ACTA TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄÄN KUULUVIEN TYÖIKÄISTEN HENKILÖIDEN PAINONHALLINNAN JA ELINTAPAMUUTOKSEN TUNNUSPIIRTEITÄ UNIVERSITATIS OULUENSIS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ACTA TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄÄN KUULUVIEN TYÖIKÄISTEN HENKILÖIDEN PAINONHALLINNAN JA ELINTAPAMUUTOKSEN TUNNUSPIIRTEITÄ UNIVERSITATIS OULUENSIS"

Transkriptio

1 OULU 2010 D 1081 ACTA Maija Alahuhta UNIVERSITATIS OULUENSIS D MEDICA TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄÄN KUULUVIEN TYÖIKÄISTEN HENKILÖIDEN PAINONHALLINNAN JA ELINTAPAMUUTOKSEN TUNNUSPIIRTEITÄ OULUN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA, TERVEYSTIETEIDEN LAITOS, HOITOTIEDE; TYÖTERVEYSLAITOS OULU

2

3 ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS D Medica 1081 MAIJA ALAHUHTA TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄÄN KUULUVIEN TYÖIKÄISTEN HENKILÖIDEN PAINONHALLINNAN JA ELINTAPAMUUTOKSEN TUNNUSPIIRTEITÄ Esitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi tiedekunnan päärakennuksen luentosalissa 101 A (Aapistie 5 A) 3. joulukuuta 2010 kello 12 OULUN YLIOPISTO, OULU 2010

4 Copyright 2010 Acta Univ. Oul. D 1081, 2010 Työn ohjaajat Professori Helvi Kyngäs Dosentti Jaana Laitinen Esitarkastajat Professori Tarja Kettunen Professori Tarja Suominen ISBN (Paperback) ISBN (PDF) ISSN (Printed) ISSN (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2010

5 Alahuhta, Maija, The characteristic features of weight management and lifestyle changes of people of working age at risk of type 2 diabetes University of Oulu, Faculty of Medicine, Institute of Health Sciences, Nursing Science, P.O.Box 5000, FI University of Oulu, Finland; Finnish Institute of Occupational Health, Oulu, Aapistie 1, FI Oulu, Finland Acta Univ. Oul. D 1081, 2010 Oulu, Finland Abstract The aim of this study was to describe the characteristic features of weight management and lifestyle changes of people of working age at risk of type 2 diabetes. Seventy-four persons at high risk of type 2 diabetes, 33 men and 41 women, took part in the study. They attended group counselling sessions led by a dietician either at distance or face-to-face. There were 5 distance groups, with the counselling given by a dietician via a videoconferencing link to participants who met in the meeting room of their local health care centre. There were 6 personal groups where the dietician and the group participants met face-to-face at the same location. Each group had 5 to 9 participants. The following were used as study material: videotaped group discussions on the benefits and barriers of lifestyle changes at the beginning of the counselling process, weight management at the beginning and at the end of the process, and weight management and the preconditions and risk factors of successful weight management at the follow-up visit 1.5 years after the end of the process. In addition, study data were gathered before the first and last interventions and before the follow-up visit with a questionnaire sent to the subjects. The subjects were weighed at the beginning and at the end of the counselling process as well as at the follow-up visit. The video material was analysed using both inductive and deductive content analysis. The data were analysed also using SPSS 16.0 software for Windows. At the beginning of the counselling process, 68%, 9% and 14% of the subjects were at the contemplation, preparation and action stages, respectively, the corresponding percentages at the end of the counselling process being 24%, 33% and 40%. Forty subjects had made progress in their lifestyle change stage, 18 had remained where they had been, while 5 had regressed. One and a half year after the end of the counselling process, about half of the subjects were at the maintenance phase in terms of various lifestyle factors (restricting the amount of food, eating regular meals, increasing the intake of nutritional fibre, unsaturated fat and physical activity, restricting alcohol intake). Twenty-one subjects reported relapses, most often in terms of restricting the amount of food intake. Improved health and functional ability were seen as the benefit of lifestyle change. A change in lifestyle calls for effort and resources. The preconditions of successful weight management were one.s own actions, motivation and resources. Weight management was made more difficult by lack of commitment to one s own actions and lack of goals, self-discipline and motivation. The information obtained with the study may be utilised in developing interventions aimed at persons at risk of type 2 diabetes as well as their contents and methods. The results can also be made use of in improving the counselling skills of health-care students and professionals. Keywords: lifestyle change, transtheoretical stages of change model, type 2 diabetes, weight management

6

7 Alahuhta, Maija, Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien työikäisten henkilöiden painonhallinnan ja elintapamuutoksen tunnuspiirteitä Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Hoitotiede, PL 5000, Oulun yliopisto; Työterveyslaitos Oulu, PL 1, Acta Univ. Oul. D 1081, 2010 Oulu Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien työikäisten henkilöiden painonhallinnan ja elintapamuutoksen tunnuspiirteitä. Tutkimukseen osallistui 74 työikäistä tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöä. Tutkittavista 33 oli miehiä ja 41 naisia He osallistuivat ravitsemusterapeutin ryhmäohjaukseen joko etä- tai lähiryhmässä. Etäryhmiä oli 5. Niissä ohjaus toteutui siten, että ohjaaja oli videoneuvottelulaitteiden avulla yhteydessä ryhmäläisiin, jotka olivat kokoontuneet oman kuntansa terveyskeskuksen kokoustilaan. Lähiryhmiä oli 6. Niissä ohjaus toteutettiin siten, että ohjaaja ja ryhmäläiset olivat samassa tilassa. Kussakin ryhmässä oli 5 9 osallistujaa. Tutkimusaineistona käytettiin videoituja keskusteluaineistoja, joissa ryhmään osallistuneet kuvasivat elintapamuutoksen hyötyjä ja haittoja ohjausprosessin alussa, painonhallintatilannettaan ohjausprosessin alussa, lopussa ja seurantakäynnillä sekä painonhallinnan onnistumisen edellytyksiä ja riskitekijöistä seurantakäynnillä 1,5 vuotta ohjausprosessin päättymisen jälkeen. Lisäksi tutkimusaineistoa kerättiin ennen ensimmäistä ja viimeistä ohjauskertaa sekä ennen seurantakäyntiä tutkittaville lähetetyllä kyselyllä. Paino mitattiin ohjausprosessin alussa, lopussa ja seurantakäynnillä. Videoaineisto analysoitiin sekä induktiivisella että deduktiivisella sisällönanalyysilla. Aineiston analysoinnissa käytettiin myös SPSS 16.0 for Windows -ohjelmaa. Ohjausprosessin alussa tutkittavista 68 % oli harkintavaiheessa, 9 % valmistautumis- ja 14 % toimintavaiheessa ja ohjausprosessin lopussa 24 % oli harkinta-, 33 % valmistautumis- ja 40 % toimintavaiheessa. Tutkittavista 40 edistyi elintapamuutosvaiheessaan, 18 pysyi ennallaan ja 5 taantui. Puolentoista vuoden kuluttua ohjausprosessin päättymisestä noin puolet tutkittavista oli ylläpitovaiheessa jonkun elintavan suhteen (kuidun ja rasvan käyttö, ruokamäärä, ateriarytmi, liikunta, alkoholin käyttö). Repsahduksista raportoi 21 henkilöä. Niitä oli tapahtunut eniten ruokamäärän rajoittamisen suhteen. Elintapamuutoksen hyötynä nähtiin terveyden ja toimintakyvyn paraneminen. Elintapamuutos vaatii vaivannäköä ja voimavaroja. Painonhallinnan onnistumisen edellytyksiä olivat oma toiminta, motivaatio ja voimavarat. Sitoutumattomuus omaan toimintaan, tavoitteiden, itsekurin ja motivaation puute vaikeuttivat painonhallintaa. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää kehitettäessä tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden ohjauksen sisältöä ja menetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös terveydenhuollon opiskelijoiden ja ammattihenkilöiden ohjaustaitojen kehittämisessä. Asiasanat: elintapamuutos, painonhallinta, transteoreettinen muutosvaihemalli, tyypin 2 diabetes

8

9 Sepolle Jannelle, Ilkalle, Jennille ja Kaille Pihlalle ja Ellille Eijalle ja Virpille

10 8

11 Kiitokset Kiitän lämpimästi kaikkia Teitä 74:ä tyypin 2 diabeteksen riskiryhmässä olevaa työikäistä henkilöä ja teidän ryhmäohjaajianne. Olette mahdollistanut tutkimukseni tekemisen, kiitos Teille. Ohjaustilanteissa videoituja keskusteluja katsellessani olen voinut samaistua useampaankin kertaan samoihin ajatuksiin ja asioihin, joita olette tuottaneet. Olette ilmaisseet myös hyvin henkilökohtaisia ja kipeitä asioita, jotka ovat rikastuttaneet tutkimusaineistoa, mutta myös auttaneet ymmärtämään painonhallinnan ja elintapamuutoksen kompleksisuutta. Kiitän sydämellisesti ohjaajiani professori, THT Helvi Kyngästä ja dosentti, FT Jaana Laitista. Tunsin suurta turvallisuudentunnetta, kun professori Kyngäs lupautui ohjaajakseni. Olen aina arvostanut häntä paitsi tutkijana ja opettajana myös henkilönä, jolla on jalat tukevasti maassa. Olen saanut häneltä sopivasti sekä vastauksia kysymyksiini että kysymyksiä ratkottavaksi tutkimusprosessin kuluessa. Hän on myös ollut tarvittaessa aina tavoitettavissa. Kiitän FT Jaana Laitista ja tiimipäällikkö, YTM Päivi Husmania siitä, että uskalsitte ottaa tiimiinne mukaan innokkaan, mutta tutkimuksen saralla kokemattoman tutkijanalun ilman koeaikaa ja työpaikkahaastattelua. Jälkeeni tulleet on rekrytoitu vasta haastattelun ja koeajan jälkeen onko tässä syy ja seuraus? Olen kokenut olevani etuoikeutettu saadessani tehdä tutkimustyötä yhtäjaksoisesti Työterveyslaitoksen tutkijana ja saadessani siitä vielä palkkaa. Lisäksi olen saanut tutustua mielenkiintoiseen ja itselleni uuteen työympäristöön ja organisaatioon. Dosentti, FT Laitinen on nostanut esille tutkimusprosessin aikana kysymyksiä, jotka ovat ajan myötä osoittautuneet tutkimukseni kannalta merkityksellisiksi. Häneltä olen saanut neuvoja ja tukea aina, kun olen niitä osannut pyytää, mutta hän on myös mahdollistanut omien ratkaisujen tekemisen. Kiitän väitöskirjani esitarkastajia, professori Tarja Suomista ja professori Tarja Kettusta huolellisesti suoritetusta esitarkastuksesta sekä rakentavasta ja rohkaisevasta palautteesta, joka selkiinnytti väitöskirjani yhteenveto-osaa. Kiitos TtM Eveliina Korkiakangas, THM Anna-Maria Keränen ja ETM, KM Terhi Jokelainen, että olen saanut jakaa ajatuksia kanssanne Työterveyslaitoksen Elvira-tutkimusryhmässä. Ryhmässä käydyt keskustelut ovat olleet asiantuntevia, lämminhenkisiä ja innostavia joskus jopa säkenöiviä. Keskusteluista on ollut suuri apu tutkimukseni etenemisessä. Erityisesti kiitän Eveliinaa, jonka kanssa olen saanut jakaa paitsi työhuoneen myös kaikki ilon ja epätoivon välillä olevat tunteet tutkimusprosessin aikana. Ttk Tanja Ukkolan työn osuus kesällä 2009 ansaitsee myös suurkiitokset. 9

12 Kiitos Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikönjohtaja Kari Virolaiselle ja Terveysalan Oulaisten alueyksikön osastonjohtaja Aini Ojalalle siitä, että annoitte minulle virkavapaata ja siten mahdollisuuden toteuttaa yhden unelmistani. Ainin tuki ja joustavuus esimiehenä on ollut monessa mielessä tärkeää, kiitos siitä. Kiitos FM Helena Laukkalalle ohjauksesta tilastotieteen menetelmien parissa. FM Essi Rahjaa kiitän kielenhuollosta. FM Alice Lehtistä kiitän osajulkaisujen abstraktien ja yhden osajulkaisun englannin kielen tarkastuksesta ja FM Anna Vuolteenahoa yhteenveto-osan englanninkielisen tiivistelmän laatimisesta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikön kirjaston henkilökuntaa kiitän avusta ja ohjauksesta tiedonhaussa, erityiskiitos informaatikko Sanna Kalliolle. Vaikka varsinaisen väitöskirjani tutkimusjakso on ollut melko lyhyt, olen tehnyt työtä väitöskirjani aiheen tiimoilla jo paljon ennen väitöskirjatyöni aloittamista. Olen ollut niin sairaanhoitajana kuin opettajana kiinnostunut sekä ohjauksesta että ihmisten elintapojen muutoksesta koko työhistoriani ajan. Keskustelut näistä asioista kollegoiden kanssa Oulaisissa ovat usein antaneet uutta ajateltavaa ja olleet voimaannuttavia. Olette myös tutkimusprosessin aikana tavatessamme muistaneet kysyä kuulumisiani: milloin tutkimus on valmis? Milloin juhlitaan? Kiitos teille, Oulaisten kollegat. Erityisesti kiitän TtT Sirkka-Liisa Halmetta, ei vain turvallisista kyydeistä ja kiinnostavista keskusteluista työmatkoilla, vaan myös tuesta ja kiinnostuksesta tutkimustani kohtaan. TtT Eija Niemelän kanssa olen saanut jakaa yhteisiä opetuskokonaisuuksia, joiden suunnittelu ja toteutus ovat olleet mielenkiintoisia ja innostavia tutkimustyön lomassa. Kiitos Eija Sinulle tuestasi ja kannustuksestasi. Tutkimustyötäni ovat taloudellisesti tukeneet Suomen Akatemia, Oulun yliopiston Apteekkirahasto, Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry, Sairaanhoitajien koulutussäätiö sekä Yrjö Jahnsonin säätiö. Kiitän lämpimästi saamastani tuesta. Erityiskiitos kuuluu lapsilleni Jennille, Kaille, Ilkalle ja Jannelle. Olette kasvaneet aikuisiksi kuin vahingossa. Kiitos teille arjen jakamisesta, mutta myös tuesta ja kiinnostuksesta työtäni kohtaan. Kiitän yhteisestä ajasta ja konkreettisesta tuesta myös perheeseemme tulleita nuoria naisia, Jannen tuomaa Eijaa ja Ilkan Virpiä. Erityisen iloinen ja onnellinen olen kahden prinsessan, Ellin ja Pihlan, olemassaolosta. Olette tehneet minusta mummon ja antaneet aivan uutta sisältöä elämääni! Kiitos Seppo tiedät, mistä kaikesta! Maikkulassa syksyllä 2010 Maija Alahuhta 10

13 Luettelo alkuperäisjulkaisuista I Alahuhta M, Korkiakangas E, Kyngäs H & Laitinen J (2009) Tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden elintapamuutoksen hyödyt ja haitat. Hoitotiede 4: II Alahuhta M, Korkiakangas E, Jokelainen T, Husman P, Kyngäs H & Laitinen J (2009) Miten henkilöt, joilla on kohonnut tyypin 2 diabeteksen riski kuvaavat elintapamuutostaan ja painonhallintaansa? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 46: III Alahuhta M, Ukkola T, Korkiakangas E, Jokelainen T, Keränen A-M, Kyngäs H & Laitinen J (2010) Elintapamuutosvaihe sekä painonhallinnan onnistumisen edellytykset ja riskitekijät tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöillä. Tutkiva hoitotyö 2: IV Alahuhta M, Korkiakangas E, Keränen A-M, Kyngäs H, & Laitinen J Using pictures as vignettes to assess stages of change in weight management. Käsikirjoitus. 11

14 12

15 Sisällysluettelo Abstract Tiivistelmä Kiitokset 9 Luettelo alkuperäisjulkaisuista 11 1 Johdanto 15 2 Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien henkilöiden painonhallinta elintapamuutoksen avulla Painon ja rasvakudoksen arviointi Ylipainon seuraukset Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Ruokatottumusten merkitys tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Liikunnan merkitys tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Painonhallinta Onnistunut painonhallinta Painonhallinnan riskitekijät Elintapamuutos Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimusongelmat 39 4 Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen osallistujat Aineisto ja aineiston keruu Ryhmäohjauksen sisältö ja menetelmät Aineiston keruu Aineiston analyysi Laadullisen aineiston analyysi Tilastollinen analyysi Eettiset näkökohdat Tulokset Elintapamuutos Elintapamuutoksen hyödyt ja haitat Painonhallinnan kuvaukset ohjausprosessin alussa ja lopussa Painonhallinnan onnistumisen edellytykset Painonhallinnan riskitekijät Pohdinta Tulosten pohdintaa

16 6.1.1 Elintapamuutoksen toteutuminen Painonhallintatilanteen kuvaus ja elintapamuutoksen onnistumisen edellytyksiä ja riskitekijöitä Tutkimuksen luotettavuus Tutkimukseen osallistuminen Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuus Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuus Jatkotutkimushaasteet Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Kirjallisuus 73 Liitteet 95 Luettelo alkuperäisjulkaisuista

17 1 Johdanto Viimeisten vuosikymmenten aikana ylipainoisten henkilöiden määrä on lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin. Viime vuosina lihavuuden ja vyötärölihavuuden esiintyvyyden lisääntyminen näyttää Suomessa kuitenkin tasaantuneen ja jopa vähentyneen (Salopuro ym ) Myös Ruotsissa (Sunquist ym. 2010) ja Yhdysvalloissa (Flegal ym. 2010) on todettu aikuisväestön lihavuuden yleistymisen hidastuneen. Kansallisen diabetesohjelman Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen (D2D) tulosten mukaan miehistä 70 % ja naisista 63 % oli joko ylipainoisia (BMI > kg/m 2 ) tai lihavia (BMI > 30 kg/m 2 ) (Salopuro ym. 2010). Lihavuuden syynä on energiatalouden epätasapaino. Energian kulutus on vähentynyt niin työssä kuin vapaa-aikana muun muassa lisääntyvän teknologian myötä. Lisäksi runsaasti energiaa sisältävää ruokaa on helposti saatavilla. Ylipaino lisää huomattavasti useiden pitkäaikaissairauksien riskiä. Erityisesti keskivartalolihavuus lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen (Carey ym. 1997, Saraheimo 2009). Lihavuuden yleistymisen lisäksi tyypin 2 diabeteksen kasvua selittänee väestön ikääntyminen, varhaisen tunnistamisen tehostuminen ja diagnosoinnin kehittäminen sekä hoitosuositusten muuttumisen seurauksena lääkehoidon tehokas aloittaminen (Sund & Koski 2009). Vyötärölihavuuden on todettu olevan merkittävämpi riskitekijä diabeteksen syntyyn kuin painoindeksin (Zhu ym. 2002, Janssen ym. 2004). Keskivartalolihavia on 29 % naisista ja 35 % miehistä, kun keskivartalolihavuudeksi arvioidaan naisilla > 90 cm ja miehillä > 100 cm (Utriainen ym. 2006, Aikuisten lihavuus 2007). D2D-hankkeen tutkimustulosten mukaan vyötärölihavuutta oli miehillä 65 %:lla (vyötärönympärys > 94 cm) ja naisilla 75 %:lla (vyötärönympärys > 80 cm) (Salopuro ym. 2010). Vyötärölantiosuhteen mukaan keskivartalolihavia on naisista 30 % ja miehistä 14 %, kun keskivartalolihavuudeksi määritellään vyötärö-lantiosuhde naisilla > 0,85 ja miehillä > 1,0 (Utriainen ym. 2006). Sairastumista tyypin 2 diabetekseen voidaan ehkäistä tai siirtää myöhemmäksi elintapoja muuttamalla (Tuomilehto ym. 2001, Knowler ym. 2002, DPP 2009, Kramer ym. 2009, Penn 2009). Jain n (2005) mukaan laihtumistuloksen säilyttäminen on kuitenkin vaikeaa. Helakorven ym. (2009) tutkimuksen mukaan miehistä 22 % ja naisista 35 % on yrittänyt laihduttaa edellisen vuoden aikana. Sarlio- Lähteenkorvan (1999) mukaan viiden prosentin pitkäaikaisen laihtumistuloksen pystyi pitämään noin 5 % naisista ja 7 % miehistä. Laihtumisen hyötyinä nähdään terveys ja sosiaalinen hyväksyntä. Laihtuminen koetaan positiivisena, mutta siitä 15

18 saadut hyödyt eivät riitä motivoimaan pysyvään painonhallintaan. Painonhallinta vaatii jatkuvaa tietoista syömisenhallintaa ja painon seurantaa. Painonhallinnassa onnistuneet ovat omaksuneet heille sopivan ateriarytmin, pystyneet vähentämään energian saantia ja rasvan käyttöä, punnitsevat itsensä säännöllisesti ja tarkkailevat mitä syövät. (Elthag & Rössner 2005, Ulen ym ) Lisäksi liikunta on tärkeää painonhallinnassa (Hill & Wing 2003). Prochaskan ym. (1992) transteoreettinen muutosvaihemalli (TTM) on eräs käytetyimpiä teoreettisia malleja, ja siitä on todettu olevan hyötyä elintapojen muutokseen liittyvässä ohjauksessa (Vähäsarja ym. 2004, Redman 2007). Sitä on käytetty elintapaohjauksen ohjausmateriaalin kehittämisessä esimerkiksi tupakkaterveysneuvontatyöhön (Leskinen ym. 1995) sekä elintapojen muutosta tukevan terveysneuvonnan työvälineen (Poskiparta ym. 2004) että ravitsemusneuvontamallin (Rosal ym. 2001) suunnittelussa. Tässä tutkimuksessa transteoreettista mallia on käytetty arvioitaessa ohjattavien elintapamuutosvaihetta. Muutosvaiheen tunnistaminen on tärkeää, koska eri muutosvaiheissa olevat henkilöt tarvitsevat erilaista ohjausta. Jos ohjauksessa tarkastellaan vain painoa ja sen muutoksia, ei tavoiteta niitä muutoksen tekemiseen liittyviä ajattelu- ja toimintaprosesseja, jotka ovat keskeisiä etenkin muutosprosessin alkuvaiheessa ja joita ohjauksessa pitäisi tukea (Prochaska ym. 2006). Tässä tutkimuksessa käytetään painonhallinta-käsitettä kuvattaessa sekä laihduttamista että painon pysymisestä ennallaan (Heinonen 2009). Kuitenkin viitattaessa toisten tutkijoiden tutkimustuloksiin käytetään sitä käsitettä, jota kyseessä olevassa tutkimuksessa käytetään. Ylipaino-käsitettä käytetään silloin, kun henkilön painoindeksi (BMI) on > 25 kg/m2, vaikka lihavuus luokitellaan kirjallisuudessa sen vaikeusasteen mukaan useampaan luokkaan. Tämän tutkimuksen tutkimushenkilöiden BMI:n keskiarvo oli 33,6 kg/m 2 (SD 7,0), joka luokitellaan merkittäväksi lihavuudeksi. Koska henkilöitä oli kuitenkin vain 74, ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi luokitella henkilöitä BMI:n mukaisiin luokkiin arvioitaessa heidän kokemaansa painonhallinnan tilannetta, elintapamuutoksen hyötyjä ja haittoja sekä elintapamuutoksen edellytyksiä ja riskitekijöitä. Onnistuneen painonhallinnan kriteerit vaihtelee eri tutkimusten mukaan. Esimerkiksi Wing ja Hill (2001) määrittelevät sen 10 % painonlaskuna ja sen pysymisenä vähintään yhden vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa painonhallintaa tarkastellaan sekä elintapojen että painon muutoksena kuuden kuukauden ohjausprosessin aikana ja 1,5 vuoden kuluttua ohjauksen päättymisestä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien työikäisten henkilöiden painonhallinnan ja elintapamuutoksen tunnuspiir- 16

19 teitä. Elintapamuutoksia, jotka auttavat painonhallinnassa, tarkastellaan sekä ruokatottumusten muutoksena että liikunnan lisäämisenä. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita tutkittavien kuvaamista elintapamuutoksen hyödyistä ja haitoista. Lisäksi haluttiin selvittää, miten tutkittavat kuvaavat painonhallintatilannettaan ja mitkä ovat onnistuneen elintapamuutoksen edellytykset ja riskitekijät. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää kehitettäessä tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden ohjauksen sisältöä ja menetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös terveydenhuollon opiskelijoiden ja ammattihenkilöiden ohjaustaitojen kehittämisessä. Tämä tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Aktivoivien ohjausmenetelmien ja etävastaanoton vaikuttavuus ja toteutettavuus tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden ryhmäohjauksessa -tutkimushanketta. Hanke toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin D2Dtoimijoiden kanssa. Hankeen tavoitteena oli kehittää ryhmäohjausmalli, joka lisää osallistujien valmiuksia elintapamuutoksiin, parantaa syömisenhallintaa ja onnistunutta painonhallintaa. 17

20 18

21 2 Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien henkilöiden painonhallinta elintapamuutoksen avulla 2.1 Painon ja rasvakudoksen arviointi Ylipainon arvioinnissa käytetyin ja helpoin menetelmä on painoindeksin (BMI = body mass index) laskeminen. BMI:llä on todettu olevan yhteys sairastavuus- ja kuolleisuusriskiin (Adams ym. 2006, Moore ym. 2008, Whitlock ym. 2009). Painoindeksin avulla ei kuitenkaan pystytä erottelemaan rasvan ja lihaskudoksen sijaintia ja määrää toisistaan. Kehon koostumusta voidaan arvioida ihopoimumittauksen, infrapunasäteen, vedenalaispunnituksen, isotooppilaimennoksen, kaksienergisen röntgensäteen absorptiometrian, monikomponettimallien sekä bioimpedanssin avulla. Rasvan osuus koko kehosta voidaan myös laskea yhtälön avulla: rasvan osuus (%) = (1,2 x painoindeksi) + (0,23x ikä) (10,8 x sukupuoli) 5,4 (sukupuoli = 1 miehillä ja 0 naisilla). Rasvan sijaintia kehossa puolestaan voidaan määritellä magneettikuvauksen, tietokonetomografian sekä vyötärönympäryksen ja vyötärö-lantiosuhteen mittaamisen avulla. Käsittelen tässä BMI:n, vyötärönympäryksen sekä vyötärö-lantiosuhteen ja rasvaprosentin mittaamista, koska ne ovat kliinisessä työssä helposti toteutettavissa. BMI:tä käytettiin tästä syystä myös tämän tutkimuksen tutkimushenkilöiden painon arvioinnissa. BMI saadaan jakamalla henkilön paino (kilogrammoissa) pituuden (metreissä) neliöllä (kg/m 2 ). Paino luokitellaan BMI:n (kg/m 2 ) suhteen seuraavasti: BMI < 18,5 = ihannetta pienempi paino, BMI 18,5 24,9 = normaali paino, BMI 25,0 29,9 = lievä lihavuus, BMI 30,0 34,9 = merkittävä lihavuus, BMI 35,0 39,9 vaikea lihavuus, BMI > 40 = sairaalloinen lihavuus (Fogelholm 2006). Vyötärölihavuutta voidaan arvioida kliinisessä työssä yksinkertaisesti vyötärönympäryksen mittaamisella (Lean ym. 1995, Han ym. 1997). Vyötärölihavuus on tyypin 2 diabeteksen riskitekijä (Okosum ym. 1998, Hill ym. 1999, Zhu ym. 2002) ja metabolisen epänormaalisuuden mittari vanhempien valkoihoisten joukossa (Wannamethee ym. 2005) sekä painoindeksiä merkittävämpi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä (Lee ym. 2008). Miehille suositeltava vyötärönympärys on terveyden kannalta alle 90 cm:ä ja naisille alle 80 cm:ä. Sairastavuuden riski kasvaa kuitenkin huomattavasti, kun vyötärönympärys kasvaa miehillä yli 100 cm:n 19

22 ja naisilla yli 90 cm:n (Aikuisten lihavuus 2007). Vyötärönympärysmitta on myös herkkä liikunnan vaikutusmittari keski-ikäisillä henkilöillä (Kay & Sigh 2006). Vyötärö-lantiosuhteen mittaaminen on keino arvioida vatsanalueen lihavuutta. Mitä korkeampi suhde on, sitä suurempi riski on sairastua sydän- ja verisuonitautiin sekä tyypin 2 diabetekseen. Suositeltava vyötärö-lantiosuhde on naisilla alle 0,80 ja miehillä alle 0,90. Sairastavuusriski on huomattava, jos suhde on naisilla yli 0,85 ja miehillä yli 1,0. Vyötärö-lantiosuhteen mittaustuloksen on todettu ennustavan paremmin sydän- ja verisuonitautia (Ito ym. 2003) kuin rasvaprosentin mittauksen tai BMI:n (Lee ym. 2008, Flegal ym. 2009, Zaher ym. 2009). Kehossa olevan rasvan määrää voidaan arvioida mittaamalla kehon rasvaprosentti. Rasvaprosenttia määritettäessä otetaan huomioon ikä, sukupuoli, pituus ja paino. Etniset ja rodulliset ominaisuudet voivat vaikuttaa rasvan kerääntymiseen keholle, mikä tulee ottaa huomioon myös rasvakudosta mitattaessa, normaaliarvoja määritettäessä ja mittausmenetelmää valittaessa (Wang & Hoy 2004, Carroll ym. 2008, Alberti ym. 2009). Vazquezin ym. (2007) mukaan BMI:lla, vyötärönympärysmitalla ja vyötärö-lantiosuhteella on yhtäläinen yhteys diabeteksen ilmaantuvuuteen. Vyötärönympärysmitalla oli paras yhteys terveysriskiin, kun taas rasvaprosentti kertoi koko kehon rasvan määrästä (Shen ym. 2006). Viskeraalinen rasvakudos tietokonetomografialla mitattuna, vyötärö-lantiosuhde ja vyötärönympärys ennustivat diabetesta, kun taas ihonalainen rasva ei ennustanut diabeteksen ilmaantuvuutta (Bray ym. 2008). 2.2 Ylipainon seuraukset Ylipaino on yhteydessä useisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, maksasairauksiin, uniapneaan, syöpään, tukielinsairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen (Caterson ym. 2004, Guh ym. 2009, Lenz ym. 2009). Lisäksi kuolleisuuden erilaisiin sairauksiin on useissa pitkittäistutkimuksissa todettu lisääntyvän BMI:n ollessa yli 29 kg/m 2 (Manson ym. 1995, Shaper ym. 1997, Calle ym. 1999, Rosengren ym. 1999) tai alle 21 kg/m 2 (Uusitupa 2006). Valtimoiden kovettumistaudin ja korkean verenpaineen aiheuttamat sydänsairaudet, erityisesti sepelvaltimotauti ja infarkti, lisääntyvät ylipainon myötä (Carterson ym. 2004, Guh ym. 2009). Ylipainoisilla alkoholinkäytöstä riippumaton maksan rasvoittuminen (NAFLD = non alcoholic fatty liver disease) on yleistä (Patel ym. 2009), johon liittyvät poikkeavat rasva-arvot, insuliiniresistenssi ja riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabetes lisää riskiä sairastua NASH:n (NASH = nonalcoholic steatohepatitis) 3 4-kertaisesti (Tsochatzis ym. 20

23 2008). NAFLD:n esiintyvyys lisääntyy BMI:n ja vyötärönympäryksen kasvaessa (Clark ym 2002). Noin 50 %:lla ylipainoisista esiintyy fibroosia maksassa ja 7 16 %:lle kehittyy maksakirroosi. (Sheth ym. 1997, Bugianesi ym. 2002). Rasvamaksaan kehittyy osalle potilaista myös tulehdusmuutoksia (NASH) ja osa heistä sairastuu myöhemmin maksakirroosiin. Miehillä NAFLD:n kehittyminen on todennäköisempää kuin naisilla (Clark ym. 2002, Day 2006). Ylipaino altistaa uniapnealle ja pahentaa sen oireita. Ylipainoiset uniapneapotilaat kärsivät yöllisestä hapenpuutteesta, joka johtuu sairauteen kuuluvista yöllisistä hengityskatkoksista, normaalipainoisia enemmän, vaikka heillä olisi saman verran hengityskatkoksia. Hapenpuutteeseen vaikuttivat muun muassa potilaiden ikä, sukupuoli, nukkuma-asento ja uniapnean vakavuus, mutta näidenkin huomioimisen jälkeen ylipainoisuus on merkittävä hapenpuutetta lisäävä tekijä. Hapenpuute kasvaa ylipainon lisääntyessä. (Polotskyn ym ) Punjabin mukaan (2004) uniapnealla on todettu olevan yhteyttä insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen sekä korkeaan verenpaineeseen, elimistön systeemiseen tulehdustilaan ja viskeraalisen rasvan kerääntymiseen (Romeo- Corral ym. 2010). Useiden syöpäsairauksien riski on suurentunut ylipainoisilla (Cotay 2005, Guh ym. 2009). Ylipaino lisää paksu- ja peräsuolisyövän, vaihdevuosien jälkeen ilmaantuvan rintasyövän, kohdun limakalvosyövän, haimasyövän, munuaissyövän sekä ruokatorven adenokarsinooman riskiä (Word Cancer Research Fund 2007, Aikuisten lihavuus 2007). Erityisesti keskivartalolihavuudella on yhteyttä rinta- ja munasarjasyöpään (Word Cancer Research Fund 2007). Kohdun runko-osan syöpä on 1,5 6 kertaa yleisempää ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla riippuen ylipainosta (Aikuisten lihavuus 2007). Miehillä myös sappirakon syöpä on yleisempää ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla (Guh ym. 2009). Ylipaino (BMI kg/m2) on yhteydessä myös selkäkipuihin (Guh ym. 2009). Ylipainon ja selkäkivun välistä yhteyttä voi selittää lisääntyneen painon selkää kuormittava vaikutus. Lihavuudella on yhteyttä myös selän rappeumamuutoksiin, jotka voivat olla selkävaivojen taustalla. (Shiri ym. 2010). Noin 80 % tyypin 2 diabetekseen sairastuneista on ylipainoisia (Nolan 2006). Ylipainon lisääntyessä tyypin 2 diabetes lisääntyy maailmanlaajuisesti. Noin 6 % eurooppalaisista ja 8 % yhdysvaltalaisista keski-ikäisistä ja vanhusväestöstä sairastaa tyypin 2 diabetesta (Nolan 2006). Lisäksi 33 %:lla yhdysvaltalaisista miehistä ja 39 %:lla naisista on elinikäinen diabetesriski (Narayan ym. 2003). Tyypin 2 diabeetikoiden kokonaislukumäärä Suomessa ylitti (vuonna 2007) puoli miljoonaa, ja heistä noin puolet sairasti diabetesta tietämättään (Puska ym. 2008, 21

24 Reunanen ym. 2008). Diagnosoitujen tyypin 2 diabeetikoiden lisäksi juuri päättynyt tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke löysi sairastumisriskissä olevaa henkilöä viiden sairaanhoitopiirin alueella seulotuista neljännesmiljoonasta suomalaisesta (Absetz 2009), joten siitä laskettu arvio koko väestön osalta on noin henkilöä. Terveydenhuollon suuri haaste on ennaltaehkäistä tyypin 2 diabetekseen sairastuminen, mutta myös hoitaa jo sairastuneet hyvin, sillä tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien hoito nostaa diabeteksen hoitokustannukset kertaisiksi (Sund & Koski 2009, Rissanen ym. 2010). Diabeteksen hoidon kustannukset olivat vuonna 2007 lähes 10 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Diabeteksen ehkäisyn elintapamuutosohjauksen avulla on todettu olevan kustannustehokasta (Jacobs-van der Bruggen ym. 2007, Lindgren ym. 2007). Jonkinasteisen glukoosiaineenvaihdunnan häiriön on todettu olevan suomalaisessa väestössä noin 42 prosentilla vuotiaista miehistä ja 33 % naisista (Peltonen ym. 2006). Salopuron ym. (2010) tutkimuksen mukaan 23 %:lla miehistä ja 12 %:lla naisista oli kohonnut paastoglukoosiarvo ja 16 %:lla miehistä ja 12 %:lla naisista oli heikentynyt glukoosinsieto. Tyypin 2 diabeteksen vaaratekijöitä ovat epäterveellisiin elintapohin liittyvä ylipaino (Guh ym. 2009), erityisesti keskivartalolihavuus sekä liikunnan vähäisyys, mikä vähentää insuliiniherkkyyttä (Saraheimo 2009). Lisäksi perimä ja ikääntyminen lisäävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Painon lisääntyminen naisilla 18 vuoden ja miehillä 20 vuoden jälkeen lisää sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen (Caterson ym. 2004). Tyypin 2 diabeteksessa sekä elimistön insuliiniherkkyys että insuliinin eritys ovat häiriintyneet. Insuliiniresistenssi ja hyperinsulinemia ovat tyypillisiä ylipainoisilla ja esiintyvät jo ennen hyperglygemiaa. Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein myös metabolinen oireyhtymä, jolloin henkilöllä on useita sydän- ja verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöitä. Kansainvälisen konsensuslausuman mukaan metabolinen oireyhtymä diagnosoidaan siten, että vähintään kolme kriteeriä seuraavista viidestä tulee täyttyä: 1) vyötärölihavuus; naisilla > 80 cm, miehillä > 94 cm, 2) verenpaine > 130/85 mmhg tai verenpainelääkitys 3) seerumin triglyseridipitoisuus > 1,7 mmol/l tai lääkitys, 4) seerumin HDL-pitoisuus miehillä < 1,0 mmol/l, naisilla < 1,3 mmol/l tai lääkitys (Alberti ym. 2009). 2.3 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen voidaan vähentää 5 10 %:n laihtumisella (Sjöström ym. 1999, Tuomilehto ym. 2001, Knowler ym. 2003, Crandall ym. 22

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä 28.4.2015 Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen KESKEINEN ASIA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ ON ELINTAPOJEN MUUTOS Tietoa, keppiä vai

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

PAINONHALLINTA PSYKOLOGISELLA LYHYTHOITO- OHJELMALLA SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN TOTEUTTAMANA

PAINONHALLINTA PSYKOLOGISELLA LYHYTHOITO- OHJELMALLA SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN TOTEUTTAMANA PAINONHALLINTA PSYKOLOGISELLA LYHYTHOITO- OHJELMALLA SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN TOTEUTTAMANA Opinnäytetyö Sara Ihalainen Riitta Suominen Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Hyväksytty.. SAVONIA-

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot