes (saarekeslut tuhutuneet); insuliinia ei erity käytännössä llenkaan perinöllinen ja Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes haima erittää insuliinia, muttei riittävästi ja insuliinin vaikutukset sluissa vat estyneet; selkeästi elintapasairaus, jnka tärkein riskitekijä n lihavuus. Hypglykemia yleisin kmplikaati, jhtuu ulkisen insuliinin käytön ja ravinnn nauttimisen epätasapainsta. Myös liika fyysinen aktiivisuus vi aiheuttaa. Oireina nälkä, heikkus, tärinä, hikilu, sekavuus, ut käyttäytyminen ja päänsärky Diabeteksen hit kstuu lääkehidsta, rukavalista (vähärasvainen, vähäskerinen ja runsaskuituinen) ja säännöllisestä liikunnasta = pyrkimys nrmaalipainn Aikuisiän diabetesta hidetaan nin puli vutta ensin elämäntapamuutksilla ja vasta sitten lääkkeillä. Rukavalihidssa tärkein tavite n nrmaalipain ja verenpaineen alentaminen Liikunta n diabeetikn näkökulmasta hyvä ja hun asia Liikunta laskee diabeetikn verenskeria, mikä vi jhtaa hypglykemiaan. Verenskeritast pysyvät terveillä henkilöillä muuttumattmina usean tunnin ajan liikunnan alittamisesta, kska heillä maksan lisääntynyt gluksintutt vastaa kehn lisääntynyttä gluksinkulutusta. Veren insuliinipitisuus laskee ja vastavaikuttajahrmnien määrät suurenevat. Tyypin 1 diabeetikilta puuttuu nrmaali insuliinipitisuuden lasku, ja siten verenskerin säätely timii terveitä leellisesti hunmmin. Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä mnen eri mekanismin kautta ja vi siten vähentää insuliinin tarvetta. Lisää lihaskudsta ja vähentää rasvakudsta. Alentaa veren triglyseridipitisuutta Lisää HDL-klesterlipitisuutta Lisää lihaskudksen gluksikuljetusta ja varastintia Liikunta vi vähentää jitain diabetekseen liittyviä lisäsairauksia Tavitteena khtuuintensiteetillä suritettu, rytminen liikunta, jssa käytetään suuria lihasryhmiä. Verenskeritasapainsta hulehtiminen insuliini/ravint tasapain, säänöllisyys ja standardiajat Vimaharjittelu edistää insuliiniherkkyyttä, gluksiaineenvaihduntaa ja verenskerin säätelyä Diabeetikilla sydämen ja verenkiertelimistön kmplikaatiiden riski n lisääntynyt, jten usein rasitustesti ennen liikunnan alittamista n susiteltava

5 Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen Lihavuus Lihavuus vs. ylipain: määrittely painindeksin avulla, raja-arvt 30 ja 25. Helpp mitata, halpa ja tistettava Krreli hyvin kehn rasvapitisuuden kanssa, pituus ei juurikaan vaikuta Sairastuvuuden ja kuleman riski krreli painindeksin kanssa J-mutisen käyrän mukaisesti Ongelmana esim. pikkeuksellisen lihaksikkaat henkilöt Hyvä seulntaväline Rasvan jakautuminen erityisen leellinen tekijä Viskeraalirasva kaikkein haitallisinta Vidaan tdeta magneettikuvauksella tai tmgrafialla Vidaan arviida hyvin lutettavasti vyötärön ympäryksen perusteella Perusasiita Lähtökhtaisena syynä energian saannin ja kulutuksen välinen epätasapain Energiansaannin lisääntymisen merkitys lihavuusngelman kannalta vielä hieman epäselvä Energiankulutus suurin suus lepenergiankulutuksella (RMR), ravinnn aiheuttama termgeneesi Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa ennen kaikkea energiankulutukseen, tilastllisesti runsas fyysinen aktiivisuus ehkäisee lihavuutta Vaikka genetiikka vaikuttaakin varmasti kehn kstumukseen ja kkn, ympäristö- ja elämäntapatekijöiden merkitys n kuitenkin tdennäköisesti suurempi Riskejä Kulleisuus J-mutinen käyrä Sairastavuus J-mutinen käyrä Sepelvaltimtauti Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Krkea verenpaine Tyypin 2 diabetes Syöpä Nivelrikk Liikunta Rasitus sydämelle suurempi kuin nrmaalipainisilla Hapenttkyky suhteessa kknaismassaan alhaisempi, suhteessa FFM:ään ei juurikaan erja (rasvakuds suhteellisen inaktiivista kudsta => määrittelyperuste) Surituskyvyn ngelma se, että merkittävä sa surituskyvystä menee massan kannattelemiseen Lämmönsiet alhaisempaa haihduttavan pinta-alan ja massan suhde Kunttestaus Riskit eivät lähtökhtaisesti muita ryhmiä suurempia Mittausten tarkkuus ngelma Askelluksen ngelmat juksumatttesteissä Alhainen funktinaalinen kapasiteetti Ortpediset rajitteet Epätasainen kehnpainn jakautuminen PP- tai käsiergmetrit vivat parantaa tarkkuutta Liikunta ja lihavuus Liikunta sinällään aiheuttaa painnpudtusta, mutta tehkkain menetelmä n liikunnan ja rukavalin yhdistelmä ennen kaikkea tulksen pysyvyyden kannalta Viisi kertaa viikssa päivittäin Kest nin minuuttia kerrallaan tai jaettuna kahdelle kerralle (20-30 min) Intensiteetti 40/50-70 % VO 2max Varsinkin alussa syytä krstaa kesta intensiteetin sijaan => ptimaalinen energiankulutus Lw impact liikunta Vimaharjittelu sutavaa aerbisen harjittelun lisänä Otettava humin lisääntynyt rtpedisen vaurin riski, mahdlliset hengitys- ja verenkiertelimistön häiriöt, hyperthermia => vartimenpiteet Jissain tapauksissa laitteiden mukauttaminen vi lla tarpeen (esim. leveämmät penkit)

6 Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen Astma Astma n hengitysteiden krninen tulehdus, jnka syntyyn vaikuttavat mnet eri tekijät. Astma aiheuttaa vinkumista, hengenahdistusta, puristavaa tunnetta rinnassa ja yskimistä ennen kaikkea öisin ja aikaisin aamulla. Hengenahdistuskhtaus jhtuu sittain hengitysteiden lihaskuristuksesta, sittain niiden limakalvjen turpamisesta ja sittain liman erityksestä. Hengenahdistuskhtausten aikana useimpien astmaatikiden hengityselimistö timii nrmaalisti eikä vaikeuta nrmaalia elämää. Mnille astmaatikille fyysinen rasitus aiheuttaa keuhkputkien supistumista, mutta yleensä vasta rasituksen jälkeen. Tisaalta liikuntaa pidetään nykyisin kuitenkin astman hidn leellisena sana. Liikuntaa (rasistustestejä) käytetään myös yleisesti astman diagnsinnissa Ilmateiden ahtautuminen hengenahdistuskhtauksen aikana saattaa jhtaa ventilaatin alenemiseen ja sitä kautta veren hiilidiksidipitisuuden nusuun happipitisuuden kustannuksella Liikunta ja astma Liikunta aiheuttaa usein keuhkputkien supistumisen Useimmiten khtaus n pahimmillaan liikunnan jälkeen Hapenttkyvyn paraneminen n astman hidssa yksi perustavite => parempi kapasiteetti Liikunnan tyyppi, kest, ympäristötekijät ja käytetty lääkitys vaikuttavat liikunnan aiheuttamaan vasteeseen Kävely ja uinti helpimmat lajit, melnta ja juksu vaikeimmat Intensiteetin ja kestn kasvaessa kasvavat myös minuuttiventilaati ja sitä kautta nestehukka ilmateistä Ilman lämpötila ja ksteus merkittäviä tekijöitä Kylmä ilma ja ilmansaasteet ngelmallisia Lämmittelty Nrmaalit lämmittelyn edut Saattaa helpttaa astmakhtausta Saattaa vähentää khtausten esiintymistä Kunttestaus Lajispesifinen testaus parasta Usein diagnstisessa mielessä mitataan FEV (frced expiratry vlume) ennen ja jälkeen liikuntausurituksen Hengitysharjitukset Js lääkitys ei auta astmakhtauksiin, kvaa liikuntaa n syytä välttää

7 Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen Sepelvaltimtauti Yleensä valtimnkvettumataudin aiheuttama sepelvaltimiden ahtauma Syyt Elämäntavat: tupakinti, rukailutttumukset, liikunnan puute Ehkäiseminen Tavitteena yleensä tasapainn ylläpitäminen mykardiumin hapentarpeen ja hapen tarjnnan välillä. Hapentarve vähenee sykkeen laskiessa Myös verenpaineen lasku vähentää hapentarvetta Tupakinnin lpettaminen, hypertensin hit, rasva-ainaanvaihdunnan ngelmien hit, tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen, klesterlin ja sulan saannin vähentäminen, painn pitäminen kurissa Liikunta-listaSepelvaltimptilaiden vaste dynaamiseen liikuntaan vi lla hyvin nrmaali tai vaihtehtisesti mykardinen iskemia vi pahentua, mykardiumille vi aiheutua nekrseja tai jhtratajärjestelmä vi viittua. Verenkierrn vasteet vivat lla nrmaaleja tai pikkeavia. Sydämen timintakyky heikkenee merkittävästi vasta, kun tukkeuma n nin 70-prsenttinen, jten useimmilla sepelvaltimiden tukkeumista kärsivillä liikunta ei välttämättä aiheuta sydänngelmia Liikunnan aiheuttama syketasn lasku laskee myös mykardiumin hapentarvetta, mikä n sepelvaltimtautiptilaan kannalta hyvä asia Liikunta vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvihin ja hiilihydraattimetablismiin Liikunta myös npeuttaa tipumista peratiivisen hidn jälkeen, parantaa psyklgista tilaa ja näyttäisi ehkäisevän infarktin uusiutumista ja kulemaa. Kunttestaus Erityisesti timintakykyisyyden arviintiin ja spivan hidn määrittelyyn. Erityishumiita Krkean riskin ptilaita ei pidä testata Sydämen ja verenkiertelimistön timintakykyisyyden tutkiminen Sairaushistrian arviinti Labratritutkimukset, lääkärintarkastus ja 12-kanavainen EKG Sustumus Testiprtkllan valinnassa ltava nrmaalia hulellisempi Ei selkeää näyttöä jidenkin tiettyjen prtkllien paremmuudesta Mttrikäyttöinen juksumatt tai PP-ergmetri => maksimi rasitettavuus Alhainen alitusprras, matalat prtaat, testin kest nin 8-12 minuuttia EKG-seuranta susiteltavaa, samin verenpaineen seuranta Yleensä submaksimaalinen testi Testiä seurattava tarkasti kmplikaatiiden tunnistamiseksi Lpetusperusteina väsymys tai ireet Js tavitteena n liikuntasusitusten antaminen, testi tulee tehdä nrmaalissa lääkityksessä Liikunta Suuria lihasryhmiä hyödyntävä, dynaaminen kestävyysliikunta hyödylisintä Js testissä ei esiinny kmplikaatiita, intensiteettisusitus sama kuin terveillä ihmisillä Js kmplikaatiita esiintyy, intensiteettitas kmplikaatitasn alapulelle Krkean riskin ptilailla lisätään mieluummin kest intensiteetin kustannuksella

8 Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen Krkea verenpaine Yleisin sydän- ja verenkiertelimistön sairaus tellisuusmaissa Riskinä aivhalvaus, sydäninfarkti, munuaisten timintahäiriöt tai sydänvika Lähtökhtaisesti khnnut verenpaine n ire, ei sairaus sinänsä Raja-arvna yleensä 140/90, tavitearv Sumessa 130/85. Riskitekijöitä ikä, pain (ennen kaikkea rasvan määrä), liiallinen natrium, alkhlin käyttö ja liikunnan puute. Hit Elämäntyylimuutkset Painnpudtus Alkhlin käytön vähentäminen Liikunta Rukavalimuutkset Tupakinnin lpettaminen Lääkitys Liikunta Saattaa vaikuttaa kykyyn liikkua Erityisesti beetasalpaajat Diureetit vivat jhtaa nestehukkaan ja elektrlyyttitasapainn häiriöihin Estää ja hitaa khnnutta verenpainetta 3-5 kertaa viikssa, minuuttia kerrallaan Intensiteetti alhainen tai keskimääräinen, 50-70% VO 2max Vimaharjittelua vi tehdä, se ei kuitenkaan saisi lla aina liikunnan laji; kestävyys ennen vimaa Hieman khnnut verenpaine ei vaikuta kykyyn liikkua Erittäin krkea verenpaine ja sen aiheuttamat ngelmat (esim. sydämen vaurit) vaikuttavat kykyyn liikkua Liikunta nstaa tyypillisesti verenpainetta (erityisesti systlista, diastlinen vi jpa laske) surituksen aikana, mutta surituksen jälkeen verenpaine laskee nrmaalitasn alapulelle useiksi tunneiksi. Hypertensi-ptilaille verenpaineen nusu vimakkaampaa. Ismetrinen työ nstaa verenpainetta vimakkaasti, hypertensiptilailla tämä muuts vimistuu Kunttestaus Erityishumi lepverenpaineeseen ja verenpaineen muutksiin surituksen aikana Js systlinen paine yli 200 mmhg tai diastlinen yli 110 mmhg, ei pidä testata. Testi keskeytettävä, js systlinen paine nusee 260 mmhg:iin tai diastlinen 115 mmhg:iin. Liikuntaa määrättäessä testataan nrmaalisti lääkittynä EKG:n tulkinnassa mnia erityistapauksia

9 Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen Perifeerinen valtimtauti Valtimntukkeumia ennen kaikkea alaraajassa Kliinistä kuvaa edustaa parhaiten katkkävely: siinä alaraajavaltim käy ahtaaksi valtimnrasvittuman vuksi, eikä valtim enää fyysisessä rasituksessa pysty lisäämään lihaksen verenkierta riittävästi. Seurauksena esim. kävellessä lihaksen hapenpuute, jka aiheuttaa kipua, tavallisesti phkeeseen. Kipu pakttaa pysähtymään ja häviää lyhyen levn jälkeen. Juksumatttestillä vidaan saada esiin katkkävelyire Vaikeammassa mudssaan, ns. kriittisessä iskemiassa, tauti jhtaa lepkipuihin, iskeemisiin haavaumiin tai kuliihin, ja valtimn äkillisesti tukkeutuessa, esimerkiksi emblian yhteydessä, syntyy erittäin vimakas kiputila. Liikunta Tulisi harrastaa säännöllisesti Rappusten nusu ja kävely tasamaalla Raajakipuun saakka => tauk => jatketaan kivun mentyä hi Kipu-lepvaiheita tistetaan useasti Vähintään puli tuntia päivässä, 5-6 kertaa viikssa Rasitusta lisätään harjittelun edetessä, varvasti ja vähitellen Jatkuva liikunta vi pistaa katkkävelyireen Liikunta lisää kllateraaliverenkierta, minkä katstaan levan edullista perifeerisessä valtimtaudissa, kuitenkin myös verenkierrn muuttunut jakauma harjittelun vaikutuksesta n leellinen, samin valtimiden laajentumista aiheuttavien tekijöiden suus. Liikunta vaikuttaa myös veren visksiteettia ja punaslujen kasautumista

10 Skinner Exercise Testing and Prescriptin fr Special Cases Tiivistelmä Panu Milanen Raskaus Anatmiset ja fysilgiset muutkset Kahden ensimmäinen klmanneksen aikana khnneet estrgeeni- ja prgesternitast jhtavat lisääntyneeseen insuliinin eritykseen Hiilihydraattitarve ja him Kiihtynyt lipgeneesi, vähentynt liplyysi Lihminen sikiön energiantarpeen seurauksena Keskimääräinen painnnusu nin 12 kg Painnnusu vaikuttaa tasapainn, asentn ja liikkumiseen Hrmnitiminnan muutkset aiheuttavat sidekudksen löystymistä => nivelten ja nivelsiteiden vammautumisriski ja muiden rtpedisten vammjen riski kasvaa Lephapenkulutus nusee nin 20-30% Verivlyymi kasvaa nin 40-50% Punaslujen määrä ei lisäänny yhtä vimakkaasti => hemglbiin j a hematkriitti laskevat Sydän kasvaa ja iskutilavuus suurenee Lepsyke kiihtyy Pallean työntyminen ylöspäin vaikuttaa keuhkjen tilavuuteen ja kapasiteettiin Vitaali- ja sisäänhengityskapasiteetti eivät muutu => hengityksen muutkset vähäisiä Herkkyys lisääntyy => alempi vastekynnys esim. hiilidiksidipitisuuden suhteen Liikunta Submaksimaalinen liikunta Syketast nusevat Verenpaineessa ei merkittäviä muutksia Lyhyt, rasittava liikunta Maksimisyke saattaa laskea tilapäisesti, ja kska lepsyke n nussut, sykereservi pienenee Gluksin käyttö liikuntaan n pis sikiöltä => kasvun hidastuminen, js rasittavaa liikuntaa liikaa Vaikutukset sikiöön Merkittävin tekijä, jka vaikuttaa sikiön hyvinvintiin äidin liikuntasurituksen aikana, n khdun ja istukan verenkiert, hapensaanti ja lämmön pistuminen sekä j aiemmin mainittu gluksin saatavuus. Näyttäisi siltä, että hyvässä aerbisessa kunnssa levat naiset pystyvät paremmin tyydyttämään erilaisia sikiön fysilgisia tarpeita varsinkin erilaisissa metablisissa, ympäristöön liittyvissä tai fysilgisissa stressitilanteissa. Liikuntasusituksia Lihaskunnn ylläpitäminen mm. selkäkivun ja inkntinenssin ehkäisemiseksi Aerbinen liikunta ennen kaikkea lihavuuden ehkäisemiseksi Ensimmäisen klmanneksen aikana varvaista liikuntaa, intensiteetti ja kest vivat kasvaa tiselta klmannekselta alkaen, 28 viikn jälkeen jällen varvainen Varttava lajeja, jissa ilmeinen lukkaantumisvaara tai jissa n merkittäviä ympäristön stressitekijöitä (esim. paine ja lämpötila) Kudsten löystymisen aiheuttama lisääntynyt lukkaantumisriski tettava humin Intensiteetti RPE krkeintaan 12-14, PPP-mittari Minimikest nin 15 minuuttia 3-5 kertaa viikssa kunttassta riippuen, krkeintaan 2 raskasta päivää peräkkäin Ei aerbista harjittelua kuumassa ja ksteassa ympäristössä Asentsusitukset (ei selällään, ei vimakasta khdun puristusta (vatsamakuu). Krninen raskas rasitus ja liian vähäinen ravinnnsaanti vivat aiheuttaa liian alhaisen syntymäpainn Liian vähäinen liikunta ja liika ravint taas saattavat jhtaa vastasyntyneen insuliiniresistenssiin, vastasyntyneen raskausdiabetekseen (raskauden aikana ilmenevä, yleensä pian syntymän jälkeen häviävä gluksiintleranssi) tai sikiön jättikasvuun.

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi 1 (5) LUUNTIHEYSMITTAUS Hakusanat/synnyymit: fysilgia, steprsi, luukat, DEXA, DXA, luuntiheys, murtuma, lnkkamurtuma, T-scre, Z-scre, murtumariski, seulnta, D-vitamiini. 1. YLEISTÄ Osteprsi eli luukat

Lisätiedot

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin Hum! Liite III Muutksia valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen tiettyihin khtiin Kyseessä levat valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen khdat vat lausuntpyyntömenettelyn tulksia. Jäsenvaltin timivaltaiset

Lisätiedot

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 LISÄÄNTYMISONGELMAT LISÄÄNTYMÄSSÄ? Merja Dahlblm ELT, lisääntymistieteen ja pieneläinsairauksien erikiseläinlääkäri, Dipl.E CAR Lajin

Lisätiedot

Koululaisen liikuntaopas

Koululaisen liikuntaopas Kululaisen liikuntapas Tervetula liikkumaan! Liikunta n kiva juttu, mutta liikunnan alittaminen vi lla vaikeaa. Oulun kaupungin Kaukvainin kulun liikuntalukkien ppilaat vat yhdessä pettajiensa kanssa tehneet

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

1. Lämmittely: erilaisia juoksuharjoitteita yhteensä 4-5 min. / 30 sekuntia harjoite.

1. Lämmittely: erilaisia juoksuharjoitteita yhteensä 4-5 min. / 30 sekuntia harjoite. Juha Hiltunen, OMT-fysiterapeutti Petteri Kski, naprapaatti; D.N. Alkuverryttelyhjelma n suunniteltu nuren urheilijan urheilukunnn kehittämiseksi ja alaraajavammjen ennaltaehkäisemiseksi. Nrjalaistutkimuksen

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

SPR:n ensiapupäivystyksessä sinulle on annettu ensiapua seuraavaan tapaturmaan:

SPR:n ensiapupäivystyksessä sinulle on annettu ensiapua seuraavaan tapaturmaan: Keskustimist 2014 ENSIAPU - HAAVA Haava n ihn tai limakalvn vauri, jhn vi liittyä myös runsas verenvut. Haavan paranemiseen vaikuttavat mm. sen kk ja sijainti, puhtaus sekä syntymistapa. Suurin sa arkielämässä

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Palkkataso ja kokonaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Suomessa 1963-1996

Palkkataso ja kokonaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Suomessa 1963-1996 Kansantaludellinen aikakauskirja - 93. vsk. - 1/1997 Palkkatas ja kknaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Sumessa 1963-1996 MKA LNDEN VTT, vs. prfessri Helsingin ylipist, kansantalustieteen laits 1 Jhdant

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

CALPEX Aluelämpöputkisto Putkijärjestelmä, joka maksaa itsensä takaisin

CALPEX Aluelämpöputkisto Putkijärjestelmä, joka maksaa itsensä takaisin CALPEX Aluelämpöputkist Putkijärjestelmä, jka maksaa itsensä takaisin Kestävää laatua CALPEX Testaus ja valvnta Tutant Kiepitys CALPEX n krkealaatuinen aluelämpöverkn lämmitys- ja käyttövesiputkijärjestelmä:

Lisätiedot

Fyysinen aktiivisuus Mikä tahansa sellainen kehon liike, joka aiheuttaa aineenvaihdunnan merkittävän kiihtymisen.

Fyysinen aktiivisuus Mikä tahansa sellainen kehon liike, joka aiheuttaa aineenvaihdunnan merkittävän kiihtymisen. Endurance in Sprt Tiivistelmä Panu Milanen 2008 1 1. Määritelmiä Fyysinen aktiivisuus Mikä tahansa sellainen kehn liike, jka aiheuttaa aineenvaihdunnan merkittävän kiihtymisen. Liikunta Fyysisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

ja jaksamisen myos seuraavassatapahtumassa. tai peliinon huono.kunsydt6-7 ja vireystilasi leipd...) tuntiaennenharjoitusta, suoritustasi.

ja jaksamisen myos seuraavassatapahtumassa. tai peliinon huono.kunsydt6-7 ja vireystilasi leipd...) tuntiaennenharjoitusta, suoritustasi. FAIR PLAY4I AHT} Rf;SFEcT.P0r{J{}r"a RAVINTO huippuhvvdravint rukailu n ehdtnedellytys tehkkaalle harjittelulle ksamisen palautumistasi suritukselle. Oikeallarukavalilla npeutat varmistat mys seuraavassatapahtumassa.

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu 2012 Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot

Aineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja.

Aineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja. KE3 Pähkinänkuressa Olmudt reaktiyhtälössä 1) Ilmassa esiintyvät alkuaineet ja yhdisteet kaasuja (g). 2) Metallit, lukuun ttamatta elhpeaa, vat huneen lämmössä kiinteitä (s). 3) Iniyhdisteet vat huneen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Kattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014

Kattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014 Kattturvatutteet - Kattpllarit, taltikkaat, lumiesteet ja katn vaakaturvakiskt 2.7.2014 Sisällysluettel 1. Sveltamisala... 2 2. Tutekuvaus... 2 3. Tutteen vaatimukset... 2 4. Suritustasn pysyvyyden arviinti

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Vaaratilanteet - ilmoittaminen ja hyödyntäminen

Vaaratilanteet - ilmoittaminen ja hyödyntäminen 2012 Vaaratilanteet - ilmittaminen ja hyödyntäminen Tilastllisesti yhtä vakavaa tapaturmaa khden sattuu samankaltaisessa työssä: 1 10 30 600 Vakava tapaturma Lievä tapaturma Materiaalivahink Vaaratilanne

Lisätiedot

Laurin koulu. V i i d a n p e r ä n t i e 1 1, 3 8 9 1 0 A l a - H o n k a j o k i. Rakennetekninen kuntotutkimus

Laurin koulu. V i i d a n p e r ä n t i e 1 1, 3 8 9 1 0 A l a - H o n k a j o k i. Rakennetekninen kuntotutkimus Laurin kulu V i i d a n p e r ä n t i e 1 1, 3 8 9 1 0 A l a - H n k a j k i Rakennetekninen kunttutkimus 8.1.2016 2 (43) YHTEENVETO Tutkimusten tarkituksena n llut alustavasti selvittää Kankaanpään kaupungin,

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Puregn 50 IU. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Puregn -valmiste sisältää kylmäkuivatun injektikuiva-aineen ja liuttimen injektinesteen valmistamista

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Biologian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1

Biologian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1 Bilgian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1 Mitkä tekijät vaikuttavat kasviplanktnin määrään Sumen järvissä? A) Aiheen käsittelyn vaatimat määritelmät: 6 p Kasviplanktnin määritelmä: levät ja sinibakteerit,

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

LASTEN NÄÄSHALLI CUP 2009

LASTEN NÄÄSHALLI CUP 2009 järjestää LASTEN NÄÄSHALLI CUP 2009 Sunnuntaina 24.5.2009 KILPAILUPAIKKA KILPAILUUN ILMOITTAUTUMINEN KILPAILUMAKSU Nääshalli, bud 4 (Näsijärvenkatu 8, Tampere). Viimeinen ilmittautumispäivä n perjantaina

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Jalkojen omahoitoluento meretojantautia sairastaville. Jalkaterapian opiskelijat Anna-Mari Pahkala ja Emilia Zenev 9.4.2016

Jalkojen omahoitoluento meretojantautia sairastaville. Jalkaterapian opiskelijat Anna-Mari Pahkala ja Emilia Zenev 9.4.2016 Jalkjen mahitluent meretjantautia sairastaville Jalkaterapian piskelijat Anna-Mari Pahkala ja Emilia Zenev 9.4.2016 Jalkaterapia Jalkaterapeutti (AMK) n alaraajjen asiantuntija, jka hallitsee ihmisen pystyasennn

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

LÄMPÖOPPI. Mitä lämpö on? Lämpötila-asteikot. Lämpötilan ala- ja ylärajat. Copyright Isto Jokinen

LÄMPÖOPPI. Mitä lämpö on? Lämpötila-asteikot. Lämpötilan ala- ja ylärajat. Copyright Isto Jokinen LÄMPÖOPPI Lämpöppi käsittelee lämpöön liittyviä keskeisiä asiita kuten lämpölaajenemista, minaislämpökapasiteettia, lämpöenergiaa ja lämmön siirtymistä. Mitä lämpö n? Lämpö n aineen värähtelyä, jssa aineen

Lisätiedot

SwegnCASATM 650 ja 850 Asennus-, käyttö- ja hult-hje Käyttöhje 1. Ilmanvaihtlaite käynnistetään ja pysäytetään etupaneelin ikeassa reunassa levasta ON/OFF-kytkimestä. Ilmanvaihdn teh valitaan puhaltimien

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Moottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma

Moottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma Mttridun B- varjliitimen kulutushjelma Tämä kulutushjelma n Sumen ilmailuliitt (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä kulutushjelma, jka tulee 1.1.2012 päivätyn mttridun varjliitimen kulutushjeen rinnalle.

Lisätiedot

RUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994

RUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994 RUOKASUOLA- JA RASVAPTOSUUS OULULASTEN KOULUJEN YM. VASTAAVEN LATOSKETTÖiDEN LAATKKORUOASSA 1994 kaupunki Ympäristövirast Raprtti 2 /1994. - Oulun Oulu 1 RUOKASUOlA- JA RASVAPTOSUUS OULUlASTEN KOULUJEN

Lisätiedot

Biolääketieteellinen alkoholitutkimus

Biolääketieteellinen alkoholitutkimus Bilääketieteellinen alkhlitutkimus saavutuksia ja haasteita Kai Lindrs Sumalaisella alkhlitutkimuksella n vankat perinteet ja hyvä kansainvälinen maine myös bilääketieteen alalla. Bilgista ja lääketieteellistä

Lisätiedot

YHTEENVETO 30.9.2013 VETOLAITTEIDEN OSALTA HUOMIOITAVAT ASIAT MITTA- JA MASSAMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ

YHTEENVETO 30.9.2013 VETOLAITTEIDEN OSALTA HUOMIOITAVAT ASIAT MITTA- JA MASSAMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ YHTEENVETO 30.9.2013 VETOLAITTEIDEN OSALTA HUOMIOITAVAT ASIAT MITTA- JA MASSAMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ 1. LASKENTA BPW Kraatz Oy n timinut vetlaitteiden parissa j useamman vusikymmenen ajan ja edustamamme tutemerkit

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

Ryhtiä koulutielle. - Alakoululaisen ryhtiopas

Ryhtiä koulutielle. - Alakoululaisen ryhtiopas Ryhtiä kulutielle - Alakululaisen ryhtipas Jhdant Olemme tehneet tämän ppaan kasvuiässä levien lasten terveen kasvun ja kehityksen tueksi, jta alakululaisten vanhemmat vivat hyödyntää lastensa ryhtingelmien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS

IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS Saint-Gbain Pipe Systems Oy Merstlantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Korhola, MEP

Ajankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Korhola, MEP Ajankhtaista eurparlamentista Bienergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Krhla, MEP Sisältöä Bienergian kestävyyskriteereistä EU:n energia- ja ilmastplitiikka 2030 mututumassa EU:n päästökaupan ajankhtaiset

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2 Sumen Cavalier Terveystimikunta 19.3.2012 Päivi Itknen TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011 1. Timikunnan kknpan Puheenjhtaja: - Päivi Itknen Jäsenet: 2. Timikunnan timinta 3. Tapahtumat

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Kemialliset ja biologiset tekijät metsäkonetyössä

Kemialliset ja biologiset tekijät metsäkonetyössä 1(6) Kemialliset ja bilgiset tekijät metsäknetyössä Erilaiset kemikaalit ja bilgiset altisteet vat herättäneet hulta metsäkneen kuljettajien keskuudessa. Erityisesti harmaarvakkavalmisteen (Rtstp ) n epäilty

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN PKS-SEHYK Esp Helsinki Kauniainen Kirkknummi Vantaa Suun erikishidn yksikkö (09) 310 47475, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON

Lisätiedot

JÄNNE- JA HANKOSIDEVAMMAN ENSIAPU JA NIIDEN JATKOHOIDOISTA (First aid for tendon and suspensory ligament injuries and their rehabilitations)

JÄNNE- JA HANKOSIDEVAMMAN ENSIAPU JA NIIDEN JATKOHOIDOISTA (First aid for tendon and suspensory ligament injuries and their rehabilitations) JÄNNE- JA HANKOSIDEVAMMAN ENSIAPU JA NIIDEN JATKOHOIDOISTA (First aid fr tendn and suspensry ligament injuries and their rehabilitatins) 01/01/2015 Jännevaurin tapahtuessa jänteessä tapahtuu verenvuta

Lisätiedot

- ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET

- ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET RATTJUOPUMUKSEN ALKOHOLMAARTYKSET SUOMESSA - ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET P,]T.]R T]RKSSON Alkhlihumala heikentää ajtaita j a aiheuttaa nnettmuuksia. Humala-asteen nustessa riskit kasvavat. Aikaisemmin

Lisätiedot

Biomekaniikka I Tenttitärpit lyhyesti Panu Moilanen 2008

Biomekaniikka I Tenttitärpit lyhyesti Panu Moilanen 2008 1 Lihaskuds ja lihaksen supistuminen Aktiptentiaali saapuu mtriseen päätelevyyn Leviää sarklemmaa pitkin Leviää T-järjestelmään Sarkplasmaattisesta kalvststa vapautuu kalsiumineja Situtuvat trpniiniin

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

KATSAUKSIA. määrä on kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Alkoholinen maksakirroosi on meilla yleistynyt

KATSAUKSIA. määrä on kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Alkoholinen maksakirroosi on meilla yleistynyt KATSAUKSIA MAKSAKIRROOSI YLEISTYNYT NOPEASTI JOUKO MANNINEN Runsas alkhlin kayttti lisaä sairastuvuutta ja kulleisuutta. Tutkijiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että alkhlihaitat -

Lisätiedot

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini,

Lisätiedot