Kuntaliiton puheenvuoro Keskustelutilaisuus Pohjanmaan hyvinvointialueen mallin valmistelusta Vaasa

Transkriptio

1 Kuntaliiton puheenvuoro Keskustelutilaisuus Pohjanmaan hyvinvointialueen mallin valmistelusta Vaasa Tarja Myllärinen

2 Kuntaliiton linjaukset soteuudistukseen 1 Sote-uudistus tarvitaan: alkuperäiset tavoitteet edelleen kannatettavia Maakunnissa ja kunnissa tehty työ pitää hyödyntää Eteneminen on nyt mahdollista kunta- ja kuntayhtymäpohjaisesti kehittäen lainsäädäntöä edelleen Rajoituslaki on edelleen tarpeellinen: kehotetaan kuntia harkitsemaan tarkoin kiinteistöjen myyntiä ja soten osien ulkoistuksia Valtakunnallinen valmistelu parlamentaarisesti Alkuvaiheessa vain sote-toiminnat 2

3 Kuntaliiton linjaukset soteuudistukseen 2 Kunnat voivat yhdessä sopia myös muiden tehtävien järjestämisestä yhteistyössä (esim. ympäristöterveyshuolto, pelastustoimi) Sama malli ei sovi koko maahan Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman ratkaisunsa Valinnanvapautta voidaan lisätä palvelusetelijärjestelmällä ja myöhemmin henkilökohtaisella budjetilla 3

4 Tunnistetut teemat, joihin tarvitaan esivalmistelua Kuntayhtymien omistajaohjaus Palvelujen integraatio ja uudet toimintamallit Johtaminen, järjestäminen, tuottaminen Talous: rahoitus, omaisuus ja tilat Sopimusten johtaminen Sote-uudistuksen kokonaiskuvan hahmottaminen ja seuranta Non-sote: työllisyys, TYP 2.0 ICT, tietohallinto, digitalisaatio Kuntien ja kuntayhtymien yhdyspinnat: Sisote ja HYTE 4

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Pohjanmaa ja muu Suomi

6 Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut 6

7 7

8 Kuntien palvelutuotannon nettokustannuksia vuonna 2017, /as. (pl. Ahvenanmaa, sisältää liikelaitokset) Maakunta Asukas- Sosiaaliluku Siitä: ja terveys- siitä: v. 65 v.- toiminta Lasten- Ikäänty- Vammais- Koti- Työllis- Perus- siitä: Erikois- Muu 2017 % % yhteensä suojelu+ neiden ten hoito tymistä terveyden- Suun sairaan- sosiaali- /as. muut lasten palvelut palvelut tukeva huolto terveyden- hoito ja terv.- ja perh. palv. /as. /as. /as. toiminta yhteensä huolto /as. toiminta /as. /as. /as. /as. /as. 1) 2) 3) 4) 5) 6) Manner-Suomi ,3 21, Kainuu ,3 26, Etelä-Savo ,0 29, Lappi ,3 23, Kymenlaakso ,9 26, Pohjois-Savo ,1 23, Pohjois-Karjala ,3 24, Etelä-Pohjanmaa ,5 24, Etelä-Karjala ,7 26, Keski-Pohjanmaa ,6 22, Satakunta ,0 26, Kanta-Häme ,1 23, Keski-Suomi ,4 22, Pohjanmaa ,7 22, Päijät-Häme ,0 25, Varsinais-Suomi ,2 22, Pohjois-Pohjanmaa ,7 18, Pirkanmaa ,3 21, Uusimaa ,9 17, Lähde: Tilastokeskus 8

9 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas maakunnittain vuonna 2017 Manner-Suomi /as Lähde Tilastokeskus 9

10 Kuntien palvelutuotannon nettokustannuksia vuonna 2017 (pl. Ahvenanmaa, sisältää liikelaitokset) Kunta Asukas- Sosiaaliluku Siitä: ja terveys- siitä: v. 65 v.- toiminta Lasten- Ikäänty- Vammais- Koti- Työllis- Perus- siitä: Erikois- Muu 2017 % % yhteensä suojelu+ neiden ten hoito tymistä terveyden- Suun sairaan- sosiaali- /as. muut last. palvelut palvelut tukeva huolto terveyden- hoito ja terv.- ja perh. /as. /as. /as. toiminta yhteensä huolto toiminta palv., /as. /as. /as. /as. /as. /as. 1) 2) 3) 4) 5) 6) Manner-Suomi ,3 21, Pohjanmaa ,7 22, Isokyrö ,9 26, Kaskinen ,6 38, Korsnäs ,6 27, Kristiinankaupunki ,7 34, Kruunupyy ,5 24, Laihia ,8 21, Luoto ,6 14, Maalahti ,0 27, Mustasaari ,7 21, Närpiö ,7 28, Pedersören kunta ,1 17, Pietarsaari ,2 25, Uusikaarlepyy ,4 24, Vaasa ,0 19, Vöyri ,7 25, Lähde: Tilastokeskus 10

11 Ikävakioimaton sairastavuusindeksi / maakunnat Ikävakioimaton sairastavuusindeksi on laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuden muutosten mittariksi. Alueen ikärakenne vaikuttaa siihen voimakkaasti, sillä monet sairaudet ovat sitä yleisempiä, mitä vanhemmista ikäryhmistä on kysymys. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi heijastelee alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. ta/indicators/244 11

12 Kustannukset palvelutarpeiden näkökulmasta

13 Ikävakioitu sairastavuusindeksi, koko maa ja Pohjanmaa Ikävakiointi kuvaa väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja painotusnäkökulmia, joista sairauksien merkityksiä avataan. Indeksin sairausryhmät ovat: syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverenkiertosairaudet, tukija liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. si.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/ indikaattori/- /indicator/r/658/c/658/g/total/i/

14 Maakuntien tarvekertoimet, (koko maa = 1,00) Tarvevakiointi tekee sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoisiksi ja ottaa huomioon asukkaiden erilaiset palvelutarpeet. Vertailu antaa tietoa palvelujärjestelmän kehittämiseen ja omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamiseen. Tiedoista hyötyvät päättäjät, johtavat viranhaltijat, suunnittelijat ja tutkijat. vakioidut-menot vakioidutmenot/ 14

15 Sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioidut nettokustannukset maakunnittain vuonna 2017 euroa/asukas 700 Manner-Suomi /as Lähde Tilastokeskus, tarvekerroin THL 15

16 Hartola /as Padasjoki /as Sysmä /as Asikkala /as Heinola /as Hollola /as Kärkölä /as Lahti /as Orimattila /as Kuva: Kuntanavigaattori, Kuntaliitto Tietojen lähde: Tilastokeskus 16

17 Tarvevakioidut nettotoimintamenot/asukas 2018, kaikki=100 Lähde: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2018 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja sekä niiden vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kuntaliitto Pietarsaari Kainuun sote Vaasa Soite Mustasaari Eksote Essote Tarvevakioidut nettotoimintamenot indeksi, mukana olevien kuntien tarvevakioidut menot/asukas yhteensä = 100 Tarvekerroin, THL - Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot Lue lisää: 17

18 Arvio sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kehityksestä Pohjanmaan maakunnassa vuosina Voiko näin jatkua? Jos ei, niin mitä (kaikkea) pitäisi tehdä? Koko maan sote-kustannusten ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 77 % ja väestö 4,6 %. Vanhusväestön määrä kasvaa 30 prosenttia. Vuoteen 2040 koko maan kustannukset puolitoista-kertaistuvat, väestö kasvaa 6,4 % ja vanhusväestö 37 %. Taustaoletus: vuotuinen reaalipalkkojen ja kuluttajahintojen kautta syntyvä kustannuspaine on yht. 3 %. Lisäksi on huomioitu ikärakenteen muutoksen aiheuttama palvelujen käytön kasvu ja sen kustannukset. Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut Pohjanmaa, THL

19 !? Toimintaympäristö n muita ennakoitavissa olevia muutoksia

20 Väestönmuutos kunnittain Kunnat, joissa syntyneen ikäluokan koko oli alle 15 lasta ja alle 20 lasta vuonna 2017 Pohjanmaalla näyttäisi menevän hyvin näillä mittareilla. Lähde: Kuntatalousohjelma , kevät

21 Ikääntyneiden väestörakenne vuonna 2000, 2017 ja Yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan koko maassa olevan vuonna 2030 lähes , noin enemmän kuin vuonna vuotiaat vuotiaat 85 vuotta täyttäneet vuonna 2000 vuonna 2017 vuonna 2030 (ennuste) Lähde: Tilastokeskus

22 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2019 Kuntia yht. 15 % väestöstä 17 % väestöstä 21 % väestöstä 47 % väestöstä Yhteensä 61 kuntaa, jotka ovat siirtäneet vain terveydenhuollon tai osia sosiaalihuollosta yhteistoiminta-alueelle. 22

23 Sote-integraatio Mitä ja miksi?

24 Sosiaali- ja terveydenhuollo n integraatio Käsitteitä 1 Integraatio tarkoittaa terminä kahden erillisen yhdistämistä tai keräämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Sote-palvelujen integraatiolla tarkoitetaan palvelujen yhteensovittamista toimiviksi kokonaisuuksiksi. Vertikaalinen integraatio = perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittaminen. Horisontaalinen integraatio = perustason ja erityistason palvelujen yhteensovittaminen tai erikoissairaanhoidon sisällä erikoisalojen välistä yhteensovittamista. Palveluintegraatio = asiakkaan saamat oikea-aikaiset ja saumattomat palvelut. Palveluketjujen integraatio = hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään niin, että eri palveluilla ja palveluntuottajilla on sujuva yhteys keskenään. Integroitu tuottaminen = palvelut tuottaa sama taho 24

25 Sosiaali- ja terveydenhuollo n integraatio Käsitteitä 2 Tuotannollinen integraatio = palveluja tuotetaan palvelukokonaisuuksina, palveluntuottajia voi olla useita ja ne voivat toimia myös verkostomaisesti. Järjestämisen integraatio = yksi järjestäjä vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, palvelujen vaikuttavuudesta, kustannustehokkuudesta ja laadusta sekä viranomaistoiminnoista. Rahoituksen integraatio = kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva taloudesta. Tiedon integraatio = asiakas- ja potilastieto liikkuu eri toimijoiden välillä. Ensin on muodostettava yhteinen ymmärrys siitä, mistä (kulloinkin) puhutaan, kun puhutaan integraatiosta. 25

26 Nykytila Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa pääosin hallinnollisesti yhdistetty samaan organisaatioon. Käytännön tasolla kullakin toimialalla on omat budjetit ja edelleen voidaan toimia siiloissa. Kuntayhtymiä, joissa perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on samassa organisaatiossa on eri puolilla maata yhä useampia. Käytännön kokemus osoittaa, että toimintojen hallinnollinen yhdistäminen ei yksinään takaa palvelujen tosiasiallista integraatiota. Tällöin palvelut näyttäytyvät asiakkaalle erillisinä. 26

27 Integraation tavoitteet Järjestämisen ja yhteiskunnan resurssien kannalta integraatiolla tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää, palvelujen vaikuttavuutta ja päällekkäisten toimintojen vähentämistä. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on sujuva palvelukokonaisuus ja myönteinen palvelukokemus. 27

28 Integraation edellytyksiä Integroidun toiminnan mahdollistava lainsäädäntö. Uuden teknologian hyödyntäminen. Toimintaprosessien uudistaminen, joka vaatii muutoksen johtamista, resursseja, toimintakulttuurin muuttamista ja henkilöstön koulutusta. 28

29 Palvelujen käyttö 29

30 30

31 Miten palveluiden suurkäyttöä voidaan ohjata ja ennaltaehkäistä? Parempi tieto Koordinointi ja kokonaisvastuu Palvelujärjestelmän läpileikkaava asiakaskohtainen tieto Riskitasomittarit Hälytykset ja päätöksenteon tuki Case management mallit Standardoidut prosessit rajapintoihin Kokonaisuuden huomioivat insentiivirakenteet Varhaisvaiheen preventiiviset muut toimenpiteet Neuvonta yksityisistä ja 3. sektorin palveluista Kevyiden yhteisöllisten palveluiden järjestäminen

32 32

33 Kiitos! Tarja Myllärinen Kommunforbundet.fi PB 200, Helsingfors Kommunernas hus, Andra linjen Helsingfors