BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA HANKE"

Transkriptio

1 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA HANKE Metsäosa: Energiakäyttöön tarkoitetun metsäbiomassan hankinnan, tuotannon ja käytön edistämisen mahdollisuudet ja edellytykset Vesa Tanttu, Pentti Riipi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 2008

2 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Hankkeen lähtökohdat Tavoitteet 4 2 PROJEKTIN TOTEUTUS 4 3 SELVITYKSET JA NIIDEN TULOKSET Bioenergia-alaa koskeva lainsäädäntö, ohjeet ja suositukset Metsät ja energiapuun korjuu Bioenergian tuotanto, jakelu ja käyttö Energiansäästö ja energiatehokkuus Ilmasto- ja energiapaketin säädösten valmistelu Energiapuun määrät ja saatavuus Lapissa Metsähakkeen raaka-ainelähteet ja määrät Energiapuun saatavuus Energiapuun korjuu ja metsähakkeen tuotanto Metsähakkeen tuotantoketjut Metsähakkeen korjuumenetelmät ja -kalusto Metsähakkeen tuotantokustannukset ja kannattavuus Energiapuun hankinnan toimintamallit Kotimaisten polttoaineiden käyttö energiantuotantoon Lapissa Turpeen ja puun kokonaiskäyttö Nykyiset kpa-voima- ja aluelämpölaitokset Lapissa Pienet alle 200 kw hakekohteet Pellettikohteet Bioenergian tuotannon ja käytön lisääminen Potentiaaliset suuret kiinteistöt Maatilat Omakoti- ja paritalot Muita näkökohtia energiapuun käytön lisäämiseen Merkittävät käynnissä ja/tai kaavailussa olevat bioenergiainvestoinnit 42

3 3.6 Koulutus ja neuvonta Yliopistokoulutus (tiedekorkeakoulututkinnot ja lisäkoulutus) Ammattikorkeakoulu (AMK-tutkinnot ja lisäkoulutus) Ammatilliset oppilaitokset (2. asteen ammatilliset perustutkinnot ja ammatillinen lisäkoulutus) Neuvonta Muut selvitykset Lapin bioenergian opastuskeskus Lapin Energiatoimisto 58 4 METSÄBIOENERGIAN TUOTANNON JA KÄYTÖN KEHITTÄMINEN Aiemmat strategiasuunnitelmat Lapin bioenergia-alan kehittämissuunnitelma TOIMINNAN JATKUVUUS 59

4 3 (63) BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA HANKE Energiakäyttöön tarkoitetun metsäbiomassan hankinnan, tuotannon ja käytön edistämisen mahdollisuudet ja edellytykset osa 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 1.1 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kolme lappilaista tahoa tekivät kukin oman hanke-esityksensä viime EU-ohjelmakauden lopulla bioenergia-alan kehittämisedellytysten selvittämiseksi Lapissa. Lapin yliopiston hankkeen keskeinen tavoite oli selvittää edellytykset yrittäjävetoiselle hajautetulle sähköntuotannolle Lapissa. Koulutuskuntayhtymä Lappian hankkeessa päätavoitteena oli selvittää maatilakokoluokan biokaasutuotannon ja biokaasulla tuotettavan sähkön ja lämmön tuotannon edellytykset Lapissa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hankkeessa keskeisenä tavoitteena oli selvittää edellytykset jatkaa puupohjaisen bioenergian (metsäbiomassan) tuotannon ja käytön kehittämistyötä, jota on tehty mm. vuosina toteutetussa Lapin bioenergiaprojektissa. Lapin lääninhallitus hankerahoittajana edellytti em. hankkeiden yhdistämistä kattavaksi bioenergia- ja myös muiden uusiutuvien energioiden selvitysprojektiksi, jonka tulokset olisivat yhtenä pohjana uuden ohjelmakauden aikana toteutettavalle laajemmalle hankkeelle tai hankekokonaisuudelle. Tältä pohjalta kolmikantayhteistyössä (Lapin yliopisto, Koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) toteutetun selvitys- ja valmisteluhankkeen lähtökohtina olivat bioenergian käytön edistämiseen liittyvät yleiset ja alueelliset tarpeet, eri toimijoiden erikseen tekemät bioenergia-alan hanke-esitykset sekä tarve koota lappilaiset alan toimijat yhteisen, kattavan bioenergia-alan kehittämiseen liittyvän selvitystyön tekijöiksi ja myös pysyvämmäksi verkostoksi. Metsäbiomassan tuotantoon ja käyttöön liittyvän selvitys- ja suunnittelutyön vastuutahoksi sovittiin Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Kuntayhtymän yksiköistä mukana olivat Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto. Tämä osaraportti koskee lähinnä näiden oppilaitosten hankkeessa tekemää työtä ja tuloksia.

5 4 (63) Raportin eräät kohdat, mm. Koulutus sisältävät kuitenkin myös koko hankkeen kannalta yhteistä asiaa. 1.2 TAVOITTEET Koko hankkeen tarkoitus ja päätavoitteet ilmenevät Koulutuskuntayhtymä Lappian Lapin lääninhallitukselle jättämän yhdistetystä hakemuksesta ja loppuraportin yhteisestä osasta. Tämän osahankkeen eli Ramkin ja Laon "metsäosuuden" tavoitteiksi sovittiin työnjaossa seuraavasti: - nykytilan kartoitus (aikaisemmat tutkimukset) puunkorjuujärjestelmien sekä tuotanto- ja jakeluteknologian tilanteesta, metsäraaka-aineen määristä ja sijainnista - selvitetään (yhteistyössä Lappian kanssa) bioenergia-alaan liittyvä amk- ja 2. asteen koulutus ja neuvonta sekä koulutustarpeita - varmistetaan Lapin bioenergia II -hankkeen energiaosan suunnitelman laatu- ja toteuttamiskelpoisuus sekä luodaan yhteistyösuunnitelmat (osapuolet, sopimukset) ja verkostot - selvitetään Lapin bioenergian opastuskeskuksen perustamisedellytyksiä. 2 PROJEKTIN TOTEUTUS Osahanke toteutettiin pääosin projektiryhmän metsäenergiajäsenten yhteistyönä, johon myös ohjausryhmän jäseniä ja ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan osallistui. Rovaniemen toimijat (Lapin yliopisto ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) muodostivat syksyllä 2007 Rovaniemi-ryhmän, joka kokoontui tiheästi varmistaakseen oppilaitosten työskentelyprosessin ja tulosten laadun. Järjestelyllä pyrittiin välttämään päällekkäinen työ ja hienosäätämään työnjako näiden kahden osaprosessin kesken. Myös koko projektiryhmä teki virallista ja epävirallista yhteistyötä kokoontumalla sekä erikseen että ohjausryhmän kokousten yhteydessä. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin yhdessä sekä Rovaniemellä että Torniossa.

6 5 (63) Metsäkeskus Lappi ja metsänomistajien aluejärjestöt Lapissa olivat osahankkeen tärkeitä yhteistyötahoja ja myös toimijoita. Alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa oltiin yhteyksissä tarpeen mukaan hankkeen aikana. Lämmöntuotannon sekä energialähteiden (energiapuu, turve, muut lähteet) käytön selvitystyössä keskeisiä yhteistyökumppaneita ja myös kyselyjen kohderyhmiä olivat Lapin kunnat ja niiden voima- ja lämpölaitosten henkilöstö.

7 6 (63) 3 SELVITYKSET JA NIIDEN TULOKSET 3.1 BIOENERGIA-ALAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ, OHJEET JA SUOSITUKSET Metsät ja energiapuun korjuu Metsälaki ( /1093) asettaa metsien käsittelylle rajat. Metsälaissa määrätään mm. puuston hakkuusta, metsän hakkaajan vastuusta, uuden puuston aikaansaamisesta uudistushakkuun jälkeen sekä monimuotoisuuden säilyttämisestä ja metsäluonnon erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Metsälain lisäksi metsän käyttöä ohjaavia lakeja ovat mm. Luonnonsuojelulaki ( /1096), Ympäristönsuojelulain vesistön ja pohjaveden pilaamiskielto ( /86), Vesilaki ( /264), Laki vesienhoidonjärjestämisestä ( /1299), Muinaismuistolaki (295/1963), Maankäyttö- ja rakennuslain ( /132) mukaiset toimenpiderajoitukset ja Laki metsien sieni- ja hyönteistuhojen torjunnasta (263/1991). Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) ( /544) tarkoituksena on puuntuotannon ja energiapuun käytön edistäminen sekä metsien biologisen monimuotoisuuden turvaaminen. Käytännön metsien hoitoa yksityismetsissä ohjaavat valtakunnalliset metsänhoitosuositukset (Hyvän metsänhoidon suositukset 2006). Pohjois-Suomen olosuhteisiin on laadittu omat metsänhoitosuositukset (Keskimölö ym. 2007). Metsähallituksella ja metsäteollisuusyrityksillä on omat metsänhoitosuosituksensa ja -ohjeensa, joita ne soveltavat hallinnoimissaan metsissä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja sidosryhmien yhteistyönä laadittiin vuonna 2005 ensimmäiset valtakunnalliset suositukset energiapuun käytännön korjuutyölle (Koistinen ja Äijälä 2006). Kaikki valtakunnallisesti merkittävimmät toimijat ovat sitoutuneet suositusten noudattamiseen ja kouluttaneet henkilöstöään niiden sisällöstä. Suositusten ohjenuorana on varovaisuusperiaate, koska tutkittua tietoa energiapuunkorjuun seurannaisvaikutuksista on vähän (Kuusinen ja Ilvesniemi 2008). Keskeiset valtakunnalliset energiapuualan toimijat sopivat energiapuun mittauksen yleisistä periaatteista ja menettelytavoista vuoden 2008 alussa voimaan astuneessa sopimuksessa. Sopimusta olivat laatimassa ja sen hyväksyivät Energiateollisuus ry, Koneyrittäjien liitto, L&T Biowatti Oy, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja

8 7 (63) metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Puu- ja erityisalojen liitto, Stora Enso Oyj, Suomen Sahat ry, UPM Kymmene Oyj ja Vapo Oy. Sopimuksen mukaiset energiapuun mittauksen menettelytavat ja menetelmät ovat luettavissa internetissä Metsäntutkimuslaitoksen Metinfopalvelussa: Bioenergian tuotanto, jakelu ja käyttö Bioenergian tuotantoon, jakeluun ja käyttöön liittyvä lainsäädäntö Suomessa on ilmasto- ja energiapolitiikan yleisiin tavoitteisiin nähden vielä puutteellista ja sirpaleista. Myös vertailussa Keski-Euroopan maihin ja erityisesti Ruotsiin olemme jäljessä mm. kasvihuonekaasujen vähentämiseen ohjaavien säädösten laatimisessa ja käyttöönotossa. Hidastavana tekijänä ainakin energiapuun osalta on todennäköisesti Venäjän puutullimaksuihin liittyvä epävarmuus. Vaikuttaa siltä, että nykyisessä tilanteessa Suomessa ei haluta tehdä päätöksiä, joiden vaikutuksena metsäteollisuuden puunhankinta kotimaassa nykyisestäänkin vaikeutuisi. Uusiutuvan energian tuotantoa edistämään/säätelemään tarkoitettuja lakeja ja muita säädöksiä toki Suomessakin on runsaastikin. Ajantasaisesta lainsäädännöstä helmikuussa 2008 löytyviä säädöksiä (http://www.edilex.fi/saadokset/) ovat mm.: Laki Kioton mekanismien käytöstä /109 Ympäristöministeriön asetus yhteistoteutushankkeista /913 (Kioton mekanismien käyttö päästöjen vähentämiseen muualla kuin Suomessa) Päästökauppalaki /683 sekä muutokset /108 ja 28,12,2007/1468 Valtioneuvoston asetus päästökaupasta /194 Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (voimassa saakka) /1313 Kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera) /544 Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä /446 Maa- ja metsätalousministeriön asetus energiakasvien tukijärjestelmän soveltamisalan tarkentamisesta /70

9 8 (63) Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta /1260, useita muutoksia (energialähteiden verotus ja tuotantotuki) Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköntuotannon tukeen oikeutetun sähkön määrittämisestä /310 Sähkömarkkinalaki /386 Sähkömarkkina-asetus /518 Laki Energiamarkkinavirastosta /507 Valtioneuvoston asetus Energiamarkkinavirastosta /621 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus Energiamarkkinaviraston maksullisista suoritteista /1290 (voimassa saakka). Bioenergia-alan yritys-/liiketoiminnan voimakkaaseen kasvuun tarvittava päätöksenteko, esimerkiksi biomassalla ja muilla uusiutuvilla energialähteillä tuotettavalle energialle tarvittavista tuista (hintatuet, veroedut ym. tuotantoa edistävät säädökset) etenee tällä hetkellä Suomessa hitaasti. Uusia säädöksiä tarvittaisiin erityisesti pienimuotoisen, hajautetun ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentävän energiantuotannon saamiseksi kunnolliselle kasvu-uralle Energiansäästö ja energiatehokkuus Laki laitteiden energiatehokkuudesta /1241, Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kotitalouslaitteiden energiamerkinnästä /1038 sekä päätökseen liittyvät laiteryhmäkohtaiset päätökset ja asetukset energiamerkinnöistä (yhteensä 8 säädöstä) velvoittavat kotitalouslaitteiden toimittajat ja jälleenmyyjät huolehtimaan siitä, että myytävissä laitteissa on energiamerkki ja tuoteseloste, joista asiakas saa tiedot laitteen energiatehokkuudesta. Laki rakennuksen energiatodistuksesta /487 edellyttää. että rakennusta tai sen osaa taikka niiden hallintaoikeutta myytäessä tai vuokrattaessa myyjän tai vuokranantajan on asetettava mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtäville voimassa oleva rakennuksen energiatodistus, haettaessa rakennuslupaa uudisrakentamista varten on hakemukseen liitettävässä energiaselvityksessä oltava pääsuunnittelijan antama rakennuksen energiatodistus.

10 9 (63) Tarkentavia määräyksiä mm. tarkastuksen suorittamisesta ja energiatodistuksen antajan pätevyysvaatimuksista on annettu Ympäristöministeriön asetuksella rakennuksen energiatodistuksesta /765. Säädösten avulla pyritään edistämään rakennusten energiatehokkuutta ja taloudellisuutta. Rakennusten ja niiden teknisten järjestelmien energiatehokkuuteen liittyviä määräyksiä sisältyy Ympäristöministeriön rakentamismääräyksiin. Rakentamismääräyskokoelmassa on sekä sitovia määräyksiä että ohjeita. Ohjeetkin ovat käänteisesti sitovia eli viranomaisten on hyväksyttävä ohjeiden mukainen toteutus. Eniten energiatehokkuuteen vaikuttavia määräyksiä ja ohjeista löytyy D-sarjasta. Voimassa olevat Rakentamismääräykset, D-sarja: LVI ja energiatalous: D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007 D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2003 D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2007 D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, ohjeet 2007 D7 Lämmityskattiloiden hyötysuhdevaatimukset, määräykset Tällä hetkellä odotetaan pitkään valmistellun D8 Puupolttoaineita käyttävien lämmityslaitteiden päästöt ja hyötysuhteet, määräykset ja ohjeet 2008 määräyksen antamista. Määräyksellä tulee olemaan vaikutuksia erityisesti tulisijojen ja kattiloiden rakenteeseen sekä sitä kautta lämmön tuottamisen hyötysuhteeseen ja päästöihin. Määräyksen piti tulla voimaan , mutta sen antaminen on syystä tai toisesta viivästynyt. Teknisten määräysten ohella valtio antaa myös pientä porkkanaa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Sekä pientalojen että suurempien kiinteistöjen energiataloudellisiin korjauksiin eli energiatehokkuuden parantamiseen voi saada avustuksia. Näiden periaatteista, mm. ehdoista ja määristä on säädetty Laissa asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista /1184 sekä sen perusteella annetussa Valtioneuvoston asetuksessa asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista /128, 7 luku Energia-avustukset (muutokset 221/2006 ja 115/2008).

11 10 (63) Ilmasto- ja energiapaketin säädösten valmistelu Ilmasto- ja energiapolitiikan alueella valmistelun eri vaiheissa on paljon säädöksiä. Suurin osa niistä tullee tarkoittamaan EU-säädösten harmonisointia taikka Suomelle sovittavan ilmastotaakan edellyttämää muuta kansallista lainsäädäntöä. Valmisteilla tai kaavailuina ovat ainakin EU-direktiiviin Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä perustuvat säädökset (EU:n ilmasto- ja energiapaketti, asiasta on jätetty Eduskunnalle Valtioneuvoston kirjelmä U7/2008 vp helmikuussa 2008) Biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiin liittyvät säädökset Muut tuki- ja verolait sekä määräykset, joilla edistetään kotimaisten energialähteiden käyttöä Mahdollinen ilmasto- ja energiapolitiikan puitelaki ja siihen perustuva alan säädösten kokonaisuudistus. 3.2 ENERGIAPUUN MÄÄRÄT JA SAATAVUUS LAPISSA Metsähakkeen raaka-ainelähteet ja määrät Metsähakkeen raaka-aineeksi käytetään pääasiassa teollisuuden ainespuuksi (tukki- ja kuitupuu) mitta- ja laatuvaatimusten tai leimikko-olosuhteiden vuoksi kelpaamatonta osaa hakkuu- ja metsän-hoitotöiden poistumasta. Parhaiten metsähakkeen korjuuseen soveltuvat uudistushakkuut sekä tiheät nuorten metsien harvennukset. Pieniä määriä ainespuuksi kelvollista nuorten metsien harvennus-puuta ohjautuu lähes aina energiapuun korjuussa metsähakkeen tuotantoon. Korjuusta annettujen suositusten ja ohjeiden mukaan osa kohteista jätetään kokonaan korjuun ulkopuolelle ja korjattavilla kohteilla osa puubiomassasta jätetään korjaamatta. Lapissa korjuuseen sopivat kohteet on esitetty taulukossa 1.

12 11 (63) Taulukko 1. Energiapuun korjuukohteiden valintaperusteet Pohjois-Suomessa (Keskimölö ym. 2007). KYLLÄ = Sopivat energiapuunkorjuuseen Harvennusmetsät Uudistusalat EI = Ei suositella energiapuunkorjuuseen energiapuu Karsittu Kokopuu Latvusmassa Kannot Tuoreet kankaat ja niitä viljavammat KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ Kuivahkot kankaat KYLLÄ EI 4) EI KYLLÄ Kuivat kankaat KYLLÄ EI EI EI Ruoho- ja mustikkaturvekankaat 1) KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ Karukkokankaat KYLLÄ EI EI EI Puolukkaturvekankaat ja sitä ka- 2) Kallioiset ja lohkareiset sekä run- EI EI EI EI Ravinnehäiriöstä kärsivät puustot EI 3) EI 3) EI 3) EI 3) Pohjavesialueet, luokat 1-2 KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ EI Aidoista suotyypeistä peräisin olevat ojitusalueiden ruohoturvekankaat ja mustikkaturvekankaat 2) Puolukkaturvekankaat ja sitä karummat sekä avosuo- tai sekatyyppilähtöiset 3 ) energiapuuta voidaan korjata, jos ravinnetasapaino turvataan lannoituksella 4) Kuivahkoilla kankailla voidaan korjata kantojen nostoa häiritsevä latvusmassa Uudistushakkuualueilta korjataan energiapuuksi ainespuuhakkuun yhteydessä korjaamatta jäävää latvusmassaa (latvukset sekä oksat neulasineen ja lehtineen) ja hukkarunkopuuta sekä kantopuuta. Päätehakkuualoilla korjuu painottuu kuusikoihin, koska niissä latvusmassakertymä on suuri ja kannot parhaiten hyödynnettävissä. Kaadetusta latvusmassasta suositellaan jätettäväksi korjaamatta aina vähintään 30 prosenttia. Tämä voidaan käytännössä toteuttaa esim. seuraavien toimenpiteiden avulla (Koistinen ja Äijälä 2006, Keskimölö ym. 2007): - Kuivaamalla latvusmassaa palstalla, jolloin neulasia varisee maahan - Karsimalla joka viides puu kasojen ulkopuolella - Jättämällä latvusmassakasojen alin kerros keräämättä - Talvella latvusmassaa jää korjaamatta katkeilevien oksien vuoksi. Kantoja suositellaan korjattavan ainoastaan Lapin eteläosissa (Keskimölö ym. 2007). Latvusmassa kerätään yleensä pois ennen kantojen korjuuta. Kantojen nostossa korjaamatta tulee jättää: - Vanhat kannot - Halkaisijaltaan alle 15 cm kannot - Halkaisijaltaan yli 15 cm:n kantoja kpl/ha - Ohuet juuret.

13 12 (63) Parhaita nuorten harvennusmetsien energiapuun korjuukohteita ovat ylitiheät poistumaltaan pääosin mäntyä tai lehtipuuta olevat ensiharvennusmetsät, joissa on taimikonhoito ajallaan jäänyt tekemättä tai se on tehty lievänä (Kuva 1). Puuston ylitiheys johtaa puiden karsiutumiseen ja metsänhoidollisesti tärkeän ensiharvennuksen tekemiseen jo ajankohdassa, jossa teollisuuden ainespuukertymä ja poistettavien puiden koko eivät täytä taloudellisesti kannattavalle korjuulle asetettuja leimikkovaatimuksia, mutta ne voivat silti olla kannattavalle energiapuun korjuulle riittävät. Energia- ja aines-puun yhdistetty kasvatus voi olla myös harkittu kasvatusvaihtoehto mm. männyn laatukasvatukseen yhdistettynä (Hyvän metsän hoidon suositukset 2006). Aines- ja energiapuun yhdistetyssä kasvatuksessa taimikonhoito tehdään lievempänä mitä korjuukelpoisen ainespuuensiharvennusleimikon syntyminen edellyttää. Taimikonhoidon jälkeinen seuraava harvennus tehdään energiapuuharvennuksena ja ensimmäinen ainespuuharvennus voidaan siirtää ajankohtaan, jolloin korjuuolosuhteet ovat ainespuuharvennukselle hyvät. Riukuuntuneesta ensiharvennuksesta voi ainespuun lisäksi samanaikaisesti kertyä myös teollisuudelle kelpaamatonta biomassaa energiapuun korjuun kannalta riittävästi, jolloin voi tulla kyseeseen aines- ja energiapuun integroitu korjuu. Kuva 1. Ylitiheät ensiharvennukset ovat soveliaita energiapuunkorjuukohteita.

14 13 (63) Kokopuukorjuuta ei suositella tehtävän ensiharvennuksen jälkeisissä harvennuksissa. Kokopuun-korjuussa maaperän ravinnetaloutta voidaan hoitaa mm. (Koistinen ja Äijälä 2006, Keskimölö ym. 2007): - Katkaisemalla hakkuussa latvuksen viimeisin osa metsään - Jättämällä kantoläpimitaltaan alle 4 cm:n puut korjaamatta - Karsimalla latvusmassaa metsään - Kaatamalla lehtipuu rasiin - Puuntuhkalannoituksella. Ensiharvennuskohteiden lisäksi myös korjuuoloiltaan parhaat varttuneiden taimikoiden hoidot ja verhopuiden poistot voivat sopivia energiapuun korjuuseen (Koistinen ja Äijälä 2006). Ensiharvennusten jälkeisistä harvennushakkuista ei juurikaan korjata energiapuuta metsähakkeen kaupallisen tuotantoon, mutta metsänomistajan omatoimisena työnä niistä korjataan energiapuuta yleisesti. Ainespuuhakkuiden yhteydessä syntyy pieniä määriä järeää teollisuuden ainespuuksi kelpaamatonta puutavaraa, joka soveltuu hyvin metsähakkeen raaka-aineeksi. Talousmetsien puunkorjuu- ja metsänhoitotöiden lisäksi energiapuuta kertyy myös taajamametsien hoidon, maisemahakkuiden sekä tie- ja muiden rakennushankkeiden raivaustöiden yhteydessä. Valtakunnallisesti katsottuna suurimmat hyödyntämättömät energiapuuvarat sijaitsevat Pohjois-Suomessa. Nuorten metsien suhteellinen osuus energiapuupotentiaalista kasvaa Etelä-Suomesta pohjoiseen päin siirryttäessä. Energiapuun talteenoton kustannustehokkuuden kannalta olennainen energiapuutiheys (m3/kokonaispinta-ala) on kuitenkin Etelä-Suomessa Pohjois-Suomea suurempi. Lapissa energiapuutiheys on suurin Lounais-Lapissa, josta sekä itään että pohjoiseen päin siirryttäessä se laskee. Laitila ym. (2008) ovat arvioineet Lapin metsäkeskuksen metsien vuotuiseksi energiapuupotentiaaliksi yli 1,3 miljoonaa m3. Potentiaalista noin m3 on uudistusalojen latvus-massaa ja m3 nuorten metsien energiapuuta. Korjuukelpoisen kantopuun suhteellinen osuus Lapissa on nimellinen. Energiapuupotentiaali on laskettu VMI aineistojen ja markkinahakkuiden pohjalta. Kuvassa 2 on esitetty energiapuun tekninen korjuupotentiaali metsäkeskuksittain.

15 14 (63) Kuva 2. Päätehakkuiden latvusmassan, kantobiomassan sekä nuorten metsien energiapuun vuotuinen korjuupotentiaali metsäkeskuksittain (Laitila ym. 2008). Lapin bioenergiastrategiassa energiapuun kokonaismääräksi ilman vihermassaa (lehdet ja neulaset) arvioitiin 1,63 milj. m3 vuodessa (Honkanen 2004). Teknistaloudellisesti korjuukelpoiseksi energiapuumääräksi laskettiin ilman vihermassaa m3 ja vihermassa mukaan lukien m3. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisilta kohteilta arvioitiin saatavan energia-puuta m3 vuodessa, yksityismetsien uudistus- ja harvennuskohteilta m3 vuodessa sekä valtion ja muiden julkiyhteisöjen metsistä m3 vuodessa. Kuvassa 3 on esitetty Lapin teknistaloudellisesti korjattavissa oleva metsähakkeen raaka-ainepotentiaalin jakautuminen alueittain ja kunnittain. Lapin bioenergiastrategiassa arvioidut energiapuuvarat perustuivat hakkuusuunnitteisiin. Yksityismetsien raaka-ainelähteet perustuivat metsäkeskuksen keräämiin kuviokohtaisiin metsävaratietoihin. Valtion metsien osalta energiapuuarviot perustuivat VMI -aineiston pohjalta tehtyihin laskelmiin. Uudistushakkuissa latvusmassaa laskettiin saatavan Lounais-Lapissa 50 prosentilla ja muualla Lapissa 28 prosentilla kohteita. Kestävän metsätalouden rajoituslain mukaisilla ensiharvennuskohteilla laskettiin energiapuuta saatavan 80 prosentilla ja taimikonhoitokohteilla 20 prosentilla kohteita.

16 15 (63) Keminmaa Pello Simo Tervola Tornio Ylitornio Yhteensä Rovaniemi Posio Ranua Yhteensä Kemijärvi Salla Pelkosenniemi Savukoski Yhteensä Inari Kittilä Kolari Muonio Sodankylä Yhteensä 1000 m 3 /vuosi Länsi-Lappi Keski-Lappi Itä-Lappi Ylä-Lappi Kuva 3. Lapin teknistaloudellisesti korjattavissa oleva metsähakkeen raaka-ainepotentiaali kunnittain ja alueittain. Määrät eivät sisällä kantopuuta. Suuri osa energiapuukorjuuseen otollisista kohteista sijaitsee turv la, joissa on paljon pienirunkoisia alhaisen korjuukertymän omaavia kunnostusojituskohteita. Kunnostusojituksen tekeminen edellyttää yleensä aina hakkuu tai raivaustoimenpiteitä kohteen metsänhoidollisesta harvennustarpeesta tai korjuukelpoisuudesta riippumatta. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan Lapin metsäkeskuksen alueen turvemaiden vuotuiseksi ensiharvennusten energiapuupotentiaali kokopuuna korjattaessa on m3 ja karsittuna rankana korjattaessa m3, jos kaikki ainespuukertymältään alle 20 m3:n ensiharvennuskohteet korjattaisiin kokonaisuudessaan energiapuuksi (Bergroth 2007). Energiapuupotentiaali laskisi noin neljänneksellä, jos ainespuukorjuun minimikertymänä olisi 10 m3/ha. Turvemaiden energiapuupotentiaalista noin 60 prosenttia on korvissa ja 40 prosenttia rämeillä. Aineistona laskelmissa on käytetty VMI -tietoja. Erot eri lähteiden energiapuumääräarvioissa johtuvat laskennassa käytettyjen aineistojen erilaisuudesta sekä korjuukelpoisuuden määrittämisessä olevista eroista. Laskelmissa energiapuuarviot ovat perustuneet esim. valtakunnan metsien inventointituloksiin (esim. Hakkila 1992, Laitila ym. 2004, Heikkilä ym. 2005), metsäyhtiöiden leimikkotietoihin (Asikainen ym. 2001, Ranta 2002), hakkuutilastoihin (Hynynen 2001) ja metsäsuunnitelmien alueellisiin tietoihin (esim. Honkanen 2004). Ny-

17 16 (63) kymuotoisten korjuusuositusten vaikutusta korjuupotentiaaliin ei pystytä täydellisesti arvioimaan. Eri rajoitteiden vaikutusten selvittämiseksi alueellisiin korjuumahdollisuuksiin tulisikin laatia dynaamisia laskentamalleja (Kuusinen ja Ilvesniemi 2008). Lapin metsäkeskuksen alueella käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa yhteensä m3 vuonna Pientalokiinteistöissä käytettiin samaan aikaan raakapuuta polttopuuna yhteensä m3 (Metsätilastollinen vuosikirja 2006). Metsävarojen puolesta Lapissa on mahdollisuuksia lisätä energiapuun käyttöä huomattavasti, sillä koko energiapuupotentiaalista on käytössä ainoastaan 5-10 prosenttia. Jatkossa kokonaispotentiaalin selvittämistä olennaisempaa on tarkastella alueellisia puun eri käyttövaihtojen mukaisia toiminta- ja toimijayksikkökohtaisia korjuukelpoisia kertymiä. Tarkasteluihin on syytä sisällyttää talteenoton teknistaloudellisia tekijöitä eri korjuuvaihtoehdoilla todellisissa leimikko-olosuhteissa sekä puun markkinoille saatavuuden vaihtoehdoissa Energiapuun saatavuus Teoreettinen energiapuun enimmäispotentiaali ei ole kokonaisuudessaan saatavissa käytön piiriin. Rajoitteina on lukuisia eri tekijöitä, joiden vaikutusta on vaikea arvioida (Hakkila 2004). Kuvassa 4 on kuvattu korjuussa kertyvän energiapuumäärän muodostuminen ja joitakin energiapuun enimmäispotentiaalin talteenottoon vaikuttavia tekijöitä. TALTEENOTTOON VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Metsävarat - Metsänomistusolot - Hakkuu- ja hoitomäärät - Ympäristölliset ja ekologiset olosuhteet Metsänomistaja, tuottaja ja käyttäjä - Korjuukohteiden löytäminen ja tunnistaminen - Metsänomistajan tarjontahalukkuus - Metsänhoidolliset rajoitteet - Teknis-taloudelliset rajoitteet - Talteenoton kustannustehokkuus - Energiapuusta maksukyky - Aines- ja energiapuun rajanveto Toimintaresurssit - Teknologia, työvoima ja osaaminen - Organisaatiot, logistiikka ENERGIAPUUN KÄYTTÖ - Käytöstä syntyvä kysyntä ENERGIAPUUN KOKONAISPOTENTIAALI KORJUUKELPOINEN POTENTIAALI SAAVUTETTAVISSA OLEVA POTENTIAALI TOTEUTUVA KERTYMÄ Kuva 4. Energiapuun kokonaiskertymän muodostumisen viitekehys.

18 17 (63) Valtio omistaa 61 prosenttia Lapin metsämaan pinta-alasta, yksityiset 32 prosenttia, yhteisöt 4 prosenttia ja yhtiöt 2 prosenttia. Yksityismetsien osuus metsien hakkuumahdollisuuksista on kuitenkin noin kaksi kolmasosaa, mikä johtuu yksityismaiden sijoittumisesta metsänkasvua ajatellen parhaimmille alueille sekä valtion maiden metsätalouskäyttöä rajoittavista suojelualueista (Keskimölö ja Pirkonen 2006). Yksityismetsänomistajista entistä suurempi osa asuu tilan ulkopuolella, joka aiheuttaa osaltaan haasteita metsänhoitotöiden ja hakkuiden markkinoinnille. Vuosina ensiharvennuksia tehtiin Lapissa noin hehtaarilla, kun tarvetta olisi ollut noin hehtaarilla. Viisivuotiskauden ehdotettujen ja myöhässä olevien ensi-harvennusten määrä on noin hehtaaria vuodessa Lapissa on taimikoita noin miljoona hehtaaria. Viime vuosikymmenen lopulla ja 2000-luvun alussa taimikonhoitomäärät ovat lisääntyneet, ja ne ovat hehtaaria vuodessa. Ehdotettujen ja myöhässä olevien taimikonhoitotöiden määrä seuraavalla 5-vuotiskaudella on vuodessa noin hehtaaria, josta yksityismaiden osuus on noin hehtaaria. Tilastoinnin vuoksi osa taimikonhoitoon ehdotetuista kohteista kuuluisi ensiharvennuksiin (Keskimölö ja Pirkonen 2006). Teknistaloudelliset, metsänhoidolliset ja ekologiset rajoitteet otetaan huomioon energiapuun korjuukelpoista potentiaalia arvioitaessa. Käytännön korjuuohjeissa metsänhoidolliset ja ekologiset rajoitteet näkyvät varovaisuusperiaatteen käyttämisenä. Teknistaloudelliseen potentiaaliin vaikuttavat ennen kaikkea puun kilpailukyky energian raaka-aineena ja tuotantomenetelmien kustannustehokkuus. Jotta energiapuun korjuu toteutuu, vaatii se korjuukelpoisten kohteiden löytämistä ja tunnistamista. Varsinkin metsänhoidollisten korjuukohteiden löytämisessä ovat avainasemassa paikalliset metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskus neuvontatoiminnan ja paikallistuntemuksen johdosta. Ottamalla energiapuu huomioon metsäsuunnittelussa sekä metsän hakkuu- ja hoitotarpeiden selvittämisen yhteydessä löydetään potentiaalisia energiapuunkorjuukohteita. Lapin metsäkeskuksen bioenergiaohjelma-projektissa kerättiin paikallisia polttopuunmyyjiä polttopuupörssiin, jossa voi ostaa tai myydä palstalla pystyssä olevaa, maahan kaadettua ja valmiiksi korjattua rankaa sekä pilkottua polttopuuta. Polttopuupörssi löytyy internetissä osoitteessa: Henkilökohtaisen metsänomistajaneuvonnan lisäämisellä ja keskitettyjen verkkopalveluiden kehittämisellä on mahdollista saada energiapuuta lisää korjuun piiriin.

19 18 (63) Pääsääntöisesti metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti energiapuun korjuuseen (Rämö ym. 2001). Esisijaisesti metsänomistajan energiapuun tarjontaan vaikuttavat kuitenkin tietoisuus energiapuunkorjuumahdollisuuksista sekä motiivi energiapuun korjuuseen. Yhtenäisten vakiintuneiden mittaus, kauppa- ja hintakäytäntöjen puuttumisella on todennäköisesti vaikutusta energiapuun kaupallisille markkinoille tuloon. Metsähakkeen käyttäjien energiapuusta maksukyky on parantunut viime vuosina, joka näkyy myös hakkeen keskihinnan nousuna. Tämä johtuu pitkälti energian hinnan yleisestä nousemisesta, mutta myös bioenergia kilpailukyvyn suhteellisesta paranemisesta. Päästökauppa parantaa metsähakkeen asemaa päästökauppaan kuuluvien laitosten polttoaineena, jonka lisäksi kemera-tukien vaikutus nuorten metsien energiapuun kilpailukykyyn ja markkinoille tuloon on suuri (Tanttu ym. 2004, Metsäenergian 2006). Metsäteollisuuden jalostettavaksi kelpaavan puun käyttö metsähakkeena ei ole kansantaloudellisesti järkevää, jos sille on vaihtoehtoista teollista käyttöä. Tuet ohjaavat kuitenkin korjuuta voimakkaasti ainespuukorjuuseen kannattamattomiin kohteisiin ja nykyisillä hintatasoilla sekä energiapuuvaroilla energiapuu ei uhkaa vakavasti teollisuuden puuhuoltoa. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti, jos energiapuusta maksukyky nousee ja kuitupuun kysyntä laskee alueellisesti. 3.3 ENERGIAPUUN KORJUU JA METSÄHAKKEEN TUOTANTO Metsähakkeen tuotantoketjut Metsähakkeen tuotantojärjestelmät jaetaan haketustapahtuman mukaan hajautettuihin ja keskitettyihin menetelmiin. Tuotantoketjut rakentuvat pitkälti sen mukaan, mihin ketjun vaiheeseen haketus-tapahtuma sijoitetaan (Hakkila 2004). Kuvassa 5 esitetään yleisimmin käytössä olevat tuotantoketjut. Kullakin tuotantojärjestelmällä ja siihen kuuluvalla tuotantoketjun osalla on vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka ovat riippuvaisia mm. raaka-ainelajista, käyttäjän metsähakkeen laadulle ja toimitusvarmuudelle asettamista vaatimuksista, toiminnan mittakaavasta, olemassa olevasta kalustosta sekä tuotanto-olosuhteista. Välivarastohaketus on tuotantomenetelmistä yleisin (Kärhä 2007b). Sen osuus koko Suomen pien-puuhakkeen tuotannosta oli vuonna 2006 noin 75 prosenttia. Terminaalihaketusmenetelmällä tuotettiin noin 20 prosenttia ja käyttöpaikkahake-

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen, Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Rovaniemi Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat Kehittyvä metsäenergia -hanke Jussi Laurila www.kehittyvametsaenergia.fi Johdanto Metsäbiomassa on rajallinen voimavara uusiutuvuudestaan huolimatta.

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Metsäenergiapotentiaali ja energiapuun korjuun resurssitarpeet

Metsäenergiapotentiaali ja energiapuun korjuun resurssitarpeet Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jussi Laurila, Tapani Tasanen ja Risto Lauhanen Jussi Laurila Metsäenergiapotentiaali ja energiapuun korjuun resurssitarpeet Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kari Väätäinen, Perttu Anttila, Juha Laitila, Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos FORESTENERGY2020 - vuosiseminaari 2013 Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot