Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Teerentie 20, TAMPERE. Kiinteistön omistaa As Oy Teerentie 20.

Transkriptio

1 HAKIJA Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI-ohjelma c/o Pöyry Finland Oy Valtakatu LAPPEENRANTA KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Teerentie 20, TAMPERE. Kiinteistön omistaa As Oy Teerentie 20. Puhdistuskohteen kohdenumero on: ÖSR-ESKO VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Kiinteistöllä on aikaisemmin toiminut Tampereen Asfaltti Oy:n kattohuopatehdas, joka on lopettanut toimintansa Kiinteistölle rakennettiin vuonna 1974 nykyiset asuinrakennukset. Pilaantuneisuuden arvioidaan johtuvan kiinteistöllä aikaisemmin sijainneesta kattohuopatehtaasta. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA MAKSU Kiinteistöllä on tehty tutkimuksia neljään eri otteeseen 7.5. ja , ja yhtensä 50 tutkimuspisteestä (Vahanen 25 kpl ja WSP 25 kpl), joista on otettu yhteensä 124 maaperänäytettä (Vahanen 66 kpl ja WSP 58 kpl).

2 MAAPERÄN KÄSITTELY Kaikista näytteistä on tutkittu haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) PID kenttämittarilla. PetroFlag kenttätestillä on analysoitu yhteensä 49 näytteestä hiilivetyjen kokonaispitoisuudet. Raskasmetallien pitoisuudet on analysoitu XRF kenttämittarilla yhteensä 36 näytteestä. Kohteen maaperätutkimusten perusteella haitta-aineita todettiin pääasiassa rakennuksen B ympäriltä, pintamaakerroksesta 0-2 metriä. Rakennuksen B ympäristön piha-alueiden ja rakennuksen alapuoleisen maa-alueen kokonaispinta-ala on noin 1650 m 2. Haitta-aineita sisältävän alueen kokonaismassamäärä on noin 3300 m 3 itd (8250 tonnia). Alueen maa-aineksen arvioidaan olevan voimakkaasti pilaantunutta, koska alue on erittäin pistemäisesti pilaantunut ja kaikkien PAH -analyysien (30 kpl) keskiarvopitoisuus 511 mg/kg ylittää VNa:n ylemmän ohjearvopitoisuuden. Kohdealueella arvioidaan olevan öljyhiilivetyjen keskitisleitä C 10 -C 21 2,5 tonnia ja raskaita jakeita C 21 -C 40 3,4 tonnia sekä PAH -yhdisteitä 4,2 tonnia. Tutkimuksissa maaperässä on todettu olevan paikoitellen rakennusjätettä mm. puuta ja tiiltä. Rakennusjätteen määräksi on arvioitu noin 1-3 % koko massamäärästä. Rakennuksen A länsi- ja eteläpuolelta ei todettu VNa:n 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Näillä alueilla on ilmeisesti rakennuksen A rakentamisen yhteydessä poistettu alkuperäiset pintamaat. Rakennuksen A pohjoispuolella (asuntojen A2-A4 etupihat) todettiin VNa:n 214/2007 kynnysarvon ylittävät pitoisuudet bentso(a)pyreeniä ja öljyhiilivetyjen summayhdisteitä (jakeet C 10 -C 40 ). Kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetään VNa:n 214/2007 mukaisia alempia ohjearvopitoisuuksia eri haitta-aineiden osalta. Pilaantuneita maaainekset poistetaan 1,0 metriä syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta mitattuna. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa pintamaakerroksesta 0-1,0 metrin syvyyteen asti esiintyvät korkeat PAH pitoiset ja öljyhiilivetypitoiset maamassat. Kohteeseen tehdyn riskinarvion perusteella pintamaakerroksessa esiintyvät haitta-ainepitoisuudet aiheuttavat terveysriskin alueen asukkaille esim. maan syönnin, ihokosketuksen tai maan pölyämisen kautta. Se on merkittävää ja vaatii kohteessa riskienhallintatoimenpiteitä, jotta aiheutumisreitit saadaan poistettua. Kunnostustarve koskee kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen B ympäristöä. Lisäksi rakennuksen A etupiha tutkitaan kunnostuksen yhtey-

3 dessä ottamalla näytteitä koekuopista maaperän haitta-ainepitoisuuksien haitattomuuden varmistamiseksi. Riskinarvion perusteella kunnostettavaksi arvioiduilta alueilta poistetaan haitta-aineita sisältävät maa-ainekset 1,0 metrin syvyyteen asti. PAH yhdisteet ovat maaperässä pysyviä, veteen liukenemattomia ja haihtumattomia, joten In-situ menetelmät eivät sovellu PAH yhdisteiden poistamiseen maaperästä. Näin ollen kunnostusmenetelmäksi on valittu massanvaihto. KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI Kohteen kunnostustarve arvioidaan ensisijaisesti kohdekohtaisella riskitarkastelulla. Riskitarkastelussa huomioidaan haitta-aineiden lähde ja määrä, kulkeutumisreitit ja haitta-aineille altistuvat kohderyhmät. Maaperän pilaantuneisuuden ja vertailuarvona käytetään Valtioneuvoston (214/2007) asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettuja ohjearvoja, ellei riskitarkastelu tai viitearvojen soveltuvuustarkastelu edellytä käytettäväksi muita arvoja. Laaditussa riskinarviossa arvioidaan haitta-aineiden altistusreittejä kasvillisuuden, pölyämisen ja tuulieroosion kautta, suorasta ihokosketuksesta, kulkeutumisesta kaasuna sisätiloihin ja pintavaluntana. Kasvillisuuden juuristovyöhykkeellä on maaperässä kohonneita haittaainepitoisuuksia, joiden kulkeutuminen kasveihin on mahdollista. Asukkaiden, etenkin lasten, altistuminen kasvien kautta todetaan mahdolliseksi. Piha-alueet ovat joko laatta- tai nurmipintaisia. Asukkaiden altistuminen maan pölyämisen tai tuulieroosion kautta, esimerkiksi maarakennustöiden yhteydessä todetaan mahdolliseksi ja merkittäväksi altistumisreitiksi. Haitta-aineet sijaitsevat pintamaassa, jolloin suoran kosketuksen kautta tapahtuva altistuminen erityisesti lasten, mutta myös aikuisten kohdalla on mahdollista. Mikäli alueen pintarakenteet rikotaan esim. maanrakennustöiden tai puutarhanhoidon yhteydessä, altistumisreitti todetaan merkittäväksi. Alueella ei ole todettu sisäilmamittauksissa korkeita pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä. Tampereen aluetyöterveyslaitos on mitannut sisäilman PAH -pitoisuuksia As Oy Teerentien huoneistoissa B5, B6 ja B7. Huoneistoissa B5 ja B6 oli aistittavissa kemikaalin hajua. Kaikissa ilmanäytteissä esiintyi naftaleenia (korkein pitoisuus asunnossa B6 1,9 µg/m 3 ) ja pieniä määriä myös muita PAH -yhdisteitä. Rakennusten alapuoleisen maaperän pi-

4 laantuneisuutta tutkittiin huoneiston B6 alakerran makuuhuoneen lattiaan tehdystä näytepisteestä (P1) ja asunnon B7 autotallin lattiaan tehdystä näytepisteestä (P2). Näytteitä otettiin näistä kahdesta näytepisteestä yhteensä 20 kappaletta. Näytteistä tutkittiin PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt ja raskasmetallipitoisuuksia. Tutkimuksissa todettiin öljyhiilivetyjen osalta alemman ohjearvopitoisuuden ylittyvän useammassa näytteessä, PAHyhdisteiden osalta kaikki neljä laboratoriossa tutkittua näytettä ylittivät alemman ohjearvopitoisuuden joista kaksi ylitti ylemmän ohjearvopitoisuuden. Maanäytteissä todettiin lisäksi kohonneita kromi, kupari ja nikkelipitoisuuksia. Makuuhuoneen näytepiste porattiin 1,9 metrin syvyyteen ja autotallin näytepiste 1,55 metrin syvyyteen asti. Rakennusten perustuksena on maavarainen betonilaatta, jonka alapuolella maaperä on hienoa hiekkaa ainakin 1,9 metrin syvyyteen saakka. Makuuhuoneessa tehtiin ennen maaperätutkimuksia sisäilmamittaus. Toinen sisäilmamittaus tehtiin lattiaan tehdystä porareiästä. Huoneiston B6 makuuhuoneen sisäilmamittauksissa todettiin naftaleenia 0,1 µg/m 3. Muita PAH-yhdisteitä ei laboratoriotutkimuksissa todettu. Makuuhuoneen tehdystä näytereiästä otetussa PAH-ilmanäytteessä todettiin naftaleenia 250 µg/m 3, asenaftyleenia 8,9 µg/m 3, asenafteenia 8,3 µg/m 3, fluoreenia 6,6 µg/m 3, fenantreenia 5,6 µg/m 3, antraseenia 1,7 µg/m 3, fluoranteenia 0,54 µg/m 3, ja pyreeniä 0,40 µg/m 3. Näytereiästä otetusta ilmanäytteestä voidaan todeta, että maaperässä olevista haitta-aineista höyrystyy PAH-yhdisteitä. Haihtuvien yhdisteiden kulkeutuminen rakennuksien sisäilmaan alueella on mahdollista, mutta ei merkittävää tehtyjen sisäilmamittausten perusteella. Toukokuussa 2013 tehdään uusia sisäilmamittauksia rakennuksen B huoneistoissa. Riskinarvion (päivitys ) epävarmuustarkastelussa (s. 26) on todettu, että Nyt tehtyjen mittausten ja laskelmien valossa on olemassa kohonnut riski aromaattisten öljyhiilivetyjen kulkeutumisesta sisäilmaan. ja, että Vähäisen havaintomäärän ja vähäisten haihtuvien öljyhiilivetypitoisuuksien mittauksien vuoksi sisäilman pitoisuuksien laskennassa on epävarmuutta. Riskinarvion johtopäätöksissä (s. 27) todetaan mm., että Yhdelle huoneistolle tehtyjen kulkeutumisriskin herkkyyslaskelmien tulosten perusteella maaperässä todetut aromaattiset öljyhiilivetypitoisuudet saattavat aiheuttaa kohonneen sisäilmariskin ominaisuuksiensa, pitoisuustasojen ja kohteen ominaisuuksien perusteella huoneiston asukkaille haihtumisen kautta. Arvioinnin mukaan kiinteistöillä sijaitsevat pilaantuneet maa-ainekset aiheuttavat alueelle kunnostustarpeen.

5 KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kiinteistön alueella olevat öljyhiilivedyillä ja PAH yhdisteillä pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on pyytänyt Tampereen kaupungin ympäristönsuojelulta ja Tampereen kaupungin ympäristöterveydeltä lausuntoa Teerentien kunnostussuunnitelmasta. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu ja Tampereen kaupungin ympäristöterveys antoivat yhteisen kirjallisen vastauksensa Kaupunki on lausunnossaan todennut mm. seuraavaa: - Kunnostussuunnitelman liitteenä olevassa piirustuksessa nro 3 ei ole esitetty lainkaan näytteenottokohtia tutkimusten mukaan pahimmin pilaantuneelle alueelle rakennuksen B läheisyyteen. Kunnostuksen yhteydessä tehtäviä tutkimuksia on tältä osin tarkennettava ja tutkimuksista on laadittava suunnitelma. - Vuonna 2005 on tutkittu PAH -yhdisteiden pitoisuuksia rakennuksen B asuntojen sisäilmassa. Asunnoissa B 5 ja B 6 havaittiin kemikaalin hajua. Kaikissa ilmanäytteissä esiintyi naftaleenia ja pieniä määriä myös muita PAH -yhdisteitä. - Kiinteistöllä tehdyissä tutkimuksissa ei ole riittävästi selvitetty maaperän epäpuhtauksien vaikutusta ja haitta-aineiden leviämisreittejä asuntojen sisäilmaan. Sisäilmariskien arvioimiseksi on maaperätutkimukset ulotettava myös rakennusten alle. Rakennusten alla mahdollisesti esiintyvien haihtuvien yhdisteiden asunnon sisäilmaan pääsyn estämiseksi ja niiden asukkaille mahdollisesti aiheuttaman terveysriskin torjumiseksi on esitettävä suunnitelma. - Pilaantunut maaperä tulee puhdistaa alempaan ohjearvotasoon (VNa 214/2007) viiden metrin etäisyydelle rakennusten seinälinjasta. Kiinteistön maaperässä mahdollisesti sijaitsevien vesijohtojen ympärillä olevan maaperän puhtaus tulee varmistaa ja tarvittaessa maaperä puhdistaa vähintään 1 metrin etäisyydelle vesijohtojen ympäriltä. - Koska kyse on asuinkiinteistön tontista, tulee maaperän kunnostaminen edellä mainittujen alueiden ulkopuolella ulottaa niin syvälle, että tontille

6 myöhemmin mahdollisesti istutettavien hedelmäpuiden juuret eivät ulotu maaperään, jossa haitta-aineiden alemmat ohjearvopitoisuudet (VNa 214/2007) ylittyvät. Kunnostussuunnitelmassa esitettyjen kasvikohtaisten istutuskuoppien perustaminen ei ole riskien hallinnan kannalta riittävä ratkaisu, koska on mahdollista, että kasveja esim. hedelmäpuita voidaan myöhemmin istuttaa myös tontin muille alueille. - Alueet, jonne maaperään jää kynnysarvot (VNa 214/2007) ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee merkitä tontin asemapiirrokseen. Asemapiirrokseen tulee liittää merkintä siitä, että mikäli maa-alueella, jossa haitta-aineiden kynnysarvot ylittyvät, maa-aineksia kaivetaan ja siirretään, tulee niiden sijoittamisesta sopia toimivaltaisen ympäristöviranomaisen kanssa (Pirkanmaan ELY-keskus). Asemapiirros on liitettävä kiinteistön asiapapereihin ja isännöitsijäntodistukseen tulee tehdä asiasta merkintä. Asukkaille tulee tiedottaa kyseisestä tontin maa-ainesten käyttörajoituksesta. Tampereen kaupungin ympäristöterveys esitti kantanaan pidetyssä kokouksessa, että B rakennuksen jokaisen asunnon alle tulee asentaa imurilla varustettu huokoskaasuputkitus. Kaupunki edellyttää suunnitelman esittämistä ennen huokoskaasuputkituksen asennusta. Maaperän huokoskaasuputkituksella pyritään estämään maaperässä olevien haitta-aineiden pääsy huoneilmaan. Pirkanmaan ELY-keskus pyysi päivätystä päätösluonnoksesta kommentit Tampereen kaupungilta ja Öljyalan Palvelukeskus Oy:ltä. Öljyalan Palvelukeskus Oy on antamassaan lausunnossa pyytänyt ELY-keskusta kiirehtimään päätöstä, koska urakoitsija on ilmoittanut kunnostuksen aloitustarpeen kesäkuun alusta. -Kohdan 1 muotoilua on toivottu muokattavaksi niin, ettei sitä voi tulkita laajemmalti kuin mitä pima-alueen kaivualue on. -Päätösehdotuksen kohdassa 3 on esitetty, että B rakennuksen jokaisen asunnon alle tulee asentaa imurilla varustettu huokoskaasuputkitus. Öljysuojarahasto on edellyttänyt ennakkopäätöksessään , että kunnostuksessa noudatetaan ja käytetään riskinarviopohjaisia kunnostustavoitteita ja kunnostusmenetelmää sekä että noudatetaan Soili-ohjelman kunnos-

7 tushankkeen periaatteita ja yleisiä sopimusehtoja, jotka pohjautuvat ympäristönsuojelulakiin ja valtioneuvoston asetukseen 214/ B-rakennuksen lattian alla on todettu PAH-yhdisteitä, joiden pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvotason. Huoneilmassa esiintyy naftaleenia erittäin pieni pitoisuus (0,1µg/m 3 ). Saamiemme asiantuntija-arvioiden mukaan (Työterveyslaitos ja Vahanen Environment Oy) tai myöskään tehtyjen laskelmien mukaan (Vahanen) yhdisteiden mitatuista pitoisuuksista ei voi aiheutua asunnoissa sisäilmahaittoja. -Imuputkiston rakentamista koskeva määräys jokaisen B-rakennuksen huoneiston alle ei ole riskin hallinnan vuoksi tarpeellista. Sitä ei myöskään voida tehdä öljysuojarahaston ennakkolausuntoon sisältyvien kunnostamisen rahoituksen myöntämisehtojen perusteella. Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut Tampereen kaupungin ympäristöterveyden ja ympäristönsuojeluyksiköiden kanssa pilaantuneen alueen kunnostuksesta. Kaupungin ympäristöterveyden ja ympäristönsuojeluyksiköiden kannanotot on huomioitu tässä päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Teerentie 20, TAMPERE sijaitsevan kiinteistön pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin: 1. Kiinteistön maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöltä kunnostettavalta alueelta ja eri jätejakeet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteet on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 2. Kiinteistöllä olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta öljyhiilivetyjen ja PAH yhdisteiden sekä mahdollisten muiden haitallisten aineiden osalta alemman ohjearvon ylittäviltä osin (VNa 214/2007) yhden metrin syvyydeltä kiinteistön alueelta. Kiinteistön maaperässä mahdollisesti sijaitsevien vesijohtojen ympärillä olevan maaperän puhtaus tulee varmistaa ja tarvittaessa maaperä puhdistaa vähintään 1 metrin etäisyydelle vesijohtojen ympäriltä.

8 Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ovat seuraavat: Kynnysarvo Alempi Ylempi ohjearvo ohjearvo Arseeni (As)* 26 mg/kg 50 mg/kg 100 mg/kg Öljyhiilivedyt (C 4 -C 10 ) 100 mg/kg 500 mg/kg Öljyhiilivedyt (C 11 -C 22 ) 300 mg/kg 1000 mg/kg Öljyhiilivedyt (C 23 -C 40 ) 600 mg/kg 2000 mg/kg Naftaleeni 1mg/kg 5 mg/kg 15 mg/kg Bentso(a)pyreeni 0,2mg/kg 2 mg/kg 15 mg/kg PAH (summa) 15mg/kg 30 mg/kg 100 mg/kg * Arseenin kynnysarvotasot (katso päätöksen perustelut) Maa-ainekset, joiden pitoisuus ylittää kiinteistön alueella haitta-aineiden osalta Vna:n 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Kiinteistön alueella tehtäviin täyttöihin tulee käyttää puhtaita kynnysarvopitoisuuden alittavia maa-aineksia tulevasta maanpinnasta metrin syvyyteen asti. Syvemmällä voidaan täyttöihin käyttää alemman ohjearvopitoisuuden alittavia maamassoja. 3. Rakennuksen B alla esiintyvien haihtuvien yhdisteiden asuntojen sisäilmaan pääsyn estämiseksi ja niiden asukkaille aiheuttaman mahdollisen terveysriskin torjumiseksi on Pirkanmaan ELY-keskukselle esitettävä suunnitelma tehtävistä toimenpiteistä ennen kunnostuksen aloittamista. 4. Kunnostusaikainen liikenne ja maankaivu on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi ja jätteen kuljettajien on oltava hyväksytty jätehuoltorekisteriin. 5. Kiinteistön alueelta ei saa toimittaa mitään massoja pohjavesialueille eikä rakennuspaikoille, joilla ei ole lupaa vastaanottaa ko. massoja. 6. Työn valvojana on oltava asiantunteva henkilö, jolla tulee olla käytettävissään työn ohjaamiseen ko. haitta-aineille soveltuva kenttäanalytiikka ja sen asiantuntemus sekä ympäristönäytteenottajan sertifikaatti.

9 Kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen työn aloittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Puhdistustoimien riittävyys on varmistettava saneeraustoimien loputtua alueelta otettavin maaperänäyttein. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava toimenpide- ja loppuraportti. Raportti on toimitettava tarkastettavaksi ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on päättynyt. Raportti on lisäksi toimitettava tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Kunnostustöiden valmistuttua tulee varmistaa huoneistojen sisäilman haitattomuus paikalla tehtävin sisäilmamittauksin. Tehtävästä sisäilmamittauksesta tulee tehdä erillinen suunnitelma ja toimittaa se tiedoksi Pirkanmaan ELYkeskukseen ja hyväksyttäväksi Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Mikäli mittauksissa todetaan kohonneita haittaainepitoisuuksia, tulee kunnostusta jatkaa sisäilmahaitan poistamiseksi. 9. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä jätelain (646/2011) 121 :n edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 10. Mikäli kaivutöitä tehdään kunnostamisen alueella, jolla jonkin haittaaineen osalta kynnysarvopitoisuus ylittyy, mutta alempi ohjearvo alittuu, voidaan tällaiset kaivetut maa-ainekset käyttää kiinteistön alueella täyttöihin. Mikäli alempi ohjearvo ylittyy, tulee tällaiset maa-ainekset toimittaa luvanvaraiseen paikkaan. Kaivutöistä tulee ilmoittaa ennen niiden aloittamista Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT ELY-keskuksen käsityksen mukaan ilmoituksessa esitetty pilaantuneiden maiden poistaminen alempien ohjearvojen ylittävältä osalta 0-1,0 metrin syvyydeltä koko kiinteistön alueelta on riittävä ympäristö- ja terveysriskien vuoksi. Kahden huoneiston huoneilmassa on todettu haitta-aineita. ELYkeskus katsoo, että B-rakennuksen alapuoleisen maapohjan pilaantuneisuudesta johtuen huokoskaasujen poisjohtaminen rakennuksen alta tulee toteuttaa ympäristönsuojelulain varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Sisäilmatutkimus edellytetään varmistamaan puhdistuksen riittävyys asuinhuoneistojen

10 asumisterveyden turvaamiseksi. ELY-keskus katsoo, että alueelle rakennettavissa putkilinjoissa on käytettävä vähintään 1 m:n suojausta estämään mahdollisten haitta-aineiden leviäminen joko rakennettua putkilinjaa pitkin tai mahdollisen kontaminaation kautta. Arseenille on annettu Valtioneuvoston asetuksesta 214/2007 poikkeava tavoitetaso (kynnysarvotaso), johtuen alueen korkeasta luontaisesta pitoisuudesta. Koska rakennuksen B alla esiintyy haihtuvia yhdisteitä, tulee maaperän kunnostuksen yhteydessä toteuttaa rakennuksen alapohjan alla olevien haihtuvia yhdisteitä sisältävien huokoskaasujen poisjohtaminen hallitusti mahdollisten terveyshaittojen estämiseksi. Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. MAKSUPERUSTE Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 907/2012 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 50 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 32 tuntia, joten maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/00) Ympäristönsuojeluasetus (169/00) Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

11 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa tarkastaja Heikki Kokkonen puh Yksikön päällikön sijaisena ylitarkastaja Tuija Sievi-Korte Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä JÄLJENNÖS Luvan hakijalle Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Tampereen kaupunki, ympäristöterveys