Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Raportti toiminnasta

Transkriptio

1 1 Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Raportti toiminnasta

2 2 SISÄLLYS 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Lapin osahanke 3 2. Lapsen hyvä arki 2 Pohjois-Pohjamaan osahanke KAMPA Keski-Pohjanmaan osahanke SAKASTE saamelaisalue NUPPU2 Keski-Pohjanmaan osahanke 37

3 3 1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN YHTEINEN KEHITTÄMINEN - LAPIN OSAHANKE Asiakkaiden osallisuuden lisääminen kehittäjasiakastoiminta Kehittäjäasiakastoiminnassa pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun. Kehittäjäasiakkaat tuovat eritasoilla esiin omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa ja ovat konkreettisesti mukana omien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessiensa muotoilussa. Toimintaa toteutetaan luomalla dialogisia yhteisöjä, joissa pyritään vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toimintamalleihin ja prosesseihin sekä valmisteilla olevaan alan lainsäädäntötyöhön puhumalla, kirjoittamalla ja suoralla toiminnalla. Keskustelukahvila toimintaa on toteutettu yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa. Kevään 2013 kahvilatapaamisissa (Rovakatu 3, liiketila 3) maanantaisin klo teemana on ollut Rovaniemen kaupungin uuden ajan sosiaali-, terveys- ja päivähoitopalvelut -ohjelman kansalais- ja asiakasosallistumisosuus. Etenimme ikäryhmittäin: kerran kuukaudessa käsiteltiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja, aikuisten palveluja sekä ikäihmisten palveluja. Helmikuussa tarkasteltiin palvelujen nykytilaa, maaliskuussa pohdimme toisin tekemisen tapoja ja huhtikuussa esitimme ratkaisuehdotuksiamme. Tilaisuudet ovat olleet avoimia kaikille kansalaisille: Tiedotustilaisuus suunnitteluprosessista Rovaniemen uuden ajan sosiaali- ja terveyspalvelut, mukana kaupunginjohtaja Esko Lotvonen ja sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä 4.2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Aikuisten palvelut Ikäihmisten palvelut Yleinen 4.3. Hiihtoloma Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Aikuisten palvelut Ikäihmisten palvelut 8.4. Yleinen; järjestöjen näkökulma Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Aikuisten palvelut Ikäihmisten palvelut 6.5. Yleinen

4 Yhteisöasuminen Kahvilan sijasta on luento- ja keskustelutilaisuus Ihmisten hyvinvointi Yliopistolla Fellman -salissa Hyvinvointia ikäihmisille 3.6. ART-menetelmästä tiedottaminen Keskustelukahvilan vetäjinä ovat toimineet Asta Niskala ja Hannu Lyly. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden osalta mukana on ollut myös Marja-Sisko Tallavaara ja Suvi Hietanen, aikuistenpalveluiden osalta Pekka Ojaniemi ja Ikäihmisten palveluissa Inkerelli Vieltojärvi ja Marika Silvenius. Kehittäjäasiakkaat osallistuvat verkkovälitteisessä kansalaisneuvonnassa kahteen osioon; toimeentulo ja päihdehuolet. Hankkeessa kehittäjäasiakkaiden rekrytointi ja osallistuminen on onnistunut hyvin, mutta käyttäjien ideoiden toteuttaminen hyvinvointipalvelujen uudistamisessa on pitkäaikainen prosessi. Työparitoiminta ja menetelmäosaamisen tukeminen Työparitoiminnan tavoitteena on ollut myös sellaisen rakenteen luominen, joka mahdollistaisi sekä kokemuksellisen että menetelmällisen osaamisen lisäämisen ja välittämisen kuntiin. Kokeilla yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin (Lapin yliopistoja Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut) kanssa käytäntöopetuksen työskentelyn uusia toimin Työparipyyntöjä on raportointi jaksolla tullut vähän, joten resurssia on voitu käyttää toiminnan arviointiin haastattelemalla sekä työntekijät että asiakkaat prosessin päättymisen jälkeen. Tällä hetkellä työparitoiminnan painopiste ja tarpeet ovat ainakin pienissä kunnissa olleet enimmäkseen lastensuojelun asiakastyössä. Kunnissa tarvitaan ulkopuolista apua vaativissa asiakastilanteissa. Menetelmäosaamisen kehittämiseksi työparipalvelu on myös paikallaan. Ulkopuolisuus on koettu tärkeäksi avuksiekä asiakkaiden ja perheiden että heitä auttavien työntekijöiden taholta. Työparitoimintaan ollaan poikkeuksetta oltu kunnissa tyytyväisiä. Se on tullut todelliseen tarpeeseen. Kunnan työntekijä, joka pyytää työparia, sitoutuu toimimaan itse toisena työparina. Pyyntö tehdään virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta lomakkeella, jossa ei käytetä asiakkaan tunnistetietoja. Suoran asiakastyön työparipyynnössä pyydetään asiakkaan suostumus, josta tulee tehdä merkintä sähköiselle lomakkeelle. Posken ja Lapin yliopiston työntekijäryhmä käsittelee pyynnön yhdessä tilaavan työntekijän kanssa. Työparityöskentely on pystytty aloittamaan tarpeen mukaisesti noin kahden viikon sisällä vastauksen antamisesta. Työparityötä on tehty pääsääntöisesti kasvotusten. Verkkoneuvonta on osa Pakaste II tavoitteena olevaa osaamisen ja asiantuntijuuden lisäämistä. Verkkoneuvonnan takana olevan asiantuntijaverkoston osaamista on vahvistettu kansalaisneuvojien ja asiantuntijoiden työkokouksella Kokoukseen osallistui 10 kansalaisneuvojaa ja asiantuntijaa. Kokouksessa vahvistettiin asiantuntijoina toimivien taitoja asiantuntijoiden ja kansalaisten verkkoneuvontaan.

5 2 Alueen kuntien väkivaltayhdyshenkilöiden verkosto kokoontui Aluehallintoviraston järjestämässä yhdyshenkilöpäivässä Päivän tarjosi tietoa ja käytännön esimerkkejä siitä, miten yhdyshenkilö voi tehdä terveydenedistämisen työtä omassa kunnassaan, toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä ja ehkäistä väkivaltaa omassa työsään kunnan hyvinvointistrategian mukaisesti. Osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistamiseksi Pohjoisen alueella toimivien työnohjaajien verkostoa on päivitetty ja heille on pidetty työkokous , jossa verkostoitumista pyrittiin vahvistamaan. Tavoitteena on luoda toimiva työnohjaajien verkosto, joka kokoontuu säännöllisesti. Työnohjaajien verkoston avulla mahdollistuu työnohjaus Lapin alueella. Työnohjaus tukee työntekijöiden ammatillista kehittymistä palvelurakenteen muutoksessa sekä kehitettyjen toimintamallien ja menetelmien juurruttamista. Menetelmien työparipyyntöjä on tullut yhteensä 3. Pyynnöt ovat kohdistuneet TLPmenetelmiin (Inari, Muonio, Tornio). Menetelmäosaajien verkostoa on laajennettu ja pohjoisen alueelle koulutettujen osaajien tietoja on täydennetty, jotta kansalaiset ja ammattilaiset löytävät alueensa erilaisten menetelmien osaajat ja voivat hyödyntää heidän taitojaan. Menetelmällistä osaamista alueella on lisätty mm. vihanhallinnan keinoja lapselle ja perheelle. Tunteella ja taidolla parisuhdeohjaajien työkokous on pidetty Tavoitteena on saada parisuhdeosaajien taidot laajemmin kansalaisten ja työntekijöiden käyttöön. Menetelmäosaamista vahvistettiin Lapset puheeksi strategiasta käytäntöön seminaarilla , josta käynnistyy Lapset puheeksi ja neuvonpidon kouluttajakoulutus. Kouluttajakoulutuksella vahvistetaan alueelle koulutettujen osaajien verkostoa ja menetelmän juurruttamista perus- ja erityispalveluihin terveys- ja sosiaalipalveluissa. Yhteiset koulutukset ja menetelmät vahvistavat palvelusektorit ylittävää yhteistyötä. Kevään 2013 aikana on mallinnettu lastensuojelun tilannearvioinnin mallia yhdessä Lapin kuntien lastensuojelutyöntekjöiden kanssa. Malli ei ole yksittäisen kunnan oma malli vaan ideaalimalli miten tilannearviointia pitäisi tehdä ja että se voisi olla useampien kuntien (kaikkien) malli. Perheleiritoimintaa on jatkettu ja kesän 2013 leirien suunnittelu on käynnissä. Tulevien leirien suunnittelussa ovat tukena perheiden antama palaute ja työntekijöiden kokemukset. Tavoitteena on saada leiritoiminnasta alueiden kuntien yhteistä pysyvää toimintaa. Tunturi Lapin leirin ajankohdaksi on suunniteltu viime vuoden tapaan Leirille on tulossa 6 7 perhettä. Meri- Lapin leiri järjestetään Tiedontuotanto ja vakuttavuuden arviointi Tiedon tuottamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa palvelujärjestelmän toiminnasta laajemmin sekä lisäksi täsmällisemmin kuntien kehittämistehtäviin liittyvistä palveluista ja PaKaste 2 aikana juurrutettavista käytännöistä. Tavoitteena on myös ollut osallistaa palvelujen käyttäjiä entistä enemmän tiedon tuottamiseen ja saada esiin heidän kokemuksiaan palveluista. Tavoitteena on myös tiedon tuottamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin juurruttaminen osaksi arjen työkäytäntöjä. Tähän mennessä on saatu valmiiksi sähköinen tiedonkeruulomake, jolla on kerätty tietoa sosiaalitoimistojen työstä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Tähän laajaan tiedon tuottamiseen on osallistunut 15 Lapin kuntaa, Kuusamo Pohjois- Pohjanmaalta sekä 6 kuntaa Keski-Pohjanmaalta Aineisto antaa mahdollisuuden tarkastella sosiaalitoimistojen työtä varsin monipuolisesti vaikka aineisto painottuukin toimeentulotukiasiakkaisiin. Aineiston monipuolistamiseksi sähköisen lomakkeen joitakin

6 3 kysymyksiä on syvennetty täsmentävillä kysymyksillä, joiden avulla pyritään saamaan laadullisempaa aineistoa tukemaan määrällistä lomakeaineistoa. Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksella aineisto on otettu käyttöön kevään 2013 aikana. Aineiston analysointiin on perustettu graduryhmä, jossa 3 opiskelijaa on sitoutunut tekemään graduaan aineistosta. Inarin kunnan eräs kehittämistehtävä on ollut tiedontuotannon kehittäminen. Inarin kunnan kehittäjä-sosiaalityöntekijän kanssa onkin syvennetty sähköisen lomakkeen joitakin teemoja lisäkysymyksillä. Sallan kunnassa on toteutettu samantyyppistä tiedontuotantoa, missä työntekijä on haastatellut sosiaalitoimiston toimeentulotukiasiakkaita sähköisen lomakkeen syvennettyjen kysymysten avulla. Lisäksi Pelkosenniemen työkentelyjaksolla on kevään 2013 aikana tuotettu tietoa asiakkailta sosiaalitoimiston palveluihin ja niiden kehittämiseen liittyen. Tietoon perustuvan kehittämistoiminnan tukemiseksi Ylitornion kunnassa on tehty kysely lapsiperheille perhetyön ja kotipalvelun palvelujen käytöstä ja tarpeista. Kyselyn avulla perhetyön palveluja pyritään kehittämään entistä paremmin kuntalaisten tarpeita vastaavaksi. Kyselylomaketta on muokattu yhdessä Ylitornion kehittäjätyöntekijän kanssa loppuvuodesta 2012 ja kyselyä toteutetaan saakka. Yhdessä Posken Lapin ja Oulun toimintayksiköiden sekä Lapin yliopiston, ammattikorkeakoulujen, THL:n ja sairaanhoitopiirien kanssa on käynnistetty alueelliseen tiedontuotantoon liittyvä yhteistoiminta. Eräänä tuloksena yhteistyöstä on syksyllä 2012 Oulussa järjestetty alueellisen tiedontuotannon seminaari. Toinen seminaari on järjestetty toukokuulla Opetus- tutkimus ja koulutusyhteistyö Pakaste 2 hanke toimii kehittämisalustana Lapin korkeakoulukonsernin (Lapin yliopisto ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyö pilotissa, jossa opetusta, tutkimusta ja käytäntöyhteyttä kehitetään uudella tavalla sosiaalialalla. Opiskelijat ja korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden kanssa tehdään yhteistyötä hankkeen kehittäjäasiakastoiminta, sosiaali- ja terveydenhuollon prosessit, tiedontuotannon ja työparityö osioissa. Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus on mukana kahvilan toiminnassa kannustamalla sosiaalityön opiskelijoita sekä opettajia ja tutkijoita kumppanuuteen asiakkaiden ja kuntalaisten kanssa palveluiden kehittämiseksi. Kahvilatoiminnassa on ollut kolmei aktiivista sosiaalityön opiskelijaa kevään 2013 aikana. Keskustelukahvilan toimintaan. Tutustumisen kautta opiskelijat perehtyvät sosiaalipalveluiden kehittämiseen ja erityisesti kehittäjäasiakkuuteen keinoina tukea ihmisten toimivuutta. Kahvilatoiminta toteutettiin yhdessä Rovaniemen kaupungin uuden ajan sosiaali- ja terveyspalvelut ohjelmaa. Kuntien työskentelyjaksot Kunnat ovat saaneet juurruttaa pakaste 1 kehitettyjä työmalleja 3 kuukauden työskentelyjaksoilla. Kuntia on tuettu kehittämistehtävissä koulutuksella, työkokouksilla ja vertaisryhmillä sekä etänä videonneuvottelujen kautta että kasvotusten. Kuntien kehittämistehtävistä on osa suoritettu ja suurin osa on meneillään kevään 2013 aikana. Oheisessa taulukossa on koottuna kuntien kehittämistehtävät.

7 4 Terveyden edistäminen Perusterveydenhuolto Sosiaalityö Vanhustyö Enontekiö Kotiuttamisen kehittäminen Hoitotyön organisaation kehittäminen Omaishoidontuen Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluketju Muonio kehittäminen Keuhkohoitajan toiminnan Omaishoidontuen kehittäminen kehittäminen ja tupakoinnin lopettamisen tuen kehittäminen Inari Sähköinen hyvinvointikertomus Neuvolatoiminnan kehittäminen Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Ikäihmisten palveluiden arviointijärjestelmä, RAI-indeksi Kemi Sähköinen hyvinvointikertomus Hoitoprosessien päivittäminen Nuorten palvelut Kemijärvi 2-tyypin diabeteksen ehkäisy: Akuutti TULES potilaiden hoitopolun Sosiaalityö kotihoidon Ennaltaehkäisevät kotikäynnit seulonnan, palvelupolun ja kehittäminen prosesseissa Ikihyvä-ryhmien juurruttaminen Kittilä Sähköinen hyvinvointikertomus Laboratorion sähköinen ajanvaraus lastensuojelun Muistineuvolatoiminta sijaisperhetoiminnan kehittäminen Muonio- Kittilä-Kolari-Pello alueella Kolari Sähköinen hyvinvointikertomus Terveyshyötymalli ja sähköinen ajanvaraus Kotihoidon prosessien kehittäminen Pelkosenniemi Hyvinvointikertomus Hoitopolkujen selkiyttäminen Tiedon tuottaminen Kokonaisvaltaisten palvelusuunnitelmien Savukoski asiakkaiden mielipiteistä kehittäminen Sähköinen kirjaaminen hoitotyössä Pello Sähköinen hyvinvointikertomus Ennaltaehkäisevät kotikäynnit yli 75-vuotiaille Posio Sähköinen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomuksen Päihdestrategian Sosiaalityön nivominen kotihoidon prosessiin nykytilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen laatiminen ja seniorineuvolatoiminta Ranua Sähköinen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus, e-reseptin Sosiaalityön nivominen Kotihoidon kehittäminen asiakaslähtöisesti ja e-reseptin käyttöönotto käyttöönotto ja sähköinen kirjaaminen, Avo- Hilmon käyttöönotto kotihoitotyön prosessiin Rovaniemi Ennaltaehkäisevän perhetyön Ikäihmisten palveluohjauksen kehittäminen kehittäminen Salla Ennakkoarvioinnin käyttöönotto Neuvolan perhetyön kehittäminen Tiedontuotanto => Iäkkäiden neuvontapalvelujen ja kotikäyntien käyttöön asiakaslähtöiset kehittäminen, seniorineuvolatoiminta, sosiaalityön menetelmät ennaltaehkäisevät kotikäynnit Sodankylä Ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta Päivystyspotilaiden hoidon tarpeen arvionti Sosiaalipalveluiden Seniorisyynit ja triage-ohjeistus näkyvyyden ja Ikäihmisten kotihoidon prosessit vaikuttavuuden lisääminen Utsjoki Vanhustyön toimintamallin Vanhustyöntoimintamallin kehittäminen Lastensuojelun perhetyön Vanhustyöntoimintamallin kehittäminen kehittäminen mallintaminen Ylitornio - Sosiaalityön nivominen kotihoidon prosessiin

8 5 Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko Lapin kuntia on tuettu sähköisen hyvinvointikertomus työkalun käyttöönotossa. Yhdeksän kuntaa valitsi terveyden edistämisen työskentelyjakson sisällöksi sähköisen hyvinvointikertomuksen teon. Sähköiseen hyvinvointikertomukseen liittyen on yhteistyössä Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen ja Lapin Avin Arjen turvaa kunnissa hankkeen kanssa järjestetty kaksi työkokousta. Lisäksi aihetta on pidetty esillä monissa seminaareissa ja kokouksissa ja tehty kuntakäyntejä kuntiin, joissa sähköinen hyvinvointikertomus otetaan käyttöön. Mielen Tuki hankkeen kanssa on tehty yhteistyötä mielenterveys- ja päihdestrategioiden liittämiseksi osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Sähköiseen hyvinvointikertomukseen ja hyvinvoinnin johtamiseen on järjestetty ( ) työkokouspäivät sekä Mielenterveys- ja päihdestrategia osaksi hyvinvointikertomusta työpaja järjestettiin Lapin kuntia on tuettu ennakkoarvioinnin (EVA) menetelmän käyttöönotossa. EVA:n käyttöönotto ja käyttö on mallinnettu qpr-ohjelmalla yhdessä Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijan kanssa. Mallinnus löytyy sosiaalikollegan www-sivuilta ja se on tarkoitus linkittää myös osaksi Innokylässä REA-työkalulla kuvattua lautakuntapäätösten ennakkoarviointia. Yhdessä Lapin kunnassa otetaan EVA käyttöön hankkeen työskentelyjaksolla. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien kanssa yhteistyössä tehtiin Lapin kuntien terveydenhuollon toimijoille kysely ravitsemusterapiapalveluiden tarpeesta. Kysely tehtiin webropol kyselynä, jota jaettiin avoimella linkillä kuntien johtavien lääkäreiden, johtavien hoitajien ja osastonhoitajien sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden kautta. Kevään 2013 raportti on julkaistu ja siitä on tiedotettu Lapin kuntiin. Terveyden edistäminen väestötasolla Rytmittömät - kampanja näkyy edelleen nettisivuilla, facebookissa ja Rytmipyörän markkinoinnissa. Rytmipyörä on ollut mukana yleisötapahtumissa Lapin kunnissa ja oppilaitoksissa. Lapin erämessuilla kokeiltiin Rytmittömät - toimintapistettä, jonka toteutukseen osallistuivat näyttelijät Rytmittömät - hahmoina. Rytmittömät - toimintaan on haettu uusia yhteistyökumppaneita ja jatkokehittämisajatuksia on viety eteenpäin yhteistyössä Lapin taidetoimikunnan, Lapin elävien taiteiden keskuksen ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa. Kevään 2013 aikana on neuvoteltu kotipesää Rytmittömille ja alustavasti Rovaniemen ammattikorkeakoulu on ottamassa vastuulleen Rytmittömät hankkeen jälkeen. Terveyden edistäminen - Elämäntapaohjauksen kehittäminen Ikihyvä elämäntapaohjausmallin käyttöönottoa kunnissa on tuettu järjestämällä ryhmäohjaajien peruskoulutusta edelleen toukokuulla 2013 ja osaamisenkehittymispäivä. Ikihyvä vetäjille. Yhteensä 4 koulutus- ja kehittymispäivää on toteutettu kevään 2013 aikana. Ryhmämuotoista ohjausta on pyritty muutoinkin edistämään osallistumalla yhteisöllisten työmenetelmien koulutuksen suunnitteluun Lapin yliopiston ja Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun

9 6 kanssa. Lisäksi kevään 2013 aikana on suunniteltu ja järjestetty Ikihyvä-ryhmä videovälitteiesti. Ryhmään on voinut osallistua Lapin eri kunnista. Ryhmää ovat vetäneet PaKasteen terveyden edistämisen suunnittelija työparinaan Rovaniemen kunnan opiskeluterveydenhuollon Ikihyväryhmän vetäjä. Kokemukset virtuaalisesta Ikihyväryhmästä ovat olleet kannustavat. Elämäntapaohjauksen ja -muutokseen on järjestetty koulutus : Motivoiva voimaannuttava ohjaus asiakastyössä. Ravitsemusterapeutti on osallistunut jokaisen Ikihyvä-ryhmän ravitsemustapaamiseen. PaKasteen terveyden edistämisen suunnittelijat toimivat työpareina Posion ja Rovaniemen Ikihyvä ryhmissä. Ryhmämuotoista elämäntapaohjausprosessia on kehitetty kahden kunnan työskentelyjaksoilla. Lisäksi on oltu mukana kehittämässä Ikihyvä ryhmäläisen työkirjaa sekä ohjaajan opasta Päijät-Hämeen Hyve-yksikön kanssa. Terveyden edistämisen asioiden sisällyttämistä leiriolosuhteisiin testattiin osallistumalla Tunturi-Lapin perheleirin suunnitteluun ja toteutukseen kesällä Myös kesälle 2013 on terveyden editämisen näkökulma ollut vahvasti esillä kun kesän leirejä on suunnittelu. Edelleen on jatkettu kansalaisneuvonnan kokeilua netissä. Terveyden edistämiseen liittyen kansalaisilla on mahdollisuus saada tukea tupakoinnin lopettamiseen ja saada terveysneuvontaa tai palveluohjausta. Terveyden edistämisen suunnittelijat ovat olleet mukana kehittämässä kunnille tarjottavaa työparitoimintaa erityisesti ryhmämuotoisen toiminnan tueksi elämäntapaohjauksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten asiakasprosessien kehittäminen: 1. Kemi - Mielenterveys, - päihde- ja sosiaalityön uudet hoito- ja kuntoutumismallit yhteisille alle 30-vuotiaille asiakkaille Kehittämistyö on ollut moniammatillista, ennaltaehkäisevää ja suunnitelmallista yhteistyötä mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityöhön. Tätä työtä koordinoi yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma, josta on tekeillä paperiversion lisäksi myös sähköinen kaavake Pegasos-järjestelmään. Yhteistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa tullaan hyödyntämään myös toisessa kehittämiskohteessa Päihteitä käyttävän odottavan äidin ja perheen tukemisessa yhteisenä asiakkaana. Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma on ollut käytössä kesästä 2012 alkaen ja sen laajamittaista käyttöönottoa varten ollaan perehdyttämässä uudet sosiaalityöntekijät aikuissosiaalityössä. Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma integroi eri ammattilaiset sosiaali- ja terveysalalta työtapaan, jossa keskiössä on yhteinen asiakas. Suunnitelma on paperilomakemuodossa ja sen käyttöä helpottaa huomattavasti, kun se saadaan Pegasos-järjestelmään sähköisenä. Päihteitä käyttävän odottavan äidin ja perheen hoito ja tuki koordinoidaan yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman avulla. Moniammatillinen työ on

10 7 mallinnettu kevään 2013 aikana. Viranomaiskäyttöön tarkoitettu esite Päihteitä käyttävä odottava äiti ja perhe toimintamallista on käytössä. Yhteistyö haasteellisten asiakkaiden kanssa helpottuu ja vakaviin asioihin puuttuminen nopeutuu, kun äitiyshuollon terveydenhoitaja saa työparin sosiaali- ja päihdetyöntekijöistä. Yhteistyön tarkoitus on olla asiakkaalle inhimillistä ja ennaltaehkäisevää sosiaalityötä ja raittiutta tukevaa päihdetyötä ja vahvistaa tulevan perheen kykyä varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa Kehittäjäasiakasryhmä on ollut toiminnassa kevään 2013 aikana. Meri-Lapin perheleiriä on valmisteltu kesäkuulle Perheleirikokemukset viime kesältä helpottavat suunnittelua. Viime kesältä kerätty asiakaspalaute on huomioitu kesän 2013 leirin suunnittelussa. 2. Rovaniemi - Työikäisten kuntoutuksen palveluprosessin kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Tavoitteena on työikäisten kuntoutuksen palveluprosessin kehittäminen sosiaalija terveydenhuollossa. Tavoitteena on luoda yhteinen työikäisten kuntoutuksen palvelu- ja kuntoutussuunnitelma sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kehittämistehtävä aloitettiin asiakkuuksien rajaamisella. Asiakkuuskriteereihin on myöhemmin tullut lisäyksiä. Kehittämistehtävän kohteena ovat aiemmin laadittujen asiakkuuskriteereiden lisäksi erityisesti pitkäaikaistyöttömät ja tulottomat henkilöt. Kehittäjätyöntekijät ovat jatkaneet kehittävän työparityötä ja Rovaniemen kehittämistehtävään on vihdoin ja viimein saatu palkattua kehittäjälääkäri. Yhteisten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien laatiminen ja siihen liittyvän palveluprosessin kehittäminen aloitettiin asiakkuuksien rajaamisella: 1. Asiakkaan työkykyisyyden ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyt ovat kesken 2. Asiakkaalla on mahdollisesti monia toimintakykyä alentavia tekijöitä 3. Toimeentulon ongelmat 4. Ei asiakkuutta kehitysvammahuoltoon tai vammaispalveluihin 5. Ikä: työikäinen eli vuotiaat Lisäksi kohderyhmään on valittu pitkäaikaistyöttömät ja tulottomat henkilöt, sillä hankkeen aikana esiin nousi tarve löytää yhteinen palvelu- ja kuntoutussuunnitelma pitkäaikaistyöttömille ja tulottomille henkilöille. Asetettuja tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyölle tai yhteisten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien osalta ei ole saavutettu, sillä terveydenhuollon työpari on puuttunut hankkeesta kokonaan ajalla Lisäksi hankkeeseen resursoitu kehittäjälääkärin resurssi (25 %) on puuttunut koko hankkeen alkuajan, mutta tammikuulla 2013 kehittäjälääkäri Raija Kerätär on aloittanut ja hänen työpanoksensa hankkeeseen on ollut 2 pv/kk. Lääkäri on suunnitellut kevään aikana yhdessä kehittäjäsosiaalityöntekijän kanssa yhteistä toimintamallia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisille asiakkaille.

11 8 Rovaniemen sosiaalipalvelutoimiston työntekijät ovat käyneet läpi asiakkaansa aiemmin mainittuejn kriteereiden pohjalta eli he ovat kartoittaneet moniko asiakas tarvisi myös terveydenhuollon palveluita. Kevän aikana Raija Kerätär on ottanut asiakkaita vastaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa ja samalla on työtetty yhteistä työskentelymallia sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Tarkoitus on että kehittäjälääkäri mentoroi ja kouluttaa Rovaniemen lääkäreitä uuteen toimintamalliin. 3. Inari - Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistehtävänä on sosiaalija terveydenhoidon yhteistyön kehittäminen erityisesti muistisairaiden kohdalla Kehittämistyön lähtökohtana on se, että asiakas saisi oikea-aikaisesti ja helposti tukea selviytyäkseen mahdollisimman pitkään kotona. Tavoitteena on saada sosiaalityön osuus kunnan ikäihmisten, erityisesti muistisairaiden kotihoidon prosessiin mukaan. Kotihoidon prosessin mallinnusta on valmistunut kevään 2013 aikana Process Quide-ohjelmalla. Tavoitteen mukaisesti on mallin kommentointiin ja sisällön arviointiin saatu mukaan asiakaskehittäjiä. Mukana on ollut vanhusneuvoston, paikallisen muistiyhdistyksen, omaishoitajayhdistyksen kautta muistisairaan omaishoitajia. Heidän lisäksi mukana ovat Inarin kunnan avohoidon palveluohjaaja, avohoidon johtaja, kotisairaanhoidon terveydenhoitaja, kotipalvelutyöntekijä sekä Posken vanhustyön koordinaattori ja suunnittelija. Sosiaali- ja terveydenhuollon kotihoidon yhteistä palvelu- ja hoitosuunnitelmalomaketta on työstetty. Lomaketta kehittäessä on pyritty huomioimaan se, että se on hyödynnettävissä sähköisessä muodossa (Pegasosohjelma), eikä vain paperisena versiona. Tiedot ovat loogisesti samassa järjestyksessä ja helpottavat dokumentointia. Seuraavaksi lomaketta testataan sosiaalityön ja kotihoidon yhteisillä asiakkailla. Lomake on myös hyödynnettävissä asiakkailla, joilla on vain jommankumman eli sosiaalityön tai kotihoidon asiakkuus. Kotihoidon prosessikuvaus on valmis ja käytettävissä mm. uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Vanhussosiaalityöhön ei ole ollut sosiaalityössä aikaisemmin resurssia, joten sosiaalityön palveluiden markkinointi ja terveydenhuollon toimintoihin yhteensovittaminen vaatii aikaa ja asennemuokkausta. Vammaispalveluissa yhteiset toimet ovat jo tuttuja. Tarpeen tunnistaminen vaatii yhteisiä asiakkuuksia ja tietoa sosiaalityön palveluista muille toimijoille. Ongelmallista on ollut saada muistisairas asiakas mukaan kehittämistoimintaan. Asiakkaat ovat arkoja lähtemään mukaan, monet suorastaan pelkäävät tilanteita jossa on paljon ihmisiä ja joita ei tunne ennestään. Tähän pyritään kiinnittämään huomiota, jotta asiakkaan ääni saadaan kuuluviin kehittämisessä.

12 9 4. Enontekiön kunta - Vanhusväestön kotihoidon ja kotisairaanhoidon yhteisten palveluprosessien kehittäminen käytännön tasolla Väestön ikääntyminen, hajallaan oleva asutus, pitkät välimatkat ja kunnan vaikea taloudellinen tilanne luovat haasteita vanhustenhuollon järjestämiseen. Kehittämistyön avulla pyritään tukemaan ikäihmisten kotona pärjäämistä ja luomaan vaikuttavia ja taloudellisesti tehokkaita palveluita. Toisena kehittämiskohteena on päihdehuollon Mettäterapia-kuntoutuksen edelleen kehittäminen ja juurruttaminen. Päihdetyössä on tavoitteena kehittää alueelle sopivia, paikallisesti tuotettavia, saamelaiselta kulttuuriperustalta tuotettavia kulttuurisensitiivisiä avohuollon päihdepalveluja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Myös asiakkaiden osallisuutta palvelujen kehittämisessä on pyritty huomioimaan ja vahvistamaan. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on kehittänyt ja juurruttanut päihdehuollon avokuntoutusta, mettäterapia-toimintaa yhteistyössä SamiSoster ry:n Goaikkanas-hankkeen toiminnanohjaajan kanssa. Mettäterapia on luontoa hyödyntävää ja kulttuurisia vahvuuksia tukevaa ammatillisesti ohjattua toimintaa, joka koostuu neljästä eri vuodenaikoina pidettävästä n.3-5 vrk mittaisesta leirijaksosta ja jaksojen välissä toteuttavasta puhelinrinki-toiminnasta. Leirejä on pidetty kesäkuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Työpari on toteuttanut etukäteisvalmisteluina yksilöhaastattelut sekä motivoinut osallistujia ja perheitä mm. koti-käynneillä. Leirien ohjelma on etukäteen valmisteltu ja se sisältää erilaisia yksilö- ja ryhmätyöskentelyjä sekä keskusteluja, jotka perustuvat kognitiivisiin menetelmiin. Kehittämistyössä on pidetty säännöllisiä suunnittelupalavereja ja mettäterapian asiakkaita on otettu mukaan toiminnan kehittämiseen. Kerättyä asiakaspalautetta on huomioitu toimintatapoja kehittäessä ja leiritoiminnassa on aina mukana vetäjien apuna ja uusien asiakkaiden vertaistukena yksi vanha jo ennestään leiritoiminnassa mukana ollut asiakas. Mettäterapiasta on laadittu esite ja posteri, joissa kerrotaan tarkemmin toiminnan sisällöstä. Osana Mettäterapian kehittämistyötä kehittäjä-sosiaalityöntekijä on valokuvannut ja valmistanut yhteistyössä SamiSoster ry:n työntekijän kanssa kuvakorttimateriaalia käytettäväksi työvälineenä toiminnassa. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on ollut mukana vanhustenhuollon kehittämisprosessien koordinoinnissa toimien Muonio- Enontekiön kehittämisjaksoilla työskentelevien työntekijöiden viikoittaisen kehittämistiimin yhtenä tiiminvetäjänä. Kehittämistiimeissä on yhdessä pohdittu ja kommentoitu seuraavia kuntien kehittämistehtäviä ja tarvittaessa mukana on ollut ulkopuolisia asiantuntijoita: Enontekiön ja Muonion kunnat ovat päättäneet selvittää kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä yhteiseksi hyvinvointipalvelujen organisaatioksi ja molempien kuntien PaKaste-kehittämisjaksojen suunnittelussa on huomioitu myös tämä näkökulma. Omaishoidon tuen kehittämistyössä on laadittu ja kehitetty Muonion kunnan kanssa yhteisiä kriteerejä, vapaiden järjestelyjä ja omaishoidontukeen liittyvät lomakkeet on uusittu. Tavoitteena on vielä parantaa tiedottamista asiasta mm

13 10 kunnan verkkosivuilla. Omaishoidon kehittämistä varten on perustettu kehittäjäasiakasryhmä, joka tuo kehittämistyöhön asiakasnäkökulmaa ja lisää näin asiakkaiden osallisuutta palvelujen tuottamisessa. Työ on jatkunut kevään 2013 aikana. Hoitotyön kehittäjä-koordinaattori on laatinut henkilöstösuunnitelman Muonio- Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymään ja kehittänyt hoitotyötä laatimalla vuosilomakierto-suunnitelman vuodeosastolle. Potilasturvallisuussuunnitelma kuntayhtymälle on saatu valmiiksi kehittämisjakson aikana keväällä Kotiuttamisen kehittämistyössä kehittäjätyöntekijä on luonut turvallisen kotiuttamisen mallia vuodeosaston käyttöön yhteistyössä kotipalvelun, kotisairaanhoidon, omaisten ja läheisten kanssa. Kotiuttamista helpottamaan on kehitetty tarkistuslista ja tiedotusta ja tietojen päivittämistä tehostetaan. Kehittämistyö on jatkunut edelleen kevään 2013 aikana. Keuhkosairauksien kehittämistyössä on kehitetty keuhkosairauksien hoitokäytäntöjä. Kehittämistyötä on jatkettu edelleen keväällä SaKaste-osahankkeen vanhustyön kehittämisessä on aloitettu mallinnustyö yhdessä saamelaisen vanhustyön parissa työskentelevän henkilöstön kanssa Saamelaisen vanhustyön työkalupakin työstämiseksi. Tavoitteena on kerätä ohjeita ja toimintamalleja saamenkielisen ikääntyneen väestön parissa työskenteleville. Vanhustyön kehittämistyö on jatkunut edelleen kevään 2013 aikana. Vanhustyön kehittäminen - vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenteessa on järjestetty (suunnittelupäivä +6 x 2 pv) kuntien vanhustyön esimiehille kehittämispäiviä, jotka tukevat kuntia kehittämistehtävissä, lisäävät vanhustyön kehittämis- ja johtamisosaamista ja toimivat vertaistuen foorumina. Kehittämisrakenne toteutetaan Kemi Tornion ammattikorkeakoulun, Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja hankkeiden yhteistyönä. Lapin kuntien vanhustyön johtajat (13) saivat todistuksen toukokuulla 2013, jolloin oli kehittämisrakenteen viimeinen kokoontuminen. Gerontologisen osaamisen vahvistaminen Gerontologista osaamista on vahvistettu johtamisen kehittämisrakennepäivillä, yksittäisillä koulutuksilla sekä geriatrin kehittävillä vastaanottopalveluilla (yhteensä 4 päivää/kk) Kemijärvellä ja Sallassa ajalla sekä geriatrin paperi-, verkko- ja puhelinkonsultaatioilla maanantai - iltapäivisin. Maanantai- konsultaatiot ovat Pakaste2-hankkeessa mukana oleville kunnille maksuttomia. Geriatri Pirkko Jäntti työskentelee hankkeessa % työajalla. Geriatrin palveluista on lähetetty paperiesite kuntiin ja markkinoitu palvelua koulutuksissa, tapaamisissa ja verkossa.

14 11 Geriatrin ammattiapua videoyhteydellä PaKaste2 vanhustyön osahankkeessa toimivien kuntien vanhustyössä toimiville ammattilaisille. Pikko Jäntti Geriatrin työn tarpeen määrittely ja suunnitelmat ovat pääosin kuntalähtöisiä, mutta ne ovat olleet yhdenmukaisia myös geriatrin oman arvion kanssa. Sekä Kemijärvellä että Sallassa on pidetty luentotilaisuuksia. Kemijärven luentojen aiheina ovat olleet muistisairaudet; muistisairauksien tunnistamisen tärkeys, ennaltaehkäisy, muistisairauksien lääkehoidon mahdollisuudet ja käytösoireiden hoidosta hoitotyön keinoin sekä hoitomahdollisuuksien arvioinnista yhteistyössä lääkärin kanssa. Kemijärvellä geriatri on pitänyt myös yleisöluennon aivoterveydestä. Sallan luentojen aiheina ovat olleet iäkkäiden kaatumiset ja kaatumisten ehkäisy. Kemijärvellä geriatri on osallistunut ikäpoliittisen ohjelman suunnittelukokoukseen, vieraillut sairaala Lapponiassa lääkäreiden palavereissa sekä tutustunut sairaalan osastoihin ja kaikkiin palvelukoteihin ja tehostettuun palveluasumiseen. Työ on ollut asiakasvastaanottoa käsittäen muistisairaiden käytösoireiden hoitoa, joidenkin tehostetussa palveluasumuksessa asuvien asukkaiden muistisairauksien diagnosointia ja lääkitysten tarkistamista ja ajantasaistamista. Lisäksi on käyty keskusteluja hoitohenkilökunnan kanssa toiminta- ja hoitolinjoista. Sallassa geriatri on aloittanut muistipotilaiden diagnostiikkavastaanoton muistihoitajan työparina. Työnkuvaan on kuulunut säännölliset yhteispalaverit terveyskeskuslääkäreiden kanssa, joissa terveyskeskuslääkäreillä on ollut mahdollisuus geriatrin potilaskonsultaatioon sekä keskusteluun erilaisista vanhusten hoitoon liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi geriatri on käynyt säännöllisesti osastolla, jossa on ollut osaston lääkärin valitsemia potilaskonsultaatioita sekä keskusteluja hoitolinjauksista. Geriatri on tehnyt konsultaatiokäyntejä Hopeaharjussa. Videokonsultaatioita on ollut koko geriatrin toiminnan aikana yhteensä 22. Lapin kunnista 8 kuntaa on sitä käyttänyt. Potilasvastaanottojen aiheina ovat olleet muistisairaiden käytösoireet ja niiden hoitomahdollisuudet, mutta myös muistisairauksien diagnostiikkaa. Videoyhteydessä on ollut hoitohenkilöstöön kuuluva lääkäri tai hoitaja, sosiaalityöntekijä, vanhainkodin ja kotipalvelun henkilökuntaa, joskus lisäksi potilas/hoitokodin asukas ja omainen.

15 12 Videokonsultaatioita on ollut myös muistivastaanoton perustamiseen ja kuntouttavaan työotteeseen liittyen. Pakaste 2 hankkeen tai Pakaste2 hanke yhteistyökumppanina järjestetyt ja järjestettävät tilaisuudet: yhteistyössä IKÄEHYT- hankeen kanssa järjestettiin Vanhusten kohtelu-luento Kemijärvellä, yhteistyössä Suomen muistiasiantuntijat Ry:n kanssa järjestettiin Lapin muistiosaajapäivät. Pakaste 2 hanke kehittää yhteistyössä Suomen perhehoitoliiton, Omaishoitajat ja Läheiset ry:n sekä Aluehallintoviraston kanssa vanhusten perhehoitoa Lapissa. Pakaste 2 hanke järjesti em. yhteistyötahojen Vanhusten perhehoidon seminaarin Rovaniemellä. Vanhustyön koordinaattori on toiminut verkkokonsulttina kaikissa kansalaisneuvonnan, verkko-konsultaation sekä työparinettipalveluissa. Geriatri on toiminut myös verkkokonsulttina ammattilaisille tarkoitetussa verkkokonsultaatio-palvelussa. Vanhustyön osiosta on tehty arviointisuunnitelma, jossa edellä hanketavoitteet on huomioitu. Lisäksi hankearvioinnin tukena ovat johtamisen kehittämisrakenteesta ja kuntien kehittämistehtävistä valmistuvat opinnäytetyöt. Väliarviointina kysyttiin joulukuussa 2012 palautetta geriatrin palveluista sähköpostitse Kemijärven ja Sallan toimijoilta. Vanhustyön suunnittelija on tehnyt focusryhmä - haastattelut kevään 2013 aikana keskeisille toimijoille Kemijärvellä ja Sallassa. Lisäksi on kerätty geriatrin maanantai-konsultaatioista aina palaute käyttäjiltä sekä geriatrilta. Palutetta on analysoitu kevään 2013 aikana. Videokonsultaatiot geriatrin oman arvioin mukaan ovat alkaneet hyvin ja etukäteistiedot konsultaatiota varten ovat olleet hyviä ja riittäviä. Muistisairaiden diagnostiikkavastaanoton geriatri on kokenut videoteitse vaativaksi. Asiakkailta saatujen palautteiden numeerinen keskiarvo oli 4,85 asteikolla 1-5. Kaikki vastaajat olivat halukkaita käyttämään konsultaatiota uudelleen. Geriatrin Kemijärvellä työskentely ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut monipuolista. Asiakaskontakteja on ollut paljon ja tuloksiakin on jo näkyvissä. Yhteistyössä on vielä kehitettävää erityisesti terveydenhuollon toimijoiden kanssa.sallassa toiminta on lähtenyt käyntiin hyvin ja geriatrin palveluun ollaan tyytyväisiä. Uusia muistisairausdiagnooseja on tehty paljon, ja niihin liittyen hoito ja lääkitys on saatu aloitettua. Kunnissa on ollut vaikeuksia saada sijaisia/työntekijöitä kehittämistehtäviin. Suurimmalla osalla kunnista erityisenä haasteena on ollut asiakkaiden ja omaisten mukaan ottaminen vanhuspalvelujen suunnitteluun ja kehittämistyöhön. Uuden, asiakkaita osallistavan kulttuurin juurtuminen vie aikaa, koska on totuttu kehittämään palveluja organisaation näkökulmasta. Jotkut kunnat ovat heti alusta ottaneet asiakkaat mukaan kehittämistyöhön tukitiimien kokouksiin tai testanneet kehittämäänsä mallia esim. vanhusneuvostossa. Huolena on ollut kunnassa kehittämisjaksolla luodun mallin juurruttaminen ja resurssien saaminen uuden toimintamallin käyttöönottoon arjessa.

16 13 2 LAPSEN HYVÄ ARKI 2 POHJOIS-POHJANMAA Lapsen hyvä arki 2-hanke Toimintaraportin tiivistelmä SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1. Kehittämistyö alueilla Ohjausryhmä ja moniammatilliset kehittämistiimit 3. Ajankohtaisfoorumit 4. Kehittäjämentoritoiminta 5. Koulutus- ja asiantuntijapalvelut 6. Tiedottaminen, verkkoympäristöt ja julkaisutoiminta Liite 1 Koulutus- ja asiantuntijapalvelut TIIVISTELMÄ Lapsen hyvä arki 2 -hankkeessa jatketaan ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjen palveluprosessien ja pilotoitujen uusien toiminta- ja palvelumallien juurruttamista sekä levittämistä. Hankkeessa kehitetään erityisesti varhaislapsuuden kasvuympäristöihin liittyviä varhaisen tuen ja osallisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisyn työmenetelmiä monialaisissa ja monitoimijaisissa verkostoissa. Pääpaino on varhaiskasvatuspalveluiden, neuvolatyön sekä monialaisen perhetyön kehittämisessä. Kehitysympäristöihin liittyvät nivelvaiheet vanhemmaksi kasvaminen, kotoa päivähoitoon siirtyminen, päivähoidon, esiopetuksen ja koulunaloituksen siirtymävaiheet ovat erityisen huomion kohteena. Kehittämistyössä on mukana julkisen sektorin palveluiden lisäksi myös seurakuntien ja järjestöjen kanssa yhdessä toteutetut palvelukokonaisuudet sekä uusien, matalankynnyksen toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen. Juurruttamisen ja levittämisen verkostoissa ovat yhteistyössä mukana hankkeen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Opinnäytetöinä tehtyjen, kehittämistyöhön kytkeytyvien tutkimusten, toiminnallisten kehittämisprosessien ja selvitysten tuloksia on hyödynnetty hankkeen toimintamallien juurruttamisessa ja levittämisessä. Niitä on julkaistu hankkeen nettisivuilla ja tutkimustuloksia on levitetty myös alueilla pidetyissä tutkimus- ja ajankohtaisfoorumeissa. Hankkeessa ovat mukana Koillismaan kunnista Kuusamo, Posio, Taivalkoski sekä peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) ja peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi). Kuntatoimijoiden lisäksi mukana ev.lut. seurakuntien ja järjestöjen (MLL) lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaiden edustus. Hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Hanke toteutuu sopimuspohjaisessa yhteistyössä, jossa on hankekuntien lisäksi mukana Poske:n Pohjois-Pohjanmaan yksikkö ja Oulun yliopisto. Hankkeen kokoaikaisina työntekijöinä ovat työskennelleet projektipääl-

17 14 likkö Aira Vähärautio ( ) ja kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ( ). Osa-aikaisena (50 %) kehittämiskoordinaattorina on työskennellyt Saara Autio ( ). Kallion kehittämisalueella, Peltopuiston kehittämispäiväkodissa, on työskennellyt osa-aikaisena (50 %) kehittäjätyöntekijänä Reetta Lepistö ( ). Kuluneen seurantajakson aikana on jatkettu aktiivista kehittämisen vaihetta juurruttamalla ja levittämällä ensimmäisen hankevaiheen tuloksia sekä syventämällä alueiden kehittämisprosesseja. Kehittämispäiväkotien pienryhmäpedagoginen kehittämistyö ja siihen liittyvää konsultaatiota on jatkettu kaikissa yksiköissä Maaseläntein päiväkodissa Kuusamossa, Taivalkosken vuororyhmäperhepäivähoidon yksikössä Vekkulissa, Peltopuiston päiväkodissa Nivalassa ja Satakielen päiväkodissa Haapajärvellä. Ensimmäisessä hankevaiheessa kehitetyt mallit ovat levinneet ja juurtuneet kehittämisalueilla. Tukea vertaisille-mallin sovellusta VeTuRia (Vertaista tukea riittävästi-malli) on kehitetty Sievin monitoimijaisessa ja monialaisessa kehittäjäryhmässä. Se koostuu lapsiperhepalveluiden, järjestöjen, seurakunnan ja oppilaitosten toimijoista. Esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmallia on levitetty Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien kunnissa paikkakuntakohtaisten moniammatillisten ja monialaisten kehittäjäryhmien toimesta. Posiolla ja Kuusamossa on jatkettu moniammatillisen yhteistyön toimintakäytäntöjen mallinnusta varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun kehittäjäryhmissä. Taivalkoskella on jatkettu Huolitiimin toiminnan syventävää kehittämistä. Kallion alueella on moniammatillista yhteistyötä kehitetty osana laajaa 4-vuotisterveystarkastusta. Selänteen perhekeskustoiminta ja moniammatilliset kasvatuskumppanuuskoulutukset ovat jatkuneet. Kehittämistyötä ja kehittäjäryhmien työskentelyä on tuettu koulutuksella ja konsultaatiolla. Ensimmäisessä hankevaiheessa kehitettyjen toimintamallien juurruttamista ja levittämistä toteutetaan hankkeen kouluttamien kehittäjämentoreiden johdolla vertaismentoriryhmissä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien alueella. Seurantajakson aikana käynnistettiin toinen kehittäjämentoreiden koulutusprosessi. Kehittäjämentoritoiminnasta toivotaan jäävän pysyvä kehittämisen rakenne hankekuntien alueelle. Sen avulla voidaan ylläpitää myös kuntien ja kuntayhtymien osaehtoista kehittämistoimintaan hanketyön päättyessä. 1. Kehittämistyö alueilla Kehittämisen painopisteet ja aluekohtaiset prosessit Kehittämistyö toteutus tapahtuu paikallisissa kehittäjäryhmissä ja kehittämisyksiköissä. Niiden työskentely tapahtuu kehittämiskoordinaattoreiden johdolla. Kunkin alueen kehittäjäryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti seurantajakson aikana. kaikissa kehittämisyksiköissä on toteutettu kehittämistyötä tukevia koulu-

18 15 tus- ja konsultaatioprosesseja. Alueiden kehittämistyö on edennyt kehittämissuunnitelman mukaisesti kehittäjäryhmien työskentelyn kautta. Koillismaalla toiminta on organisoitunut paikkakuntakohtaisiin kehittäjäryhmiin 1. Kuusamon kehittäjäryhmiä ovat varhaiskasvatussuunnitelmaryhmä (Vasuryhmä), varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittäjäryhmä sekä Maaseläntien kehittämispäiväkoti. Taivalkosken kehittäjäryhmät ovat moniammatillinen Huolitiimi, päivähoidon kehittäjäryhmä ja kehittämisyksikkö vuororyhmäperhepäiväkoti Vekkuli. Posion kehittämistyö tapahtuu varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun kehittäjäryhmässä, PosMo:ssa. Seuraavaksi näiden kehittäjäryhmien työskentelyä kuvataan tarkemmin paikkakuntakohtaisesti. Kuusamon varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittäjäryhmän tavoitteena on varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja mallintaminen. Kehittäjäryhmän työskentely on prosessin mallinnusvaiheessa, joka tehdään ProcessGuide-ohjelman avulla. Elina Kattilakoski on toiminut Process- Guide-mallinnustyössä asiantuntijana ja avustanut kehittäjäryhmää kevään aikana. Sisällöllisenä prosessin konsulttina on toiminut syksystä 2012 tammikuuhun 2013 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun lehtori Kaisu Vinkki. Kuusamon varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön mallinnusta on esitelty Pohjois- Suomen lastensuojelupäivillä Oulussa Kuusamon Maaseläntien kehittämispäiväkodissa kehitetään varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja johtamista. Tavoitteena on muodostaa yhteinen kasvatusnäkemys päiväkodin toiminnan perustaksi. Pedagogisina prosesseina on vasutyöskentelyn, omahoitajatyötavan, pienryhmätyöskentelyn ja kasvatuskumppanuuden sekä pedagogisen johtamisen kehittäminen. Lisäksi pyritään edistämään moniammatillista osaamista päiväkodin sisäisessä toiminnassa ja varhaisen tuen yhteistyökäytännöissä. Konsultteina kehittämisprosessissa toimivat lehtori Aila Tiilikka ja suunnittelija Paula Loukkola Oulun yliopistolta. Konsultaatioprosessin tueksi kaksi Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijaa on kerännyt haastatteluaineistoa osana varhaiskasvatuksen kehittäminen ja laatu-kurssia. Taivalkosken moniammatillinen Huolitiimi on aloittanut toimintansa Lapsen hyvä arki-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Tiimin kehittämistavoitteena on moniammatillisen kumppanuuden ja yhteistyökäytäntöjen sekä varhaisen tuen yhteistyöprosessien kehittäminen. Tähän pyritään selkiyttämällä Huolitiimin toimintatapoja ja kirkastamalla yhteistä toimintavisiota ja työskentelyn tavoitteita. Konsulttina kehittämisprosessissa on toiminut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun lehtori Kaisu Vinkki syksystä 2012 tammikuuhun Tiimin toimintaan on tullut mukaan seurakunnan edustaja ja tiimin työskentely on selkiintynyt. Kehittämiskoordinaattori on toteuttanut huhtikuussa 2013 huolitiimin itsearvioinnin liittyen kehittämisprosessiin. Lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak/Pohjoinen) 1 Kehittäjäryhmien jäsenet löytyvät edellisestä toimintaraportista hyva arki/toimintaraportti_12_2012.

19 16 opiskelijat Sara Huhtala ja Marjo Käsmä ovat tehneet opinnäytetyön Huolitiimin merkityksestä työntekijän työssä jaksamisen näkökulmasta. Taivalkosken päivähoidon kehittäjäryhmän ja vuororyhmäperhepäiväkoti Vekkulin tavoitteena on kehittää pienryhmätoimintaan ja omahoitajatyötapaan liittyen Taivalkosken päivähoitoon soveltuva oma malli. Se on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Taivalkosken päivähoidon yksiköissä ja kirjataan osaksi kuntavasua sekä yksikköjen vasuja. Prosessin etenemisestä vastaavat päivähoidon kehittäjäryhmän lisäksi vuororyhmis Vekkulin työntekijät. Prosessissa konsultatiivisena ja koulutuksellisena tukena toimii varhaiskasvatuksen opettaja Satu Karjalainen Oulun yliopistolta 2. Kehittämistyön tuloksia ollaan parhaillaan kirjaamassa Vekkulin yksikkövasuun kehittäjäryhmän toimesta. Yksikkövasu valmistuu toukokuun aikana. Posion kehittäjäryhmän PosMon tavoitteena on moniammatillisen kumppanuuden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen sekä varhaisen tuen yhteistyöprosessien mallintaminen varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja neuvolatyön rajapinnalla. Kehittäjäryhmän työskentely on edennyt prosessin mallinnusvaiheeseen, joka tehdään ProcessGuide-ohjelman avulla. Elina Kattilakoski on toiminut Process- Guide-mallinnustyössä asiantuntijana ja avustanut kehittäjäryhmää kevään aikana. Konsulttina on työskennellyt Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun lehtori Kaisu Vinkki syksystä 2012 tammikuuhun Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen alueiden kehittämistyö on organisoitunut eri prosessien mukaisiin kehittäjäryhmiin. Kalliossa toimivia kehittäjäryhmiä ovat esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmallin kehittäjäryhmät Alavieskassa, Nivalassa ja Ylivieskassa. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämispäiväkotina toimii Peltopuiston päiväkoti Nivalassa. Lisäksi Kalliossa mallinnetaan laajaa 4-vuotisterveystarkastusta ja levitetään Tukea vertaisille - toimintamallia (VeTuRi). Selänteen kehittäjäryhmät ovat perhekeskustyöryhmä ja esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmallin kehittäjäryhmät Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämispäiväkotina toimii Satakielen päiväkoti Haapajärvellä. Lisäksi kasvatuskumppanuuskoulutukset ovat jatkuneet Selänteellä virkamiestyönä moniammatillisissa koulutusryhmissä. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin Kallion ja Selänteen kehittämistyötä. Kalliossa esiopetuksen siirtymävaiheen tiedonsiirronmallin levittämiseksi on muodostettu kehittäjäryhmät Alavieskaan, Nivalaan ja Ylivieskaan. Keskeisenä tavoitteena tiedonsiirronmallissa on osallistaa vanhemmat siirtämään tietoa lapsestaan tulevaan esiopetuspaikkaan. Kouluttajana tässä prosessissa on toiminut Oulun yliopiston lehtori, KT Hannele Karikoski. Hän on toteuttanut luennon vanhemmille lapsen näkökulmasta ja tarpeista esiopetukseen siirtymisessä tiedonsiirrolle varatussa informatiivisessa illassa. Tiedonsiirtoillat vanhemmille toteutui Ylivieskassa (126 vanhempaa paikalla) ja Nivalassa (77 vanhempaa paikalla) Tiedotusillassa vanhemmille kerrottiin esiopetukseen ha- 2 Konsultaatio tapahtuu Taivalkosken päivähoidon omalla kustannuksella.

20 17 kemisesta, koulukuljetuksista, tiedonsiirron merkityksestä, aamu- ja iltapäivähoitoon hakemisesta sekä hinnoittelusta. Esikoulunopettajat olivat tehneet iltaa varten yhteenvedon esiopetusvuodesta joko videoimalla lapsia tai kuvailemalla muuten heidän toimintaa päivän aikana. Palautteet vanhemmilta olivat erittäin kannustavia myös jatkotapaamisten suhteen. Esiopetukseen tiedonsiirron mallista on valmistumassa Oulun yliopiston kasvatustieteen maisterivaiheen opintoihin liittyen Ulla Mehtälän pro gradu-tutkielma. Kalliossa kehitetään varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa Peltopuiston kehittämispäiväkodissa Nivalassa. Prosessissa konsultatiivisena tukena toimii Oulun yliopiston lehtori, FT Eeva-Liisa Kronqvist. Lisäksi Oulun yliopiston kasvatustieteen maisteriopiskelijat Erja Lehtosalo ja Anniina Kotila tekevät kehittämispäiväkodin prosessiin liittyen pro gradu-tutkielmaa. Seurantajaksolla Eeva-Liisa Kronqvist on tehnyt yhteensä neljä konsultatiivista käyntiä kehittämisyksikössä. Tarkoituksena on saada aikaiseksi Kallion kaikkiin päiväkoteihin kehittäjämentoritoiminnalla levitettävä pienryhmäpedagogiikan toimintamalli. Lastentarhanopettajista koostuvassa tiimissä on pienryhmäpedagogiikan osalta muokattu Arjen käytäntöjen-opasta, joka toimii myös yksikkövasuna. Peltopuiston päiväkodin vertaisvierailu Satakielen kehittämisyksikköön toteutui klo Vierailulla oli mukana kuusi työntekijää. Tätä ennen kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila kävi esittelemässä heille Satakielen kehittämisyksikön toimintaa. Kalliossa laajan 4- vuotisterveystarkastuksen mallinnusprosessi sai alkunsa keväällä 2012 yhteistyössä lasten ja perheiden palvelusektorien kanssa. Kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila on osallistunut työryhmän työskentelyyn. Tällä seurantajaksolla päätettiin toteuttaa tiedotusilta varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja neuvolan terveydenhoitajille siitä, mitä kansallisesti laajoista 4-vuotis terveystarkastuksista on suunniteltu tai tullaan kehittämään. Samassa illassa kuullaan myös Kallion omasta mallista ja toimintatavasta. Tästä prosessista on ilmoittanut kiinnostuksensa myös sosiaalityö, joten he osallistumassa tuohon iltaan myös. Illan suunnittelu on ajankäytöllisistä syistä toteutunut sähköpostiviestinnän kautta. Prosessia esitellään laajasti työntekijätasolle toukokuun aikana yhteistyössä THL:n kehittämispäällikön Arja Hastrupin kanssa. Kalliossa Tukea vertaisille mallia on levitetty peruspalvelukuntayhtymän alueella Sievissä. Sievin prosessin nimenä on VeTuRi (vertaistukea riittävästi). Sievissä malli on otettu nyt osaksi yksinhuoltajien olohuonetta 3, jonka vetäjäksi lähti kouluttautumaan yksi VeTuRissa mukana ollut äiti. Näin ryhmästä tehtiin avoin ryhmä kaikille halukkaille. Ryhmän tapaamisissa on seurakunnan isoset hoitamassa lapsia. VeTuRi toimintamallina lähti myös keväällä 2013 leviämään Hankealueen ulkopuolelle MLL:n toimintana; Oulainen aloitti pienten lasten perheiden tukemisen tämän mallin avulla monitoimijaisesti. Mallista on tulossa Aija Uusitalon ja Kirsi Myllymäen opinnäytetyö vanhempien kokemuksista prosessin eri vaiheista (Centria amk, Ylivieskan yksikkö) 3 Tarkemmin toiminnasta sivustolla