VUOSI 2016 KÄYTETYT LYHENTEET

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2016

2 VUOSI 2016 KÄYTETYT LYHENTEET lyhenne yksikkö esimerkki ENERGIA kwh kilowattitunti 6 kwh, sähkökiukaan tunnin käyttö MWh megawattitunti 20 MWh, keskiverto sähkölämmitystalon energia vuodessa GWh gigawattitunti 147 GWh, toimialueellamme käytetty sähköenergia 2016 TEHO W watti 60 W, hehkulampun teho kw kilowatti 6 kw, sähkökiukaan teho kva kilovolttiampeeri näennäistehon yksikkö, esim. muuntajan koko MVA megavolttiampeeri kilovolttiampeeria VIRTA A ampeeri virran yksikkö ka kiloampeeri ampeeria JÄNNITE V voltti jännitteen yksikkö kv kilovoltti volttia AIKA s sekunti minuutin kuudeskymmenesosa h tunti 1 h = s 2

3 SISÄLTÖ Haukiputaan Sähköosuuskunta 4 Toimitusjohtajan katsaus 5 Hallinto ja organisaatio 6 Talous 8 Tuloslaskelma 9 Tase 10 Tuloslaskelma verkkotoiminta 11 Tase verkkotoiminta 12 Kassavirtalaskelma 13 Olennaiset tapahtumat tilikaudelta 14 Tilintarkastuskertomus 16 Sähkönsiirto 18 Taulukot ja hinnastot 22 Tunnusluvut

4 HAUKIPUTAAN SÄHKÖOSUUSKUNTA Osuuskunnan 98. toimintavuosi Haukiputaan Sähköosuuskunta on perustettu Nykyisen toimialueensa se sai 1980, jolloin Kellon Sähköosuuskunta fuusioitui Haukiputaan Sähköosuuskuntaan. Toimialue on pinta-alaltaan 445,35 km 2 ja asukkaita on noin Osuuskunta on keskittynyt palvelemaan Oulun suurkaupunginosien; Haukiputaan ja Kellon kylien sähkönkuluttajia panostamalla laajaan ja käyttövarmaan jakeluverkkoon sekä varmistamaan kilpailukykyiset hinnat. Osuuskunta on ensimmäisen asteen osuuskunta. Ensimmäisen asteen osuuskunta on osuuskunta, jonka jäsenet ovat luonnollisia tai juridisia henkilöitä tai niitä molempia. Osuuskunnan jäsenmäärä on toimintavuoden lopussa Ylintä päätäntävaltaa käyttää osuuskuntakokous. Osuuskuntakokouksessa päätetään muun muassa tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Osuuskuntakokous valitsee hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkastajan että varatilintarkastajan. Hallituksen muodostavat osuuskuntakokouksen kolmeksi vuodeksi valitsemat seitsemän jäsentä. Hallitukseen voidaan valita lisäksi kaksi varajäsentä vuodeksi. Hallitus vahvistaa muun muassa siirron ja liittymismaksujen hinnat. Haukiputaan Sähköosuuskunta on ollut v alkaen osakkaana Oulun Sähkönmyynti tuottaa jäsenistölle edullisia palveluja ja tehtiöidensä Oy:ssä. Sähkönmyynti Oy vastaa osakasyhdä kannattavaa liiketoimintaa. Osuuskuntape- sähkön myyntiliiketoiminnasta. Muita riaatteiden mukaisesti voittoja ei tulouteta ul- osakkaita Oulun Sähkönmyynti Oy:ssä ovat kopuolelle, vaan niillä kehitetään liiketoimintoja. Kemin Energia Oy, Keminmaan Energia Oy, Toimialueen yksityis- ja yritysasiakkaat hyötyvät Oulun Energia, Rantakairan Sähkö Oy, Raahen osuuskunnan harjoittamasta kilpailukykyi- Energia Oy, Tenergia Oy ja Tornion Energia Oy. sestä hinnoittelusta ja verkoston jatkuvasta kehittämisestä. Tuotanto-osuuksista saatavan sähköenergian Tuloksellinen toiminta mahdollis- myynti ja myynnin raportointi on ostettu palveluna taa etujen tarjoamisen jäsenille. Viime vuosina Oulun Energialta. etu on palautettu asiakkaille suoraan edullisena Kuluttajaosuuskunnan perustehtävä on sähkön siirtohintana. TUNNUSLUVUT VUOSI 2016 Liikevaihto (1 000 ) Haukiputaan Sähköosuuskunta Verkkoliiketoiminta Tilikauden tulos (1 000 ) Haukiputaan Sähköosuuskunta Verkkoliiketoiminta Investoinnit (1 000 ) Asiakkaat Energiamäärät (GWh) 147,4 140,5 4

5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2016 oli Sähköosuuskunnan 98. toimintavuosi Haukiputaan Sähköosuuskunta harjoittaa jakeluverkkotoimintaa, asennustarvikemyyntiä sekä verkonrakennuspalveluja. Liiketoiminnan näkökulmasta katsottuna tulorahoitus muodostuu sähkön siirtotoiminnasta ~ 85 %, energian tuotanto-osuuksista ~10 % sekä tarvikemyynnistä ja verkonrakennuspalveluista ~ 5 %. Energiasektori on ollut mielenkiinnon kohteena niin mediassa kuin julkisessa keskustelussa. Keskeisinä aiheina olivat sähkön hinta, tuulienergian saamat tuet sekä sähköenergian riittävyys. Viime vuosina sähköenergian hinta on ollut alhainen verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Tälle kehityssuunalle ei ole näköpiirissä pikaista muutosta. Tähän on vaikuttanut voimakkaasti Suomeen ja Pohjoismaihin rakennettu tuulivoimatuotanto ja pienentynyt sähköenergian käyttö. Suomeen tulee vielä seuraavan vuoden aikana MW lisää tuulienergiaa. Tälle tuotannolle on luvattu sähköntuotannon tuki, mikä on suurimmillaan 53 /MWh. Tuulivoima lisää sähkön tarjontaa Pohjoismaiseen sähkökauppaan. Tuulivoimatuotantoon liittyvä hetkellisesti kasvava/ vähenevä energiamäärä aiheuttaa hintaa suurempaa vaihteluväliä, mihin on aikaisemmin totuttu. Kesäaikaan Pohjoismaisessa sähköpörssissä hinta voi olla sentti/kwh tai jopa vähemmän. Hintapainetta on sen sijaan kohdistunut ja kohdistuu jatkossakin sähkön siirtohintaan. Siirtohinnalla rahoitetaan jakeluverkoston ylläpito ja peruskorjaus. Alkuvuoden aikana yksittäisen yrityksen tekemät suuret hinnankorotukset ovat saaneet energiaviraston miettimään ratkaisua, jolla sähkön siirtohinnan kertakorotukselle asetetaan ns. katto tai vastaavasti siirtohintaa voitaisiin korottaa vaihtoehtoisesti peräkkäisten vuosien aikana tietyn määrän. Lisäksi siirtohinnan yhteydessä kerätään sähkövero ja huoltovarmuusmaksu valtiolle. Näiden osuus on noin 50 % sähkönsiirtolaskusta. Energiatuotantoon tulee tulevaisuudessa kasvavassa määrin ns. hajautettua energiantuotantoa aurinkopaneeleiden, bioenergian yms. muodossa. Jakeluverkkoyhtiöiden on myös varauduttava tähän kehityssuuntaan, jolloin ne siirtävät kasvavassa määrin energiaa kuluttajalta toiselle. Kyseinen ilmiö asettaa verkkoyhtiöt haasteen eteen, koska tulevaisuudessakin on kyettävä rahoittamaan verkkopalvelumaksuilla sähköverkoston kunnossapitoja peruskorvausinvestoinnit. Lisäksi verkonhaltijan on kyettävä huolehtimaan, että sähkönjakelun laatuvaatimukset täyttyvät kaikkien asiakkaiden osalta. Energiasektori on yhä tärkeämpi osa kokonaisturvallisuutta. Jokapäiväisen toiminnan keskeinen osa on, että sähköä on saatavilla jatkuvasti. Yhteiskunta on yhä enemmän riippuvainen sähköstä. Varautumalla normaalitoimissa häiriöihin ja niistä toipumisen, voidaan luoda valmius myös poikkeusolosuhteissa toimimiseen, sellaisen tullessa eteen. Verkkoyhtiöt varautuvat yhteiskunnan erilaisiin häiriötilanteisiin yhteisharjoituksilla pelastuslaitoksen, aluehallintoviranomaisen, poliisin yms. viranomaisten kanssa. Valtakunnassa mahdollisesti sattuvassa tehopulatilanteessa, kukin verkkoyhtiö joutuu toteuttamaan kulutuksen rajoittavat toimet omalla vastuualueellaan. Tätä varten on tehty suunnitelmat. Tehopulatilanteessa asiakkaiden sähkönsaantia rajoitetaan vuorotteluperiaatteella. Tehopulan välttämiseksi riittävä omavaraisuus sähköenergian tuotannossa on turvattava. Uusi syyskuussa 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki asetti kaikille jakeluverkkoyhtiöille vaateita liittyen toimitusvarmuuden parantamiseksi sekä varautumisesta suurhäiriön kaltaisiin poikkeustilanteisiin. Toimitusvarmuusmielessä asemakaava-alueella sähkönjakelun keskeytys saa kestää myrsky- tai lumikuormien johdosta enintään 6 tuntia ja haja-asutusalueella 36 h. Sähköosuuskunnan osalta tehty sähköverkoston kehittämissuunnitelma tarkoittaa noin 12 M :n investointitarvetta nykyisen sähköverkoston perusparannukseen aikajaksolla Sähkömarkkinalain määrittelemä jakeluverkkoa koskeva vaade tarkoittaa sitä, että 50 % työstä on saatava valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämä ohjaa uudistustyön aluksi kaava-alueille, koska niissä sijaitsee 70 % meidän asiakkaista. Myös energiakulutuksesta noin 77 % kohdistuu asemakaava-alueen käyttöpaikkoihin. Uudistustyö sähkömarkkinalain näkökulmasta on saatu hyvin liikkeelle. Sähköenergian toimitusvarmuus pysyi toistamiseen korkealla tasolla. Asiakaskohtainen keskimääräinen häiriöaika oli 24 min./asiakas. Vakiintunut hyvä taso on saavutettu pitkäjänteisellä verkoston rakentamisella, johtokujien raivauksella ja ennakoiva kunnossapidolla. Töiden tekemisessä apuna ovat nykyaikaiset työmenetelmät, mm. jännitetyö. Osuuskunnan liikevaihto kasvoi 5 %. Sähköosuuskunnan liikevaihdoksi muodostui 4,3 miljoonaa euroa, josta sähkön siirtotoiminnan liikevaihto oli 3,7 miljoonaa euroa ja muiden osaalueiden liikevaihto 0,6 miljoonaa euroa. Osuuskunnan kulunut toimintavuosi oli myös taloudellisesti onnistunut, liiketulos oli 3,3 % liikevaihdosta. Siirtohinnoissa olimme Suomessa 15 edullisimman jakeluverkkoyhtiön joukossa. Energiavirasto edellyttää, että jakeluverkkotoimintaa harjoittava yritys eriyttää jakeluverkkotoiminnan tilinpäätöksessä muusta liiketoiminnasta. Jakeluverkkotoimintaan kuuluvat verkkotoiminnan tulot ja menot. Verkkotoiminnan on omalla tulorahoituksella katettava kaikki kulunsa sekä kyettävä tekemään sähköverkon ja energiamittausten vaatimat investoinnit vaarantamatta omavaraisuusastetta. Tämä edellyttää meidän verkkoliiketoiminnalta noin 5 % vuosittaista tulosta. Tämä asettaa meillekin jatkuvan kehitystarpeen löytää uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä, jotta voimme tuottaa kilpailukykyisiä palveluja asiakkaillemme. Muun liiketoiminnan tekemä tulos on mahdollisesti kohdistettava omistajille jollain kertahyvityksellä sen sijaan, että alennettaisiin sähkösiirron palvelumaksuja. Toimimme yhtenä neljästä jakeluverkkoliiketoimintaa harjoittavasta yrityksestä uuden Oulun kaupungin alueella. Uusi toimintaympäristö on tuonut tarpeita kehittää yhteistyötä alueen muiden verkkoyhtiöiden ja kaupungin kanssa. Yhteistyömuotoja ovat mm. poikkeustilanteisiin ja suurhäiriöihin varautumiset, yhteiskäytössä olevat: radiopuhelinjärjestelmä, varaosat sekä kalusto ja resurssit suurhäiriötilanteissa. Osuuskuntaperiaatteiden kulmakiviin kuuluu hyödyn tuottaminen jäsenasiakkaille. Pitkänajan tavoitteemme on tehdä jakeluverkostamme lumikuormat ja myrskyt kestävä, säilyttää sähkön siirtohinta 30 edullisimman joukossa tehden samalla kannattavaa liiketoimintaa tuottavuutta kehittäen. Kiitän asiakkaitamme, henkilökuntaa ja hallintoa vuoden 2016 toiminnasta. Hannu Hietala Toimitusjohtaja 5

6 HALLINTO JA ORGANISAATIO Eturivi vasemmalta: Tero Lepistö, Jukka Määttä, Tauno Virtanen, Hannu Kurkela, Lauri Kauppila, pj. Jarmo Savilaakso Takarivi vasemmalta: Siht. Juha Sipola, Vilho Nikkinen, Esa Nikkinen, tj. Hannu Hietala, Erkki-Pekka Rehu Hallitus ja tarkastustoiminta Hallitus 2016 Hallituksen keskeisin tehtävä on toiminnan suuntaviivojen määrittely ja niiden toteutumisen seuranta. Hallitus keskittyy pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseen jäsenistön eduksi muun muassa seuraamalla ympäristöä ja kilpailutilannetta. Hallitus päättää toiminnan kannalta keskeisimmät asiat kuten liiketoiminnan laajentamisen, ylimmän johdon valinnan ja hinnoitteluperusteet. Osuuskunnan voimassa olevien sääntöjen mukaan hallituksen varsinaisista jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes tai kahtena ensimmäisenä vuotena kumpaisenakin kolmannesta lähinnä oleva kokonainen luku ja kolmantena vuotena loput, aluksi arvan mukaan ja sitten vuoroittain. Erovuorossa Vuonna VARSINAISET JÄSENET Savilaakso Jarmo pj Määttä Jukka vpj Kurkela Hannu 2018 Lepistö Tero 2016 Nikkinen Esa 2016 Rehu Erkki-Pekka 2018 Virtanen Tauno 2017 VARAJÄSENET Kauppila Lauri 2016 Nikkinen Vilho 2016 Hallituksen sihteerinä on toiminut verkkoliiketoiminnan päällikkö Juha Sipola. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa. Osuuskunnan tilintarkastajana on toiminut tilintarkastustoimisto Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Risto J. Hyvönen. Osuuskuntakokoukset Osuuskuntakokous vahvistaa muun muassa tilinpäätöksen, päättää vastuuvapauden myöntämisestä ja valitsee hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Osuuskunnan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Sähköosuuskunnan toimitiloissa, Martinniementie 31. Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle sekä toimitusjohtajalle vuoden 2015 tileistä ja hallinnosta. Osuuskunnan sääntömääräinen syysko- JÄSENYYDET JA OSUUDET ERI YHTIÖISSÄ: Osuuskunta on jäsenenä Oulun Kauppakamarissa, Pohjois-Suomen Sähkölaitosten kehittämisyhdistyksessä, Sähköteollisuus ry:ssä ja Pellervo Seurassa. Osuuskunta on osakkaana Oulun Sähkönmyynti Oy:ssä, Lapin Sähkövoima Oy:ssä, Pohjois-Suomen Voima Oy:ssä, Innopower Oy:ssä, Fincopower Oy:ssä ja Oulun Puhelin Oy:ssä. 6

7 kous pidettiin Haukiputaan ammattiopistolla Kokouksessa valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkastaja vuodelle Varsinaiseksi jäseniksi hallitukseen valittiin Lauri Kauppila, Esa Nikkinen sekä Jukka Määttä ja varajäseniksi valittiin Jani Alakangas ja Vilho Nikkinen. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastustoimisto Ernst & Young Oy. Johtoryhmä Osuuskunnan johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Hannu Hietala, talouspäällikkö Jaana Puurunen sekä verkkoliiketoiminnan päällikkö Juha Sipola. Henkilöstö Vakinaisen henkilökunnan määrä vuoden 2016 lopussa oli 23 (22), joista 11 (11) toimihenkilöitä ja 11 (10) asentajia sekä 1 (1) siivooja-emäntä. Henkilökunnasta naisia on 6 ja miehiä 17. Henkilöstön keski-ikä vuoden päättyessä oli 49 (48). Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvia poissaoloja on ollut yhteensä 4 % (4 %). Henkilöstöryhmien luottamushenkilöt Toimihenkilöt Markku Joensuu Työntekijät Esa Nikkinen Työturvallisuushenkilöt Työsuojelupäällikkö Sakari Ikonen Työsuojeluvaltuutettu Timo Taskinen Henkilöstön koulutus Koulutuspäiviä oli vuoden aikana keskimäärin 3 (4) päivää. Koulutukset ovat olleet eri työtehtävien ammattitaidon ylläpidon vaatimaa ammatillista koulutusta sekä työturvallisuusvaatimusten edellyttämää koulutusta. Virkistystoiminnan puitteissa henkilökunnalla on ollut perinteinen kevätretki. Lisäksi henkilökunnan vapaa-ajanharrastuksia on tuettu kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Koulutusyhteistyötä on tehty tarjoamalla harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ammattiopiston että ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Ympäristöasiat Sähköosuuskunnan ympäristötoiminnan lähtökohtana on liiketoiminnan ympäristövaikutusten tunteminen ja ennakoiminen. Ympäristöasioita seurataan ja saadun tiedon perusteella toimintaa kehitetään ympäristöä vähemmän kuluttavaksi. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiä Henkilökunnan kevätretki Leville. osuuskunnan toiminnoista ovat sähköverkon suunnittelu ja rakentaminen sekä jätehuolto. Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat mm. materiaalien kuljetuksista syntyvät päästöt ja koko toiminnan käyttämän energian tuotannon vaikutukset. Käytöstä poistettu materiaali kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttöön. Jätteiden lajittelu sekä keräys, mm. kyllästetyt pylväät, hoidetaan asetuksen 440/2003 mukaisesti. Romumetallien kierrätyksestä on tehty sopimus Lassila&Tikanoja Oyj:n kanssa, joka on toimittanut osuuskunnalle astiat, joihin eri metalliromu kerätään. Lassila&Tikanoja käy tyhjentämässä astiat, punnitsee romun ja tilittää tulot sopimuksen mukaisesti osuuskunnalle. Organisaation toiminnot: Hallintoorganisaatio Osuuskuntakokous Hallitus 7 jäsentä, 2 varajäsentä pj. Jarmo Savilaakso Toiminnallinen organisaatio Toimitusjohtaja Hannu Hietala Verkkopalvelut Juha Sipola Taloushallinto ja asiakaspalvelu Jaana Puurunen Kehitysinsinööri Keijo Meriläinen 7

8 TALOUS Tilikausi oli Haukiputaan Sähköosuuskunnan 98. toimintavuosi. Haukiputaan Sähköosuuskunta on jäsentensä omistama ensimmäisen asteen osuuskunta. Tilikauden liikevaihto oli 4,3 milj. euroa (4,1 milj. euroa vuonna 2015). Siirtoliiketoiminnan osuus oli 86,5 % (84,4 %), energian tuotanto-osuuksista saatu tulo 7,4 % (8,5 %), verkonrakentamispalvelujen ja tarvikemyynnin osuus 6,1 % (7,1 %), tarvikemyynti oli euroa. Liiketoiminnan kulut olivat euroa, jossa kasvua edelliseen tilikauteen oli euroa. Toimintakuluista suurin erä muodostui aineiden ja tarvikkeiden hankinnasta ( ) euroa. Kokonaishenkilömenot olivat ( ) euroa. Muut liiketoimintamenot olivat ( ) euroa. Liikevoitto oli euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli euroa. Taseen loppusumma oli euroa, omavaraisuusaste 68,4 % ja oman pääoman tuottoprosentti 7,5. Uusista sähköliittymistä tuloja kertyi euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä t, josta verkoston uudistus- ja kunnostusinvestoinnit olivat t, koneet ja kalusto 129 t, aineettomat oikeudet 61 t sekä kiinteistö 163 t. Keskeneräisten töiden määrä oli vuoden 2016 lopussa euroa. 8

9 TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Varastojen lisäys(+) / vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Muut korko- ja rahoitustuotot Korko- ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys(-) / vähennys(+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

10 TASE / vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn. maksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASE / vastattavaa OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Lyhytaikainen Ostovelat Velat omistusyhteysyrityksille 7 Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

11 TULOSLASKELMA / Verkkotoiminta LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

12 TASE / Verkkotoiminta / vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASE / Verkkotoiminta / vastattavaa OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden tulos TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

13 KASSAVIRTALASKELMA E E LIIKETOIMINNAN KASSAVIRTA LIIKETOIMINTA Liikevoitto/tappio Suunnitelman mukaiset poistot Rahoituserät Korjaus ed. tilikausien voitosta 54 0 Verot 6-20 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (-), vähennys (+) Lyhytaikaiset velat, lisäys (+), vähennys (-) Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) 2 3 Käyttöpääoman muutokset yhteensä LIIKETOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA INVESTOINNIT Pitkäaikaisten saamisten vähennys Investointien rahavirta yhteensä KASSAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA Rahoitus Liittymismaksujen lisäys Osuuspääoman ja muun oman pääoman muutos 1 2 Rahoituksen rahavirta yhteensä LASKELMAN MUKAINEN RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarojen muutos tilikaudella

14 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Arvio osuuskunnan taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat Osuuskunnan liikevaihto oli 4,3 M, liikevaihto kasvoi 5 %. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat kasvanut siirtoenergian määrä sekä tehty 3,9 % siirtohinnan korotus. Vuoden aikana siirretty sähköenergiamäärä (147,4 GWh) oli 4,9 % edellisvuotta suurempi. Tuotanto- osuuksista saatavat energiaosuudet (9,3 GWh) pienenivät 10 %. Tarvikemyynti kasvoi 7 % sekä ulkopuoliset verkostotyöt pienenivät 12 %. Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Ei olennaisia muutoksia liiketoiminnassa. Investoinnit ja rahoitusvälineet Vuoden 2016 investoinnit olivat kaikkiaan t, joista verkoston uudisrakentamisen ja perusparannuksen osuus oli t, koneiden ja kaluston osuus 129 t, aineettomat oikeudet 61 t sekä kiinteistön osuus 163 t. Käyttöönottamaton omaisuus tilinpäätöshetkellä oli 163 t. Osakkeet ja osuudet ovat kasvaneet t. 14

15 Liikevoitto-% 3,3 6,6-1,4 Oman pääoman tuotto-% 7,5 6,1-0,7 Omavaraisuusaste-% 68,4 68,4 57,5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Osuuskunnan asiakasmäärä kasvaa noin 0,5 % ja sähköenergian siirtomäärä kasvaa noin 0,5 %, mikäli vuosi 2017 on vertailukelpoinen vuoden 2016 lämmitystarvelukuun. Osuuskunnan liikevaihdoksi vuonna 2017 on budjetoitu 4,35 M. Tuulivoimatuotannosta Innopower Oy:n osakkaana tullaan luopumaan vuoden 2017 aikana. Lähtökohtaisesti tuulivoimassa voidaan olla mukana jatkossakin, mikäli tuulivoimaan liittyvä syöttötariffi pysyy voimassa, hankkeet ovat liiketaloudellisesti kannattavia. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Osuuskunnan siirtämän sähköenergian määrä on riippuvainen muun muassa ulkolämpötiloista ja teollisuusasiakkaiden tuotantotoiminnan muutoksesta. Vuoden 2017 siirtotulot on arvioitu edellisten vuosien keskimääräisiä energian siirtomääriä/lämmitystarvelukua vasten. Suurmyrskyt ovat uhka sähkönjakelun pitempiaikaisille häiriöille ja jakelukeskeytyksille. Mahdolliset sähköntoimituksen vikakeskeytykset pyritään minimoimaan sähköverkon suunnitelmallisella uudistamisella, suorittamalla raivaukset ajallaan, ennakoimalla huoltotyöt vika-alttiisiin kohtiin sekä pitämällä yllä varallaolojärjestelmä. Tietoja jäsenten ja osuuksien yhteenlasketusta määrästä Jäsenet ja osuudet Osuuskuntaan on liittynyt 21 uutta jäsentä joulukuun loppuun mennessä, kuusi (6) jäsentä on eronnut. Lisäosuuksia on hankittu yhteensä 4 kappaletta. Osuuksien siirtoja vuoden 2016 joulukuun loppuun mennessä on tapahtunut 155 jäsenen osalta 158 osuudella. Uusia liittymiä tuli 34 ja asiakasmäärä kasvoi 7:llä. Kokonaisasiakasmäärä oli vuoden lopussa kpl. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Haukiputaan Sähköosuuskunnan toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallituksen esitys ylijäämän käytöstä Tuloslaskelma osoittaa ylijäämää ,02 euroa ja taseen loppusumma on ,04 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että tilinpäätöksen osoittama ylijäämä ,02 euroa siirretään kokonaisuudessaan edellisten tilikausien ali/ylijäämä tilille. Jäsenet ja osuudet osuuskunnassa Jäsenet Osuudet Vuoden 2016 alussa Uusia jäseniä liittynyt Osuuskunnasta eronnut 6 6 Vähentänyt osuuksia 5 Lisäosuuksia 4 Yhteensä Haukiputaalla 24. päivänä maaliskuuta 2017 Haukiputaan Sähköosuuskunta / Hallitus Jarmo Savilaakso puheenjohtaja Jukka Määttä varapuheenjohtaja Hannu Kurkela Lauri Kauppila Esa Nikkinen Erkki-Pekka Rehu Tauno Virtanen Hannu Hietala toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Haukiputaalla 31. päivänä maaliskuuta 2017 Risto Hyvönen, KHT 15

16 TILINTARKASTUSKERTOMUS Haukiputaan Sähköosuuskunnan jäsenille Olemme tilintarkastaneet Haukiputaan Sähköosuuskunnan (y-tunnus ) tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia osuuskunnasta niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan osuuskunnan kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen pe- rustuen, paitsi jos osuuskunta aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillis- 16

17 ta harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä osuuskunnan kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei osuuskunta pysty jatkamaan toimintaansa. arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Oulussa Risto J. Hyvönen KHT 17

18 SÄHKÖN SIIRTO Sähkön hankinta käyttö Verkkopalvelut huolehtii sähkön siirtämisestä kantaverkosta asiakkaille, sähköverkon suunnittelusta, kunnossapidosta ja käytöstä, asiakkaiden liittämisestä verkkoon sekä energiamittauksista. Toimintavuoden aikana sähkön toimitusvarmuus on toisen kerran peräkkäin ollut 2000-luvun parhaalla tasolla. Tämän on mahdollistanut sekä suunniteltujen että suunnittelemattomien keskeytysten väheneminen. Suunnitelluissa keskeytyksissä onnistuttiin säilyttämään edellisvuoden pieni taso. Keskeisenä asiana suunniteltujen keskeytysten pienenemisessä oli keskijännitepuolella (20 kv) 2014 käyttöönotettu jännitetyö. Lisäksi rakentamisen yhteydessä kytkentätöitä sekä ennakoivia huoltotöitä on voitu tehdä ilman sähkönjakelun keskeytyksiä. Sähkön kokonaissiirto kasvoi 4,9 %, ollen MWh. Keskijänniteverkon keskeytysten määrä oli 24 min./asiakas. Uusien liittymien määrä oli 38 kpl ( kpl). Sähköverkkotoimintaa valvoo Energiavirasto. Valvontaa suoritetaan mm. kohtuullisen tuoton ja oikaistun tuloksen laskennalla. Laskentamallin avulla saadaan esille liiketoiminnan yli- tai alituotto. Laskentamallin mukaisesti osuuskunta on tehnyt vuosittain alituottoa vuodesta 2005 alkaen. Vuoden 2015 osalta tilikauden alituotto oli 386 t. Kolmannen valvontajakson ( ) vahvistettu tuotto oli t. Tämä tarkoittaa, että olimme alituoton puolella t. Tulevina vuosina valvontajakson aikaisen alituoton ennakoidaan pienentyvän, koska on kyettävä tekemään siirto- ja jakeluverkon uudistamista sekä kyettävä kattamaan etäluennasta tulevat vuosittaiset luenta- ja ylläpitokustannukset. Siirtoverkon uudistamisella turvataan siirto- ja jakeluverkoston uuden sähkömarkkinalain mukainen käyttövarmuus ja sähkönsiirron laaduntuottokyky sekä varmistetaan etäluettavien mittalaitteiden luentapalvelun luotettava toiminta. Osuuskunnan vuosittaisen siirtoja jakeluverkon tarkastuksen suoritti Inspecta Oy marraskuussa Energiamarkkinaviraston suorittaman sähköverkkotoiminnan valvonnan tavoitteet ovat seuraavat: Asiakkaiden sähköenergian toimitusvarmuus on turvattava ja siirtoverkostoon on investoitava riittävästi. Lisäksi siirtohinnan on oltava riittävä ja kohtuullinen, jotta sen kautta voidaan turvata kannattava liiketoiminta. Liiketoiminnan ollessa kannattava, voidaan huolehtia toimitusvarmuudesta, verkon investoinneista sekä muista velvoitteista. Maakaapelointiaste on 20 kv:n verkossa 19 % ja 0,4 kv:n verkossa 60 %. Sähkön hankinnan huipputeho vuonna 2015 oli 40,8 MW. Osuuskunnan oma sähkökäyttö oli 394 MWh. Käyttöhäiriöt ja keskeytykset Vuoden aikana omassa 20 kilovoltin verkossa oli yhteensä 26 keskeytystä, joista 7 oli suunniteltua ja 19 oli vikakeskeytystä. Pikajälleenkytkentöjä oli 16 ja aikajälleenkytkentöjä 0. Päivystystoiminta Päivystäjän tapahtumia kirjattiin vuoden 2016 aikana 136 kappaletta. Tapahtumat lisääntyivät edellisvuodesta kahdellakymmenellä viidellä kappaleella. 18

19 KESKIJÄNNITEVERKON KESKEYTYKSET KPL / VUOSI KESKIJÄNNITEVERKON KESKEYTYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN KESTOAIKA h / ASIAKAS Odottamattomat keskeytykset Suunnitellut keskeytykset Odottamattomien keskeytysten yhteenlaskettu kestoaika h / asiakas Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kestoaika h / asiakas Sähkön siirto 2016 Muutos % vuodesta 2015 Sähkön siirto /MWh ,9 Asiakkaat / kpl ,1 110 kv ilmajohdot / km 24, kv:n ilmajohdot / km 207,5-1,4 20 kv kaapelit / km 47,9 7,3 *) 0,4 kv johdot / km 621,1 1,8 Jakelumuuntamot / kpl 309 0,3 Sähköasemat / kpl 3 0 *) Sisältää myös liittymiskaapelit, jotka ovat asennettu ennen 6/1995 Viat jakeluverkossa Viat kantaverkossa 1 2 Viat keskijänniteverkossa Muuntamon pienjännitesulake 2 1 Välisulake, jakokaappi, pylväs 8 3 Pääsulake, jakokaappi, pylväs Pienjännitelinja viallinen 8 6 HSO:n laitevika 1 2 Muuntamon suurjännitesulake 0 1 Puu pienjännitelinjassa 4 7 Ulkopuolinen varomattomuus 7 1 Muut 5 0 Yhteensä kpl Muut työt Tulipalo 1 3 Asiakkaan laitteen vika 4 8 Asiakkaan pääsulake 3 8 Pääkytkinvika 1 3 Ulkopuolinen varomattomuus 8 3 Muut Yhteensä kpl KAIKKI YHTEENSÄ

20 Sähköverkon investoinnit Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöitä rakentamaan säävarmaa jakeluverkkoa, joka näkyy Osuuskunnassamme ensivaiheessa enemmän kaava-alueilla, joissa on vanhoja ilmajohtorakenteita. Kaava-alueilla ilmajohtorakenteet muuttuvat pääosin maakaapeleiksi seuraavan reilun kymmen vuoden aikana. Suurin säävarman sähkönjakeluverkon rakennusalue kohdistui toimintavuonna Kiviniemen länsipuoliseen alueeseen, jossa Kangaspellon ja Paukkatien vanhat neljän pylvään muuntoasemat korvattiin puistomuuntoasemilla. Alueet maakaapelointiin samassa yhteydessä. Lisäksi säävarmaa verkkoa rakennettiin vanhalla Holman alueella, jossa Kärpänkujan ja Ahmakujan pylväsmuuntoasemat korvattiin Ketunkujan puistomuuntoasemalla. Asemakylän koulun vieressä oleva vanha neljän pylvään asema korvattiin puistomuuntoasemalla varautuen samalla kuormien kasvuun. Letonrannan uudelle kaava-alueelle rakennettiin kaksi uutta puistomuuntoasemaa alueen sähkönjakelua varten. Onkamonselän vanha pieni puistomuuntoasema korvattiin nykyaikaisella suuremman muuntajakonetehon mahdollistavalla puistomuuntoasemalla. Muuntoasemia otettiin käyttöön seitsemän kappaletta, joista kaikki olivat puistomuuntoasemia. Annalankankaantien muuntajakone vaihdettiin särkymisen seurauksena, samalla varauduttiin suurempaan tehon tarpeeseen. Kaukolämpöpumppaamon muuntopiiriin otettiin Takkurannalla Luostarivainion alue, jonka vuoksi muuntajakokoa suurennettiin. Lämpölaitoksen muuntopiirin muuntajakonetta pienennettiin suurimman käyttöpaikan poistumisen jälkeen. Tilastojen mukaan uutta pienjänniteverkkoa rakennettiin lähes kaksikymmentä kilometriä ja vanhaa purettiin noin yhdeksän kilometriä, joten lisäystä tuli noin yksitoista kilometriä. Siirto- ja jakeluverkko Sähköverkon käyttö Muuntajatehoa jakeluverkossa oli vuoden lopussa yhteensä 103,5 MVA. Keskimääräinen muuntajateho muuntoasemaa kohden on 335 kva. Sähköasemien päämuuntajien teho on yhteensä 82 MVA. 20 UUDET MUUNTOASEMAT Nro Nimi kva Laji M311 Vaajatie puistomuun. M312 Vaajatie puistomuun UUDISTETUT MUUNTOASEMAT Nro Nimi kva Laji M025 Ketunkuja 500 puistomuun. M103 Kangaspelto 630 puistomuun. M155 Aseman ala-aste 800 puistomuun. M179 Paukkatie 630 puistomuun. M218 Onkamonselkä 315 puistomuun PURETUT MUUNTOASEMAT Nro Nimi kva Laji M025 Kärpänkujan 315 pylväsmuun. M032 Ahmakuja 500 pylväsmuun. M103 Kangaspelto 500 pylväsmuun. M155 Aseman ala-aste 315 pylväsmuun. M179 Paukkatie 500 pylväsmuun. M218 Onkamonselkä 315 puistomuun SUORITETUT MUUNTAJAVAIHDOT Nro Nimi poist. kone kva asen. kone kva M135 Lämpölaitos M176 Annalankankaantie M299 Kaukolämpöpump ALUEVERKKO Johtoväli pituus km Onkamo - Martinniemi 11,9 Kortesuo - Haapasuo 7,2 Nurmesoja - Kello 5,7 Alueverkkoa yhteensä 24,8 JAKELUVERKKO Johtotyyppi pituus km 20 kv:n avojohtoa 157,63 20 kv:n PAS-johtoa 49,75 20 kv:n ilmakaapelia 0,09 20 kv:n maakaapelia 47,73 20 kv:n johtoa yhteensä 255,20 0,4 kv:n johtoa yhteensä (sisältää liittymiskaapelit) 703,77 Jakeluverkkoa yhteensä 958,97 MUUNTAJAKONEET Käytössä / Muuntaja muutos 50 kva kva kva kva kva kva kva kva kva kva yht. kpl kva

21 21

22 TAULUKOT JA HINNASTOT 2016 SÄHKÖNJAKELUN TUNNUSLUKUJA kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % Kuluttajamäärä , , , , ,1 Henkilöstö / kuluttajaa 2,7-1,9 2,6-0,6 2,6-0,8 2,6-0,7 2,6-0,1 MWh MWh MWh MWh MWh kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % Sähkön kokonaishankinta , , , , ,7 Jaettu energia / hlö , , , , , E E E E E Liikevaihto , , , ,0 1, ,0 5,7 KULUTTAJAMÄÄRÄ (1 000 KULUTTAJAA) HENKILÖSTÖ / KULUTTAJAA (HLÖ) JAETTU ENERGIA / HENKILÖ (GWh) SÄHKÖN KOKONAIS- HANKINTA (GWh) SÄHKÖN HANKINTA 2016 hankinta/mwh muutos % teho/mw Tammikuu ,49 40,8 Helmikuu ,74 32,7 Maaliskuu ,82 29,9 Huhtikuu ,05 23,5 Toukokuu ,82 18,7 Kesäkuu ,01 17,4 Heinäkuu ,48 14,7 Elokuu ,25 20,8 Syyskuu ,01 25,2 Lokakuu ,66 32,1 Marraskuu ,64 32,1 Joulukuu ,13 30,8 Yhteensä ,93 40,8 GWh Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 22

23 SÄHKÖN HANKINTA, KÄYTTÖ JA TEHO Vuosi hankinta MWh/a muutos % käyttö MWh/a häviöt MWh/a häviöt % hankinnan teho/mw , ,8 40, , ,0 36, , ,0 37, , ,6 36, , ,5 40, , ,8 40, , ,1 40, , ,8 38, , ,6 32, , ,7 37, , ,5 35,2 SÄHKÖN HANKINTA SÄHKÖN HANKINNAN TEHO (MW) GWh/a 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Käyttö Häviöt ,0 36,0 32,0 28,0 24,0 20,0 16,0 12,0 8,0 4,0 0, SÄHKÖN KÄYTTÖ TARIFFIRYHMITTÄIN 2016 Tariffiryhmä Käyttäjiä kpl MWh Käyttö-% Tehotariffi ,8 Aikatariffi ,3 Yleistariffi ,9 Hankinta Käyttö ,0 SÄHKÖN KÄYTTÖ PÄÄRYHMITTÄIN VUONNA 2016 Käyttäjäryhmä Käyttö MWh Käyttö-% Yksityinen käyttö ,8 Maatalous 926 0,7 Jalostus ,5 Palvelu ,8 Julkinen käyttö ,2 Hankinta Käyttö ,0 Tariffiryhmittäin 2016 Pääryhmittäin 2016 Yleistariffi 27,9 % Tehotariffi 25,8 % Palvelu 15,8 % Julkinen käyttö 7,2 % Jalostus 10,5 % Aikatariffi 46,3 % Maatalous 0,7 % Yksityinen käyttö 65,8 % 23

24 Asennustalon kattouusinta. Kuivalanperän työmaa. Niemeläntörmän joenylityspylväs. Pj-jännitetyökoulutus. 24

25 SÄHKÖN KÄYTTÖ KÄYTTÄJÄRYHMITTÄIN 2016 Tunnus Käyttäjäryhmä Käyttäjiä kpl MWh Yht/MWh Yksityinen käyttö 0 - asuinhuoneistot asuinkiinteistöt Maatalous 2 - maatilat maataloustuotanto Jalostus 4 - teollisuus rakennustoiminta Palvelu 6 - liike-elämä kuljetus, tievalot Julkinen käyttö 8 - hallinto yhdyskuntahuolto LIITTYMISMAKSUT 2016 Pääsulake vyöhyke 1 vyöhyke 2A vyöhyke 2B vyöhyke 2C vyöhyke 3 1/3 x 25 A E E E Katso aluehinnoittelu 3 x 35 A E E E - tapauskohtainen 3 x 63 A E E hinnoittelu 3 x 80 A E E 3 x 100 A E E 3 x 125 A E E 3 x 160 A E E 3 x 200 A E E 3 x 250 A E E 3 x 315 A E 3 x 400 A E 3 x 500 A E 3 x 630 A E Mittarointimaksu 2016 (1)3 - vaihemittari 155 E Pienjännitetehomaksu: Kapasiteettivarausmaksu (57 E/kVA) + rakentamiskustannus. Keskijänniteliittymismaksu: Kapasiteettivarausmaksu (45 E/kVA) + rakentamiskustannus. Keskijänniteliittymismaksuun lisätään arvonlisävero 24%. *) Liitettävän tehon määrittely: Liittymätehon määrittelee sähkösuunnittelija. Tehoa seurataan asennetulla tuntitehomittarilla. 25

26 TUNNUSLUVUT LIIKEVAIHTO (t ) TULOS (t ) INVESTOINNIT (t ) OMAVARAISUUSASTE (%) Liikevoitto-% = Liikevoitto Liikevaihto x 100 Oman pääoman tuotto-% = (Tulos ennen satunnaisia eriä Verot) Kahden vuoden keskiarvo: Oma pääoma + (Tilinpäätössiirtojen kertymä laskenn. verovelka) x 100 Omavaraisuusaste = Oma pääoma + (Tilinpäätössiirtojen kertymä laskenn. verovelka) Taseen loppusumma Liittymismaksut x 100

27 27

28 Martinniementie 31, HAUKIPUDAS PL 31, HAUKIPUDAS puh. (08) , fax (08) Vikailmoitukset puh PLUSMARK ERWEKO 2017