Terveyttä ja mielenterveyttä edistävät resurssit Pohjanmaalla ikääntyneiden sosiaaliset suhteet

Transkriptio

1 Terveyttä ja mielenterveyttä edistävät resurssit Pohjanmaalla ikääntyneiden sosiaaliset suhteet Hälsofrämjande resurser bland de äldre i Österbotten fokus på sociala kontakter Fredrica Nyqvist, PD fredrica.nyqvist@thl.fi

2 Social capital, loneliness and mental wellbeing in an ageing population: social inequalities ( ) Leist, Kulmala, Nyqvist (eds.). Health and Well-Being in Old Age: From Biomedical and Life Course Factors to Policy and Practice (Springer, forthcoming 2014) Public health Social policy Medicine

3 Hyvä vanhuus/ Gott åldrande fyysiset aktiviteetit / fysisk aktivitet hyvät ruokailutottumukset/ goda matvanor merkityksellisyys/ meningsfullhet sosiaalinen yhteisöllisyys ja tuki/ social gemenskap och stöd/

4 Elinaikaodote Förväntad medellivslängd v. 82 v.

5 Healthy life expectancy Sjukdomsfri livslängd Terveenä kaiken ikää

6 Valkonen T ym. (2007) Sosioekonomiset kuolleisuuserot. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM julkaisuja 2007:23.

7 Sosiaaliset suhteet edistävät terveyttä Sociala kontakter främjar hälsan Ref: Holt-Lunstadt et al. (2010). Social relationships and mortality risk: A meta-analytic review. PLoS Medicine 7(7).

8

9

10 GERDA

11

12 Depression/ masennus Nutrition/ ravinto Läkemedelsbehandling/ lääkehoito Positiv livshållning/ positiivinen elämänasenne Livsmening/ Elämäntarkoitus Delaktighet/ osallisuus Blodtryck/ verenpaine Urinvägsinfektioner/ virtsatietulehdus Socialt kapital/ sosiaalinen pääoma

13 Tulokset/ Resultat Västerbotten, Österbotten/Pohjanmaa Korkea luottamus (66-70%) Korkea äänestysprosentti (yli 90%) Ikäihmisillä on voimavaroja (65- ja 75-vuotiaat) Ruotsin- ja suomenkieliset Ruotsinkieliset osallistuvat aktiivisemmin yhdistystoimintaan Korkea luottamus molemmissa kieliryhmissä Nyqvist, F. & Nygård, M. (2011). Politiska och sociala resurser bland äldre i Västerbotten och Österbotten rön från. Ingår i Nygård, M. & Finnäs, F. (red.) Hälsa och välfärd i ett föränderligt samhälle: festskrift till Gunborg Jakobsson. Åbo: Åbo Akademis förlag, s Nyqvist, F., & Nygård, M. (2013). Is the association between social capital and health robust across Nordic regions? Evidence from a cross-sectional study of older adults. International Journal of Social Welfare. 22(2), Nyqvist, F., Nygård, M & Steenbeek, W. (2013) Social capital and self-rated health among older people in Western Finland and Northern Sweden: A multilevel analysis. International Journal of Behavioral Medicine, doi /s

14 jatkuu Kaikkein vanhimman ikäryhmän, 85 vuotta täyttäneiden Kokemus yksinäisyydestä: kotona asuvien (45%) ja laitoksissa asuvien (55%) Kokemus masennuksesta: kotona asuvien (24%) ja laitoksissa asuvien (34%) Yksinäisyys ja masennus heikentävät elämänlaatua Nyqvist, F., Cattan, M., Andersson, L., Forsman, A.K., & Gustafson, Y.(2013) Social capital and loneliness among the very old living at home and institutional settings: a comparative study. Journal of Aging and Health, 22(6),

15 jatkuu Pohjanmaalla resurssit jakautuvat epätasaisesti Sosioekonomiset ryhmät Kieliryhmät Siviilisääty Ikä

16 Yhteenveto/sammandrag Sosiaaliset resurssit edistävät terveyttä Sociala resurser främjar hälsan Kolmas ikä (terveys, aktiivisuus) ja neljäs ikä Tredje och fjärde åldern Elämänkaarinäkökulma (esim. koulutus, työelämä) Livsloppsperspektiv (t ex utbildning, arbetsliv)

17 Terveyden ja mielenterveyden edistäminen tutkimuksessa ja uudistuksissa Främjande av hälsa och psykisk hälsa Forskning och praktisk tillämpning DrPH Anna Forsman Institutet för hälsa och välfärd, Vasa Nordic School of Public Health NHV, Göteborg, Sverige

18 Väitöstutkimus ikäihmisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä Doktorsavhandling om främjande av äldres psykiska hälsa och välbefinnande

19 Lehdistötiedote THL

20 Pressmeddelande NHV, Sverige

21 Terveyskäsite muutoksessa Hälsobegreppet i förändring DrPH Anna Forsman

22 Mitä terveys oikeastaan on? Vad är hälsa, egentligen? Terveys on enemmän kuin pelkkä sairauden puuttuminen Hälsa är något mer än frånvaro av sjukdom (WHO, 1948) 4 ulottuvuutta/ dimensioner: 1. Fyysinen / fysisk 2. Psyykkinen / psykisk 3. Sosiaalinen / Social 4. Henkinen / Spirituell 5. Onko mallin kehitys tarpeellinen? Behöver modellen vidareutvecklas? Virtuaalinen/ virtuell?

23 Edistäminen ja ehkäiseminen Främjande och förebyggande DrPH Anna Forsman

24 Edistäminen Främjande Fokus terveyden ja sen edistämisen tekijöihin Fokus på hälsa och hälsoresurser Usein suunnattu suurempiin ryhmiin / väestötaso Ofta riktat till större grupper/ populationsnivå 24

25 Ehkäiseminen Förebyggande Fokus terveysongelmien riskitekijöihin / riskiryhmät Fokus på ohälsans riskfaktorer/ riskgrupper Ehkäisevän työn muodot Olika former av prevention Primaaripreventio / Primärprevention Sekundaaripreventio / Sekundärprevention Tertiaaripreventio / Tertiärprevention 25

26 Terveyden edistämiseen liittyvät keskeiset käsitteet Centrala begrepp relaterade till hälsofrämjande Voimaantuminen / egenmakt (eng. Empowerment) Osallisuus / delaktighet Käyttäjänäkökulma / Brukarperspektiv Elämänkaariperspektiivi / Livsloppsperspektiv Stigmatisointi, leimaavat asenteet / Stigmatisering, stämplande attityder The New Public Health 26

27 The main determinants of health (Dahlgren & Whitehead 1993) 27

28 ROAdmap for MEntal health Research (ROAMER) EU-rahoitettu hanke EU-finansierat projekt Tavoite: Eurooppalaisen mielenterveystutkimuksen kartoittaminen siitä, mitä on tutkittu ja suositukset siitä, mitä pitäisi tutkia? Syfte: Att kartlägga europeisk forskning på området psykisk hälsa för att kunna ge rekommendationer om framtida satsningar Nordic School of Public Health NHV ohjaa kansanterveyden tutkimuksen kartoittamista Nordic School of Public Health NHV organiserar arbetet med att kartlägga folkhälsoforskning på området Lisää infoa / Mer info:

29 Eurooppalainen tutkimus mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn liittyvillä aloilla ( ) Grant Agreement no

30 Grant Agreement no Ikäryhmittäin / Enligt åldersgrupp

31 Miten ikäihmisten mielenterveyttä voidaan edistää ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä? Hur främja den psykiska hälsan och förebygga den psykiska ohälsan hos äldre? DrPH Anna Forsman

32 Ikäihmisten mielenterveyden psykososiaaliset tekijät Psykosociala faktorer som påverkar äldres hälsa (Forsman, 2012) 32

33 Psykososiaalisten interventioiden arviointi Utvärdering av psykosociala interventioner (Forsman et al., 2011) Liikunta / Fysisk aktivitet Elämänhallintaa parantavat koulutukset / Edukativa interventioner Muisteluharjoitukset / Reminisens (eng. Reminiscence) Sosiaalinen toiminta / Sociala aktiviteter Tukiryhmät / Stödgrupper Yhdistelmät / Kombinerat innehåll 33

34 Study or Subgroup Physical exercise Collier 1997 Tsang 2003 Williams 1997 Subtotal (95% CI) Intervention Control Std. Mean Difference Std. Mean Difference Mean SD Total Mean SD Total Weight IV, Random, 95% CI IV, Random, 95% CI Heterogeneity: Tau² = 0.00; Chi² = 1.93, df = 2 (P = 0.38); I² = 0% Test for overall effect: Z = 0.74 (P = 0.46) Effect of psychosocial interventions on depressive symptoms % 5.2% 11.0% 19.9% [-0.71, 0.63] 0.23 [-0.33, 0.79] [-0.54, 0.10] [-0.36, 0.16] Skill training Brody 2002 Rasmusson 1999 Wahl 2006 Winocur 2007 Subtotal (95% CI) Heterogeneity: Tau² = 0.12; Chi² = 7.97, df = 3 (P = 0.05); I² = 62% Test for overall effect: Z = 0.54 (P = 0.59) Reminiscence Chao 2006 Emery 2002 Haight 1992 Koffman 1998 Mastel-Smith 2007 Subtotal (95% CI) Heterogeneity: Tau² = 0.03; Chi² = 4.63, df = 4 (P = 0.33); I² = 14% Test for overall effect: Z = 1.26 (P = 0.21) Social activities Cohen 2006 Yuen 2008 Subtotal (95% CI) Heterogeneity: Tau² = 0.00; Chi² = 0.34, df = 1 (P = 0.56); I² = 0% Test for overall effect: Z = 2.62 (P = 0.009) Multicomponent interventions Clark 2003 Resnick 2008 Salminen 2005 Subtotal (95% CI) Heterogeneity: Tau² = 0.02; Chi² = 2.93, df = 2 (P = 0.23); I² = 32% Test for overall effect: Z = 1.17 (P = 0.24) % 3.5% 4.7% 4.2% 24.1% 2.0% 2.6% 3.3% 3.5% 3.2% 14.6% 10.5% 2.8% 13.4% 6.1% 8.3% 13.5% 28.0% [-0.34, 0.27] [-1.63, -0.21] 0.39 [-0.20, 0.98] [-0.71, 0.55] [-0.56, 0.32] [-1.63, 0.30] 0.08 [-0.76, 0.91] [-0.74, 0.73] 0.06 [-0.64, 0.75] [-1.54, -0.07] [-0.62, 0.13] [-0.71, -0.04] [-1.42, 0.16] [-0.72, -0.10] [-0.68, 0.32] [-0.81, -0.01] 0.01 [-0.26, 0.27] [-0.41, 0.10] Total (95% CI) % Heterogeneity: Tau² = 0.02; Chi² = 21.43, df = 16 (P = 0.16); I² = 25% Test for overall effect: Z = 2.38 (P = 0.02) [-0.31, -0.03] Favours intervention Favours control

35 Arviointi osoitti että... Utvärderingen visade att... Psykososiaaliset interventiot ovat lupaavia työkaluja terveyden edistämistyössä Psykosociala interventioner är lovande verktyg i det hälsofrämjande arbetet Sosiaalinen toiminta on tehokasta ikäihmisten mielenterveyden edistämistä ja masennuksen ehkäisyä Sociala aktiviteter är effektiva för främjande av psykisk hälsa och förebyggande av depression hos äldre Edistämisinterventiot ovat ehkäiseviä interventioita tehokkaimpia Främjande interventioner är mer effektiva än förebyggande interventioner

36 Health Promotion International (2011) The DataPrev Project e-supplement

37 Miksi sosiaalinen toiminta on tehokas työkalu ikäihmisten mielenterveyden edistämiseksi? Varför är sociala aktiviteter effektiva verktyg för främjande av äldres psykiska hälsa? DrPH Anna Forsman

38 Kuva/bild: Up!

39 Psykososiaalisia interventioita mielenterveyden edistämiseksi: Esimerkkejä Psykosociala interventioner som främjar den psykiska hälsan: Exempel Yhdistystoiminta tai luova toiminta / Föreningsaktivitet eller kreativa aktiviteter Luo tunteen sosiaaliseen ryhmään kuulumisesta ja yhteisiä keskusteluaiheita / Ger grupptillhörighet, gemensamma intressen att samtala kring Mentorointi / Mentorverksamhet Yhteys nuorempiin sukupolviin ja itsensä tarpeelliseksi kokeminen / Kontakt till de yngre generationerna, får känna sig behövd Yhdessä syöminen / Att äta tillsammans Edistää sosiaalista kanssakäymistä ja itsenäisyyttä/omanarvontuntoa / Främjar social interaktion och självständighet/värdighet 39

40 Miten sosiaalinen toiminta vaikuttaa? Vad ger de sociala aktiviteterna? (Forsman et al., 2013) Usko tulevaisuuteen/ Framtidstro Yksilölliset mieltymykset, edellytykset,tarpeet/ Individuella preferenser, förutsättningar, behov Itsensä merkitykselliseksi kokeminen/ Att känna sig meningsfull Sosiaaliset kontaktit ja tuki/ Sociala kontakter och stöd

41 Yhteenveto Summering DrPH Anna Forsman Dalsbruk

42 Yksilön sosiaalinen pääoma on tärkeä mielenterveyden edistämisessä ja mielenterveyden ongelmien ekhäisyssä - Mutta tarpeet ja edellytykset vaihtelevat ikäryhmittäin Individens sociala kapital är en viktig hälsoresurs som främjar hälsa och förebygger ohälsa Dock har olika åldersgrupper olika behov och förutsättningar Yhteiskunnan kehitys vaatii hyvinvointiin, terveyteen ja sen osana mielenterveyteen edistämiseen vaikuttavia ja innovatiivisia työtapoja Sähköiset resurssit ja palvelut pitäisi huomioida paremmin Samhällsutvecklingen ställer krav på nytänkande i det hälsofrämjande arbetet E-resurser och -tjänster måste tas mer i beaktande Lisää tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan jossa koko elämänkulun ajan terveyden edistämistyöhön panostetaan Mer forskning och utvecklingsarbete behövs där man satsar på hälsofrämjande verksamhet under livsloppet

43 Scandinavian Journal of Public Health (2011)

44 Aging & Mental Health (2012)

45 Ageing & Society 2013

46 Kiitos! Tack!