Miten ohjaat työssäoppijoita
|
|
- Marika Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten ohjaat työssäoppijoita Miten ohjaat työssäoppijoita Terttu-projekteissa kehitetty koulutusmateriaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille Pirjo Lehtoranta Harri Leivo Seija Haapasalo
2 Miten ohjaat työssäoppijoita Terttu-projekteissa kehitetty koulutusmateriaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille 1 Pirjo Lehtoranta Harri Leivo Seija Haapasalo
3 2 3. korjattu painos Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Kansi Timo Pitkänen Yliopistopaino 2006 ISBN
4 Alkusanat Tämä koulutuspaketti on kehitetty Terttu-projekteissa. Terttu-projektit ovat Euroopan Sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittamia hankkeita. Projektit toteutettiin Kuntoutussäätiön, Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän ja Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen yhteistyönä. Projektit toteutettiin vuosina Tämä on aikaisemman samannimisen julkaisun korjattu painos. Julkaisuun on lisätty ammattiosaamisen näyttöjä koskeva luku 2.3 sekä uusittu arviointia käsittelevä luku 6. Muitakin tekstimuutoksia ja korjauksia on tehty esimerkiksi työllistämistukiasioihin luku 7.10, julkaisussa mainittuun kirjallisuuteen, viitteisiin sekä yhteystietoihin. Myös liitteitä on uusittu. Terttu-projektien tavoitteena oli järjestää työpaikkaohjaajille koulutusta, jossa huomioitiin erityistä tukea tarvitsevien työssäoppijoiden tarpeita. Koulutuksesta vastasi Kuntoutussäätiön tiimi, johon kuuluivat projektisuunnittelija Harri Leivo (2000-3/2003), erikoistutkija, neuropsykologi Seija Haapasalo, tutkija, sosiaalipsykologi Jukka Valkonen ( ), työyhteisökouluttaja, psykologi Outi Reinola (2005 alkaen) ja projektipäällikkö, psykologi Pirjo Lehtoranta. Koulutuspakettia voi käyttää osana Opetushallituksen määrittelemää kahden opintoviikon työpaikkaohjaajakoulutusta tai työpaikkaohjaajien itseopiskelun tukena. Kiitän koulutukseen osallistuneita työpaikkaohjaajia, oppilaitosten opettajia, rehtoreita, oppilashuollon edustajia ja muuta henkilöstöä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. He mahdollistivat tämän koulutuspaketin laatimisen. Esitän kiitokseni myös yhteistyöprojekteille, joiden kokemukset olivat meille arvokkaita. 3 Kiitos kuuluu myös projektien ohjausryhmille ja kehittämistiimille, jotka tukivat työtämme rakentavin ehdotuksin. Helsingissä Pirjo Lehtoranta
5 4
6 Sisällys 1. Johdanto 7 2. Ammatillinen koulutus, työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja työsuojelu Toisen asteen ammatillinen koulutus Työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt Työsuojelu Työssäoppimisen ohjaus Ohjauksen perusta: onnistuneen ohjauksen edellytykset Ohjausprosessi Ohjauksen menetelmät Yhteenveto Työssäoppiminen oppimismenetelmänä Oppimisen perusideoita Oppimisprosessi Oppimista tukevat menetelmät Yhteenveto Oppimisvaikeudet työssäoppimisjaksoilla Erityiset oppimisen vaikeudet Yhteenveto Arviointi Mitä arvioidaan? Kuka arvioi? Miten arvioidaan? Arviointiprosessi Yhteenveto Erityisryhmien huomioiminen työssäoppimisessa Allergia ja astma Diabetes Epilepsia Kehitysvammaisuus Kuulovammaisuus Liikuntavammat Mielenterveys Näköongelmat Tarkkaavaisuushäiriöt Taloudelliset tuet erityisryhmien työllistämiseen 103 5
7 6 Liitteet Liite 1 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L601/2005) Liite 2 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen Liite 2 muuttamisesta (A605/2005) Liite 3a ja b Sopimukset työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestet- Liite 3 tävästä koulutuksesta Liite 4 Luettelo nuorilta työntekijöiltä kokonaan kielletyistä töistä Liite 5 Esimerkkiluettelo nuorille työntekijöille vaarallisista töistä Liite 6 Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon Liite 2 perusteet Liite 7a ja b Esimerkkejä opiskelijan päiväkirjasta työssäoppimisjaksoilla Liite 8 Lomake näytön arvioinnin tallentamiselle Liite 9 Näyttötodistus
8 1. Johdanto Ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut useita muutoksia viime vuosina. Peruskoulun oppimäärälle rakentuva ammatillinen koulutus on pidentynyt kaikilla aloilla kolmivuotiseksi. Työharjoittelun tilalle on tullut työssäoppiminen, joka on entistä työharjoittelua pitempi, tavoitteellisempi ja ohjatumpi oppimisjakso työelämässä. Opiskelijoiden ammattiosaamista on alettu arvioida näyttöjen avulla. Ammattioppilaitosten opiskelijat - työssäoppijat - ovat koulutuksensa aikana vähintään puolisen vuotta työpaikoilla oppimassa ammattiinsa kuuluvia tietoja ja taitoja. Jotta työssäoppijat saisivat parhaan mahdollisen opastuksen ja tuen, työpaikkojen tulisi nimetä henkilö työpaikkaohjaaja vastaamaan opiskelijoiden ohjauksesta. Työpaikkaohjaajaksi valikoituu yleensä ammattinsa taitava, nuorista tai yleensäkin uusien työntekijöiden perehdytyksestä ja ohjauksesta kiinnostunut työntekijä tai toimihenkilö. Koulutuspaketti auttaa työpaikkaohjaajaa ohjaamaan työssäoppimisjaksolle tulevia opiskelijoita. Koulutuspaketti jakautuu kuuteen teemaan. Kukin teema muodostaa oman kokonaisuutensa. Asioihin voi tutustua haluamassaan järjestyksessä. Mikäli työssäoppimista ei tunne entuudestaan, on suositeltavaa aloittaa perehtyminen ensimmäisestä teemasta. 7 Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja työsuojelu. Teema perehdyttää työpaikkaohjaajan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, työssäoppimisen perusteisiin, ammattiosaamisen näyttöihin sekä työssäoppimisjaksojen aikana huomioitaviin työsuojeluasioihin. Ammatillisen koulutuksen pääpiirteiden ja työssäoppimisen pelisääntöjen ymmärtäminen auttavat työpaikkaohjaajaa orientoitumaan ohjaustehtävään. Ammattiosaamisen näytöt on uusi me-
9 netelmä arvioida opiskelijan osaamista. Työssäoppijoiden työsuojelun ollessa myös työpaikkaohjaajan vastuulla, työpaikkaohjaajan tulee olla tietoinen siihen liittyvistä määräyksistä. Työssäoppimisen ohjaus. Luvussa pohditaan onnistuneen ohjauksen edellytyksiä ja tutustutaan ohjausprosessin eri vaiheisiin. Jakso käsittelee työssäoppimisjaksolle valmistautumista, ohjauksen aloitusta, ylläpitoa ja sen päättämistä. Ohjausprosessin vaiheistaminen auttaa työpaikkaohjaajaa jäsentämään työssäoppimisjaksoa. Ohjausmenetelmiin tutustuminen auttaa ohjaajaa valitsemaan kullekin työssäoppijalle soveltuvia ohjaustapoja. Työssäoppiminen oppimismenetelmänä. Teema perehdyttää oppimisen ja opastamisen perusteisiin. Työpaikkaohjaaja auttaa työssäoppijaa oppimaan huomioimalla oppimisen lainalaisuuksia ja järjestämällä oppimistilanteet sellaisiksi, että ne edistävät oppimista. Työpaikkaohjaaja voi saada innostumaan työn oppimisesta nekin opiskelijat, joita tavallinen kouluympäristö ei innosta. Ohjaaja voi havaita, että opiskelijan työssä edistyminen ja innostuminen palkitsee monin verroin ohjaustyöhön käytetyn ajan ja energian. Oppimisvaikeudet työssäoppimisjaksoilla. Luvussa tarkastellaan oppimisessa toisinaan ilmeneviä vaikeuksia. Teema auttaa työpaikkaohjaajaa ymmärtämään oppimisvaikeuksien moninaisuutta. Ohjaajalle esitellään vinkkejä, miten voi toimia erilaisten oppijoiden kanssa. 8 Arviointi. Teema perehdyttää työpaikkaohjaajan opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointiin. Luvussa tarkastellaan arvioinnin kohteita ja menetelmiä. Arviointi voi olla ohjaavaa, jolloin sen tarkoitus on kannustaa opiskelijaa työssäoppimisjaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Näyttöön perustuvasta arvioinnista on kyse kun arvioidaan opiskelijan osaamista tietyssä näyttötilanteessa. Arviointitaitojen kehittyminen auttaa myös työpaikka-ohjaajaa tutkimaan ja kehittämään omaa työtään. Erityisryhmien huomioiminen työssäoppimisessa. Kirjan loppuun on koottu tietoa erityisryhmien työssäoppimisesta ja siinä huomioitavista seikoista. Tiedot kerättiin vammaisjärjestöiltä kyselylomakkeen avulla. Tekijät täydensivät luetteloa ja kokosivat tietoja erityisryhmien työllistämiseen liittyvistä taloudellisista tukimuodoista.
10 2. Ammatillinen 2. koulutus, 2. työssäoppiminen, 2. ammattiosaamisen 2. näytöt ja 2. työsuojelu Työelämä vaatii ammatillista osaamista. Joidenkin ammattien taitajista on jo nyt pulaa. Koulutuspoliittisena tavoitteena on, että kaikille suodaan mahdollisuus ammatilliseen kouluttautumiseen. Työssäoppiminen on eräs tapa pyrkiä lähentämään koulutusta ja työelämää ja edistää niiden välistä yhteistyötä. Työssäoppimisen kautta opiskelija saa käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin. Ammattiosaamisen näyttöjen avulla opiskelija voi osoittaa käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon 2.1. Toisen asteen ammatillinen koulutus 9 Peruskoulun jälkeen suurin osa nuorista hakeutuu ammatti- tai lukio-opintoihin. On laskettu, että noin 60 % nuorista hakeutuu lukioon ja noin 30 % ammattiopistoihin. Luvut vaihtelevat jonkin verran alueittain. Ammatillisten opintojen vetovoimaisuutta on pyritty kohentamaan uudistamalla koulutusta ja tiivistämällä yhteistyötä työelämän kanssa. Kolmevuotinen ammatillinen koulutus antaa yleisen jatko-opiskelukelpoisuuden. Opiskelijat voivat jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Uutta on myös kaksoistutkinto, jolloin opiskelija voi suorittaa sekä ammatillisen
11 perustutkinnon että ylioppilastutkinnon. Opiskelu kestää tuolloin yleensä kolme - neljä vuotta. Opiskelijoilla on muutoinkin mahdollisuus valita opintoja muista ammattiopistoista tai lukioista. Kaksoistutkinnon ja opintovalintojen myötä yhteistyö lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa on entisestään tiivistynyt. Myös ylioppilaat voivat suorittaa samoja ammatillisia tutkintoja kuin peruskoulun suorittaneet. Heidän opiskeluaikansa on vain hieman lyhyempi vaihdellen yleensä kahdesta vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Näyttötutkinto kehitettiin alun perin työssäkäyvän aikuisväestön tarpeisiin. Tätä varten on järjestetty valmentavaa koulutusta ammattioppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. Näyttötutkinto on eri asia kuin ammattiosaamisen näytöt. Näytöt liitetään kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin. Opiskelijat osoittavat näyttöjen avulla, miten hyvin he ovat saavuttaneet opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt ajoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne järjestetään yhdessä työpaikkojen ja oppilaitosten kanssa. 10 Ammatillinen koulutus perustuu lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta. Näillä säädetään mm. koulutuksen tavoitteista, koulutuksen järjestäjistä, opetussuunnitelmista, opetuksesta sekä opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan tammikuun alusta 2006 (liitteet 1 ja 2). Ammatilliset tutkinnot tuottavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman osaamisen ja ammattitaidon johonkin tiettyyn tehtävään. Uusi lainsäädäntö korostaa, että ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään yli 300 paikassa. Näitä oppilaitoksia ylläpitävät kunnat, kuntayhtymät, valtio ja yksityiset koulutuksen järjestäjät. Opiskelijoille opetus ja ateriat ovat maksuttomia. Asuminen opiskelijaasuntolassa on myös maksutonta. Muilta osin ammattiopiskelijoita koskevat samat opintososiaaliset etuudet kuin muita opiskelijoita.
12 Entisiä ammattikouluja kutsutaan nykyisin ammattiopistoiksi, ammattioppilaitoksiksi, koulutuskeskuksiksi tai ammatti-instituuteiksi. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua kahdeksalta koulutusalalta yli sataan ammattiin. Ammatillisen koulutuksen alat ovat seuraavat: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Esimerkiksi autoalan perustutkinto valmistaa automaalareita ja ajoneuvoasentajia, sähköalan perustutkinto elektroniikka- ja sähköasentajia ja catering alan perustutkinto suurtalouskokkeja. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto muodostuu 120 opintoviikosta. Niistä 90 opintoviikkoa on ammatillisia opintoja, 20 opintoviikkoa nk. kaikille yhteisiä opintoja ja 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. Opinnot sisältävät myös vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista ja 2 opintoviikkoa opinnäytetyötä. Yhteisiä opintoja ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta ja terveystieto sekä taide ja kulttuuri. Vapaasti valittavat opinnot (10 ov) 11 Lähteinä käytetty mm. Opetusministeriön internetsivuja (asiaa mm. ammateista, oppilaitoksista, koulutuksen uudistumisesta) Koulutusopas peruskoulun jälkeiseen koulutukseen 2002, Opetushallitus, Kirjapaino OyWest Point, Rauma Opas on myös Internetissä koulutusoppaat/kopas/peruskouluopas/. Opas uusitaan vuosittain. Koulutusta koskevat lait löytyvät FINLEX - Valtion säädöstietopankista
13 2.2. Työssäoppiminen Ammattiin valmistuvat opiskelijat saavat käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin jo opiskeluaikana. Jokaiseen kolmevuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa (noin puoli vuotta) työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Opiskelijat oppivat työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta, joka on määritelty opetussuunnitelmassa. Työssäoppimista säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta. Sitä ohjaavat myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. Työssäoppimisen yleisinä tavoitteina on: lisätä työelämän vastuuta koulutuksesta helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksiin edistää nuorten työllistymistä ja työmarkkinoille siirtymistä lisätä opiskelijoiden tietoa työmarkkinoista ja työelämän pelisäännöistä lisätä koulun ja työelämän yhteistyötä 12 Työssäoppimisjaksoista on suurin hyöty kaikille osapuolille silloin, kun se on etukäteen hyvin suunniteltua. Opiskelijoiden valmentaminen työssäoppimisjaksolle edesauttaa sen sujumista. Myös työpaikka voi valmistautua opiskelijan vastaanottoon (kts. kohta Ohjausprosessi/ennakkovalmistautuminen). Työssäoppimisen yleisestä järjestämisestä sovitaan työpaikan ja oppilaitoksen kesken laadittavalla kirjallisella sopimuksella (liite 3 a). Sopimuksessa sovitaan mm. työssäoppimisjakson tavoitteista, keskeisistä sisällöistä (oppimistehtävistä), kestosta ja ajoituksesta ja määritellään osapuolten tehtävät. Opiskelijan työssäoppimisjaksosta sovitaan yksilöidyllä sopimuksella (liite 3 b). Sopimuksessa määritellään tarkemmin opiskelijan työjärjestelyt, tavoitteet, tehtävät jne.
14 Työpaikalla, opettajalla ja opiskelijalla on omat tehtävänsä järjestettäessä työssäoppimista. Seuraaviin kappaleisiin on koottu näistä tärkeimpiä. Työpaikan tehtäviä työssäoppimisessa on: antaa oppilaitokselle tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä sopia kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työssäoppimisen järjestämisestä nimetä vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työssä vastata opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen aikana antaa opiskelijalle kuva siitä, miten työyhteisö toimii ja kehittyy tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta Opettajan tehtäviä työssäoppimisessa on: suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppiminen välittää työpaikkaohjaajalle tieto opiskelijan opetussuunnitelmasta, tavoitteista ja muusta tarpeellisesta selvittää työtehtävien tarkoituksenmukaisuus eri työssäoppimisjaksoilla, suunnitella oppimistehtävät sekä selvittää niiden tavoitteet työpaikkaohjaajalle auttaa ja tukea opiskelijaa työssäoppimisprosessin eri vaiheissa osallistua konkreettisesti opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin Opiskelijan vastuulla on: noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä tehdä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita 13 Työpaikan nimeämä työpaikkaohjaaja ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla. Työssäoppimisen arviointiin osallistuvat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan pitämällä esim. oppimispäiväkirjaa.
15 Työpaikkaohjaaja ja opettaja osallistuvat opiskelijan arviointiin kulloinkin tarkemmin sovittavalla tavalla. Arvioitavia asioita ovat mm. opiskelijan tekniset taidot eli miten opiskelija selviytyy annetuista oppimistehtävistä sekä sosiaaliset taidot (esimerkiksi kyky itsenäiseen työskentelyyn, ryhmätyötaito, täsmällisyys, luotettavuus, työaikojen noudattaminen). Arviointia käsitellään enemmän luvussa kuusi. Työssäoppiminen tulisi työmarkkinajärjestöjen suosituksen mukaan järjestää ilman työsuhdetta. Jos työsopimus kuitenkin solmitaan, palkkauksessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Työssäoppijalla ei korvata työpaikan henkilöstöä, eikä vaikuteta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. 14 Lähteinä käytetty ja muuta kirjallisuutta Opetusministeriön internetsivuja (Opetushallituksen ylläpitämä työssäoppimisen tietopalvelu, sisältää myös joukon lakeja) Pohjonen P (2005) Työssäoppiminen. Ammatillisen osaamisen perusta. PS-kustannus, Keuruu. Työssäoppimisen opas työpaikoille. Useat yhteisöt tekijöinä. Internetistä pdftiedostona Työssä on työn iloa. Johdatus työssäoppimiseen ja Tonet työssäoppimisen tietopalveluun, Opetushallituksen ja opetusministeriön tekemä lehtinen. Internetissä / painettua esitettä voi tiedustella Opetushallituksesta. Työpaikkaohjaajan koulutus käynnistyy. Potkua työssäoppimiseen ja henkilöstön kehittämiseen. Opetushallituksen tekemä lehtinen. Internetissä tonet/fin/oppilaitos/tyopaikkaohjaaja.pdf, painettua esitettä voi tiedustella Opetushallituksesta. > Taloudellinen Tiedotustoimisto 2.3. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa aidoissa, käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Työelämän edellyttämä ammattitaito on määritelty tutkintojen opetussuunnitelman perusteissa. Näytöt perustuvat uudistettuun lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta sekä Opetushallituksen ohjeisiin (liitteet 1, 2 ja 6).
16 Ammattiosaamisen näyttöjen yleisinä tavoitteina on: varmistaa koulutuksen laatua ja parantaa työelämäyhteyksiä yhtenäistää opiskelijan arviointia tehostaa opiskelijan siirtymistä työelämään antaa tietoa opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyiden sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta tuottaa tietoa oppimistulosten kansalliseen arviointiin Ammattiosaamisen näytöt pyritään antamaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikoilla. Ne suunnitellaan yhdessä työpaikkaohjaajien, opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Työssäoppimisen aikana voidaan antaa näyttöjä, mutta on myös mahdollista, että työssäoppimiseen ei sisälly näyttöjä. Jos esimerkiksi näyttöjen toteutus on vaikeata työpaikalla, näytöt voidaan suorittaa oppilaitoksessa. Vastaava tilanne voi syntyä, jos näyttöjä joudutaan täydentämään tai uusimaan. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ovat osa koulutusta ja opiskelijan arviointia. Oppilaitos ja työelämä yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat työtilanteen tai työprosessin (= ammattiosaamisen näyttö). Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan opiskelijan jonkin opintokokonaisuuden osaamista. Kolmevuotisen tutkinnon aikana kertyy keskimäärin 3-4 näyttöä eri ammatillisista opintokokonaisuuksista. Yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillisiä näyttöjä. (Vrt. luvun 2.1. kuvio opintojen muodostumisesta.) Tarvittaessa ammattiosaamisen näyttö voi tapahtua osanäyttönä niin, että osa opintokokonaisuudesta näytetään työpaikalla ja osa oppilaitoksessa. Voi olla myös sellaisia näyttötilanteita, joissa osoitetaan useampien opintokokonaisuuksien keskeinen osaaminen yhdellä kertaa. Arvioinnin kohteet ja -kriteerit ovat opintokokonaisuuksittain samat kaikille opiskelijoille, mutta työpaikan tarjoamat mahdollisuudet ratkaisevat, kuinka kattavasti niitä voidaan työpaikalla näyttää ja arvioida. 15 Näyttöjen merkitystä voidaan tarkastella työpaikan, opiskelijan ja opettajan näkökulmista.
17 Työpaikan näkökulmasta näytöt luovat mahdollisuuden vaikuttaa alalle valmistuviin työntekijöihin varmistavat alalle valmistuvien osaamista ja koulutuksen työelämävastaavuutta helpottavat rekrytointia ja perehdyttämistä varmistavat ammattikoulutuksen tasalaatuisuutta eri oppilaitoksissa haastavat työyhteisön oppimaan Opiskelijan näkökulmasta näytöt tuovat opiskeluun tavoitteellisuutta yhdenmukaistavat arviointia lisäävät koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä mahdollistavat ammatillisen osaamisen näytön käytännössä helpottavat työllistymistä lisäävät opiskelumotivaatiota yksilöllistävät opiskelua 16 Opettajan näkökulmasta näytöt ohjaavat opetusta ja arviointia opetussuunnitelman ja työelämän tarpeiden suuntaiseksi tuovat tavoitteellisuutta ja käytännönläheisyyttä työssäoppimiseen pitävät yllä omaa ammattitaitoa monipuolistavat opiskelijan arviointia ja -menetelmiä antavat välineitä itsearviointiin ja tietoa koulutuksen kehittämiseksi haastavat opettajat ja työelämän sekä opettajat keskenänsä tiiviiseen yhteistyöhön Näyttöaineistot. Näyttöjen suunnittelun ja toteutuksen helpottamiseksi on laadittu näyttöaineistot kaikkiin perustutkintoihin 1. Niissä määritellään kunkin tutkinnon vaatima keskeinen osaaminen ja arviointikriteerit. Näyttöaineistot voivat toimia tukimateriaalina. Ne sisältävät: kaikille tutkinnoille yhteiset ohjeet näyttöaineiston käyttöön näytön kuvauksen opintokokonaisuuksittain näyttöympäristön määrittelyn opintokokonaisuuksittain arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain 1 Näyttöaineistot ovat nähtävissä opetushallituksen nettisivuilla
18 Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty se opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan tekemisenä. Näyttöympäristö -kohdassa on kerrottu millaisissa olosuhteissa, millaisilla työpaikoilla tai työyhteistöissä näyttö on mahdollista toteuttaa. On määritelty myös millaisia koneita, laitteita ja tarvikkeita tarvitaan. Näyttöjen arviointi -kohdassa on kuvattu arvioinnin kohteet ja kriteerit. Opiskelijan suorittamat näytöt arvioidaan ja kirjataan arvosanoin näyttötodistukseen (esimerkki liitteessä 9), joka päättötodistuksen kanssa yhdessä muodostaa opiskelijan tutkintotodistuksen. Näyttöjen arviointi poikkeaa tässä suhteessa työssäoppimisesta, josta ei anneta erillistä todistusta. Työssäoppimisen aikana tapahtunut oppiminen huomioidaan opettajan toimesta osana opiskelijan niiden ammatillisten opintojen arviointia, joihin työssäoppiminen sisältyy. Näyttöjen arvioinnista kerrotaan enemmän arviointiluvussa (luku 6). Toimielin. Näyttöjen suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten koulutuksen järjestäjän tulee perustaa yksi tai useampia toimielimiä. Toimielimessä on jäseninä opettajia, opiskelijoita, työ- elinkeinoelämän edustajia (työntekijöitä ja työnantajia tasapuolisesti) sekä koulutuksen järjestäjän edustajia. Toimielimen tehtävänä on: hyväksyä näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma (osana koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa) valvoa näyttötoimintaa päättää näyttöjen arvioijista allekirjoittaa (toimielimen puheenjohtaja) näyttötodistukset käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset 17 Lähteenä käytetty Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. Opetushallitus Julkaisu löytyy myös Internetistä
19 2.4. Työsuojelu Työssäoppimisen tullessa kiinteäksi osaksi ammatillista koulutusta ja työpaikalla vietettävän ajan pidentyessä työsuojelulliset seikat korostuvat entisestään. Vastuu opiskelijan työturvallisuudesta jakaantuu työpaikan ja oppilaitoksen kesken. Työnantajan vastuu Työnantajalle kuuluu vastuu opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen ja näyttöjen aikana, vaikka opiskelija ei olisikaan työsuhteessa työnantajaan. Opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja määräyksiä samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Työnantajan vastuulla ovat työpaikan turvalliset olosuhteet, laitteet, koneet sekä perehdyttämisen, opastuksen ja valvonnan järjestäminen. Esimiehen tehtävänä on perehdyttää opiskelija työturvallisuusasioihin. Myös työpaikkaohjaajan tehtäviin kuuluu varmistaa opiskelijan työturvallisuus. Oppilaitoksen vastuu 18 Oppilaitoksen on huolehdittava, että opiskelijalla on mahdollisuus turvalliseen fyysiseen ja psyykkiseen työympäristöön työssäoppimisen aikana. Tämä on selvitettävä ennen työssäoppimissopimuksen solmimista. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksen on valmennettava opiskelijaa työturvallisuusasioihin. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työntekoon. Työantajalle on tärkeätä tiedottaa opiskelijan valmiuksista. Yhteistyötä työnantajan kanssa selkiyttää, jos opiskelijan ammatillisiin valmiuksiin liittyvät taidot ovat kirjallisessa muodossa. Oppilaitos vakuuttaa opiskelijat tapaturmien varalta, mutta vastuu turvallisuudesta ja perehdytyksestä on aina työnantajalla. Työnantajaa on tiedotettava sen työturvallisuusvastuusta.
20 Laki nuorista työntekijöistä Työturvallisuuslain lisäksi opiskelijat ovat myös nuorista työntekijöistä laaditun lain alaisia. Lakia nuorista työntekijöistä sovelletaan alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin ja opiskelijoihin, jotka tekevät työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työssäoppimisjaksolla työtä ei tehdä opettajan johdolla ja valvonnassa. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ vahingoita nuoren fyysistä, psyykkistä tai siveellistä kehitystä ja ettei työ vaadi kohtuuttomia ponnisteluja. Vaarallisissa töissä ei saa käyttää alle 16-vuotiasta nuorta. Vaarallisia töitä voi tehdä 16 vuotta täyttänyt, kun on huolehdittu ettei ole tapaturman vaaraa. Töiden edellytyksenä on ilmoitus työsuojelupiirille. Nuorten työaika on myös erikseen säännelty (liite 4). Työturvallisuusasioita käsitellään Työturvallisuuslaissa (738/2002), laissa nuorista työntekijöistä (998/1993) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) (liite 5). Lähteinä käytetty mm. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (601/2005) , Työturvallisuuslaki (738/2002), Laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (603/2005) 5 10, Asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) Lait ja asetukset löytyvät esimerkiksi FINLEX - Valtion säädöstietopankista hakemalla lain tai säädöksen numeron mukaan. 19
21 20
22 3. Työssäoppimisen ohjaus Ohjauksella ymmärretään tässä työpaikkaohjaajan työssäoppijalle antamaa aikaa ja huomiota sekä tilaisuutta oppia työssäoppimisen aikana sovittuja työtehtäviä hyvässä vuorovaikutussuhteessa. Huomiota kiinnitetään niihin perusasioihin, jotka tukevat ohjauksen onnistumista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaustapahtumaa käsitellään jatkumona, jolla on alku ja loppu. Ohjauksen menetelmistä käydään läpi tavallisimmat. Tekstin lomaan on otettu muutamia käytännön esimerkkejä ohjaustilanteista. Ohjaustilanteet muodostuvat käytännössä jonkin verran erilaisiksi eri työaloilla (esimerkiksi auto- ja sosiaali-terveysala). Myös opiskelijoiden ikä, erilaiset valmiudet ja kokemukset vaikuttavat annettavaan ohjaukseen. Työssäoppimisen ohjaukseen tarvitaan aikaa ja muitakin resursseja. Ohjaus edellyttää pitkäjänteisyyttä. Työpaikkaohjaajalta edellytetään perehtyneisyyttä työssäoppimisen ohjaukseen ja menetelmiin. Ohjatessaan opiskelijoita työpaikkaohjaaja joutuu läpikäymään työssäoppimisjaksolle asetettuja tavoitteita ja miettimään millaisen ohjauksen avulla opiskelija parhaiten oppii. Ohjaaja joutuu pohtimaan, millaista vuorovaikutusta tarvitaan, jotta tavoitteet toteutuvat. 21 Tavoitteet eivät toteudu, jos ohjaaja ja työssäoppija eivät tule keskenään juttuun. Toisaalta, jos opiskelijan ja työpaikkaohjaajan suhde on toimiva, ohjaus auttaa työssäoppijaa pääsemään hyviin oppimissuorituksiin.
23 Työpaikkaohjaaja joutuu ohjaustyössään pohtimaan seuraavia asioita: miten työssäoppimiseen valmistaudutaan miten tarpeellinen informaatio opiskelijasta siirtyy työpaikalle miten ohjaussuhde käynnistetään eli miten tullaan tutuiksi miten ohjaussuhdetta ylläpidetään eli mitkä asiat auttavat tai estävät suhteen ylläpitoa miten ohjaussuhde päätetään miten huomioidaan koulun opetussuunnitelma ja toisaalta opiskelijan tarpeet 3.1. Ohjauksen perusta: onnistuneen ohjauksen edellytykset Onnistunut ohjaus edellyttää, että tietyt perusasiat ovat kunnossa. Ohjaukselle tulee asettaa tavoitteet. Sille tulee varata aikaa ja paikka. Työssäoppimisjakson tehtävä- ja kunkin osapuolen vastuukysymykset tulee käydä huolella läpi. Sujuva vuorovaikutus on olennainen osa ohjausta. Tavoitteet 22 Ohjauksen perustana on työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan yhdessä sopimat tavoitteet työssäoppimisjaksolle. Opiskeltavan ammatillisen tutkinnon opetussuunnitelma (OPS) luo puitteet näille tavoitteille. Työpaikkaohjaaja saa oppilaitoksen opettajalta yksityiskohtaista tietoa alalla noudatettavasta opetussuunnitelmasta. Työssäoppimisjakson tavoitteista keskustellaan ja sovitaan jo alustavasti ennen kuin opiskelija aloittaa työssäoppimisjaksonsa. Jakson alussa tavoitteet kerrataan, ja niihin palataan aina tarpeen mukaan työssäoppimisjakson aikana. Esimerkki Metallialalla tapahtuvan ensimmäisen vuoden työssäoppimisjakson oppimistavoitteina oli, että opiskelija oppii akselien ja laakereiden asennusta, ruuviliitoksia ja yksinkertaisia levytöitä. Vastaavasti ravinto-
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas
Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotArviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotTyössäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011
Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotErityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön
Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN
TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ
OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotYhteistyöllä osaamista
Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen
LisätiedotTyöpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa
Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva
LisätiedotTyöpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus
Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen
LisätiedotTyössäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)
0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotHyvässä ohjauksessa opiskelija:
Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus 2 ov
Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
LisätiedotVähittäiskaupan vuoden 2016 työpaikkaohjaaja kilpailu
Vähittäiskaupan vuoden 2016 työpaikkaohjaaja kilpailu Oppilaitoksen edustajan arviointilomake Täytä taustatiedot ja perustele kilpailuun ehdotettavan työpaikkaohjaajan osaamista ja toimintaa eri osa-alueilla.
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotKANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA
KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus
LisätiedotOhje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke
TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotKYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA
KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotTYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA
1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotPerehdyttämisopas työpaikkaohjaajalle
Perehdyttämisopas työpaikkaohjaajalle LUKUVUOSI 2017-2018 Maatalousalan perustutkinto Ruukin maaseutuopisto Sisällys Oppaan tarkoitus... 2 Mitä ammatillinen koulutus on?... 2 Mitä työssäoppiminen on?...
LisätiedotTutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa
Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotTyöväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin
Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty
LisätiedotTyössäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä
0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotAUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov
AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan
LisätiedotTyössäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotLUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotLaatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset
LisätiedotPaperiteollisuuden perustutkinto
Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin
LisätiedotOSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET
OSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Prosessiteollisuuden kesäkoulutuspäivät Uudessakaupungissa 1.-2.6.2015 Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi SYYT TUTKINTOJEN
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen
LisätiedotSAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotKirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto 12.12.2018 Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Ammatillinen koulutus Liiketoiminnan perustutkinto 180, merkonomi:
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA
1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä
LisätiedotTyöpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä
Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>
LisätiedotTyöelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa
Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa
LisätiedotYleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation
Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotKun nuori tulee töihin
Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on
LisätiedotOpiskelija työpaikalla
Opiskelija työpaikalla Koulutus vastaa yksilön ja työelämän tarpeisiin Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on vastata opiskelijan ja työelämän tarpei siin. Ammatillisen koulutuksen suunnittelua tehdään
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotOnnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä
Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 22.4.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
LisätiedotOnnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä
Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
LisätiedotLAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYS ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET
LAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYS ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET 6.4.2017 Uudistus voimaan 1.1.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle huhtikuussa 2017 Eduskuntakäsittely keväällä
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet
LisätiedotValmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola
Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset piirteet OPS-infot 23.11.2009 2009 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammattikoulutuksen kehittäminen L 630/98 3 Vammaisille ill opiskelijoille
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotTyössäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015
Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19
LisätiedotTYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?
Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?
LisätiedotECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä
ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA
1 Porvoo International College 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun
LisätiedotTEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä
TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
Lisätiedot