R i i s t a n t e u r a s t i l o j e n s u u n n i t t e l u L O P P U R A P O R T TI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "R i i s t a n t e u r a s t i l o j e n s u u n n i t t e l u 1.1.2008 3 1. 1 2. 2 0 12 L O P P U R A P O R T TI"

Transkriptio

1 R i i s t a n t e u r a s t i l o j e n s u u n n i t t e l u L O P P U R A P O R T TI

2 1 1 LÄHTÖTILANNE Metsästys on osa suomalaista maaseutua ja sen luonnollista hoitoa, jonka vaikutukset näkyvät mm. metsien hoidossa, elintarvikehuollossa ja liikenneturvallisuudessa. Vuosittain metsästä saadaan kymmenien miljoonien eurojen arvosta käyttökelpoista lihaa. Lihan käyttävät nykyisin lähinnä metsästäjät/heidän sukulaisensa, ja vain vähäinen osa hyödynnetään kaupallisesti. Riistasta saadaan myös käyttökelpoisia sivutuotteita esim. nahka, sarvet ja luut. Riistatuotteiden laajempi kaupallinen hyödyntäminen on yksi keino monipuolistaa maaseudun elinkeinoelämää ja saada aikaan lisätuloja. Kaupallinen ja jatkojalostukseen tähtäävä toiminta edellyttää eri osapuolien aktiivista ja pysyvää yhteistyöverkostoa sekä tuotteita, joilla on kysyntää markkinoilla. Riistaliha sinällään on erikoistuote. Kouluttamalla metsästäjiä riistalihan ominaisuuksien tunnistamisessa sekä lihan hygieenisessä käsittelyssä edistetään riistaraaka-aineen aiempaa laajempaa ja monipuolisempaa käyttöä maakuntien jalostuslaitoksissa. Hyvälaatuisesta hirven, peuran sekä kauriin nahasta voidaan tehdä erilaisia harraste- ja hyötykäyttöön tarkoitettuja tuotteita; sarvista ja luista käyttö- ja koriste-esineitä. Tuotteiden valmistus mahdollistaa pienimuotoista liha- ja muuta yritystoimintaa ja verkottumista niitä myyvien liikkeiden kanssa. Hankkeen esiselvityksessä kävi ilmi, että riistan teurastustilat ovat tällä hetkellä huonolaatuiset. Esiselvitykseen vastanneista metsästysseuroista vain vajaa 20 % kertoi tilojensa olevan kunnossa jäähdytyksen osalta. Suoritetussa kyselyssä seurat arvioivat itse teurastustilojensa kunnon. Vastausprosentti suoritettuun kyselyyn oli alhainen, ja on oletettavaa, että nimenomaan seurat, joiden teurastustilat ovat huonossa kunnossa tai puutteelliset, jättivät vastaamatta kyselyyn. Kyselyn vastanneista n. 40 % kertoi suunnittelevansa teurastustilojen uusrakentamista tai nykyisten tilojen parantamista. Vastanneista 90 % ilmoitti, että teurasjätteet hävitetään perinteisesti maahan hautaamalla. Nahan kerääminen toimii huonosti, vaikka seurat ilmoittavat haluavansa hyödyntää nahkaa Kyselyssä selvisi, että keskitetyt nahankeräyspisteet edistäisivät huomattavasti riistanahan kaupallistamista. Kysely osoitti, että on tarvetta on suunnitella ja perustaa keskitetyn mallin mukaisia alueellisia yhteiskäyttöön tarkoitettuja tiloja, jotka palvelisivat useamman metsästysseuran tai seurueen tarpeita. Tiloja hyödyntäisivät myös alueen karjankasvattajat sekä hevosharrastajat. Tiloissa voitaisiin suorittaa hätäteurastuksen loppuunsaattamista sekä kotiteurastuksia sellaisille tuotantoeläimille, jotka eivät läpäise teurastamon vaatimuksia (tyrän, koko- tai muiden vikojen takia), mutta ovat silti täysin käyttökelpoista lihaa kasvattajan omaan käyttöön. Tarvittaessa tiloissa voitaisiin tarkastaa myös teurastuspaikassa kotiteurastetut tuotantoeläimet ja mahdollisesti tarhattu riista. Mikäli perustettaisiin varsinaisia riistankäsittelylaitoksia sellaisille alueille, joiden riistamäärät yltävät kaupalliseen käyttöön (Pohjois-Suomessa hirvien riistankäsittelylaitokset, Pirkanmaalla, Hämeessä ja Varsinais-Suomessa peurojen riistankäsittelylaitokset) riistalihaa voitaisiin myös viedä ulkomaille. Näissä laitoksissa käsiteltäisiin vain tarkastettua lihaa, eikä siellä varastoitaisi muuta kuin tarkastettua lihaa. Vientiin tarkoitettua lihaa voitaisiin leikata riistankäsittelylaitoksen yhteydessä olevassa leikkaamossa. Tulevaisuudessa perustettavien, keskitetyn suunnitteluhankkeen mallin mukaisten teurastustilojen taso ja toiminta vastaavat uusia Riistankäsittelylaitoksen vaatimuksia. Lisäksi nämä tilat on

3 2 myöhemmin tarvittaessa helposti hyväksytettävissä elintarvikelain momentin mukaisiksi laitoksiksi. Metsästäjien tietoisuus riistalihan hygieenisyydestä sekä halu jatkojalostukseen oman ruokapöydän valikoimien kasvattamiseen vaatii tarkastetun lihan. Olemme ottaneet huomioon, että tulevaisuudessa metsästäjien ja kuluttajien vaatimustaso kasvaa. 2 HANKEORGANISAATIO 2.1 Toteuttaja ja hallinnoija Hankkeen toteutti ja hallinnoi Agropolis Oy. Projektipäällikön pääasiallisena tehtävänä oli kentällä tapahtuva käytännön työ. Hän koordinoi suunnittelu- ja yhteenvetotyön sekä hoiti yhteydet sovittavan työnjaon mukaisesti. Hankeavustajina toimi muu Agropolis Oy:n henkilökunta (teknologia-asiantuntijapalvelut, taloushallinto, sihteeripalvelut, viestintä, dokumentointi jne.). 2.2 Ohjausryhmä Ohjausryhmän muodostivat Agropolis Oy:n, ELY-keskuksen, Eviran, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsästäjäin keskusjärjestön ja Suomen Metsästäjäliiton edustajista. Ohjausryhmä oli yhteinen kaikille Agropolis Oy:n toteuttamille riistahankkeille. Ryhmän tehtävänä oli ohjata toteuttajaa sisältöön liittyvissä kysymyksissä ja seurata hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä seurasi projektin toteuttamista hyväksytyn hankesuunnitelman ja toteutusaikataulun mukaisesti, kustannusten ajoittumista, määrää ja hyväksyttävyyttä, tuki projektin johtamista sekä toimii asiantuntijatahona. Muutoshakemukset ELY-keskukselle tehtiin ja käsiteltiin ohjausryhmässä. Myös karjankasvattajajärjestöjen edustajia käytettiin asiantuntijoina yhteistyön mahdollisuuksien selvittämisessä. Ohjausryhmän tukena toimivat myös riistanhoitopiirit ja alueelliset riistanhoitoyhdistykset. 3 HANKKEEN KOHDERYHMÄT JA HYÖDYNSAAJAT Kohderyhmät: Kohderyhmiksi valittiin metsästysseurat, jotka alueillaan tarvitsivat kunnollisia teurastiloja ja jotka tarvitsevat myös uuden lainsäädännön mukaisia riistan käsittelylaitoksen valmiudet vaativia tiloja, jatkojalostukseen menevän riistalihan tarkastamiseksi. Hyödynsaajat: Metsästysseurat ja seurueet Riistanhoitopiirit Riistanhoitoyhdistykset Rakentamis- ja laitetoimituksia tarjoavat yritykset ELY-keskukset Karjankasvattajat Maaseutuyrittäjät Pohjois-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan riistanhoitopiirien pilottialueen seurat ja seurueet

4 3 Välilliset kohderyhmät: Alueen karjankasvattajat Hyödynsaajat: Metsästysseurat ja -seurueet sekä yksittäiset metsästäjät Riistaa jatkojalostava teollisuus Aluetta valvovat viranomaiset Kohderyhmät valittiin esiselvityksen perusteella. Hankkeesta tiedottaminen tapahtui riistanhoitopiirien ja -yhdistysten kautta pääasiassa sähköpostitse. Metsästäjille suunnatuissa aikakauslehdissä julkaistiin hankkeesta artikkeleja. 4 HANKKEEN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET (Teurastustilojen tehokas suunnittelu) Tämän hankkeen tarkoituksena oli suunnitella asianmukaiset teurastustilat, samoin kuin suunnitella yhteiskäyttöön tarkoitettujen teurastustilojen rakentaminen sekä tilojen hyödyntäminen ympärivuotisesti alueen tarpeisiin. Suunnittelu suoritettiin keskitetysti yhteistyössä Eviran kanssa. Näin varmistettiin, että teurastustilat täyttävät laatuvaatimukset. Suunnitelma laadittiin siten, että toiminnot vastaavat määräyksiä. Tämän hankkeen tuottaman suunnitteluaineiston perusteella tulevaisuudessa rakennetaan keskitetyt lahtivajat, joita useammat seurat tai seurueet voivat yhteisesti käyttää. Tavoitteena oli myös yhteistyön lisääminen sekä metsästysseurojen kesken että karjankasvattajien kanssa. Samalla kartoitettiin muita alueellisen yhteiskäytön mahdollisuuksia. Tavoitteena oli aikaansaada malli, jotta tulevaisuudessa kaikissa riistakeskuksen aluetoimistojen alueilla olisi kullakin viisi vastaavanlaista keskitettyä teurastustilaa lihanleikkauspalveluineen. Hätä- ja kotiteurastukset sekä kavioeläinten lopetuspalvelut toimisivat myös näissä tiloissa. Lain sallimin ehdoin. Suunniteltavalle teurastustilalle laadittiin teurastuskäytännön toimintasuunnitelma sekä omavalvontasuunnitelma. Tavoitteena oli yhteisen teurastuspaikkamallin kehittäminen ns. teurastussydän periaatteella. Teurastussydän voitaisiin halutessa asentaa myös valmiin rakennuksen sisään, mikäli alueen aikaisempaa rakennuskantaa voidaan uusiokäytössä hyödyntää. Teurastussydän mahdollistaa yhtenäisen käytännön toteuttamisen valtakunnallisesti, jotta rahoitus järjestettäisiin ja hankinnat toteutettaisiin hankkeessa tehdyn suunnitelman mukaisina. 4.1 Tavoitteet 1. Hankkeen päätavoitteena oli suunnitella yhteiskäyttöön soveltuva teurastuspaikka, joka toimii ympärivuotisesti, ja hyödyttää myös alueen karjankasvattajia ja maatalousyrittäjiä. 2. Hankkeen tuli tuottaa erillislaskelmat kahdella eri rahoitusvaihtoehdolla tämän suunnitelman mukaisesti rakennettavasta teurastustilasta. Itse tilojen rakentaminen tapahtui tämän hankkeen rahoituksen ulkopuolella. Yksityiskohtaiset rakennustyövaiheet kuvattiin osana tätä hanketta. Kuvamateriaali esitellään osoitteessa

5 4 3. Tässä hankkeessa tuli mallintaa myös teurastustiloissa tapahtuva toiminta, ts. asiantuntijat suorittavat työvaiheet ja näyttävät, miten toimenpiteet tulee oikein suorittaa. Osana hanketta kuvattiin, miten toiminta optimaalisesti tapahtuu suunnitelluissa tiloissa. 4. Projektin päätuote, teurastustilan rakennus- ja toimintasuunnitelma, tuli olla hyödynnettävissä projektin päätyttyä. 5. Tavoitteena oli myös laatia yhteisten teurastustilojen rakentamisesta ohjeistus, joka selventäisi mitkä ovat vaatimukset mahdollisen rahoituksen järjestymiseksi; esim. monenko seuran on toimittava yhdessä, mikä on vaadittava riistamäärä, alueen muun toiminnan laatu ja määrä, mitkä muut tahot mahdollisesti voivat käyttää tilaa. Luvattiin tutkia eri rahoitusvaihtoehdot ja omarahoituksen määrä ja laatu. Tässä ei onnistuttu, koska Suomessa olevilla 16 ELY-keskuksella on erilaisia rahoittamiskäytäntöjä ja hyväksymisperusteet ovat kovinkin erilaiset mm. kaluston osalta. 6. Lisäksi tavoitteena oli, että myös muut toimenpiteet (karjaan kohdistuvat toimenpiteet) kuvataan. 7. Tarkoituksena oli esitellä, minkälaiset käyttömahdollisuudet teurastustila tarjoaa muille käyttäjille. Kuvamateriaali on PowerPoint -esityksenä joka toimii myös messuversiona ja näkyy myös 4.2 Tulokset 1. Hankkeen päättyessä piti olla kaksi erillisellä rahoituksella - mutta tässä hankkeessa tehdyn suunnitelman mukaisesti - rakennettua keskitettyä, nykyisen lainsäädännön mukaista teurastustilaa. Tilat on suunniteltu useamman seuran yhteiskäyttöön, ja ne palvelevat myös alueen karjankasvattajia. Erillishankkeina toteutettujen, tämän suunnitteluhankkeen rinnalla toteutettavaksi suunniteltu Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen Urjalan erillishanke ei toteutunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Erillishankkeen toinen alussa mukana ollut osapuli teki oman versionsa ilman hankerahaa. 2. Hankkeen päättyessä on olemassa valmiit kustannuslaskelma ja tarvikeluettelo uusien teurastustilojen perustamiseksi. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle Haukiputaalle valmistuneen teurastustilan lopulliset laskelmat valmistuvat kesäkuun lopulla Haukiputaan LEADER-rahoitettu rakennushanke, jota seurattiin, sai lisäyksen kunnallisen vesi- ja viemäriverkon rakentamisesta. Nämä hankkeet yhdistettiin yhdeksi ja samaksi hankkeeksi. 3. Lahtivajoja suunnittelevat seurat voivat tutustua mallin mukaisesti rakennettuihin teurastustiloihin ja esittelyvideoihin, PowerPointeihin sekä omatoimisesti kohde-esittelyin. 4. Hankkeen päättyessä on olemassa valmiit toimintamallit, miten teurastustiloissa toimitaan. Lisäksi valmistuneeseen tilaan on luotu omavalvontasuunnitelma toimintaa varten.

6 5 4.3 Vaikutukset 1. Metsästyksen ja riistan arvostus kasvaa, kun kaupallistamisen mahdollisuudet lisääntyvät. Tämä houkuttelee myös nuoria metsästyksen pariin. 2. Metsästysmatkailussa kaadettu riista voidaan käsitellä keskitetyissä teurastustiloissa (nylkyja leikkaus- ja pakkauspalvelu). Tämä tarjoaa lisätulomahdollisuuden. 3. Viranomaistyöskentely helpottuu, koska tarkastuskäytäntö helpottuu yhteistilojen käytön ansiosta. 4. Tarkastuskäytännön lisääntyminen mahdollistaa jatkojalostuksen. 5. Keskitetyt teurastustilat mahdollistavat tehokkaan jätehuollon sekä nahankeräämisen ja tehostetun, ammattitaitoisen lihanleikkaustoiminnan (liittyy jatkojalostukseen). 6. Alueiden karjankasvattajat hyötyvät, koska perustettavissa teurastustiloissa voidaan loppuunsaattaa hätäteurastetun eläimen teurastustyö sekä ottaa talteen terve liha karjankasvattajan omaan käyttöön. Tämä toiminta tehdään lainsäädännön edellytyksin. 7. Alueiden elinkeinoelämä monipuolistuu ja kilpailukyky kasvaa, kun markkinoille tulee hyvälaatuista ja kaadon jälkeen oikein käsiteltyä riistaliharaaka-ainetta. 8. Kuluttajat voivat ostaa riistalihaa aiempaa helpommin ja myyntiin tulee monipuolisia riistatuotteita. Haukiputaan metsästysyhdistyksellä on valmiudet myydä riistalihaa myös pakastettuna nyt valmistuneelta teurastustilalta ympärivuotisesti. 9. Haukiputaan valmistuneessa pilottikohteessa suunnitellaan kalatalouden käyttöön soveltuva, erillinen toiminta hylkeen käsittelyä varten. 5 HANKKEEN TOIMENPITEET 5.1 Teurastustilojen suunnittelu Agropolis Oy valmisteli kiinteässä yhteistyössä Eviran ja muiden tahojen kanssa tarkennetun toimintasuunnitelman ja esitteli sen ohjausryhmälle. Rakentamisen suunnitteli työryhmä, johon valittiin yhteistyöyritysten edustajat osaamisalueittain. Valinta tehtiin kilpailutuksen perusteella. Teurastustilan rakentaja suoritti kilpailutuksen. 5.2 Pilottirakentamisen yhteydessä suoritetut toimenpiteet Teurastustila rakennettiin erillisrahoituksella (LEADER) ennalta valitussa kohteessa Haukiputaalla. Rakentaminen ja käyttötoiminta kuvattiin. Saadusta materiaalista tehtiin kuvallinen rakentamisohje. Laadittiin todelliset vertailevat kustannuslaskelmat eri (omarahoitus)mallia käyttäen. Teurastustoiminnan käynnistämisestä tehtiin esittelyvideo ja PowerPoint -esitys. Pilottirakentamisen seuranta edellytti, että rakentamisen rahoitus (LEADER) järjestyi.

7 6 5.3 Pilottitoiminnan käynnistysopastus Toiminta käynnistettiin esiselvityksessä mukana olleiden riistanhoitopiirien alueilla toimivien metsästysseurojen kanssa. Erillisrahoituksella toteutettava rakentaminen ja rakennuspaikka perustuvat kartoitettuihin tarpeisiin. Riistan teurastustiloissa videoitiin asiantuntijoiden suorittamat toimenpiteet sekä annettiin käynnistysopastus. Lisäksi laadittiin omavalvontasuunnitelma. 5.4 Pilottirakentamisen ja toiminnan palaute Kohderyhmiä hyödynnetään hankkeen arvioinnissa pyytämällä rakentamiseen osallistuneiden metsästysseurojen ja -seurueiden edustajilta, riistanhoidon neuvojilta ja riistapäälliköiltä palaute, jossa he arvioivat yhteisrakentamisen laatua ja keskitetyn teurastuspaikan merkitystä. Keskitetyn teurastuspaikan piirissä olleita metsästysseuroja ja -seurueita pyydetään arvioimaan saamansa hyöty, sekä ilmoittamaan, paljonko seurojen oman riistalihan käsittely on kehittynyt uusien tilojen ja toimintojen ansiosta. Lisäksi arvioidaan lisääntynyt jatkojalostuksen kehitys. Alueen karjankasvattajien mielipidettä kysytään teurastuspaikan palvelutarjonnasta. Palaute varmistaa toiminnan onnistumisen myöhemmin valtakunnallisesti. Toiminnan ja rakentamisen palautekysely tehdään Haukiputaalla hankkeen jälkeen, sitten kun toiminta laitoksessa on tosiasiallisesti käynnistynyt. 5.5 Raportointi Hankkeen toteuttaja Agropolis Oy toimitti rahoittajalle seuranta- ja raportointitiedot rahoittajan vaatimusten mukaisesti. Lisäksi rahoittajalle toimitettiin ohjausryhmän pöytäkirjat. 5.6 Aikataulu ja työvaiheet Projekti toteutettiin ja välisenä aikana. Toimenpiteet etenivät oheisen kaavion mukaisesti. Aikataulutus Teurastustilojen suunnittelu 2. Pilotti (rakentaminen) erillishankkeet 2.1. Pilottirakentamisen Palaute 3. Toteutus käynnistysopastus 3.1 Toteutusten palaute 4. Toteutusten yhteenveto 5. Raportointi

8 7 6 HANKKEEN TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET Toteutuneet kustannukset Yhteensä Palkat ja sivukulut projektipäällikkö ja hankeavustajat Yhteensä ,28 Ostopalvelut, palkkiot ja niiden sivukulut Yhteensä 3 482,56 Matkakulut projektipäällikkö hankeassistentti ohjausryhmä Yhteensä ,78 Vuokrat, toimitilat 4 801,16 Muut kustannukset toimistokulut muut, puhelin posti, taloushallinto Yhteensä 5 861,58 YHTEENSÄ ,36 7 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ Projektin viestintä tapahtui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman viestintäohjeiden mukaisesti. Ulkoinen tiedottaminen: Hankkeen käynnistymisestä tiedotettiin potentiaalisille kohderyhmille riistanhoitopiirien eli nykyisten riistakeskusten aluetoimistojen välityksellä sähköpostitse. Hankkeesta, sen toimenpiteistä ja tuloksista tiedotettiin metsästäjille suunnatuissa aikakauslehdissä artikkelein. Suurelle yleisölle tiedotettiin sanomalehtiartikkelein sekä paikallisradiolähetyksissä. Hankkeesta tiedotettiin yhteistyökumppaneille pääsääntöisesti sähköpostitse. Hankkeesta tiedotettiin Internetissä -sivuilla.

9 8 Sisäinen tiedottaminen: Hankkeesta tiedotettiin Agropolis Oy:n sidosryhmille, hallitukselle ja henkilökunnalle. Projektin ohjausryhmä ja projektissa toimiva henkilöstö kokoontuivat palavereihin ja kokouksiin. Kokoukset pidettiin yhdessä riistahankekokonaisuuden ohjausryhmäkokouksissa. Muu tiedottaminen ohjausryhmälle tapahtui sähköpostitse. 8 YHTEISTYÖKUMPPANIT Hanke toteutettiin yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Tällaisia yhteistyötahoja olivat: Evira MMM kala- ja riistaosasto MMM eläinlääkintäosasto Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Metsästäjäin keskusjärjestö Suomen Metsästäjäliitto 9 HANKKEEN TOTEUTUKSEN YHTEENVETO Hanke toteutettiin yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Suunnitteluyhteistyö oli onnistunutta. Yritykset olivat kiinnostuneita pilottihankkeen luonteesta, jossa tehdään monistettava teurastustila, joka myöhemmin helpottaa kaikkien osapuolten toimintaa, ja säästää lisäksi kustannuksia. Suunnitteluvaiheen aikana etsittiin halukkaita metsästysseuroja rahoittajien, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilta. Kiinnostuneita seuroja oli, mutta yhteistyö eri seurojen kesken ei ottanut onnistuakseen. Riittävää yhteistä tahtotilaa ei löytynyt siihen, että rakennuskohde olisi saatu sijoitetuksi sopivaan kohtaan, kaikkia osapuolia tyydyttäväksi. Sen sijaan yhteistyö Pohjois-Pohjanmaalla Haukiputaan Metsästysyhdistyksen kanssa toimi hyvin ja tarpeet kohtasivat. Etäisyys oli kuitenkin melkoinen suunnittelupaikan ja toteutuspaikan välillä ja tämä aiheutti lisäkustannuksia. Agropolis Oy:n riistahankekokonaisuuteen kuulunut suunniteltu riistanahan hyödyntämishanke, mihin olisi voitu kohdistaa osa kokonaisuuden kustannuksista, ei saanut rahoitusta. Ongelmia tuotti myös hankkeen toteutusajan pidentäminen, mikä jouduttiin rahoittajalta hakemaan, koska erillisenä LEADER-hankkeena toteutettu Haukiputaan pilot-kohteen rakentaminen viivästyi ja pilotin valmistuminen oli edellytyksenä hankkeen tulosten toteutumiselle. Viivästys johtui pääasiassa pilot-kohteen rakentamisen rahoitusjärjestelyistä. Rakentajalla ei ollut riittävästi tietoa rahoitusjärjestelyistä ja maksatusten aikataulutuksessa oli viiveitä. Kokemuksesta voidaan todeta, että tulevien vastaavien rakennushankkeiden omavastuuosuus pitää olla riittävä. Tässä tapauksessa rakentajan omavastuuosuuden määrä oli euroa, mutta tämän kokoisessa hankkeessa pitää lisäksi olla toinen mokoma lainarahaa toiminnan pyörittämiseen. Erillishankkeen kautta saatiin arvokasta tietoa maksatusten oikean ajoittumisen tärkeydestä. Toiminta rakennuskohteessa oli välillä pysähdyksissä maksatusten viivästymisen takia. Osasyy tässä oli liian pienellä omarahoituksella toimiminen. Pilot-kohteen rakentamistiedot ja tulokset antavat tarkemman tiedon rahoitusjärjestelyistä. Maksatusaikataulutuksista saadun tiedon perusteella toimintaa voitaisiin nopeutta kohderakentamisen seurannalla, myös rahoittajan kohdalta. Oikea ajoitus on tärkeää. ELY-keskusten aikataulujen sovittaminen metsästysseurojen rakentamisajankohtiin vaatii neuvonpitoa oikeiden käytäntöjen löytymiseksi. Teurastilojen rakentami-

10 9 nen tapahtuu pääsääntöisesti talkoovoimin metsästysseurojen toimesta, vaikka toimintaa tiloissa olisi mahdollista suorittaa myös varsinaisen metsästysajan ulkopuolella, myös alueen karjankasvattajien tarpeissa. Varsinaista toimintaa kuvataan esityksissä ja toiminnasta on kirjallinen kooste. Pilot-kohteesta saadulla tiedolla on mahdollista toteuttaa vastaavanlaisia riistankäsittelylaitoksen kriteerit täyttäviä laitoksia. Hankkeen toteuttajan toivomus on, että tästä hankkeesta saatava tieto auttaa vastaavanlaisten tilojen rakentamista Suomen riistakeskusalueiden tarvetta vastaavaksi ja tavoitettaisiin kaikki ELY-keskusalueet uudella EU-rahoituskaudella. Rakennustarkastus tehdään pilot-kohteessa ja Evira antaa lausuntonsa myöhemmin keväällä Haukiputaan riistankäsittelylaitosta tullaan esittelemään Oulun erämessuilla toukokuussa Laajemmin hankkeen tuloksia esitellään maa- ja metsätalousministeriölle sekä sidosryhmille erillisenä tapahtumana, joka järjestetään keväällä 2013 Helsingissä. Erillishankkeen avulla rakennetun Haukiputaan Metsästysyhdistyksen riistankäsittelylaitoksen lopulliset laskelmat valmistuvat keväällä Lopullisten laskelmien selvittyä etsitään mahdollisuuksia alueellisten teurastustilojen perustamiseksi pilot-laitoksen mallin mukaisesti. 10 OHJAUSRYHMÄN LAUSUNTO HANKKEESTA Ohjausryhmä toteaa hankkeessa tehdyn työn tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi sekä ympäristönäkökohtia noudattaneeksi. Hanke on toteutettu hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, lukuun ottamatta sitä, että kahden pilot-laitoksen sijasta pystyttiin hankeaikana rakentamaan vain yksi erillisen rakennushankkeen avulla.

ESISELVITYS Riistan hyödyntäminen Oulun riistanhoitopiirin alueella 1.3.2007-30.6.2007

ESISELVITYS Riistan hyödyntäminen Oulun riistanhoitopiirin alueella 1.3.2007-30.6.2007 ESISELVITYS Riistan hyödyntäminen Oulun riistanhoitopiirin alueella 1.3.2007-30.6.2007 T T o i m e n p i t e e t j a t u l o k s e t Riistan hyödyntäminen Oulun riistanhoitopiirin alueella Esiselvityshanke

Lisätiedot

R i i s t a n t e u r a s t i l o j e n R A K E N T A M I N E N ( K U V A U S ) 3 1. 12.201 2

R i i s t a n t e u r a s t i l o j e n R A K E N T A M I N E N ( K U V A U S ) 3 1. 12.201 2 R i i s t a n t e u r a s t i l o j e n R A K E N T A M I N E N ( K U V A U S ) 3 1. 12.201 2 1 LÄHTÖTILANNE Metsästys on osa suomalaista maaseutua ja sen luonnollista hoitoa, jonka vaikutukset näkyvät

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousyrittäjien teurastusja lihanleikkuukoulutus

Maa- ja metsätalousyrittäjien teurastusja lihanleikkuukoulutus AGROPOLIS OY Maa- ja metsätalousyrittäjien teurastusja lihanleikkuukoulutus Loppuraportti 27.3.2012 Hankkeen numero 3479 Hankkeen toteuttaja Hankkeen kohdealue Agropolis Oy Pohjois-Karjala Hankkeen toteutusaika

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraviestinnän periaatteet Maa- ja metsätalousministeriö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen periaatteista? Sisältö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen

Lisätiedot

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset)

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset) Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön soveltaminen pk-yrityksissä

Elintarvikelainsäädännön soveltaminen pk-yrityksissä Elintarvikelainsäädännön soveltaminen pk-yrityksissä Seminaari elintarvikelainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Säätytalo 25.5.2010 Veli-Mikko Niemi Riskiperusteisuus lainsäädännössä Lainsäädännössä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere 1 Alkutuotantoilmoitus /Elintarvikelaki 22 Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

PTY:n omavalvonnan tietopankki

PTY:n omavalvonnan tietopankki PTY:n omavalvonnan tietopankki ELATI III seminaari 20.4.2010 Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry 20.4.2010 1 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) Päivittäistavarakaupan alalla toimivien yhteisöjen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hanketyyppi: yleishyödyllinen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015 Sopijapuolet 1. Lempäälän kunta (myöh. Kunta) Y-tunnus 0150783-1 2. Lempäälän Evankelisluterilainen seurakunta (myöh. Seurakunta) Y-tunnus 0150791-1 3. SRV Rakennus Oy (myöh.

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

Luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja toimittaminen myyntiin. Anne Fagerlund Ylitarkastaja Elintarvikehygieniayksikkö, Evira

Luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja toimittaminen myyntiin. Anne Fagerlund Ylitarkastaja Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja toimittaminen myyntiin Anne Fagerlund Ylitarkastaja Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja toimittaminen myyntiin Lainsäädäntöä

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Luonnonvaraisen riistan

Luonnonvaraisen riistan ... Luonnonvaraisen riistan LAUKAUKSEN JÄLKEINEN TOIMINTA Omavalvontakuvaus laadittu 09.08.2011 tiedot päivitetty: 29.11.2012 JOHDANTO 1. TOIMINNAN KUVAUS 1.1. Yhteystiedot 1.2. Toimitilat 1.3. Toiminnan

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014

Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 Mitä hyötyä vientiverkostosta ja kumppanuusohjelmasta on yritykselle? Kustannustehokas tapa avata

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Ruralia-instituutti / Sami Kurki / Karstula 26.8.2010 2.9.2010 1 Keskinarkaus,S., Matilainen,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit Eviran ohje 16039/1 Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja Vastuuhenkilö Riina Tolvanen Sivu/sivut 1 / 7 Siipikarjateurastamoissa työskentelevien lihantarkastusavustajien

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10. TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke porotietokansio raakalihavalmisteet Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Määritelmä... 2 2 Raakalihavalmisteiden valmistus...

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot