Pöytäkirja 9/ Valtuusto. Aika , Klo 17:00-21:00 Paikka Brander-sali, Juhlatalo, Uudensillantie 39. Osallistujat.

Transkriptio

1 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Aika , Klo 17:00-21:00 Paikka Brander-sali, Juhlatalo, Uudensillantie 39 Osallistujat Nimi Klo Tehtä vä Läsnä Vestman Heikki 17:00-21:00 valt. pj Alaterä Mandi 17:00-21:00 jäsen Albrecht Kenneth 17:00-21:00 I varajäsen Boman Rainer 17:00-21:00 jäsen Christiansson 17:00-21:00 jäsen Hans-Eric Elfgren Thomas 17:00-21:00 jäsen Engblom Charlotta 17:00-21:00 jäsen Hursti Jari 17:00-21:00 jäsen Hyhkö Matti 17:00-19:00 IV varajäsen Hämäläinen Monika 17:00-21:00 jäsen Kahri Lilli 17:00-21:00 jäsen Kaiser Elvira 17:00-21:00 jäsen Kankfelt Tim 17:00-21:00 jäsen Karhinen Linda 17:00-21:00 jäsen Kopra Juha 17:00-21:00 jäsen Kosonen Riitta-Kaisa 17:00-21:00 jäsen Kuntsi Eva 17:00-21:00 jäsen Kuntsi Maija 17:00-21:00 jäsen Kytö Juha 17:00-21:00 jäsen Lehtonen Harri 19:00-21:00 jäsen Lehvonen Simo 17:00-21:00 jäsen Liljeström Maria 17:00-21:00 jäsen Lindqvist Kaj 17:00-21:00 jäsen Mattila Marketta 17:00-21:00 jäsen Möller Henrik 17:00-21:00 jäsen Nyberg Kasper 17:00-21:00 jäsen Oksanen Ari 17:00-21:00 jäsen Oljemark Karl-Erik 17:00-21:00 jäsen Rantala Juhani 17:00-21:00 jäsen Rauha Hannele 17:00-21:00 jäsen Rope Timo 17:00-21:00 jäsen Röman Micaela 17:00-21:00 jäsen Saarnio Sini-Pilvi 17:00-21:00 jäsen Salo Juha 17:00-21:00 jäsen Sandström Stefan 17:00-21:00 jäsen Sinkkonen Tiina 17:00-21:00 jäsen Skogster Antti 17:00-21:00 jäsen Sundbäck Tom 17:00-21:00 jäsen Suuronen Juha 17:00-21:00 jäsen Tamminen Ari 17:00-21:00 I varajäsen Toivola Kirsi 17:00-21:00 I varajäsen Virtanen Tapio 17:00-21:00 jäsen Wikström Mia 18:45-21:00 II varajäsen Åström Magnus 17:00-21:00 jäsen

2 Pöytäkirja 9/ Lindgren Peter 17:00-21:00 nuorisovaltuuston edustaja Muu Andergård-Stenstrand 17:00-21:00 pöytäkirjan pitäjä Lilian Grannas Mikael 17:00-21:00 kunn.joht Eriksson Ethel 17:00-21:00 Kokko Leena 17:00-21:00 Kivilevo Pekka 17:00-21:00 Lönnroth Rita 17:00-18: Myllyvirta Ilari 17:00-21:00 Ropponen Paula 17:00-21:00 Torsell Kurt 17:00-21:00 Träskelin Heidi 17:00-21:00 Poissa Lindqvist Clara jäsen Lindroos Kicka jäsen Manninen-Ollberg Marja jäsen Ovaskainen Kristiina jäsen Päivämäärä Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Päivämäärä Heikki Vestman Pöytäkirjantarkastaja Lilian Andergård-Stenstrand Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja nähtävänä Monika Hämäläinen :00 Thomas Elfgren

3 Pöytäkirja 9/ Luettelo käsitellyistä asioista/ Otsikko Sivu 93 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 94 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 95 Esityslistan hyväksyminen 6 96 Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma Sidonnaisuusilmoitukset 9 98 Eroanomus luottamustoimesta - Ahlberg Aloite moduulirakenteisista väistötiloista / Tapio Virtanen ym Aloite varikon uudesta käyttötarkoituksesta/perussuomalaiset Aloite uusista ratkaisuista sisäilmaongelmiin / Heikki Vestman ym Aloite sipoolaisten lasten ja nuorten harrastuksien tukemiseksi /Juha Salo ym. 103 Aloite Sipoon kunnan uimarantojen järjestyssääntöjen muuttamiseksi / Linda Karhinen ym Talousarvion 2018 investointiosan lisämääräraha Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Valtuuston kokoukset vuonna Aloite liputuksesta itsenäisyyspäivänä kunnan kiinteistöissä Nikkilän/Kirkonkylän ja Söderkullan alueilla / Tom Sundbäck ym Aloite anonyymista rekrytoinnista, RKP:n valtuustoryhmä 42

4 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KV 93 Valtuusto Kokouskutsu on lähetetty valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenille sähköisesti ja julkaistu kunnan nettisivuilla. Nimenhuudon toimittamisen jälkeen puheenjohtaja totesi, että saapuvilla oli 38 varsinaista valtuutettua. Seuraavat valtuutetut olivat ilmoittaneet olevansa estyneitä: Kicka Lindroos, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Kenneth Albrecht Clara Lindqvist, hänen tilalleen oli kutsuttu II varajäsen Mia Wikström (oli ilmoittanut, että hän tulee myöhemmin) Marja Manninen-Ollberg, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Ari Tamminen Kristiina Ovaskainen, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Kirsi Toivola Harri Lehtonen oli ilmoittanut, että hän tulee klo 19, hänen tilalleen siihen mennessä oli kutsuttu IV varavaltuutettu Matti Hyhkö Puheenjohtaja totesi, että läsnä oli 42 jäsentä. Puheenjohtaja totesi, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen.

5 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Pöytäkirjantarkastajien valinta KV 94 Valtuusto Valtuusto valitsee kaksi jäsentä tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Thomas Elfgren ja Monika Hämäläinen.

6 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Esityslistan hyväksyminen KV 95 Valtuusto Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan.

7 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma KH 278 Kunnanhallitus Valmistelija : erikoissuunnittelija erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, rita.lonnroth (at) sipoo.fi Itäisen Uudenmaan turvallisuustyötä johtaa poliisin, pelastuslaitoksen ja kuntien johto. Nämä tahot ovat nimenneet moniammatillisen turvallisuusyhteistyöryhmän, joka on vastannut myös Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman laadinnasta. Turvallisuusohjelmalla luodaan raamit alueen kuntalaisten jokapäiväisen turvallisuuden kehittämiselle ja ylläpidolle sekä asukkaiden osallistamiseen turvallisuustyöhön. Ohjelmassa ovat mukana Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo sekä Itä-Uudenmaan poliisi- ja pelastuslaitokset. Nyt valmistunut ohjelma on alueen kolmas yhteinen turvallisuussuunnitelma. Edellinen turvallisuusohjelma oli vuosille Turvallisuusohjelman laadinnassa on kuultu alueen asukkaita turvallisuuskyselyn muodossa. Kysely toteutettiin maaliskuussa Turvallisuusohjelman tavoitteet ovat: kuntalaisten turvallisuuden tunteen lisääminen turvallisuusongelmien ennaltaehkäisy eri toimijoiden yhteistyötä vaativien turvallisuuteen liittyvien ongelmien tunnistaminen kuntalaisten aktiivinen osallistaminen turvallisuustyössä paikallisten toimenpideohjelmien laatiminen kaikissa Itä-Uudenmaan kunnissa. Toimielimiltä on pyydetty toimenpide-ehdotuksia Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman perusteella paikallisen toimenpideohjelman laadintaa varten. Liitteet Liite 1a / 278. KH: Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman liitteen 1 mukaisesti. Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle, ja palaa asiaan

8 Pöytäkirja 9/ Valtuusto seuraavassa kokouksessaan KH 287 Kunnanhallitus Liite Liite 1a / 287. KH: Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma KV 96 Valtuusto Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman liitteen 1 mukaisesti. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liite Liite 1/96. KV: Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma Liite 2/96. KV: Äänestystulos Liite 3/96. KV: Perussuomalaisten valtuustoryhmän eriävä mielipide Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto hyväksyy Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman liitteen 1 mukaisesti. Jari Hursti ehdotti Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta, että Itäisen-Uudenmaan turvallisuusohjelma ei hyväksytä. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen ehdotuksen lisäksi oli tehty yksi kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti, että kunnanhallituksen ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa", ja Perussuomalaisten valtuustoryhmän vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestys: Jaa 40 Ei 2 Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. Perussuomalaisten valtuustoryhmä ilmoitti eriävän mielipiteen.

9 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Sidonnaisuusilmoitukset TITARLTK 75 Tarkastuslautakunta Kuntalain 122 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa kuntalain 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta käsittelee saapuneet sidonnaisuusilmoitukset. Hyväksytyt ilmoitukset voidaan julkaista yleisessä tietoverkossa. Liite Liite 1/ 75. TITARLTK Sidonnaisuusilmoitukset Puheenjohtajan ehdotus Tarkastuslautakunta merkitsee asian tiedoksi ja saattaa ilmoitukset kunnanvaltuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta merkitsi asian tiedoksi ja saattaa ilmoitukset kunnanvaltuustolle tiedoksi. KV 97 Valtuusto Liite Liite 1/97. KV: Sidonnaisuusilmoitukset Tarkastuslautakunnan ehdotus Valtuusto merkitsee asian tiedoksi. Valtuusto merkitsi asian tiedoksi.

10 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Eroanomus luottamustoimesta - Ahlberg KV 313 Kunnanhallitus Valmistelija: hallintopäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand, lilian.andergard-stenstrand(at)sipoo.fi Staffan Ahlberg anoo eroa luottamustehtävistään käräjäoikeuden lautamiehenä ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan varajäsenenä. Hän perustelee anomuksensa kotikunnan vaihtamisella. Kotikunnan vaihtaminen johtaa vaalikelpoisuuden menettämiseen. Kuntalain 78 :n mukaan luottamushenkilön valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päättyneeksi, jos luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuuden. pannaan täytäntöön heti. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto - myöntää Staffan Ahlbergille eron luottamustehtävistään käräjäoikeuden lautamiehenä ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan varajäsenenä, - valitsee hänen tilalleen uuden käräjäoikeuden lautamiehen, ja - valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukuntaan. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 98 Valtuusto Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto - myöntää Staffan Ahlbergille eron luottamustehtävistään käräjäoikeuden lautamiehenä ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan varajäsenenä, - valitsee hänen tilalleen uuden käräjäoikeuden lautamiehen, ja - valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukuntaan. Valtuusto - myönsi Staffan Ahlbergille eron luottamustehtävistään käräjäoikeuden lautamiehenä ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen

11 Pöytäkirja 9/ Valtuusto neuvottelukunnan varajäsenenä, - valitsi hänen tilalleen Hans-Peter Lindgrenin käräjäoikeuden lautamieheksi, ja - valitsi hänen tilalleen Tom Sundbäckin varajäseneksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukuntaan.

12 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Aloite moduulirakenteisista väistötiloista / Tapio Virtanen ym. KV 156 Valtuusto Tapio Virtanen ja 24 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa he esittävät, että Tekniikka- ja ympäristöosasto aiemmin esitetyn paviljonkikoulujen puitesopimuksen lisäksi tai vaihtoehtona, valmistelee päätöksentekoon esityksen ja tekee taloudelliset laskelmat, sekä vaihtotehtoisenrahoitusmallin siirrettävissä olevien laadukkaiden tilaelementtien/moduulitilojen hankkimisesta palvelemaan myös pysyväisluonteista käyttöä. Liite Liite 1/156. KV: Aloite moduulirakenteisista väistötiloista/ Tapio Virtanen ym. Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 133 Tekninen valiokunta Valmistelija: tilapalvelupäällikkö Juha Pohjonen, juha.pohjonen(at)sipoo.fi; Valtuustoaloite: Tapio Virtanen sekä 24 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen , jossa he esittävät, että toimitilat valmistelevat paviljonkikoulujen lisäksi tai vaihtoehtona esityksen sekä laskelmat sekä vaihtoehtoisen rahoitusmallin siirrettävissä olevien laadukkaiden tilaelementtien/moduulitilojen hankkimiseksi palvelemaan myös pysyväisluontoista käyttöä. Aloite kokonaisuudessaan on nähtävillä liitteessä 1. Vastaus valtuustoaloitteeseen: Moduulirakentaminen Modulaarisessa rakentamisessa rakennuksen esivalmisteiset osat eli moduulit tuotetaan teollisesti. Moduuleihin voidaan rakentaa tehdasolosuhteissa valmiiksi väliseinät, sisäpinnat ja kiintokalusteet.

13 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Myös ilmanvaihto-, putki-, viemäröinti- ja sähkötyöt tehdään tehdasolosuhteissa esivalmisteisesti, ja rakennuksen julkisivupinnat voidaan viimeistellä tehtaalla. Sen jälkeen moduulit kuljetetaan tontille, jossa ne liitetään toisiinsa sekä vesijohto-, viemäri-, sähköja tietoliikenneverkkoihin. (lähde 1) Ylläolevan määritelmän mukaan tilapäisesti hankitut parakit tai paviljongit ovat osa moduulirakentamista. Tämänkaltaisia siirrettäviä moduuleita on ollut kunnassa koulukäytössä aikaisemmin, esimerkiksi Sipoonjoen koulun väistötilat siirrettiin joitakin satoja metrejä Nikkilän sydämen koulukeskuksen rakennustyömaan aikana. Tämän kaltainen rakennuksen jatkosiirrettävyys on huomioitava jo rakennuksien suunnittelun yhteydessä, joka on haastavaa, jos rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu oleellisesti vaikka kymmenen vuoden päästä alkuperäisestä. Moduulirakentamisen hyödyt Modulaarisessa rakentamisessa on monia hyötyjä perinteiseen paikalla rakentamiseen verrattuna. Kun rakennetaan tehdasolosuhteissa, voidaan olla suojassa vesisateilta, lumelta ja kylmyydeltä sekä niiden aiheuttamilta käytännön ongelmilta. Kun suurin osa rakennushankkeesta siirtyy tehdastiloihin, syntyy rakennettavalla tontilla myös huomattavasti vähemmän melua, saastetta ja rakennusjätettä. Tutkimusten mukaan rakentajien tuottavuuskin on sisätiloissa parempi, työn laatu parempaa ja työvoiman kokonaistarve mahdollisesti pienempi kuin tontilla tapahtuvassa rakentamisessa. Tehtaalla tapahtuvassa rakentamisessa työn tarkkuus ja tehokkuuskin voivat parantua, kun rakentaminen tehdään tasaisissa työskentelyolosuhteissa, työtehtäviä voidaan automatisoida ja tarkastusprosessi on yksinkertaisempaa.(lähde1) Modulaarisen rakentamisen etu on myös nopeus, sillä moduulirakentaminen johtaa keskimäärin jopa prosenttia lyhyempään rakentamisaikaan paikalla rakentamiseen verrattuna. Ja kokonaisajan lyhentyminen johtaa luonnollisesti työmaa-ajan lyhentymiseen.(lähde1) Moduulirakentamisen haitat Moduulien siirtäminen voi kuitenkin rajoittaa moduulin fyysisiä ominaisuuksia, sillä rajoitukset perustuvat kuljetusvälineiden ja liikenneverkkojen mitta- ja painorajoituksiin. Modulaarisessa rakentamisessa moduulien kuljetus rakennettavalle tontille voikin olla joissain tapauksissa haasteellista ja kallista.(lähde1) Toisaalta myös myöhäiset suunnitelmien muutokset voivat olla

14 Pöytäkirja 9/ Valtuusto modulaarisessa rakentamisessa haasteellisia ja jopa paikalla rakentamiseen verrattuna kalliimpia. Modulaarinen rakennustapa onkin tehokkainta silloin, kun rakennus on suunniteltu alusta saakka modulaarisella rakentamistavalla toteutettavaksi.(lähde1) Moduulirakentamisen kustannukset verrattuna paikallaan rakentamisen kustannuksiin Kansainvälinen kustannusvertailu modulaarisuuden vaikutuksesta on julkaistu Prefabrication and Modularization: Increasing Productivity in the Construction Industry; McGraw-Hill Construction lehdessä (2011; sivu 19)2, jossa modulaarisuuden sekä esivalmistamisen vaikutukset kustannuksiin ovat seuraavat: 65% ilmoitti kustannusten vähentyneen, 8% lisääntyneet ja 27% ilmoitti että ei muutosta kustannuksiin. Lisäksi noista 65% pienentyneistä kustannuksista 24% ilmoitti kustannussäästön olleen 1-5%. Esimerkkinä modulaarisesta paikalleen rakentamisesta on lähteiden kolme ja neljä Tuupalan puukoulu. Rahoitusmallit Sipoon Kunta on tehnyt kaksi selvitystä kevään 2018 aikana, joissa tutkitaan elinkaarimallin käyttöä kunnassa: Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa sekä Elinkaarimallista hankintamuotona. Osana kyseisiä tarkasteluja verrataan myös nykyisiä rahoitusmalleja (omaan taseeseen, rakentaminen hanketta varten perustettuun yhtiön omistukseen, vuokraaminen/leasing (joka on nyt yleisin paviljonkikoulujen rahoitustapa), ostaminen ja elinkaarimalli) elinkaarimallin käyttöön.(lähde 6) Elinkaarimallia tarkastellaan yllämainituissa raporteissa hyvinkin tarkkaan ja ehkä yhteenvetona elinkaarimallin soveltuvuudesta: Elinkaarimallin on katsottu soveltuvan hyvin: Hankkeisiin, joiden investointikustannus on vähintään noin 15 M. Tätä hankkeen suuruusluokkaa on pidetty tarpeellisena, jotta elinkaarimallin toteutuksen raskaus olisi kannattavaa kantaa. Hankkeisiin, joissa kunnalla ei ole suunnittelu- ja ylläpito-osaamista. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi rautatieasemat ja niihin liittyvät alikulut. Hankkeisiin, joissa myös yksityiset toimijat vuokraavat tiloja paljon.

15 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Tällainen kohde on esimerkiksi liikuntakeskus. Hankkeisiin, joiden tulevaisuus tiedetään riittävän hyvin. Tällainen kohde on kerralla valmiiksi rakennettava uudisrakennuskohde.(lähde 5) Lisäksi elinkaarimalliin siirryttäessä mainitaan, että se vaatii aivan uudentyylistä hankintaosaamista kuntaan kuin nykyisten hankintatapojen yhteydessä. Moduulirakentaminen uusilla tekniikoilla mukaan lukien puurakentaminen on lähivuosina yleistymässä ja tekniset ratkaisut paranevat sekä mahdollistavat näin laajempia toimivia kokonaisuuksia, joten toimitilat jatkossa tulevat tarkastelemaan myös muita perinteisten väistötilaratkaisujen ulkopuolelta tulevia vaihtoehtoja. Kaikki ratkaisut, olivat ne sitten erilaisia moduuliratkaisuja (paikalleen rakennettavia tai siirrettäviä paviljonkeja) tai paikalleen rakennettavia rakennuksia, vaativat ne tarkan tiedon tila- ja käyttötarpeesta koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Näiden alkutietojen tarkkuus vaikuttaa oleellisesti rakennuksen hankintakustannukseen oli rahoitusmalli mikä tahansa. Näiden tietojen hallintaan hankintavaiheessa toimitilat jatkossa tulevat kiinnittämään erityistä huomiota. Liitteet Liite 1 / 133. TEKVLK: Valtuustoaloite Lähteet: 1) 2) refabrication-modularization-in-the-construction-industry-smr-2011 R.pdf: Prefabrication and Modularization: Increasing Productivity in the Construction Industry; McGraw-Hill Construction (2011). 3) Kuhmon puinen ihmekoulu voi muuttua 11 miljoonan kulusta 31 miljoonan tuloksi. 4) Tuupakan puukoulu. 5) Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen.

16 Pöytäkirja 9/ Valtuusto ) Elinkaarimalli hankintamuotona; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KH 293 Kunnanhallitus Liitteet Liite 1 / 293. KH: Valtuustoaloite Lähteet: 1) 2) refabrication-modularization-in-the-construction-industry-smr-2011 R.pdf: Prefabrication and Modularization: Increasing Productivity in the Construction Industry; McGraw-Hill Construction (2011). 3) Kuhmon puinen ihmekoulu voi muuttua 11 miljoonan kulusta 31 miljoonan tuloksi. 4) Tuupakan puukoulu. 5) Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. 6) Elinkaarimalli hankintamuotona; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee vastineen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty.

17 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 99 Valtuusto Liite Liite 1/99. KV: Aloite moduulirakenteisista väistötiloista Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto merkitsee vastineen tiedoksi, ja päättää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Valtuusto merkitsi vastineen tiedoksi, ja päätti, että aloite on täten loppuun käsitelty.

18 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Aloite varikon uudesta käyttötarkoituksesta/perussuomalaiset KV 120 Valtuusto Jari Hursti ja Bob Myrberg jättivät Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta aloitteen, jossa he ehdottavat, että kunnan varikko saa uuden käyttötarkoituksen sen jälkeen, kun nykyinen toiminta on siirretty uusiin tiloihin. Aloitteessa ehdotetaan, että tilat tarjottaisiin pienyrittäjille kuten ajoneuvokorjaamolle, maalaamolle ja metallipajalle. Rakennuksessa voisi myös toimia kierrätyskeskus, joka työllistäisi työttömiä ja maahanmuuttajia. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/120. KV: Aloite TEKVLK 134 Tekninen valiokunta Valmistelija: tilapalvelupäällikkö Juha Pohjonen, juha.pohjonen(at)sipoo.fi; Valtuustoaloite: Perussuomalaiset Ry ryhmä valtuustoaloite, jossa he esittävät, että varikon hallit ja tilat tarjotaan matalan aloittamiskynnyksen pienyritystiloiksi start-up hengessä. Tyypillisiä toimijoita voisivat olla maalaamot-, puu-, muovi- ja metallipajat, kasaus/kokoamisyritykset. Myös nykyaikainen kierrätystoimintakeskus sekä työttömien ja työllistettävien sekä maahanmuuttajien työharjaannuttaminen mainitaan aloitteessa. Aloite kokonaisuudessaan on nähtävillä liitteessä 1. Vastaus valtuustoaloitteeseen: Kunnan ulkopuolelle vuokraamisen periaate Kunnan toimitilojen lähtökohta on tarjota kunnan omille toiminnoille hyvät tilat oman toimintansa harjoittamista varten ja tiloista luovutaan lähinnä, kun oma tarve toimintaan on jo loppunut. Siksi tilat ovat erilaisia kuin nykyaikaiseen yritystoimintaan tarjottavat tilat. Lisäksi kunnan tarkoitus ei ole kilpailla yksityisen yritystoiminnan kanssa, jotka markkinoilla tarjoavat tiloja yritystoimintaan. Kunnan lähtökohta markkinoille vuokraamisessa on tämän vuoksi

19 Pöytäkirja 9/ Valtuusto markkinahintaan perustuva vuokrataso. Kunnan pienyrityksille ja työttömyyden kuntouttavaan toimintaan tarjoamat tilat Kunnalla on pienyritystalo Nikkilässä ja pienyritykselle vuokrattu tila Söderkullassa, joissa toimii yhteensä kuusitoista pienyritystä kunnan omistamissa tiloissa. Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosaston Toimintakeskus Risteys on kynnyksetön eri-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaa työtoimintaa tai työelämän valmennusta tarjoava toiminto, joka toimii kunnan vuokraamissa (Iso Kylätie 9) ja omistamissa tiloissa (Iso Kylätie 30). Uutena yhteishankkeena Risteyksen, Keudan ja toimitilojen kesken käynnistettiin vuonna 2017 monivuotinen Itäisessä Jokipuistossa sijaitsevan Vanhan Vesilaitoksen tilojen kunnostaminen. Nämä tilat valmistuttuaan mahdollistavat moninaisen jatkokäytön. Varikon nykytila Varikko sijaitsee Asematie 17:sta ja on Livalin alkuperäisesti vuosina 1968 ja 1975 rakentama teollisuusrakennus. Varikon kunto ei ole nyt enää kovin hyvä ja sen rakenteet ovat hallirakennuksen elämänkaaren loppupuolella. Varikolle on sen kunnon takia tehty kirjaus talousarvioon 2019: Hankitaan vuonna 1975 rakennetun Livalilta käytettynä hankitun hyvin huonokuntoisen kunnan varikon korvaavia vuokratiloja. Käsittää tilaselvityksen, kustannuslaskennan, vaihtoehtojen selvittämisen sekä näiden pohjalta vuokrasopimuksen laadinnan sekä muuttojärjestelyt mikäli hanke on kannattava ja soveltuvat tilat löytyvät. Lisäksi suunnitellun Nikkilän rautatieasema-alueen tulevat järjestelyt osin koskevat myös nykyisen varikon aluetta. Huonokuntoisen varikkotilan jatkovuokraaminen yksityisille toimijoille markkinahinnalla ei tilaan liittyvien vastuiden, kustannusten ja alueen suunnitellun jatkokäytön takia ole järkevää. Liitteet Liite 1 / 134. TEKVLK: Valtuustoaloite Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle.

20 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KH 294 Kunnanhallitus Liitteet Liite 1 / 294. KH: Valtuustoaloite Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee vastineen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 100 Valtuusto Liite Liite 1/100. KV: Aloite varikon uudesta käyttötarkoituksesta Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto merkitsee vastineen tiedoksi, ja päättää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Valtuusto merkitsi vastineen tiedoksi, ja päätti, että aloite on täten loppuun käsitelty.

21 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Aloite uusista ratkaisuista sisäilmaongelmiin / Heikki Vestman ym. TEKVLK 135 Tekninen valiokunta Valmistelija : tilapalvelupäällikkö Juha Pohjonen, juha.pohjonen(at)sipoo.fi Valtuustoaloite: Heikki Vestman ja 21 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa he esittävät, että Sipoo tutkii ja ottaa käyttöön elinkaarimallin ja hirsi- ja muuta puurakentamista tulevissa hankkeissa ratkaisuna sisäilmaongelmiin. Elinkaarimallilla ja hirsirakentamisella ehdittäisiin toteuttaa ainakin uusi Talman koulu sekä Nikkilän ja Söderkullan tulevaisuuden päiväkoti- ja kouluhankkeita. Aloite kokonaisuudessaan on nähtävillä liitteessä 1. Vastaus valtuustoaloitteeseen: Hirsi- ja muu puurakentaminen Hirsirakentaminen on viime vuosina kasvattanut uudestaan suosiotaan myös julkisten rakennusten materiaalina. Esimerkkinä vaikka Pudasjärven hirsikoulu, jonka pinta-ala on 9737 m2, hinnaltaan rakennus maksoi 41 miljoonaa euroa ja se on valmistettu elinkaariurakkana1. Koulu palkittiin vuonna 2016 puupalkinnolla sekä Pohjois-Suomen parhaana rakennustekona2. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Nikkilän sydän, joka rakennettiin lähes samaan aikaan, on pinta-alaltaan 9912 m2 ja se maksoi 20,5 miljoonaa. Sipoon kunnan kiinteistökannassa on hirsirakenteisia rakennuksia kuten Gumbostrand skola, Norra-Paippis skolanin päärakennus sekä Gesterbyn entinen koulu. Kertaluokaltaan nämä rakennukset ovat paljon pienempiä kuin nykyaikaiset koulurakennukset. Hirsirakenteet ovat kestäneet aikaa kohtuullisen hyvin. Koulurakentamisen haasteita Hirsi rakenteena sisältää monia hyviä puolia kuten sen, että se ekologinen ja vastustaa hyvin homekasvustoja, toki myös haastavia ominaisuuksia hirsirakenteeseen sisältyy, kuten että se vaatii hyvän eristämisen, jotta lämpö saadaan pysymään rakennuksessa, joka johtaa siihen, ettei kovin korkeita ja monikerroksia hirsirakennuksia ole käytössä. Mutta mikään yksittäisen rakenteen ominaisuus ei itsessään riitä

22 Pöytäkirja 9/ Valtuusto vaan rakennus on päivittäin ja vuodenajoissa elävä kokonaisuus, jossa on erilaisia rakenteellisia osia, talotekniikkaan ja eri liitospintoja. Myös esimerkkinä toiminut Pudasjärven hirsikoulu on jo kohdannut sisäilmaongelmia edellä mainituista syistä johtuen. (lähde 3). Rakennusmateriaaliratkaisujen lisäksi talotekniikan ratkaisut, kuten ilmanvaihto, lämmitys sekä niiden automaatio-ohjaus korostuvat koko ajan enemmän. Ja näiden teknisten ratkaisujen tulee toimia yhdessä. Koulu on kuitenkin myös paljon muuta kuin pelkkä rakennus eli se on toiminnallinen kokonaisuus, jonka pitää palvella niin koulutoimintaan kuin myös muuta rakennukseen suunniteltua toimintaa kuten iltakäyttöä koko sen elinkaaren ajan. Siksi tilaratkaisujen muunneltavuus ja tilojen huolettavuus ovat myös tärkeitä osia suunnittelupöydällä, kun rakennusratkaisuja tehdään. Elinkaarimalli Sipoon Kunta on tehnyt kaksi selvitystä kevään 2018 aikana, joissa tutkitaan elinkaarimallin käyttöä kunnassa: Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa sekä Elinkaarimallista hankintamuotona. Osana kyseisiä tarkasteluja verrataan myös nykyisiä rahoitusmalleja (omaan taseeseen, rakentaminen hanketta varten perustettuun yhtiön omistukseen, vuokraaminen/leasing, ostaminen ja elinkaarimalli) elinkaarimallin käyttöön. (lähde 5) Elinkaarimallia tarkastellaan yllämainituissa raporteissa hyvinkin tarkkaan ja ehkä yhteenvetona elinkaarimallin soveltuvuudesta: Elinkaarimallin on katsottu soveltuvan hyvin: Hankkeisiin, joiden investointikustannus on vähintään noin 15 M. Tätä hankkeen suuruusluokkaa on pidetty tarpeellisena, jotta elinkaarimallin toteutuksen raskaus olisi kannattavaa kantaa. Hankkeisiin, joissa kunnalla ei ole suunnittelu- ja ylläpito-osaamista. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi rautatieasemat ja niihin liittyvät alikulut. Hankkeisiin, joissa myös yksityiset toimijat vuokraavat tiloja paljon. Tällainen kohde on esimerkiksi liikuntakeskus. Hankkeisiin, joiden tulevaisuus tiedetään riittävän hyvin. Tällainen kohde on kerralla valmiiksi rakennettava uudisrakennuskohde. (lähde 4) Sama asia toisin päin sanottuna tarkoittaa, että elinkaarimalli soveltuu huonosti peruskorjaushankkeisiin ja vaiheittain

23 Pöytäkirja 9/ Valtuusto rakentamiseen. Peruskorjaushankkeet sisältävät yleensä paljon yllätyksiä ja ovat siksi riskisiä. Vaiheittain rakentamisen aikataulua puolestaan ei yleensä tiedetä etukäteen elinkaarisopimusta allekirjoitettaessa, jolloin varautuminen mahdolliseen lisärakentamiseen on riski. Lisäksi elinkaarimalliin siirryttäessä mainitaan, että se vaatii aivan uudentyylistä hankintaosaamista kuntaan kuin nykyisten hankintatapojen yhteydessä. Rakentaminen on monella tapaa murroksessa ja tekniset ratkaisut paranevat sekä mahdollistavat laajempia toimivia kokonaisuuksia, joita toimitat seuraavat ja ottavat tarpeen mukaisesti käyttöön. Kaikki ratkaisut, olivat ne sitten millaisia tahansa ja mistä (runko)materiaalista tahansa vaativat tarkan tiedon tila- ja käyttötarpeesta koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Tämä korostaa tarve- ja hankesuunnittelun tärkeyttä, jotta oikeat ja toimivat teknologia ja niiden yhdistelmät saadaan käyttöön. Lisäksi tulevina vuosina on tärkeää keskittyä hyvää talonrakentamistapaan sekä huollon toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, jotta turvalliset tilat saadaan varmistettua. Liitteet Liite 1 / 135. TEKVLK: Valtuustoaloite Lähteet: 1) montie/project.html 2) i ) -toimistorakennus-isoon-remonttiin-sisailmaongelman-takia-pudasjar vella-syyna-tuttu-virhe/786223/ 4) Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. 5) Elinkaarimalli hankintamuotona; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen

24 Pöytäkirja 9/ Valtuusto vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KH 295 Kunnanhallitus Liitteet Liite 1 / 295. KH: Valtuustoaloite Lähteet: 1) montie/project.html 2) i ) -toimistorakennus-isoon-remonttiin-sisailmaongelman-takia-pudasjar vella-syyna-tuttu-virhe/786223/ 4) Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. 5) Elinkaarimalli hankintamuotona; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee vastineen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 101 Valtuusto Liite Liite 1/101. KV: Aloite uusista ratkaisuista sisäilmaongelmiin /

25 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Heikki Vestman ym. Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto merkitsee vastineen tiedoksi, ja päättää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Valtuusto merkitsi vastineen tiedoksi, ja päätti, että aloite on täten loppuun käsitelty.

26 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Aloite sipoolaisten lasten ja nuorten harrastuksien tukemiseksi /Juha Salo ym. KV 157 Valtuusto Juha Salo ja 32 muuta valtuutettua esittävät että, - Sipoossa kartoitetaan lyhyesti vuotiaiden lasten ja nuorten harrastustilanne. Esikouluissa ja kouluissa järjestetään kysely joko lapsilta tai vanhemmilta kysymällä. - Kartoituksen tuloksia tarkastellaan siltä pohjalta, että jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus edes yhteen harrastukseen. Suunnitellaan, millaista kerhotoimintaa kouluissa voisi opettajien tai kolmannen sektorin toimijoiden avulla järjestää niin, että se täydentäisi olemassa olevaa harrastustarjontaa ja mahdollistaisi harrastuksen kaikille. Aloitteessa korostetaan, että kyseessä ei ole kustannuksiltaan suurisuuntainen selvitys eivätkä mahdolliset uudet tukitoimet hyvin järjestettyinä myöskään ole taloudellisesti kovin suuri panostus. Pikemminkin on todennäköistä, että syrjäytymisen ehkäisyyn näin käytettävät varat säästyvät tulevaisuudessa moninkertaisesti. Liite Liite 1/157. KV: Aloite sipoolaisten lasten ja nuorten harrastuksien tukemiseksi / Juha Salo ym. Aloite merkittiin tiedoksi. SIVVLK 89 Sivistysvaliokunta Valmistelija : erityissuunnittelija Hanna Kietäväinen-Sirén hanna.kietavainen-siren(at)sipoo.fi sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Ryhmä valtuutettuja; Juha Salo ym. on jättänyt ( 157) allekirjoitetun valtuustoaloitteen sipoolaisten lasten ja nuorten harrastusten tukemiseksi. Valtuutetut esittävät, että Sipoossa kartoitetaan lasten ja nuorten harrastustilanne. Kartoituksen tuloksia tarkastellaan siltä pohjalta, että jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus edes yhteen harrastukseen. Suunnitellaan, millaista kerhotoimintaa kouluissa voisi opettajien tai kolmannen sektorin toimijoiden avulla järjestää niin, että se täydentäisi olemassa olevaa harrastustarjontaa

27 Pöytäkirja 9/ Valtuusto ja mahdollistaisi harrastuksen kaikille. Kartoitus harrastustoiminnan nykytilanteesta Sipoossa Kouluterveyskyselyn havainnot lasten ja nuorten harrastamisesta Sipoossa THL suorittaa koko maan kattavan kouluterveyskyselyn joka toinen vuosi. Kevään 2017 kyselyyn vastasivat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat ja heidän huoltajansa, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Edellinen kysely, josta vertailukelpoisia tuloksia Sipoon osalta on käytettävissä, on vuodelta Sipoossa kouluterveyskyselyyn osallistui 18 koulua ja oppilaitosta. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista vastasi 428 oppilasta eli 67 % kyseisten vuosiluokkien oppilaista. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista vastasi 260 oppilasta eli 44 % kyseisten vuosiluokkien oppilaista. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kyselyyn vastasi 112 opiskelijaa eli 53 % kyseisten vuosikurssien opiskelijoista ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kyselyyn vastasi 65 opiskelijaa eli? % kyseisten vuosikurssien opiskelijoista. Kouluterveyskyselyn positiivisin tulos on se, että lähes jokaisella sipoolaislapsella ja -nuorella on jokin harrastus. Peruskoulun 4. ja 5. vuosiluokan oppilaista 87 prosenttia harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa (koko maassa 83 prosenttia). Peruskoulun 8. ja 9. vuosiluokan oppilaista, lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista sekä ammattikoulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoista osuus on n. 90 prosenttia. Näistä yläkoululaisista ja lukiolaisista n. 50 prosenttia harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään kerran kuukaudessa. Sipoossa yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevat tytöt esimerkiksi harrastavat kansallista keskiarvoa enemmän musiikkia ja näyttelemistä (Sipoo 38 %, koko maa 33 %). Luonnossa liikkumisen ja lemmikkien harrastaminen on Sipoossa kaikissa tutkituissa ryhmissä kansallista keskiarvoa yleisempää. Huolestuttavaa Sipoossa on se, että liikkuminen vähenee merkittävästi yläkouluun ja edelleen toiselle asteelle siirryttäessä. Sipoolaiset lapset ja nuoret myös kokevat kansallista keskiarvoa harvemmin, että heidän omalla asuinalueellaan on tarjolla heitä kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa. Lisäksi n. 25 prosenttia alakoulun 4. ja 5. luokkalaisista kaipaisi välitunneille järjestettyä ohjelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema PopUp Sipoo -harrastetoiminta Opetus- ja kulttuuriministeriö on osana kärkihankkeittensa tavoitteiden Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lapsille ja nuorille sekä Liikutaan tunti päivässä toteuttamista

28 Pöytäkirja 9/ Valtuusto järjestänyt vuosina 2016 ja 2017 kansallisen koululaiskyselyn lasten ja nuorten harrastustoiveista. Yli puolelle miljoonalle koululaiselle suunnattu kysely on merkittävä valtakunnallinen kartoitus, joka luo tietopohjan vastata koululaisten harrastustoiveisiin valtakunnallisella, alueellisella, kunta- ja koulutasolla. Se tarjoaa myös edellytykset seurata harrastusmahdollisuuksien kehitystä eri puolilla maata. Kysely on toiminut pohjana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämille avustuksille harrastetuntien järjestämiseksi koulupäivien yhteydessä. Vuoden 2016 selvitykseen osallistui Sipoossa noin 460 oppilasta. Vuoden 2017 selvitykseen vastasi 1538 oppilasta Jokipuiston, Leppätien, Lukkarin, Sipoonjoen, Sipoonlahden, Talman, Boxbyn, Gumbostrandin, Kungsvägenin, Kyrkobyn, Norra Paipiksen, Salparin ja Södra Paipiksen kouluista. Liikunnan suhteen sipoolaiset oppilaat toivoivat eniten sisäpalloilulajeja (esim. sähly, lentopallo, koripallo), ulkopalloilulajeja (esim. jalkapallo, pesäpallo), lumiliikuntalajeja (esim. laskettelu, lumilautailu, hiihto), jäälajeja (luistelu, jääkiekko) sekä ratsastusta, golfia ja keilailua. Myös uintia, voimistelua, jumppaa, tanssia ja cheerleadingia toivottiin paljon. Kulttuurin alalta suosituimpia olivat valokuvaus, kuvataide, parkour, street- ja showdance, elokuva ja animaatio sekä tanssi. Harrastetunteja toivottiin järjestettäväksi koulupäivien yhteyteen tai heti koulun jälkeen. Erityisesti toivottiin, että koulujen tiloja ja välineitä voisi käyttää harrastamiseen kavereiden kanssa, ilman ohjaajaa. Sipoon opetustoimi on hakenut ja saanut valtionavustusta PopUp Sipoo -hankkeelle vuosille , yhteensä siis kolmeksi lukuvuodeksi. Lukuvuonna PopUp Sipoo -harrastetunteja järjestettiin yhdeksässä koulussa ja niille osallistui n. 300 oppilasta eli 10 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista. Erilaiset työpajat tavoittivat lisäksi reilut 600 lasta ja nuorta. Harrastetoimintaa tarjottiin sipoolaisten koululaisten toiveiden mukaan parkourissa, musiikissa, valokuvauksessa, tanssissa. Lukuvuonna toimintaa järjestettiin 14 koululla ja siihen osallistui enimmillään n oppilasta eli 46 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista. Harrastetoimintaa tarjottiin oppilaiden toiveiden mukaan musiikissa, elokuvassa, kuvataiteessa, parkourissa, koodauksessa, arkkitehtuurissa ja tanssissa. Lukuvuonna toimintaa järjestetään 11 koululla ja siihen osallistuu 298 oppilasta eli 11 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista. Kerhotoiminnan lisäksi järjestetään yhteistyössä Lilla Villanin kanssa toimintaa, joka kohdistuu kaikkiin Sipoon kunnan 4. ja 7.-luokkalaisiin. Tämän toiminnan piirissä on 544 oppilasta eli 20 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista. Yhteensä PopUp Sipoo -hanke koskettaa 32 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista.

29 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Harrastetunteja on siten tarjottu monipuolisesti eri kouluissa. Harrastetoimintaan on kuitenkin liittynyt merkittäviä haasteita. Ensinnäkin useita tarjottuja ryhmiä on jäänyt toteutumatta siksi, ettei niihin ole ilmoittautunut riittävästi tai lainkaan oppilaita. Toiseksi ryhmäkoot ovat monin paikoin jääneet hyvin pieniksi. Kolmanneksi yläkouluikäisten saaminen mukaan toimintaan on osoittautunut haastavaksi: he eivät ole innostuneet harrastetoiminnasta alakouluikäisten tapaan. Koulujen kerhotoiminta Koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on monipuolinen, lapsen ja nuoren kasvua tukeva vapaa-ajan toiminta, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Pyrkimyksenä on, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen, esimerkiksi liikunnalliseen, kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. Sipoon kaikissa peruskouluissa järjestetään kerhotoimintaa Opetushallituksen rahoituksen turvin. Yhteenveto Harrastustoiminnan tarjonta on Sipoossa erittäin hyvällä tasolla ja osallistumisprosentti korkea. Näin ollen voisi olettaa, että ne lapset ja nuoret, joiden perheellä on voimavaroja harrastamisen tukemiseen, pääsevät Sipoossa mukaan harrastustoimintaan. On myös hyväksyttävä, että kaikki lapset ja nuoret eivät halua harrastaa, vaikka heillä olisi siihen mahdollisuuksia. Jotta tavoitettaisiin ne lapset ja nuoret, jotka haluaisivat harrastaa, mutta jotka perhetilanteen tai muun syyn takia jäävät harrastustoiminnan ulkopuolelle, tulisi pohtia uudenlaisia, räätälöityjä ja yksilöllisempiä ratkaisuja. Näihin voisi hakea esimerkkiä nuorisotoimen etsivän nuorisotyön kaltaisesta toiminnasta, jossa palvelua tarjotaan matalalla kynnyksellä lähellä lasta ja nuorta. Liitteet Liite 1 / 89. SIVVLK: Aloite Liite 2 / 89. SIVVLK: Kartoitus harrastustoiminnan nykytilanteesta Liite 3 / 89. SIVVLK: Vapaa-ajan jaoston päätös Liite 3b / 89. SIVVLK: Harrastekartoitus lukuina Liite 4 / 89. SIVVLK: Suomenkielisen koulutusjaoston päätös Liite 5 / 89. SIVVLK: Svenska utbildningssektionens beslut Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta päättää hyväksyä vastauksen aloitteeseen ja lähettää vastauksen kunnanhallitukselle ja valtuustolle käsiteltäväksi.

30 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KH 296 Kunnanhallitus KV 102 Valtuusto Liitteet Liite1 / 296. KH: Aloite Liite 2 / 296. KH: Kartoitus harrastustoiminnan nykytilanteesta Liite 3 / 296. KH: Vapaa-ajan jaoston päätös Liite 3b / 296. KH: Harrastekartoitus lukuina Liite 4 / 296. KH: Suomenkielisen koulutusjaoston päätös Liite 5 / 296. KH: Svenska utbildningssektionens beslut Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee vastineen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liitteet Liite 1/102. KV: Aloite sipoolaisten lasten ja nuorten harrastuksien tukemiseksi Liite 2/102. KV: Kartoitus harrastustoiminnan nykytilanteesta myös luvut Liite 3/102. KV: Sivistysvaliokunnan jaostojen päätökset Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto merkitsee vastineen tiedoksi, ja päättää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Valtuusto merkitsi vastineen tiedoksi, ja päätti, että aloite on täten loppuun käsitelty.

31 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Aloite Sipoon kunnan uimarantojen järjestyssääntöjen muuttamiseksi / Linda Karhinen ym. KV 71 Valtuusto Linda Karhinen ja 27 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa he esittävät, että Sipoon kunnan uimarantojen järjestyssäännöt muutetaan siten, että ne kieltävät tupakoinnin Sipoon kunnan uimarannoilla. Liite Liite 1/ 71. KV: Aloite Valtuusto merkitsi aloitteen tiedoksi. VAPJAOS 83 Vapaa-ajanjaosto Valmistelija / Beredare: kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Anne Laitinen, anne.laitinen(at)sipoo.fi Sipoon kunnan uimarantojen järjestyssääntöjen 4. kohdan nykyinen sanamuoto on : "Tulenteko on kielletty. Myös tupakanpolton osalta on noudatettava erityistä varovaisuutta". Aloitteessa esitetään, että sääntöjä muokataan seuraavasti: "Tulenteko ja tupakanpoltto on kielltty". Liite Liite 1/83. VAPJAOS: Aloite Sipoon kunnan uimarantojen järjestyssääntöjen muuttamiseksi / Linda Karhinen ym. Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön ehdotus Jaosto esittää vastauksena aloitteeseen, että järjestyssäännöt päivitetään uimarantojen ja myös ulkoilu- ja virkistysalueiden sekä liikuntatilojen ja- alueiden osalta niin, että tupakointi on kielletty näissä tiloissa ja näillä alueilla. Vapaa-ajanjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. SIVVLK 90 Sivistysvaliokunta Valmistelija: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Liitteet

32 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Liite 1 / 90. SIVVLK: Aloite Sipoon kunnan uimarantojen järjestyssääntöjen muuttamiseksi / Linda Karhinen ym. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta päättää hyväksyä vastauksen aloitteeseen ja lähettää vastauksen kunnanhallitukselle ja valtuustolle käsiteltäväksi. Sivistysjohtajan muutettu ehdotus Valiokunta esittää vastauksena aloitteeseen, että järjestyssäännöt päivitetään uimarantojen osalta niin, että tupakointi on kielletty, muutoin kuin sille erikseen osoitetuilla paikoilla ja lähettää vastauksen kunnanhallitukselle ja valtuustolle käsiteltäväksi. Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. KH 297 Kunnanhallitus Liitteet Liite 1 / 297. KH: Aloite Sipoon kunnan uimarantojen järjestyssääntöjen muuttamiseksi Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee vastineen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Linda Karhinen ehdotti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun, koska se on ristiriidassa Savuton kunta -päätöksen kanssa. Linda Karhisen ehdotus raukesi kannattamattomana. Kunnanhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen. KV 103 Valtuusto Liitteet Liite 1/103. KV: Aloite Sipoon kunnan uimarantojen järjestyssääntöjen muuttamiseksi Liite 2/103. KV: Äänestystulos

33 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto merkitsee vastineen tiedoksi, ja päättää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Linda Karhinen ehdotti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Timo Rope kannatti Linda Karhisen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen ehdotuksen lisäksi oli tehty yksi kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti että, kunnanhallituksen ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa", ja Linda Karhisen vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestys: Jaa 33 Ei 8 Tyhjää 2 Valtuusto merkitsi vastineen tiedoksi, ja päätti, että aloite on täten loppuun käsitelty.

34 Pöytäkirja 9/ Valtuusto Talousarvion 2018 investointiosan lisämääräraha KH 327 Kunnanhallitus Valmistelija: investointipäällikkö Edward Frisk, edward.frisk(at)sipoo.fi Määrärahojen lisäys Teknisen valiokunnan päätöksen perusteella ja kunnanhallituksen KH esityksestä valtuusto päätti , KV 89, lisätä investointimäärärahoja yhteensä euroa. Lisämääräraha arvioitiin syyskuussa tarvittavan suurimmaksi osaksi Sipoonlahden koulun laajentamiseen ja muutostöihin neljä miljoonaan euroa ja Söderkullaan urheilukentän uusimiseen. Katu- ja viheralueiden hankkeiden eri arvioitu ylittävän määrärahaa kokonaisuutena. Tekninen valiokunta kohdisti investointimäärärahat tarkemmin eri hankkeille. Useat projektit sekä katu- ja viheraluiden että palvelurakentamisen osalta ovat edenneet elo-syyskuun vaihteessa arvioitua aikataulua nopeammin. Katu- ja viheralueiden hankkeissa ylitys arvioidaan olevan noin 1,64 miljoonaa euroa, joista suurimmat ylitykset kohdistuvat Nikinmäki-Nikkilän kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ja Sipoon Jokilaakson kunnallistekniikan viimeistelytöiden laajuuden kasvusta. Vain Sipoonlahden ja Taasjärven tasauspysäkin projektin lisätyöt, vajaa 20% infran esitetystä lisämäärärahasta, ylittää laaditut hankkeiden kustannusarviot. Palvelurakentamisen osalta Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt-projekti on edennyt ennakoitua nopeammin. Hankkeesta johtuu noin 70% ehdotettavasta palvelurakentamiseen kohdistuvasta määrärahaylityksestä 1,03 miljoonaa euroa. Loput määrärahaylityksestä johtuvat suurelta osin Nikkilän pääkirjaston saneerausurakasta, jossa ylitys kohdistuu pääosin irtokalusteisiin ja osittain saneerauksen vähäiseen laajuuden lisäämiseen (noin euroa). Lisäksi kiinteistöjen kuntoarvioiden laatimisen aikataulua on kiristetty valtuuston asettamien vaatimusten mukaisesti. Tekniikka- ja ympäristöosasto esittää vuodelle 2018 investointimäärärahan nostamista euroa. Tekninen valiokunta kohdentaa myöhemmin hankkeille valtuuston myöntämän investointien lisämäärärahan. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuoden 2018

35 Pöytäkirja 9/ Valtuusto investointimäärärahan nostamista eurolla. Kunnanhallitus ehdottaa lisäksi valtuustolle, että vuoden 2019 investointitalousarvio vähennetään vastaavalla summalla. Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuoden 2018 investointimäärärahan nostamista eurolla. Kunnanhallitus ehdottaa lisäksi valtuustolle, että vuoden 2019 investointitalousarvio vähennetään eurolla. Edelleen kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että vuoden 2018 lisämäärärahasta aiheutuva rahoitustarve katetaan lyhytaikaisilla kuntatodistusluotoilla ja vuoden 2019 talousarvion rahoitustarpeen vähentyessä rahoituslaskelman pitkäaikaisten lainojen lisäystä vähennetään eurolla euroon. KV 104 Valtuusto Kunnanhallituksen ehdotus Valtuusto päättää, että vuoden 2018 investointimäärärahaa nostetaan eurolla ja että vuoden 2019 investointitalousarvio vähennetään eurolla. Valtuusto päättää, että vuoden 2018 lisämäärärahasta aiheutuva rahoitustarve katetaan lyhytaikaisilla kuntatodistusluotoilla ja vuoden 2019 talousarvion rahoitustarpeen vähentyessä rahoituslaskelman pitkäaikaisten lainojen lisäystä vähennetään eurolla euroon. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen.