Aika/Tid , Klo/Kl. 16:30-18:20 Paikka/Plats Juhlatalo, Uudensillantie 39 / Festsalen, Nybrovägen 39

Transkriptio

1 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aika/Tid , Klo/Kl. 16:30-18:20 Paikka/Plats Juhlatalo, Uudensillantie 39 / Festsalen, Nybrovägen 39 Osallistujat/Deltagare Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Lindqvist Kaj 16:30-18:20 pj/ordf. Mattila Marketta 16:30-18:20 II varapj / II viceordf. Rantala Juhani 16:30-18:20 varajäsen/ersättare Elfgren Thomas 16:30-18:20 jäsen/medlem Kankfelt Tim 16:30-18:20 jäsen/medlem Karhinen Linda 16:30-18:20 jäsen/medlem Lindqvist Clara 17:00-18:20 jäsen/medlem Liljeström Maria 16:30-18:20 varajäsen/ersättare Manninen-Ollberg 16:30-18:20 jäsen/medlem Marja Salo Juha 16:30-18:20 jäsen/medlem Virtanen Tapio 16:30-18:20 jäsen/medlem Muu/Övriga Grannas Mikael 16:30-18:20 kj/kd Andergård-Stenstrand Lilian 16:30-18:20 pöytäkirjanpitäjä/proto kollförare Kivilevo Pekka 16:30-18:20 asiantuntija/sakkunnig Myllyvirta Ilari 16:30-18:20 asiantuntija/sakkunnig Soosalu Merja 16:30-18:20 asiantuntija/sakkunnig , Torsell Kurt 16:30-18:20 asiantuntija/sakkunnig Lönnroth Rita 16:30-16:50 asiantuntija/sakkunnig Poissa/Frånvarande Oksanen Ari I varapj / I viceordf. Lindroos Kicka jäsen/medlem Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum n tarkastus justering nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Kaj Lindqvist ntarkastaja/juste rare Maria Liljeström npitäjä/förare Lilian Andergård-Stenstrand ntarkastaja/justera re Juhani Rantala tarkastettu/et justerat:

2 18/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 284 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma / Östra Nylands säkerhetsprogram Eron myöntäminen, henkilöstöpäällikkö Merja Soosalu / Att bevilja avsked, personalchef Merja Soosalu 289 Henkilöstöpäällikön viran täyttäminen / Att besätta tjänsten som personalchef 290 Peruskoulun ja lukion lehtorin viran muuttaminen peruskoulun lehtorin viraksi / Att ändra en tjänst som lektor för grundskolan och gymnasiet till en tjänst som lektor för grundskolan 291 Edustajan valitseminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän syysyhtymäkokoukseen / Att utse en representant till samkommunsstämman för Samkommunen Helsingforsregionens trafik 292 Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma / Budget för år 2019 och ekonomiplan för åren Aloite moduulirakenteisista väistötiloista/tapio Virtanen ym. / Motion om anskaffning av flyttbara elementbyggnader/tapio Virtanen m.fl. 294 Aloite varikon uudesta käyttötarkoituksesta/perussuomalaiset / Motion om nytt användningsändamål för kommunens depå/sannfinländarna 295 Aloite uusista ratkaisuista sisäilmaongelmiin / Motion om nya lösningar på inneluftsproblem - Heikki Westman m.fl. 296 Aloite sipoolaisten lasten ja nuorten harrastuksien tukemiseksi / Motion om att stödja hobbyverksamhet för barn och unga i Sibbo/Juha Salo m.fl. 297 Aloite Sipoon kunnan uimarantojen järjestyssääntöjen muuttamiseksi / Motion om att ändra ordningsstadgorna för Sibbo kommuns badstränder Ilmoitusasiat / Delgivningar Valiokuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden päätökset / Utskottens, sektionernas och tjänsteinnehavarnas beslut 300 Työpaikkakadun rakentaminen, urakoitsijan valinta / Val av entreprenör för byggande av Arbetsplatsgatan tarkastettu/et justerat:

3 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet KH 284 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört. tarkastettu/et justerat:

4 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare KH 285 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen ntarkastajiksi valittiin Maria Liljeström ja Juhani Rantala. Till protokolljusterare valdes Maria Liljeström och Juhani Rantala. tarkastettu/et justerat:

5 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan KH 286 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan seuraavilla muutoksilla: Kunnanhallitus päätti ottaa seuraavan asian pois esityslistasta: Aloite seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan ennaltaehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta/elvira Kaiser ym. Tämä asia pitää vielä käsitellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Kunnanhallitus päätti käsitellä myös lisälistalla olevan asian: Työpaikkakadun rakentaminen, urakoitsijan valinta Kommunstyrelsen beslöt enhälligt godkänna föredragningslistan med följande ändringar: Kommunstyrelsen beslöt ta följande ärende bort från föredragningslistan: Motion om att främja förebyggandet av och ingripandet efter sexuella antastanden och sexuellt våld/elvira Kaiser m.fl. Det här ärendet ska ännu behandals i social- och hälsovårdsutskottet. Kommunstyrelsen beslöt behandla ärendet på tilläggslistan: Val av entreprenör för byggande av Arbetsplatsgatan tarkastettu/et justerat:

6 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma / Östra Nylands säkerhetsprogram KH 278 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: erikoissuunnittelija erikoissuunnittelija / specialplanerare Rita Lönnroth, rita.lonnroth (at) sipoo.fi Itäisen Uudenmaan turvallisuustyötä johtaa poliisin, pelastuslaitoksen ja kuntien johto. Nämä tahot ovat nimenneet moniammatillisen turvallisuusyhteistyöryhmän, joka on vastannut myös Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman laadinnasta. Turvallisuusohjelmalla luodaan raamit alueen kuntalaisten jokapäiväisen turvallisuuden kehittämiselle ja ylläpidolle sekä asukkaiden osallistamiseen turvallisuustyöhön. Ohjelmassa ovat mukana Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo sekä Itä-Uudenmaan poliisi- ja pelastuslaitokset. Nyt valmistunut ohjelma on alueen kolmas yhteinen turvallisuussuunnitelma. Edellinen turvallisuusohjelma oli vuosille Turvallisuusohjelman laadinnassa on kuultu alueen asukkaita turvallisuuskyselyn muodossa. Kysely toteutettiin maaliskuussa Turvallisuusohjelman tavoitteet ovat: kuntalaisten turvallisuuden tunteen lisääminen turvallisuusongelmien ennaltaehkäisy eri toimijoiden yhteistyötä vaativien turvallisuuteen liittyvien ongelmien tunnistaminen kuntalaisten aktiivinen osallistaminen turvallisuustyössä paikallisten toimenpideohjelmien laatiminen kaikissa Itä-Uudenmaan kunnissa. Toimielimiltä on pyydetty toimenpide-ehdotuksia Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman perusteella paikallisen toimenpideohjelman laadintaa varten. Säkerhetsarbetet i östra Nyland leds av polisens, räddningsverkets och kommunernas ledning. Dessa parter har utsett en multiprofessionell säkerhetsarbetsgrupp som också har ansvarat för utarbetandet av Östra Nylands säkerhetsprogram Säkerhetsprogrammet utgör en ram för planering och upprätthållande av kommuninvånarnas alldagliga säkerhet samt för invånarnas aktiva roll i säkerhetsarbetet. Programmet är gemensamt tarkastettu/et justerat:

7 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen för Askola, Borgå, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Pukkila och Sibbo samt polisinrättningen och räddningsverket i östra Nyland. Det nya programmet är det tredje gemensamma säkerhetsprogrammet för området. Det föregående programmet gällde åren Invånarna i området har haft möjlighet att delta i utarbetandet av säkerhetsprogrammet med hjälp av en öppen enkät om säkerhet. Enkäten utfördes i mars Säkerhetsprogrammets mål: att stärka kommuninvånarnas upplevelse av trygghet att lyfta fram säkerhetsproblem som kräver samarbete mellan olika parter att ge kommuninvånarna en aktiv möjlighet att delta i säkerhetsarbetet att alla östnyländska kommuner utarbetar lokala åtgärdsprogram Utifrån Östra Nylands säkerhetsprogram har förtroendeorganen betts inlämna förslag till åtgärder till det lokala åtgärdsprogram som skall uppgöras. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1a / 278. KH: Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma Liite / Bilaga 1b / 278. KST: Östra Nylands säkerhetsprogram Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman liitteen 1 mukaisesti. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen föreslår att fullmäktige godkänner Östra Nylands säkerhetsprogram enligt bilaga 1. Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle, ja palaa asiaan seuraavassa kokouksessaan Kommunstyrelsen beslöt bordlägga ärendet och återkommer till ärendet på sitt nästa möte KH 287 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen tarkastettu/et justerat:

8 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1a / 287. KH: Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma Liite / Bilaga 1b / 287 KST: Östra Nylands säkerhetsprogram Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman liitteen 1 mukaisesti. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen föreslår fullmäktige att fullmäktige godkänner Östra Nylands säkerhetsprogram enligt bilaga 1. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat:

9 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Eron myöntäminen, henkilöstöpäällikkö Merja Soosalu / Att bevilja avsked, personalchef Merja Soosalu KH 288 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: hallintopäällikkö / förvaltningschef Lilian Andergård-Stenstrand, lilian.andergard-stenstrand(at)sipoo.fi Henkilöstöpäällikkö Merja Soosalu on anonut eroa virastaan alkaen siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus myöntää henkilöstöpäällikkö Merja Soosalulle eron alkaen. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beviljar personalchef Merja Soosalu avsked fr.o.m Paragrafen justeras omedelbart. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart. tarkastettu/et justerat:

10 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Henkilöstöpäällikön viran täyttäminen / Att besätta tjänsten som personalchef KH 289 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: kunnanjohtaja / kommundirektör Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi Nykyisen henkilöstöpäällikön siirtyessä toisen työantajan palvelukseen henkilöstöpäällikön virka vapautuu loppuvuonna Laissa kunnallisesta viranhaltijasta 4 :ssä todetaan, että virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Kunnan hallintosäännön mukaan kunnanhallitus päättää viran auki julistamisesta. Viran kelpoisuusvaatimukset ovat soveltuva korkeakoulututkinto sekä suomen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Eduksi luetaan kokemus ja näkemys organisaatiomuutosten läpiviemisestä. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaatii myös kokemusta kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta. Henkilöstöpäällikön tehtävä on johtaa henkilöstöpalvelut-yksikköä ja hän vastaa seuraavista asioista: - henkilöstöstrategian ja -politiikan kehittämisestä, - henkilöstön osaamisen kehittämisestä, - henkilöstön palkkaus- ja palvelussuhdeasioiden hoidosta ja palkanlaskennasta - henkilöstön työsuojelutoiminnan ja työturvallisuuden, yhteistoimintamenettelyn ja työterveyshuollon toteuttamisesta, - asiantuntija-avusta osastoille henkilöstöasioiden hoidossa, - henkilöstön rekrytoinnin ohjauksesta ja koordinoinnista. Henkilöstöpäällikkö on kunnan johtoryhmän jäsen. Virassa noudatetaan kokonaistyöaikaa ja tehtäväkohtainen palkka on 4871,27 /kk sekä puhelinetu. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnahallitus päättää, että 1) henkilöstöpäällikön virka julistetaan haettavaksi yllämainituin kelpoisuusvaatimuksin, 2) virka täytetään mahdollisimman pian, 3) virassa noudatetaan kokonaistyöaikaa, 4) viran tehtäväkohtainen palkka on 4871,27 eutoa/kk, lisäksi 20 euron puhelinetu. Lisäksi kunnanhallitus nimeää rekrytointiryhmän, jonka muodostavat kunnanhallituksen puheenjohtaja, valtuuston puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. tarkastettu/et justerat:

11 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Pykälä tarkastetaan välittömästi. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar att 1) tjänsten som personalchef lediganslås med ovannämnda behörighetskrav, 2) tjänsten besätts så snabbt som möjligt, 3) i tjänsten tillämpas helhetsarbetstid, 4) tjäntens helhetslön är 4871,27 euro/månad, därutöver telefonförmån 20 euro. Dessutom utser kommunstyrelsen en rekryteringsgrupp som består av fullmäktiges ordförande, kommunstyrelsens ordförande, kommundirektören och personalchefen. Paragrafen justeras omedelbart. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart. tarkastettu/et justerat:

12 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Peruskoulun ja lukion lehtorin viran muuttaminen peruskoulun lehtorin viraksi / Att ändra en tjänst som lektor för grundskolan och gymnasiet till en tjänst som lektor för grundskolan KH 290 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: henkilöstöpäällikkö / personalchef Merja Soosalu, merja.soosalu(at)sipoo.fi Peruskoulun ja lukion lehtorin virka (liikunta) tulee täytettäväksi alkuvuodesta 2019 ja tehtävän täyttäminen sekä peruskouluun että lukioon on vaikeaa. Siksi ehdotetaan, että muutetaan vakanssin kelpoisuus peruskoulun lehtorin virkaan (liikunta), jossa opetusvelvollisuus on myös lukion opetukseen. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää muuttaa viran vakanssinumerolla peruskoulun lehtorin viraksi, jossa opetusvelvollisuus on myös lukion opetukseen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar ändra tjänsten med vakansnummer till en tjänst som lektor för grundskolan med undervisningsskyldighet också i gymnasiet. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat:

13 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Edustajan valitseminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän syysyhtymäkokoukseen / Att utse en representant till samkommunsstämman för Samkommunen Helsingforsregionens trafik KH 291 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: hallintopäällikkö / förvaltningschef Lilian Andergård-Stenstrand, lilian.andergard-stenstrand(at)sipoo.fi Sipoon kunta on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsenkunta. Kunnan hallintosäännön mukaan kunnanhallitus valitsee kunnan edustajat yhteisöihin. Ylintä päätösvaltaa HSL:n asioissa käyttää yhtymäkokous, johon jäsenkunnat valitsevat edustajansa. Yhtymäkokouksessa jäsenkuntien äänivalta jakautuu asukasluvun mukaan, mutta yhden kunnan ääniosuus on enintään 50 prosenttia. Vuonna 2018 Helsingillä on 49,7 prosenttia ääniosuuksista, Espoolla 21,4; Vantaalla 17,2; Kirkkonummella 3,1; Tuusulalla 3,0; Keravalla 2,8; Sipoolla 1,6; Kauniaisilla 0,7 ja Siuntiolla 0,5. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän syysyhtymäkokous pidetään tiistaina klo alkaen HSL:n tiloissa. Yhtymäkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen järjestäytyminen 2. Hallituksen lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta Talousarvion 2018 muuttaminen joukkoliikenteen infrakustannusten osalta 4. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma Hallintosäännön päivittäminen alkaen 6. Sidonnaisuusilmoitukset Vuoden 2019 yhtymäkokoukset pidetään tiistaina klo ja tiistai klo Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajan pidettävään Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän syysyhtymäkokoukseen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen utser kommunens representant till samkommunsstämman för Samkommunen Helsingforsregionens trafik som äger rum Kunnanhallitus nimesi kunnanjohtaja Mikael Grannaksen (varalla tarkastettu/et justerat:

14 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen talousjohtaja Pekka Kivilevo) kunnan edustajaksi pidettävään Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän syysyhtymäkokoukseen. Kommunstyrelsen utsåg kommundirektör Mikael Grannas (reserv ekonomidirektör Pekka Kivilevo) till kommunens representant till samkommunsstämman för Samkommunen Helsingforsregionens trafik som äger rum tarkastettu/et justerat:

15 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma / Budget för år 2019 och ekonomiplan för åren KH 259 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: talousjohtaja / ekonomidirektör Pekka Kivilevo, pekka.kivilevo(at)sipoo.fi Kunnanjohtajan ehdotus vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi käy ilmi liitteestä 1. Kommundirektörens förslag till budget för år 2019 och ekonomiplan för åren framgår av bilaga 1. Liite / Bilaga Liite / Bilaga 1 / 259. KH: Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma hyväksytään liitteen 1 mukaisesti. Kunnanjohtaja valtuutetaan tekemään teknisiä korjauksia liitteeseen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen föreslår för fullmäktige att budgeten för år 2019 och ekonomiplanen för åren godkänns enligt bilaga 1. Kommundirektören befullmäktigas att göra tekniska korrigeringar i bilagan. KÄYTTÖTALOUSOSA: 3.6 Sivistysvaliokunta Tulosyksikkö: Varhaiskasvatuspalvelut, s. 54 Keskeiset muutokset toiminnassa vuosina Marketta Mattila ehdotti, että kolmas ranskalainen viiva korvataan seuraavalla lauseella: Varhaiskasvatuspalvelut Västerskogissa toteutetaan kunnallisena palveluna. Tapio Virtanen kannatti Mattilan ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotuksen lisäksi oli tehty yksi kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: äänestys kädennostolla, jossa esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa", ja Mattilan tarkastettu/et justerat:

16 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestys: Esittelijän ehdotus "jaa" 3 ääntä: Kaj Lindqvist, Marja Manninen-Ollberg, Ari Oksanen Marketta Mattilan vastaehdotus "ei" 5 ääntä: Tim Kankfelt, Kicka Lindroos, Clara Lindqvist, Marketta Mattila, Tapio Virtanen Yksi tyhjä ääni: Juha Salo Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma hyväksytään liitteen 1 mukaisesti. Kunnanjohtaja valtuutetaan tekemään teknisiä korjauksia liitteeseen. Kommunstyrelsen föreslår för fullmäktige att budgeten för år 2019 och ekonomiplanen för åren godkänns enligt bilaga 1. Kommundirektören befullmäktigas att göra tekniska korrigeringar i bilagan. KH 283 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy tekstin talousarviokirjan kappaleeseen Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner texten till kapitel i budgetboken. Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle, ja palaa asiaan seuraavassa kokouksessaan Kommunstyrelsen beslöt bordlägga ärendet och återkommer till ärendet på sitt nästa möte KH 292 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen tarkastettu/et justerat:

17 18/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liite / Bilaga Liite 1 / 292. KH: Teksti talousarviokirjan kappaleeseen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy tekstin talousarviokirjan kappaleeseen Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner texten till kapitel i budgetboken. Kunnanhallitus hyväksyi tekstin talousarviokirjan kappaleeseen liitteen 1 mukaisesti. Kommunstyrelsen godkände texten till kapitel i budgetboken i enlighet med bilaga 1. tarkastettu/et justerat:

18 18/ Valtuusto Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aloite moduulirakenteisista väistötiloista/tapio Virtanen ym. / Motion om anskaffning av flyttbara elementbyggnader/tapio Virtanen m.fl. KV 156 Valtuusto Tapio Virtanen ja 24 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa he esittävät, että Tekniikka- ja ympäristöosasto aiemmin esitetyn paviljonkikoulujen puitesopimuksen lisäksi tai vaihtoehtona, valmistelee päätöksentekoon esityksen ja tekee taloudelliset laskelmat, sekä vaihtotehtoisenrahoitusmallin siirrettävissä olevien laadukkaiden tilaelementtien/moduulitilojen hankkimisesta palvelemaan myös pysyväisluonteista käyttöä. Liite Liite 1/156. KV: Aloite moduulirakenteisista väistötiloista/ Tapio Virtanen ym. Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 133 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet Valmistelija / Beredare: tilapalvelupäällikkö/ lokalservicechef Juha Pohjonen, juha.pohjonen(at)sipoo.fi; Valtuustoaloite: Tapio Virtanen sekä 24 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen , jossa he esittävät, että toimitilat valmistelevat paviljonkikoulujen lisäksi tai vaihtoehtona esityksen sekä laskelmat sekä vaihtoehtoisen rahoitusmallin siirrettävissä olevien laadukkaiden tilaelementtien/moduulitilojen hankkimiseksi palvelemaan myös pysyväisluontoista käyttöä. Aloite kokonaisuudessaan on nähtävillä liitteessä 1. Vastaus valtuustoaloitteeseen: Moduulirakentaminen Modulaarisessa rakentamisessa rakennuksen esivalmisteiset osat eli moduulit tuotetaan teollisesti. Moduuleihin voidaan rakentaa tehdasolosuhteissa valmiiksi väliseinät, sisäpinnat ja kiintokalusteet. Myös ilmanvaihto-, putki-, viemäröinti- ja sähkötyöt tehdään tarkastettu/et justerat:

19 18/ Valtuusto Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen tehdasolosuhteissa esivalmisteisesti, ja rakennuksen julkisivupinnat voidaan viimeistellä tehtaalla. Sen jälkeen moduulit kuljetetaan tontille, jossa ne liitetään toisiinsa sekä vesijohto-, viemäri-, sähköja tietoliikenneverkkoihin. (lähde 1) Ylläolevan määritelmän mukaan tilapäisesti hankitut parakit tai paviljongit ovat osa moduulirakentamista. Tämänkaltaisia siirrettäviä moduuleita on ollut kunnassa koulukäytössä aikaisemmin, esimerkiksi Sipoonjoen koulun väistötilat siirrettiin joitakin satoja metrejä Nikkilän sydämen koulukeskuksen rakennustyömaan aikana. Tämän kaltainen rakennuksen jatkosiirrettävyys on huomioitava jo rakennuksien suunnittelun yhteydessä, joka on haastavaa, jos rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu oleellisesti vaikka kymmenen vuoden päästä alkuperäisestä. Moduulirakentamisen hyödyt Modulaarisessa rakentamisessa on monia hyötyjä perinteiseen paikalla rakentamiseen verrattuna. Kun rakennetaan tehdasolosuhteissa, voidaan olla suojassa vesisateilta, lumelta ja kylmyydeltä sekä niiden aiheuttamilta käytännön ongelmilta. Kun suurin osa rakennushankkeesta siirtyy tehdastiloihin, syntyy rakennettavalla tontilla myös huomattavasti vähemmän melua, saastetta ja rakennusjätettä. Tutkimusten mukaan rakentajien tuottavuuskin on sisätiloissa parempi, työn laatu parempaa ja työvoiman kokonaistarve mahdollisesti pienempi kuin tontilla tapahtuvassa rakentamisessa. Tehtaalla tapahtuvassa rakentamisessa työn tarkkuus ja tehokkuuskin voivat parantua, kun rakentaminen tehdään tasaisissa työskentelyolosuhteissa, työtehtäviä voidaan automatisoida ja tarkastusprosessi on yksinkertaisempaa.(lähde1) Modulaarisen rakentamisen etu on myös nopeus, sillä moduulirakentaminen johtaa keskimäärin jopa prosenttia lyhyempään rakentamisaikaan paikalla rakentamiseen verrattuna. Ja kokonaisajan lyhentyminen johtaa luonnollisesti työmaa-ajan lyhentymiseen.(lähde1) Moduulirakentamisen haitat Moduulien siirtäminen voi kuitenkin rajoittaa moduulin fyysisiä ominaisuuksia, sillä rajoitukset perustuvat kuljetusvälineiden ja liikenneverkkojen mitta- ja painorajoituksiin. Modulaarisessa rakentamisessa moduulien kuljetus rakennettavalle tontille voikin olla joissain tapauksissa haasteellista ja kallista.(lähde1) Toisaalta myös myöhäiset suunnitelmien muutokset voivat olla tarkastettu/et justerat:

20 18/ Valtuusto Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen modulaarisessa rakentamisessa haasteellisia ja jopa paikalla rakentamiseen verrattuna kalliimpia. Modulaarinen rakennustapa onkin tehokkainta silloin, kun rakennus on suunniteltu alusta saakka modulaarisella rakentamistavalla toteutettavaksi.(lähde1) Moduulirakentamisen kustannukset verrattuna paikallaan rakentamisen kustannuksiin Kansainvälinen kustannusvertailu modulaarisuuden vaikutuksesta on julkaistu Prefabrication and Modularization: Increasing Productivity in the Construction Industry; McGraw-Hill Construction lehdessä (2011; sivu 19)2, jossa modulaarisuuden sekä esivalmistamisen vaikutukset kustannuksiin ovat seuraavat: 65% ilmoitti kustannusten vähentyneen, 8% lisääntyneet ja 27% ilmoitti että ei muutosta kustannuksiin. Lisäksi noista 65% pienentyneistä kustannuksista 24% ilmoitti kustannussäästön olleen 1-5%. Esimerkkinä modulaarisesta paikalleen rakentamisesta on lähteiden kolme ja neljä Tuupalan puukoulu. Rahoitusmallit Sipoon Kunta on tehnyt kaksi selvitystä kevään 2018 aikana, joissa tutkitaan elinkaarimallin käyttöä kunnassa: Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa sekä Elinkaarimallista hankintamuotona. Osana kyseisiä tarkasteluja verrataan myös nykyisiä rahoitusmalleja (omaan taseeseen, rakentaminen hanketta varten perustettuun yhtiön omistukseen, vuokraaminen/leasing (joka on nyt yleisin paviljonkikoulujen rahoitustapa), ostaminen ja elinkaarimalli) elinkaarimallin käyttöön.(lähde 6) Elinkaarimallia tarkastellaan yllämainituissa raporteissa hyvinkin tarkkaan ja ehkä yhteenvetona elinkaarimallin soveltuvuudesta: Elinkaarimallin on katsottu soveltuvan hyvin: Hankkeisiin, joiden investointikustannus on vähintään noin 15 M. Tätä hankkeen suuruusluokkaa on pidetty tarpeellisena, jotta elinkaarimallin toteutuksen raskaus olisi kannattavaa kantaa. Hankkeisiin, joissa kunnalla ei ole suunnittelu- ja ylläpito-osaamista. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi rautatieasemat ja niihin liittyvät alikulut. Hankkeisiin, joissa myös yksityiset toimijat vuokraavat tiloja paljon. Tällainen kohde on esimerkiksi liikuntakeskus. tarkastettu/et justerat:

21 18/ Valtuusto Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Hankkeisiin, joiden tulevaisuus tiedetään riittävän hyvin. Tällainen kohde on kerralla valmiiksi rakennettava uudisrakennuskohde.(lähde 5) Lisäksi elinkaarimalliin siirryttäessä mainitaan, että se vaatii aivan uudentyylistä hankintaosaamista kuntaan kuin nykyisten hankintatapojen yhteydessä. Moduulirakentaminen uusilla tekniikoilla mukaan lukien puurakentaminen on lähivuosina yleistymässä ja tekniset ratkaisut paranevat sekä mahdollistavat näin laajempia toimivia kokonaisuuksia, joten toimitilat jatkossa tulevat tarkastelemaan myös muita perinteisten väistötilaratkaisujen ulkopuolelta tulevia vaihtoehtoja. Kaikki ratkaisut, olivat ne sitten erilaisia moduuliratkaisuja (paikalleen rakennettavia tai siirrettäviä paviljonkeja) tai paikalleen rakennettavia rakennuksia, vaativat ne tarkan tiedon tila- ja käyttötarpeesta koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Näiden alkutietojen tarkkuus vaikuttaa oleellisesti rakennuksen hankintakustannukseen oli rahoitusmalli mikä tahansa. Näiden tietojen hallintaan hankintavaiheessa toimitilat jatkossa tulevat kiinnittämään erityistä huomiota. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 133. TEKVLK: Valtuustoaloite Lähteet: 1) 2) refabrication-modularization-in-the-construction-industry-smr-2011 R.pdf: Prefabrication and Modularization: Increasing Productivity in the Construction Industry; McGraw-Hill Construction (2011). 3) Kuhmon puinen ihmekoulu voi muuttua 11 miljoonan kulusta 31 miljoonan tuloksi. 4) Tuupakan puukoulu. 5) Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. tarkastettu/et justerat:

22 18/ Valtuusto Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen ) Elinkaarimalli hankintamuotona; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tekniska direktörens förslag Tekniska utskottet beslutar ge ett svar om saken åt kommunstyrelsen och vidare åt fullmäktige enligt ovan. Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Tekniska utskottet godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 293 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 293. KH: Valtuustoaloite Lähteet: 1) 2) refabrication-modularization-in-the-construction-industry-smr-2011 R.pdf: Prefabrication and Modularization: Increasing Productivity in the Construction Industry; McGraw-Hill Construction (2011). 3) Kuhmon puinen ihmekoulu voi muuttua 11 miljoonan kulusta 31 miljoonan tuloksi. 4) Tuupakan puukoulu. 5) Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. 6) Elinkaarimalli hankintamuotona; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. tarkastettu/et justerat:

23 18/ Valtuusto Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee vastineen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen antecknar bemötandet för kännedom. Ärendet delges fullmäktige och kommunstyrelsen föreslår att motionen därmed är slutbehandlad. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat:

24 18/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aloite varikon uudesta käyttötarkoituksesta/perussuomalaiset / Motion om nytt användningsändamål för kommunens depå/sannfinländarna TEKVLK 134 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet Valmistelija / Beredare: tilapalvelupäällikkö/ lokalservicechef Juha Pohjonen, juha.pohjonen(at)sipoo.fi; Valtuustoaloite: Perussuomalaiset Ry ryhmä valtuustoaloite, jossa he esittävät, että varikon hallit ja tilat tarjotaan matalan aloittamiskynnyksen pienyritystiloiksi start-up hengessä. Tyypillisiä toimijoita voisivat olla maalaamot-, puu-, muovi- ja metallipajat, kasaus/kokoamisyritykset. Myös nykyaikainen kierrätystoimintakeskus sekä työttömien ja työllistettävien sekä maahanmuuttajien työharjaannuttaminen mainitaan aloitteessa. Aloite kokonaisuudessaan on nähtävillä liitteessä 1. Vastaus valtuustoaloitteeseen: Kunnan ulkopuolelle vuokraamisen periaate Kunnan toimitilojen lähtökohta on tarjota kunnan omille toiminnoille hyvät tilat oman toimintansa harjoittamista varten ja tiloista luovutaan lähinnä, kun oma tarve toimintaan on jo loppunut. Siksi tilat ovat erilaisia kuin nykyaikaiseen yritystoimintaan tarjottavat tilat. Lisäksi kunnan tarkoitus ei ole kilpailla yksityisen yritystoiminnan kanssa, jotka markkinoilla tarjoavat tiloja yritystoimintaan. Kunnan lähtökohta markkinoille vuokraamisessa on tämän vuoksi markkinahintaan perustuva vuokrataso. Kunnan pienyrityksille ja työttömyyden kuntouttavaan toimintaan tarjoamat tilat Kunnalla on pienyritystalo Nikkilässä ja pienyritykselle vuokrattu tila Söderkullassa, joissa toimii yhteensä kuusitoista pienyritystä kunnan omistamissa tiloissa. Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosaston Toimintakeskus Risteys on kynnyksetön eri-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaa työtoimintaa tai työelämän valmennusta tarjoava toiminto, joka toimii kunnan vuokraamissa (Iso Kylätie 9) ja omistamissa tiloissa (Iso Kylätie 30). Uutena yhteishankkeena Risteyksen, Keudan ja toimitilojen kesken käynnistettiin vuonna 2017 monivuotinen Itäisessä Jokipuistossa tarkastettu/et justerat:

25 18/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen sijaitsevan Vanhan Vesilaitoksen tilojen kunnostaminen. Nämä tilat valmistuttuaan mahdollistavat moninaisen jatkokäytön. Varikon nykytila Varikko sijaitsee Asematie 17:sta ja on Livalin alkuperäisesti vuosina 1968 ja 1975 rakentama teollisuusrakennus. Varikon kunto ei ole nyt enää kovin hyvä ja sen rakenteet ovat hallirakennuksen elämänkaaren loppupuolella. Varikolle on sen kunnon takia tehty kirjaus talousarvioon 2019: Hankitaan vuonna 1975 rakennetun Livalilta käytettynä hankitun hyvin huonokuntoisen kunnan varikon korvaavia vuokratiloja. Käsittää tilaselvityksen, kustannuslaskennan, vaihtoehtojen selvittämisen sekä näiden pohjalta vuokrasopimuksen laadinnan sekä muuttojärjestelyt mikäli hanke on kannattava ja soveltuvat tilat löytyvät. Lisäksi suunnitellun Nikkilän rautatieasema-alueen tulevat järjestelyt osin koskevat myös nykyisen varikon aluetta. Huonokuntoisen varikkotilan jatkovuokraaminen yksityisille toimijoille markkinahinnalla ei tilaan liittyvien vastuiden, kustannusten ja alueen suunnitellun jatkokäytön takia ole järkevää. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 134. TEKVLK: Valtuustoaloite Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tekniska direktörens förslag Tekniska utskottet beslutar ge ett svar om saken åt kommunstyrelsen och vidare åt fullmäktige enligt ovan. Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Tekniska utskottet godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 294 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen tarkastettu/et justerat:

26 18/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 294. KH: Valtuustoaloite Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee vastineen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen antecknar bemötandet för kännedom. Ärendet delges fullmäktige och kommunstyrelsen föreslår att motionen därmed är slutbehandlad. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat:

27 18/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aloite uusista ratkaisuista sisäilmaongelmiin / Motion om nya lösningar på inneluftsproblem - Heikki Westman m.fl. TEKVLK 135 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet Valmistelija / Beredare: tilapalvelupäällikkö/ lokalservicechef Juha Pohjonen, juha.pohjonen(at)sipoo.fi Valtuustoaloite: Heikki Vestman ja 21 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa he esittävät, että Sipoo tutkii ja ottaa käyttöön elinkaarimallin ja hirsi- ja muuta puurakentamista tulevissa hankkeissa ratkaisuna sisäilmaongelmiin. Elinkaarimallilla ja hirsirakentamisella ehdittäisiin toteuttaa ainakin uusi Talman koulu sekä Nikkilän ja Söderkullan tulevaisuuden päiväkoti- ja kouluhankkeita. Aloite kokonaisuudessaan on nähtävillä liitteessä 1. Vastaus valtuustoaloitteeseen: Hirsi- ja muu puurakentaminen Hirsirakentaminen on viime vuosina kasvattanut uudestaan suosiotaan myös julkisten rakennusten materiaalina. Esimerkkinä vaikka Pudasjärven hirsikoulu, jonka pinta-ala on 9737 m2, hinnaltaan rakennus maksoi 41 miljoonaa euroa ja se on valmistettu elinkaariurakkana1. Koulu palkittiin vuonna 2016 puupalkinnolla sekä Pohjois-Suomen parhaana rakennustekona2. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Nikkilän sydän, joka rakennettiin lähes samaan aikaan, on pinta-alaltaan 9912 m2 ja se maksoi 20,5 miljoonaa. Sipoon kunnan kiinteistökannassa on hirsirakenteisia rakennuksia kuten Gumbostrand skola, Norra-Paippis skolanin päärakennus sekä Gesterbyn entinen koulu. Kertaluokaltaan nämä rakennukset ovat paljon pienempiä kuin nykyaikaiset koulurakennukset. Hirsirakenteet ovat kestäneet aikaa kohtuullisen hyvin. Koulurakentamisen haasteita Hirsi rakenteena sisältää monia hyviä puolia kuten sen, että se ekologinen ja vastustaa hyvin homekasvustoja, toki myös haastavia ominaisuuksia hirsirakenteeseen sisältyy, kuten että se vaatii hyvän eristämisen, jotta lämpö saadaan pysymään rakennuksessa, joka johtaa siihen, ettei kovin korkeita ja monikerroksia hirsirakennuksia ole käytössä. tarkastettu/et justerat:

28 18/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Mutta mikään yksittäisen rakenteen ominaisuus ei itsessään riitä vaan rakennus on päivittäin ja vuodenajoissa elävä kokonaisuus, jossa on erilaisia rakenteellisia osia, talotekniikkaan ja eri liitospintoja. Myös esimerkkinä toiminut Pudasjärven hirsikoulu on jo kohdannut sisäilmaongelmia edellä mainituista syistä johtuen. (lähde 3). Rakennusmateriaaliratkaisujen lisäksi talotekniikan ratkaisut, kuten ilmanvaihto, lämmitys sekä niiden automaatio-ohjaus korostuvat koko ajan enemmän. Ja näiden teknisten ratkaisujen tulee toimia yhdessä. Koulu on kuitenkin myös paljon muuta kuin pelkkä rakennus eli se on toiminnallinen kokonaisuus, jonka pitää palvella niin koulutoimintaan kuin myös muuta rakennukseen suunniteltua toimintaa kuten iltakäyttöä koko sen elinkaaren ajan. Siksi tilaratkaisujen muunneltavuus ja tilojen huolettavuus ovat myös tärkeitä osia suunnittelupöydällä, kun rakennusratkaisuja tehdään. Elinkaarimalli Sipoon Kunta on tehnyt kaksi selvitystä kevään 2018 aikana, joissa tutkitaan elinkaarimallin käyttöä kunnassa: Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa sekä Elinkaarimallista hankintamuotona. Osana kyseisiä tarkasteluja verrataan myös nykyisiä rahoitusmalleja (omaan taseeseen, rakentaminen hanketta varten perustettuun yhtiön omistukseen, vuokraaminen/leasing, ostaminen ja elinkaarimalli) elinkaarimallin käyttöön. (lähde 5) Elinkaarimallia tarkastellaan yllämainituissa raporteissa hyvinkin tarkkaan ja ehkä yhteenvetona elinkaarimallin soveltuvuudesta: Elinkaarimallin on katsottu soveltuvan hyvin: Hankkeisiin, joiden investointikustannus on vähintään noin 15 M. Tätä hankkeen suuruusluokkaa on pidetty tarpeellisena, jotta elinkaarimallin toteutuksen raskaus olisi kannattavaa kantaa. Hankkeisiin, joissa kunnalla ei ole suunnittelu- ja ylläpito-osaamista. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi rautatieasemat ja niihin liittyvät alikulut. Hankkeisiin, joissa myös yksityiset toimijat vuokraavat tiloja paljon. Tällainen kohde on esimerkiksi liikuntakeskus. Hankkeisiin, joiden tulevaisuus tiedetään riittävän hyvin. Tällainen kohde on kerralla valmiiksi rakennettava uudisrakennuskohde. (lähde 4) tarkastettu/et justerat:

29 18/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Sama asia toisin päin sanottuna tarkoittaa, että elinkaarimalli soveltuu huonosti peruskorjaushankkeisiin ja vaiheittain rakentamiseen. Peruskorjaushankkeet sisältävät yleensä paljon yllätyksiä ja ovat siksi riskisiä. Vaiheittain rakentamisen aikataulua puolestaan ei yleensä tiedetä etukäteen elinkaarisopimusta allekirjoitettaessa, jolloin varautuminen mahdolliseen lisärakentamiseen on riski. Lisäksi elinkaarimalliin siirryttäessä mainitaan, että se vaatii aivan uudentyylistä hankintaosaamista kuntaan kuin nykyisten hankintatapojen yhteydessä. Rakentaminen on monella tapaa murroksessa ja tekniset ratkaisut paranevat sekä mahdollistavat laajempia toimivia kokonaisuuksia, joita toimitat seuraavat ja ottavat tarpeen mukaisesti käyttöön. Kaikki ratkaisut, olivat ne sitten millaisia tahansa ja mistä (runko)materiaalista tahansa vaativat tarkan tiedon tila- ja käyttötarpeesta koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Tämä korostaa tarve- ja hankesuunnittelun tärkeyttä, jotta oikeat ja toimivat teknologia ja niiden yhdistelmät saadaan käyttöön. Lisäksi tulevina vuosina on tärkeää keskittyä hyvää talonrakentamistapaan sekä huollon toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, jotta turvalliset tilat saadaan varmistettua. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 135. TEKVLK: Valtuustoaloite Lähteet: 1) montie/project.html 2) i ) -toimistorakennus-isoon-remonttiin-sisailmaongelman-takia-pudasjar vella-syyna-tuttu-virhe/786223/ 4) Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. 5) Elinkaarimalli hankintamuotona; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. tarkastettu/et justerat:

30 18/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää antaa asiasta yllä olevan mukaisen vastauksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Tekniska direktörens förslag Tekniska utskottet beslutar ge ett svar om saken åt kommunstyrelsen och vidare åt fullmäktige enligt ovan. Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Tekniska utskottet godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 295 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 295. KH: Valtuustoaloite Lähteet: 1) montie/project.html 2) i ) -toimistorakennus-isoon-remonttiin-sisailmaongelman-takia-pudasjar vella-syyna-tuttu-virhe/786223/ 4) Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohessa; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen. 5) Elinkaarimalli hankintamuotona; Edward Frisk, Pasi Kanerva, Seija Vanhanen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee vastineen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. tarkastettu/et justerat:

31 18/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen antecknar bemötandet för kännedom. Ärendet delges fullmäktige och kommunstyrelsen föreslår att motionen därmed är slutbehandlad. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat:

32 18/ Valtuusto Suomenkielinen koulutusjaosto Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aloite sipoolaisten lasten ja nuorten harrastuksien tukemiseksi / Motion om att stödja hobbyverksamhet för barn och unga i Sibbo/Juha Salo m.fl. KV 157 Valtuusto Juha Salo ja 32 muuta valtuutettua esittävät että, - Sipoossa kartoitetaan lyhyesti vuotiaiden lasten ja nuorten harrastustilanne. Esikouluissa ja kouluissa järjestetään kysely joko lapsilta tai vanhemmilta kysymällä. - Kartoituksen tuloksia tarkastellaan siltä pohjalta, että jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus edes yhteen harrastukseen. Suunnitellaan, millaista kerhotoimintaa kouluissa voisi opettajien tai kolmannen sektorin toimijoiden avulla järjestää niin, että se täydentäisi olemassa olevaa harrastustarjontaa ja mahdollistaisi harrastuksen kaikille. Aloitteessa korostetaan, että kyseessä ei ole kustannuksiltaan suurisuuntainen selvitys eivätkä mahdolliset uudet tukitoimet hyvin järjestettyinä myöskään ole taloudellisesti kovin suuri panostus. Pikemminkin on todennäköistä, että syrjäytymisen ehkäisyyn näin käytettävät varat säästyvät tulevaisuudessa moninkertaisesti. Liite Liite 1/157. KV: Aloite sipoolaisten lasten ja nuorten harrastuksien tukemiseksi / Juha Salo ym. Aloite merkittiin tiedoksi. SIVVLK 89 Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet Valmistelija / Beredare: erityissuunnittelija Hanna Kietäväinen-Sirén hanna.kietavainen-siren(at)sipoo.fi sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Ryhmä valtuutettuja; Juha Salo ym. on jättänyt ( 157) allekirjoitetun valtuustoaloitteen sipoolaisten lasten ja nuorten harrastusten tukemiseksi. Valtuutetut esittävät, että Sipoossa kartoitetaan lasten ja nuorten tarkastettu/et justerat:

33 18/ Valtuusto Suomenkielinen koulutusjaosto Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen harrastustilanne. Kartoituksen tuloksia tarkastellaan siltä pohjalta, että jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus edes yhteen harrastukseen. Suunnitellaan, millaista kerhotoimintaa kouluissa voisi opettajien tai kolmannen sektorin toimijoiden avulla järjestää niin, että se täydentäisi olemassa olevaa harrastustarjontaa ja mahdollistaisi harrastuksen kaikille. Kartoitus harrastustoiminnan nykytilanteesta Sipoossa Kouluterveyskyselyn havainnot lasten ja nuorten harrastamisesta Sipoossa THL suorittaa koko maan kattavan kouluterveyskyselyn joka toinen vuosi. Kevään 2017 kyselyyn vastasivat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat ja heidän huoltajansa, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Edellinen kysely, josta vertailukelpoisia tuloksia Sipoon osalta on käytettävissä, on vuodelta Sipoossa kouluterveyskyselyyn osallistui 18 koulua ja oppilaitosta. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista vastasi 428 oppilasta eli 67 % kyseisten vuosiluokkien oppilaista. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista vastasi 260 oppilasta eli 44 % kyseisten vuosiluokkien oppilaista. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kyselyyn vastasi 112 opiskelijaa eli 53 % kyseisten vuosikurssien opiskelijoista ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kyselyyn vastasi 65 opiskelijaa eli? % kyseisten vuosikurssien opiskelijoista. Kouluterveyskyselyn positiivisin tulos on se, että lähes jokaisella sipoolaislapsella ja -nuorella on jokin harrastus. Peruskoulun 4. ja 5. vuosiluokan oppilaista 87 prosenttia harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa (koko maassa 83 prosenttia). Peruskoulun 8. ja 9. vuosiluokan oppilaista, lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista sekä ammattikoulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoista osuus on n. 90 prosenttia. Näistä yläkoululaisista ja lukiolaisista n. 50 prosenttia harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään kerran kuukaudessa. Sipoossa yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevat tytöt esimerkiksi harrastavat kansallista keskiarvoa enemmän musiikkia ja näyttelemistä (Sipoo 38 %, koko maa 33 %). Luonnossa liikkumisen ja lemmikkien harrastaminen on Sipoossa kaikissa tutkituissa ryhmissä kansallista keskiarvoa yleisempää. Huolestuttavaa Sipoossa on se, että liikkuminen vähenee merkittävästi yläkouluun ja edelleen toiselle asteelle siirryttäessä. Sipoolaiset lapset ja nuoret myös kokevat kansallista keskiarvoa tarkastettu/et justerat:

34 18/ Valtuusto Suomenkielinen koulutusjaosto Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen harvemmin, että heidän omalla asuinalueellaan on tarjolla heitä kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa. Lisäksi n. 25 prosenttia alakoulun 4. ja 5. luokkalaisista kaipaisi välitunneille järjestettyä ohjelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema PopUp Sipoo -harrastetoiminta Opetus- ja kulttuuriministeriö on osana kärkihankkeittensa tavoitteiden Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lapsille ja nuorille sekä Liikutaan tunti päivässä toteuttamista järjestänyt vuosina 2016 ja 2017 kansallisen koululaiskyselyn lasten ja nuorten harrastustoiveista. Yli puolelle miljoonalle koululaiselle suunnattu kysely on merkittävä valtakunnallinen kartoitus, joka luo tietopohjan vastata koululaisten harrastustoiveisiin valtakunnallisella, alueellisella, kunta- ja koulutasolla. Se tarjoaa myös edellytykset seurata harrastusmahdollisuuksien kehitystä eri puolilla maata. Kysely on toiminut pohjana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämille avustuksille harrastetuntien järjestämiseksi koulupäivien yhteydessä. Vuoden 2016 selvitykseen osallistui Sipoossa noin 460 oppilasta. Vuoden 2017 selvitykseen vastasi 1538 oppilasta Jokipuiston, Leppätien, Lukkarin, Sipoonjoen, Sipoonlahden, Talman, Boxbyn, Gumbostrandin, Kungsvägenin, Kyrkobyn, Norra Paipiksen, Salparin ja Södra Paipiksen kouluista. Liikunnan suhteen sipoolaiset oppilaat toivoivat eniten sisäpalloilulajeja (esim. sähly, lentopallo, koripallo), ulkopalloilulajeja (esim. jalkapallo, pesäpallo), lumiliikuntalajeja (esim. laskettelu, lumilautailu, hiihto), jäälajeja (luistelu, jääkiekko) sekä ratsastusta, golfia ja keilailua. Myös uintia, voimistelua, jumppaa, tanssia ja cheerleadingia toivottiin paljon. Kulttuurin alalta suosituimpia olivat valokuvaus, kuvataide, parkour, street- ja showdance, elokuva ja animaatio sekä tanssi. Harrastetunteja toivottiin järjestettäväksi koulupäivien yhteyteen tai heti koulun jälkeen. Erityisesti toivottiin, että koulujen tiloja ja välineitä voisi käyttää harrastamiseen kavereiden kanssa, ilman ohjaajaa. Sipoon opetustoimi on hakenut ja saanut valtionavustusta PopUp Sipoo -hankkeelle vuosille , yhteensä siis kolmeksi lukuvuodeksi. Lukuvuonna PopUp Sipoo -harrastetunteja järjestettiin yhdeksässä koulussa ja niille osallistui n. 300 oppilasta eli 10 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista. Erilaiset työpajat tavoittivat lisäksi reilut 600 lasta ja nuorta. Harrastetoimintaa tarjottiin sipoolaisten koululaisten toiveiden mukaan parkourissa, musiikissa, valokuvauksessa, tanssissa. Lukuvuonna toimintaa järjestettiin 14 koululla ja siihen tarkastettu/et justerat: