ACTA TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄÄN KUULUVIEN TYÖIKÄISTEN HENKILÖIDEN PAINONHALLINNAN JA ELINTAPAMUUTOKSEN TUNNUSPIIRTEITÄ UNIVERSITATIS OULUENSIS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ACTA TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄÄN KUULUVIEN TYÖIKÄISTEN HENKILÖIDEN PAINONHALLINNAN JA ELINTAPAMUUTOKSEN TUNNUSPIIRTEITÄ UNIVERSITATIS OULUENSIS"

Transkriptio

1 OULU 2010 D 1081 ACTA Maija Alahuhta UNIVERSITATIS OULUENSIS D MEDICA TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄÄN KUULUVIEN TYÖIKÄISTEN HENKILÖIDEN PAINONHALLINNAN JA ELINTAPAMUUTOKSEN TUNNUSPIIRTEITÄ OULUN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA, TERVEYSTIETEIDEN LAITOS, HOITOTIEDE; TYÖTERVEYSLAITOS OULU

2

3 ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS D Medica 1081 MAIJA ALAHUHTA TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄÄN KUULUVIEN TYÖIKÄISTEN HENKILÖIDEN PAINONHALLINNAN JA ELINTAPAMUUTOKSEN TUNNUSPIIRTEITÄ Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen luentosalissa 101 A (Aapistie 5 A) 3. joulukuuta 2010 kello 12 OULUN YLIOPISTO, OULU 2010

4 Copyright 2010 Acta Univ. Oul. D 1081, 2010 Työn ohjaajat Professori Helvi Kyngäs Dosentti Jaana Laitinen Esitarkastajat Professori Tarja Kettunen Professori Tarja Suominen ISBN (Paperback) ISBN (PDF) ISSN (Printed) ISSN (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2010

5 Alahuhta, Maija, The characteristic features of weight management and lifestyle changes of people of working age at risk of type 2 diabetes University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Health Sciences, Nursing Science, P.O.Box 5000, FI University of Oulu, Finland; Finnish Institute of Occupational Health, Oulu, Aapistie 1, FI Oulu, Finland Acta Univ. Oul. D 1081, 2010 Oulu, Finland Abstract The aim of this study was to describe the characteristic features of weight management and lifestyle changes of people of working age at risk of type 2 diabetes. Seventy-four persons at high risk of type 2 diabetes, 33 men and 41 women, took part in the study. They attended group counselling sessions led by a dietician either at distance or face-to-face. There were 5 distance groups, with the counselling given by a dietician via a videoconferencing link to participants who met in the meeting room of their local health care centre. There were 6 personal groups where the dietician and the group participants met face-to-face at the same location. Each group had 5 to 9 participants. The following were used as study material: videotaped group discussions on the benefits and barriers of lifestyle changes at the beginning of the counselling process, weight management at the beginning and at the end of the process, and weight management and the preconditions and risk factors of successful weight management at the follow-up visit 1.5 years after the end of the process. In addition, study data were gathered before the first and last interventions and before the follow-up visit with a questionnaire sent to the subjects. The subjects were weighed at the beginning and at the end of the counselling process as well as at the follow-up visit. The video material was analysed using both inductive and deductive content analysis. The data were analysed also using SPSS 16.0 software for Windows. At the beginning of the counselling process, 68%, 9% and 14% of the subjects were at the contemplation, preparation and action stages, respectively, the corresponding percentages at the end of the counselling process being 24%, 33% and 40%. Forty subjects had made progress in their lifestyle change stage, 18 had remained where they had been, while 5 had regressed. One and a half year after the end of the counselling process, about half of the subjects were at the maintenance phase in terms of various lifestyle factors (restricting the amount of food, eating regular meals, increasing the intake of nutritional fibre, unsaturated fat and physical activity, restricting alcohol intake). Twenty-one subjects reported relapses, most often in terms of restricting the amount of food intake. Improved health and functional ability were seen as the benefit of lifestyle change. A change in lifestyle calls for effort and resources. The preconditions of successful weight management were one.s own actions, motivation and resources. Weight management was made more difficult by lack of commitment to one s own actions and lack of goals, self-discipline and motivation. The information obtained with the study may be utilised in developing interventions aimed at persons at risk of type 2 diabetes as well as their contents and methods. The results can also be made use of in improving the counselling skills of health-care students and professionals. Keywords: lifestyle change, transtheoretical stages of change model, type 2 diabetes, weight management

6

7 Alahuhta, Maija, Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien työikäisten henkilöiden painonhallinnan ja elintapamuutoksen tunnuspiirteitä Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Hoitotiede, PL 5000, Oulun yliopisto; Työterveyslaitos Oulu, PL 1, Acta Univ. Oul. D 1081, 2010 Oulu Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien työikäisten henkilöiden painonhallinnan ja elintapamuutoksen tunnuspiirteitä. Tutkimukseen osallistui 74 työikäistä tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöä. Tutkittavista 33 oli miehiä ja 41 naisia He osallistuivat ravitsemusterapeutin ryhmäohjaukseen joko etä- tai lähiryhmässä. Etäryhmiä oli 5. Niissä ohjaus toteutui siten, että ohjaaja oli videoneuvottelulaitteiden avulla yhteydessä ryhmäläisiin, jotka olivat kokoontuneet oman kuntansa terveyskeskuksen kokoustilaan. Lähiryhmiä oli 6. Niissä ohjaus toteutettiin siten, että ohjaaja ja ryhmäläiset olivat samassa tilassa. Kussakin ryhmässä oli 5 9 osallistujaa. Tutkimusaineistona käytettiin videoituja keskusteluaineistoja, joissa ryhmään osallistuneet kuvasivat elintapamuutoksen hyötyjä ja haittoja ohjausprosessin alussa, painonhallintatilannettaan ohjausprosessin alussa, lopussa ja seurantakäynnillä sekä painonhallinnan onnistumisen edellytyksiä ja riskitekijöistä seurantakäynnillä 1,5 vuotta ohjausprosessin päättymisen jälkeen. Lisäksi tutkimusaineistoa kerättiin ennen ensimmäistä ja viimeistä ohjauskertaa sekä ennen seurantakäyntiä tutkittaville lähetetyllä kyselyllä. Paino mitattiin ohjausprosessin alussa, lopussa ja seurantakäynnillä. Videoaineisto analysoitiin sekä induktiivisella että deduktiivisella sisällönanalyysilla. Aineiston analysoinnissa käytettiin myös SPSS 16.0 for Windows -ohjelmaa. Ohjausprosessin alussa tutkittavista 68 % oli harkintavaiheessa, 9 % valmistautumis- ja 14 % toimintavaiheessa ja ohjausprosessin lopussa 24 % oli harkinta-, 33 % valmistautumis- ja 40 % toimintavaiheessa. Tutkittavista 40 edistyi elintapamuutosvaiheessaan, 18 pysyi ennallaan ja 5 taantui. Puolentoista vuoden kuluttua ohjausprosessin päättymisestä noin puolet tutkittavista oli ylläpitovaiheessa jonkun elintavan suhteen (kuidun ja rasvan käyttö, ruokamäärä, ateriarytmi, liikunta, alkoholin käyttö). Repsahduksista raportoi 21 henkilöä. Niitä oli tapahtunut eniten ruokamäärän rajoittamisen suhteen. Elintapamuutoksen hyötynä nähtiin terveyden ja toimintakyvyn paraneminen. Elintapamuutos vaatii vaivannäköä ja voimavaroja. Painonhallinnan onnistumisen edellytyksiä olivat oma toiminta, motivaatio ja voimavarat. Sitoutumattomuus omaan toimintaan, tavoitteiden, itsekurin ja motivaation puute vaikeuttivat painonhallintaa. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää kehitettäessä tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden ohjauksen sisältöä ja menetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös terveydenhuollon opiskelijoiden ja ammattihenkilöiden ohjaustaitojen kehittämisessä. Asiasanat: elintapamuutos, painonhallinta, transteoreettinen muutosvaihemalli, tyypin 2 diabetes

8

9 Sepolle Jannelle, Ilkalle, Jennille ja Kaille Pihlalle ja Ellille Eijalle ja Virpille

10 8

11 Kiitokset Kiitän lämpimästi kaikkia Teitä 74:ä tyypin 2 diabeteksen riskiryhmässä olevaa työikäistä henkilöä ja teidän ryhmäohjaajianne. Olette mahdollistanut tutkimukseni tekemisen, kiitos Teille. Ohjaustilanteissa videoituja keskusteluja katsellessani olen voinut samaistua useampaankin kertaan samoihin ajatuksiin ja asioihin, joita olette tuottaneet. Olette ilmaisseet myös hyvin henkilökohtaisia ja kipeitä asioita, jotka ovat rikastuttaneet tutkimusaineistoa, mutta myös auttaneet ymmärtämään painonhallinnan ja elintapamuutoksen kompleksisuutta. Kiitän sydämellisesti ohjaajiani professori, THT Helvi Kyngästä ja dosentti, FT Jaana Laitista. Tunsin suurta turvallisuudentunnetta, kun professori Kyngäs lupautui ohjaajakseni. Olen aina arvostanut häntä paitsi tutkijana ja opettajana myös henkilönä, jolla on jalat tukevasti maassa. Olen saanut häneltä sopivasti sekä vastauksia kysymyksiini että kysymyksiä ratkottavaksi tutkimusprosessin kuluessa. Hän on myös ollut tarvittaessa aina tavoitettavissa. Kiitän FT Jaana Laitista ja tiimipäällikkö, YTM Päivi Husmania siitä, että uskalsitte ottaa tiimiinne mukaan innokkaan, mutta tutkimuksen saralla kokemattoman tutkijanalun ilman koeaikaa ja työpaikkahaastattelua. Jälkeeni tulleet on rekrytoitu vasta haastattelun ja koeajan jälkeen onko tässä syy ja seuraus? Olen kokenut olevani etuoikeutettu saadessani tehdä tutkimustyötä yhtäjaksoisesti Työterveyslaitoksen tutkijana ja saadessani siitä vielä palkkaa. Lisäksi olen saanut tutustua mielenkiintoiseen ja itselleni uuteen työympäristöön ja organisaatioon. Dosentti, FT Laitinen on nostanut esille tutkimusprosessin aikana kysymyksiä, jotka ovat ajan myötä osoittautuneet tutkimukseni kannalta merkityksellisiksi. Häneltä olen saanut neuvoja ja tukea aina, kun olen niitä osannut pyytää, mutta hän on myös mahdollistanut omien ratkaisujen tekemisen. Kiitän väitöskirjani esitarkastajia, professori Tarja Suomista ja professori Tarja Kettusta huolellisesti suoritetusta esitarkastuksesta sekä rakentavasta ja rohkaisevasta palautteesta, joka selkiinnytti väitöskirjani yhteenveto-osaa. Kiitos TtM Eveliina Korkiakangas, THM Anna-Maria Keränen ja ETM, KM Terhi Jokelainen, että olen saanut jakaa ajatuksia kanssanne Työterveyslaitoksen Elvira-tutkimusryhmässä. Ryhmässä käydyt keskustelut ovat olleet asiantuntevia, lämminhenkisiä ja innostavia joskus jopa säkenöiviä. Keskusteluista on ollut suuri apu tutkimukseni etenemisessä. Erityisesti kiitän Eveliinaa, jonka kanssa olen saanut jakaa paitsi työhuoneen myös kaikki ilon ja epätoivon välillä olevat tunteet tutkimusprosessin aikana. Ttk Tanja Ukkolan työn osuus kesällä 2009 ansaitsee myös suurkiitokset. 9

12 Kiitos Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikönjohtaja Kari Virolaiselle ja Terveysalan Oulaisten alueyksikön osastonjohtaja Aini Ojalalle siitä, että annoitte minulle virkavapaata ja siten mahdollisuuden toteuttaa yhden unelmistani. Ainin tuki ja joustavuus esimiehenä on ollut monessa mielessä tärkeää, kiitos siitä. Kiitos FM Helena Laukkalalle ohjauksesta tilastotieteen menetelmien parissa. FM Essi Rahjaa kiitän kielenhuollosta. FM Alice Lehtistä kiitän osajulkaisujen abstraktien ja yhden osajulkaisun englannin kielen tarkastuksesta ja FM Anna Vuolteenahoa yhteenveto-osan englanninkielisen tiivistelmän laatimisesta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikön kirjaston henkilökuntaa kiitän avusta ja ohjauksesta tiedonhaussa, erityiskiitos informaatikko Sanna Kalliolle. Vaikka varsinaisen väitöskirjani tutkimusjakso on ollut melko lyhyt, olen tehnyt työtä väitöskirjani aiheen tiimoilla jo paljon ennen väitöskirjatyöni aloittamista. Olen ollut niin sairaanhoitajana kuin opettajana kiinnostunut sekä ohjauksesta että ihmisten elintapojen muutoksesta koko työhistoriani ajan. Keskustelut näistä asioista kollegoiden kanssa Oulaisissa ovat usein antaneet uutta ajateltavaa ja olleet voimaannuttavia. Olette myös tutkimusprosessin aikana tavatessamme muistaneet kysyä kuulumisiani: milloin tutkimus on valmis? Milloin juhlitaan? Kiitos teille, Oulaisten kollegat. Erityisesti kiitän TtT Sirkka-Liisa Halmetta, ei vain turvallisista kyydeistä ja kiinnostavista keskusteluista työmatkoilla, vaan myös tuesta ja kiinnostuksesta tutkimustani kohtaan. TtT Eija Niemelän kanssa olen saanut jakaa yhteisiä opetuskokonaisuuksia, joiden suunnittelu ja toteutus ovat olleet mielenkiintoisia ja innostavia tutkimustyön lomassa. Kiitos Eija Sinulle tuestasi ja kannustuksestasi. Tutkimustyötäni ovat taloudellisesti tukeneet Suomen Akatemia, Oulun yliopiston Apteekkirahasto, Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry, Sairaanhoitajien koulutussäätiö sekä Yrjö Jahnsonin säätiö. Kiitän lämpimästi saamastani tuesta. Erityiskiitos kuuluu lapsilleni Jennille, Kaille, Ilkalle ja Jannelle. Olette kasvaneet aikuisiksi kuin vahingossa. Kiitos teille arjen jakamisesta, mutta myös tuesta ja kiinnostuksesta työtäni kohtaan. Kiitän yhteisestä ajasta ja konkreettisesta tuesta myös perheeseemme tulleita nuoria naisia, Jannen tuomaa Eijaa ja Ilkan Virpiä. Erityisen iloinen ja onnellinen olen kahden prinsessan, Ellin ja Pihlan, olemassaolosta. Olette tehneet minusta mummon ja antaneet aivan uutta sisältöä elämääni! Kiitos Seppo tiedät, mistä kaikesta! Maikkulassa syksyllä 2010 Maija Alahuhta 10

13 Luettelo alkuperäisjulkaisuista I Alahuhta M, Korkiakangas E, Kyngäs H & Laitinen J (2009) Tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden elintapamuutoksen hyödyt ja haitat. Hoitotiede 4: II Alahuhta M, Korkiakangas E, Jokelainen T, Husman P, Kyngäs H & Laitinen J (2009) Miten henkilöt, joilla on kohonnut tyypin 2 diabeteksen riski kuvaavat elintapamuutostaan ja painonhallintaansa? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 46: III Alahuhta M, Ukkola T, Korkiakangas E, Jokelainen T, Keränen A-M, Kyngäs H & Laitinen J (2010) Elintapamuutosvaihe sekä painonhallinnan onnistumisen edellytykset ja riskitekijät tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöillä. Tutkiva hoitotyö 2: IV Alahuhta M, Korkiakangas E, Keränen A-M, Kyngäs H, & Laitinen J Using pictures as vignettes to assess stages of change in weight management. Käsikirjoitus. 11

14 12

15 Sisällysluettelo Abstract Tiivistelmä Kiitokset 9 Luettelo alkuperäisjulkaisuista 11 1 Johdanto 15 2 Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien henkilöiden painonhallinta elintapamuutoksen avulla Painon ja rasvakudoksen arviointi Ylipainon seuraukset Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Ruokatottumusten merkitys tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Liikunnan merkitys tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Painonhallinta Onnistunut painonhallinta Painonhallinnan riskitekijät Elintapamuutos Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimusongelmat 39 4 Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen osallistujat Aineisto ja aineiston keruu Ryhmäohjauksen sisältö ja menetelmät Aineiston keruu Aineiston analyysi Laadullisen aineiston analyysi Tilastollinen analyysi Eettiset näkökohdat Tulokset Elintapamuutos Elintapamuutoksen hyödyt ja haitat Painonhallinnan kuvaukset ohjausprosessin alussa ja lopussa Painonhallinnan onnistumisen edellytykset Painonhallinnan riskitekijät Pohdinta Tulosten pohdintaa

16 6.1.1 Elintapamuutoksen toteutuminen Painonhallintatilanteen kuvaus ja elintapamuutoksen onnistumisen edellytyksiä ja riskitekijöitä Tutkimuksen luotettavuus Tutkimukseen osallistuminen Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuus Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuus Jatkotutkimushaasteet Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Kirjallisuus 73 Liitteet 95 Luettelo alkuperäisjulkaisuista

17 1 Johdanto Viimeisten vuosikymmenten aikana ylipainoisten henkilöiden määrä on lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin. Viime vuosina lihavuuden ja vyötärölihavuuden esiintyvyyden lisääntyminen näyttää Suomessa kuitenkin tasaantuneen ja jopa vähentyneen (Salopuro ym ) Myös Ruotsissa (Sunquist ym. 2010) ja Yhdysvalloissa (Flegal ym. 2010) on todettu aikuisväestön lihavuuden yleistymisen hidastuneen. Kansallisen diabetesohjelman Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen (D2D) tulosten mukaan miehistä 70 % ja naisista 63 % oli joko ylipainoisia (BMI > kg/m 2 ) tai lihavia (BMI > 30 kg/m 2 ) (Salopuro ym. 2010). Lihavuuden syynä on energiatalouden epätasapaino. Energian kulutus on vähentynyt niin työssä kuin vapaa-aikana muun muassa lisääntyvän teknologian myötä. Lisäksi runsaasti energiaa sisältävää ruokaa on helposti saatavilla. Ylipaino lisää huomattavasti useiden pitkäaikaissairauksien riskiä. Erityisesti keskivartalolihavuus lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen (Carey ym. 1997, Saraheimo 2009). Lihavuuden yleistymisen lisäksi tyypin 2 diabeteksen kasvua selittänee väestön ikääntyminen, varhaisen tunnistamisen tehostuminen ja diagnosoinnin kehittäminen sekä hoitosuositusten muuttumisen seurauksena lääkehoidon tehokas aloittaminen (Sund & Koski 2009). Vyötärölihavuuden on todettu olevan merkittävämpi riskitekijä diabeteksen syntyyn kuin painoindeksin (Zhu ym. 2002, Janssen ym. 2004). Keskivartalolihavia on 29 % naisista ja 35 % miehistä, kun keskivartalolihavuudeksi arvioidaan naisilla > 90 cm ja miehillä > 100 cm (Utriainen ym. 2006, Aikuisten lihavuus 2007). D2D-hankkeen tutkimustulosten mukaan vyötärölihavuutta oli miehillä 65 %:lla (vyötärönympärys > 94 cm) ja naisilla 75 %:lla (vyötärönympärys > 80 cm) (Salopuro ym. 2010). Vyötärölantiosuhteen mukaan keskivartalolihavia on naisista 30 % ja miehistä 14 %, kun keskivartalolihavuudeksi määritellään vyötärö-lantiosuhde naisilla > 0,85 ja miehillä > 1,0 (Utriainen ym. 2006). Sairastumista tyypin 2 diabetekseen voidaan ehkäistä tai siirtää myöhemmäksi elintapoja muuttamalla (Tuomilehto ym. 2001, Knowler ym. 2002, DPP 2009, Kramer ym. 2009, Penn 2009). Jain n (2005) mukaan laihtumistuloksen säilyttäminen on kuitenkin vaikeaa. Helakorven ym. (2009) tutkimuksen mukaan miehistä 22 % ja naisista 35 % on yrittänyt laihduttaa edellisen vuoden aikana. Sarlio- Lähteenkorvan (1999) mukaan viiden prosentin pitkäaikaisen laihtumistuloksen pystyi pitämään noin 5 % naisista ja 7 % miehistä. Laihtumisen hyötyinä nähdään terveys ja sosiaalinen hyväksyntä. Laihtuminen koetaan positiivisena, mutta siitä 15

18 saadut hyödyt eivät riitä motivoimaan pysyvään painonhallintaan. Painonhallinta vaatii jatkuvaa tietoista syömisenhallintaa ja painon seurantaa. Painonhallinnassa onnistuneet ovat omaksuneet heille sopivan ateriarytmin, pystyneet vähentämään energian saantia ja rasvan käyttöä, punnitsevat itsensä säännöllisesti ja tarkkailevat mitä syövät. (Elthag & Rössner 2005, Ulen ym ) Lisäksi liikunta on tärkeää painonhallinnassa (Hill & Wing 2003). Prochaskan ym. (1992) transteoreettinen muutosvaihemalli (TTM) on eräs käytetyimpiä teoreettisia malleja, ja siitä on todettu olevan hyötyä elintapojen muutokseen liittyvässä ohjauksessa (Vähäsarja ym. 2004, Redman 2007). Sitä on käytetty elintapaohjauksen ohjausmateriaalin kehittämisessä esimerkiksi tupakkaterveysneuvontatyöhön (Leskinen ym. 1995) sekä elintapojen muutosta tukevan terveysneuvonnan työvälineen (Poskiparta ym. 2004) että ravitsemusneuvontamallin (Rosal ym. 2001) suunnittelussa. Tässä tutkimuksessa transteoreettista mallia on käytetty arvioitaessa ohjattavien elintapamuutosvaihetta. Muutosvaiheen tunnistaminen on tärkeää, koska eri muutosvaiheissa olevat henkilöt tarvitsevat erilaista ohjausta. Jos ohjauksessa tarkastellaan vain painoa ja sen muutoksia, ei tavoiteta niitä muutoksen tekemiseen liittyviä ajattelu- ja toimintaprosesseja, jotka ovat keskeisiä etenkin muutosprosessin alkuvaiheessa ja joita ohjauksessa pitäisi tukea (Prochaska ym. 2006). Tässä tutkimuksessa käytetään painonhallinta-käsitettä kuvattaessa sekä laihduttamista että painon pysymisestä ennallaan (Heinonen 2009). Kuitenkin viitattaessa toisten tutkijoiden tutkimustuloksiin käytetään sitä käsitettä, jota kyseessä olevassa tutkimuksessa käytetään. Ylipaino-käsitettä käytetään silloin, kun henkilön painoindeksi (BMI) on > 25 kg/m2, vaikka lihavuus luokitellaan kirjallisuudessa sen vaikeusasteen mukaan useampaan luokkaan. Tämän tutkimuksen tutkimushenkilöiden BMI:n keskiarvo oli 33,6 kg/m 2 (SD 7,0), joka luokitellaan merkittäväksi lihavuudeksi. Koska henkilöitä oli kuitenkin vain 74, ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi luokitella henkilöitä BMI:n mukaisiin luokkiin arvioitaessa heidän kokemaansa painonhallinnan tilannetta, elintapamuutoksen hyötyjä ja haittoja sekä elintapamuutoksen edellytyksiä ja riskitekijöitä. Onnistuneen painonhallinnan kriteerit vaihtelee eri tutkimusten mukaan. Esimerkiksi Wing ja Hill (2001) määrittelevät sen 10 % painonlaskuna ja sen pysymisenä vähintään yhden vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa painonhallintaa tarkastellaan sekä elintapojen että painon muutoksena kuuden kuukauden ohjausprosessin aikana ja 1,5 vuoden kuluttua ohjauksen päättymisestä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien työikäisten henkilöiden painonhallinnan ja elintapamuutoksen tunnuspiir- 16

19 teitä. Elintapamuutoksia, jotka auttavat painonhallinnassa, tarkastellaan sekä ruokatottumusten muutoksena että liikunnan lisäämisenä. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita tutkittavien kuvaamista elintapamuutoksen hyödyistä ja haitoista. Lisäksi haluttiin selvittää, miten tutkittavat kuvaavat painonhallintatilannettaan ja mitkä ovat onnistuneen elintapamuutoksen edellytykset ja riskitekijät. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää kehitettäessä tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden ohjauksen sisältöä ja menetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös terveydenhuollon opiskelijoiden ja ammattihenkilöiden ohjaustaitojen kehittämisessä. Tämä tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Aktivoivien ohjausmenetelmien ja etävastaanoton vaikuttavuus ja toteutettavuus tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden ryhmäohjauksessa -tutkimushanketta. Hanke toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin D2Dtoimijoiden kanssa. Hankeen tavoitteena oli kehittää ryhmäohjausmalli, joka lisää osallistujien valmiuksia elintapamuutoksiin, parantaa syömisenhallintaa ja onnistunutta painonhallintaa. 17

20 18

21 2 Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien henkilöiden painonhallinta elintapamuutoksen avulla 2.1 Painon ja rasvakudoksen arviointi Ylipainon arvioinnissa käytetyin ja helpoin menetelmä on painoindeksin (BMI = body mass index) laskeminen. BMI:llä on todettu olevan yhteys sairastavuus- ja kuolleisuusriskiin (Adams ym. 2006, Moore ym. 2008, Whitlock ym. 2009). Painoindeksin avulla ei kuitenkaan pystytä erottelemaan rasvan ja lihaskudoksen sijaintia ja määrää toisistaan. Kehon koostumusta voidaan arvioida ihopoimumittauksen, infrapunasäteen, vedenalaispunnituksen, isotooppilaimennoksen, kaksienergisen röntgensäteen absorptiometrian, monikomponettimallien sekä bioimpedanssin avulla. Rasvan osuus koko kehosta voidaan myös laskea yhtälön avulla: rasvan osuus (%) = (1,2 x painoindeksi) + (0,23x ikä) (10,8 x sukupuoli) 5,4 (sukupuoli = 1 miehillä ja 0 naisilla). Rasvan sijaintia kehossa puolestaan voidaan määritellä magneettikuvauksen, tietokonetomografian sekä vyötärönympäryksen ja vyötärö-lantiosuhteen mittaamisen avulla. Käsittelen tässä BMI:n, vyötärönympäryksen sekä vyötärö-lantiosuhteen ja rasvaprosentin mittaamista, koska ne ovat kliinisessä työssä helposti toteutettavissa. BMI:tä käytettiin tästä syystä myös tämän tutkimuksen tutkimushenkilöiden painon arvioinnissa. BMI saadaan jakamalla henkilön paino (kilogrammoissa) pituuden (metreissä) neliöllä (kg/m 2 ). Paino luokitellaan BMI:n (kg/m 2 ) suhteen seuraavasti: BMI < 18,5 = ihannetta pienempi paino, BMI 18,5 24,9 = normaali paino, BMI 25,0 29,9 = lievä lihavuus, BMI 30,0 34,9 = merkittävä lihavuus, BMI 35,0 39,9 vaikea lihavuus, BMI > 40 = sairaalloinen lihavuus (Fogelholm 2006). Vyötärölihavuutta voidaan arvioida kliinisessä työssä yksinkertaisesti vyötärönympäryksen mittaamisella (Lean ym. 1995, Han ym. 1997). Vyötärölihavuus on tyypin 2 diabeteksen riskitekijä (Okosum ym. 1998, Hill ym. 1999, Zhu ym. 2002) ja metabolisen epänormaalisuuden mittari vanhempien valkoihoisten joukossa (Wannamethee ym. 2005) sekä painoindeksiä merkittävämpi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä (Lee ym. 2008). Miehille suositeltava vyötärönympärys on terveyden kannalta alle 90 cm:ä ja naisille alle 80 cm:ä. Sairastavuuden riski kasvaa kuitenkin huomattavasti, kun vyötärönympärys kasvaa miehillä yli 100 cm:n 19

22 ja naisilla yli 90 cm:n (Aikuisten lihavuus 2007). Vyötärönympärysmitta on myös herkkä liikunnan vaikutusmittari keski-ikäisillä henkilöillä (Kay & Sigh 2006). Vyötärö-lantiosuhteen mittaaminen on keino arvioida vatsanalueen lihavuutta. Mitä korkeampi suhde on, sitä suurempi riski on sairastua sydän- ja verisuonitautiin sekä tyypin 2 diabetekseen. Suositeltava vyötärö-lantiosuhde on naisilla alle 0,80 ja miehillä alle 0,90. Sairastavuusriski on huomattava, jos suhde on naisilla yli 0,85 ja miehillä yli 1,0. Vyötärö-lantiosuhteen mittaustuloksen on todettu ennustavan paremmin sydän- ja verisuonitautia (Ito ym. 2003) kuin rasvaprosentin mittauksen tai BMI:n (Lee ym. 2008, Flegal ym. 2009, Zaher ym. 2009). Kehossa olevan rasvan määrää voidaan arvioida mittaamalla kehon rasvaprosentti. Rasvaprosenttia määritettäessä otetaan huomioon ikä, sukupuoli, pituus ja paino. Etniset ja rodulliset ominaisuudet voivat vaikuttaa rasvan kerääntymiseen keholle, mikä tulee ottaa huomioon myös rasvakudosta mitattaessa, normaaliarvoja määritettäessä ja mittausmenetelmää valittaessa (Wang & Hoy 2004, Carroll ym. 2008, Alberti ym. 2009). Vazquezin ym. (2007) mukaan BMI:lla, vyötärönympärysmitalla ja vyötärö-lantiosuhteella on yhtäläinen yhteys diabeteksen ilmaantuvuuteen. Vyötärönympärysmitalla oli paras yhteys terveysriskiin, kun taas rasvaprosentti kertoi koko kehon rasvan määrästä (Shen ym. 2006). Viskeraalinen rasvakudos tietokonetomografialla mitattuna, vyötärö-lantiosuhde ja vyötärönympärys ennustivat diabetesta, kun taas ihonalainen rasva ei ennustanut diabeteksen ilmaantuvuutta (Bray ym. 2008). 2.2 Ylipainon seuraukset Ylipaino on yhteydessä useisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, maksasairauksiin, uniapneaan, syöpään, tukielinsairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen (Caterson ym. 2004, Guh ym. 2009, Lenz ym. 2009). Lisäksi kuolleisuuden erilaisiin sairauksiin on useissa pitkittäistutkimuksissa todettu lisääntyvän BMI:n ollessa yli 29 kg/m 2 (Manson ym. 1995, Shaper ym. 1997, Calle ym. 1999, Rosengren ym. 1999) tai alle 21 kg/m 2 (Uusitupa 2006). Valtimoiden kovettumistaudin ja korkean verenpaineen aiheuttamat sydänsairaudet, erityisesti sepelvaltimotauti ja infarkti, lisääntyvät ylipainon myötä (Carterson ym. 2004, Guh ym. 2009). Ylipainoisilla alkoholinkäytöstä riippumaton maksan rasvoittuminen (NAFLD = non alcoholic fatty liver disease) on yleistä (Patel ym. 2009), johon liittyvät poikkeavat rasva-arvot, insuliiniresistenssi ja riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabetes lisää riskiä sairastua NASH:n (NASH = nonalcoholic steatohepatitis) 3 4-kertaisesti (Tsochatzis ym. 20

23 2008). NAFLD:n esiintyvyys lisääntyy BMI:n ja vyötärönympäryksen kasvaessa (Clark ym 2002). Noin 50 %:lla ylipainoisista esiintyy fibroosia maksassa ja 7 16 %:lle kehittyy maksakirroosi. (Sheth ym. 1997, Bugianesi ym. 2002). Rasvamaksaan kehittyy osalle potilaista myös tulehdusmuutoksia (NASH) ja osa heistä sairastuu myöhemmin maksakirroosiin. Miehillä NAFLD:n kehittyminen on todennäköisempää kuin naisilla (Clark ym. 2002, Day 2006). Ylipaino altistaa uniapnealle ja pahentaa sen oireita. Ylipainoiset uniapneapotilaat kärsivät yöllisestä hapenpuutteesta, joka johtuu sairauteen kuuluvista yöllisistä hengityskatkoksista, normaalipainoisia enemmän, vaikka heillä olisi saman verran hengityskatkoksia. Hapenpuutteeseen vaikuttivat muun muassa potilaiden ikä, sukupuoli, nukkuma-asento ja uniapnean vakavuus, mutta näidenkin huomioimisen jälkeen ylipainoisuus on merkittävä hapenpuutetta lisäävä tekijä. Hapenpuute kasvaa ylipainon lisääntyessä. (Polotskyn ym ) Punjabin mukaan (2004) uniapnealla on todettu olevan yhteyttä insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen sekä korkeaan verenpaineeseen, elimistön systeemiseen tulehdustilaan ja viskeraalisen rasvan kerääntymiseen (Romeo- Corral ym. 2010). Useiden syöpäsairauksien riski on suurentunut ylipainoisilla (Cotay 2005, Guh ym. 2009). Ylipaino lisää paksu- ja peräsuolisyövän, vaihdevuosien jälkeen ilmaantuvan rintasyövän, kohdun limakalvosyövän, haimasyövän, munuaissyövän sekä ruokatorven adenokarsinooman riskiä (Word Cancer Research Fund 2007, Aikuisten lihavuus 2007). Erityisesti keskivartalolihavuudella on yhteyttä rinta- ja munasarjasyöpään (Word Cancer Research Fund 2007). Kohdun runko-osan syöpä on 1,5 6 kertaa yleisempää ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla riippuen ylipainosta (Aikuisten lihavuus 2007). Miehillä myös sappirakon syöpä on yleisempää ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla (Guh ym. 2009). Ylipaino (BMI kg/m2) on yhteydessä myös selkäkipuihin (Guh ym. 2009). Ylipainon ja selkäkivun välistä yhteyttä voi selittää lisääntyneen painon selkää kuormittava vaikutus. Lihavuudella on yhteyttä myös selän rappeumamuutoksiin, jotka voivat olla selkävaivojen taustalla. (Shiri ym. 2010). Noin 80 % tyypin 2 diabetekseen sairastuneista on ylipainoisia (Nolan 2006). Ylipainon lisääntyessä tyypin 2 diabetes lisääntyy maailmanlaajuisesti. Noin 6 % eurooppalaisista ja 8 % yhdysvaltalaisista keski-ikäisistä ja vanhusväestöstä sairastaa tyypin 2 diabetesta (Nolan 2006). Lisäksi 33 %:lla yhdysvaltalaisista miehistä ja 39 %:lla naisista on elinikäinen diabetesriski (Narayan ym. 2003). Tyypin 2 diabeetikoiden kokonaislukumäärä Suomessa ylitti (vuonna 2007) puoli miljoonaa, ja heistä noin puolet sairasti diabetesta tietämättään (Puska ym. 2008, 21

24 Reunanen ym. 2008). Diagnosoitujen tyypin 2 diabeetikoiden lisäksi juuri päättynyt tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke löysi sairastumisriskissä olevaa henkilöä viiden sairaanhoitopiirin alueella seulotuista neljännesmiljoonasta suomalaisesta (Absetz 2009), joten siitä laskettu arvio koko väestön osalta on noin henkilöä. Terveydenhuollon suuri haaste on ennaltaehkäistä tyypin 2 diabetekseen sairastuminen, mutta myös hoitaa jo sairastuneet hyvin, sillä tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien hoito nostaa diabeteksen hoitokustannukset kertaisiksi (Sund & Koski 2009, Rissanen ym. 2010). Diabeteksen hoidon kustannukset olivat vuonna 2007 lähes 10 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Diabeteksen ehkäisyn elintapamuutosohjauksen avulla on todettu olevan kustannustehokasta (Jacobs-van der Bruggen ym. 2007, Lindgren ym. 2007). Jonkinasteisen glukoosiaineenvaihdunnan häiriön on todettu olevan suomalaisessa väestössä noin 42 prosentilla vuotiaista miehistä ja 33 % naisista (Peltonen ym. 2006). Salopuron ym. (2010) tutkimuksen mukaan 23 %:lla miehistä ja 12 %:lla naisista oli kohonnut paastoglukoosiarvo ja 16 %:lla miehistä ja 12 %:lla naisista oli heikentynyt glukoosinsieto. Tyypin 2 diabeteksen vaaratekijöitä ovat epäterveellisiin elintapohin liittyvä ylipaino (Guh ym. 2009), erityisesti keskivartalolihavuus sekä liikunnan vähäisyys, mikä vähentää insuliiniherkkyyttä (Saraheimo 2009). Lisäksi perimä ja ikääntyminen lisäävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Painon lisääntyminen naisilla 18 vuoden ja miehillä 20 vuoden jälkeen lisää sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen (Caterson ym. 2004). Tyypin 2 diabeteksessa sekä elimistön insuliiniherkkyys että insuliinin eritys ovat häiriintyneet. Insuliiniresistenssi ja hyperinsulinemia ovat tyypillisiä ylipainoisilla ja esiintyvät jo ennen hyperglygemiaa. Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein myös metabolinen oireyhtymä, jolloin henkilöllä on useita sydän- ja verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöitä. Kansainvälisen konsensuslausuman mukaan metabolinen oireyhtymä diagnosoidaan siten, että vähintään kolme kriteeriä seuraavista viidestä tulee täyttyä: 1) vyötärölihavuus; naisilla > 80 cm, miehillä > 94 cm, 2) verenpaine > 130/85 mmhg tai verenpainelääkitys 3) seerumin triglyseridipitoisuus > 1,7 mmol/l tai lääkitys, 4) seerumin HDL-pitoisuus miehillä < 1,0 mmol/l, naisilla < 1,3 mmol/l tai lääkitys (Alberti ym. 2009). 2.3 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen voidaan vähentää 5 10 %:n laihtumisella (Sjöström ym. 1999, Tuomilehto ym. 2001, Knowler ym. 2003, Crandall ym. 22

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Se on kaikkee muuta se elämä

Se on kaikkee muuta se elämä Se on kaikkee muuta se elämä Sanna M. Salmela TtM, jatko-opiskelija sanna.m.salmela@gmail.com Terveystieteiden laitos Terveyden edistämisen tutkimuskeskus 2 Elintapaohjausintervention lähtökohtia korkeassa

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus

Lisätiedot

Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007

Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007 Painonhallinta Suomen Apteekkariliitto 2007 2 Lukijalle Painonhallinnan merkitys terveyden kannalta on kiistaton. Yksinkertaisista periaatteista huolimatta painonhallinta ei ole aina helppoa. Tämä opas

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot