Suomen Sydänliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Sydänliitto ry"

Transkriptio

1 Lukijalle Kädessäsi oleva opas on tarkoitettu ensitiedoksi sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille ja heidän läheisilleen. Opas sisältää perustietoja vajaatoiminnasta, sen syistä, hoidosta ja ennusteesta. Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä, jonka taustalla on useita eri sairauksia. Arvioiden mukaan sydämen vajaatoimintaa esiintyy noin kahdella prosentilla työikäisiä ja noin joka kymmenennellä 75 vuotta täyttäneellä. Vajaatoiminta on tyypillinen iäkkäiden sairaus, ja potilaiden keski-ikä on 75 vuotta. Sydämen vajaatoiminta yleistyy, koska väestö vanhenee. Toinen syy vajaatoiminnan yleistymiseen on se, että tehokkaan nykyhoidon ansiosta yhä harvempi menehtyy sydäninfarktiin tai vaikeaan sepelvaltimotautiin. Näille potilaille kehittyy usein sydämen vajaatoiminta.

2 Vajaatoiminnan hoitoperiaatteet ovat samanlaisia, vaikka sen taustalla olevat syyt vaihtelevat. Vajaatoiminnan lääkehoidolla pyritään mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan sairauden perussyyhyn, jonka lisäksi potilas voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa elintavoillaan. Hoidon tavoitteena on helpottaa sydämen vajaatoiminnan oireita, säilyttää sairastuneen elämänlaatu ja vähentää sairaalahoidon tarvetta. Suomen Sydänliitto ry 2

3 Sisällys Sydän ja verenkierto 5 Sydämen vajaatoiminta ja sen syyt 7 Sepelvaltimotauti 7 Korkea verenpaine 7 Läppäviat 9 Muut syyt 9 Vajaatoiminnan oireet 11 Hengenahdistus 11 Uupumus 11 Turvotus ja painonnousu 11 Muut oireet 12 3

4 Vajaatoiminnan tutkiminen 13 Sydänsähkökäyrä ja verikokeet 13 Keuhkojen röntgentutkimus 13 Sydämen ultraäänitutkimus 13 Rasituskoe 14 Varjoainekuvaus 14 Sydämen tietokoneröntgentutkimus 14 Sydämen magneettitutkimus 14 Lääkehoito 15 Vajaatoiminnan hoitoon käytettävät lääkkeet 15 Huolellinen lääkehoito 18 Tahdistinhoidot 20 Hidaslyöntisyyden hoitoon tarkoitettu sydämentahdistin 20 Vajaatoimintatahdistin 20 Rytmihäiriötahdistin 20 Itsehoito 22 Nestetasapaino ja sen seuranta 23 Ravitsemus 26 Liikunta 32 Painonhallinta 34 Alkoholinkäyttö 35 Tupakoinnin lopettaminen 35 Jatkohoito ja seuranta 37 Vajaatoiminnan ennuste 38 Oireiden vaikeutumisen syyt 38 Henkinen jaksaminen 40 4 Käytännön ohjeita 41 Matkustaminen 41 Autolla ajo 42 Sauna 42 Seksi 43 Tulehdusten ehkäisy ja hoito 43 Sosiaaliturva ja kuntoutus 44

5 Sydän ja verenkierto Sydän on kuin kaksi erillistä pumppua, jotka on kytketty verenkierrossa peräkkäin. Sydämessä on neljä lokeroa ja läppää. Veri kulkee sydämestä elimistöön valtimoita pitkin ja palaa sydämeen laskimoita pitkin. Vähän happea sisältävä veri palaa elimistöstä oikeaan eteiseen ja virtaa edelleen oikeaan kammioon. Sieltä sydänlihas pumppaa sen keuhkoihin hapettumaan. Runsaasti happea sisältävä veri tulee keuhkoista vasempaan eteiseen ja sieltä vasempaan kammioon. Vasemmasta kammiosta veri kulkee edelleen valtimoverenkiertoon ja kaikkialle elimistöön. Verisuonet ja sydän muodostavat näin kaksi verenkiertoreittiä: suuren ja pienen verenkierron. Suuri verenkierto kuljettaa veren vasemmasta kammiosta kaikkialle elimistöön, pieni verenkierto puolestaan oikeasta kammiosta keuhkojen kautta vasempaan eteiseen. Sydämen läpät estävät veren virtaamisen takaisinpäin. Sydämen oikealla puolella eteisen ja kammion välissä on kolmipurje- eli trikuspidaaliläppä, keuhkovaltimorungon tyvessä keuhkovaltimo- eli pulmonaaliläppä. Vasemmalla puolella eteisen ja kammion välissä on hiippa- eli mitraaliläppä sekä aortan tyvessä aorttaläppä. Sydänlihas tarvitsee oman tehokkaan verenkierron riittävän hapen- ja energiansaannin turvaamiseksi. Sydämen verenkierrosta huolehtivat sepelvaltimot, jotka lähtevät aortan tyvestä ja kulkevat ensin sydämen pinnalla, kunnes ne haaroittuvat sydänlihakseen. Terve sydän pumppaa levossa noin viisi litraa verta minuutissa. Rasituksessa pumppausteho moninkertaistuu jopa 4-5-kertaiseksi. Veren mukana kudokset saavat muun muassa happea ja ravintoa, samalla niistä poistuu kuona-aineita. 5

6 Pää ja yläraajat Keuhkot Oikea eteinen Oikea kammio Keuhkovaltimo-eli pulmonaaliläppä Trikuspidaali- eli kolmipurjeläppä Vasen eteinen Vasen kammio Mitraali- eli hiippaläppä Aorttaläppä Valtimo Laskimo Alaraajat ja sisäelimet Suuri ja pieni verenkierto. 6

7 Sydämen vajaatoiminta ja sen syyt Sydämen vajaatoiminta on sydämen pumppaustoiminnan häiriö, jossa sydän ei pysty pumppaamaan verta niin paljon kuin elimistö tarvitsee. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus vaan oireyhtymä, jonka tavallisimpia syitä ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine tai sydämen läppävika. Joissain tapauksissa sen voi aiheuttaa myös jatkuva rytmihäiriö tai kyseessä voi olla itsenäinen sydänlihaksen sairaus eli kardiomyopatia tai sydänlihastulehdus. Sydämen vajaatoiminta voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: systoliseen ja diastoliseen vajaatoimintaan. Systolisessa vajaatoiminnassa sydänlihaksen ja etenkin vasemman kammion supistumisteho on heikentynyt, eikä sydän jaksa pumpata verta eteenpäin elimistöön. Diastolisessa vajaatoiminnassa sydänlihaksen supistuminen on lähes normaalia, mutta sydänlihas on tavallista jäykempi. Tällöin sydänlihaksen lokerot eivät täyty lepovaiheessa verellä riittävän tehokkaasti. Usein samalla ihmisellä on sekä diastolisen että systolisen vajaatoiminnan piirteitä. Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminnan tavallisin syy on sepelvaltimotaudin vakava ilmenemismuoto eli sydäninfarkti. Kun sepelvaltimo tukkeutuu, osa sydänlihaksesta jää ilman happea. Ellei sepelvaltimon tukosta saada avattua nopeasti joko lääkkeillä tai pallolaajennuksella, syntyy sydäninfarkti, jolloin sydänlihakseen tulee kuolioalue. Ilman happea jäänyt osa sydänlihaksesta arpeutuu ja sen supistumisteho heikkenee. Jos vaurioitunut alue on laaja, potilaalle voi kehittyä sydämen vajaatoiminta. Vaikeasti ahtautunut sepelvaltimo voi aiheuttaa sydänlihakseen myös pysyvän hapenpuutteen. Tällöin sydänlihaksen laajentuminen lepovaiheessa voi olla puutteellista (diastolinen toimintahäiriö) ja supistustoiminta heikentynyt (systolinen vajaatoiminta). Korkea verenpaine 7 Korkea verenpaine voi myös johtaa sydämen vajaatoimintaan, jos vasemman kammion seinämät paksuuntuvat ja jäykistyvät korkean verenpaineen seurauksena. Vaikka sydämen vasen kammio pystyy supistumaan lähes normaalisti, sen

8 Aortta Oikea sepelvaltimo (RCA) Vasemman sepelvaltimon kiertävä haara (LCX) Vasen kammio Oikea kammio Vasemman sepelvaltimon eteenlaskeva haara (LAD) Valtimo Laskimo 8 Ihmisen verenkiertoelimistö.

9 täyttyminen vaikeutuu jäykkien seinämien takia ja kehittyy diastolinen toimintahäiriö. Vanhusten, etenkin iäkkäiden naisten, sydämen vajaatoiminta johtuu muita yleisemmin korkeasta verenpaineesta. Läppäviat Sydämen läppien tehtävänä on ohjata veren virtaus oikeaan suuntaan. Läpän toiminta voi heikentyä sekä ahtauman että vuodon seurauksena. Vaikea ahtauma tai vuoto voi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. Tavallisimpia läppävikoja ovat aorttaläpän ahtauma ja vuoto sekä hiippaläpän vuoto. Muut syyt Muut sydämen vajaatoiminnan syyt ovat harvinaisempia. Niitä ovat sydänlihaksen itsenäiset sairaudet eli kardiomyopatiat, rytmihäiriöt, sydänlihastulehduksen jälkitila, sydänpussin sairaudet ja synnynnäiset sydänviat. 9

10 Alaraajojen turvotusta on helppo seurata painamalla peukalolla säären etuosaan muutaman sekunnin ajan. Turvotuksen tunnistaa siitä, että painokohtaan jää kuoppa. 10

11 Vajaatoiminnan oireet Kun sydämen vasen kammio ei jaksa pumpata keuhkoista saapuvaa hapettunutta verta eteenpäin, veri pakkautuu keuhkoverenkiertoon. Kun sanotaan, että keuhkoissa on nestettä, tarkoittaa yleensä tilannetta, jossa kudosnestettä tihkuu voimakkaan vajaatoiminnan vuoksi keuhkorakkuloihin ja joskus jopa keuhkopussiin. Vastaavasti jos sydämen oikea puoli ei jaksa pumpata verta riittävän tehokkaasti, veri pakkautuu laskimoihin ja maksaan. Tällöin kudosnestettä kertyy alaraajoihin ja joskus myös vatsaonteloon. Hengenahdistus Hengenahdistus on yleinen sydämen vajaatoiminnan oire joka kehittyy usein jo varhaisessa vaiheessa. Aluksi hengenahdistusta voi tulla vain kovempien ponnistelujen yhteydessä. Jos vajaatoiminta on vaikea, hengenahdistusta on levossakin. Hengenahdistus johtuu siitä, että neste kertyy keuhkoihin. Vajaatoiminnan merkkinä voi esiintyä myös kuivaa yskää. Uupumus Uupumus johtuu siitä, että lihasten verenkierto huonontuu, kun sydämen pumppausteho heikentyy. Rasituksessa sydän ei pysty normaalilla tavalla mukautumaan kuormitukseen lisäämällä tehoaan, minkä takia lihaksiin kertyy aineenvaihduntatuotteita ja ihminen väsyy. Pitkäkestoisessa vajaatoiminnassa myös lihasmassaa menetetään ja lihasvoimat saattavat heiketä. Turvotus ja painonnousu Sydämen vajaatoiminnan takia elimistöön kertyy herkästi nestettä. Nesteen kertyminen aiheuttaa vastaavasti turvotusta ja painonnousua. Elimistö pyrkii korjaamaan pumppausvajetta niin, että se lisää kiertävän veren määrää. Hormonien lisääntyneen vaikutuksen seurauksena natriumia erittyy virtsaan vähemmän ja sitä jää kudoksiin enemmän. Kun pumppausvaje pitkittyy, ylimääräistä nestettä alkaa kertyä elimistöön, esimerkiksi keuhkoihin ja pystyasennossa painovoiman takia nilkkoihin. 11

12 Muut oireet Tavanomaista nopeampi syke jo pienessä rasituksessa ja erilaiset rytmihäiriöt ovat vajaatoiminnan tyypillisiä oireita. Jos verenpaine on matala, pystyyn noustessa saattaa esiintyä huimausta ja pyörrytystä. Nesteen kertymisen takia maksa ja vatsa saattavat olla turvoksissa, mikä aiheuttaa puolestaan helposti ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia. Jos sairastuneella on runsaasti turvotusta, neste palautuu öisin makuuasennon takia raajoista ja lisää virtsaamisen tarvetta. Kaikki oireet voivat aiheuttaa alavireisyyttä, huolta ja ahdistuneisuutta. 12

13 Vajaatoiminnan tutkiminen Sydämen vajaatoiminnan diagnoosi edellyttää, että potilaalla on sydänsairaus sekä sydämen vajaatoimintaan sopivia oireita ja löydöksiä. Tutkimusten avulla pyritään ensin selvittämään, mikä sydänsairaus on aiheuttanut vajaatoiminnan. Suurin osa tutkimuksista tehdään jo alkuvaiheessa. Tutkimuksia voidaan täydentää ja uusia myös myöhemmässä vaiheessa, kun arvioidaan hoidon tehoa ja pyritään tunnistamaan hoidon mahdollisesti aiheuttamat haittavaikutukset. Sydänsähkökäyrä ja verikokeet Sydänsähkökäyrän (EKG) ja verikokeiden avulla saadaan tietoa muun muassa sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin tai rytmihäiriön osuudesta oireyhtymän syntyyn. Oireyhtymän tunnistamisessa voidaan käyttää hyväksi veren plasmasta mitattavaa B-tyypin natriureettista peptidiä (BNP). Se on sydämen kammioiden lihassoluista erittyvä hormoni, jonka pitoisuus kasvaa herkästi sydämen vajaatoiminnan yhteydessä. Verinäytteistä tutkitaan myös mahdollisen anemian tai piilevän diabeteksen osuutta, elimistön suolatasapainoa sekä munuaisten, maksan ja kilpirauhasen toimintaa. Keuhkojen röntgentutkimus Keuhkojen röntgenkuvalla saadaan tietoja muun muassa sydämen koosta, nesteen mahdollisesta kertymisestä keuhkokudokseen ja keuhkopussiin sekä muista myötävaikuttavista tekijöistä, kuten tulehduksista. Sydämen ultraäänitutkimus Sydämen ultraäänitutkimus on luotettavin tapa tunnistaa sydämen vajaatoiminta. Tutkimus pyritään tekemään kaikille potilaille ennen pysyvän lääkehoidon aloittamista. Ultraäänitutkimus on välttämätön, jos diagnoosi on epävarma tai jos vajaatoiminnan aiheuttajaksi epäillään esimerkiksi läppävikaa. Ultraäänitutkimuksella voidaan selvittää vajaatoimintaan johtaneita mekanismeja ja vajaatoiminnan vaikeusastetta. Joskus sydämen ultraäänitutkimus on tarpeen myöhemminkin hoidon tehon arvioinnissa ja suunnittelussa. 13

14 Rasituskoe Kliininen rasituskoe eli polkupyörärasituskoe tehdään, jos vajaatoiminnan aiheuttajaksi epäillään sepelvaltimotautia. Jos tulos viittaa sepelvaltimotautiin, lisäksi saatetaan tarvita sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Rasituskokeen avulla voidaan arvioida myös suorituskykyä esimerkiksi työkyvyn arvioimiseksi. Varjoainekuvaus Varjoainekuvaus eli angiografia on röntgentutkimus, jossa potilaan sepelvaltimoihin ruiskutetaan varjoainetta. Varjoaineen ruiskuttamisen jälkeen sepelvaltimot kuvataan eri suunnilta. Varjoainekuvauksella saadaan selville valtimoiden ahtaumakohdat. Sydämen kammioiden liikkuvuutta ja läppien toimintaa selvitetään niin, että varjoainetta ruikutetaan vasempaan kammioon. Sydämen tietokoneröntgentutkimus Sydämen tietokoneröntgentutkimusta käytetään erityistilanteissa sydämen, sydänpussin, aortan sekä keuhkovaltimoiden rakenteiden arvioimiseen. Sitä saatetaan käyttää myös sepelvaltiotaudin poissulkemiseksi. Sydämen magneettikuvaus Sydämen magneettikuvausta käytetään, kun halutaan selvittää sydämen tarkkaa rakennetta ja suurten verisuonien sijaintia. Sen avulla voidaan arvioida onko sydänlihaksessa tulehdusprosessia tai viitettä poikkeavan proteiinin tai raudan kertymisestä. Infarktin aiheuttaman arpikudoksen laajuudesta saadaan myös hyvä käsitys magneettikuvauksella. 14

15 Lääkehoito Sydämen vajaatoiminnan hoidon tavoitteina on ehkäistä ja hoitaa vajaatoimintaa aiheuttavia sydänsairauksia, estää vajaatoiminnan etenemistä, parantaa elämänlaatua ja ennustetta. Lääkehoito on keskeisessä asemassa vajaatoiminnan hoitokokonaisuudesta. Lääkehoito koostuu tavallisesti usean eri lääkkeen yhdistelmästä. Lääkitys suunnitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti sen mukaan, Ota lääkkeet säännöllisesti ja ohjeiden mukaan. mikä sairaus on vajaatoiminnan syynä ja mitkä muut sairaudet vaikuttavat siihen. Lääkehoidon avulla voidaan lievittää turvotuksesta johtuvia oireita, ehkäistä sairauden etenemistä sekä parantaa ennustetta. Lääkehoidon lisäksi potilaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös ravitsemukseen sekä suolan ja nesteiden käyttöön. Lääkkeiden teho voi jäädä vajaaksi, jos niitä ei käytetä täsmällisesti tai jos samanaikaisesti käytetään liikaa suolaa ja nesteitä. Tulehduskipulääkkeiden runsas käyttö voi myös heikentää joidenkin sydänlääkkeiden tehoa. Apteekissa alkuperäisen reseptissä mainitun lääkkeen voi vaihtaa toiseen, hinnaltaan edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Samaa lääkettä myydään erilaisilla kauppanimillä, joten sairastuneen on hyödyllistä tuntea myös lääkkeen vaikuttava aine. Rinnakkaisvalmisteen ja alkuperäisen reseptin lääkkeen vaikuttava aine ja vahvuus ovat keskenään samoja. Vajaatoiminnan hoitoon käytettävät lääkkeet ACE-estäjät ACE-estäjät eli angiotensiiniä konvertoivan entsyymin estäjät laajentavat valtimoita ja alentavat verenpainetta, mikä keventää sydämen työkuormaa. ACEestäjät tehostavat myös nesteenpoistolääkkeiden eli diureettien vaikutuksia ja hillitsevät haitallisen voimakasta stressihormonien vaikutusta, joka kehittyy vajaatoiminnan myötä. ACE-estäjien teho ja ennustetta parantava vaikutus sydämen vajaatoiminnassa on osoitettu laajoissa tutkimuksissa. ACE-estäjähoidon alussa verenpaine saattaa hieman laskea. Sen takia ensimmäiset lääkeannokset suositellaan 15

16 otettavaksi illalla, jotta lääke ei aiheuta pystyasennossa tuntuvaa pyörrytystä. Haittavaikutusten välttämiseksi lääkitys aloitetaan pienillä annoksilla. Annosta suurennetaan vähitellen, koska suuremmat annokset suojaavat sydäntä paremmin kuin pienet. Ärsytysyskä on ACE-estäjien tavallinen haittavaikutus. Yskä on yleensä kuitenkin niin lievä, ettei se estä lääkehoidon jatkamista. Mikäli yskänärsytys jatkuu hankalana, siitä on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Tällöin voidaan harkita lääkkeen vaihtamista toiseen. ACE-estäjälääkitys saattaa nostaa hieman munuaisten toimintaa kuvaavan seerumin kreatiniinipitoisuutta (S-Krea), minkä takia kreatiiniarvoa tarkkaillaan ajoittain. ACE-estäjien vakava, mutta erittäin harvinainen haittavaikutus on kasvojen ja kurkunpään äkillinen ja voimakas turvotus. Yleensä vaarallinen turvotus ilmenee ensimmäisten hoitoviikkojen aikana. Tällaisten oireiden ilmaantuessa potilaan on hakeuduttava heti terveyskeskuksen tai sairaalan päivystykseen. ACE-estäjiä ovat vaikuttavan aineen mukaan enalapriili, kaptropriili, lisinopriili, perindopriili ja ramipriili. Näitä vaikuttavia aineita sisältävien lääkkeiden kauppanimiä on monta. Angiotensiinireseptorin estäjät Angiotensiinireseptorin estäjät eli AT II -reseptorin salpaajat alentavat verenpainetta tehokkaasti. Ne vaikuttavat verenkiertoelimistöön pitkälti samalla tavalla kuin ACE-estäjät, ja niiden vaikutus potilaan ennusteeseen on samanlainen. Angiotensiinireseptorin estäjät aiheuttavat selvästi vähemmän yskää kuin ACE-estäjät. Tämän takia niitä käytetään vajaatoiminnan hoidossa, jos ACE-estäjien sivuvaikutukset ovat häiritseviä. AT II -reseptorin salpaajia ovat vaikuttavan aineen mukaan kandesartaani, losartaani ja valsartaani. Näitä vaikuttavia aineita sisältäviä kauppanimiä on myös useita. Beetasalpaajat 16 Beetasalpaajahoito hillitsee nopeaa sykettä ja vajaatoimintaan liittyvää liian suurta stressihormonien vaikutusta. Yleensä ACE-estäjähoidon yhteyteen lisätään aluksi pieni annos beetasalpaajaa, ja annosta suurennetaan vähitellen. Beetasalpaajahoidon alussa sydämen vajaatoiminnan oireet voivat vaikeutua tilapäisesti. Oireista pitää aina kertoa hoitavalle lääkärille. Yleensä beetasalpaaja-

17 hoidon aiheuttamat vajaatoiminnan oireet helpottuvat nopeasti ilman erityisiä toimenpiteitä, mutta toisinaan on tarpeen suurentaa tilapäisesti nesteenpoistolääkkeen annosta tai pienentää beetasalpaajan annosta. Käytössä olevia beetasalpaajavalmisteita ovat bisoprololi, karvediloli, metoprololi ja nebivololi. Kauppanimiä on useita. Aldosteroniantagonistit Jos sydämen vajaatoiminta on vaikea, lääkitykseen lisätään aldosteroniantagonisti. Se estää aldosteronihormonin liiallista vaikutusta verisuonistoon ja sydämeen. Aldosteroniantgonisti helpottaa vaikean vajaatoiminnan oireita ja parantaa näiden potilaiden ennustetta. Lääke voi suurentaa hieman seerumin kalium- ja kreatiniinipitoisuuksia. Joillekin potilaille suuret lääkeannokset aiheuttavat rintarauhasen kipeytymistä ja kuukautiskierron häiriöitä. Käytössä olevia aldosteroniantagonisteja ovat spironolaktoni ja eplerenoni. Näistä eplerenoni ei aiheuta rintarauhasen kipeytymistä, mutta sen käyttöä rajoittaa merkittävästi korkeampi hinta. Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit ovat usein vajaatoiminnan oireiden ilmaantuessa ensimmäisiä käyttöön otettuja lääkkeitä. Niiden avulla voidaan lievittää tehokkaasti kudosturvotuksista aiheutuvia oireita. Niiden tarve voi olla jatkuvaa tai tilapäistä, tarvittava lääkeannos voi myös vaihdella. Oman lääkärin kanssa on hyvä sopia nesteenpoistolääkkeen annostelusta ja sen mahdollisesta suurentamisesta tilapäisesti, jos paino nousee nopeasti esimerkiksi runsaan nesteen nauttimisen takia. Osa nesteenpoistolääkkeistä lisää kaliumin erittymistä virtsaan niin paljon, että kaliumin puutosta täytyy korvata. Ilman kaliumin korvaamista elimistöön voi kehittyä kaliumvajetta, joka altistaa muun muassa rytmihäiriöille. Tämän takia elimistön kaliumin ja natriumin määrä tutkitaan verinäytteestä lääkehoidon alussa ja lääkityksen muutosten yhteydessä. Osa nesteenpoistolääkkeistä vaikuttaa nopeasti ja lisää virtsaamisen tarvetta lääkkeenoton jälkeen. Nesteenpoistolääkkeen voi ottaa myöhemmin saman päivän aikana, jos tavallisen lääkkeenottoajan jälkeen on jotakin sellaista ohjel- 17

18 maa, mikä hankaloittaa WC:ssä käymistä. Yötä vasten nesteenpoistolääkkeitä ei tule ottaa. Nesteenpoistolääkityksen ja kaliumkorvaushoidon pitää olla jokapäiväistä, niihin ei saisi tulla taukopäiviä. Yleisiä nesteenpoistoon käytettäviä lääkeaineita ovat amiloridihydrokloridin ja hydroklooritiatsidin yhdistelmävalmiste sekä furosemidi. Kauppanimiä on useita. Digitalis Digitalis eli digoksiini hidastaa sydämen sykettä ja lisää sydämen supistusvireyttä. Digitalista käytetään, jos vajaatoiminnasta aiheutuu vaikeita oireita ACE:n estäjän (tai AT-reseptorin salpaajan), beetasalpaajan ja diureetin yhdistelmähoidosta huolimatta tai potilaalla on rytmihäiriöitä, kuten eteisvärinä. Nitraatit Pitkävaikutteista nitrovalmistetta käytetään, mikäli vajaatoiminnan taustalla on sepelvaltimotauti ja potilaalla esiintyy rintakipuoireita. Veren hyytymistä estävä lääkehoito Asetyylisalisyylihappo (ASA, aspiriini ) kuuluu sydämen vajatoiminnan lääkehoitoon, jos vajaatoiminnan taustalla on sepelvaltimotauti. Sitä ei käytetä automaattisesti kaikilla sydämen vajaatoimintaa sairastavilla. ASA:a voidaan käyttää myös potilailla joilla on aikuistyypin diabetes tai joissakin tapauksissa, jos ilmenee eteisvärinäpyrähdyksiä. Veren hyytymisen estohoitoon käytetään puolestaan varfariinia (Marevan ), jos sydämen vajaatoiminta on vaikea tai jos siihen liittyy eteisvärinä. Lisätietoja saa Suomen Sydänliiton julkaisemasta Marevan-hoito oppaasta. 18 Huolellinen lääkehoito Säännöllinen lääkehoito on sydämen vajaatoiminnan hoidon perusta. Lääkkeet helpottavat oireita, minkä lisäksi osa lääkkeistä myös parantaa ennustetta. Lääkehoidon apuna on suositeltavaa käyttää annostelijaa eli dosettia, jonka voi ostaa apteekista. Sen avulla on helppo varmistua siitä, että lääkkeen ottaminen on säännöllistä. Vain otettu lääke auttaa.

19 V e r e n p a i n e e n m i t t a a m i n e n Lääkehoidon yhteydessä vajaatoimintapotilaan on hyvä seurata säännöllisesti verenpainettaan. Voit mitata verenpaineen terveyskeskuksessa tai hankkia kotimittarin. Kotimittariksi tulee hankkia malli, jonka avulla mittaus tehdään olkavarresta. Ranne- ja sormimittareihin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa vääriin mittaustuloksiin. Selvitä lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, kuinka usein sinun on syytä seurata verenpainettasi ja millä tasolla sen pitäisi olla. Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan kannattaa valita ilman reseptiä saatavista särky- tai kuumelääkkeistä parasetamolia sisältävä valmiste. Reseptilääkkeistä hyviä vaihtoehtoja ovat opiaatteja sisältävä Panacod tai Tramal. Runsas tai säännöllinen tulehduskipulääkkeiden käyttö voi heikentää munuaisten toimintaa, kiihdyttää nesteen kertymistä elimistöön ja vaikeuttaa vajaatoiminnan oireita. Vajaatoimintaa sairastavan potilaan on syytä välttää ilman reseptiä saatavia tulehduskipulääkkeitä kuten ibuprofeenia ja jopa tavallista 500 mg:n asetyylisalisyylihappoa, aspiriinia. Myös kaikkia luontaistuotteita tulee välttää, koska ne saattavat vaikuttaa muiden lääkkeiden tehoon. Säännöllisestä kipulääkityksestä tulee keskustella aina oman lääkärin kanssa. 19

20 Tahdistinhoidot Hidaslyöntisyyden hoitoon tarkoitettu sydämentahdistin Joissain tapauksissa sydämen vajaatoimintaan liittyy sydämen hidaslyöntisyyttä. Tämä voi aiheuttaa vajaatoiminnan oireiden pahenemista, vaikeuttaa lääkehoidon toteutusta sekä pitkät lyöntivälit saattavat johtaa hetkittäiseen huimaukseen tai jopa tajunnanmenetykseen. Jos vajaatoiminta ei ole liian vaikea, voidaan käyttää sellaista tahdistinta, joka korjaa nämä liian hitaan sykkeen aiheuttamat oireet. Tavanomaisen tahdistimen tehtävä on taata, ettei sydämen syketaajuus missään tilanteessa ole liian hidas. Vajaatoimintatahdistin Osalla sydämenvajaatoimintapotilaista sydämen pumppausteho heikkenee merkittävästi vasemman kammion seinämien eriaikaisen supistumisen johdosta. Tahdistinhoitoa harkitaan, kun vajaatoiminnasta aiheutuu vaikeat oireet ja kun sydänsähkökäyrässä nähdään poikkeavan pitkä kammioheilahdus (tavallisesti vasemman haarakatkoksen kaltainen). Vajaatoimintatahdistuksessa tahdistinelektrodit asetetaan laskimoteitse oikean kammion väliseinämään ja sydämen sisäisen sepelpoukaman (sinus coronarius) kautta vasemman kammion sivu-takaosan seinämän alueelle. Tahdistamalla sydänlihasta samanaikaisesti näiden elektrodien avulla vasemman kammion seinämien supistuminen saadaan yhdenaikaiseksi. Tällöin vasen kammio pystyy tyhjenemään tehokkaammin ja sydämen iskutilavuus paranee, samalla myös mahdollinen hiippaläpän vuoto selvästi vähenee. Rytmihäiriötahdistin 20 Rytmihäiriötahdistin on tarpeen, mikäli sydämen vajaatoimintaan liittyy vaikeita, potentiaalisesti hengenvaarallisia rytmihäiriökohtauksia lääkehoidosta huolimatta. Eräissä sydänlihassairauksissa vakavien rytmihäiriöiden riski on erittäin suuri, jolloin rytmihäiriötahdistin asennetaan ennaltaehkäisevästi, vaikka vakavia, henkeä uhkaavia rytmihäiriökohtauksia ei olisi vielä esiintynyt. Ratkaisut tahdistinhoidosta tehdään aina potilaskohtaisesti sydämen vajaatoimintapotilaiden tahdistinhoitoihin perehtyneen lääkärin kanssa. VAP_SL_Vajtoimt

21 Tahdistingeneraattori Oikean eteisen johto Vasemman kammion johto Oikean kammion johto 21 Vajaatoimintatahdistimen sijainti ja tahdistuselektrodien paikat sydämessä. Tahdistinjohdot viedään sydämeen solisluun vieressä sijaitsevaa laskimoa pitkin. Johdot kuljettavat sähköimpulssin generaattorista sydänlihakseen. Sähköimpulssi saa aikaan sydänlihaksen supistumisen. AP_SL_Vajtoimtahdistin.indd

22 Itsehoito Itsehoitosi paras asiantuntija olet sinä itse Sydämen vajaatoiminnassa hyvä itsehoito on erittäin tärkeää. Itsehoito on omasta terveydestään huolehtimista, tarpeellisten elintapamuutosten tekemistä, säännöllistä omaseurantaa sekä annettujen ohjeiden noudattamista. Hyvä itsehoito helpottaa oireita, ehkäisee vajaatoiminnan pahenemista ja parantaa elämänlaatua. Vajaatoimintapotilaan itsehoitoon kuuluvat muun muassa suolan ja liian nesteen välttäminen, terveellinen ruoka, tupakoimattomuus ja säännöllinen liikunta. Alkoholia voi käyttää harvoin ja pieniä määriä kerrallaan. Säännöllinen voinnin, oireiden, painon ja elintapojen seuranta auttaa havaitsemaan sairaudessa ja omassa voinnissa tapahtuvia muutoksia riittävän ajoissa. Hyvä itsehoito ja omaseuranta vähentävät sairaalahoitoa vaativia sydämen vajaatoiminnan hoitojaksoja. Itsehoidon toteutuksessa sinua auttaa Sydänliiton julkaisema Sydämen vajaatoiminnan omaseurantavihko. K u u s i t ä r k e i n t ä Sydämen vajaatoimintaa sairastavan itsehoito Vältä suuria nestemääriä. Vuorokauden kokonaisnestemäärä korkeintaan 2 litraa. Syö suolatonta tai vähäsuolaista ruokaa. Liiku säännöllisesti ja maltillisesti oireiden sallimissa rajoissa. Muista levätä välillä! Pidä painosi normaalilukemissa. Lisää maltillista liikuntaa ja syö ruokaa, joka sisältää nykyistä vähemmän energiaa. 22 Lopeta tupakointi. Vältä myös ympäristön tupakansavua. Käytä alkoholia vain harkiten: harvoin ja pieni määrä kerrallaan.

23 Nestetasapaino ja sen seuranta Painon seuranta Nesteen kertymiseen elimistöön vaikuttaa suolan saannin ohella se, kuinka paljon nauttii päivän aikana nestettä joko juomalla tai ruoan mukana. Nesteen kertymistä seurataan säännöllisellä painon seurannalla. Nopea ja selittämätön painon nousu 2-3 kiloa parissa päivässä tai 4-5 kiloa viikossa viittaa nesteen kertymiseen elimistöön. Sovi lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa kuinka toimia painon äkillisesti noustessa. Hyväkuntoiselle ja oireettomalle riittää painon seuranta kerran viikossa. Jos ilmenee vajaatoiminnan oireita kuten turvotuksia tai hengenahdistusta, painoa seurataan päivittäin. Paino olisi hyvä punnita aamuisin. Jotta mittaustulokset ovat vertailukelpoisia, punnituksen tulee tapahtua tasaisella alustalla aina samalla tavalla, samalla vaa alla ja samassa paikassa. Virtsarakko pitää tyhjentää ensin. Punnitus kannattaa tehdä ennen syömistä ja juomista, mieluimmin ilman vaatteita. Lukema kirjataan painon seurantataulukkoon. Nesterajoitus Äkillinen painon nousu on merkki nesteen kertymisestä, ei lihomisesta! Sydämen vajaatoimintapotilaan tulisi välttää suuria nestemääriä. Suositeltava kokonaisnestemäärä on kaksi (2) litraa vuorokaudessa. Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa tiukempi nesterajoitus on tarpeen helpottamaan turvotusta ja hengenahdistusta. Tällöin sallittu kokonaisnestemäärä on enintään 1,5 2 litraa vuorokaudessa. Munuaisten toiminnan turvaamiseksi ei kannata alittaa 1,5 litraa vuorokaudessa. Kokonaisnestemäärään lasketaan kaikki nestemäisten ruokien ja juomien nestemäärä. Kiinteästä ruoasta kuten kasvikset, perunat, liha ja viljavalmisteet kertyy myös nestettä, mutta sitä ei oteta laskuissa huomioon. 23

24 Nesteitä ovat: - vesi, kahvi, tee, mehu, virvoitusjuomat, maito, piimä, olut, siideri, viini ja muut alkoholijuomat - ruoanvalmistukseen käytettävät nesteet (liemet, kastikkeet) - marjakeitot, - kiisselit, keittoruokien liemi - puurot, vellit - viili, jogurtti, jäätelö Päivän mittaan kertyvien juomien määrän arvioimista helpottaa, jos mittaa käyttämänsä lasit ja tee- tai kahvikupin. Tällöin jokaista kulausta ja suun kostutusta ei tarvitse mitata erikseen. Puolet sallitusta nestemäärästä tulee helposti kahvista, teestä, mehusta ja ruoan sisältämästä nesteestä. Yleinen harhakäsitys on, että nesteeksi lasketaan vain juomavesi. J a n o n h i l l i t s e m i n e n j a h a l l i t s e m i n e n Vinkkejä janon tunteen helpottamiseen Pidä nautittava neste viileänä. Imeskele pieniä jääpaloja janon sammuttamiseksi. Lisää veteen vähän sitruunamehua. Kostuta suuta usein pienellä nestemäärällä, voit myös huuhdella suuta nielemättä nestettä. Imeskele sokerittomia pastilleja. 24 Hanki apteekista syljen eritystä lisääviä suusuihkeita, imeskeltäviä tabletteja tai suugeeliä. Suolan vähentäminen ja voimakkaasti maustetun ruoan välttäminen voivat helpottaa janoa. Useamman vuorokauden hellejakson aikana voi olla aiheellista pitää tauko nesteenpoistolääkityksessä. Lisäohjeita kannattaa kysyä herkästi hoitavalta lääkäriltä, sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta.

25 Nestelista Nesteiden saannin seurannassa auttaa erillisen nestelistan tekeminen. Siihen merkitään kaikki yhden vuorokauden aikana nautitut nesteet, myös nestemäisen ruoan mukana saatu nestemäärä. Nestelistan merkinnät tehdään yhden vuorokauden ajalta esimerkiksi aamu kello seitsemästä seuraavan aamu kello seitsemään. Yhden vuorokauden nestelista, malli Kellonaika Mitä nestettä join tai söin Määrä (desilitroina) 8.30 Puuro 2 dl Marjakeitto Maito 1 dl 1,5 dl Piimä 1,5 dl Kalakeitto (yht. 3 dl) 1,5 dl Kahvi 1 dl Jäätelö 1 dl Vesi 0,5 dl jne 25 NESTETTÄ yhteensä

26 Ravitsemus Vähemmän suolaa Suolan saantia kannattaa vähentää, koska sen liikasaanti pahentaa turvotusta ja lisää hengenahdistusta. Suolan vähentäminen auttaa myös alentamaan kohonnutta verenpainetta ja parantaa verenpainelääkkeiden tehoa. Vähentämisestä on hyötyä myös nesteenpoistolääkityksen yhteydessä. Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa nesteen kertyminen elimistöön laimentaa elimistön natriumpitoisuutta. Matala veren natriumpitoisuus ei tarkoita elimistön kärsivän suolan puutteesta, vaan kyse on natriumin poikkeavasta jakautumisesta elimistössä. Matalaa natriumpitoisuutta ei korjata ylimääräisellä suolalla, vaan tiukentamalla nesterajoitusta. Myös huimaus ja lihaskrampit (eli suonenveto) eivät johdu liian vähäisestä suolan saannista, joten niitä ei myöskään hoideta suolalla. Suolaa saa helposti liikaa Suolan eli natriumkloridin (NaCl) haitallinen osa on natrium, joka mm. sitoo nestettä elimistöön. Natrium on elimistölle välttämätöntä, mutta sen tarve on vain noin 0,5 grammaa vuorokaudessa. Tämä määrä täyttyy jo ruokien luontaisesta natriumista ilman lisättyä suolaa. Suosituksena on vähentää suolan saantia mahdollisimman paljon, ainakin alle 5 grammaan vuorokaudessa. Suurin osa suolasta tulee valmiista elintarvikkeista ja ruoista. Suurimpia lähteitä ovat leipä ja päivän pääateria. Suolaa kertyy myös leivänpäällisistä, suolaisista naposteltavista sekä ruoanvalmistuksessa käytetyistä mausteista (taulukko). Mineraalisuolojen (esim. Pan-suola, Seltin) natriumista osa on korvattu kaliumilla ja/tai magnesiumilla, mutta esimerkiksi merisuola, ruususuola, sormisuola ja muut erikoissuolat ovat pelkkää natriumkloridia. Kaikkien suolojen käyttöä on hyvä vähentää. 26

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen. TerveysInfo sydän ja verisuonitaudit Amanda ja Tomi Lyhytelokuva Amandasta, joka on menossa sydänleikkaukseen. Sairaalassa Amanda saa Tomi nimisen ystävän. Sydänlapset ja aikuiset ry elokuva https://www.youtube.com/watch?v=joq6r0wcwsy

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Ihmisen elimistöstä n. 60 % on vettä. Vuorokaudessa keho menettää normaalioloissa noin 2,5 litraa nestettä: noin 1,5 litraa poistuu munuaisten kautta

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala

Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi.

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. ALKOHOLIJUOMIEN ENERGIAMÄÄRÄT Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. JUOMA 100 ml ANNOS annos 7000 kcal energiamäärä,

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY Ylä-Savon terveysliikunta ja ravitsemus hanke Ravitsemusterapeutti Teija Hyppönen Rasva ja suola ENINTÄÄN 5 g PÄIVÄSSÄ SUOLAN SAANTI NYKYISIN (FINRAVINTO 2002) MIEHET 10 G /

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Diagnoosi / Erityisruokavalio Päiväys Paino Pituus

Diagnoosi / Erityisruokavalio Päiväys Paino Pituus Ruokapäiväkirja, diabetes 1 (8) Nimi Syntymäaika Diagnoosi / Erityisruokavalio Päiväys Paino Pituus Raskausdiabetes Täyttöohje Mittaa verensokeri ennen aterioita ja 1½ - 2 tuntia aterioiden jälkeen. Kirjoita

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne: lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot