BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA HANKE"

Transkriptio

1 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA HANKE Metsäosa: Energiakäyttöön tarkoitetun metsäbiomassan hankinnan, tuotannon ja käytön edistämisen mahdollisuudet ja edellytykset Vesa Tanttu, Pentti Riipi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 2008

2 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Hankkeen lähtökohdat Tavoitteet 4 2 PROJEKTIN TOTEUTUS 4 3 SELVITYKSET JA NIIDEN TULOKSET Bioenergia-alaa koskeva lainsäädäntö, ohjeet ja suositukset Metsät ja energiapuun korjuu Bioenergian tuotanto, jakelu ja käyttö Energiansäästö ja energiatehokkuus Ilmasto- ja energiapaketin säädösten valmistelu Energiapuun määrät ja saatavuus Lapissa Metsähakkeen raaka-ainelähteet ja määrät Energiapuun saatavuus Energiapuun korjuu ja metsähakkeen tuotanto Metsähakkeen tuotantoketjut Metsähakkeen korjuumenetelmät ja -kalusto Metsähakkeen tuotantokustannukset ja kannattavuus Energiapuun hankinnan toimintamallit Kotimaisten polttoaineiden käyttö energiantuotantoon Lapissa Turpeen ja puun kokonaiskäyttö Nykyiset kpa-voima- ja aluelämpölaitokset Lapissa Pienet alle 200 kw hakekohteet Pellettikohteet Bioenergian tuotannon ja käytön lisääminen Potentiaaliset suuret kiinteistöt Maatilat Omakoti- ja paritalot Muita näkökohtia energiapuun käytön lisäämiseen Merkittävät käynnissä ja/tai kaavailussa olevat bioenergiainvestoinnit 42

3 3.6 Koulutus ja neuvonta Yliopistokoulutus (tiedekorkeakoulututkinnot ja lisäkoulutus) Ammattikorkeakoulu (AMK-tutkinnot ja lisäkoulutus) Ammatilliset oppilaitokset (2. asteen ammatilliset perustutkinnot ja ammatillinen lisäkoulutus) Neuvonta Muut selvitykset Lapin bioenergian opastuskeskus Lapin Energiatoimisto 58 4 METSÄBIOENERGIAN TUOTANNON JA KÄYTÖN KEHITTÄMINEN Aiemmat strategiasuunnitelmat Lapin bioenergia-alan kehittämissuunnitelma TOIMINNAN JATKUVUUS 59

4 3 (63) BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA HANKE Energiakäyttöön tarkoitetun metsäbiomassan hankinnan, tuotannon ja käytön edistämisen mahdollisuudet ja edellytykset osa 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 1.1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kolme lappilaista tahoa tekivät kukin oman hanke-esityksensä viime EU-ohjelmakauden lopulla bioenergia-alan kehittämisedellytysten selvittämiseksi Lapissa. Lapin yliopiston hankkeen keskeinen tavoite oli selvittää edellytykset yrittäjävetoiselle hajautetulle sähköntuotannolle Lapissa. Koulutuskuntayhtymä Lappian hankkeessa päätavoitteena oli selvittää maatilakokoluokan biokaasutuotannon ja biokaasulla tuotettavan sähkön ja lämmön tuotannon edellytykset Lapissa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hankkeessa keskeisenä tavoitteena oli selvittää edellytykset jatkaa puupohjaisen bioenergian (metsäbiomassan) tuotannon ja käytön kehittämistyötä, jota on tehty mm. vuosina toteutetussa Lapin bioenergiaprojektissa. Lapin lääninhallitus hankerahoittajana edellytti em. hankkeiden yhdistämistä kattavaksi bioenergia- ja myös muiden uusiutuvien energioiden selvitysprojektiksi, jonka tulokset olisivat yhtenä pohjana uuden ohjelmakauden aikana toteutettavalle laajemmalle hankkeelle tai hankekokonaisuudelle. Tältä pohjalta kolmikantayhteistyössä (Lapin yliopisto, Koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) toteutetun selvitys- ja valmisteluhankkeen lähtökohtina olivat bioenergian käytön edistämiseen liittyvät yleiset ja alueelliset tarpeet, eri toimijoiden erikseen tekemät bioenergia-alan hanke-esitykset sekä tarve koota lappilaiset alan toimijat yhteisen, kattavan bioenergia-alan kehittämiseen liittyvän selvitystyön tekijöiksi ja myös pysyvämmäksi verkostoksi. Metsäbiomassan tuotantoon ja käyttöön liittyvän selvitys- ja suunnittelutyön vastuutahoksi sovittiin Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Kuntayhtymän yksiköistä mukana olivat Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto. Tämä osaraportti koskee lähinnä näiden oppilaitosten hankkeessa tekemää työtä ja tuloksia.

5 4 (63) Raportin eräät kohdat, mm. Koulutus sisältävät kuitenkin myös koko hankkeen kannalta yhteistä asiaa. 1.2 TAVOITTEET Koko hankkeen tarkoitus ja päätavoitteet ilmenevät Koulutuskuntayhtymä Lappian Lapin lääninhallitukselle jättämän yhdistetystä hakemuksesta ja loppuraportin yhteisestä osasta. Tämän osahankkeen eli Ramkin ja Laon "metsäosuuden" tavoitteiksi sovittiin työnjaossa seuraavasti: - nykytilan kartoitus (aikaisemmat tutkimukset) puunkorjuujärjestelmien sekä tuotanto- ja jakeluteknologian tilanteesta, metsäraaka-aineen määristä ja sijainnista - selvitetään (yhteistyössä Lappian kanssa) bioenergia-alaan liittyvä amk- ja 2. asteen koulutus ja neuvonta sekä koulutustarpeita - varmistetaan Lapin bioenergia II -hankkeen energiaosan suunnitelman laatu- ja toteuttamiskelpoisuus sekä luodaan yhteistyösuunnitelmat (osapuolet, sopimukset) ja verkostot - selvitetään Lapin bioenergian opastuskeskuksen perustamisedellytyksiä. 2 PROJEKTIN TOTEUTUS Osahanke toteutettiin pääosin projektiryhmän metsäenergiajäsenten yhteistyönä, johon myös ohjausryhmän jäseniä ja ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan osallistui. Rovaniemen toimijat (Lapin yliopisto ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) muodostivat syksyllä 2007 Rovaniemi-ryhmän, joka kokoontui tiheästi varmistaakseen oppilaitosten työskentelyprosessin ja tulosten laadun. Järjestelyllä pyrittiin välttämään päällekkäinen työ ja hienosäätämään työnjako näiden kahden osaprosessin kesken. Myös koko projektiryhmä teki virallista ja epävirallista yhteistyötä kokoontumalla sekä erikseen että ohjausryhmän kokousten yhteydessä. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin yhdessä sekä Rovaniemellä että Torniossa.

6 5 (63) Metsäkeskus Lappi ja metsänomistajien aluejärjestöt Lapissa olivat osahankkeen tärkeitä yhteistyötahoja ja myös toimijoita. Alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa oltiin yhteyksissä tarpeen mukaan hankkeen aikana. Lämmöntuotannon sekä energialähteiden (energiapuu, turve, muut lähteet) käytön selvitystyössä keskeisiä yhteistyökumppaneita ja myös kyselyjen kohderyhmiä olivat Lapin kunnat ja niiden voima- ja lämpölaitosten henkilöstö.

7 6 (63) 3 SELVITYKSET JA NIIDEN TULOKSET 3.1 BIOENERGIA-ALAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ, OHJEET JA SUOSITUKSET Metsät ja energiapuun korjuu Metsälaki ( /1093) asettaa metsien käsittelylle rajat. Metsälaissa määrätään mm. puuston hakkuusta, metsän hakkaajan vastuusta, uuden puuston aikaansaamisesta uudistushakkuun jälkeen sekä monimuotoisuuden säilyttämisestä ja metsäluonnon erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Metsälain lisäksi metsän käyttöä ohjaavia lakeja ovat mm. Luonnonsuojelulaki ( /1096), Ympäristönsuojelulain vesistön ja pohjaveden pilaamiskielto ( /86), Vesilaki ( /264), Laki vesienhoidonjärjestämisestä ( /1299), Muinaismuistolaki (295/1963), Maankäyttö- ja rakennuslain ( /132) mukaiset toimenpiderajoitukset ja Laki metsien sieni- ja hyönteistuhojen torjunnasta (263/1991). Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) ( /544) tarkoituksena on puuntuotannon ja energiapuun käytön edistäminen sekä metsien biologisen monimuotoisuuden turvaaminen. Käytännön metsien hoitoa yksityismetsissä ohjaavat valtakunnalliset metsänhoitosuositukset (Hyvän metsänhoidon suositukset 2006). Pohjois-Suomen olosuhteisiin on laadittu omat metsänhoitosuositukset (Keskimölö ym. 2007). Metsähallituksella ja metsäteollisuusyrityksillä on omat metsänhoitosuosituksensa ja -ohjeensa, joita ne soveltavat hallinnoimissaan metsissä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja sidosryhmien yhteistyönä laadittiin vuonna 2005 ensimmäiset valtakunnalliset suositukset energiapuun käytännön korjuutyölle (Koistinen ja Äijälä 2006). Kaikki valtakunnallisesti merkittävimmät toimijat ovat sitoutuneet suositusten noudattamiseen ja kouluttaneet henkilöstöään niiden sisällöstä. Suositusten ohjenuorana on varovaisuusperiaate, koska tutkittua tietoa energiapuunkorjuun seurannaisvaikutuksista on vähän (Kuusinen ja Ilvesniemi 2008). Keskeiset valtakunnalliset energiapuualan toimijat sopivat energiapuun mittauksen yleisistä periaatteista ja menettelytavoista vuoden 2008 alussa voimaan astuneessa sopimuksessa. Sopimusta olivat laatimassa ja sen hyväksyivät Energiateollisuus ry, Koneyrittäjien liitto, L&T Biowatti Oy, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja

8 7 (63) metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Puu- ja erityisalojen liitto, Stora Enso Oyj, Suomen Sahat ry, UPM Kymmene Oyj ja Vapo Oy. Sopimuksen mukaiset energiapuun mittauksen menettelytavat ja menetelmät ovat luettavissa internetissä Metsäntutkimuslaitoksen Metinfopalvelussa: Bioenergian tuotanto, jakelu ja käyttö Bioenergian tuotantoon, jakeluun ja käyttöön liittyvä lainsäädäntö Suomessa on ilmasto- ja energiapolitiikan yleisiin tavoitteisiin nähden vielä puutteellista ja sirpaleista. Myös vertailussa Keski-Euroopan maihin ja erityisesti Ruotsiin olemme jäljessä mm. kasvihuonekaasujen vähentämiseen ohjaavien säädösten laatimisessa ja käyttöönotossa. Hidastavana tekijänä ainakin energiapuun osalta on todennäköisesti Venäjän puutullimaksuihin liittyvä epävarmuus. Vaikuttaa siltä, että nykyisessä tilanteessa Suomessa ei haluta tehdä päätöksiä, joiden vaikutuksena metsäteollisuuden puunhankinta kotimaassa nykyisestäänkin vaikeutuisi. Uusiutuvan energian tuotantoa edistämään/säätelemään tarkoitettuja lakeja ja muita säädöksiä toki Suomessakin on runsaastikin. Ajantasaisesta lainsäädännöstä helmikuussa 2008 löytyviä säädöksiä (http://www.edilex.fi/saadokset/) ovat mm.: Laki Kioton mekanismien käytöstä /109 Ympäristöministeriön asetus yhteistoteutushankkeista /913 (Kioton mekanismien käyttö päästöjen vähentämiseen muualla kuin Suomessa) Päästökauppalaki /683 sekä muutokset /108 ja 28,12,2007/1468 Valtioneuvoston asetus päästökaupasta /194 Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (voimassa saakka) /1313 Kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera) /544 Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä /446 Maa- ja metsätalousministeriön asetus energiakasvien tukijärjestelmän soveltamisalan tarkentamisesta /70

9 8 (63) Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta /1260, useita muutoksia (energialähteiden verotus ja tuotantotuki) Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköntuotannon tukeen oikeutetun sähkön määrittämisestä /310 Sähkömarkkinalaki /386 Sähkömarkkina-asetus /518 Laki Energiamarkkinavirastosta /507 Valtioneuvoston asetus Energiamarkkinavirastosta /621 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus Energiamarkkinaviraston maksullisista suoritteista /1290 (voimassa saakka). Bioenergia-alan yritys-/liiketoiminnan voimakkaaseen kasvuun tarvittava päätöksenteko, esimerkiksi biomassalla ja muilla uusiutuvilla energialähteillä tuotettavalle energialle tarvittavista tuista (hintatuet, veroedut ym. tuotantoa edistävät säädökset) etenee tällä hetkellä Suomessa hitaasti. Uusia säädöksiä tarvittaisiin erityisesti pienimuotoisen, hajautetun ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentävän energiantuotannon saamiseksi kunnolliselle kasvu-uralle Energiansäästö ja energiatehokkuus Laki laitteiden energiatehokkuudesta /1241, Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kotitalouslaitteiden energiamerkinnästä /1038 sekä päätökseen liittyvät laiteryhmäkohtaiset päätökset ja asetukset energiamerkinnöistä (yhteensä 8 säädöstä) velvoittavat kotitalouslaitteiden toimittajat ja jälleenmyyjät huolehtimaan siitä, että myytävissä laitteissa on energiamerkki ja tuoteseloste, joista asiakas saa tiedot laitteen energiatehokkuudesta. Laki rakennuksen energiatodistuksesta /487 edellyttää. että rakennusta tai sen osaa taikka niiden hallintaoikeutta myytäessä tai vuokrattaessa myyjän tai vuokranantajan on asetettava mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtäville voimassa oleva rakennuksen energiatodistus, haettaessa rakennuslupaa uudisrakentamista varten on hakemukseen liitettävässä energiaselvityksessä oltava pääsuunnittelijan antama rakennuksen energiatodistus.

10 9 (63) Tarkentavia määräyksiä mm. tarkastuksen suorittamisesta ja energiatodistuksen antajan pätevyysvaatimuksista on annettu Ympäristöministeriön asetuksella rakennuksen energiatodistuksesta /765. Säädösten avulla pyritään edistämään rakennusten energiatehokkuutta ja taloudellisuutta. Rakennusten ja niiden teknisten järjestelmien energiatehokkuuteen liittyviä määräyksiä sisältyy Ympäristöministeriön rakentamismääräyksiin. Rakentamismääräyskokoelmassa on sekä sitovia määräyksiä että ohjeita. Ohjeetkin ovat käänteisesti sitovia eli viranomaisten on hyväksyttävä ohjeiden mukainen toteutus. Eniten energiatehokkuuteen vaikuttavia määräyksiä ja ohjeista löytyy D-sarjasta. Voimassa olevat Rakentamismääräykset, D-sarja: LVI ja energiatalous: D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007 D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2003 D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2007 D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, ohjeet 2007 D7 Lämmityskattiloiden hyötysuhdevaatimukset, määräykset Tällä hetkellä odotetaan pitkään valmistellun D8 Puupolttoaineita käyttävien lämmityslaitteiden päästöt ja hyötysuhteet, määräykset ja ohjeet 2008 määräyksen antamista. Määräyksellä tulee olemaan vaikutuksia erityisesti tulisijojen ja kattiloiden rakenteeseen sekä sitä kautta lämmön tuottamisen hyötysuhteeseen ja päästöihin. Määräyksen piti tulla voimaan , mutta sen antaminen on syystä tai toisesta viivästynyt. Teknisten määräysten ohella valtio antaa myös pientä porkkanaa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Sekä pientalojen että suurempien kiinteistöjen energiataloudellisiin korjauksiin eli energiatehokkuuden parantamiseen voi saada avustuksia. Näiden periaatteista, mm. ehdoista ja määristä on säädetty Laissa asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista /1184 sekä sen perusteella annetussa Valtioneuvoston asetuksessa asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista /128, 7 luku Energia-avustukset (muutokset 221/2006 ja 115/2008).

11 10 (63) Ilmasto- ja energiapaketin säädösten valmistelu Ilmasto- ja energiapolitiikan alueella valmistelun eri vaiheissa on paljon säädöksiä. Suurin osa niistä tullee tarkoittamaan EU-säädösten harmonisointia taikka Suomelle sovittavan ilmastotaakan edellyttämää muuta kansallista lainsäädäntöä. Valmisteilla tai kaavailuina ovat ainakin EU-direktiiviin Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä perustuvat säädökset (EU:n ilmasto- ja energiapaketti, asiasta on jätetty Eduskunnalle Valtioneuvoston kirjelmä U7/2008 vp helmikuussa 2008) Biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiin liittyvät säädökset Muut tuki- ja verolait sekä määräykset, joilla edistetään kotimaisten energialähteiden käyttöä Mahdollinen ilmasto- ja energiapolitiikan puitelaki ja siihen perustuva alan säädösten kokonaisuudistus. 3.2 ENERGIAPUUN MÄÄRÄT JA SAATAVUUS LAPISSA Metsähakkeen raaka-ainelähteet ja määrät Metsähakkeen raaka-aineeksi käytetään pääasiassa teollisuuden ainespuuksi (tukki- ja kuitupuu) mitta- ja laatuvaatimusten tai leimikko-olosuhteiden vuoksi kelpaamatonta osaa hakkuu- ja metsän-hoitotöiden poistumasta. Parhaiten metsähakkeen korjuuseen soveltuvat uudistushakkuut sekä tiheät nuorten metsien harvennukset. Pieniä määriä ainespuuksi kelvollista nuorten metsien harvennus-puuta ohjautuu lähes aina energiapuun korjuussa metsähakkeen tuotantoon. Korjuusta annettujen suositusten ja ohjeiden mukaan osa kohteista jätetään kokonaan korjuun ulkopuolelle ja korjattavilla kohteilla osa puubiomassasta jätetään korjaamatta. Lapissa korjuuseen sopivat kohteet on esitetty taulukossa 1.

12 11 (63) Taulukko 1. Energiapuun korjuukohteiden valintaperusteet Pohjois-Suomessa (Keskimölö ym. 2007). KYLLÄ = Sopivat energiapuunkorjuuseen Harvennusmetsät Uudistusalat EI = Ei suositella energiapuunkorjuuseen energiapuu Karsittu Kokopuu Latvusmassa Kannot Tuoreet kankaat ja niitä viljavammat KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ Kuivahkot kankaat KYLLÄ EI 4) EI KYLLÄ Kuivat kankaat KYLLÄ EI EI EI Ruoho- ja mustikkaturvekankaat 1) KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ Karukkokankaat KYLLÄ EI EI EI Puolukkaturvekankaat ja sitä ka- 2) Kallioiset ja lohkareiset sekä run- EI EI EI EI Ravinnehäiriöstä kärsivät puustot EI 3) EI 3) EI 3) EI 3) Pohjavesialueet, luokat 1-2 KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ EI Aidoista suotyypeistä peräisin olevat ojitusalueiden ruohoturvekankaat ja mustikkaturvekankaat 2) Puolukkaturvekankaat ja sitä karummat sekä avosuo- tai sekatyyppilähtöiset 3 ) energiapuuta voidaan korjata, jos ravinnetasapaino turvataan lannoituksella 4) Kuivahkoilla kankailla voidaan korjata kantojen nostoa häiritsevä latvusmassa Uudistushakkuualueilta korjataan energiapuuksi ainespuuhakkuun yhteydessä korjaamatta jäävää latvusmassaa (latvukset sekä oksat neulasineen ja lehtineen) ja hukkarunkopuuta sekä kantopuuta. Päätehakkuualoilla korjuu painottuu kuusikoihin, koska niissä latvusmassakertymä on suuri ja kannot parhaiten hyödynnettävissä. Kaadetusta latvusmassasta suositellaan jätettäväksi korjaamatta aina vähintään 30 prosenttia. Tämä voidaan käytännössä toteuttaa esim. seuraavien toimenpiteiden avulla (Koistinen ja Äijälä 2006, Keskimölö ym. 2007): - Kuivaamalla latvusmassaa palstalla, jolloin neulasia varisee maahan - Karsimalla joka viides puu kasojen ulkopuolella - Jättämällä latvusmassakasojen alin kerros keräämättä - Talvella latvusmassaa jää korjaamatta katkeilevien oksien vuoksi. Kantoja suositellaan korjattavan ainoastaan Lapin eteläosissa (Keskimölö ym. 2007). Latvusmassa kerätään yleensä pois ennen kantojen korjuuta. Kantojen nostossa korjaamatta tulee jättää: - Vanhat kannot - Halkaisijaltaan alle 15 cm kannot - Halkaisijaltaan yli 15 cm:n kantoja kpl/ha - Ohuet juuret.

13 12 (63) Parhaita nuorten harvennusmetsien energiapuun korjuukohteita ovat ylitiheät poistumaltaan pääosin mäntyä tai lehtipuuta olevat ensiharvennusmetsät, joissa on taimikonhoito ajallaan jäänyt tekemättä tai se on tehty lievänä (Kuva 1). Puuston ylitiheys johtaa puiden karsiutumiseen ja metsänhoidollisesti tärkeän ensiharvennuksen tekemiseen jo ajankohdassa, jossa teollisuuden ainespuukertymä ja poistettavien puiden koko eivät täytä taloudellisesti kannattavalle korjuulle asetettuja leimikkovaatimuksia, mutta ne voivat silti olla kannattavalle energiapuun korjuulle riittävät. Energia- ja aines-puun yhdistetty kasvatus voi olla myös harkittu kasvatusvaihtoehto mm. männyn laatukasvatukseen yhdistettynä (Hyvän metsän hoidon suositukset 2006). Aines- ja energiapuun yhdistetyssä kasvatuksessa taimikonhoito tehdään lievempänä mitä korjuukelpoisen ainespuuensiharvennusleimikon syntyminen edellyttää. Taimikonhoidon jälkeinen seuraava harvennus tehdään energiapuuharvennuksena ja ensimmäinen ainespuuharvennus voidaan siirtää ajankohtaan, jolloin korjuuolosuhteet ovat ainespuuharvennukselle hyvät. Riukuuntuneesta ensiharvennuksesta voi ainespuun lisäksi samanaikaisesti kertyä myös teollisuudelle kelpaamatonta biomassaa energiapuun korjuun kannalta riittävästi, jolloin voi tulla kyseeseen aines- ja energiapuun integroitu korjuu. Kuva 1. Ylitiheät ensiharvennukset ovat soveliaita energiapuunkorjuukohteita.

14 13 (63) Kokopuukorjuuta ei suositella tehtävän ensiharvennuksen jälkeisissä harvennuksissa. Kokopuun-korjuussa maaperän ravinnetaloutta voidaan hoitaa mm. (Koistinen ja Äijälä 2006, Keskimölö ym. 2007): - Katkaisemalla hakkuussa latvuksen viimeisin osa metsään - Jättämällä kantoläpimitaltaan alle 4 cm:n puut korjaamatta - Karsimalla latvusmassaa metsään - Kaatamalla lehtipuu rasiin - Puuntuhkalannoituksella. Ensiharvennuskohteiden lisäksi myös korjuuoloiltaan parhaat varttuneiden taimikoiden hoidot ja verhopuiden poistot voivat sopivia energiapuun korjuuseen (Koistinen ja Äijälä 2006). Ensiharvennusten jälkeisistä harvennushakkuista ei juurikaan korjata energiapuuta metsähakkeen kaupallisen tuotantoon, mutta metsänomistajan omatoimisena työnä niistä korjataan energiapuuta yleisesti. Ainespuuhakkuiden yhteydessä syntyy pieniä määriä järeää teollisuuden ainespuuksi kelpaamatonta puutavaraa, joka soveltuu hyvin metsähakkeen raaka-aineeksi. Talousmetsien puunkorjuu- ja metsänhoitotöiden lisäksi energiapuuta kertyy myös taajamametsien hoidon, maisemahakkuiden sekä tie- ja muiden rakennushankkeiden raivaustöiden yhteydessä. Valtakunnallisesti katsottuna suurimmat hyödyntämättömät energiapuuvarat sijaitsevat Pohjois-Suomessa. Nuorten metsien suhteellinen osuus energiapuupotentiaalista kasvaa Etelä-Suomesta pohjoiseen päin siirryttäessä. Energiapuun talteenoton kustannustehokkuuden kannalta olennainen energiapuutiheys (m3/kokonaispinta-ala) on kuitenkin Etelä-Suomessa Pohjois-Suomea suurempi. Lapissa energiapuutiheys on suurin Lounais-Lapissa, josta sekä itään että pohjoiseen päin siirryttäessä se laskee. Laitila ym. (2008) ovat arvioineet Lapin metsäkeskuksen metsien vuotuiseksi energiapuupotentiaaliksi yli 1,3 miljoonaa m3. Potentiaalista noin m3 on uudistusalojen latvus-massaa ja m3 nuorten metsien energiapuuta. Korjuukelpoisen kantopuun suhteellinen osuus Lapissa on nimellinen. Energiapuupotentiaali on laskettu VMI aineistojen ja markkinahakkuiden pohjalta. Kuvassa 2 on esitetty energiapuun tekninen korjuupotentiaali metsäkeskuksittain.

15 14 (63) Kuva 2. Päätehakkuiden latvusmassan, kantobiomassan sekä nuorten metsien energiapuun vuotuinen korjuupotentiaali metsäkeskuksittain (Laitila ym. 2008). Lapin bioenergiastrategiassa energiapuun kokonaismääräksi ilman vihermassaa (lehdet ja neulaset) arvioitiin 1,63 milj. m3 vuodessa (Honkanen 2004). Teknistaloudellisesti korjuukelpoiseksi energiapuumääräksi laskettiin ilman vihermassaa m3 ja vihermassa mukaan lukien m3. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisilta kohteilta arvioitiin saatavan energia-puuta m3 vuodessa, yksityismetsien uudistus- ja harvennuskohteilta m3 vuodessa sekä valtion ja muiden julkiyhteisöjen metsistä m3 vuodessa. Kuvassa 3 on esitetty Lapin teknistaloudellisesti korjattavissa oleva metsähakkeen raaka-ainepotentiaalin jakautuminen alueittain ja kunnittain. Lapin bioenergiastrategiassa arvioidut energiapuuvarat perustuivat hakkuusuunnitteisiin. Yksityismetsien raaka-ainelähteet perustuivat metsäkeskuksen keräämiin kuviokohtaisiin metsävaratietoihin. Valtion metsien osalta energiapuuarviot perustuivat VMI -aineiston pohjalta tehtyihin laskelmiin. Uudistushakkuissa latvusmassaa laskettiin saatavan Lounais-Lapissa 50 prosentilla ja muualla Lapissa 28 prosentilla kohteita. Kestävän metsätalouden rajoituslain mukaisilla ensiharvennuskohteilla laskettiin energiapuuta saatavan 80 prosentilla ja taimikonhoitokohteilla 20 prosentilla kohteita.

16 15 (63) Keminmaa Pello Simo Tervola Tornio Ylitornio Yhteensä Rovaniemi Posio Ranua Yhteensä Kemijärvi Salla Pelkosenniemi Savukoski Yhteensä Inari Kittilä Kolari Muonio Sodankylä Yhteensä 1000 m 3 /vuosi Länsi-Lappi Keski-Lappi Itä-Lappi Ylä-Lappi Kuva 3. Lapin teknistaloudellisesti korjattavissa oleva metsähakkeen raaka-ainepotentiaali kunnittain ja alueittain. Määrät eivät sisällä kantopuuta. Suuri osa energiapuukorjuuseen otollisista kohteista sijaitsee turv la, joissa on paljon pienirunkoisia alhaisen korjuukertymän omaavia kunnostusojituskohteita. Kunnostusojituksen tekeminen edellyttää yleensä aina hakkuu tai raivaustoimenpiteitä kohteen metsänhoidollisesta harvennustarpeesta tai korjuukelpoisuudesta riippumatta. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan Lapin metsäkeskuksen alueen turvemaiden vuotuiseksi ensiharvennusten energiapuupotentiaali kokopuuna korjattaessa on m3 ja karsittuna rankana korjattaessa m3, jos kaikki ainespuukertymältään alle 20 m3:n ensiharvennuskohteet korjattaisiin kokonaisuudessaan energiapuuksi (Bergroth 2007). Energiapuupotentiaali laskisi noin neljänneksellä, jos ainespuukorjuun minimikertymänä olisi 10 m3/ha. Turvemaiden energiapuupotentiaalista noin 60 prosenttia on korvissa ja 40 prosenttia rämeillä. Aineistona laskelmissa on käytetty VMI -tietoja. Erot eri lähteiden energiapuumääräarvioissa johtuvat laskennassa käytettyjen aineistojen erilaisuudesta sekä korjuukelpoisuuden määrittämisessä olevista eroista. Laskelmissa energiapuuarviot ovat perustuneet esim. valtakunnan metsien inventointituloksiin (esim. Hakkila 1992, Laitila ym. 2004, Heikkilä ym. 2005), metsäyhtiöiden leimikkotietoihin (Asikainen ym. 2001, Ranta 2002), hakkuutilastoihin (Hynynen 2001) ja metsäsuunnitelmien alueellisiin tietoihin (esim. Honkanen 2004). Ny-

17 16 (63) kymuotoisten korjuusuositusten vaikutusta korjuupotentiaaliin ei pystytä täydellisesti arvioimaan. Eri rajoitteiden vaikutusten selvittämiseksi alueellisiin korjuumahdollisuuksiin tulisikin laatia dynaamisia laskentamalleja (Kuusinen ja Ilvesniemi 2008). Lapin metsäkeskuksen alueella käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa yhteensä m3 vuonna Pientalokiinteistöissä käytettiin samaan aikaan raakapuuta polttopuuna yhteensä m3 (Metsätilastollinen vuosikirja 2006). Metsävarojen puolesta Lapissa on mahdollisuuksia lisätä energiapuun käyttöä huomattavasti, sillä koko energiapuupotentiaalista on käytössä ainoastaan 5-10 prosenttia. Jatkossa kokonaispotentiaalin selvittämistä olennaisempaa on tarkastella alueellisia puun eri käyttövaihtojen mukaisia toiminta- ja toimijayksikkökohtaisia korjuukelpoisia kertymiä. Tarkasteluihin on syytä sisällyttää talteenoton teknistaloudellisia tekijöitä eri korjuuvaihtoehdoilla todellisissa leimikko-olosuhteissa sekä puun markkinoille saatavuuden vaihtoehdoissa Energiapuun saatavuus Teoreettinen energiapuun enimmäispotentiaali ei ole kokonaisuudessaan saatavissa käytön piiriin. Rajoitteina on lukuisia eri tekijöitä, joiden vaikutusta on vaikea arvioida (Hakkila 2004). Kuvassa 4 on kuvattu korjuussa kertyvän energiapuumäärän muodostuminen ja joitakin energiapuun enimmäispotentiaalin talteenottoon vaikuttavia tekijöitä. TALTEENOTTOON VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Metsävarat - Metsänomistusolot - Hakkuu- ja hoitomäärät - Ympäristölliset ja ekologiset olosuhteet Metsänomistaja, tuottaja ja käyttäjä - Korjuukohteiden löytäminen ja tunnistaminen - Metsänomistajan tarjontahalukkuus - Metsänhoidolliset rajoitteet - Teknis-taloudelliset rajoitteet - Talteenoton kustannustehokkuus - Energiapuusta maksukyky - Aines- ja energiapuun rajanveto Toimintaresurssit - Teknologia, työvoima ja osaaminen - Organisaatiot, logistiikka ENERGIAPUUN KÄYTTÖ - Käytöstä syntyvä kysyntä ENERGIAPUUN KOKONAISPOTENTIAALI KORJUUKELPOINEN POTENTIAALI SAAVUTETTAVISSA OLEVA POTENTIAALI TOTEUTUVA KERTYMÄ Kuva 4. Energiapuun kokonaiskertymän muodostumisen viitekehys.

18 17 (63) Valtio omistaa 61 prosenttia Lapin metsämaan pinta-alasta, yksityiset 32 prosenttia, yhteisöt 4 prosenttia ja yhtiöt 2 prosenttia. Yksityismetsien osuus metsien hakkuumahdollisuuksista on kuitenkin noin kaksi kolmasosaa, mikä johtuu yksityismaiden sijoittumisesta metsänkasvua ajatellen parhaimmille alueille sekä valtion maiden metsätalouskäyttöä rajoittavista suojelualueista (Keskimölö ja Pirkonen 2006). Yksityismetsänomistajista entistä suurempi osa asuu tilan ulkopuolella, joka aiheuttaa osaltaan haasteita metsänhoitotöiden ja hakkuiden markkinoinnille. Vuosina ensiharvennuksia tehtiin Lapissa noin hehtaarilla, kun tarvetta olisi ollut noin hehtaarilla. Viisivuotiskauden ehdotettujen ja myöhässä olevien ensi-harvennusten määrä on noin hehtaaria vuodessa Lapissa on taimikoita noin miljoona hehtaaria. Viime vuosikymmenen lopulla ja 2000-luvun alussa taimikonhoitomäärät ovat lisääntyneet, ja ne ovat hehtaaria vuodessa. Ehdotettujen ja myöhässä olevien taimikonhoitotöiden määrä seuraavalla 5-vuotiskaudella on vuodessa noin hehtaaria, josta yksityismaiden osuus on noin hehtaaria. Tilastoinnin vuoksi osa taimikonhoitoon ehdotetuista kohteista kuuluisi ensiharvennuksiin (Keskimölö ja Pirkonen 2006). Teknistaloudelliset, metsänhoidolliset ja ekologiset rajoitteet otetaan huomioon energiapuun korjuukelpoista potentiaalia arvioitaessa. Käytännön korjuuohjeissa metsänhoidolliset ja ekologiset rajoitteet näkyvät varovaisuusperiaatteen käyttämisenä. Teknistaloudelliseen potentiaaliin vaikuttavat ennen kaikkea puun kilpailukyky energian raaka-aineena ja tuotantomenetelmien kustannustehokkuus. Jotta energiapuun korjuu toteutuu, vaatii se korjuukelpoisten kohteiden löytämistä ja tunnistamista. Varsinkin metsänhoidollisten korjuukohteiden löytämisessä ovat avainasemassa paikalliset metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskus neuvontatoiminnan ja paikallistuntemuksen johdosta. Ottamalla energiapuu huomioon metsäsuunnittelussa sekä metsän hakkuu- ja hoitotarpeiden selvittämisen yhteydessä löydetään potentiaalisia energiapuunkorjuukohteita. Lapin metsäkeskuksen bioenergiaohjelma-projektissa kerättiin paikallisia polttopuunmyyjiä polttopuupörssiin, jossa voi ostaa tai myydä palstalla pystyssä olevaa, maahan kaadettua ja valmiiksi korjattua rankaa sekä pilkottua polttopuuta. Polttopuupörssi löytyy internetissä osoitteessa: Henkilökohtaisen metsänomistajaneuvonnan lisäämisellä ja keskitettyjen verkkopalveluiden kehittämisellä on mahdollista saada energiapuuta lisää korjuun piiriin.

19 18 (63) Pääsääntöisesti metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti energiapuun korjuuseen (Rämö ym. 2001). Esisijaisesti metsänomistajan energiapuun tarjontaan vaikuttavat kuitenkin tietoisuus energiapuunkorjuumahdollisuuksista sekä motiivi energiapuun korjuuseen. Yhtenäisten vakiintuneiden mittaus, kauppa- ja hintakäytäntöjen puuttumisella on todennäköisesti vaikutusta energiapuun kaupallisille markkinoille tuloon. Metsähakkeen käyttäjien energiapuusta maksukyky on parantunut viime vuosina, joka näkyy myös hakkeen keskihinnan nousuna. Tämä johtuu pitkälti energian hinnan yleisestä nousemisesta, mutta myös bioenergia kilpailukyvyn suhteellisesta paranemisesta. Päästökauppa parantaa metsähakkeen asemaa päästökauppaan kuuluvien laitosten polttoaineena, jonka lisäksi kemera-tukien vaikutus nuorten metsien energiapuun kilpailukykyyn ja markkinoille tuloon on suuri (Tanttu ym. 2004, Metsäenergian 2006). Metsäteollisuuden jalostettavaksi kelpaavan puun käyttö metsähakkeena ei ole kansantaloudellisesti järkevää, jos sille on vaihtoehtoista teollista käyttöä. Tuet ohjaavat kuitenkin korjuuta voimakkaasti ainespuukorjuuseen kannattamattomiin kohteisiin ja nykyisillä hintatasoilla sekä energiapuuvaroilla energiapuu ei uhkaa vakavasti teollisuuden puuhuoltoa. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti, jos energiapuusta maksukyky nousee ja kuitupuun kysyntä laskee alueellisesti. 3.3 ENERGIAPUUN KORJUU JA METSÄHAKKEEN TUOTANTO Metsähakkeen tuotantoketjut Metsähakkeen tuotantojärjestelmät jaetaan haketustapahtuman mukaan hajautettuihin ja keskitettyihin menetelmiin. Tuotantoketjut rakentuvat pitkälti sen mukaan, mihin ketjun vaiheeseen haketus-tapahtuma sijoitetaan (Hakkila 2004). Kuvassa 5 esitetään yleisimmin käytössä olevat tuotantoketjut. Kullakin tuotantojärjestelmällä ja siihen kuuluvalla tuotantoketjun osalla on vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka ovat riippuvaisia mm. raaka-ainelajista, käyttäjän metsähakkeen laadulle ja toimitusvarmuudelle asettamista vaatimuksista, toiminnan mittakaavasta, olemassa olevasta kalustosta sekä tuotanto-olosuhteista. Välivarastohaketus on tuotantomenetelmistä yleisin (Kärhä 2007b). Sen osuus koko Suomen pien-puuhakkeen tuotannosta oli vuonna 2006 noin 75 prosenttia. Terminaalihaketusmenetelmällä tuotettiin noin 20 prosenttia ja käyttöpaikkahake-

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS Metsästä voimalaitokseen: Energiapuun logistiikka ja tiedonhallinta Lahti / 14.2.2014 klo 9.00 16.00 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS (TYÖTEHOSEURA RY) 1. Energiapuun

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 CASE KELJONLAHTI Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 JUHA LAPPALAINEN Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia -yhtiöt www.jenergia.fi www.keljonlahdenvoimala.fi

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot