Tavoi&eena muodostaa kokonaiskuva monikeskuksisuuden määritelmistä ja ilmenemismuodoista suhteessa suomalaiseen alue ja kaupunkirakenteeseen.

Transkriptio

1

2 JOHDANTO MONIKESKUKSISUUDEN MONET TODELLISUUDET Tavoi&eena muodostaa kokonaiskuva monikeskuksisuuden määritelmistä ja ilmenemismuodoista suhteessa suomalaiseen alue ja kaupunkirakenteeseen. 1. löytää ne monikeskuksisuuden alueelliset, temaa4set ja rela7onaaliset ulo8uvuudet, joilla on yhtymäkoh7a suomalaiseen keskusteluun ja käytäntöihin. 2. muodostaa kuva monikeskuksisuuden ilmenemisestä eri seuduilla ja suomalaisten alueellisten toimijoiden kehi8ämistyössä. 3. arvioida tutkimusalueiden aluekehi8ämistyössä käyte8yjä monikeskuksisuuden julkilausumia suhteessa ao. kehi8ämistyössä niille asete8uihin tavoi8eisiin ja päämääriin 4. arvioida monikeskuksisuuteen tähtäävän tai sitä hyödyntävän kehi8ämistyön ennalta arva8uja ja arvaama8omia vaikutuksia sekä monikeskuksistumiseen e8ä muihin kehi8ämistyön edellytyksiin ja tavoi8eisiin. alueiden käytön ja aluesuunni&elun monikeskuksisuus tema:ikan selkey&äminen!

3 JOHDANTO MONIKESKUKSISUUDEN MONIKESKUKSISUUDEN TEOREETTINEN MONETTARKASTELU TODELLISUUDET MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA TUTKIMUKSEN RAKENNE Tilallinen tarkastelu Strategisuuden tarkastelu Diskurssien tarkastelu Arviointi

4 MONIKESKUKSISUUDEN TEOREETTINEN TARKASTELU Yksikeskuksisuus: virtaukset yksisuuntaises: yksi dominoiva keskus ja alakeskukset hierarkkisuus Klassinen monikeskuksisuus: krii=nen massa läheisyys saavute&avuus Morfologis fun7onaalinen monikeskuksisuus: yhdyskuntarakenne fyysiset verkostot kaikkien keskusten välillä kaksisuuntaisia virtauksia keskukset joko samankaltaisia tai erilaistuneita, erikoistuneita Rela7onaalinen monikeskuksisuus: virtaukset määri&ävät nodalitee=a monimuotoiset virrat

5 Monikeskuksisuuden muotoutuminen kaupunkiseudulla MONIKESKUKSISUUDEN TEOREETTINEN TARKASTELU

6 MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA TOPOMORFOLOGINEN ANALYYSI Verkostourbanismin 3 tasoanalyysi (Dupuy 1991, 2008) Mul:plex kaupunkimalli ja verkostotasot (Graham & Marvin 2001, muoka&u TTY 2010) Case analyysi sovellus Tampere (Alppi & Ylä An=la 2007, Ylä An=la 2010)

7 MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA 2. VERKOSTOTASO: sijain7verkostot Yllä: Työpaikkakeski&ymät ja asuminen (yli neliön noodikentät); Alla: Saavute&avuus ja kaupan suuret yksiköt JYVÄSKYLÄ LAHTI TAMPERE AINEISTOT: Yritysrekisteri (Tilastokeskus 2010); Maasto:etokanta (Maanmi&auslaitos 2010a)

8 MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA 3. VERKOSTOTASO: liikennevirrat Yllä: Pendelöin: keskuskuntaan ja ulos; Alla: Keskuskunnan ulkopuoliset pendelöin:virrat JYVÄSKYLÄ LAHTI TAMPERE AINEISTOT: Keski Suomen, Pirkanmaan ja Päijät Hämeen maakuntaliitot; Yleiskar&a (Maanmi&auslaitos 2010b)

9 MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA Palveluprofiilit 1: yleises: Työpaikat palveluissa 1. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 2. ERIKOISTAVARAKAUPPA, ERIKOISPALVELUT 3. HYVINVOINTIPALVELUT 4. KOULUTUSPALVELUT 5. KULTTUURIPALVELUT 6. LIIKUNTAPALVELUT 7. MATKAILUPALVELUT 8. YHTEYSPALVELUT Palveluprofiilit 2: erikoispalvelut 1. ERIKOISMYYMÄLÄT JA PERUSPALVELUT 2. TEOLLISUUS, TALONRAKENNUS, ISÄNNÖINTI, LVI, AUTO- JA KONEHUOLTO 3. SUUNNITTELUTOIMISTOT, ERIKOISPALVELUT 4. PANKIT, POSTIT, VAKUUTUS, POLIISI, VIRASTOT 5. MAATALOUS JA PUUTARHAT Palveluprofiilit 3: hyvinvoin:palvelut 1. LÄÄKÄRI, TERVEYSKESKUS, SAIRAALA 2. APTEEKIT, OPTIKOT 3. PÄIVÄKODIT, HOIVAPALVELUT, SIIVOUS, KODINHOITO 4. KAUNEUS- JA LUONTAIS-HOITOLAT, KAMPAAMOT, PARTURIT (Hynynen et al. 2009) 5. FYSIKAALINEN HOITO, HIERONTA (Hynynen et al. 2008)

10 JOHTOPÄÄTÖKSET Tilallinen monikeskuksisuus Maakunnallisella tasolla korostuu kaupunkiverkon hierarkkinen rakenne Kaupunkien monipuolista monikeskuksistumista ei suomalaisessa konteks:ssa ole havai&avissa kokonaisvaltaises: muualla kuin pääkaupunkiseudulla Kaupunkiseudun sisäinen monikeskuksisuus kaupallisten toimintojen uusina keski&yminä, jotka hyödyntävät :everkoston saavute&avuusominaisuuksia sijain:logiikassaan. Suhteellisen lähellä toisiaan sijaitsevien pikkukaupunkien toiminnallisen verko&umisen mahdollisuus on sitä suurempi mitä kauempana pikkukaupunkien verkosto sijaitsee suurempien keskusten vetovoimakentästä.

11 MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA Institutionalisoituneiden mittakaavojen konkretisointi Uudet tasot ja tasojen välisyys (skaalaukset)

12 MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA Metropolialueen mittakaava; strategisia uudelleenskaalauksia Keskuskaupungin ja maalaiskunnan liitos Kuntaliitos (1997-), suunnitteilla/selvitys Strateginen kaupunkiseudun kuntaliitos, muu kaupunkiseudun liitos Epäonnistunut liitoshanke, konflikti Seutukokeiluhankealue (v alkaen) Strateginen yhteistyöalue (Kuuma/Neloset) Metropolin ydinalue (pks) Metropoliyhteistyön keskeinen alue (4+10) OECD-metropolirajaus METKA-metropolialue

13 MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA Maakunnan ja kaupunkiseudun mittakaava; strategisia uudelleenskaalauksia Keski-Suomen strategiset skaalaukset Pirkanmaan strategiset skaalaukset Keskuskaupungin ja maalaiskunnan liitos Kuntaliitos (1997-), suunnitteilla/selvitys Strateginen kaupunkiseudun kuntaliitos, muu kaupunkiseudun liitos Epäonnistunut liitoshanke, konflikti Rakennemalliyhteistyöalue Strateginen yhteistyöalue (JJÄ)

14 MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA Monitasoinen ja skaalautuva monikeskuksisuus strategisessa kehittämisessä Jyväskylä Tampere FIN Lahti RU Keskuskaupunki Kaupunkiseutu Maakunta Uusi strateginen taso EU Muut verkostosuunnat Värin tummuus/nuolen paksuus kuvaa suhteen intensiteettiä PKS

15 JOHTOPÄÄTÖKSET Strateginen monikeskuksisuus Vakiintuneiden ins:tu:onaalisten tasojen väliin on syntynyt uusia kumppanuuksia, joilla pyritään sekä toiminnan mi&akaavan muu&amiseen e&ä yhteistyön dynaamiseen kehi&ämiseen. Rakennemalliyhteistyö pyrkii laajentamaan kaupunkiseudun käsite&ä ja lii&ämään laajan seudun maankäytön strategiseen suunni&eluun Yliseudullinen kehi&ämiskäytävä kokoaa maakunnan tason keskeisiä toimijoita Metropoliyhteistyö näy&äytyy sekä sisäises: monitasoisena e&ä rajoiltaan ala: uudelleen määri&yvänä; kokonaisuutena hierarkkisena mu&a osiltaan monensuuntaisia virtoja sisältävänä Uusien tasojen muodostamisen käytännöt ovat myös tarkoituksellises: vakiintumista ja hallinnollistumista väistäviä tavoi&eena joustavien ja toimintaa ak:voivien verkostojen ja toimintamallien muodostaminen Strategiset kuntaliitokset kokoavat kaupunkiseutua :lallis hallinnollises:?

16 MONIKESKUKSISUUS MONIKESKUKSISUUDEN ALUEELLISISSA TEOREETTINEN KONTEKSTEISSA TARKASTELU SUOMESSA Jyväskylän Eteläpor= Seudun rakenne monikeskuksisuuden näkökulmasta: lähestymistapojen mi8akaavaeroja Lahden seudun elinkeinopoli:ikka Tavoi8eena erikoistuminen kansainvälisessä ja monikeskuksisessa verkostossa Tampereen seudun rakennemalli Nopean kasvun vuoksi monikeskuksisuus määritellään uhkana

17 MONIKESKUKSISUUS MONIKESKUKSISUUDEN ALUEELLISISSA TEOREETTINEN KONTEKSTEISSA TARKASTELU SUOMESSA Norma:ivinen julkilausuma Tavoitteena alueen kehittäminen Norma:ivinen julkilausuma Tulkintoja: norma7ivisen puheen selitysvoima Jäsentynyt analyysi lähtö:lanteesta Lähtötilanne skaalan ja relaatioiden näkökulmasta Jäsentymätön analyysi lähtö:lanteesta Jäsentynyt tavoite:lan kuvailu Tavoitetila skaalan ja relaatioiden näkökulmasta Jäsentymätön tavoite:lan kuvailu Julkilausuma ei tukeudu monikeskuksisuusterminologiaan Tukeutuu monikeskuksisuustermiin Monikeskuksisuustermin käyttö Strateginen selitysvoima? Arvio: Puhetapaa luonnehtii? Julistuksellisuus? Pragmaa=nen sopeutumispuhe pyrkii lähtö:lanteen analyysin avulla vahvuuksien kartoi&amiseen Johtopäätökset Julistuksellinen polii=sen tahto:lan osoitus, käsi&eellinen epäselvyys

18 JOHTOPÄÄTÖKSET Monikeskuksisuus kehi3ämis ja suunni3eludiskursseissa Paikallisella tasolla monikeskuksisuus termiä käytetään harvoin, mitä voidaan pitää osoituksena siitä, e7ä vaikka termillä pyri7äisiin kuvaamaan polii8sta tavoite9laa, ei se ilman tarkempaa määri7elyä palvele paikallista ja käytännöllistä suunni7elu tai kehi7ämistyötä. Myös yleisen polii8sen tahto9lan ilmaisemiseen termi on ongelmallinen, ja kuvaa harvoin norma9ivisia tavoi7eita selkeäs9. Retorises9 monikeskuksisuuden moniulo7eisuus näy7äisi lii7yvän mi7akaavaan.

19 Arviointikriteerit ja niiden mittarit 1. Ilmastonmuutos mittarit 2. Alueiden ja yhdyskuntien toimivuus mittarit TAPAUSTUTKIMUSKOHTEIDEN KONSEPTIEN ARVIOINTI Tapaustutkimuksissa tunnistetut monikeskuksisuuden konseptit Tilallisena ilmentymänä Strategisena ilmentymänä Kriteerikohtaiset arvioinnit 3. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö mittarit 4. Innovatiivisuus mittarit 5. Kilpailukyky ja paikallinen ja alueellinen kehitys mittarit Konseptikohtaiset arvioinnit

20 Arviointikriteerit ja niiden mittarit TAPAUSTUTKIMUSKOHTEIDEN KONSEPTIEN ARVIOINTI Tapaustutkimuksissa tunnistetut monikeskuksisuuden konseptit Tilallisena ilmentymänä Strategisena ilmentymänä Kriteerikohtaiset arvioinnit (pisteytysten keskiarvot) 1. Ilmastonmuutos - 1,9-0,3-1,2 mittarit 2. Alueiden ja yhdyskuntien toimivuus mittarit - 1,3-0,1-0,6 3. Alueellinen ja paikallinen yhteistyö mittarit + 0,1 + 0,2 + 0,2 4. Innovatiivisuus (- 2,0*) mittarit *Perustuen vain yhteen arvioitavissa olevaan mittariin, joten tätä ei ole huomioitu kokonaiskeskiarvoissa + 0,3 + 0,3 5. Kilpailukyky ja paikallinen ja alueellinen kehitys mittarit + 1,2 + 0,8 + 1,0 Konseptikohtaiset arvioinnit (pisteytysten keskiarvot) - 0,5* + 0,8 + 0,1 20

21 JOHTOPÄÄTÖKSET Monikeskuksisuuden arvioin9 Monikeskuksisuuden suurimmat hyödyt näy&ävät syntyvän alueiden ja yhdyskun:en kilpailukyvyn vahvistumisen sekä paikallisen ja alueellisen kehityksen vahvistumisen muodossa. Monikeskuksistumisen haitat näy&ävät kohdistuvan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviin ponnisteluihin sekä alueiden ja yhdyskun:en toimivuuteen. Strategisena ilmenemismuotona monikeskuksisuus näy&äisi lisäävän rakenteiden ins:tu:onaalista kapasitee=a ja tätä kau&a innovaa:opoten:aalia. Myös monikeskuksisuuden vaikutukset alueelliselle ja paikalliselle yhteistyölle ovat arvioitavissa myönteisiksi.

22 JOHTOPÄÄTÖKSET Monikeskuksisuuden tarkastelun monet ulottuvuudet muistilista ja ulottuvuuksien väliset kytkennät tutkimuksessa analyyttinen epäselvä Tilallinen Strateginen Poliittinen Deskriptiivinen käyttö Mikä on toiminnan mittakaava? verkostot ja toimijat? koko, taso ja sisältö? nykyisen tason ominaisuudet? muiden tasojen ominaisuudet? suhteet muihin tasoihin? tasojen väliset kytkennät? välittävät toimijat? Millainen on alueen rakenne? olemassa olevat infrastruktuurit? toimintojen sijoittuminen? keskusten roolit ja vuorovaikutus? virtojen voimakkuus ja suuntautuminen? uusien keskittymien synty, sijainnit, toiminnallisuus? Päätöksenteon toimintaympäristön kuvaaminen Alueen rakenteiden kuvaus keskuksisuuteen viitaten Normatiivinen käyttö Miten suhteellista asemaa parannetaan? nykyisen tason uudelleen järjestelyt? uudelle tasolle siirtyminen? tasojen väliset käytännöt? halutut kytkennät tasojen välillä? tarpeelliset välittävät toimijat? uudet verkostot ja toimijat? Miten aluetta kehitetään? haluttu infrastruktuuri? tavoitteellinen aluerakenne, palvelurakenne? hyvän arjen edellytykset? keskusten kehittäminen? haluttu keskusten erilaistuminen, roolitus ja työnjako? aluerakenteen osien integrointi Päätöksenteon toimintaympäristön kehittäminen Halutun tahtotilan esittäminen käyttäen monikeskuksisuutta referenssipintana Tukeutuminen epämääräisiin kategorioihin, mielikuviin, julkiseen keskusteluun Monikeskuksisuustermin käyttö iskusanana ilman tapauskohtaista käsitteenmäärittelyä Monien keskusten olemassaolon tai kehittämisen esittäminen monikeskuksisuutena Deskriptiivisten ja normatiivisten käyttötapojen sekottaminen Vaikutusten esittäminen yleisenä arviona ilman käsitteenmäärittelyjä

23 JOHTOPÄÄTÖKSET Tulkinnat Tarvitaan uusia suunni8elun sisältömalleja, jotka yli&ävät sektorisuunni&elun tasot. Palveluverkon, liikenneverkon ja maankäytön (tai MAL) suunni&elussa suositeltava suuntaus on eri tasojen toiminnallinen integroin:. Tarvitaan prosessiosaamista. Yhteisten tavoi&eiden ja konsep:en muodostaminen sekä kulje&aminen eri suunni&elu ja päätöksentekotasojen läpi edelly&ää suunni&elun prosessimallien selkey&ämistä ja kehi&ämistä. Tarvitaan kykyä tehdä avauksia vakiintuneiden tasojen ohi, yli ja uusia tasoja rakentaen tämän antaa enemmän mahdollisuuksia onnistumisiin. Tarvitaan sekä väli8äviä toimijoita e&ä toimintatapoja, joilla eri tasot voivat olla molemminpuolises: hyödyllisessä yhteydessä. Tarvitaan paikallisia tapoja, joilla yliseudullisten julkisten ja yksityisen sektorin verkostojen hyödyt saadaan yhdessä tuo&amaan seudun sisäistä dynamiikkaa. Monikeskuksisuudelle tulee löytää yhteiset merkitykset, joiden avulla eri tasoilla ja erilaisissa verkostoissa toimivat yhteistyökumppanit ja muut osapuolet voivat muodostaa jae&uja käsityksiä kehi&ämisen ulo&uvuuksista.

24 JOHTOPÄÄTÖKSET Monikeskuksisuuden :lallis strategiset määritelmät Kantakaupungin laajeneminen, Hierarkkinen hajakeski&yminen Uudet sijainnit (metapolisaa:o) Suurten kaupunkiseutujen verkostoituminen, metropolisaa:o (Yli)seudulliset verkostot, Temaa=set yhteenlii&ymät Kaupunkiverkot Strategiset skaalaukset

25 Kiitos!