Miten ohjaat työssäoppijoita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten ohjaat työssäoppijoita"

Transkriptio

1 Miten ohjaat työssäoppijoita Miten ohjaat työssäoppijoita Terttu-projekteissa kehitetty koulutusmateriaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille Pirjo Lehtoranta Harri Leivo Seija Haapasalo

2 Miten ohjaat työssäoppijoita Terttu-projekteissa kehitetty koulutusmateriaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille 1 Pirjo Lehtoranta Harri Leivo Seija Haapasalo

3 2 3. korjattu painos Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Kansi Timo Pitkänen Yliopistopaino 2006 ISBN

4 Alkusanat Tämä koulutuspaketti on kehitetty Terttu-projekteissa. Terttu-projektit ovat Euroopan Sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittamia hankkeita. Projektit toteutettiin Kuntoutussäätiön, Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän ja Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen yhteistyönä. Projektit toteutettiin vuosina Tämä on aikaisemman samannimisen julkaisun korjattu painos. Julkaisuun on lisätty ammattiosaamisen näyttöjä koskeva luku 2.3 sekä uusittu arviointia käsittelevä luku 6. Muitakin tekstimuutoksia ja korjauksia on tehty esimerkiksi työllistämistukiasioihin luku 7.10, julkaisussa mainittuun kirjallisuuteen, viitteisiin sekä yhteystietoihin. Myös liitteitä on uusittu. Terttu-projektien tavoitteena oli järjestää työpaikkaohjaajille koulutusta, jossa huomioitiin erityistä tukea tarvitsevien työssäoppijoiden tarpeita. Koulutuksesta vastasi Kuntoutussäätiön tiimi, johon kuuluivat projektisuunnittelija Harri Leivo (2000-3/2003), erikoistutkija, neuropsykologi Seija Haapasalo, tutkija, sosiaalipsykologi Jukka Valkonen ( ), työyhteisökouluttaja, psykologi Outi Reinola (2005 alkaen) ja projektipäällikkö, psykologi Pirjo Lehtoranta. Koulutuspakettia voi käyttää osana Opetushallituksen määrittelemää kahden opintoviikon työpaikkaohjaajakoulutusta tai työpaikkaohjaajien itseopiskelun tukena. Kiitän koulutukseen osallistuneita työpaikkaohjaajia, oppilaitosten opettajia, rehtoreita, oppilashuollon edustajia ja muuta henkilöstöä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. He mahdollistivat tämän koulutuspaketin laatimisen. Esitän kiitokseni myös yhteistyöprojekteille, joiden kokemukset olivat meille arvokkaita. 3 Kiitos kuuluu myös projektien ohjausryhmille ja kehittämistiimille, jotka tukivat työtämme rakentavin ehdotuksin. Helsingissä Pirjo Lehtoranta

5 4

6 Sisällys 1. Johdanto 7 2. Ammatillinen koulutus, työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja työsuojelu Toisen asteen ammatillinen koulutus Työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt Työsuojelu Työssäoppimisen ohjaus Ohjauksen perusta: onnistuneen ohjauksen edellytykset Ohjausprosessi Ohjauksen menetelmät Yhteenveto Työssäoppiminen oppimismenetelmänä Oppimisen perusideoita Oppimisprosessi Oppimista tukevat menetelmät Yhteenveto Oppimisvaikeudet työssäoppimisjaksoilla Erityiset oppimisen vaikeudet Yhteenveto Arviointi Mitä arvioidaan? Kuka arvioi? Miten arvioidaan? Arviointiprosessi Yhteenveto Erityisryhmien huomioiminen työssäoppimisessa Allergia ja astma Diabetes Epilepsia Kehitysvammaisuus Kuulovammaisuus Liikuntavammat Mielenterveys Näköongelmat Tarkkaavaisuushäiriöt Taloudelliset tuet erityisryhmien työllistämiseen 103 5

7 6 Liitteet Liite 1 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L601/2005) Liite 2 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen Liite 2 muuttamisesta (A605/2005) Liite 3a ja b Sopimukset työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestet- Liite 3 tävästä koulutuksesta Liite 4 Luettelo nuorilta työntekijöiltä kokonaan kielletyistä töistä Liite 5 Esimerkkiluettelo nuorille työntekijöille vaarallisista töistä Liite 6 Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon Liite 2 perusteet Liite 7a ja b Esimerkkejä opiskelijan päiväkirjasta työssäoppimisjaksoilla Liite 8 Lomake näytön arvioinnin tallentamiselle Liite 9 Näyttötodistus

8 1. Johdanto Ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut useita muutoksia viime vuosina. Peruskoulun oppimäärälle rakentuva ammatillinen koulutus on pidentynyt kaikilla aloilla kolmivuotiseksi. Työharjoittelun tilalle on tullut työssäoppiminen, joka on entistä työharjoittelua pitempi, tavoitteellisempi ja ohjatumpi oppimisjakso työelämässä. Opiskelijoiden ammattiosaamista on alettu arvioida näyttöjen avulla. Ammattioppilaitosten opiskelijat - työssäoppijat - ovat koulutuksensa aikana vähintään puolisen vuotta työpaikoilla oppimassa ammattiinsa kuuluvia tietoja ja taitoja. Jotta työssäoppijat saisivat parhaan mahdollisen opastuksen ja tuen, työpaikkojen tulisi nimetä henkilö työpaikkaohjaaja vastaamaan opiskelijoiden ohjauksesta. Työpaikkaohjaajaksi valikoituu yleensä ammattinsa taitava, nuorista tai yleensäkin uusien työntekijöiden perehdytyksestä ja ohjauksesta kiinnostunut työntekijä tai toimihenkilö. Koulutuspaketti auttaa työpaikkaohjaajaa ohjaamaan työssäoppimisjaksolle tulevia opiskelijoita. Koulutuspaketti jakautuu kuuteen teemaan. Kukin teema muodostaa oman kokonaisuutensa. Asioihin voi tutustua haluamassaan järjestyksessä. Mikäli työssäoppimista ei tunne entuudestaan, on suositeltavaa aloittaa perehtyminen ensimmäisestä teemasta. 7 Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja työsuojelu. Teema perehdyttää työpaikkaohjaajan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, työssäoppimisen perusteisiin, ammattiosaamisen näyttöihin sekä työssäoppimisjaksojen aikana huomioitaviin työsuojeluasioihin. Ammatillisen koulutuksen pääpiirteiden ja työssäoppimisen pelisääntöjen ymmärtäminen auttavat työpaikkaohjaajaa orientoitumaan ohjaustehtävään. Ammattiosaamisen näytöt on uusi me-

9 netelmä arvioida opiskelijan osaamista. Työssäoppijoiden työsuojelun ollessa myös työpaikkaohjaajan vastuulla, työpaikkaohjaajan tulee olla tietoinen siihen liittyvistä määräyksistä. Työssäoppimisen ohjaus. Luvussa pohditaan onnistuneen ohjauksen edellytyksiä ja tutustutaan ohjausprosessin eri vaiheisiin. Jakso käsittelee työssäoppimisjaksolle valmistautumista, ohjauksen aloitusta, ylläpitoa ja sen päättämistä. Ohjausprosessin vaiheistaminen auttaa työpaikkaohjaajaa jäsentämään työssäoppimisjaksoa. Ohjausmenetelmiin tutustuminen auttaa ohjaajaa valitsemaan kullekin työssäoppijalle soveltuvia ohjaustapoja. Työssäoppiminen oppimismenetelmänä. Teema perehdyttää oppimisen ja opastamisen perusteisiin. Työpaikkaohjaaja auttaa työssäoppijaa oppimaan huomioimalla oppimisen lainalaisuuksia ja järjestämällä oppimistilanteet sellaisiksi, että ne edistävät oppimista. Työpaikkaohjaaja voi saada innostumaan työn oppimisesta nekin opiskelijat, joita tavallinen kouluympäristö ei innosta. Ohjaaja voi havaita, että opiskelijan työssä edistyminen ja innostuminen palkitsee monin verroin ohjaustyöhön käytetyn ajan ja energian. Oppimisvaikeudet työssäoppimisjaksoilla. Luvussa tarkastellaan oppimisessa toisinaan ilmeneviä vaikeuksia. Teema auttaa työpaikkaohjaajaa ymmärtämään oppimisvaikeuksien moninaisuutta. Ohjaajalle esitellään vinkkejä, miten voi toimia erilaisten oppijoiden kanssa. 8 Arviointi. Teema perehdyttää työpaikkaohjaajan opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointiin. Luvussa tarkastellaan arvioinnin kohteita ja menetelmiä. Arviointi voi olla ohjaavaa, jolloin sen tarkoitus on kannustaa opiskelijaa työssäoppimisjaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Näyttöön perustuvasta arvioinnista on kyse kun arvioidaan opiskelijan osaamista tietyssä näyttötilanteessa. Arviointitaitojen kehittyminen auttaa myös työpaikka-ohjaajaa tutkimaan ja kehittämään omaa työtään. Erityisryhmien huomioiminen työssäoppimisessa. Kirjan loppuun on koottu tietoa erityisryhmien työssäoppimisesta ja siinä huomioitavista seikoista. Tiedot kerättiin vammaisjärjestöiltä kyselylomakkeen avulla. Tekijät täydensivät luetteloa ja kokosivat tietoja erityisryhmien työllistämiseen liittyvistä taloudellisista tukimuodoista.

10 2. Ammatillinen 2. koulutus, 2. työssäoppiminen, 2. ammattiosaamisen 2. näytöt ja 2. työsuojelu Työelämä vaatii ammatillista osaamista. Joidenkin ammattien taitajista on jo nyt pulaa. Koulutuspoliittisena tavoitteena on, että kaikille suodaan mahdollisuus ammatilliseen kouluttautumiseen. Työssäoppiminen on eräs tapa pyrkiä lähentämään koulutusta ja työelämää ja edistää niiden välistä yhteistyötä. Työssäoppimisen kautta opiskelija saa käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin. Ammattiosaamisen näyttöjen avulla opiskelija voi osoittaa käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon 2.1. Toisen asteen ammatillinen koulutus 9 Peruskoulun jälkeen suurin osa nuorista hakeutuu ammatti- tai lukio-opintoihin. On laskettu, että noin 60 % nuorista hakeutuu lukioon ja noin 30 % ammattiopistoihin. Luvut vaihtelevat jonkin verran alueittain. Ammatillisten opintojen vetovoimaisuutta on pyritty kohentamaan uudistamalla koulutusta ja tiivistämällä yhteistyötä työelämän kanssa. Kolmevuotinen ammatillinen koulutus antaa yleisen jatko-opiskelukelpoisuuden. Opiskelijat voivat jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Uutta on myös kaksoistutkinto, jolloin opiskelija voi suorittaa sekä ammatillisen

11 perustutkinnon että ylioppilastutkinnon. Opiskelu kestää tuolloin yleensä kolme - neljä vuotta. Opiskelijoilla on muutoinkin mahdollisuus valita opintoja muista ammattiopistoista tai lukioista. Kaksoistutkinnon ja opintovalintojen myötä yhteistyö lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa on entisestään tiivistynyt. Myös ylioppilaat voivat suorittaa samoja ammatillisia tutkintoja kuin peruskoulun suorittaneet. Heidän opiskeluaikansa on vain hieman lyhyempi vaihdellen yleensä kahdesta vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Näyttötutkinto kehitettiin alun perin työssäkäyvän aikuisväestön tarpeisiin. Tätä varten on järjestetty valmentavaa koulutusta ammattioppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. Näyttötutkinto on eri asia kuin ammattiosaamisen näytöt. Näytöt liitetään kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin. Opiskelijat osoittavat näyttöjen avulla, miten hyvin he ovat saavuttaneet opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt ajoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne järjestetään yhdessä työpaikkojen ja oppilaitosten kanssa. 10 Ammatillinen koulutus perustuu lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta. Näillä säädetään mm. koulutuksen tavoitteista, koulutuksen järjestäjistä, opetussuunnitelmista, opetuksesta sekä opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan tammikuun alusta 2006 (liitteet 1 ja 2). Ammatilliset tutkinnot tuottavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman osaamisen ja ammattitaidon johonkin tiettyyn tehtävään. Uusi lainsäädäntö korostaa, että ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään yli 300 paikassa. Näitä oppilaitoksia ylläpitävät kunnat, kuntayhtymät, valtio ja yksityiset koulutuksen järjestäjät. Opiskelijoille opetus ja ateriat ovat maksuttomia. Asuminen opiskelijaasuntolassa on myös maksutonta. Muilta osin ammattiopiskelijoita koskevat samat opintososiaaliset etuudet kuin muita opiskelijoita.

12 Entisiä ammattikouluja kutsutaan nykyisin ammattiopistoiksi, ammattioppilaitoksiksi, koulutuskeskuksiksi tai ammatti-instituuteiksi. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua kahdeksalta koulutusalalta yli sataan ammattiin. Ammatillisen koulutuksen alat ovat seuraavat: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Esimerkiksi autoalan perustutkinto valmistaa automaalareita ja ajoneuvoasentajia, sähköalan perustutkinto elektroniikka- ja sähköasentajia ja catering alan perustutkinto suurtalouskokkeja. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto muodostuu 120 opintoviikosta. Niistä 90 opintoviikkoa on ammatillisia opintoja, 20 opintoviikkoa nk. kaikille yhteisiä opintoja ja 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. Opinnot sisältävät myös vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista ja 2 opintoviikkoa opinnäytetyötä. Yhteisiä opintoja ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta ja terveystieto sekä taide ja kulttuuri. Vapaasti valittavat opinnot (10 ov) 11 Lähteinä käytetty mm. Opetusministeriön internetsivuja (asiaa mm. ammateista, oppilaitoksista, koulutuksen uudistumisesta) Koulutusopas peruskoulun jälkeiseen koulutukseen 2002, Opetushallitus, Kirjapaino OyWest Point, Rauma Opas on myös Internetissä koulutusoppaat/kopas/peruskouluopas/. Opas uusitaan vuosittain. Koulutusta koskevat lait löytyvät FINLEX - Valtion säädöstietopankista

13 2.2. Työssäoppiminen Ammattiin valmistuvat opiskelijat saavat käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin jo opiskeluaikana. Jokaiseen kolmevuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa (noin puoli vuotta) työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Opiskelijat oppivat työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta, joka on määritelty opetussuunnitelmassa. Työssäoppimista säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta. Sitä ohjaavat myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. Työssäoppimisen yleisinä tavoitteina on: lisätä työelämän vastuuta koulutuksesta helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksiin edistää nuorten työllistymistä ja työmarkkinoille siirtymistä lisätä opiskelijoiden tietoa työmarkkinoista ja työelämän pelisäännöistä lisätä koulun ja työelämän yhteistyötä 12 Työssäoppimisjaksoista on suurin hyöty kaikille osapuolille silloin, kun se on etukäteen hyvin suunniteltua. Opiskelijoiden valmentaminen työssäoppimisjaksolle edesauttaa sen sujumista. Myös työpaikka voi valmistautua opiskelijan vastaanottoon (kts. kohta Ohjausprosessi/ennakkovalmistautuminen). Työssäoppimisen yleisestä järjestämisestä sovitaan työpaikan ja oppilaitoksen kesken laadittavalla kirjallisella sopimuksella (liite 3 a). Sopimuksessa sovitaan mm. työssäoppimisjakson tavoitteista, keskeisistä sisällöistä (oppimistehtävistä), kestosta ja ajoituksesta ja määritellään osapuolten tehtävät. Opiskelijan työssäoppimisjaksosta sovitaan yksilöidyllä sopimuksella (liite 3 b). Sopimuksessa määritellään tarkemmin opiskelijan työjärjestelyt, tavoitteet, tehtävät jne.

14 Työpaikalla, opettajalla ja opiskelijalla on omat tehtävänsä järjestettäessä työssäoppimista. Seuraaviin kappaleisiin on koottu näistä tärkeimpiä. Työpaikan tehtäviä työssäoppimisessa on: antaa oppilaitokselle tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä sopia kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työssäoppimisen järjestämisestä nimetä vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työssä vastata opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen aikana antaa opiskelijalle kuva siitä, miten työyhteisö toimii ja kehittyy tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta Opettajan tehtäviä työssäoppimisessa on: suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppiminen välittää työpaikkaohjaajalle tieto opiskelijan opetussuunnitelmasta, tavoitteista ja muusta tarpeellisesta selvittää työtehtävien tarkoituksenmukaisuus eri työssäoppimisjaksoilla, suunnitella oppimistehtävät sekä selvittää niiden tavoitteet työpaikkaohjaajalle auttaa ja tukea opiskelijaa työssäoppimisprosessin eri vaiheissa osallistua konkreettisesti opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin Opiskelijan vastuulla on: noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä tehdä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita 13 Työpaikan nimeämä työpaikkaohjaaja ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla. Työssäoppimisen arviointiin osallistuvat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan pitämällä esim. oppimispäiväkirjaa.

15 Työpaikkaohjaaja ja opettaja osallistuvat opiskelijan arviointiin kulloinkin tarkemmin sovittavalla tavalla. Arvioitavia asioita ovat mm. opiskelijan tekniset taidot eli miten opiskelija selviytyy annetuista oppimistehtävistä sekä sosiaaliset taidot (esimerkiksi kyky itsenäiseen työskentelyyn, ryhmätyötaito, täsmällisyys, luotettavuus, työaikojen noudattaminen). Arviointia käsitellään enemmän luvussa kuusi. Työssäoppiminen tulisi työmarkkinajärjestöjen suosituksen mukaan järjestää ilman työsuhdetta. Jos työsopimus kuitenkin solmitaan, palkkauksessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Työssäoppijalla ei korvata työpaikan henkilöstöä, eikä vaikuteta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. 14 Lähteinä käytetty ja muuta kirjallisuutta Opetusministeriön internetsivuja (Opetushallituksen ylläpitämä työssäoppimisen tietopalvelu, sisältää myös joukon lakeja) Pohjonen P (2005) Työssäoppiminen. Ammatillisen osaamisen perusta. PS-kustannus, Keuruu. Työssäoppimisen opas työpaikoille. Useat yhteisöt tekijöinä. Internetistä pdftiedostona Työssä on työn iloa. Johdatus työssäoppimiseen ja Tonet työssäoppimisen tietopalveluun, Opetushallituksen ja opetusministeriön tekemä lehtinen. Internetissä /www.edu.fi/tonet/fin/oppilaitos/tonetesite.pdf, painettua esitettä voi tiedustella Opetushallituksesta. Työpaikkaohjaajan koulutus käynnistyy. Potkua työssäoppimiseen ja henkilöstön kehittämiseen. Opetushallituksen tekemä lehtinen. Internetissä tonet/fin/oppilaitos/tyopaikkaohjaaja.pdf, painettua esitettä voi tiedustella Opetushallituksesta. > Taloudellinen Tiedotustoimisto 2.3. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa aidoissa, käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Työelämän edellyttämä ammattitaito on määritelty tutkintojen opetussuunnitelman perusteissa. Näytöt perustuvat uudistettuun lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta sekä Opetushallituksen ohjeisiin (liitteet 1, 2 ja 6).

16 Ammattiosaamisen näyttöjen yleisinä tavoitteina on: varmistaa koulutuksen laatua ja parantaa työelämäyhteyksiä yhtenäistää opiskelijan arviointia tehostaa opiskelijan siirtymistä työelämään antaa tietoa opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyiden sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta tuottaa tietoa oppimistulosten kansalliseen arviointiin Ammattiosaamisen näytöt pyritään antamaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikoilla. Ne suunnitellaan yhdessä työpaikkaohjaajien, opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Työssäoppimisen aikana voidaan antaa näyttöjä, mutta on myös mahdollista, että työssäoppimiseen ei sisälly näyttöjä. Jos esimerkiksi näyttöjen toteutus on vaikeata työpaikalla, näytöt voidaan suorittaa oppilaitoksessa. Vastaava tilanne voi syntyä, jos näyttöjä joudutaan täydentämään tai uusimaan. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ovat osa koulutusta ja opiskelijan arviointia. Oppilaitos ja työelämä yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat työtilanteen tai työprosessin (= ammattiosaamisen näyttö). Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan opiskelijan jonkin opintokokonaisuuden osaamista. Kolmevuotisen tutkinnon aikana kertyy keskimäärin 3-4 näyttöä eri ammatillisista opintokokonaisuuksista. Yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillisiä näyttöjä. (Vrt. luvun 2.1. kuvio opintojen muodostumisesta.) Tarvittaessa ammattiosaamisen näyttö voi tapahtua osanäyttönä niin, että osa opintokokonaisuudesta näytetään työpaikalla ja osa oppilaitoksessa. Voi olla myös sellaisia näyttötilanteita, joissa osoitetaan useampien opintokokonaisuuksien keskeinen osaaminen yhdellä kertaa. Arvioinnin kohteet ja -kriteerit ovat opintokokonaisuuksittain samat kaikille opiskelijoille, mutta työpaikan tarjoamat mahdollisuudet ratkaisevat, kuinka kattavasti niitä voidaan työpaikalla näyttää ja arvioida. 15 Näyttöjen merkitystä voidaan tarkastella työpaikan, opiskelijan ja opettajan näkökulmista.

17 Työpaikan näkökulmasta näytöt luovat mahdollisuuden vaikuttaa alalle valmistuviin työntekijöihin varmistavat alalle valmistuvien osaamista ja koulutuksen työelämävastaavuutta helpottavat rekrytointia ja perehdyttämistä varmistavat ammattikoulutuksen tasalaatuisuutta eri oppilaitoksissa haastavat työyhteisön oppimaan Opiskelijan näkökulmasta näytöt tuovat opiskeluun tavoitteellisuutta yhdenmukaistavat arviointia lisäävät koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä mahdollistavat ammatillisen osaamisen näytön käytännössä helpottavat työllistymistä lisäävät opiskelumotivaatiota yksilöllistävät opiskelua 16 Opettajan näkökulmasta näytöt ohjaavat opetusta ja arviointia opetussuunnitelman ja työelämän tarpeiden suuntaiseksi tuovat tavoitteellisuutta ja käytännönläheisyyttä työssäoppimiseen pitävät yllä omaa ammattitaitoa monipuolistavat opiskelijan arviointia ja -menetelmiä antavat välineitä itsearviointiin ja tietoa koulutuksen kehittämiseksi haastavat opettajat ja työelämän sekä opettajat keskenänsä tiiviiseen yhteistyöhön Näyttöaineistot. Näyttöjen suunnittelun ja toteutuksen helpottamiseksi on laadittu näyttöaineistot kaikkiin perustutkintoihin 1. Niissä määritellään kunkin tutkinnon vaatima keskeinen osaaminen ja arviointikriteerit. Näyttöaineistot voivat toimia tukimateriaalina. Ne sisältävät: kaikille tutkinnoille yhteiset ohjeet näyttöaineiston käyttöön näytön kuvauksen opintokokonaisuuksittain näyttöympäristön määrittelyn opintokokonaisuuksittain arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain 1 Näyttöaineistot ovat nähtävissä opetushallituksen nettisivuilla

18 Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty se opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan tekemisenä. Näyttöympäristö -kohdassa on kerrottu millaisissa olosuhteissa, millaisilla työpaikoilla tai työyhteistöissä näyttö on mahdollista toteuttaa. On määritelty myös millaisia koneita, laitteita ja tarvikkeita tarvitaan. Näyttöjen arviointi -kohdassa on kuvattu arvioinnin kohteet ja kriteerit. Opiskelijan suorittamat näytöt arvioidaan ja kirjataan arvosanoin näyttötodistukseen (esimerkki liitteessä 9), joka päättötodistuksen kanssa yhdessä muodostaa opiskelijan tutkintotodistuksen. Näyttöjen arviointi poikkeaa tässä suhteessa työssäoppimisesta, josta ei anneta erillistä todistusta. Työssäoppimisen aikana tapahtunut oppiminen huomioidaan opettajan toimesta osana opiskelijan niiden ammatillisten opintojen arviointia, joihin työssäoppiminen sisältyy. Näyttöjen arvioinnista kerrotaan enemmän arviointiluvussa (luku 6). Toimielin. Näyttöjen suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten koulutuksen järjestäjän tulee perustaa yksi tai useampia toimielimiä. Toimielimessä on jäseninä opettajia, opiskelijoita, työ- elinkeinoelämän edustajia (työntekijöitä ja työnantajia tasapuolisesti) sekä koulutuksen järjestäjän edustajia. Toimielimen tehtävänä on: hyväksyä näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma (osana koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa) valvoa näyttötoimintaa päättää näyttöjen arvioijista allekirjoittaa (toimielimen puheenjohtaja) näyttötodistukset käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset 17 Lähteenä käytetty Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. Opetushallitus Julkaisu löytyy myös Internetistä

19 2.4. Työsuojelu Työssäoppimisen tullessa kiinteäksi osaksi ammatillista koulutusta ja työpaikalla vietettävän ajan pidentyessä työsuojelulliset seikat korostuvat entisestään. Vastuu opiskelijan työturvallisuudesta jakaantuu työpaikan ja oppilaitoksen kesken. Työnantajan vastuu Työnantajalle kuuluu vastuu opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen ja näyttöjen aikana, vaikka opiskelija ei olisikaan työsuhteessa työnantajaan. Opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja määräyksiä samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Työnantajan vastuulla ovat työpaikan turvalliset olosuhteet, laitteet, koneet sekä perehdyttämisen, opastuksen ja valvonnan järjestäminen. Esimiehen tehtävänä on perehdyttää opiskelija työturvallisuusasioihin. Myös työpaikkaohjaajan tehtäviin kuuluu varmistaa opiskelijan työturvallisuus. Oppilaitoksen vastuu 18 Oppilaitoksen on huolehdittava, että opiskelijalla on mahdollisuus turvalliseen fyysiseen ja psyykkiseen työympäristöön työssäoppimisen aikana. Tämä on selvitettävä ennen työssäoppimissopimuksen solmimista. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksen on valmennettava opiskelijaa työturvallisuusasioihin. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työntekoon. Työantajalle on tärkeätä tiedottaa opiskelijan valmiuksista. Yhteistyötä työnantajan kanssa selkiyttää, jos opiskelijan ammatillisiin valmiuksiin liittyvät taidot ovat kirjallisessa muodossa. Oppilaitos vakuuttaa opiskelijat tapaturmien varalta, mutta vastuu turvallisuudesta ja perehdytyksestä on aina työnantajalla. Työnantajaa on tiedotettava sen työturvallisuusvastuusta.

20 Laki nuorista työntekijöistä Työturvallisuuslain lisäksi opiskelijat ovat myös nuorista työntekijöistä laaditun lain alaisia. Lakia nuorista työntekijöistä sovelletaan alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin ja opiskelijoihin, jotka tekevät työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työssäoppimisjaksolla työtä ei tehdä opettajan johdolla ja valvonnassa. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ vahingoita nuoren fyysistä, psyykkistä tai siveellistä kehitystä ja ettei työ vaadi kohtuuttomia ponnisteluja. Vaarallisissa töissä ei saa käyttää alle 16-vuotiasta nuorta. Vaarallisia töitä voi tehdä 16 vuotta täyttänyt, kun on huolehdittu ettei ole tapaturman vaaraa. Töiden edellytyksenä on ilmoitus työsuojelupiirille. Nuorten työaika on myös erikseen säännelty (liite 4). Työturvallisuusasioita käsitellään Työturvallisuuslaissa (738/2002), laissa nuorista työntekijöistä (998/1993) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) (liite 5). Lähteinä käytetty mm. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (601/2005) , Työturvallisuuslaki (738/2002), Laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (603/2005) 5 10, Asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) Lait ja asetukset löytyvät esimerkiksi FINLEX - Valtion säädöstietopankista hakemalla lain tai säädöksen numeron mukaan. 19

21 20

22 3. Työssäoppimisen ohjaus Ohjauksella ymmärretään tässä työpaikkaohjaajan työssäoppijalle antamaa aikaa ja huomiota sekä tilaisuutta oppia työssäoppimisen aikana sovittuja työtehtäviä hyvässä vuorovaikutussuhteessa. Huomiota kiinnitetään niihin perusasioihin, jotka tukevat ohjauksen onnistumista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaustapahtumaa käsitellään jatkumona, jolla on alku ja loppu. Ohjauksen menetelmistä käydään läpi tavallisimmat. Tekstin lomaan on otettu muutamia käytännön esimerkkejä ohjaustilanteista. Ohjaustilanteet muodostuvat käytännössä jonkin verran erilaisiksi eri työaloilla (esimerkiksi auto- ja sosiaali-terveysala). Myös opiskelijoiden ikä, erilaiset valmiudet ja kokemukset vaikuttavat annettavaan ohjaukseen. Työssäoppimisen ohjaukseen tarvitaan aikaa ja muitakin resursseja. Ohjaus edellyttää pitkäjänteisyyttä. Työpaikkaohjaajalta edellytetään perehtyneisyyttä työssäoppimisen ohjaukseen ja menetelmiin. Ohjatessaan opiskelijoita työpaikkaohjaaja joutuu läpikäymään työssäoppimisjaksolle asetettuja tavoitteita ja miettimään millaisen ohjauksen avulla opiskelija parhaiten oppii. Ohjaaja joutuu pohtimaan, millaista vuorovaikutusta tarvitaan, jotta tavoitteet toteutuvat. 21 Tavoitteet eivät toteudu, jos ohjaaja ja työssäoppija eivät tule keskenään juttuun. Toisaalta, jos opiskelijan ja työpaikkaohjaajan suhde on toimiva, ohjaus auttaa työssäoppijaa pääsemään hyviin oppimissuorituksiin.

23 Työpaikkaohjaaja joutuu ohjaustyössään pohtimaan seuraavia asioita: miten työssäoppimiseen valmistaudutaan miten tarpeellinen informaatio opiskelijasta siirtyy työpaikalle miten ohjaussuhde käynnistetään eli miten tullaan tutuiksi miten ohjaussuhdetta ylläpidetään eli mitkä asiat auttavat tai estävät suhteen ylläpitoa miten ohjaussuhde päätetään miten huomioidaan koulun opetussuunnitelma ja toisaalta opiskelijan tarpeet 3.1. Ohjauksen perusta: onnistuneen ohjauksen edellytykset Onnistunut ohjaus edellyttää, että tietyt perusasiat ovat kunnossa. Ohjaukselle tulee asettaa tavoitteet. Sille tulee varata aikaa ja paikka. Työssäoppimisjakson tehtävä- ja kunkin osapuolen vastuukysymykset tulee käydä huolella läpi. Sujuva vuorovaikutus on olennainen osa ohjausta. Tavoitteet 22 Ohjauksen perustana on työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan yhdessä sopimat tavoitteet työssäoppimisjaksolle. Opiskeltavan ammatillisen tutkinnon opetussuunnitelma (OPS) luo puitteet näille tavoitteille. Työpaikkaohjaaja saa oppilaitoksen opettajalta yksityiskohtaista tietoa alalla noudatettavasta opetussuunnitelmasta. Työssäoppimisjakson tavoitteista keskustellaan ja sovitaan jo alustavasti ennen kuin opiskelija aloittaa työssäoppimisjaksonsa. Jakson alussa tavoitteet kerrataan, ja niihin palataan aina tarpeen mukaan työssäoppimisjakson aikana. Esimerkki Metallialalla tapahtuvan ensimmäisen vuoden työssäoppimisjakson oppimistavoitteina oli, että opiskelija oppii akselien ja laakereiden asennusta, ruuviliitoksia ja yksinkertaisia levytöitä. Vastaavasti ravinto-

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUKSESSA Ohjeistus työpaikkaohjaajalle 1 SISÄLLYS 1. Mitä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat?...3 2. Työssäoppimisen järjestämisen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla ARVIOIJAKOULUTUS Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Käsiteltävät aiheet: Näyttötutkinnon suorittamisen yleisiä periaatteita Mihin systeemiin sitä on

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

OSAO Työelämään tutustuminen

OSAO Työelämään tutustuminen OSAO Työelämään tutustuminen TYÖPAIKKAKUVAUS 1. Työssäoppimispaikan kuvaus Yrityksen / Työssäoppimispaikan nimi Y-tunnus Yrityksen postiosoite Yrityksen postinumero Yrityksen postitoimipaikka Yrityksen

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot