VUOSI 2017 KÄYTETYT LYHENTEET

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2017

2 VUOSI 2017 KÄYTETYT LYHENTEET lyhenne yksikkö esimerkki ENERGIA kwh kilowattitunti 6 kwh, sähkökiukaan tunnin käyttö MWh megawattitunti 20 MWh, keskiverto sähkölämmitystalon energia vuodessa GWh gigawattitunti 147 GWh, toimialueellamme käytetty sähköenergia 2017 TEHO W watti 60 W, hehkulampun teho kw kilowatti 6 kw, sähkökiukaan teho kva kilovolttiampeeri näennäistehon yksikkö, esim. muuntajan koko MVA megavolttiampeeri kilovolttiampeeria VIRTA A ampeeri virran yksikkö ka kiloampeeri ampeeria JÄNNITE V voltti jännitteen yksikkö kv kilovoltti 1000 volttia AIKA s sekunti minuutin kuudeskymmenesosa h tunti 1 h = s 2

3 SISÄLTÖ Haukiputaan Sähköosuuskunta 4 Toimitusjohtajan katsaus 5 Hallinto ja organisaatio 6 Talous 8 Tuloslaskelma 9 Tase 10 Tuloslaskelma verkkotoiminta 11 Tase verkkotoiminta 12 Rahoituslaskelma 13 Olennaiset tapahtumat tilikaudelta 14 Tilintarkastuskertomus 16 Sähkönsiirto 18 Taulukot ja hinnastot 22 Tunnusluvut

4 HAUKIPUTAAN SÄHKÖOSUUSKUNTA Osuuskunnan 99. toimintavuosi Haukiputaan Sähköosuuskunta on perustettu Nykyisen toimialueensa se sai 1980, jolloin Kellon Sähköosuuskunta fuusioitui Haukiputaan Sähköosuuskuntaan. Toimialue on pintaalaltaan 445,35 km 2 ja asukkaita on hyvän matkaa yli Osuuskunta on keskittynyt palvelemaan Oulun, Haukiputaan ja Kellon kaupunginosien sähkönkäyttäjiä panostamalla käyttövarmaan jakeluverkkoon sekä varmistamaan kilpailukykyiset siirtohinnat. Osuuskunta on ensimmäisen asteen osuuskunta. Ensimmäisen asteen osuuskunnan jäsenet ovat luonnollisia tai juridisia henkilöitä tai niitä molempia. Osuuskunnan jäsenmäärä on toimintavuoden lopussa Ylintä päätäntävaltaa käyttää osuuskuntakokous. Osuuskuntakokouksessa päätetään muun muassa tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Osuuskuntakokous valitsee hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkastajan että varatilintarkastajan. Hallituksen muodostavat osuuskuntakokouksen kolmeksi vuodeksi valitsemat seitsemän jäsentä. Hallitukseen voidaan valita lisäksi kaksi varajäsentä vuodeksi. Hallitus vahvistaa muun muassa siirron ja liittymismaksujen hinnat. Haukiputaan Sähköosuuskunta on ollut vuodesta 2003 alkaen osakkaana Oulun Sähkönmyynti taa jäsenistölle edullisia palveluja ja tehdä kannatakasyhtiöidensä Oy:ssä. Sähkönmyynti Oy vastaa ostavaa liiketoimintaa. Osuuskuntaperiaatteiden sähkön myyntiliiketoiminnasta. mukaisesti voittoja ei tulouteta ulkopuolelle, Muita osakkaita Oulun Sähkönmyynti Oy:ssä vaan niillä mm. kehitetään liiketoimintoja. Toimialueen ovat Kemin Energia Oy, Keminmaan Energia Oy, yksityis- ja yritysasiakkaat hyötyvät Oulun Energia, Rantakairan Sähkö Oy, Raahen osuuskunnan harjoittamasta kilpailukykyisestä Energia Oy, Tenergia Oy ja Tornion Energia Oy. hinnoittelusta ja jakeluverkoston jatkuvasta kehittämisestä. Tuotanto-osuuksista saatavan sähköenergian Tuloksellinen toiminta mahdollis- myynti ja myynnin raportointi on ostettu palveluna taa etujen tarjoamisen jäsenille. Viime vuosina Oulun Energialta. etu on palautettu asiakkaille suoraan edullisena Kuluttajaosuuskunnan perustehtävä on tuot- sähkön siirtohintana. TUNNUSLUVUT VUOSI 2017 Liikevaihto (1 000 ) Haukiputaan Sähköosuuskunta Verkkoliiketoiminta Tilikauden tulos (1000 ) Haukiputaan Sähköosuuskunta Verkkoliiketoiminta Investoinnit (1000 ) Asiakkaat Energiamäärät (GWh) 146,7 147,4 4

5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2017 oli Haukiputaan Sähköosuuskunnan 99. toimintavuosi. Haukiputaan Sähköosuuskunta harjoittaa jakeluverkkotoimintaa, asennus- ja tarvikemyynti- sekä verkonrakennuspalveluja. Energiasektori on ollut mielenkiinnon kohteena usean vuoden ajan niin mediassa kuin julkisessa keskustelussa. Keskeisinä aiheina olivat sähkön toimitusvarmuus, sähkön hinta, uusiutuvan energian saamat tuet sekä sähköenergian riittävyys. Viime vuosina sähköenergian hinta on ollut alhaisella tasolla. Tälle kehityssuunnalle ei ole tiedossa pikaista muutosta, vaikka pitemmissä sopimuksissa näkyy pientä nousua. Tähän on vaikuttanut voimakkaasti Suomeen ja Pohjoismaihin rakennettu tuulivoimatuotanto. Tuulituotannon rakentaminen on perustunut käytössä olevaan takuuhintaan, joka on ollut merkittävästi korkeampi kuin markkinahinta. Aurinkosähkön kilpailukyky on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen kehittää uusiutuvien sähköntuotannon tukemista. Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin tarjouskilpailuun perustuva, teknologianeutraali uusituvilla energialähteillä tuotettu sähkö. Tavoitteena on lisätä investointeja uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteettiin 2020-luvulle mentäessä kustannustehokkaasti ja kansantalouden kokonaisedun mukaisesti. Valmisteltu preemiojärjestelmä liittyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeeseen Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Sähkön nettotuonti Suomeen oli 23,9 prosenttia sähkön kokonaiskäytöstä. Sähköä hankitaan luonnollisesti niistä lähteistä, mistä se kulloinkin on edullisimmin tuotettavissa tai saatavissa. Maiden väliset siirtojohdot muodostavat ajoittain rajoituksia, mikä näkyy aluekohtaisissa hinnoissa. Uusien siirtoyhteyksien rakentaminen ottaa oman aikansa. Siirtosähköverkko rakentuu ja vahvistuu koko ajan Eurooppaan asti, mikä tarkoittaa samalla hintojen tasoittumista. Suomelle hinnan tasoittuminen tarkoittaa hinnan nousua. Suomen kannalta haastavinta on tehon riittävyys talven kylmimpinä jaksoina, jolloin tuulivoiman ja aurinkoenergian varaan ei voida laskea oikeastaan mitään. Olkiluoto 3 -projektin valmistuminen tuo helpotusta tehotilanteeseen. Olkiluodon uusin laitosyksikkö liitettäneen ensimmäisen kerran valtakunnan verkkoon joulukuussa 2018 ja säännöllinen tuotanto alkanee toukokuussa Verkkoyhtiöt ovat mukana sähkön riittävyyden ja tehotasapainon ylläpidossa. Jos sähkön tuotantoa ei ole riittävästi käytössä olevaan kulutukseen nähden, voidaan joutua tilanteeseen, jossa sähkön käyttöä joudutaan rajoittamaan. Ennen kuin rajoittamiseen joudutaan, on kaikki mahdollinen tehoreservi ja varavoimakoneet ajettu verkkoon. Tehopulatilanteessa kukin verkkoyhtiö joutuu toteuttamaan kulutuksen rajoittavat toimet omalla vastuualueellaan. Tehopulan välttämiseksi omavaraisuus sähköenergian tuotannossa olisi saatava riittävälle tasolle. Jakeluverkkoyhtiöillä on suuret investointivelvoitteet. Erityisesti tämä koskee verkkoyhtiöitä, joilla on säälle alttiita ilmajohtorakenteita. Toisin sanoen maaseutu- ja haja-alueen verkkoyhtiöllä on tästä näkökulmasta suuremmat velvoitteet kuin kaupunkiverkkoyhtiöllä, joissa verkosto on rakennettu maakaapeliratkaisulla. Vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki asetti kaikille jakeluverkkoyhtiöille velvoitteet parantaa toimitusvarmuutta sekä varautua suurhäiriön kaltaisiin poikkeustilanteisiin. Toimitusvarmuusmielessä asemakaava-alueella sähkönjakelun keskeytys saa kestää myrsky- tai lumikuormien johdosta enintään 6 tuntia ja haja-asutusalueella 36 tuntia. Sähköosuuskunnan osalta tehty sähköverkoston kehittämissuunnitelma tarkoittaa noin 12 M :n investointitarvetta nykyisen sähköverkoston perusparannukseen aikajaksolla Sähkömarkkinalain määrittelemä jakeluverkkoa koskeva vaade tarkoittaa sitä, että 50 % työstä on saatava valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämä ohjaa uudistustyön aluksi kaava-alueille, koska niissä sijaitsee 70 % meidän asiakkaistamme. Energiakulutuksesta noin 77 % kohdistuu asemakaavaalueen käyttöpaikkoihin. Sähkömarkkinalain näkökulmasta uudistustyö on saatu hyvin liikkeelle. Siirtohinnalla rahoitetaan jakeluverkoston ylläpito ja peruskorjaus. Lisäksi siirtohinnan yhteydessä kerätään valtiolle sähkövero ja huoltovarmuusmaksu sekä arvonlisävero. Näiden osuus on kasvattanut sähkönsiirtolaskusta vuosien aikana merkittävästi (kts. kaaviokuva s. 22). Sähköverkkoon liitetään jatkossa kasvavassa määrin hajautettua energiantuotantoa esim. aurinkopaneelien muodossa. Jakeluverkkoyhtiöt varautuvat tähän kehityssuuntaan, jolloin sähköä siirtyy kasvavassa määrin kuluttajalta toiselle. Tämä tulee muuttamaan siirtohinnoittelun rakennetta tulevaisuudessa. Energiasektori on yhä tärkeämpi osa kokonaisturvallisuutta. Yhteiskunta on yhä enemmän riippuvainen sähköstä. Varautumalla normaalitoimissa häiriöihin ja niistä toipumiseen, voidaan luoda valmius myös poikkeusolosuhteissa toimimiseen, jos sellainen tulee eteen. Verkkoyhtiöt varautuvat yhteiskunnan erilaisiin häiriötilanteisiin yhteisharjoituksilla. Sähköenergian toimitusvarmuus pysyi toistamiseen hyvällä tasolla, vaikka loppuvuoden aikana puihin tarttunut lumi kaatoi sähkölinjoihin puita linjakujien ulkopuolelta. Asiakaskohtainen keskimääräinen häiriöaika kasvoi kolmanneksen ollen 36 min./asiakas. Jatkuva paikallinen ylläpitovalmius lyhentää vikojen korjausaikoja, koska verkon ylläpitohenkilökunta asuu paikkakunnalla. He sekä tietävät että tuntevat verkostomme hyvin. Osuuskunnan liikevaihto kasvoi 7 %. Sähköosuuskunnan liikevaihdoksi muodostui 4,6 miljoonaa euroa, josta sähkön siirtotoiminnan liikevaihto oli 3,9 miljoonaa euroa. Siirtohinnoissa olimme Suomessa 15 edullisimman jakeluverkkoyhtiön joukossa. Energiavirasto edellyttää, että jakeluverkkotoimintaa harjoittava yritys eriyttää jakeluverkkotoiminnan tilinpäätöksessä muusta liiketoiminnasta. Jakeluverkkotoimintaan kuuluvat verkkotoiminnan tulot ja menot. Verkkotoiminnan on omalla tulorahoituksella katettava kaikki kulunsa sekä kyettävä tekemään sähköverkon, energiamittausten ja järjestelmien vaatimat investoinnit vaarantamatta omavaraisuusastetta. Tämä asettaa meillekin jatkuvan kehitystarpeen löytää uusia toimintamalleja ja menetelmiä, jotta voimme tuottaa kilpailukykyisiä palveluja jäsenillemme ja asiakkaillemme. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää määrätietoista tahtotilaa, jotta voimme varmistaa olemassaolomme. Osuuskuntaperiaatteisiin kuuluu hyödyn tuottaminen jäsenasiakkaille. Pitkän ajan tavoitteemme on tehdä jakeluverkostamme säävarma ja pitää sähkön siirtohinta 30 edullisimman joukossa tehden samalla kannattavaa liiketoimintaa tuottavuutta kehittäen. Tärkeimpiä voimavaroja on osaava, kehittyvä ja tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö. Kiitän osuuskuntamme asiakkaita, henkilökuntaamme, hallitusta ja yhteistyökumppaneita tuloksekkaasta yhteistyöstä. Ensi vuonna Haukiputaan Sähköosuuskunnalle tulee täyteen sadas toimintavuosi, jota julkistetaan ainakin avoimien ovien tapahtumalla. Juha Sipola toimitusjohtaja, VT 5

6 Henkilökunta virkistysreissulla. HALLINTO JA ORGANISAATIO Henkilöstö Hallitus ja tarkastustoiminta Vakinaisen henkilökunnan määrä vuoden 2017 lopussa oli 23(25), joista 11(12) toimihenkilöitä ja 11(11) asentajia, 1(1) siivooja-emäntä sekä tilapäisiä 1(2). Henkilökunnasta naisia on 6 ja miehiä 17. Henkilöstön keski-ikä vuoden päättyessä oli 48 (49). Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvia poissaoloja on ollut yhteensä 7 % (4 %). Vuoden aikana Hannu Hietala ja Keijo Meriläinen ilmoittivat jäävänsä pois. Ansaitulle eläkkeelle siirtyivät Juha Arolaakso, Kalevi Ruotanen ja Sinikka Viio. Uusina työntekijöinä aloittivat Katja Kriivari ja Esa Kaveri. Henkilöstöryhmien luottamushenkilöt Toimihenkilöt Markku Joensuu Työntekijät Esa Nikkinen Työturvallisuushenkilöt Työsuojelupäällikkö Markku Joensuu Työsuojeluvaltuutettu Timo Taskinen Henkilöstön koulutus Koulutuspäiviä oli vuoden aikana keskimäärin 3 (3) päivää. Koulutukset ovat olleet eri työtehtävien ammattitaidon ylläpidon vaatimaa ammatillista koulutusta sekä työturvallisuusvaatimusten edellyttämää koulutusta. Virkistystoiminnan puitteissa henkilökunnalla on ollut perinteinen kevätretki. Lisäksi henkilökunnan vapaa-ajanharrastuksia on tuettu kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Koulutusyhteistyötä on tehty tarjoamalla harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä ammattiopiston että ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Hallitus 2017 Hallituksen keskeisin tehtävä on toiminnan suuntaviivojen määrittely ja niiden toteutumisen seuranta. Hallitus keskittyy pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseen jäsenistön eduksi muun muassa seuraamalla ympäristöä ja kilpailutilannetta. Hallitus päättää toiminnan kannalta keskeisimmät asiat kuten liiketoiminnan laajentamisen, ylimmän johdon valinnan ja hinnoitteluperusteet. Osuuskunnan voimassa olevien sääntöjen mukaan hallituksen varsinaisista jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes tai kahtena ensimmäisenä vuotena kumpaisenakin kolmannesta lähinnä oleva kokonainen luku ja kolmantena vuotena loput, aluksi arvan mukaan ja sitten vuoroittain. 6

7 Erovuorossa Vuonna VARSINAISET JÄSENET Savilaakso Jarmo pj Määttä Jukka vpj Kauppila Lauri 2019 Kurkela Hannu 2018 Nikkinen Esa 2019 Rehu Erkki-Pekka 2018 Virtanen Tauno 2020 VARAJÄSENET Nikkinen Vilho 2017 Alakangas Jani 2017 Hallituksen sihteerinä on toiminut verkkoliiketoiminnan päällikkö Juha Sipola. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 13 kertaa. Osuuskunnan tilintarkastajana on toiminut tilintarkastustoimisto Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Risto J. Hyvönen. Osuuskuntakokoukset Osuuskuntakokous vahvistaa muun muassa tilinpäätöksen, päättää vastuuvapauden myöntämisestä ja valitsee hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Osuuskunnan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Sähköosuuskunnan toimitiloissa Martinniementie 31, Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle sekä toimitusjohtajalle vuoden 2016 tileistä ja hallinnosta. Osuuskunnan sääntömääräinen syyskokous pidettiin Kellon koululla, Kylätie 6, Kokouksessa valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkastaja vuodelle Varsinaisiksi jäseniksi hallitukseen valittiin Jarmo Savilaakso ja Tauno Virtanen sekä varajäseniksi valittiin Vilho Nikkinen ja Pia Leskinen. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastustoimisto Ernst & Young Oy. Johtoryhmä Osuuskunnan johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Hannu Hietala, talouspäällikkö Jaana Puurunen sekä verkkoliiketoiminnan päällikkö Juha Sipola. Ympäristöasiat Sähköosuuskunnan ympäristötoiminnan perustana on liiketoiminnan ympäristövaikutusten tunteminen ja ennakoiminen. Ympäristöasioita seurataan ja saadun tiedon perusteella toimintaa kehitetään ympäristöä vähemmän rasittavaksi. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiä osuuskunnan toiminnoista ovat sähköverkon suunnittelu ja rakentaminen sekä jätehuolto. Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat mm. materiaalien kuljetuksista syntyvät päästöt ja koko toiminnan käyttämän energian tuotannon vaikutukset. Käytöstä poistettu materiaali kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttöön. Jätteiden lajittelu sekä keräys, mm. kyllästetyt pylväät, hoidetaan asetuksen Esa Nikkinen jatkon teossa. 440/2003 mukaisesti. Romumetallien kierrätyksestä on tehty sopimus Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa, joka on toimittanut osuuskunnalle astiat. JÄSENYYDET JA OSUUDET ERI YHTIÖISSÄ: Osuuskunta on jäsenenä Oulun Kauppakamarissa, Pohjois-Suomen Sähkölaitosten kehittämisyhdistyksessä, Sähköteollisuus ry:ssä ja Pellervo-Seurassa. Osuuskunta on osakkaana Oulun Sähkönmyynti Oy:ssä, Lapin Sähkövoima Oy:ssä, Pohjois-Suomen Voima Oy:ssä, Innopower Oy:ssä, Fincopower Oy:ssä ja Partnera Oy:ssä. 7

8 TALOUS Tilikausi oli Haukiputaan Sähköosuuskunnan 99. toimintavuosi. Haukiputaan Sähköosuuskunta on jäsentensä omistama ensimmäisen asteen osuuskunta. Tilikauden liikevaihto oli 4,6 milj. euroa (4,3 milj. euroa vuonna 2016). Siirtoliiketoiminnan osuus oli 85 % (86,5 %), energian tuotantoosuuksista saatu tulo 5,9 % (7,4 %), verkonrakentamispalvelujen ja tarvikemyynnin osuus 9,1 % (6,1 %). Liiketoiminnan kulut olivat euroa, jossa muutosta edelliseen tilikauteen oli euroa. Toimintakuluista suurin erä muodostui aineiden ja tarvikkeiden hankinnasta ( ) euroa. Kokonaishenkilömenot olivat ( ) euroa. Muut liiketoimintamenot olivat ( ) euroa. Liikevoitto oli euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli euroa. Taseen loppusumma oli euroa, omavaraisuusaste 71,2 % ja oman pääoman tuottoprosentti 14,2. Uusista sähköliittymistä tuloja kertyi euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä 848 t. Josta verkoston uudistus- ja kunnostusinvestoinnit olivat 833 t, koneet ja kalusto 15 t. Keskeneräisten töiden määrä oli vuoden 2017 lopussa 681 t. 8

9 TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Varastojen lisäys(+) / vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalent. pysyvien vastaavien sijoituk Korko- ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

10 TASE / vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Enn. maksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASE / vastattavaa OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Lyhytaikainen Ostovelat Velat omistusyhteysyrityksille 252 Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

11 TULOSLASKELMA / Verkkotoiminta LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys(-) / vähennys(+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

12 TASE / Verkkotoiminta / vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASE / Verkkotoiminta / vastattavaa OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden tulos TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

13 RAHOITUSLASKELMA LIIKETOIMINNAN KASSAVIRTA LIIKETOIMINTA Liikevoitto/tappio Suunnitelman mukaiset poistot Rahoituserät Verot 11 0 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys(-), vähennys(+) Lyhytaikaiset velat, lisäys(+), vähennys(-) Vaihto-omaisuus, lisäys(-), vähennys(+) 6 2 Käyttöpääoman muutokset yhteensä LIIKETOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA INVESTOINNIT Pitkäaikaisten saamisten vähennys Investointien rahavirta yhteensä KASSAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA Rahoitus Liittymismaksujen lisäys Osuuspääoman ja muun oman pääoman muutos 1 1 Korjaus ed. tilikausien voitosta 0 54 Rahoituksen rahavirta yhteensä LASKELMAN MUKAINEN RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarojen muutos tilikaudella

14 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Arvio osuuskunnan taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat Osuuskunnan liikevaihto oli 4,6 M, liikevaihto kasvoi 7 %. Liikevaihdon kasvuun vaikutti tehty vajaa 11 % siirtohinnan korotus, joka johtui kantaverkkomaksun korotuksesta ja verkkotoiminnan omavaraisuusasteen vahvistus tarpeesta. Vuoden aikana siirretty sähköenergiamäärä (146,7 GWh) oli 0,5 % edellisvuotta pienempi. Tuotanto-osuuksista saatavat energiaosuudet (7,9 GWh) pienenivät 18 %. Pal- veluna myydyt työt ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 52,4%. Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Tuulivoimatuotannosta Innopower Oy:n yhtiö on purettu ja pääosin pääoma palautettu vuoden 2017 aikana. Investoinnit ja rahoitusvälineet Vuoden 2017 investoinnit olivat kaikkiaan 848 t, joista verkoston uudisrakentamisen ja perusparannuksen osuus oli 833 t, koneiden ja kaluston osuus 15 t. Käyttöönottamaton omaisuus tilinpäätöshetkellä oli 681 t. Osakkeet ja osuudet ovat vähentyneet 82 t. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Osuuskunnan asiakasmäärä kasvaa noin 0,5 % ja sähköenergian siirtomäärä kasvaa noin 0,5 %, jos vuosi 2018 on vertailukelpoinen vuoden 2017 lämmitystarvelukuun. Osuuskunnan liikevaihdoksi vuonna 2018 on budjetoitu maltillista kasvua. 14

15 Liikevoitto-% 9,4 3,3 6,6 Oman pääoman tuotto-% 14,2 7,5 6,1 Omavaraisuusaste-% 71,20 68,4 68,4 133 jäsenen osalta 133 osuudella. Uusia liittymiä tuli 34 ja asiakasmäärä kasvoi 89:lla. Kokonaisasiakasmäärä oli vuoden lopussa kpl. Lähtökohtaisesti tuotantoa voidaan hankkia lisää, jos hankkeet ovat liiketaloudellisesti kannattavia. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Osuuskunnan siirtämän sähköenergian määrä on riippuvainen muun muassa ulkolämpötiloista ja teollisuusasiakkaiden tuotantotoiminnan muutoksesta. Vuoden 2018 siirtotulot on arvioitu edellisten vuosien keskimääräisiä energian siirtomääriä/lämmitystarvelukua vasten. Suurmyrskyt ovat uhka sähkönjakelun pitempiaikaisille häiriöille ja jakelukeskeytyksille. Mahdolliset sähköntoimituksen vikakeskeytykset pyritään minimoimaan sähköverkon suunnitelmallisella uudistamisella, suorittamalla raivaukset ajallaan, ennakoimalla huoltotyöt vika-alttiisiin kohtiin sekä pitämällä yllä varallaolojärjestelmä. Tietoja Osuuskunnan organisaatiosta Toimitusjohtaja Hannu Hietala irtisanoutui Sopimuksen mukaan hänen työsuhteensa jatkui vuoden loppuun asti. Hannu Hietala jäi pitämään lomia alkaen. Osuuskunnan hallitus kutsui uudeksi toimitusjohtajaksi Juha Sipolan. Juha Sipola toimi ensin toimitusjohtajan varamiehenä alkaen ja otti vastaan toimitusjohtajan pestin Kehitysinsinööri Keijo Meriläinen siirtyi uusiin haasteisiin irtisanouduttuaan Pitkään palvelleet verkostoasentaja Juha Arolaakso ja palveluasentaja Kalevi Ruotanen siirtyivät ansaitulle vapaalle vuoden aikana. Emäntäsiivoojana työskennellyt Sinikka Viio siirtyi eläkkeelle kuluneen vuoden aikana. Uusina työntekijöinä aloittivat Katja Kriivari emäntäsiivoojana sekä Esa Kaveri palveluasentajana. Tietoja jäsenten ja osuuksien yhteenlasketusta määrästä Jäsenet ja osuudet Osuuskuntaan on liittynyt 25 uutta jäsentä joulukuun loppuun mennessä, vähennyksiä kuusi (6) kpl. Lisäosuuksia on hankittu yhteensä 2 kappaletta. Osuuksien siirtoja vuoden 2017 joulukuun loppuun mennessä on tapahtunut Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Haukiputaan Sähköosuuskunnan toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallituksen esitys ylijäämän käytöstä Tuloslaskelma osoittaa ylijäämää ,52 euroa ja taseen loppusumma on ,66 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että tilinpäätöksen osoittama ylijäämä ,52 euroa siirretään kokonaisuudessaan edellisten tilikausien ali/ylijäämätilille. Jäsenet ja osuudet osuuskunnassa Jäsenet Osuudet Vuoden 2017 alussa Uusia jäseniä liittynyt Osuuskunnasta eronnut 0 0 Vähentänyt osuuksia 6 Lisäosuuksia 2 Yhteensä Haukiputaalla 13. päivänä huhtikuuta 2018 Haukiputaan Sähköosuuskunta / Hallitus Jarmo Savilaakso puheenjohtaja Jukka Määttä varapuheenjohtaja Hannu Kurkela Lauri Kauppila Esa Nikkinen Erkki-Pekka Rehu Vilho Nikkinen Juha Sipola toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Oulussa 18. päivänä huhtikuuta 2018 Risto Hyvönen, KHT 15

16 TILINTARKASTUSKERTOMUS Haukiputaan Sähköosuuskunnan jäsenille Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Haukiputaan Sähköosuuskunnan (y-tunnus ) tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia osuuskunnasta niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan osuuskunnan kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liit- tyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos osuuskunta aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. 16

17 Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä osuuskunnan kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vas- taiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei osuuskunta pysty jatkamaan toimintaansa. arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Oulussa Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Risto J. Hyvönen KHT 17

18 SÄHKÖN SIIRTO Sähkön hankinta käyttö Verkkopalvelut huolehtivat sähkön siirtämisestä kantaverkosta asiakkaille, sähköverkon suunnittelusta, kunnossapidosta ja käytöstä, asiakkaiden liittämisestä verkkoon sekä energiamittauksista. Toimintavuoden aikana sähkön toimitusvarmuus oli koetuksella vuoden loppuvaiheessa alkaneen runsaan ja puihin kerääntyneen lumen vuoksi. Tämän seurauksena verkossa oli kahdeksan erillistä vikaa puiden taipuessa 20 kv:n ilmalinjaan aiheuttaen keskeytyksiä sähkönjakeluun. Suun- niteltuja huoltokeskeytyksiä tehtiin aiempaa enemmän. Sähkön kokonaissiirto pieneni hiukan, ollen MWh. Keskijänniteverkon keskeytysten määrä oli 36 min./asiakas. Uusien liittymien määrä oli sama 34 kpl, kuin aiempana vuonna ( kpl). Sähköverkkotoimintaa valvoo Energiavirasto. Valvontaa suoritetaan mm. kohtuullisen tuoton ja oikaistun tuloksen laskennalla. Laskentamallin avulla saadaan esille liiketoiminnan yli- tai alituotto. Laskentamallin mukaisesti osuuskunta on tehnyt vuosittain alituottoa vuodesta 2005 alkaen. Vuoden 2016 osalta tilikauden alituotto oli 1399 t. Kolmannen valvontajakson ( ) vahvistettu tuotto oli t. Tämä tarkoittaa, että olimme alituoton puolella 4139 t. Tulevina vuosina valvontajakson aikaisen alituoton ennakoidaan pienentyvän, koska on tehtävä enemmän siirto- sekä jakeluverkon uudistamista ja katettava etäluennasta tulevat vuosittaiset luenta- ja ylläpitokustannukset. Uudistamisella taataan siirto- ja jakeluverkoston sähkömarkkinalain 18

19 KESKIJÄNNITEVERKON KESKEYTYKSET KPL / VUOSI KESKIJÄNNITEVERKON KESKEYTYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN KESTOAIKA h / ASIAKAS Odottamattomat keskeytykset Suunnitellut keskeytykset Odottamattomien keskeytysten yhteenlaskettu kestoaika h / asiakas Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kestoaika h / asiakas Sähkön siirto 2017 Muutos % vuodesta 2016 Sähkön siirto / MWh ,5 Asiakkaat / kpl ,9 110 kv ilmajohdot /km 24, kv:n ilmajohdot / km 204,1-1,7 20 kv kaapelit / km 54,89 14,6 *) 0,4 kv johdot / km 624,0 0,5 Jakelumuuntamot / kpl 308 0,3 Sähköasemat / kpl 3 0 *) Sisältää myös liittymiskaapelit, jotka ovat asennettu ennen 6/1995 Viat jakeluverkossa Viat kantaverkossa 0 1 Viat keskijänniteverkossa Muuntamon pienjännitesulake 0 2 Välisulake, jakokaappi, pylväs 3 8 Pääsulake, jakokaappi, pylväs Pienjännitelinja viallinen 8 8 HSO:n laitevika 1 1 Muuntamon suurjännitesulake 1 0 Puu pienjännitelinjassa 2 4 Ulkopuolinen varomattomuus 2 7 Muut 8 5 Yhteensä kpl Muut työt Tulipalo 1 1 Asiakkaan laitteen vika 6 4 Asiakkaan pääsulake 2 3 Pääkytkinvika 0 1 Ulkopuolinen varomattomuus 6 8 Muut Yhteensä kpl KAIKKI YHTEENSÄ mukainen käyttövarmuus ja sähkönsiirron laaduntuottokyky sekä varmistetaan etäluettavien mittalaitteiden luentapalvelun luotettava toiminta. Osuuskunnan vuosittaisen siirto- ja jakeluverkon tarkastuksen suoritti Kiwa (Inspecta Tarkastus Oy) marraskuussa Energiamarkkinaviraston suorittaman sähköverkkotoiminnan valvonnan tavoitteet ovat seuraavat: sähkönkäyttäjille pitää olla hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkönsiirtohinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet. Sen saavuttamisen ensisijaisena keinona on kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpitäminen. Lisäksi pitää pystyä tekemään tarvittavat investoinnit. Siirtohinnan on oltava riittävä ja kohtuullinen, jotta toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti ja varmistaa kannattava liiketoiminta. Maakaapelointiaste on 20 kv:n verkossa 21,2 % ja 0,4 kv:n verkossa 62,5 %. Sähkön hankinnan huipputeho vuonna 2017 oli 40,5 MW. Osuuskunnan oma sähkönkäyttö oli 394 MWh. Käyttöhäiriöt ja keskeytykset Vuoden aikana omassa 20 kilovoltin verkossa oli yhteensä 32 keskeytystä, joista 8 oli suunniteltua ja 24 oli vikakeskeytystä. Pikajälleenkytkentöjä oli 6 ja aikajälleenkytkentöjä 0. Päivystystoiminta Päivystäjän tapahtumia kirjattiin vuoden 2017 aikana 107 kappaletta. Tapahtumat vähenivät edellisvuodesta 29 kappaleella. 19

20 Sähköverkon investoinnit Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöitä rakentamaan säävarmaa jakeluverkkoa, joka näkyy osuuskunnassamme ensivaiheessa enemmän kaava-alueilla, joissa on vanhoja ilmajohtorakenteita. Kaava-alueilla ilmajohtorakenteet muutetaan pääosin maakaapeleiksi seuraavien reilun 10 vuoden aikana. Säävarman sähkönjakeluverkon rakennusalue kohdistui toimintavuonna Martinniemessä Putaankylän alueelle, Asemakylällä Saarikankaan tien seudulle ja Siikasaaressa Keiskan alueelle. Varsinaisesti kokonaan uusia muuntopiirejä rakennettiin Annalankankaalle Takomotielle ja Hanhiperälle Katajaan. Vanhat Pudaksen ja Kropsun pylväsmuuntoasemat yhdistettiin ja korvatiin Pudaksen puistomuuntoasemalla. Pöllinkujalle uusittiin puistomuuntoasema ja samassa yhteydessä korvattiin Sopurinteen vanha pylväsmuuntoasema. Sepäntien Putaan Pullan leipomon vieressä ollut vanha pylväsasema korvattiin puistomuuntoasemalla. Vaurioitunut Siipolan puistomuuntoasema korvattiin uudella puistomuuntoasemalla. Lisäksi säävarmaa verkkoa rakennettiin Viikin alueelle. Muuntoasemia otettiin käyttöön seitsemän kappaletta, joista kuusi oli puistomuuntoasemia. Ristikankaaseen asenettiin teholtaan isompi muuntaja, jotta uusi liittyjä voitiin liittää verkkoon. Kiviniemen alueella rakennettiin 20 kv:n maakaapeli Syynimaantien varteen sekä Letonrannan ja Leton väliin. Vanhaa 20 kv:n ilmajohtoa korvattiin uudella vahvemmalla johdolla Kuivalanperältä Putaankylän suuntaan. Hankiperällä jatkettiin 20 kv:n johtoa uudelle Katajan pylväsasemalle. Tilastojen mukaan uutta pienjänniteverkkoa rakennettiin noin kaksikymmentä kilometriä ja vanhaa purettiin reilut kaksitoista kilometriä, joten lisäystä tuli reilut seitsemän kilometriä. Siirto- ja jakeluverkko Sähköverkon käyttö Muuntajatehoa jakeluverkossa oli vuoden lopussa yhteensä 104,3 MVA. Keskimääräinen muuntajateho muuntoasemaa kohden on 339 kva. Sähköasemien päämuuntajien teho on yhteensä 82 MVA. 20 UUDET MUUNTOASEMAT Nro Nimi kva Laji M032 Takomotie 500 puistomuun. M064 Kataja 100 pylväsmuun. 600 UUDISTETUT MUUNTOASEMAT Nro Nimi kva Laji M004 Pudas puistomuun. M016 Pohjola Opisto 200 puistomuun. M087 Siipola puistomuun. M161 Sepäntie 500 puistomuun. M214 Pöllinkuja puistomuun PURETUT MUUNTOASEMAT Nro Nimi kva Laji M004 Pudas 315 pylväsmuun. M016 Pohjola Opisto 200 pylväsmuun. M063 Kropsu 200 pylväsmuun. M067 Sopurinne 315 pylväsmuun. M087 Siipola puistomuun. M108 Vainio 200 pylväsmuun. M161 Sepäntie 500 pylväsmuun. M214 Pöllinkuja 800 puistomuun SUORITETUT MUUNTAJAVAIHDOT Nro Nimi poist. kone kva asen. kone kva M146 Ristikangas ALUEVERKKO Johtoväli pituus km Onkamo - Martinniemi 11,9 Kortesuo - Haapasuo 7,2 Nurmesoja - Kello 5,7 Alueverkkoa yhteensä 24,8 JAKELUVERKKO Johtotyyppi pituus km 20 kv:n avojohtoa 154,96 20 kv:n PAS-johtoa 49,04 20 kv:n ilmakaapelia 0,09 20 kv:n maakaapelia 54,89 20 kv:n johtoa yhteensä 258,98 0,4 kv:n johtoa yhteensä (sisältää liittymiskaapelit) 715,43 Jakeluverkkoa yhteensä 974,41 MUUNTAJAKONEET Käytössä / Muuntaja muutos 50 kva kva kva kva kva kva kva kva kva kva yht. kpl kva

21 21

22 TAULUKOT JA HINNASTOT ,00 12,00 Verot Energia Siirto 10, ,00 Pientalo, sähkön käyttö kwh/vuosi Pientalo, osittain varaava sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A Asiakkaan sähkölasku on kasvanut eurosta euroon eli yli kaksinkertaistunut. Verojen osuus on lähes kolminkertaistunut. 6,00 4,00 2,00 0, SÄHKÖNJAKELUN TUNNUSLUKUJA kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % Kuluttajamäärä , , , , ,9 Henkilöstö / kuluttajaa 2,64-0,6 2,62-0,8 2,29-0,7 2,39-0,1 2,37-0,9 MWh MWh MWh MWh MWh kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % Sähkön kokonaishankinta , , , , ,5 Jaettu energia / hlö , , , , , Liikevaihto , , ,0 1, ,0 5, ,0 7,0 KULUTTAJAMÄÄRÄ (1 000 KULUTTAJAA) HENKILÖSTÖ / KULUTTAJAA (HLÖ) JAETTU ENERGIA / HENKILÖ (GWh) SÄHKÖN KOKONAIS- HANKINTA (GWh) 3, ,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, SÄHKÖN HANKINTA 2017 hankinta/mwh muutos % teho/mw Tammikuu ,49 40,5 Helmikuu ,74 35,5 Maaliskuu ,82 31,3 Huhtikuu ,05 25,7 Toukokuu ,82 21,8 Kesäkuu ,01 19,1 Heinäkuu ,48 14,3 Elokuu ,25 16,6 Syyskuu ,01 18,1 Lokakuu ,66 28,7 Marraskuu ,64 31,9 Joulukuu ,13 33,4 Yhteensä ,48 40,5 GWh Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 22

23 SÄHKÖN HANKINTA, KÄYTTÖ JA TEHO Vuosi hankinta MWh/a muutos % käyttö MWh/a häviöt MWh/a häviöt % hankinnan teho/mw , ,6 40, , ,8 40, , ,0 36, , ,0 37, , ,6 36, , ,5 40, , ,8 40, , ,1 40, , ,8 38, , ,6 32, , ,7 37,5 SÄHKÖN HANKINTA SÄHKÖN HANKINNAN TEHO (MW) GWh/a 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Käyttö Häviöt ,0 36,0 32,0 28,0 24,0 20,0 16,0 12,0 8,0 4,0 0, SÄHKÖN KÄYTTÖ TARIFFIRYHMITTÄIN 2017 Tariffiryhmä Käyttäjiä kpl MWh Käyttö-% Tehotariffi ,0 Aikatariffi ,8 Yleistariffi ,2 Hankinta Käyttö ,0 SÄHKÖN KÄYTTÖ PÄÄRYHMITTÄIN VUONNA 2017 Käyttäjäryhmä Käyttö MWh Käyttö-% Yksityinen käyttö ,0 Maatalous 974 0,7 Jalostus ,4 Palvelu ,7 Julkinen käyttö ,2 Hankinta Käyttö ,0 Tariffiryhmittäin 2017 Pääryhmittäin 2017 Yleistariffi 29,2 % Tehotariffi 25,0 % Palvelu 15,7 % Julkinen käyttö 7,2 % Jalostus 8,4 % Aikatariffi 45,8 % Maatalous 0,7 % Yksityinen käyttö 68,0 % 23

24 24

25 SÄHKÖN KÄYTTÖ KÄYTTÄJÄRYHMITTÄIN 2017 Tunnus Käyttäjäryhmä Käyttäjiä kpl MWh Yht./MWh Yksityinen käyttö 0 - asuinhuoneistot asuinkiinteistöt Maatalous 2 - maatilat maataloustuotanto Jalostus 4 - teollisuus rakennustoiminta Palvelu 6 - liike-elämä kuljetus, tievalot Julkinen käyttö 8 - hallinto yhdyskuntahuolto LIITTYMISMAKSUT 2017 Pääsulake vyöhyke 1 vyöhyke 2A vyöhyke 2B vyöhyke 2C vyöhyke 3 1/3 x 25 A Katso aluehinnoittelu 3 x 35 A tapauskohtainen 3 x 63 A hinnoittelu 3 x 80 A x 100 A x 125 A x 160 A x 200 A x 250 A x 315 A x 400 A x 500 A x 630 A Mittarointimaksu 2017 (1)3 - vaihemittari 155 Pienjännitetehomaksu: Kapasiteettivarausmaksu (57 /kva) + rakentamiskustannus. Keskijänniteliittymismaksu: Kapasiteettivarausmaksu (45 /kva) + rakentamiskustannus. Keskijänniteliittymismaksuun lisätään arvonlisävero 24 %. *) Liitettävän tehon määrittely: Liittymätehon määrittelee sähkösuunnittelija. Tehoa seurataan asennetulla tuntitehomittarilla. 25

26 TUNNUSLUVUT LIIKEVAIHTO (t ) TULOS (t ) INVESTOINNIT (t ) OMAVARAISUUSASTE (%) Liikevoitto-% = Liikevoitto Liikevaihto x 100 Oman pääoman tuotto-% = (Tulos ennen satunnaisia eriä Verot) Kahden vuoden keskiarvo: Oma pääoma + (Tilinpäätössiirtojen kertymä laskenn. verovelka) x 100 Omavaraisuusaste = Oma pääoma + (Tilinpäätössiirtojen kertymä laskenn. verovelka) Taseen loppusumma Liittymismaksut x 100

27 27

28 Martinniementie 31, HAUKIPUDAS PL 31, HAUKIPUDAS puh. (08) , fax (08) Vikailmoitukset puh PLUSMARK ERWEKO 2018