Epävakaa persoonallisuus miten ymmärtää ja kohdata vuorovaikutuksen lukko7lanteita?

Transkriptio

1 Epävakaa persoonallisuus miten ymmärtää ja kohdata vuorovaikutuksen lukko7lanteita? Yleislääkäripäivät Maaria Koivisto LL, psykiatri Psykoterapian ja psykoterapian koulu>ajan erityispätevyys (SLL)

2 Näkyvät selviytymisstrategiat - ja joskus vähemmän näkyvä sisäinen tuska (Zanarini, 2007; ZiDel Conklin ja Westen, 2008) Äärimmäiset selviytymisstrategiat Syvä sisäinen haavoi>uneisuude n kokemus

3 Epävakauden syvä sisäinen tuska Monet epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien ihmissuhdevaikeuksista kytkeytyvät emogonaalisen tuen ja kontakgn kaipuuseen (hyvien ihmissuhteiden nälkä) ja näiden koe*uun puu*umiseen (Zanarini, 2008; Zanarini ja Frankenburg, 2007) RisGriitainen kombinaago: suuri tarvitsevuus yhdistyneenä isoihin luo>amisen vaikeuksiin Lähestymis- ja väl>ämissysteemi akgvoituvat samanaikaisesg

4 Äärimmäiset selviytymisstrategiat Persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä luonnehgi nimenomaan se, e>ä he ovat joutuneet kehi>ämään äärimmäisiä selviytymisstrategioita yrityksenään toimeen. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsiviä ero>aa muista persoonallisuushäiriöistä tarve vakuu>aa muut ihmiset oman kärsimyksensä syvyydestä (Zanarini, ym. 1990) Jotkut ovat akgivisia pyrkimyksissään saada muut poistamaan hänen kärsimyksensä (akgivinen passiivisuus) joillakin selviytymisstrategiana helli>ämä>ömät, usein epäsuorat yritykset saada tukea ja hoivaa muilta joskus muiden suora tai epäsuora syy>äminen siitä, e>ä nämä eivät anna rii>äväsg -> hoidossa opetellaan ilmaisemaan itseä tarkasg, selkeäsg -> tullaan siihen, mikä on realisgnen määrä tukea nykypäivässä -> sen sureminen, mitä muinoin jäi vaille (vrt. primaarituska) (Zanarini, 2008)

5 Äärimmäiset selviytymisstrategiat Kun verrauin niitä, jotka toipuvat epävakaudesta niihin, jotka eivät toipuneet, heräsi kysymys Onko toipuma>omuus yhteydessä poglaan jumiutumiseen tarpeeseensa tulla vakavasg otetuksi menneisyyden kärsimyksessään vrt. parantuvien taistelutahto? PoGlas voi hakea hyvitystä aiemmille kokemuksilleen teho>omasg tai vääristä paikoista -> lisää häpeää ja nöyryytyksen ja avu>omuuden tunteita (Zanarini, 2008)

6 Oppiminen reagoimaan sekundaaritunteilla - adap7ivisten primaaritunteiden sijasta Jos lapsen tunteet eivät tule hyvällä tavalla vastaanotetuiksi, vaan hän jää toistuvasg liian yksin liian vaikeiden tunteiden kanssa -> oppii reagoimaan tunteisiinsa voimakkailla sekundaarisilla tunteilla Esimerkiksi oppii reagoimaan pelolla, avu>omuudella ja/tai lannistumisella minkä tahansa normaalin tunteen viritessä Esimerkiksi tunnefobia hyvin tavallinen sekundaaritunne epävakaasta persoonallisuudesta kärsivillä Myös viha ja toivo>omuus tavallisia sekundaaritunteita Voimakkaat, ad murskaavat, yliopitut sekundaaritunteet voivat täysin pei>ää alleen adapgiviset primaaritunteet ennen kuin ne edes koetaan. Hoidon tavoi>eena on, e>ä poglas voisi olla kontakgssa primaaritunteeseensa GetoisesG läsnä ollen. (Linehan, 1993)

7 Voi helpodaa, jos lääkäri pystyy kuvidelemaan po7laan lapsena Selviytymisstrategiat olleet lapsuusiässä adapgivisia: lapsen paras yritys sopeutua perimäänsä ja ympäristöönsä Ne ovat siten yleensä ymmärre>äviä poglaan menneisyyden perusteella, mu>a nuoruus- ja aikuisiässä ne käyvät heikommin adaptaagota palveleviksi. PoGlaalle hänen vuorovaikutus- ym. itsesäätelystrategiansa - esim. itsetuhokäy>äytyminen - on toimivinta, mitä hän on toistaiseksi oppinut säädelläkseen olojaan. PoGlas ei usein ole Getoinen selviytymisstrategioidensa maladapgivisuudesta tai siitä, miten muut kokevat hänen itseilmaisunsa tai käy>äytymisensä voi luulla ilmaisevansa itseään tehokkaasg ja arvelee muiden reagoivan negagivisesg siksi, e>ä he pitävät hänen sisäisiä ominaisuuksiaan vastenmielisinä. (Zanarini ja Frankenburg, 2007; Zanarini, 2008)

8 Mentalisaa7oterapia: mentalisaa7okyvyn 7lapäiset katkokset MentalisaaGoterapia: varsinkin epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien kyky mentalisaagoon vaihtelee riippuen psyykkisen kuormituksen asteesta ja tunteiden voimakkuudesta voiden erityisesg ihmissuhteisiin lii>yvän stressin yhteydessä GlapäisesG romahtaa varhaisemmille tasoille. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivillä kiintymyssuhdesysteemi akgvoituu helposg ja hyperreakgivisesg -> mentalisaagokyvyn Glapäisiä katkoksia erityisesg näinä hetkinä (Fonagy ja Bateman, 2006) Lääkäritkään eivät ole suojassa mentalisaagokyvyn katkoksilta!

9 Esimentalis7set mielen7lat: teleologinen näkemys (mm. Allen, Fonagy ja Bateman, 2008) Teleologinen näkemys (teleological stance): MielenGlat tarvitsevat fyysisiä todisteita pitää nähdä, jo>a voi uskoa Vain konkreeusilla teoilla merkitystä, sanat ja ajatukset eivät merkitse mitään esim. oma koe>u pahuus vaagi rankaisevia tekoja pitää nähdä veren valuvan esim. edelly>ää muilta konkreeusta apua, ei kelpuuta mielellisiä todisteita Arvioi muiden tarkoituksia ja aikomuksia vain niiden konkreeusen, fyysisen lopputuloksen perusteella Nämä hetkiä, jolloin lääkäri voi kokea itsensä pakotetuksi

10 Esimentalis7set mielen7lat: psyykkisen vastaavuuden mielen7la (mm. Allen, Fonagy ja Bateman, 2008) Psyykkisen vastaavuuden moodi (psychic equivalence): Se, miten minä asiat koen = todellisuus Koska aja>elen näin, se on to>a Ei pysty ymmärtämään, e>ä muut voivat nähdä saman asian toisin Ei Glaa vaihtoehtoisille tulkinnoille, saag leiki>elylle Itseen lii>yvät ajatukset tai uskomukset (esim. olen paha ) tuntuvat LIIAN TOSILTA -> kestämä>ömiltä: kokemus ei ole vain kokemus, vaan totuus (vrt. takauma) Hyvin konkreeusta, jäykkää, yksiulo>eista aja>elua

11 Mitä mentalisaa7okyvyn 7lapäinen menetys tarkoidaa po7laan kohtaamisen kannalta? (mm. Bateman ja Fonagy, 2012) Lääkäri havainnoi poglaan mentalisaa;on tasoa - ja omaansa- pyrkien huomaamaan, jos se notkahtaa kesken tapaamisen tai se on menete>y jo ennen tapaamista. Pyritään yhdessä saamaan ymmärrystä siihen, mikä laukaisi mentalisaagokyvyn katkoksen. Lääkäri tulee vähintään puoli;ehen po;lasta vastaan: muotoilee ongelman yhteiseksi, vuorovaikutuksen tasolla olevaksi: mitä meidän välillämme tapahtuu nyt? ilmaisee halukkuutensa mentalisoida omaa osuu>aan: tulinko sanoneeksi tai tehneeksi jotain, mikä myötävaikuu olosi muu>umiseen? Tämä vähentää yleensä voimakkaasg poglaan stressitasoa ja voi elvy>ää mentalisaagokyvyn. Ääneen lausuma=oman sanoi=aminen (implisiiusen tekeminen eksplisiiuseksi) Pyritään siihen, e>ä lukuisat implisiiuset oletukset eivät kulkisi keskustelussa sanoi>ama>omina.

12 Mitä mentalisaa7okyvyn 7lapäinen menetys tarkoidaa po7laan kohtaamisen kannalta? (mm. Bateman ja Fonagy, 2012; Linehan, 1993) Lääkäri avaa omaa aja>eluprossiaan, tekee aja=elunsa läpinäkyväksi poglaalle markkeeraten oman ajatuksensa omaksi ajatuksekseen Hoidollisten interven;oiden mitoi=aminen po;laan ajankohtaisen mentalisaa;okyvyn mukaises;: Keep it simple, turha yri>ää liikaa Joskus on mahdollista vain etsiä sitä, mikä poglaan kokemuksessa on ymmärre>ävää, pätevää, viisasta ja perusteltua ja ilmaista tämä sopivalta tuntuvalla tavalla poglaalle (validoida po;laan kokemus) PoGlaan voitava kokea, joku ymmärtää ja kestää hänen tuskaansa pelästymä>ä sitä tai kokema>a inhon tunteita siitä. Tässä on mahdollisuus mallintaa affek;toleranssia eli sallivaa suhtautumistapaa tunteisiin ja myös niiden voimakkuuteen -> se voi alkaa vähentää eri>äin hankalaa tunnefobiaa, joka voi omalta osaltaan aiheu>aa/pahentaa epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien kriisejä Jos mahdollista, lääkäri voi au>aa poglasta jäsentämään sitä, mikä laukaisi Glanteen/ voinnin kriisiytymisen (laukaiseva tapahtuma -> mitä ajatuksia -> mitä tunteita?)

13 Laukaiseva tapahtuma, aistimus Endometrioo si-kivut Toiminta Lähden päivysty k-seen. Toiminta Tapaan lääkärin. Pyydän Panacodia. Tapahtuma Lääkäri ei halua kirjoittaa sitä, vaan tarjoaa Buranaa. Toiminta Menen läheiselle sillalle. Ohikulkija estää minua hyppäämäst ä alas. Tapahtu ma Minut heitetä än ulos. Toiminta Alan huutaa täysillä. Tunteet Kiukku, epätoivo Ajatukse Se ei välitä t mun kivuista. Se pihtaa kiusallaan sitä lääkettä, joka mua auttaa. Ajatukset Aina tää menee näin. En koskaan saa apua. En kestä tätä enää.

14 Po7laiden toive: aito kohtaaminen PoGlaiden toive: sensigivistä kuuntelua aitoa kiinnostusta läsnäoloa kriisin keskellä pikemmin kuin odotus e>ä lääkärillä olisi vastaus ongelmaan (Nehls, 1999) Hoitosuhde voi ajoi>ain olla se, mikä pitää kroonisesta itsetuhoisuudesta ja epävakaudesta kärsivää elossa (Linehan, 1993)

15 Lähteitä Allen J, Fonagy P, Bateman A. Mentalizing in clinical pracgce. Arlington, VA: American Psychiatric Publishing, American Psychiatric AssociaGon. DiagnosGcal and StaGsGcal Manual of Mental Disorders (DSM V) Washington, DC: American Psychiatric AssociaGon. Bateman A, Fonagy P. Handbook of mentalizing in mental health pracgce. Arlington, VA: American Psychiatric Publishing, Choi-Kain LW, Fitzmaurice GM, Zanarini MC, ym. The relagonship between self-reported a>achment styles, interpersonal dysfuncgon, and borderline personality disorder. Journal of Nervous Mental Disease 2009; 197: Donegan NH, Sanislow CA, Blumberg HP, ym. Amygdala hyperreacgvity in borderline personality: implicagons for emogonal dysregulagon. Biological Psychiatry 2003; 54: Ekman P ja Friesen WV. Pictures of facial affect. h>p:// research_cds.php Fertuck EA, Jekal A, Song I, ym. Enhanced reading the mind in the eyes in borderline personality disorder compared to healthy controls. Psychological Medicine 2009; 39: Koivisto M, Stenberg J-H, Nikkilä H, Karlsson H. Epävakaan persoonallisuushäiriön hoito.

16 Lähteitä Linehan MM. CogniGve-behavioral treatment of borderline personality disorder. New York: Guilford Press, Livesley WJ. PracGcal management of personality disorder. New York: Guilford Press, Kalpakci A, Vanwoerden S, Elhai JD, ym. The independent contribugons of emogon dysregulagon and hypermentalizagon to the "double dissociagon" of affecgve and cognigve empathy in female adolescent inpagents with BPD. Journal of Peronality Disorders 2015;23:1-19. Lynch TR, Rosenthal MZ, Kosson DS, ym. Heightened sensigvity to facial expressions of emogon in borderline personality disorder. EmoGon 2006; 6: Nehls N. Borderline personality disorder: the voice of pagents. Research in Nursing & Health 1999; 22: Sharp C, Ha C, Carbone C, ym. Hypermentalizing in adolescent inpagents: treatment effects and associagon with borderline traits. Journal of Personality Disorders 2013; 27:3-18. Suomen Psykiatriyhdistyksen ase>ama työryhmä. Epävakaa persoonallisuushäiriö (päivitys). Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015.

17 Lähteitä Unoka Z, Fogd D, Fuzy M, ym. Misreading the facial signs: specific impairments and error pa>erns in recognigon of facial emogons with negagve valence in borderline personality disorder. Psychiatry Research 2011; 189: Wagner AW, Linehan MM. Facial expression recognigon ability among women with borderline personality disorder: implicagons for emogon regulagon? Journal of Personality Disorders 1999; 13: Zanarini MC. Reasons for change in borderline personality disorder (and other axis II disorders). Psychiatric Clinics of North America 2008; 31:505- Zanarini MC, Frankenburg FR. The essengal nature of borderline personality disorder. Journal of Personality Disorders 2007; 21: Zanarini MC, Gunderson JG, Frankenburg FR, Chauncey DL. DiscriminaGng borderline personality disorder from other axis II disorders. American Journal of Psychiatry 1990; 147: Zi>el Conklin C, Westen D. Borderline personality disorder in clinical pracgce. American Journal of Psychiatry 2005; 162: