Aivovammaliiton Toimintasuunnitelma 2012 Vuositeema Nuoret aikuiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivovammaliiton Toimintasuunnitelma 2012 Vuositeema 2011-12 Nuoret aikuiset"

Transkriptio

1 Aivovammaliiton Toimintasuunnitelma 2012 Vuositeema Nuoret aikuiset Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. JÄRJESTÖTYÖ JA HALLINTO 2.1. Liittokokoukset, hallitus ja työryhmät 2.2. Henkilöstö 2.3. Toimitilat 2.4. Talous 2.5. Kansainvälinen toiminta 2.6. Järjestöyhteistyö 3. PERUSTYÖ 3.1. Yhdistystoiminta ja vapaaehtoistyö Yhdistysten koulutus, tuki ja neuvonta Perhetyö Ruotsinkielisen jäsenistön palveluiden kehittäminen 3.2. Muu vapaaehtoistoiminta Vertaistukitoiminta Kokemuskouluttajatoiminta Ruotsinkielisen jäsenistön palveluiden kehittäminen 3.3. Aivovammayhdistyksille suunnattu vaikuttamistoiminta 3.4. Päihdetyö 4. TIEDOTUS 4.1. AIVOITUS -lehti 4.2. AIVOITUS -lehden kehittämistyö 4.3. Tiedotuksellinen vaikuttamistyö Yhdistysviestintä Yleinen viestintä 5. PALVELUT 5.1. Ohjaus ja neuvonta 5.2. Sopeutumisvalmennustoiminta 5.3. Lomatoiminta 6. KEHITTÄMISTYÖ 6.1. Suunnitellut uudet omat projektit 6.2. Meneillään olevat yhteistyöhankkeet 6.3. Aivovaurio-nettineuvola -projekti LIITE 1. YHDISTYSTOIMINNAN KOULUTUKSIA VUONNA 2012 LIITE 2. Projekti Aivovamman aiheuttaman sosiaalisen ja psyykkisen haitan vaikutukset LIITE 3. Projekti Aivovammautuneitten henkilöiden saaman kuntoutuksen valtakunnallinen kartoitus 1

2 1. JOHDANTO Aivovammaliiton 20-vuotisjuhlavuosi suuntautuu vahvasti oman yhdistyskentän toiminnan kehittämiseen. Viime vuodet ovat olleet laajan, ulospäin suuntautuneen vaikuttamistyön aikaa, mikä on tuottanut tulosta. Aivovammat ja aivovammautuneet henkilöt ovat alkaneet saada aiempaa enemmän näkyvyyttä. Tämän pohjalta tulevaisuudessa heidän hoitonsa ja kuntoutuksensa tullee olemaan paremmalla tolalla. On aika keskittää voimavaroja yhdistyskentän kehittämiseen. Aivovammayhdistykset ovat keskenään hyvin erilaisia, kukin aina toimijoidensa näköinen. Jos jossain yhdistyksessä toimijat eivät osaa tai jaksa riittävän hyvin, ei toimintakaan voi vastata jäsenistön toiveita ja tarpeita. Liiton tehtävänä on tukea jäsenyhdistyksiään. Vuonna 2012 otetaan tähän uudenlainen, aktiivinen ote. Yhdistystoiminnan kehittämiseen varataan nyt suoraan kaksi toimintavuotta ( ), joista jälkimmäisenä tehdään vaikutusarviointia. Tärkeä asia on se, että tulevaisuudessa yhdistysaktiiveja sekä liiton luottamushenkilöitä vastuutetaan toimimaan liiton työntekijöiden rinnalla. Liiton strategista kehittämistä jatketaan. Vuoden 2012 loppupuoliskolla päästään laatimaan rinnakkain sekä viestinnän, yhdistystoiminnan että muun vapaaehtoistoiminnan strategiat. Viestinnän peruskartoitus on jo olemassa, yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kartoitukset tehdään opinnäytetöinä ensi vuoden alkupuolella. Näin suunnitellaan tulevaisuutta aiempaa johdonmukaisemmin. 2. JÄRJESTÖTYÖ JA HALLINTO 2.1. Liittokokoukset, hallitus ja työryhmät Tavoitteet - Liiton hyvin toimivan hallinnon ylläpitäminen ja kehittyminen edelleen. - Hallituksen työskentelyn tehostuminen ja keveneminen ylläpitämällä hallituksen jäsenten välistä vuoropuhelua varsinaisten kokousten välillä mm. sähköpostitse. - Hallinnollisen työskentelyn vahvistuminen oikeuksienvalvonta- ja strategiatyön avulla. Liittokokoukset Sääntömääräinen kevätliittokokous pidetään ja syysliittokokous Helsingissä. Hallitus ja työvaliokunta Aivovammaliiton johdon muodostavat liittokokoukset (2 kpl), hallitus (7 jäsentä + 6 varajäsentä) sekä operatiivinen johto (toiminnanjohtaja). Hallitus kokoontuu seitsemän kertaa toimintavuoden aikana. Näistä kaksi kokousta pidetään liittokokousten yhteydessä. Vuoden viimeiseen hallituksen kokoukseen kutsutaan myös seuraavan hallituksen jäsenet ja varajäsenet orientoitumaan työskentelyyn. Lisäksi hallitus pitää yhden yhteisen neuvottelupäivän liiton henkilöstön kanssa. Hallituksen varsinaisena kokoontumispaikkana toimii liiton keskustoimisto Helsingissä. Tarpeen mukaan hallitus voi kokoontua myös yhdistysten toimialueilla/toimipisteissä. Hallituksen työvaliokunnan muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja tarvittaessa kutsuttava hallituksen jäsen, liiton työntekijä tai asiantuntija. Työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa toimeenpanemaan hallituksen antamia tehtäviä sekä valmistelemaan sille asioita. 2

3 Strategiatyö Tavoitteena on, että Aivovammaliiton oma rooli, tehtävä ja sijainti sosiaali- ja terveysalan kentässä hahmottuu ja vahvistuu. Näin yhteistyö eri alojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa selkiytyy ja tehostuu. Samalla myös liiton sisäiset rooli- ja tehtäväjaot selvenevät, eivätkä yksittäisten sisäisten vaikuttajien näkemykset pääse liikaa tuottamaan epävakautta toimintaan tai päätöksentekoon. Hallituksen alaisena suunnitteluelimenä toimii strategiatyöryhmä, jonka muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, yksi hallituksen jäsen, työntekijöiden edustaja ja toiminnanjohtaja. Sen tehtävänä on ohjata liiton strategian konkretisointia ja toiminnallistamista. Vuoden 2012 alkuvuoden aikana toteutetaan yhdistystoiminnan ja muun vapaaehtoistoiminnan peruskartoitukset. Aivovammaliiton viestinnän strategia luodaan niin ikään vuoden 2012 aikana Annamaria Marttilan vuonna 2011 laatiman viestinnän peruskartoituksen pohjalta. Nämä mainitut osastrategiat kytketään Aivovammaliiton kokonaisstrategiaan. Liiton henkilöstö laatii toimintasuunnitelman vuosittain ja työryhmä seuraa, että se noudattaa pitemmän ajan strategista suunnittelua. Yhdistystoiminnan suunnitelma kattaa keskeisiltä osin vuodet Strategiatyön onnistumista mitataan tarkastelemalla miten liitto on paikkansa ja tehtävänsä toimintakentässä löytänyt, miten yhteistyö eri tahojen kanssa toteutuu, miten aivovammautuneitten ja läheisten saamat palvelut ovat varmentuneet ja toteutuvat sekä miten ne vaikuttavat heidän elämäntilanteensa kohentumiseen. Näitä mittareita seurataan mm. järjestämällä säännöllisiä yhteisiä kokoontumisia alan ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa sekä kohderyhmien edustajilta saatujen palautteiden avulla. Oikeuksienvalvontatyö Tavoitteet - Tarpeellinen ja arjessa hyödyttävä tieto ja toiminta - Oikeanlaisen tiedon tuottaminen ja saaminen kohderyhmien edustajille - Oikean tiedon esiin nousu sosiaali- ja terveysalalla - Hyödyttävän tiedon kulkeutuminen sitä tarvitseville ja siitä hyötyville Aiemmin edunvalvontaryhmän nimellä toiminut työryhmä kokoontuu uudelleen nimettynä oikeuksienvalvontaryhmänä 2-3 krt vuodessa työskennellen Aivovammaliiton edunvalvonnan peruskirjan (2009) pohjalta. Tavoitteena on luoda toimiva yhteistyöverkosto eri alojen ammattilaisten, viranomaisten ja kohderyhmän välille. Oikeuksienvalvontatyössä erityisesti korostuu liiton strateginen tavoite muodostua asiantuntevaksi ja toimivaksi vammais- ja kansanterveysjärjestöksi. Oikeuksienvalvontaryhmä on hallituksen alainen työryhmä, joka koostuu sekä ammattilaisista että kohderyhmien edustajista: Marjatta Pihlajamaa, Annikki Karjalainen, Kaija Koivisto, Anu Korhonen, Hannu Lempinen, Sirkku Lindstam, Seppo Ollila, Tuomas Rönkkö sekä sosiaalityöntekijä Paula Salminen, Käpylän kuntoutuskeskus ja kuntoutusohjaaja Anne Pyyhtiä, Laakson sairaala. Ryhmä toimii itsenäisesti ja tuottaa tietoa, joka tukee ja hyödyttää jäsenistön ja muiden kohderyhmien edustajien oikeuksienvalvontaa. Edunvalvontatyössä hyödynnetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistä sosiaaliturvaopasta sekä Kelan selkokielisiä oppaita sosiaaliturvasta. Kynnys ry:n, Hengityslaitepotilaat ry:n ja Lihastautiliitto ry:n kanssa toteutetaan lakineuvontaa, josta aivovammautuneet ja omaiset saavat tiedustella vas- 3

4 tauksia ongelmatilanteisiinsa puhelimitse ja/tai sähköpostitse. Lakineuvontaa annetaan Kynnys ry:ssä. Vaikuttamistyö Vaikuttamistyö painottuu pääasiassa tiedotukseen ja koulutuksiin sekä järjestö- ja verkostoyhteistyöhön, joissa vastuutyöntekijöinä toimivat toiminnanjohtaja, palvelusuunnittelija ja tiedottaja. Aivovammaliitto osallistuu Vammaisfoorumin toimintaan. Palvelusuunnittelija toimii yhteyshenkilönä vaikuttajaverkoston kokouksissa, josta saadaan tietoa edunvalvonnan rintamalla tapahtuvista lainsäädäntö- ym. uudistuksista. Samalla ollaan mukana Vammaisfoorumin laatimissa kannanotoissa ja lausunnoissa, voiden vaikuttaa niiden sisältöön niin, että myös aivovammautuneet otetaan huomioon kannanottoja laadittaessa. Aivovammaliitto on mukana Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) järjestämissä, kuntapäättäjille ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnatuissa koulutus-, luento-, tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa. Yhteistyön tavoitteina on mm. järjestötyön päällekkäisyyden minimointi, ammattilaisten keskinäinen vertaistuki sekä tiedon jakaminen ja saaminen. Vaikuttamistyötä kohdennetaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille, lääketieteen opiskelijoille, mutta myös lukioissa, ammattikouluissa, ala- ja yläkouluissa (hyödyntäen myös kokemuskouluttajareserviä). Vammautuneille ja läheisille tarkoitettuja aivovammaensitietopäiviä varten toimitetaan esitemateriaalia sairaaloille. Sosiaali- ja terveysalan messuilla kohdataan eri alojen ammattilaisia ja toimijoita, joille tiedotetaan aivovamma-asioista ja joiden avulla tietoutta levitetään laajemmallekin. Aivovammaliitto järjestää ammattilaisille suunnattuja koulutuksia vuonna 2012 seuraavasti: - Tanssiterapiatapahtuma Tanssivat aivot, Aivoviikolla, yhteistyössä Aivosäätiön, Käpylän kuntoutuskeskuksen ja Tmi Tonuksen kanssa; ammattilaisseminaari sekä yleisötilaisuus - Aivovamma-aiheinen koulutuspäivä sosiaalityöntekijöille (aivovammaseminaari) - Lain kourassa koulutuspäivä sosiaalityöntekijöille, yhteistyössä Kynnys ry:n ja Vakuutuskuntoutus VKK:n kanssa Henkilöstö Tavoitteet - Liiton palkatun henkilöstön yhteiseen työhön sitoutuminen. - Henkilöstön keskinäisen työnjaon turvaaminen ja laadukkaan osaamisen varmentuminen niin järjestötyön kuin sosiaali- ja terveysalankin osaajina. - Työssä jaksamisen ja viihtymisen varmentuminen. - Ammatillisen osaamisen, vuorovaikutustaitojen ja työn arvioinnin sekä työssä jaksamisen tukeminen. Vuonna 2012 Aivovammaliiton palkatun henkilöstön muodostavat toiminnanjohtaja, taloussihteeri, tiedottaja, palvelusuunnittelija ja kaksi järjestösuunnittelijaa. Lisäksi Aivovaurio-nettineuvola projektissa työskentelee yksi työntekijä yhteisökehittäjän nimikkeellä. Palvelusuunnittelijan toimenkuvaan kuuluvat mm. sopeutumisvalmennuskurssien kehittämisen, suunnittelun ja koordinoinnin lisäksi palveluohjausta (neuvontaa, tiedotusta, puhelinohjusta jne.), 4

5 asiakastyötä sekä jäsenistölle kohdennettuihin koulutus- ja infotilaisuuksiin osallistumista. Yhteistyötä sairaanhoitopiirien kanssa kehitetään. Kaksi järjestösuunnittelijaa vastaavat aivovammayhdistysten toiminnan tukemisesta sekä muun vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista. He kehittävät, suunnittelevat ja koordinoivat työtään valtakunnallisesti. Järjestösuunnittelijoista toisen toimipaikka on Tampereen aluetoimisto. Sopeutumisvalmennus- ja muiden kurssien vetäjiksi ja ohjaajiksi palkataan määräaikaisia työntekijöitä. Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota mm. järjestämällä koulutus- ja virkistyspäiviä sekä riittävän tiiviisti yhteistyötapaamisia keskenään ja luottamusjohdon kanssa. Kunkin työntekijän kanssa käydään vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelut. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan koulutuksiin, jotka kehittävät ammattitaitoa niin aivovammatietouden, sosiaalijärjestelmien kuin järjestöosaamisenkin osalta ja yleisesti tukevat työssä jaksamista Toimitilat Aivovammaliiton keskustoimisto on vuokratiloissa Vegatalossa Helsingissä. Vuokranantajana toimii FDUV (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf). Kokous- ja koulutustiloina tullaan käyttämään mahdollisimman paljon Vegatalon tiloja, joista osaa hallinnoi Invalidiliitto ry. Alueelliset toimipisteet toimivat Tampereella ja Oulussa. Tarvittaessa eri tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen käytetään erikseen vuokrattavia tiloja. Selvitetään myös mahdollisuuksia hyödyntää SOSTE ry:n tulevia tiloja sekä siirtymistä niihin Talous Tavoitteet vuodelle 2012: - Uusien keinojen ja kanavien löytyminen toiminnan rahoittamiseksi. - Talouteen liittyvien prosessien tehostuminen liiton kaikilla tehtäväalueilla. - Rahoituksen ja talouden tasapaino. Aivovammaliiton talous pohjautuu pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen, RAY, avustuksiin (vuonna 2010 osuus rahoituksesta 85 %). Ne jakautuvat yleisavustukseen, kohdennettuihin avustuksiin ja projektiavustuksiin. Vuoden 2012 kokonaisbudjetti on , johon haetaan RAY:ltä edestä avustuksia (josta tarvitaan yleisavustuksen tasokorotukseksi). Yleisen toiminnan kulut ovat , johon haetaan yleisavustusta. Aivovaurionettineuvolaprojektin osuus kuluista on yhteensä ja uusina haettavien tutkimusprojektien yhteissumma Henkilöstökulujen osuus on kaikista haettavista toiminnoista 67 % ( ) ja yleistoiminnasta on 54 %, ( ). Yleisavustus, samoin kuin kohdennetut avustukset ovat samalla tasolla kuin vuonna RAYn kanssa on käyty alustava neuvottelu yleisavustuksen tasokorotuksesta, joka on ehdottomasti tarpeen, jotta nykyinen työntekijäresurssi voidaan pitää yllä. Aivovammaliiton osalta selvästi suurin osa kuluista aiheutuu henkilöstömenoista ja toimintarahat jäävät varsin niukoiksi. Osin toimintaa rahoitetaan erilaisin omatoimisin rahoituksin. Vuosien 2010 ja 2011 budjetit olivat alijäämäiset, mutta odotusarvona on, että vuodelle 2012 yleisavustukseen saataisiin tasokorotus. Tulevaisuuden iso haaste on henkilöstö- ja toimintakulujen kasvu sekä se, ettei perustoiminta edelleenkään tuota tuloa liitolle päin. Työntekijöiden palkka-asiat, samoin liiton kaikki rahaliikenne 5

6 hoidetaan keskustoimiston kautta. Tiettyjen toimistotöiden ulkoistamista selvitetään. Perustyöllä, palvelutoiminnalla ja projekteilla on talouden seurantavastuut. Omatoimisen varainhankinnan tuloja kertyy tapahtumien osallistumismaksuista, lehden ilmoitusmyynnistä, julkaisujen ja tuotteiden myynnistä. Yksittäisiä avustuksia ja lahjoituksia saadaan kovin vähän. Jäsenyhdistyksiltä peritään niiden jäsenmäärään perustuva jäsenmaksu. Omatoimisen muun rahoituksen kehittämiseen ja hankintaan on suunnattava voimavaroja tulevaisuudessa. Samoin neuvotellaan edelleen RAY:n kanssa rahoituksen toteutumisesta ja kehittymisestä. Sopeutumisvalmennustoiminnasta rahoitetaan osa vakuutusyhtiöiden maksusitoumuksilla. Tähän rahoitukseen vaikuttavat satunnaisuudet siten, että etukäteen on mahdotonta tietää hakevatko sopeutumisvalmennukseen sellaiset hakijat, joilla on mahdollisuus hakea vakuutusyhtiöltään maksusitoumusta ja toisaalta se kuinka monelle heistä myönnetään haettu maksusitoumus. Vuosittain nämä satunnaistavat tekijät vaihtelevat huomattavastikin. Raha-automaattiyhdistykseltä haetaan: yleisavustusta tiedotus-, koulutus-, edunvalvonta- ja järjestö- ja jäsentoimintakuluihin, toimitilojen kuluihin, kenttätyön sekä keskustoimiston työntekijöiden palkkakuluihin kohdennettua toiminta-avustusta sopeutumisvalmennustoimintaan ja palvelusuunnittelijan palkkakuluihin projektiavustusta Aivovaurio-nettineuvola hankkeeseen ja kahteen tutkimusprojektiin Kansainvälinen toiminta Kansainvälisiä yhteyksiä pidetään yllä erityisesti eurooppalaisten potilas- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. BIF (Brain Injured and Families European Confederation) verkosto toimii tärkeänä linkittäjänä. Kansainvälistä yhteyksien pitoa potilasjärjestöjen kanssa kehitetään ja varmennetaan siten, että hallitus nimeää luottamushenkilöistä kaksi edustajaa, jotka keskinäisen työnjaon ja sopimisen varassa osallistuvat mm. BIF:n työskentelyyn. Vuodelle 2012 edustajiksi ehdotetaan Annamaria Marttilaa ja Marjatta Pihlajamaata Järjestöyhteistyö NV -yhteistyömuotoja ovat mm: koulutus- ja tiedotustilaisuuksien, tapahtumien järjestäminen jäsenistöille, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille sekä kuntayhteistyö ja edunvalvonnallisten asioiden edistäminen. Aivovammaliitosta yksi järjestösuunnittelija on mukana NV:n järjestöpäälliköiden palavereissa, tiedottaja osallistuu tiedotustyöryhmään ja toiminnanjohtaja työvaliokuntaan. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (Vamlas) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen kanssa kehitetään yhteistyötä aivovamman saaneiden lasten ja nuorten tukemiseksi. Vammaisten lasten kanssa työskentelevien toimijoiden osaaminen yhdistetään siten, että avun ja palvelujen tarvitsijat saavat niitä. Aivovammaliiton erityisenä tehtävänä on tiedonkulun varmistaminen kohderyhmien ja ammattilaisten suuntaan. Aivovammaliitto on lupautunut kumppaniksi VAMLASin RATKO hankkeeseen ( ). Muistityötä kehitetään yhdessä Muistiliiton ja Suomen Parkinson-liiton kanssa. Yhteistyöllä luodaan uutta materiaalia ja osaamista sekä järjestöjen että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Näin tuetaan muistiongelmista kärsivien arkea ja kehitetään samalla niin järjestöjen palveluja 6

7 kuin niiden jäsenyhdistystenkin toimintaa. Järjestöyhteistyön kehittämiseksi ja syventämiseksi tiivistetään yhteistä toimintaa Muisti- ja Parkinson-liittojen sekä lisäksi Aivoliiton kanssa Juhlavuosi 2012; Aivovammaliitto 20 v. Aivovammaliitto juhlii 20-vuotistaivaltaan pääsääntöisesti työn ja toiminnan merkeissä. Alkuvuonna julkaistaan lehtimuotoinen historiikki erillisjulkaisuna. Aivoitus-lehteen perustetaan juhlavuoden ajaksi liiton historiaa käsittelevä palsta (4 lehteen). Järjestetään turvapäähineen suunnittelukilpailu muotoilualan opiskelijoille (mahd. yhteistyössä Aivosäätiön kanssa). Aivovammaviikolla järjestetään syntymäpäiväjuhla, jossa on tarkoitus palkita aivovammatyön sankareita (ammattilaisia ja vapaaehtoisia). 3. PERUSTYÖ Yhdistystoiminnan kehittämisen kaksivuotiskauden yleistavoite: Yleistavoitteena on paikallisissa ja alueellisissa aivovammayhdistyksissä tapahtuvan, aivovammautuneiden ja heidän omaistensa sosiaalisen ja toiminnallisen hyvinvoinnin lisääntyminen - tarjoamalla mahdollisuuksia vertaiskokemuksiin - varmistamalla edellytyksiä aivovammayhdistysten hyvälle toiminnalle - selvittämällä yhdessä yhdistysväen kanssa sekä koulutuksen avulla jäsenistön tarpeita arjessa selviytymisen suhteen - löytämällä toimivia vastauksia em. tarpeisiin - etsimällä ja kehittämällä yhteistyössä aivovammayhdistysten kanssa uusia toimintamuotoja, jotka tavoittavat erityisesti nuoret aikuiset aivovammautuneet ja heidän omaisensa sekä muita jäsenyydestä kiinnostuneita - vahvistamalla aivovammayhdistysten omaehtoista toimivuutta Yhdistystoiminta Yhdistysten toiminnassa tavoitteena on kehittyminen ja toiminnan jäntevöityminen, niin että saadaan uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan niin yhdistysten hallitustyöhön kuin muillekin foorumeille, kuten vertaistuki- ja toimintaryhmien ohjaajiksi. Teemavuosityöskentelyllä suunnataan yhdistysten toimintaa kohti avoimempaa ja innostuneempaa otetta. Yhdistysten toiminnan sisällön kehittämisessä tuetaan yhdistysten hallituksia ja muita aktiivitoimijoita. Vuoden 2012 teemana onedeleen Nuoret aikuiset (18 29 v). Yhdistysten nuorisovastaavien työtä kehitetään. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2012: Aivovammayhdistysten toiminnan kehittyminen - Nykyisten, olemassa olevien yhdistysten säilyminen - Yhdistysten toimivuuden ja toiminnallisuuden parantuminen - Toimintaryhmien olemassaolon ja toiminnallisuuden turvaaminen Mittarit: - Kaikkien 8 yhdistyksen olemassaolo 7

8 - Yksi uusi yhdistys syntyy - Vähintään 3 liiton työntekijöiden vierailua kussakin yhdistyksessä (joista hallinnon tapaamiseen 2 käyntiä) - Alkukartoituksen tekeminen ja seurantakartoituksen tekeminen kullekin yhdistykselle ja toimintaryhmälle puolen vuoden välein muutoksen arviointi yhdessä toimijoiden kanssa o kartoituslomakkeen laatiminen - Emo-/alueyhdistysten ja niiden alaisten toimintaryhmien yhteydenpidon syntyminen ja vahvistuminen yhteyksien määrä ja yhteydenpidon tuottaman lisäarvon arviointi (alku- ja seurantakartoituksen avulla) - Yhdistystoiminnan perus- ja täydennyskoulutusten täysimääräinen jäsentyminen ja toteutuminen - Subjektiivisten hyvinvoinnin kokemusten myönteinen kehitys (jäsenarviointi) Ennalta ehkäisevän toiminnan laajentuminen - Vammautuneiden ja heidän läheistensä yhteinen panostus ennalta ehkäisevään toimintaan - Jäsenistön asennemuutos ennalta ehkäisevää työtä kohtaan - Ennalta ehkäisevästä toiminnasta luodaan aivovammayhdistyksille yksi toiminnan muoto. Mittarit: - EHKÄSE ryhmän toimenkuvan laajentaminen osallistuvaksi toiminnaksi - ryhmän jäsenten valmentaminen osallistumaan liiton työntekijöiden kanssa aivovammatyötä esitteleviin tapahtumiin (messut, esittelyt jne.) Ennalta ehkäisevän työn ajatus on alkanut vakiinnuttaa paikkansa Aivovammaliiton toimintakentässä. Ehkäisevän työn osalta yhteistyötä tehdään mm. Liikenneturvan ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. EHKÄSE työryhmän muodostavat eri aivovammayhdistysten edustajat (6 henkilöä) sekä liiton työntekijöistä tiedottaja ja järjestösuunnittelija. Ehkäisevän työn painopisteenä vuonna 2012 on vapaaehtoisten valmentaminen osallistumaan vaikuttamistyöhön työntekijöiden mukana: esim. erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Tarkoituksena on valmentaa ja sitouttaa EHKÄSE ryhmän jäseniä sekä liiton kokemuskouluttajia esiintymään valituille kohderyhmille. Tärkeitä kohderyhmiä ovat muun muassa junioriurheilijat ja heidän valmentajansa, ala- ja yläkouluikäiset nuoret sekä varusmiehet. Urheiluyhteistyössä katsastetaan toimintamahdollisuuksia Vierumäen urheiluopiston kanssa, jossa monet jääkiekon juniorijoukkueet harjoittelevat. Vuodelle 2013 tavoitteeksi asetetaan vapaaehtoistoimijoiden esiintymisvalmiuksien hioutuminen niin, että he kykenisivät ohjattuina ja/tai omaaloitteisestikin toimimaan ennalta ehkäisevän viestin viejinä eri kohderyhmille. Lisäksi tavoitellaan edelleen valistusmateriaalin tuottamista nuorille (yhteistyössä Aivot Narikasta hankkeen kanssa). Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirja, ERSC eli European Road Safety Charter, on eurooppalainen foorumi, jossa toimii mukana yrityksiä, järjestöjä, tutkimuslaitoksia ja viranomaisia. Ne sitoutuvat toteuttamaan konkreettisia toimia ja jakamaan hyviä käytäntöjä liikenneturvan parantamiseksi. Aivovammaliitto sitoutui toimintaan ensimmäisen kerran vuonna Uusin sitoumus on voimassa vuoden 2012 loppuun asti Yhdistysten koulutus, tuki ja neuvonta Tavoitteet - Pohja ja tuki paremmalle jäsentoiminnalle - Pohja jäsenmäärän kasvulle 8

9 - Yhteys ja yhteisyys yhdistystoiminnan, muun vapaaehtoistoiminnan ja Aivovammaliiton tuottaman järjestölähtöisen palvelutoiminnan kesken - Valtakunnallisen, yhteisen jäsenrekisterin hyödyllisyys aivovammayhdistysten toiminnalle Mittarit: jäsentä osallistuu liiton järjestämiin yhdistyskoulutuksiin (perus-, täydennys-, teema koulutuksiin) vuoden 2012 aikana - Yhdistysväen syystapaamisesta kehitetään yhdistysväen neuvottelupäivät, jossa selkeä rakenne ja huolellinen sisällön suunnittelu, lisäksi vastuunjakoa myös luottamushenkilöille - Yhdistystoimijoiden tutustuttaminen jäsenrekisteriin käytön hallinta - Jäsenrekisterin käyttöön oton seuranta ja hyödyllisyyden arviointi vuoden lopulla - Yhdistysten raportit toiminnastaan, arvioinnit kehityksensä suunnasta - Vertailu aiempiin arviointeihin Aivovammayhdistysten toiminnan tukemiseen kiinnitetään vahvasti huomiota seuraavien kahden vuoden aikana. Ensimmäisenä vuonna (2012) keskitytään erityisesti peruskoulutuksiin, joilla vahvistetaan yhdistysten toiminnallista kehittymistä ja toisena vuonna (2013) lähdetään kampanjoimaan jäsenmäärän kasvun puolesta. Yhdistyksiä tuetaan erityisesti alueellisilla tapahtumilla ja koulutuksilla. Koulutus- ja virkistyspäivien tavoitteena on yhteistyön luominen sekä yhdistysten sisällöllisen kehittymisen tukeminen. Yhdistystoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija tekee aivovammayhdistyksiin niin monta vierailukäyntiä kuin on tarpeen ja mielekästä niiden kehittymisen turvaamiseksi. Yhdistystoiminnan koulutusmateriaalia kehitetään ja päivitetään. Edelleen kartoitetaan yhdistysten toiminnan laajempia rahoitusmahdollisuuksia ja koulutetaan yhdistysväkeä talousasioiden hoitamisessa. Yhdistysväen neuvottelupäivät Paikka: Etelä-Pohjanmaan alueella Tavoite: Yhdistysväen valtakunnallinen kohtaaminen, jossa arvioidaan koko aivovammayhdis tyskentän tilaa Vastuutyöntekijä: Yhdistystoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija Yhdistystoiminnan peruskoulutus Vastuutyöntekijä: Yhdistystoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija Yhdistyksen toiminnan kehittäminen ja elävöittäminen koulutus Vastuutyöntekijä: Yhdistystoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija Yhdistysväen tukiohjaus Vastuutyöntekijä: Järjestösuunnittelijat ja muut liiton työntekijät Yhdistystiedottamisen peruskoulutukset Vastuutyöntekijä: Tiedottaja Yhdistyksen toiminnan ja taloudenhoidon suunnittelun koulutukset Vastuutyöntekijä: Toiminnanjohtaja ja taloussihteeri Yhdistyskoulutusten sisällöistä tarkemmin Liitteessä 1. Yhdistysten tilan kartoittaminen 9

10 - kirjallinen kysely jäsenistölle - yhdistyshallitusten haastattelut/lomakehaastattelut Vastuutyöntekijä: Toiminnanjohtaja Toteuttaja: Yhdistystoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija Muu tuki Yhdistyskäynneillä vastataan yhdistysten akuutteihin tuen, neuvonnan ja ohjauksen tarpeisiin. Kannustetaan ja opastetaan yhdistysväkeä selvittämään ja hakemaan laajemmin toiminnalleen rahoituksia (esim. kuntien myöntämät avustukset ja opintokeskusten opintokerhorahoitukset). Toimenpiteitä: - Yhdistystoiminnan käsikirjan päivitys selkokieli - Tiedote/markkinointikirjepohja, esite - Hyvät käytännöt jakoon ja käyttöön - Ohjaus ja neuvonta Perhetyö Yhdistyksiä kannustetaan tarjoamaan jäsenistöilleen kokonaisille perheille suunnattua toimintaa. Yhdistystoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija tukee yhdistysväkeä tässä Ruotsinkielisen jäsenistön palveluiden kehittäminen Ruotsinkielisen jäsenistön palveluiden kehittämisessä hyödynnetään Aivovammaliiton ruotsinkielisiä materiaaleja. Vertaistukitoiminnan osalta perustetaan pilottiryhmät (aivovammautuneille ja omaisille) ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ja/tai Varsinais-Suomen alueelle. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää edelleen myös ruotsinkielisen kokemuskoulutustoiminnan kehittäminen. NH Neurologiska handikappoganisationer yhteistyön osalta sovitaan tapauskohtaisesti kuinka Aivovammaliitto on kulloinkin esillä ja mukana, alueellisesti/valtakunnallisesti. Yhteistyötä kehitetään FDUV:n Juridiska ombud i Svenskfinland:n kanssa edunvalvonnallisissa asioissa (koulutuspäivät, yksilöllinen tuki ja neuvonta) Muu vapaaehtoistoiminta Muulla vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan yhdistysten perustoiminnasta erottuvaa, toistaiseksi lähinnä liiton tuottamaa vertaistuki- ja kokemuskouluttajatoimintaa. Vertaistuki- ja kokemuskouluttajatoiminnalla pyritään saavuttamaan aiempaa paremmin tuen tarvitsijoita sekä tuottamaan mielekästä tekemistä jäsenistölle. Ne pyritään ketjuttamaan toimintakokonaisuudeksi yhdistys- ja palvelutoiminnan kanssa. Vertaistuki- ja kokemuskouluttajatoiminnoille luodaan yhtenäinen koulutukseen oton haastattelumalli, jolla osaltaan varmistetaan koulutusten ja toiminnan laatua. Vertaistukijoiden ja kokemuskouluttajien tehtävissään jaksamista tuetaan kahden valtakunnallisten virkistyspäivien sekä henkilökohtaisesti ja/tai pienryhmissä tapahtuvan tukiohjauksen muodossa. Vapaaehtoistoimijoiden tukiohjaus - tarkoitus: vapaaehtoistoimijoiden jaksamisen tukeminen - kohde: vertaistukijat ja kokemuskouluttajat - mittari: vapaaehtoistoimijoille tehtävä arviointi-/palautekysely Vastuutyöntekijä: Muusta vapaaehtoistoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija 10

11 Vertaistukitoiminta Vertaistukitoiminnassa pyritään yhä enemmän siihen, että tuen tarvitsijoita saadaan ohjattua vertaistukiryhmiin yksilötuen sijaan. Ryhmätoiminnassa vertaistuki mahdollistuu monipuolisemmin. Se on myös vertaistukihenkilölle hyvä tapa toimia vapaaehtoistyössä sekä helpottaa uusien jäsenten liittymistä yhdistystoimintaan (ryhmänä). Tukiryhmiä perustettaessa lähdetään siitä, että ryhmänohjaajat toimivat pareittain, jolloin he saavat tukea myös toisiltaan. Vuonna 2012 järjestetään neljä alueellista tukiryhmän ohjaajakoulutusta. Koulutuksia suunniteltaessa kiinnitetään huomiota myös niistä tiedottamiseen. Koulutusten päätteeksi pyritään käynnistämään kunkin kurssilaisen omalla alueella uusi, määräaikainen ja suljettu vertaistukiryhmä. Vertaistukiryhmien toiminta perustuu keskusteluun, mutta myös toiminnallisia menetelmiä voidaan käyttää Kokemuskouluttajatoiminta Kokemuskoulutajat toimivat aivovammatyön mannekineina. Vuonna 2012 järjestetään yksi peruskurssi uusille kokemuskouluttajiksi pyrkiville aivovammautuneille. Samoin järjestetään ensimmäinen aivovammautuneiden omaisille suunnattu kokemuskoulutuksen peruskurssi, jonka tavoitteena on saada 5-7 uutta omaiskokemuskouluttajaa. Kokemuskoulutuksen täydennyskoulutusta tarjotaan aiemmin koulutetuille. Lisäksi Elävä kirjasto toiminnan kasvavaan kiinnostukseen pyritään vastaamaan yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa. Nuoret aikuiset -teemavuoden yhtenä tavoitteena on saada nuoria kiinnostumaan kokemuskouluttajuudesta. Markkinoinnin tavoitteena on saada koulutetuille kokemuskouluttajille tilaisuuksia kokemustiedon jakamiseksi. Kohderyhmiä ovat mm. sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat, varuskunnat, poliisiammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset. Soveltuvia tapahtumia ovat erilaiset koulutuspäivät, seminaarit ja yleisötapahtumat. Valtakunnallisen kokemuskoulutustoiminnan alueellisten ohjausryhmien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä mm. markkinoinnin suhteen, jota kehitetään erityisesti alueilla, joilla ei ole ohjausryhmiä Aivovammayhdistyksille suunnattu vaikuttamistoiminta Yhdistyskoulutusten ja yhdistyksille suunnatun sisäisen vaikuttamistyön tavoitteena on saada jäsenistö ja aivovammayhdistykset tietoisiksi aivovammautuneille kuuluvista palveluista sekä oikeuksista ja velvoitteista, samoin siitä miten he voivat itse vaikuttaa toiminta-alueillaan näiden palveluiden kehittymiseen. Jäsenistölle ja yhdistyksille tiedotetaan asioista Aivovammaliiton nettisivuilla, Aivoitus -lehdessä ja yhdistyksille suunnatuilla infokirjeillä. Alueellisesti järjestetään ajankohtaisista asioista koulutus- ja tiedotustilaisuuksia mm. NV -yhteistyönä. Vuotuiset Aivoviikko ja Aivovammaviikko tarjoavat merkittäviä vaikuttamistyön foorumeita paikallisesti Päihdetyö Terveyden edistämisen määrärahasta haetaan avustusta Aivovauriot ja alkoholi oppaan tekoon vuonna Aivovammaliitto on mukana VAPA -toiminnassa (vammaisten päihdetyön tukipalvelut). Tulevana vuonna etsitään ja kehitetään edelleen yhteistyön muotoja VAPA -vastaavien verkostotapaamisissa. Vastaavat välittävät keskinäisissä tapaamisissaan päihteisiin sekä eri vammaryhmiin liittyvää asiatietoa. VAPA -tukipalveluita koordinoi Sininauhaliitto. 11

12 4. TIEDOTUS Liiton tiedotuksen tehtävänä on - strategisen johtamisen, käytännön perustyön että aivovammatyön kehittämisen tukeminen - riittävän ja oikeanlaisen aivovammatiedon leviäminen ja perillemenon varmistaminen yhteiskunnassa - sisällön tuottaminen ja välittäminen - tietoisuus aivovammoista (vammautuneet, läheiset, ammattilaiset, suuri yleisö) - valistustyö, ennalta ehkäisy - tunnistamisen mahdollistaminen (ammattilaiset) 4.1. AIVOITUS -lehti Aivoitus-lehti ilmestyy neljänä numerona. Ilmestymisajat ovat helmi- ja toukokuiden lopussa, syyskuun alussa ja marraskuun puolen välin tienoilla. Aineistopäivät ovat aina noin kuukautta ennen ilmestymistä. Aivoitus-lehdellä on merkittävä rooli aivovammatietouden levittäjänä. Lehden julkaiseminen mahdollistuu ilmoitusmyynnin avulla. Aivoituksen teemat vuonna 2012: 1/2012 Kommunikaatio 2/2012 Liikunta 3/2012 Musiikki, liike 4/2012 Taide Aivoitus-lehden markkinoiminen Aivoitus-lehden markkinointia mm. oppilaitosten kirjastoille ja sosiaali- ja terveysalan laitoksille jatketaan AIVOITUS -lehden kehittämistyö Lehtityöryhmä Lehtityöryhmää luotsaa tiedottaja ja liiton johtoa edustaa toiminnanjohtaja. Jäsenkunnan edustajina toimivat Annamaria Marttila, Annikki Karjalainen ja Tommi Viitanen. Työryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa, ja se käy läpi ilmestyneitä lehtiä sekä suunnittelee tulevien numeroiden suuntalinjoja. Lukijatutkimukset Raadille lähetetään jokaisen numeron ilmestyttyä kyselylomake, jolla tutkitaan lukijakunnan mielipiteitä lehden sisällöstä ja ulkoasusta. Raatiin kuuluu eri-ikäisiä ja eri puolella Suomea asuvia kohderyhmän edustajia. Edustettuna ovat niin vammautuneet, omaiset kuin ammattilaisetkin Tiedotuksellinen vaikuttamistyö Yhdistysviestintä Yhdistyskirje 12

13 Sisäisen viestinnän vahvistamisen suunnittelu ja toteutus jatkuu. Yhdistyksiin suunnattua sisäistä viestintää jatketaan yhdistyskirjeen avulla. Yhdistyskirje lähetetään neljästi vuodessa puheenjohtajille, sihteereille, tiedottajille, toimintaryhmien vetäjille ja liiton hallituksen jäsenille ja varajäsenille. Facebook Aivovammaliitto liittyi vuoden 2011 aikana Facebookiin ja on saanut muutamassa kuukaudessa reilut 100 tykkääjää. Yksittäisiä Aivovammaliiton julkaisuja katsotaan keskimäärin 350 kertaa. Aivovammaliiton Facebook-sivujen aktiivista päivittämistä jatketaan myös vuoden 2012 aikana. Koulutus yhdistystiedottajille Yhdistyksille suunnattua viestintäkoulutusta jatketaan vuoden 2012 aikana. Koulutusmoduuleina ovat:* Lehdistötiedote ja uutiskirje (jäsentiedote), * Nettisivut ja Facebook ja * Oma (kopiokoneella tehty) lehti Nettisivut Aivovammaliiton nettisivuja päivitetään säännöllisesti. Vuoden 2012 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön vertaistukihenkilöiden suljettu keskustelupalsta sekä selkokielinen osio Yleinen viestintä Messut Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa osallistutaan Terve SOS -messuille Tamperetalolla. Lisäksi yksin tai yhteistyössä jonkin yhteistyöjärjestön kanssa osallistutaan Sosiaalialan ammattilaispäiville Wanhassa Satamassa. Teemaviikot Aivoviikko eli viikko 11 yhteistyössä Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Aivovammaviikko eli viikko 46 yhteistyössä Aivovammaliiton paikallisyhdistysten kanssa. Lehdistötiedotteet Aivovammaliitto lähettää lehdistötiedotteita kohdennetusti valtakunnallisiin ja paikallisiin lehtiin. Niissä tiedotetaan ajankohtaisista aiheista sekä omista tapahtumista ja teemaviikoista. Esitteet Aivovammaliiton perusesitteitä ovat Avainasiaa aivovammasta, Tietoa lievästä aivovammasta ja Pääasiaa sekä ruotsinkieliset Fakta om Hjärnskador ja Huvudsaker. Esitteitä tilataan säännöllisesti sairaaloihin ja kuntoutuslaitoksiin. Aivovammaliitto tuottaa tarvittaessa muitakin esitteitä. Tiedotus-DVD Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa tehdyllä esittely-dvd:llä Aivovammaliiton mannekiinina esiintyy yhdistysaktiivi Risto Lappalainen. DVD:tä hyödynnetään myös aivovammatietouden levittämisessä. Sharewood Aivovammaliitto on mukana Sharewood -hyväntekeväisyysmediassa. Sivuston jäsenet voivat lahjoittaa rahaa valitsemalleen hyväntekeväisyyskohteelle. Sharewoodissa on mahdollisuus julkaista myös ajankohtaisia uutisia Hyvät uutiset sivustolla. Näin aivovammatietous ja Aivovammaliiton tunnettuus leviävät hyväntekeväisyydestä kiinnostuneiden ihmisten pariin. Hyvien uutisten julkaisemista jatketaan 1-2 uutisen kuukausivauhdilla. 13

14 5. JÄRJESTÖLÄHTÖISET PALVELUT 5.1. Ohjaus ja neuvonta Aivovammaliitossa palvelusuunnittelija on vastuussa lähinnä puhelimitse annettavasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Kaikki työntekijät antavat neuvoja ja ohjeita asiakkaille oman ammattitaitonsa ja resurssiensa puitteissa, päävastuu on kuitenkin palvelusuunnittelijalla. Toisinaan myös pelkkä kuunteleminen ja välittäminen auttaa. Työntekijät lisäävät tietojaan ja ymmärrystään kouluttautumalla ja oppimalla jatkuvasti kokemuksen kautta Sopeutumisvalmennustoiminta Yleistavoite Vammautuneiden ja heidän läheistensä tietouden ja ymmärryksen lisääntyminen aivovammasta, siihen liittyvistä oireista sekä mahdollisuuksista lievittää arkea ja elämää hankaloittavien oireiden ja asioiden vaikutusta. Toiminnalliset tavoitteet - Tietoisuuden lisääntyminen kuntoutusmahdollisuuksista ja erilaisista palveluista - Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin syntyminen, jonka avulla osallistujien usko tulevaan vahvistuu ja he löytävät ammattilaisohjaajien ja vertaistuen avulla keinoja selviytyä arjen haasteista - Sopeutumisvalmennuskurssien valintaprosessin kehittyminen mahdollisimman tasapuoliseksi ja ammatilliseksi - Aivovammaliiton sopeutumisvalmennustoiminnan tarjonnan ja vammautuneiden sekä heidän läheistensä sopeutumista edistävien tarpeittensa mahdollisimman hyvä vastaavuus. Kurssitarjonta Järjestetään seitsemän (7) RAY -rahoitteista sopeutumisvalmennuskurssia ja kaksi Kelan rahoittamaa sopeutumisvalmennuskurssia sekä yksi Kelan rahoittama kuntoutuskurssi. Kurssit (RAY) vuonna 2012: 1. Nuorten vuorovaikutuskurssi kaupunkiympäristössä (Iiris) 2. Parikurssi saaristoluonnossa (Solhem) 3. Ruotsinkielinen kurssi (Solhem) 4. Perhekurssi (Rauhalahti) 5. Väsyvyyskurssi (Onnela) 6. Peruskurssi (Rauhalahti) 7. Muistikurssi parikurssina (Onnela) Jotta kurssit vastaisivat mahdollisimman hyvin kulloiseenkin tarpeeseen, on suunnittelussa otettu huomioon aikaisemmin kursseilta saatu palaute, kentältä tullut palaute sekä vammautuneiden läheisten että ammattilaisten osalta, ja myös AVL:n työntekijöiden antama palaute. Arvioinnissa on huomioitu myös eri kursityypit, vuoden 2011 hakijamäärät sekä kursien vetovoima eri ajankohtina. 14

15 Kurssilaisilta sekä kurssityöntekijöiltä kysytään palautetta heti kurssin jälkeen. Uusi jäsenrekisterijärjestelmä mahdollistaa myös myöhemmin toteutettavien kyselyiden tekemisen sopeutumisvalmennukseen osallistuneille. Näiden laadullisten mittareiden lisäksi verrataan tiedotuksen määrää hakijamäärään, jotta saadaan tietoa tiedotuksen tavoittavuudesta. Lisäksi verrataan hakijoiden määrää tarjolla oleviin kurssipaikkoihin. Kelan kurssit ovat vuonna 2012: yksi sopeutumisvalmennuskurssi Neuronissa, yksi sopeutumisvalmennuskurssi Kankaanpäässä ja yksi kuntoutuskurssi Kankaanpäässä. Vuoden aikana selviää käyttääkö Kela varaamansa option kahden vuoden jatkoon nykyisin voimassa olevan sopimuksen osalta, vai siirtyvätkö kurssien osalta kilpailutukseen. Kurssihenkilöstö Parikursseille ja perhekursseille pyritään saamaan sekä mies- että naisohjaaja. Kurssihenkilöstön rekrytoinnissa edellytetään, että ohjaajilla on riittävä tieto aivovamma-asioista, palvelujärjestelmistä, kuntoutuksesta sekä myös taito ohjata ryhmää. Ensiapuvalmiuksia pidetään myös tärkeänä. Aivovammaliitto kouluttaa kurssityöntekijöitä. Samoin luennoitsijoiden ammattitaitoon kiinnitetään huomiota varmistaen sopeutumisvalmennuskurssien laatua näiltäkin osin. Vuonna 2012 voidaan myös ottaa kuntoutuksen ohjauksen opiskelijoita sopeutumisvalmennuskursseile ylimääräisiksi työntekijöiksi, jolloin saadaan aivovamma-asiaa tietoon tälle tärkeälle ammattiryhmälle ja mahdollisesti uusia kurssityöntekijöitä tulevaisuudessa. Sopeutumisvalmennusryhmä ja kehittämistyö Sopeutumisvalmennusryhmä toimii palvelusuunnittelija Anu Korhosen apuna ja tukena kehittämistyössä. Sopeutumisvalmennustyöryhmässä toimivat neuropsykologi Anne Salo, HUS, sosiaalityöntekijä Helene Westerlund, Kuntoutus Orton ja SHO, KM Marjatta Pihlajamaa, Aivovammaliiton hallitus. Sosionomi Riitta Merilehden jäädessä eläkkeelle vuoden 2012 alusta, jatkaa kurssityöntekijöiden edustajana psykologi Ulriikka Kekki ryhmässä hänen tilallaan. Sopeutumisvalmennustoimintaa tukevien lomakkeiden uudistusta jatketaan. Lomakkeet ja niiden sisältö/merkitys käydään huolellisesti läpi, asiaa tarkastellaan kurssilaisten, kurssityöntekijöiden, palvelusuunnittelijan, AVL:n näkökulmista. Kurssilaisvalintojen prosessin kehittäminen (mm. uusi kurssirekisteri) ja valintojen ohjeistus otetaan työn alle, samoin tarkastellaan kurssin vetäjille annettavaa ohjeistusta. Päivitetyn toimintajärjestelmän käsikirjan jälkeen on vuorossa mm. kurssiselosteiden tarkempi ohjeistus. Tutustutaan vuoden 2012 alusta käyttöön tulevaan kurssirekisteriin (jäsenrekisterin yhteydessä) ja sen mahdollisuuksien hyödyntäminen tiedon välityksessä ja palautteen saamisessa. Palautteen keräämistä pohditaan laajemminkin. Etenkin sähköistä tiedotusta kehitetään jatkuvasti, tässä uusi jäsenrekisteri-järjestelmä on hyödyksi Lomatoiminta Vuonna 2012 tarjotaan tuettuna lomatoimintana jälleen SOLUKU -lomia. Muilla lomilla on ollut melko vähän kysyntää, joten niitä ei järjestetä. 15

16 6. KEHITTÄMISTYÖ 6.1. Suunnitellut uudet omat projektit Terveyden edistämisen määrärahasta on haettu (THL) Alkoholi ja aivovauriot hankkeelle rahoitusta. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa Opas alkoholin ja aivovaurioiden yhteydestä ja ehkäisystä. Oppaan avulla tuotetaan ennalta ehkäisevää sekä myös korjaavaa tietoa mm. päihteiden käytön sekä aivojen vaurioiden välisestä yhteydestä ja autetaan väestöä tulemaan siitä tietoiseksi. Samalla kiinnitetään huomiota myös aivovaurioisen henkilön läheisen päihteiden käytön vaikutuksiin. Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) on haettu projektirahoitusta Aivovamman aiheuttaman sosiaalisen ja psyykkisen haitan vaikutukset hankkeelle. Kyseessä on aivovammautuneitten ja läheisten syrjäytymistä tutkiva hanke vuosille ja toteuttajaksi on suunniteltu Lapin yliopistoa. LIITE 1. Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) on haettu projektirahoitusta Aivovammautuneitten henkilöiden saaman kuntoutuksen valtakunnalliselle kartoitukselle vuosiksi kartoituksen toteuttajaksi on suunniteltu Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskusta. LIITE Suunnitellut ja meneillään olevat yhteistyöhankkeet Aivovammaliitto on lupautunut yhteistyökumppaniksi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön, VAMLAS, hakemaan aivovammautuneitten henkilöiden työllistymistä tukevaan RATKO - projektiin vuosille Sen tavoitteena on luoda monimuotoinen työyhteisö, jolla on valmiuksia kohdata erityistä tukea tarvitseva työnhakija. Aivovammaliitto on lupautunut yhteistyökumppaniksi MS -Liiton hakemaan, Itä- ja Pohjois- Suomen alueilla toteutettavaan Yhdessä toimien neurologisen avoryhmäkuntoutuksen kehittämishankkeeseen. Aivovammaliitto osallistuu Iholiiton hakemaan sopeutumisvalmennuskirja-hankkeeseen. Aivovammaliitto on lupautunut yhteistyökumppaniksi TATU ry:n hakemaan Järjestöjen yhteiseen vertaistukitoiminnan kehittämishankkeeseen vuosille Aivovammaliitto on ollut tukevasti mukana kehittämässä kokemuskouluttajatoimintaa Kokemuskoulutus -hankkeessa, jota koordinoi Suomen Reumaliitto. Projektille haetaan jatkohankerahoitusta ja mikäli hanke toteutuu, on Aivovammaliitto edelleen mukana siinä Aivovaurio-nettineuvola projekti Päätavoite Äkillisistä aivovaurioista (aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat, aivokasvainten jälkitilat) kärsivien henkilöiden tiedon ja neuvonnan saannin, kokemustiedon jakamisen ja osallisuuden kehittyminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. 16

17 Projektisuunnitelman mukaan hanke jakaantuu kolmeen vaiheeseen asiakaskohderyhmien mukaan: aivovamma-, aivoverenkiertohäiriö- ja aivokasvainkuntoutujat. Vuoden 2012 alussa tavoitteena ja kehittämisen kohteena on pilotti-vaiheen loppuun saattaminen ja projektin 2.vaiheen aloitus. Projektin lähtötilan (pilotti) muodostaa traumaattisesti aivovammautuneille suunnattu osio. Kaikkien kolmen vaiheen lähtökohtana toteutuksessa on asiakastyöryhmien kokoaminen informaation tuottajiksi. Työryhmien edustajina (6/ryhmä) toimii kokemuskouluttajia, vertaistukiohjaajia, nuoria kuntoutujia ja omaisia. Työmenetelminä käytetään vertailukehittämistä ja dialogisia menetelmiä, joiden tavoitteena on osallistaa kuntoutujia ja heidän omaisiaan jo kehittelyvaiheessa avnettineuvola-portaalin käyttäjiksi. Eri alojen asiantuntijoista koostuva ammattilaistyöryhmä jatkaa teemojen työstämistä ja tiedon sovittamista av-portaaliin. Sen jälkeen asiakastyöryhmä jälleen kokoontuu testaamaan av-portaalin käyttöominaisuuksia. Tarpeellisten muutosten jälkeen projektin seuraava vaihe käynnistyy. Yhteistyö Projektin kaikissa kolmessa vaiheessa tehdään aktiivista yhteistyötä aivovaurion kohdanneiden henkilöiden ja heidän omaisten kanssa hyödyntäen heidän kokemusasiantuntijuuttaan. Syvyyttä projektin prosesseille haetaan Helsingin kaupungin kotipalvelun ja Kainuun maakunta - kuntayhtymän hoidon- ja kuntoutuksen toiminta-alojen kanssa tehtävästä kuntoutuja - ammattilaisyhteistyöstä. Esko - ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa yhteistyötä jatketaan v aikana, erityisesti sähköisen asioinnin klusterin kanssa. Myös muita sähköisen asioinnin hankkeita ja yhteistyömahdollisuuksia seurataan. Portaalin fyysisen toteuttamisen ja sen arkkitehtuurin rakentamiseen tarvittavia yhteistyökumppanuuksia solmitaan. Yksi mahdollinen yhteistyökumppani on mm. Tampereen ammattikorkeakoulu. Lisäksi tietotaitoa ja yhteistyökumppanuuksia portaalin liiketoimintayhteyksien kartoittamisessa haetaan rohkeasti uusilta toiminta-aloilta. Myös konsultointia hyödynnetään; esimerkkinä Oulu Wellness Institute säätiö, joka on erikoistunut hyvinvointipalveluihin, kumppaneiden verkottamiseen ja innovaatiotoimintaan. Projektille perustettu ohjausryhmä kokoontuu vuosittain 3-4 kertaa. Se koostuu Aivovammaliiton, Aivoliiton, Etelä-Suomen syöpäyhdistyksen, TAYSin, ODL:n, Tampereen ja Metropolia ammattikorkeakoulujen sekä Oulun kaupungin sairaalan edustajista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii projektipäällikkö Anne Andersson Oulun Diakonissalaitokselta. Seuranta ja arviointi Ohjausryhmä seuraa ja arvioi säännöllisesti tavoitteiden saavuttamista. Aivovammaliiton ja Aivoliiton hallituksille ja muille yhteistyötahoille raportoidaan projektin etenemisestä. Taustajärjestöjen kanssa yhteistyötä tekeviä tahoja pyydetään myös seuraamaan ja arvioimaan Av-nettineuvolan tuottamaa lisäarvoa ja/tai merkitystä kohderyhmien edustajille. Projektin toteutumista ja etenemistä seurataan tutkimustyön tarjoamin välinein, esimerkiksi yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden muodossa. Projektin eri vaiheissa toteutuvan tutkimustyön avulla seuranta syvenee ja tuottaa tietoa projektin eri vaiheista. Lisäksi uudenlaista arvioinnin kumppanuutta toteutetaan yhteistyössä Oulun Diakonissalaitoksen Huusko-projektin kanssa. Myös yhteistä sisarhankearviointi rahoitusta haetaan RAY:ltä. 17

18 Aivovammaliitto ry LIITE 1. YHDISTYSTOIMINNAN KOULUTUKSIA VUONNA 2012 Yhdistysväen neuvottelupäivät Paikka: Etelä-Pohjanmaan alueella Tavoite: Yhdistysväen valtakunnallinen kohtaaminen, jossa arvioidaan koko aivovammayhdistyskentän tilaa - tarkoitus: yhdistystietouden ja osaamisen keskinäinen jakaminen - kohde: hallinto- ja toimihenkilöt sekä liiton henkilöstöä - mittari: 3 aktiivia osallistunutta/avy, joista väh. yksi (1) hallituksen edustaja Vastuutyöntekijä: Yhdistystoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija Yhdistystoiminnan peruskoulutus - tarkoitus: yhdistysaktiivien yhdistystietouden ja osaamisen kehittyminen - kohde: hallinto- ja toimihenkilöt - mittari: väh. 5 aktiivia/avy osallistunut koulutukseen vuoden aikana Vastuutyöntekijä: Yhdistystoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija Yhdistyksen toiminnan kehittäminen ja elävöittäminen koulutus - tarkoitus: yhdistysten toiminnan monipuolistuminen - kohde: yhdistysten toimihenkilöt, eri toiminnoista vastaavat ja toimintaryhmien ohjaajat - mittari: väh. 5 aktiivia/avy osallistunut koulutukseen vuoden aikana Vastuutyöntekijä: Yhdistystoiminnasta vastaava järjestösuunnittelija Yhdistysväen tukiohjaus - tarkoitus: yhdistysaktiivien osallistumisen jäsentämisen ja jaksamisen tukeminen - kohde: yhdistysten aktiiviset toimihenkilöt ja ryhmien/toimintaryhmien ohjaajat - mittari: yhdistysaktiiveille tehtävä arviointi-/palautekysely kalenterivuoden päätyttyä Vastuutyöntekijä: Järjestösuunnittelijat ja muut liiton työntekijät Yhdistystiedottamisen peruskoulutukset - tarkoitus: yhdistysaktiivien yhdistystietouden ja osaamisen kehittyminen - kohde: yhdistysten tiedottajat ja sihteerit - mittarit: neljän koulutusryhmän toteutuminen, 8 yhdistyksestä väh. 1 osallistuja per avy ja toimintaryhmä vuoden aikana, tiedonkulun paranemisen kokemus yhdistyksissä (arviointi-/palautekysely) - toteutus: 18

19 - neljä (4) koulutusryhmää; * V-S + 100kunta, * Tre + E-P + Oulu, * P-H + Kymi + Hki, * K-S + Kuopio + P-K, joille kullekin tarjotaan Vastuutyöntekijä: Tiedottaja Yhdistyksen toiminnan ja taloudenhoidon suunnittelun koulutukset - tarkoitus: yhdistysaktiivien hallinto-osaamisen kehittyminen - kohde: hallinto- ja toimihenkilöt ja eri toimintojen vastaavat - mittarit: kahden (2) koulutusryhmän toteutuminen, 8 yhdistyksestä väh. 2 osallistuja/avy ja 5 toimintaryhmien ohjaajaa Vastuutyöntekijä: Toiminnanjohtaja ja taloussihteeri LIITE 2. Projektihakemus vuodelle 2012/RAY Hankesuunnitelma Aivovamman aiheuttaman sosiaalisen ja psyykkisen haitan vaikutukset Perustelut/lähtökohdat Aivovammat, ihmisen aivotoimintaan suoraan vaikuttavana sairautena ja/tai ongelmana, aiheuttavat vuosittain valtavasti inhimillistä kärsimystä sekä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tarkasteltuna aktiivisten työvuosien menetyksiä. Lääketieteellinen ja sairaanhoidollinen hoito ja kuntoutus ovat edistyneet isoin harppauksin erityisesti viime vuosina. Tästä huolimatta edelleen jäävät liian monet, hyvin kuntoutettavissa olevat henkilöt vaille sellaista tukea ja ohjausta, jolla estettäisiin heidän syrjäytymisensä niin sosiaalisesta elämästä kuin työmarkkinoiltakin. Aivovammaliitto potilasjärjestönä tuntee toistaiseksi vammautuneitten elämäntilanteita monia muita paremmin heidän omista lähtökohdistaan. Koska potilasjärjestön varsinainen tehtävä ei ole tuottaa kohderyhmän tarvitsemia hoito- ja kuntoutuspalveluja, ollaan oikeammalla teillä, kun se kohdistaa huomionsa kohderyhmänsä edunvalvonnallisiin tarpeisiin. Aivovammautuneitten "edut" jäävät edelleen saamatta usein siksi, etteivät erityisesti sosiaalialan ammattilaiset tunne ja ymmärrä tämän vammaryhmän edustajien ja heidän läheistensä kokemia haittoja. Aivovammautumisen aiheuttamat sosiaaliset ja psyykkiset häiriöt johtavat sekä vammautuneitten itsensä että heidän läheistensä syrjäytymiseen ja myös mielenterveydellisiin haittoihin johtaviin pärjäämättömyysprosesseihin. Näitä ei kuitenkaan ole seikkaperäisesti tutkittu. Paitsi vammautuneitten henkilöiden oma selviytyminen ja pärjääminen arjessa, on erityisesti heidän läheistensä jaksaminen avainasemassa. Arjessa selviytymisen sosiaaliset ja psyykkiset tekijät edellyttävät riittävää ammatillista tukea ja ohjausta. Jotta tämä työ tehtäisiin mahdollisimman hyvin, on tärkeää selvittää uskottavasti missä todellisuudessa aivovamman saaneet ja heidän läheisensä elävät. Aivovammautuneen henkilön syrjäytyminen ei aina johdu vain hänestä itsestään tai hänen ympäristölleen tuottamista vaikeuksista. Ilmeistä on, että aivovammautuneen ympäristöissä olevat tekijät voivat osaltaan vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen: Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat omata sellaisia rajoittuneita tietovarantoja ja/tai asenteita, että heidän toimenpiteensä (joskus aivan hyvää tarkoittavatkin) tai toimimatta jättämisensä johtavat vammautuneen syrjäytymisen kehityksen alkuun tai pahenemiseen. Erityisesti nuorten, työelämän ulkopuolelle jääneiden aivovammautuneitten aikuisten, kohdalla tärkeä kysymys onkin: Miten auttaa aivovamman saanutta elämään elämänsä, ei vain olemaan siinä? Päätavoite 19

20 Aivovamman saaneiden ja heidän läheistensä elämäntilan sosiaalisten ja psyykkisten haittatekijöiden selvitys tutkimuksen avulla ja sen myötä näiden ihmisryhmien syrjäytymisprosesseihin tarttuminen. Osatavoitteet - Yhteistyö Lapin yliopiston kanssa; sosiologia - Tutkijan nimeäminen; professori Asko Suikkasen tutkijaryhmä - Yhteydet ammattikorkeakouluihin - Koulutuksen kehittyminen sosiaalialan ammattikorkeakoulu- ja ammatti-instituuttikoulutuksissa. Seuranta Hankkeesta vastaa Aivovammaliitto ry. Toiminnanjohtaja toimii yhteyshenkilönä sekä tutkijatahoon, tutkijaan ja taustaorganisaatioihin että muihin yhteistyötahoihin päin. Hän pitää säännöllistä yhteyttä tutkijaan ja raportoi tarpeen mukaan mm. Aivovammaliiton hallinnolle prosessin etenemisestä. Tutkimusprosessia arvioi projektille perustettava ohjausryhmä; sosiaalialan, aivovammakuntoutuksen ja tutkimuksen ammattilaisia. Tutkimuksen etenemistä arvioi ja seuraa tutkijan taustaorganisaation (yliopiston) edustajat; tutkijaryhmä. Seurantaa voidaan pyytää tekemään myös Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys ry KUTKE. Tutkimusprojektia seuraavat myös Aivovammaliiton hallitus ja työntekijät.. Toteutus Sovitaan Lapin yliopiston kanssa tutkimuksen toteuttamisesta sen alaisuudessa; professori Asko Suikkasen tutkijaryhmä. Aivovammaliitto toimii tarpeen mukaan tutkittavien löytämisessä apuna. Tutkimusprosessi käynnistyy keväällä 2012, aineistonkeruu tapahtuu talvikauden aikana ja analysointivaihe kestää kevääseen 2014 asti. Tutkimuslöydösten pohjalta järjestetään seminaareja syksyllä 2014, joissa myös mallinnetaan sosiaalialan ammattilaisille kehitettävää koulutusta. Kohderyhmät/hyödynsaajat Aivovamman eli traumaattisen aivovaurion saaneet ja heidän läheisensä saavat tutkittua tietoa aivovamman aiheuttamista sosiaalisista ja psyykkisistä haitoista. Tieto auttaa myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Aivovammaliitossa hyödynnetään saatu tieto sekä edunvalvonnallisen että kehittävän työn hyväksi. Sosiaalialan ammattilaiset (myös ammattiin opiskelevat) saavat tulevaisuudessa tutkittuun tietoon perustuvaa koulutusta. Yhteistyökumppanit Lapin yliopisto/sosiologia; professori Asko Suikkasen tutkijaryhmä - tutkimuksen suunnittelija ja toteuttaja 20

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU Hyvä psoriasisyhdistyksen toimija Psoriasisliiton YhdistysEVA -työkalu (evaluaatio=arviointi) on tarkoitettu yhdistyksille työvälineeksi

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä 30.9.2016 Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen strategiset painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot