Epävakaan persoonallisuuden psykososiaaliset riskitekijät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Epävakaan persoonallisuuden psykososiaaliset riskitekijät"

Transkriptio

1 Matti Keinänen KATSAUS Epävakaan persoonallisuuden psykososiaaliset riskitekijät Rajatilahäiriö eli epävakaa persoonallisuus on vakava mielenterveyshäiriö, jota leimaavat tunne-elämän epävakaus, impulsiivisuus ja vuorovaikutuksen ongelmat. Parhaillaan selvitetään epävakaan persoonallisuuden etiologiaa, mukaan lukien neurobiologia, temperamentti, psykososiaaliset riskitekijät ja kulttuuriset seikat. Psykososiaalisten vaaratekijöiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme kehittää psykoterapeuttisia hoitoja. Kontrolloitujen tutkimusten perusteella epävakaan persoonallisuuden kehityksestä on luotu monitekijämalli, jota voidaan hyödyntää psykoterapian suunnittelemisessa. Epävakaan persoonallisuuden kehitystä kuvaava monitekijämalli voi antaa pohjan tämän häiriön tarpeenmukaisen hoidon kehittämiselle, jolloin hoitoprosessissa huomioidaan yksilöllisesti todetut psykoso siaaliset riskitekijät (Fonagy ym. 1996, Stern ym. 1997, Zanarini ym. 1997, Agrawal ym. 2004, Johnson ym. 2006, Fogarty ja Bateman 2008). Menetelmät Kansainvälisen näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) kriteerejä noudattaen epävakaan persoonallisuuden näyttöön perustuvat psykososiaaliset riskitekijät on tunnistettu hyvin dokumentoiduissa kohorttitutkimuksissa tai kontrolloiduissa kliinisissä kokeissa. Niissä on sovellettu kansainvälistä ICD-10- tai DSM-IVdiagnostiikkaa, huolellisesti dokumentoituja potilaan haastattelumenetelmiä (kuten persoonallisuushäiriöiden strukturoitu haastattelumenetelmä SCID-II) ja luotettavia tilastollisia menetelmiä (Sackett 2001, GRADE Working Group 2004). Validiteetin määrittämiseksi kunkin tutkimuksen tuli sisältää vertailuryhmä, joka oli samankaltainen tutkimusryhmän kanssa lukuun ottamatta tutkittavaa muuttujaa (Levine 1994). Toiseksi edellytettiin, että tutkittavat muuttujat ja tulokset oli mitattu samalla tavalla molemmissa ryhmissä. Kolmanneksi tutkimuksessa oli oltava tarpeeksi pitkä seuranta-aika (vähintään yksi vuosi) ja neljänneksi riittävän kattava seuranta (80 % kohortista). Systemoitu kirjallisuudenhakumalli. Kirjallisuushaku suoritettiin osana Duodecimin Käypä hoito -työryhmän työtä. Sen jälkeen Käypä hoito -työryhmän jäsenet arvioivat tarkasti kirjallisuushakujen pohjalta tehdyt näytönastekatsaukset laadittaessa epävakaan persoonallisuuden Käypä hoito -suositusta (2008). Tulokset arvioi kokonaisuutena vielä uudelleen toinen tutkijaryhmä, joka laati aiheesta systemoidun katsauksen kansainväliseen julkaisuun (Keinänen ym. 2012). Tulokset Tutkimustyön pohjalta voitiin määrittää yhteensä viisi psykososiaalista riskitekijää. Kukin niistä oli yhteisenä nimittäjänä vähintään kahdessa hyvin dokumentoidussa kohorttitutkimuksessa tai kliinisessä kontrolloidussa kokeessa. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivillä on tavallista useammin 1) lapsuuden traumoja. He ovat joutuneet kärsimään 2) epäsuotuisasta vanhemmuudesta, ja heillä on tyypillisesti 3) vihamielisiä ihmissuhteita. Epävakaata persoonallisuutta potevien 4) kiintymyssuhteet ovat turvattomia, ja lisäksi heillä on 5) puutteellinen kyky tunnistaa ja arvioida tunteita ja ajatuksia (heikko symbolisaatioreflektiokyky) Duodecim 2013;129:

2 KATSAUS 1168 Nykyinen persoonallisuushäiriöiden sairaus malli lähtee monitekijäisyydestä. Biologisen alttiuden lisäksi taustalla on moninaisia persoonallisuushäiriöiden puhkeamiseen vaikuttavia traumaattisia riskitekijöitä. Konstitutionaalisten tekijöiden mukaan rajatilahäiriön ilmiasuina ovat ekstrovertit tai introvertit persoonallisuushäiriöt. Lapsuuden traumat. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivillä on tutkimuksen perusteella selvästi muuta väestöä ja muita persoonallisuushäiriöitä potevia useammin monitekijäisiä, vaikeita ja traumaattisia lapsuudenkokemuksia. Monitekijäinen etiologinen malli (vanhempien psykopatologia, fyysinen ja seksuaalinen hyväksikäyttö, impulsiivisuus ja negatiivinen affektiivisuus persoonallisuuden piirteinä) vaikuttaa selittävän tutkimuslöydökset parhaiten. Traumoilla ei kuitenkaan näytä olevan yhteyttä yksinomaan epävakaaseen persoonallisuuteen, ja lapsuuden traumat ovat merkittävässä yhteydessä myös muihin psykiatrisiin häiriöihin ja somaattisiin sairauksiin (Bandelow ym. 2005). Epävakaan persoonallisuuden oireet alkavat jo lapsuusiässä (Zanarini ym. 1997), ja % tästä häiriöstä kärsivistä kertoi lapsuuden traumoista. Lapsuudentapahtumien takautuvassa selvittämisessä on kuitenkin tiettyjä virhelähteitä. Näitä ovat esimerkiksi muistiharha (recall bias), ihmisten taipumus etsiä selitystä kärsimyksilleen (availability bias). Potilaiden kertomusten on myös todettu muuttuvan interpersonaalisten suhteiden osalta ajan kuluessa ja hoidon myötä. Nykykäsityksen mukaan häiriö voi syntyä myös ilman traumakokemuksia. Vanhemmuuden ongelmat. Puutteet vanhemmuudessa ovat yhteydessä epävakaaseen persoonallisuuteen. Ei ole osoitettavissa yhtä täsmällistä vanhemmuuteen liittyvää tekijää, joka vaikuttaa tämän häiriön kehittymiseen, mutta tutkimusten mukaan kasvatustyyli kytkeytyy selvästi epävakaan persoonallisuuden syntyyn. Keskeisiä seikkoja ovat vanhemmilta saatavan hellyyden puute ja lapsiin kohdentuva inhoava suhtautuminen ( Johnson ym. 2006). Vanhempien impulsiivisuus ja mielialahäiriö ovat niin ikään yhteydessä tälle häiriölle ominaisiin piirteisiin (Zanarini ym. 1997). Usein epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien molemmat vanhemmat kieltävät lapsiltaan oikeuden ajatuksiin ja tunteisiin. Nämä vanhemmat eivät suojele lapsiaan, vaan sen sijaan he laiminlyövät fyysistä huolenpitoa ja kohtelevat lapsia epäjohdonmukaisesti (Zanarini ym. 2000). Vihamieliset ihmissuhteet. Kontrolloidut tutkimukset osoittavat, että epävakaassa persoonallisuudessa hallitsevat emotionaaliset ihmissuhteet ovat vihamielisiä (Minzenberg ym. 2006b). Ihmissuhdeolettamukset ovat luonteeltaan pysyviä riippumatta potilaan käyttäytymisen epävakaudesta. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien käsitys toisista ihmisistä on negatiivinen. He näkevät maailman pahaa tahtovana ja tuntevat vähemmän onnea riippumatta traumasta. Häiriön vakavuus vaikuttaa kuitenkin tähän (Stern ym. 1997). Kiintymyssuhdehäiriöt. Kaikissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu merkitsevä yhteys epävakaan persoonallisuuden ja turvattoman (insecure) kiintymyssuhteen välillä. Tyypillisimmät turvattomat kiintymyssuhdetyypit ovat ratkaisematon (unresolved), omiin ajatuksiin vaipunut (preoccupied) ja pelokas (fearful). Interpersonaaliset häiriöt epävakaassa persoonallisuudessa ovat siten kytköksissä turvattomaan kiintymyssuhteeseen (Agrawal ym. 2004). Yksilön varhaiset traumaattiset kokemukset ovat häiriön kehittymistä itsenäisesti ennustavia tekijöitä, mutta turvattomat kiintymyssuhteet eivät liity yksinomaan epävakaaseen persoonallisuuteen (Liotti ja Pasquini 2000). Tässä häiriössä kiintymyssuhteen vaikeudet ovat yhteydessä lapsuuden ratkaisemattomaan hyväksikäyttötraumaan ja mentalisaatiokyky on tavallista huonompi (Fonagy ym. 1996). Kyky tunnistaa ja arvioida tunteita ja ajatuksia (symbolisaatio-reflektiokyky) on epävakaassa persoonallisuudessa merkitsevästi tavallista huonompi (Fonagy ym. 1996). Itseen liittyvään, emotionaalisesti ladattuun lähdemuistiin liittyvä heikkous on yhteydessä tästä häiriöstä kärsivien puutteelliseen reflektiokykyyn (Minzenberg ym. 2006a). Ajatusten tukahtuminen kytkeytyy negatiiviseen M. Keinänen

3 Suojaavat tekijät: turvallinen kiintymyssuhde ja tunteiden tunnistamis- ja arviointikyky KUVA. Kaavamainen esitys epävakaan persoonallisuuden kehittymistä kuvaavasta monitekijäisestä sairausmallista. Rakenteelliset tekijät Rajatilapersoonallisuus Vuorovaikutustekijät Geneettiset tekijät Traumaattiset tekijät Temperamentti Psyykkiset tekijät Problemaattinen Kiintymyssuhdekehityksen vanhemmuus häiriöt Raskaudenaikaiset tekijät Tunteiden tunnistamis- ja arviointikyvyn puutteet Vanhemman psyykkiset häiriöt ja kiintymyssuhdehäiriöt Interpersonaaliset tekijät Kulttuuriset taustatekijät affektiivisuuteen ja ilmentää heikkoa reflektiokykyä (Posner ym. 2002). Tunteiden ja ajatusten seuraaminen ja huomiotta jättäminen sekä fantasian ja todellisuuden erottelu ovat häiriintyneet, mutta hyvässä hoidossa nämä toiminnot kuitenkin kohentuvat. Fonagyn ym. (1996) mukaan potilailla esiintyy hyporeflektiivisyyden ohella hyperrefleksiivisyyttä (eli he tekevät toisista psykologisia tulkintoja liian vähäisen tiedon varassa). Joillakin alueilla potilaat ovat kuitenkin normaalisti reflektoivia. Epävakaan persoonallisuuden kehittymisen monitekijämalli Kuvattuihin löydöksiin perustuva monitekijämalli valaisee epävakaan persoonallisuuden kehittymistä. Malli on esitetty skemaattisesti KUVASSA, ja se havainnollistaa viiden näyttöön perustuvan psykososiaalisen riskitekijän osuutta tämän häiriön synnyssä. Kyseinen stressi-puhkeamismalli tuo esille sen, että rakenteellinen haavoittuvuus on vuorovaikutuksessa ympäristötekijöiden kanssa. Mitä enemmän potilaalla on haavoittuvuutta lisääviä riskitekijöitä, sitä vähemmän tarvitaan stressitekijöitä sairauden puhkeamiseen. Jos lapsella on turvallinen kiintymyssuhde vanhempiinsa, hän voi liittää tämän suhteen persoonallisuutensa sisäiseksi voimavarakseen. Siihen pohjaten hän voi omaksua edelleen kyvyn tunnistaa ja arvioida tunteita ja ajatuksia, joilla käsitellä myös omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Nämä kaksi psyykkistä voimavaraa luovat vakaan persoonallisuuden toimivan ytimen ja suojaavat henkilöä tietyssä määrin siinäkin tapauksessa, että hänellä olisi biologista haavoittuvuutta ja alttiutta epävakaan persoonallisuuden kehittymiseen. Kun henkilöllä on taustallaan erilaisia merkittäviä traumaattisia lapsuudenkokemuksia (esimerkiksi emotionaalinen deprivaatio, psyykkinen tai fyysinen kaltoinkohtelu), huomattavia vanhemmuuteen liittyviä ongelmia tai vanhempien psyykkisiä sairauksia, turvallisen kiintymyssuhteen sisäistäminen saattaa estyä ja kyky tunnistaa tunteita ja ajatuksia jäädä kehittymättä. Tällöin vihamielinen tunnekokeminen voi jäädä vallalle mielensisäisessä maailmassa. Henkilö tarvitsee turvallisen kiintymyssuhteen ja sen kautta sisäistetyn kyvyn tunnistaa ja arvioida tunteita ja ajatuksia kyetäkseen käsittelemään elämässä vääjäämättä eteen tulevia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä Epävakaan persoonallisuuden psykososiaaliset riskitekijät

4 KATSAUS 1170 Kun hänellä ei ole tätä kykyä eikä siten riittäviä valmiuksia käsitellä omia sisäisiä impulssejaan (tarpeet, halut, toiveet), vihamieliset yllykkeet ja tunteet purkautuvat herkästi käsittelemättömänä vihamielisenä toimintana, ilman että henkilö itse kykenee tähän harkinnan avulla vaikuttamaan (Keinänen 2006, Keinänen ja Engblom 2007). Näin ovat ymmärrettävissä epävakaan persoonallisuuden ydinoireet: impulsiivisuus, tunteiden labiilius ja epävakaat ihmissuhteet. Pohdinta YDINASIAT 88Rajatilahäiriö eli epävakaa persoonallisuus on vakava mielenterveyshäiriö, jolle on tyypillistä tunne-elämän epävakaus, impulsiivisuus ja vuorovaikutuksen ongelmat. 88Epävakaan persoonallisuuden psykososiaalisten riskitekijöiden ymmärtäminen on tärkeää psykoterapeuttisten hoitomallien kehittämisen kannalta. 88Psykososiaalisista riskitekijöistä on runsaasti tietoa, myös kontrolloituja tutkimuksia. 88Monitekijämalli kuvaa epävakaan persoonallisuuden kehitystä, ja sitä voidaan hyödyntää psykoterapeuttisen hoitoprosessin suunnittelemisessa. Näyttöä epävakaan persoonallisuuden psykososiaalisista riskitekijöistä on varmasti mahdollista luokitella useammalla tavalla. Tässä mainitut viisi tekijää eivät myöskään välttämättä ole ainoat, vaan tulevaisuudessa tunnistetaan ehkä muitakin vaaraa lisääviä seikkoja. Toistaiseksi on tehty kovin vähän pitkäaikaisia seurantatutkimuksia, joihin kuuluu suuri aineisto ja joissa havainnot traumoista perustuvat objektiivisiin lähteisiin (tuomioistuimet, terveydenhuolto tms.) ja kehityksen aikana vanhemmista ja vuorovaikutussuhteista tehtyihin strukturoituihin havaintoihin. Epävakaan persoonallisuuden hoidon kannalta on tärkeää, että voidaan jäljittää ne psykososiaaliset riskitekijät, joihin erityisesti psykoterapeuttisella hoidolla kyetään vaikuttamaan. Näin ollen ne luovat perustaa kyseisen häiriön tarpeenmukaiselle hoidolle, joka suunnitellaan huomioiden kunkin potilaan yksilöllisesti identifioidut riskitekijät. Kuvatun monitekijämallin mukaisesti ajateltuna persoonallisuuden kehitys lapsuudessa ja analogisesti ajateltuna myös psykoterapiassa tapahtuu kahden maailman eli yksilön geneettisesti määrittyneen temperamentin ja tunnetasolla tärkeiden ihmissuhteiden välissä. Tällöin erityisen keskeiset yksilön persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät ovat turvallinen kiintymyssuhde ja sen pohjalta syntyvä kyky tunnistaa ja arvioida tunteita ja ajatuksia. Näyttöön perustuvan tutkimustiedon mukaan näiden persoonallisuuden toimivan ytimen kannalta keskeisten tekijöiden riittävä kehitys on epävakaassa persoonallisuudessa estynyt. Psykoterapian tehtävänä olisi siten kehityksen saattaminen uudelleen käyntiin, niin että yksilö voi eheytyä ja vakauttaa persoonallisuutensa. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan pitkäjänteistä psykoterapeuttista hoitoa. Psykoterapia voi silloin olla esimerkiksi dialektis-behavioraalista (Linehan 1999), skeemakeskeistä (Giesen-Bloo ym. 2006) tai psykodynaamista. Tällöin keskeisenä hoidollisena tavoitteena on juuri vakauttaa turvallinen kiintymyssuhde ja sitä kautta elvyttää kyky tunnistaa ja arvioida tunteita ja ajatuksia (Levy ym. 2006, Clarkin ym. 2007, Bateman ja Fonagy 2008, Fonagy ja Bateman 2008). Lopuksi Fonagy ja Bateman (2008) ovat sitä mieltä, että epävakaan persoonallisuuden psykoterapiassa olennaisena kuratiivisena tekijänä on potilaan mentalisaatiokyvyn paraneminen. Tämä kyky perustuu turvallisessa kiintymyssuhteessa kehittyvään reflektiokykyyn (Keinänen 2006, Keinänen ja Engblom 2007, Fonagy ja Bateman 2008). Jatkotutkimuksissa onkin tärkeää selvittää tarkemmin, mitkä tekijät edistävät mentalisaatiokyvyn kehittymistä psykoterapeuttisessa hoitoprosessissa. Samal- M. Keinänen

5 la näyttöön perustuva tieto psykososiaalisista riskitekijöitä voi ankkuroitua osaksi epävakaan persoonallisuuden tarpeenmukaista hoitoa. * * * Kiitokset yhteistyöstä koko Duodecimin Käypä hoito -työryhmälle, joka laati Epävakaan persoonallisuuden Käypä hoito -suosituksen. MATTI KEINÄNEN, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, VET-psykoterapiakouluttaja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö matti.keinanen@pp.fimnet.fi Sidonnaisuudet Kirjoittajalla ei ole sidonnaisuuksia KIRJALLISUUTTA Agrawal HR, Gunderson J, Holmes BM, Lyons-Ruth K. Attachment studies with borderline patients: a review. Harv Rev Psychiatry 2004;12: Bandelow B, Krause J, Wedekind D, Broocks A, Hajak G, Ruther, E. Early traumatic life events, parental attitudes, family history, and birth risk factors in patients with borderline personality disorder and healthy controls. Psychiatry Res 2005;34: Bateman A, Fonagy P. 8-year followup of patients treated for borderline personality disorder: Mentalizationbased treatment versus treatment as usual. Am J Psychiatry 2008;16: Clarkin J, Levy K, Lenzenweger M, Kernberg O. Evaluating three treatments for borderline personality disorder. A multiwave study. Am J Psychiatry 2007; 164: Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Fonagy P, Bateman A. The development of borderline personality disorder. A mentalizing model. J Pers Disord 2008; 22:4 21. Fonagy P, Leigh T, Steele M, ym. The relation of attachment status, psychiatric classification, and response to psychotherapy. J Consult Clin Psychol 1996; 64: Giesen-Bloo J, van Dyck R, Spinhoven P, ym. Outpatient psychotherapy for borderline personality disorder: randomized trial of schema-focused therapy vs transference-focused psychotherapy. Arch Gen Psychiatry 2006;63: GRADE Working Group. Grading quality of evidence and strength of recommendations. BMJ 2004;328: Johnson JG, Cohen P, Chen H, Kasen S, Brook JS. Parenting behaviours associated with risk for offspring personality disorder during adulthood. Arch Gen Psychiatry 2006;63: Keinänen M. Psychosemiosis as key to body-mind continuum. The reinforcement of symbolizatio-reflectiveness in psychotherapy. New York: Nova Science Publishers Keinänen M, Engblom P. Nuoren aikuisen psykodynaaminen psykoterapia. Helsinki: YTHS ja Duodecim Keinänen M, Johnson J, Richards E, Courtney E. A systematic review of the evidence-based psychosocial risk factors for understanding of borderline personality disorder. Psychoanal Psychother 2012;26:1, Levine M, Walter S, Lee H, Haines T, Holbrook A, Moyer L. Users guides to the medical literature, IV: How to use an article about harm. JAMA 1994;271: Levy K, Meehan K, Kelly K, ym. Change in attachment patterns and reflective function in a randomized control trial of transference-focused psychotherapy for borderline personality disorder. J Consult Clin Psychol 2006;74: Linehan MM, Schmidt H 3rd, Dimeff LA. Dialectical behavior therapy for patients with borderline personality disorder and drug-dependence. Am J Addict 1999;8: Liotti G, Pasquini P. Predictive factors for borderline personality disorder: patients early traumatic experiences and losses suffered by the attachment figure. The Italian Group for the Study of Dissociation. Acta Psychiatr Scand 2000;102: Minzenberg MJ, Fisher-Irving M, Poole JH, Vinogradov S. Reduced selfreferential source memory performance is associated with interpersonal dysfunction in borderline personality disorder. J Pers Disord 2006(a);20: Minzenberg MJ, Poole JH, Vinogradov S. Adult social attachment disturbance is related to childhood maltreatment and current symptoms in borderline personality disorder. J Nerv Ment Dis 2006(b);194: Posner M, Rothbart M, Vizueta N, Levy K, Thomas K, Clarkin J. Attentional mechanisms of borderline personality disorder. Proc Natl Acad Sci U S A 2002; 99: Sackett D, Strauss S, Richardsson S, Rosenberg W, Haynes B. Evidence-based medicine: How to practice and teach EBM. 2. painos. Lontoo: Churchill Livingston Stern MI, Herron WG, Primavera LH, Kakuma T. Interpersonal perceptions of depressed and borderline inpatients. J Clin Psychol 1997;53:41 9. Zanarini MC, Frankenburg FR, Reich DB, ym. Biparental failure in the childhood experiences of borderline patients. J Pers Disord 2000;14: Zanarini MC, Williams AA, Lewis RE, ym. Reported pathological childhood experiences associated with the development of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1997;154: Summary A systematic review for psychosocial risk factors of borderline personality disorder Borderline personality disorder (BPD) is a serious personality disorder characterized by affective instability, impulsivity and interpersonal disturbance. Currently, intensive research is being conducted concerning the etiology of BPD. This study focuses on psychosocial risk factors to propose a conceptual model of the development of BPD. A systematic review of the literature focusing on evidence based psychosocial risk factors for BPD is provided. Utilizing this knowledge, a multi-pathway outbreak model is developed to illustrate how these data may be processed into a conceptual model of the development of BPD and used in the psychotherapy of BPD Epävakaan persoonallisuuden psykososiaaliset riskitekijät

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Keinänen, Matti; Takalo, Ari Title: Psykoanalyyttisella

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Mentalisaatio kyky pitää mieli mielessä

Mentalisaatio kyky pitää mieli mielessä KATSAUS Anneli Larmo Mentalisaatio kyky pitää mieli mielessä 616 Mentalisaatio on kyky pitää mielessä mieli, oma ja toisen. Ilman mentalisaatiokykyä ihminen on kyvytön ennakoimaan omia ja toisen reaktioita

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Keinänen, Matti; Takalo, Ari Title: Uutta tutkimustietoa

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Epävakaan persoonallisuuden hoito

Epävakaan persoonallisuuden hoito Katsaus Maaria Koivisto, Matti Keinänen ja Erkki Isometsä Satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen perustuvaa näyttöä hoidon vaikuttavuudesta epävakaan persoonallisuuden oireiden hallinnassa on saatu

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa

Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli Lataa Kirjailija: Pekka Rapeli ISBN: 9789523022232 Sivumäärä: 173 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.54 Mb Opioid substitution

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus miten ymmärtää ja kohdata vuorovaikutuksen lukko7lanteita?

Epävakaa persoonallisuus miten ymmärtää ja kohdata vuorovaikutuksen lukko7lanteita? Epävakaa persoonallisuus miten ymmärtää ja kohdata vuorovaikutuksen lukko7lanteita? Yleislääkäripäivät 27.11.2015 Maaria Koivisto LL, psykiatri Psykoterapian ja psykoterapian koulu>ajan erityispätevyys

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

EPÄVAKAAN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖN HOITO TREATMENT OF BORDERLINE PERSONALITY DISORDER

EPÄVAKAAN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖN HOITO TREATMENT OF BORDERLINE PERSONALITY DISORDER EPÄVAKAAN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖN HOITO TREATMENT OF BORDERLINE PERSONALITY DISORDER Minttu Lahtinen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Helmikuu 2012 2 ITÄ

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Menetelmät ja tutkimusnäyttö Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Tarpeenmukainen hoito

Tarpeenmukainen hoito Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ruma nimilappu pitkäkestoisille ongelmille 16.10.2013

Persoonallisuushäiriö ruma nimilappu pitkäkestoisille ongelmille 16.10.2013 Persoonallisuushäiriö ruma nimilappu pitkäkestoisille ongelmille 16.10.2013 Maaria Koivisto LL, psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti Mitä persoonallisuudella tarkoitetaan?

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä

Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä Tiedosta hyvinvointia marja-leena.perala@stakes.fi 1 Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä Marja-Leena Perälä, Tutkimusprofessori, Stakes VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 10.5.2007 Dipoli, Espoo

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi

Lisätiedot

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Esityksen nimi / Tekijä 2

Esityksen nimi / Tekijä 2 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS Ahdistuneisuushäiriöt Lasten ja nuorten käytöshäiriöt Piia Karjalainen, KM Vieraileva tutkija, THL Tieteellinen asiantuntija, Itla Tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto 12.3.2019

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018

Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen

Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen Eeva Oksanen Johanna Sourander Anne Viinikka Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen Pienten lasten kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa -seminaari Helsinki 7.4.2016

Lisätiedot

Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi. Jouko Miettunen 2.9.2013

Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi. Jouko Miettunen 2.9.2013 Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi Jouko Miettunen 2.9.2013 LUENNOT 1. Alustusluento kriittisestä arvioinnista 2. Evidence-Based Medicine (EBM) 3. kohorttitutkimukset ja tapaus-verrokkitutkimukset

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA

INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Integratiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne...

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot