XVI SUOMEN TRANSPLANTAATIO- PÄIVÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "XVI SUOMEN TRANSPLANTAATIO- PÄIVÄT"

Transkriptio

1 XVI SUOMEN TRANSPLANTAATIO- PÄIVÄT Marina Congress Center Helsinki

2 1 Sisällysluettelo 1 OHJELMA PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS TORSTAI EUROPEA Sessio: ELINLUOVUTUS... 8 STM:n elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmä... 8 Elinluovuttajan tunnistamisen karikot... 9 FIMEA:n rooli elinluovutustoiminnassa...10 VALVIRA:n rooli elinluovutustoiminnassa Sessio: IÄN MERKITYS ELINSIIRROISSA...12 Munuaissiirrot...12 Maksansiirto Sessio: ILTAPÄIVÄSESSIO...14 Donor family experiences in organ donation...14 Elinluovutuskoordinaattori...15 Munuaisensiirto Suomen munuaistautirekisterin silmin PERJANTAI EUROPAEA AAMUSESSIO...17 Arjen viestintää elinsiirtokeskuksen ja hoitavan sairaalan välillä...17 Sydän tutkimukset ennen elinsiirtoa...18 Geneerinen lääkitys immunosupressiossa AJANKOHTAISIA ERITYISKYSYMYKSIÄ...20 Kokemuksia haimansiirroista...20 Munuaisiirto ja vasta-aineet miten löytyy luovuttaja?...21 Elinsiirrot ja raskaus...22 Suolensiirtotoiminta käynnistynyt myös aikuisille...24 Kehonosansiirrot; fantastinen elinsiirto vai siirtofantasia?...25

3 2 5 PERJANTAI NAUTICA THORAX SESSIO I Sydänsiirrot Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Keuhkonsiirrot Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Immunosupressiivisen lääkityksen karikot Sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden infektioiden erityispiirteet THORAX SESSIO II Milloin on oikea aika lähettää potilas sydänsiirtoarvioon? Milloin on oikea aika lähettää potilas keuhkonsiirtoarvioon? THORAX SESSIO III Sydänsiirtopotilaan vasemman kammion vajaatoiminta Keuhkonsiirtopotilaalla uusi FEV1-alenema Sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden uudet kotihoito-ohjeet

4 3 1 OHJELMA Torstai Ilmoittautuminen, Lämpiö EUROPAEA AVAUS Avaus, vuoden donorsairaala Heikki Mäkisalo, HYKS ELINLUOVUTUS pj. Helena Isoniemi, STM:n elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmä Jaakko Yrjö-Koskinen, STM Elinluovuttajan tunnistamisen karikot Tero Ala-Kokko, OYS FIMEA:n rooli elinluovutustoiminnassa Anne Tammiruusu, Fimea VALVIRA:n rooli elinluovutustoiminnassa Kirsi Liukkonen, Valvira Kahvitauko / Lämpiö

5 4 IÄN MERKITYS ELINSIIRROISSA pj. Kaija Salmela Munuaissiirrot Heikki Saha, TAYS Riittävätkö glomerulukset, kestääkö kantti? Maksansiirto Arno Nordin, HYKS Nuortuuko iäkäskin maksa? Sydän- ja keuhkonsiirrot Karl Lemström, HYKS Onko iällä väliä? Lapsi elinsiirteen vastaanottajana Hannu Jalanko, HYKS Miten vanha siirre sopii lapselle? Elinsiirtopotilaan elinajanodote Fredrik Åberg, HYKS esimerkkinä maksansiirto Lounas / Lämpiö ILTAPÄIVÄSESSIO pj. Heikki Mäkisalo Donor family experiences in organ donation Anja Marie Bornø Jensen, University of Copenhagen Elinluovutuskoordinaattori Kukkamaaria Nurmi, HYKS Kahvitauko / Lämpiö Heart and lung transplantation, experiences from Anja Marie Bornø Jensen, health care professionals University of Copenhagen Munuaissiirtopotilaat munuaistautirekisterissä Patrik Finne, HYKS Illallinen, Ravintola Sipuli,Talvipuutarha

6 5 Perjantai EUROPAEA AAMUSESSIO Apurahaesitelmät, Vuoden 2014 apurahojen saajat Heikki Mäkisalo, HYKS Arjen viestintää elinsiirtokeskuksen ja hoitavan sairaalan välillä Eija Tukiainen, HYKS Sydäntutkimukset ennen elinsiirtoa Markku Pentikäinen, HYKS Generic medications in immunosuppression Teu van Gelder, Holland, Erasmus Medical Center Kahvitauko / Lämpiö AJANKOHTAISIA ERITYISKYSYMYKSIÄ pj. Arno Nordin, HYKS Kokemuksia haimansiirroista Marko Lempinen, HYKS Munuaissiirto ja vasta-aineet miten löytyy luovuttaja? Jouni Lauronen, SPR Elinsiirrot ja raskaus Helena Kemppainen, TYKS Lounas / Lämpiö Alkoholinkäyttö maksansiirron jälkeen Heikki Mäkisalo, HYKS Suolensiirtotoiminta käynnistynyt myös aikuisille Mikko Pakarinen, HYKS Kehonosansiirrot; fantastinen elinsiirto vai siirtofantasia? Patrik Lassus, HYKS

7 6 Perjantai NAUTICA THORAX-SESSIO l pj. Peter Raivio Sydänsiirrot Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Janne Jokinen, HYKS Keuhkonsiirrot Suomessa ja muissa Pohjoismaissa PekkaHämmäinen, HYKS Immunosuppressiivisen lääkityksen karikot Karl Lemström, HYKS Sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden infektioiden ShahidHussainin, Toronto erityispiirteet Kahvitauko / Lämpiö Lung Transplantation Program THORAX-SESSIO II pj. Maija Halme Milloin on oikea aika lähettää potilas sydänsiirtoarvioon Jyri Lommi, HYKS Milloin on oikea aika lähettää potilas keuhkonsiirtoarvioon? Jussi Tikkanen, HYKS Lounas / Lämpiö THORAX-SESSIO III pj. Jyri Lommi Mitä teen, kun sydänsiirtopotilaalla on uusi merkittävä Eeva Palojoki, HYKS vasemman kammion vajaatoiminta? Mitä teen, kun keuhkonsiirtopotilaalla on uusi Ulla Hodgson, HYKS yli 10% FEV1-alenema? Sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden uudet kotihoito-ohjeet Marja-Liisa Hellstedt, HYKS

8 7 2 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Suomen XVI Transplantaatiopäivät Grand Marina, Helsinki Elinluovuttajien määrä ei ole suurentunut viime vuosien aikana, mutta yhteydenottoja elinsiirtoyksikköön mahdollisista luovuttajista tehtiin viime vuonna ennätyksellisesti 281. Näistä toteutui kuitenkin vain alle kolmasosa, 95. Suurin osa toteutumatta jääneistä mahdollisista luovuttajista oli iäkkäitä, monisairaita tai heillä oli muita vasta-aiheita elinluovutukselle. Heistä 40 % oli yli 70-vuotiaita. Omaiset ilmaisivat kielteisen kannan elinluovutukseen 16 tapauksessa. Yhteydenottojen suuri määrä on erityisen ilahduttavaa, ja näiden lukujen valossa elinsiirteiden määrää voidaan lisätä parhaiten lieventämällä elinluovuttajaksi sopivien henkilöiden vaatimuksia. Väestön terveydentilaa peilaten yhä iäkkäämpiä mutta muuten terveitä voitaisiin hyväksyä elinluovuttajiksi. Myös esimerkiksi hoidossa olevaa verenpainetautia tai tyypin 2 diabetesta sairastavat mutta muuten hyväkuntoiset sopivat elinluovuttajiksi. Syksy 2013 aiheutti kuitenkin huolestumista. Toteutuneita elinluovuttajia oli vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana vain 20, ja kaikista yhteydenotoista yli puolet HUS:n alueelta. Syitä näin pieneen lukuun on yritetty etsiä, ja epäily on kohdistunut mm. muuttuvaan lainsäädäntöön. Onko epävarmuus uusien säännösten tulkinnasta romuttanut pienempien yksiköiden aktiivisuuden? Saamme aiheesta varmasti tarkennusta näillä päivillä viranomaisten esityksistä. Vuonna 2013 tehtiin 189 munuaissiirtoa, 49 maksansiirtoa, 10 haimansiirtoa sekä yksi suolensiirto. Sydämensiirtoja tehtiin 21 ja keuhkonsiirtoja 15. Lapsille tehtiin munuaissiirtoja 11, maksansiirtoja 4 ja rintaontelon elinten siirtoja 7. Munuaissiirtoja omaiselta on pyritty lisäämään, koska munuaissiirtoa odottaa jo yli 300 potilasta. Viime vuonna tätä jonoa lyhennettiin 13 omaissiirrolla. Dialyysipotilaita hoitavilta toivotaankin erityistä aktiivisuutta omaisluovuttajaparien löytämiseksi. Viime vuosina elinsiirteitä on saatu parhaiten KYS:stä ja TAYS:stä, mutta jo muutaman vuoden aikana OYS on tehostanut toimintaansa merkittävästi. Viime vuonna yhteydenottoja oli peräti 30, joista 10 johti elinluovutusleikkaukseen. Näistä 10 luovuttajasta saatiin yhteensä 28 elinsiirrettä ja lisäksi muita kudoksia. OYS:n ERVA-alueella toteutuneiden luovuttajien määrä, 21,6 /miljoona asukasta oli selvästi yli maan keskiarvon (17,5). Tästä syystä OYS on tämän vuoden elinluovuttajasairaala, joskin kunniamaininnan ansaitsee myös Pohjois-Karjalan keskussairaala. Tämänkertaisille päiville osallistuu ennätysmäärä kardiologeja sekä keuhkolääkäreitä, koska perjantaiksi on järjestetty erillinen sydän- ja keuhkosairauksia käsittelevä sessio. Tälle osiolle on saatu puhuja peräti Torontosta asti, infektioasiantuntija Shahid Hussain. Päivien ohjelmassa paneudutaan iän merkitykseen elinsiirtojen onnistumisessa. Niin elinluovuttajien kuin potilaidenkin keski-ikä suurenee, siirtojen jälkeiset seuranta-ajat pitenevät, ja siirteen laadun merkitys korostuu erityisesti lapsena siirron saaneiden päästessä aikuisikään. Tanskalainen antropologi Anja Marie Bornø Jensen puhuu mm. siitä, mitä tunteita elinten siirtäminen aiheuttaa ihmisissä yleensä, elinluovuttajan perheessä tai siirteen saaneessa. Hollantilaisen Teun van Gelderin aiheena on alkuperäisvalmisteiden ja geneeristen hyljinnänestolääkkeiden vertailu. Toivon, että päiville osallistujat saavat niiltä mukaansa jotakin uutta ja että he jaksavat olla mukana rakentamassa jatkossakin menestyksellistä elinsiirtotoimintaa. Heikki Mäkisalo Suomen Transplantaatiokirurgisen yhdistyksen pj.

9 8 3 TORSTAI EUROPEA 3.1 Sessio: ELINLUOVUTUS STM:n elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmä Jaakko Yrjö-Koskien/STM STM:n asettama elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijaryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti keväällä 2013 asiantuntijaryhmän laatimaan elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevan kansallisen toimintasuunnitelman sekä aloittamaan toimintasuunnitelman toteutuksen. Asiantuntijaryhmän toimikausi on vuoden 2015 loppuun. Tarve asiantuntijaryhmän perustamiseen perustuu Euroopan yhteisöjen komission elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevaan toimintasuunnitelmaan ( ), johon sisältyy kansallisen toimintasuunnitelman laatiminen kussakin jäsenmaassa. Suomessa kansallista toimintasuunnitelmaa tarvitaan ennen kaikkea parantamaan potentiaalisten elinluovuttajien tunnistamista. Vuonna 2012 Suomessa tehtiin 310 elinsiirtoa. Siirtoelimiä ei kuitenkaan ole riittävästi saatavilla. Elinsiirtoa odottaa jatkuvasti noin 350 potilasta ja osa potilaista menehtyy ennen sopivan siirrännäisen löytymistä. Erityisesti munuaissiirto on osoitettu hyvin kustannustehokkaaksi dialyysihoitoon verrattuna. Tutkimusten mukaan huomattava osuus potentiaalisista aivokuolleista elinluovuttajista jää Suomen sairaaloissa tunnistamatta (Roels ym. 2008, 2012). Elinluovutusten määrässä on myös merkittäviä alueellisia eroja. Joillakin erityisvastuualueilla on viime vuosina ollut väestöön suhteutettuna melko vähän elinluovuttajia, vaikka kaikilla erityisvastuualueilla on elinsiirron tarvitsevia potilaita. Elinluovutukset ovat koko elinsiirtotoiminnan perusta. Elinsiirtotoiminta on valtakunnallisesti keskitetty Helsingin yliopistolliseen sairaalaan. Sen sijaan elinluovutustoiminnan kansallisesta tai alueellisesta koordinaatiosta ja kehittämisestä ei vastaa mikään taho. Elinsiirtoja on mahdollista lisätä merkittävästi parantamalla määrätietoisella toiminnalla aivokuolleiden elinluovuttajien tunnistamista. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä laatii parhaillaan kansallista elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan toimintaohjelmaa, jonka keskeisenä tavoitteena tulee olemaan jokaisen potentiaalisen elinluovuttajan tunnistaminen ja elinluovutuksen toteutuminen. Ohjelmassa ervoille kaavaillaan tärkeää tehtävää toiminnan alueellisessa kehittämisessä. Sairaanhoitopiirit ovat jo nimenneet elinluovutustoiminnasta vastaavat kaikkiin sairaaloihin, joissa elinluovutukset ovat mahdollisia. Heidän tehtävänään on mm. sairaalan henkilökunnan kouluttaminen sekä toiminnan laadunvarmistus. Varsinkin pienemmissä sairaaloissa työntekijät kohtaavat kuitenkin harvoin potentiaalisia elinluovuttajia, mistä johtuen niissä on haastavaa ylläpitää valmiutta potentiaalisten elinluovuttajien tunnistamiseen ja alkuvaiheen hoitoon. Sairaalat tarvitsevat tälle toiminnalle ervojen tukea. Asiantuntijaryhmä on esittänyt elinluovutustoiminnan sisällyttämistä ervojen järjestämissopimukseen. Yliopistosairaaloihin tulisi nimetä erva-tason elinluovutuskoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluisi sairaaloiden elinluovutustoiminnasta vastaavien työn tukeminen, konsultaatioavun tarjoaminen ja elinluovutustoiminnan koordinointi alueellaan. Tästä toimintamallista on jo alustavia kokemuksia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jolle on nimetty alueellinen elinluovutuskoordinaattori tukemaan ja harmonisoimaan HUS-alueen sairaaloiden elinluovutustoimintaa.

10 9 Munuaisen luovuttajana voi toimia myös elossa oleva potilaan läheinen. Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna tehty vähän munuaissiirtoja elävältä luovuttajalta, joten siirtomunuaisten tarjontaa on mahdollista lisätä edistämällä myös tätä toimintaa. Toimintasuunnitelma tulee lisäksi sisältämään suosituksia mm. elinluovutustoiminnan seurannasta, terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksesta sekä yleisen tietoisuuden lisäämisestä elinluovutuksista. Asiantuntijaryhmän tavoitteena on luonnostella toimintasuunnitelma vuoden 2014 toukokuun loppuun mennessä. Elinluovuttajan tunnistamisen karikot Tero Ala-Kokko/ OYS

11 10 FIMEA:n rooli elinluovutustoiminnassa Ylitarkastaja Anne Tammiruusu, Fimea Lainsäädäntö. Euroopan parlamentin ja neuvoston ihmiselinten laatua ja turvallisuutta koskeva direktiivi (2010/53/EU) on laitettu Suomessa voimaan täydentämällä ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annettua lakia ns. kudoslaki (101/2001). Direktiivin tavoitteena on taata elinsiirteiden laatu ja turvallisuus kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Kudoslakiin lisättiin elinsiirtotoimintaa koskevat säännökset liittyen elinluovutussairaaloiden ja elinsiirtokeskuksen tehtäviin sekä laatua, turvallisuutta ja jäljitettävyyttä ylläpitäviin toimintatapoihin. Lakiin kirjattiin muun muassa vaatimukset ohjeistaa elinluovutus- ja elinsiirtotoiminta sekä tarjota elinluovutus- ja elinsiirtotoimintaan osallistuvalle henkilöstölle säännöllistä ja asianmukaista koulutusta. Fimean tehtävät. Kudoslain muutoksen perusteella Fimea ohjaa ja valvoo elinluovutussairaaloita ja elinsiirtokeskusta laatu- ja turvallisuus sekä jäljitettävyysvaatimusten osalta. Fimea ylläpitää ajantasaista listaa luovutussairaaloista ja elinsiirtokeskuksesta sekä julkaisee vuosittain elinsiirtokeskuksen antamien tietojen perusteella elinsiirtotoimintaa koskevan toimintakertomuksen. Lisäksi Fimea koordinoi elinsiirtokeskuksen raportoimia elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnassa havaittuja vakavia vaaratilanteita ja vakavia haittavaikutuksia. Fimean määräys. Kudoslain perusteella Fimea voi antaa tarkempia määräyksiä tietyistä elinluovutus- ja elinsiirtotoimintaa koskevista laatuun ja turvallisuuteen sekä jäljitettävyyteen liittyvistä vaatimuksista. Fimea on valmistellut uutta määräystä (3/2014) yhdessä elinsiirtotoimiston kanssa ja se tulee koskemaan muun muassa elinluovutussairaaloiden ja elinsiirtokeskuksen hyviä toimintatapoja ja -ohjeita sekä elinten kuljetuksiin liittyviä vaatimuksia. Määräyksen on tarkoitus tulla voimaan Fimean valvonta. Fimea tulee tarkastamaan elinluovutus- ja elinsiirtotoimintaa säännöllisesti. Tarkastuksilla läpikäydään tehtäviin nimetyt vastuuhenkilöt, henkilöstön perehdytys ja koulutus, laatu- ja ohjejärjestelmät, menettelyt elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnassa, toiminnan auditoinnit sekä toiminnan dokumentointi. Vuonna 2014 toteutetaan ensimmäiset on-site tarkastukset yksittäisiin elinluovutussairaaloihin sekä kaikkia elinluovutussairaaloita koskeva kirjallinen selvitys, jonka perusteella Fimea tekee tarkemman tarkastussuunnitelman. Fimealla on edustus sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan kehittämisen asiantuntijatyöryhmässä, joka valmistelee kansallista toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelman avulla pyritään parantamaan elinten saatavuutta sekä elinsiirtojärjestelmien tehokkuutta. Toimintaohjelmassa tullaan kiinnittämään huomiota muun muassa potentiaalisten luovuttajien tunnistamiseen ja omaisten kohtaamiseen, henkilökunnan perehdyttämiseen ja kouluttamiseen toimenkuvansa mukaisiin tehtäviin ja vastuisiin sekä tiedottamisen tehostamiseen. Toimintaohjelma osaltaan täydentää laatua ja turvallisuutta koskevia säädöksiä. Fimean tarkastuksilla tullaan seuraamaan toimintaohjelman toteutumista elinluovutussairaaloissa. Anne Tammiruusu Luvat ja tarkastukset, Lääkealan toimijoiden valvonta, Fimea PL 55, Fimea puhelin

12 11 VALVIRA:n rooli elinluovutustoiminnassa Kirsi Liukkonen/ VALVIRA Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/53/EU elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatuja turvallisuusvaatimuksista (elindirektiivi) pantiin täytäntöön tekemällä direktiivin edellyttämät muutokset ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annettuun lakiin (kudoslaki, 101/2001). Muutokset tulivat voimaan (Laki 277/2013). Elinsiirtotoimintaa koskevia valvonta- ja/tai lupaviranomaisen tehtäviä kuuluu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (FIMEA), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) ja aluehallintovirastoille. FIMEA:n tehtävänä on toimia lupa- ja valvontaviranomaisena niitä osin kuin kysymys on elindirektiivin säännösten toimeenpanosta. Valviran ja aluehallintoviraston toimivalta terveydenhuollon yleisinä valvovina viranomaisena säilyi ennallaan, eikä niiden tehtäviin tullut tältä osin muutoksia. Valviran tehtävänä on muun muassa edistää ohjauksen ja valvonnan keinoin oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua terveydenhuollossa. Valvira ohjaa ja valvoo muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden toimintaa, terveydenhuollon laitteita ja geenitekniikkaa. Tämän lisäksi sen tehtäviin kuuluu muun ohella terveydenhuollon ammattihenkilöihin, yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköihin, terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyviä sekä kudoslain mukaisia lupatehtäviä. Elinluovutustoiminta on luonteeltaan erikoissairaanhoitoa. Erikoissairaanhoidon ohjausta ja valvontaa koskevia säännöksiä on muun muassa erikoissairaanhoitolaissa, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa, laissa potilaan asemasta ja oikeuksista, laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä, terveydenhuoltolaissa sekä laissa Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastosta. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 5 :n mukaan erikoissairaanhoidon ohjaus ja valvonta kuuluu (ensisijaisesti) aluehallintovirastoille toimialueillaan. Säännöksen mukaan Valvira ohjaa ja valvoo erikoissairaanhoitoa kuitenkin erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat, usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat, asiat jotka liittyvät Valvirassa käsiteltävään terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan sekä asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään voimaan tuleen lakimuutoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 198/2012) on todettu, että luovutussairaaloiden ja elinsiirtokeskuksen yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu voimassa olevan työnjaon mukaisesti Valviralle ja aluehallintovirastoille. Edelleen perusteluissa on todettu, että elinsiirtotoiminnan osalta valvonta vastaa muun muassa erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleistä ohjauksesta ja valvonnasta sekä koskee elimen luovuttamisen suostumukseen liittyviä käytäntöjä. Edellä todettujen ohjaus- ja valvontatehtävien lisäksi Valviran tehtäviin kuuluvat edelleen luvan antaminen elimen irrottamiseen elinsiirtoa varten kudoslain 4 :n ja 5 :n tarkoittamissa tilanteissa elävältä luovuttajalta, kudoslain 7 :n mukaiseen elinten talteenottamiseen raskauden keskeyttämisen tai keskenmenon yhteydessä sekä 11 mukaiseen ruumiiden elinten käyttämiseen muuhun kuin kuolemansyyn selvittämiseen liittyvään lääketieteellisen opetukseen. Valviran lupa tarvitaan myös mainitun lain 19 :ssä tarkoitettuun elimen käyttötarkoituksen muutokseen säännöksestä tarkemmin ilmenevissä tilanteissa. Näiden tehtävien lisäksi Valvira toimii hakemuksesta lupa-asian ratkaisijana 11 :ssä ja 19 :n mukaisissa tilanteissa, kun eettisen toimikunnan lausunto on kielteinen.

13 Sessio: IÄN MERKITYS ELINSIIRROISSA Munuaissiirrot HEIKKI SAHA, dosentti, osastonylilääkäri, Tays Munuaissiirrot. Riittääkö glomerulukset, kestääkö kantti? Suomessa lähes puolet uusista dialyysipotilaista on yli 65-vuotiaita. Hoitavien lääkäreiden vaikea tehtävä on päättää, ketkä näistä ovat soveltuvia munuaissiirtoon. Monet kansainväliset transplantaatioyhdistykset ovat ottaneet kannan, että ikä sinänsä ei saa olla vasta-aihe munuaissiirtoon ja mitään ehdotonta yläikärajaa ei voi asettaa. Onkin esitetty, että kronologinen ikä on vähemmän tärkeä kuin fysiologinen ikä ja mahdollisen elinsiirron saajan yleistila ja liitännäissairauksien määrä ja vaikeus. Suomessa noin 10 % yli 65-vuotiaista dialyysipotilaista päätyy munuaissiirtolistalle. Asiassa on myös eettinen puolensa. Siirrettäviä elimiä on vähemmän kuin niitä tarvitsevia potilaita. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että jokaisella munuaissiirrosta mahdollisesti hyötyvällä pitäisi olla tasavertainen mahdollisuus saada siirre. Toisaalta on perusteltua, että siirteen saisi siitä eniten hyötyvä (pisimpään elävä). Oikeudenmukaisuuden ja yleisen hyödyn välille pitää löytää yleisesti hyväksyttävä ja eettisesti kestävä kompromissi. Myös iäkkäät (yli 70 ja jopa yli 75-vuotiaat) voivat hyötyä siirrosta dialyysihoitoon verrattuna, jos siirtokelpoisuuden yleiset kriteerit täyttyvät. Vuosissa iäkkäämmän potilaan siirron kautta saama hyöty on pienempi kuin nuoren potilaan hyöty. Tämä johtuu iäkkäämpien lyhyemmästä elinajasta. Siirrettävien elinten puutteesta johtuen on alettu hyväksyä erityisesti iäkkäämmille vastaanottajille myös siirteitä luovuttajilta, jotka eivät täytä normaaleja kriteerejä esimerkiksi luovuttajan iän suhteen (hyväksytään yli 60-vuotiaita luovuttajia). Tällaisilla siirteillä ennuste on huonompi kuin ns. normaaleilla siirteillä, mutta tällaisenkin siirteen saajan ennuste paranee dialyysihoitoon verrattuna. Iäkkäillä siirteen menetys tapahtuu usein saajan kuollessa siirteen vielä toimiessa. Suomessakin munuaissiirroissa on alettu huomioida potilaan ikä, eli iäkkäille pyritään antamaan munuainen iäkkäältä luovuttajalta ja nuorelle nuorelta (age match, ikäyhteensopivuus). Ikääntymiseen sinänsä liittyy muutoksia immunologisessa vasteessa, mikä vaikuttaa siirteen hyljintään ja herkkyyteen infektioille. Ei kuitenkaan ole kunnollisia tutkimuksia, millainen olisi iäkkään siirron saajan optimaalinen immunosuppressiolääkitys. Infektioiden ja niihin liittyvän kuoleman riski on suurimmillaan ensimmäisenä vuonna siirron jälkeen, kun immunosuppressiivinen lääkitys on voimakkaimmillaan. Iäkkäällä munuaissiirtoon liittyy enemmän ongelmia kuin nuoremmilla siirtopotilailla. Kuitenkin tarkoin tutkituilla ja valituilla iäkkäillä dialyysipotilailla siirto parantaa potilaan elinajan ennustetta ja useimmiten myös elämänlaatua. Keskeistä kuitenkin on, että ennen siirtoa suljetaan pois ja/tai hoidetaan sellaiset sydänja verisuonisairaudet ja pahanlaatuiset taudit, jotka ovat este suunnitellulle siirrolle.

14 13 Maksansiirto Arno Nordin / HYKS Nuortuuko iäkäskin maksa?

15 Sessio: ILTAPÄIVÄSESSIO Donor family experiences in organ donation Anja Marie Bornø Jensen on kulttuuriantropologi Tanskasta, Kööpenhaminasta. Hänen väitöskirjansa Orchestrating an Exceptional Death tutkii elinluovuttajien perheiden kokemuksia. Luennoissa Bornø Jensen kertoo kuulijoille myös viimeisimmistä tutkimuksistaan koskien terveydenhuollon henkilökunnan kokemuksista sydän- ja keuhkonsiirto toiminnassa.

16 15 Elinluovutuskoordinaattori Kukkamaaria Nurmi / HYKS Sairaaloihin, joissa elinluovutukset ovat mahdollisia on nimetty elinluovutuskoordinaattori (donorkoordinaattori) ja elinluovutustyöryhmä (donortyöryhmä). Työryhmä koostuu päivystysalueen vastuulääkäristä, donorkoordinaattorista (hänen varahenkilöstään) ja tarvittavista erikoislääkäreistä. Elinluovutustyöryhmän tehtävänä on sairaalansa elinluovutustoiminnasta huolehtiminen ja ylläpito. Elinluovutustoiminnan tavoitteena on, että jokainen potentiaalinen elinluovuttaja tunnistetaan ja varmistetaan, elinluovuttaja hoidetaan tehostetusti, kunnes elimet on irrotettu. Omaisten kohtaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Elinluovutustoiminnan ehdoton edellytys on johdon tuki, johtajaylilääkärin päätös ja ohjeistus. Elinluovutuskoordinaattorilla ja elinluovutustyöryhmällä on oltava riittävästi aikaa ja resursseja hoitaa tehtävänsä. Elinluovutuskoordinaattorin tehtävänä on sairaalan henkilökunnan motivointi ja myönteisen suhtautumisen luominen elinluovutustoimintaan ja elinluovuttajien hoitoon. Elinluovutustoimintaa organisoitaessa kartoitetaan sairaalan lähtötilanne (aiempi toiminta, tavat), jaetaan työryhmäntehtävät (tehtävänjako, vastuut), luodaan ns. elinluovuttajan tunnistamiskäytännöt (päivystysalue, neurologisesti kriittisesti sairas = potentiaalinen elinluovuttaja) sekä yhtenäiset hoito-ohjeet (kansiot, intranet) sekä sairaalan sisäinen hoitopolku (hoitoketjun eri yksiköt). Elinluovutuskoordinaattori osallistuu ohjeiden ja materiaalin työstämiseen, ylläpitoon ja tiedottamiseen. Elinluovutustyöryhmä suunnittelee ja järjestää paikalliset koulutukset (osastotunnit, lääkärimeetingit, koulutuspäivät) ja osallistuu kansallisiin koulutuksiin. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen sairaalan sisällä (ja sairaaloiden kesken) on tärkeätä. Toiminnan kehittäminen vaatii ammattitaidon ylläpitoa (henkilökunnan asennekartoitus, koulutustarpeet). Elinluovutustoiminnan tilastointi, jatkuva sairaalan sisäinen tarkastelu (auditointi), läpikäyden sairaalan vainajat ja tunnistaa heistä mahdolliset menetetyt elinluovuttajat on myös donortyöryhmän työtä. Haastavinta elinluovutustoiminnassa on omaisten huomiointi, kohtaaminen ja tukeminen. Jokainen sairaala sopii omat käytäntönsä ja yhteydenottotapansa elinluovutuksen jälkeen. Hyvä on keskustella henkilökunnan kokemuksista ja saada palautetta (koulutustoiveet, mahdolliset pyynnöt ja tarpeet defusingiin ja/tai työnohjaukseen). Donorkoordinaattori = Elinluovutuskoordinaattori TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT VASTUUT TOIMENKUVAT VERKOSTOITUMINEN APU TUKI NEUVONTA HOITOPOLUT TAVAT OHJEET MATERIAALIA PAIKALLISET JA KANSALLISET KOULUTUKSET MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ ELINLUOVUTUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN: Potentiaalisen elinluovuttajan tunnistaminen, hoito ja omaisten kohtaaminen HUS Donorkoordinaattori Kukka Nurmi

17 16 Munuaisensiirto Suomen munuaistautirekisterin silmin Patrik Finne/ HYKS Suomen munuaistautirekisterissä on tiedot Suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista vuodesta 1964 lähtien. Munuaisensiirtojen määrä asukasmäärää kohti on Suomessa eurooppalaista keskitasoa. Koska dialyysihoidon ilmaantuvuus on Euroopan pienimpiä, Suomen uremian aktiivihoitopotilaista suurella osalla, 60 prosentilla, on toimiva munuaissiirre. Tämä osuus vaihtelee kohtalaisen vähän sairaanhoitopiireittäin. Dialyysipotilaista neljäsosa saa munuaissiirteen kahden vuoden kuluessa ja lähes puolet saa siirteen viiden vuoden kuluessa dialyysin aloituksesta. Siirteen saamisen todennäköisyyteen vaikuttavat mm. ikä, munuaistautidiagnoosi, painoindeksi ja liitännäistaudit. Munuaisensiirtojen määrä vaikuttaa dialyysihoidossa olevien potilaiden määrään. Jos munuaisensiirtoja tehtäisiin Suomessa yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa, dialyysipotilaiden määrä todennäköisesti vähenisi lähivuosina.

18 17 4 PERJANTAI EUROPAEA 4.1 AAMUSESSIO Arjen viestintää elinsiirtokeskuksen ja hoitavan sairaalan välillä Luennoitsija: Eija Tukiainen /HYKS Suuri osa viestinvaihdosta käydään nykyisin puhelimitse, kirjeitse ja fakseina. Kansallisen terveysarkiston (KanTa) käyttöönotto ensi syksynä saattaa helpottaa viestin välitystä. Luennossa käydään läpi ajankohtaisia toimintatapoja ja niiden rajoituksia. Lisäksi keskustellaan KanTa arkiston käyttöönoton tuomista kehitysmahdollisuuksista elinsiirtopotilaiden hoitoketjuissa.

19 18 Sydän tutkimukset ennen elinsiirtoa Luennoitsija: Markku Pentikäinen, HYKS

20 19 Geneerinen lääkitys immunosupressiossa Prof. Teun van Gelder / Erasmus Medical Center Generic substitution of Immunosuppressive drugs in Transplantation. Solid organ transplant recipients are treated with immunosuppressive drugs in order to prevent rejection of their grafts. The most frequently used maintenance immunosuppressive drugs in Europe are the calcineurin inhibitors (tacrolimus and ciclosporin), and mycophenolic acid (mycophenolate mofetil). For all three drugs patents have expired and generic formulations have been registered. In 2010, the Council of the European Society for Organ Transplantation (ESOT) formed an Advisory Committee to formulate recommendations on the use of generic drugs in solid organ transplant recipients [1]. The initiative was taken as a result of concerns regarding generic substitution of immunosuppressive drugs. Health insurance companies encourage the prescription of generic drugs, as they have substantially lower prices compared to the original brand-name product. In some countries this led to substitutions by pharmacists, even in patients who had a prescription for a brand name drug. Prescribers felt that they were no longer in control of what drug their patients were taking. Uncontrolled substitutions by pharmacists have been linked to graft dysfunction, and the transplant community approached ESOT, and national transplant societies, which mobilized working groups and advisory committees to formulate guidelines on how to deal with generics substitution. In my presentation I will explain the requirements for registration of generic drugs, and what criteria need to be fulfilled in order to safely substitute to generic formulations. Ref [1]: European Society for Organ Transplantation advisory committee recommendations on generic substitution of immunosuppressive drugs. Transpl Int Dec;24(12):

21 AJANKOHTAISIA ERITYISKYSYMYKSIÄ Kokemuksia haimansiirroista Marko Lempinen, LT, erikoislääkäri HYKS, Operatiivinen toimiala, Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka HYKS Samanaikaiset haima- ja munuaissiirrot aloitettiin HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian klinikassa vuonna Loppuvuoteen 2013 mennessä siirtoja on tehty 21 potilaalle. Haimansiirrot aloitettiin Suomessa viimeisenä kaikista länsieurooppalaisista maista. Neljän vuoden ja 21 potilaan kokemuksen perusteella katsomme että toiminta on vastannut odotuksia ja osoittanut että samanaikainen haima- ja munuaissiirto on hyvä vaihtoehto tietyille, valikoiduille tyypin 1 diabeetikoille pelkän munuaissiirron sijaan. Potilaat ovat olleet tyytyväisiä ja tulokset ovat hyvin rohkaisevia varsinkin niillä, joilla on ennen siirtoa ollut ongelmia sokeritasapainon kanssa. Kokemus on osoittanut luovuttajien ja vastaanottajien oikean valinnan olevan ensisijaisen tärkeää. Potilaitten on oltava tietoisia haimansiirtoihin liittyvistä mahdollisista ongelmista ja olla hyvin motivoituneita ja realistisia tulosten suhteen. Vaikka komplikaatioita on esiintynyt, ovat kaikki potilaat olleet ilman eksogeenista insuliinia ja ilman dialyysiä 3 kuukauden kohdalla siirrosta. Haimansiiroihin liittyy edelleen enemmän leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita kuin muissa elinsiirroissa. Suomen haimansiirtopotilaista puolella ei ole esiintynyt ongelmia, mutta 9 potilaalla on ollut yhteensä 21 interventiota vaatinutta post-operatiivista ongelmaa, joka on samaa luokkaa mitä aiemmin esitetty kirjallisuudessa. Yksi potilas on menehtynyt keuhkoveritulppaan 8 kk kuluttua siirrosta. Haimansiirtoa edeltävät tarkat tutkimukset ja oikea potilasvalinta ovat tärkeitä ehkäisemään toimenpiteen jälkeistä sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Kaikki haimansiirtoon tulevat potilaat käyvät elinsiirtoklinikassa preoperativisissa arvioissa, joissa lopulta valitaan potilaalle sopivin siirtovaihtoehto pelkkä munuaissiirto tai yhdistelmäsiirto. Tavoitteena on tehdä jatkossa noin haimansiirtoa vuodessa. Tulevaisuudessa on harkittava myös muita siirtomuotoja, haimansiirtoa munuaissiirron jälkeen ja myös haimansiirtoa ilman munuaisten vajaatoimintaa niille tyypin 1 diabeetikoille, joilla on kuolleisuutta merkitsevästi lisäävä vaikeasti hallittava sokeritasapaino.

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano Jaakko Yrjö-Koskinen 22.9.2016 Toimintasuunnitelma Ministeriön virallinen toimintasuunnitelma http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3538-9

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Kudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1

Kudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Kudosluvat Valvirassa 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Mitä ovat kudosluvat? Kudosluvat ovat lupia, joita Valvira myöntää hakemuksesta ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä

Lisätiedot

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Elinsiirrot LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Luennon rakenne Taustatietoja Lainsäädäntö Elinsiirto kuolleelta luovuttajalta Elinsiirto elävältä luovuttajalta Pohjoismaista vertailua Taustaa

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Määräys 13.01.2016 Dnro Fimea 004378/00.01.00/2015 1/2016 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys ELINLUOVUTUSTOIMINNASSA KIRJATTAVIS- TA LUOVUTTAJAA KOSKEVISTA LISÄTIE- DOISTA JA ELINIRROTUSPÖYTÄKIRJASTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Fimean tarkastukset. Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Fimean tarkastukset. Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Fimean tarkastukset Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Fimean rooli Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (2001/101) 20 x (12.4.2013/277) Luovutussairaaloiden ja elinsiirtokeskuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista kudoslaitosvalvonnassa

Ajankohtaista kudoslaitosvalvonnassa Ajankohtaista kudoslaitosvalvonnassa Anne Tammiruusu Fimea Kudospankkipäivä 28.5.2015 Yhteisösäädösten myötä kudoslaitostoiminta toimiluvalliseksi vuonna 2007 Suomessa Ihmisessä käytettävien ihmiskudosten

Lisätiedot

Elinsiirrot - mitä uutta?

Elinsiirrot - mitä uutta? Elinsiirrot - mitä uutta? Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgia HYKS Vatsakeskus Aivokuolleet luovuttajat 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 88 89 85 2003 2002 2001

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 10.2.2015 klo 9.05 12.00 Paikka Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala

Lisätiedot

TUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8.

TUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8. TUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8.2013 19.8.2013 Pääsihteeri Outi Konttinen 1 Tietoiskun sisältö Lyhyesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Eurooppalainen koodi tulee oletko valmis?

Eurooppalainen koodi tulee oletko valmis? Eurooppalainen koodi tulee oletko valmis? Anne Tammiruusu Fimea Kudoskoodauksen muutos TissueDB-rekisterissä 11.5.2016 Mitä sanovat direktiivit 2004 Euroopan parlamentin ja neuvoston Kudosdirektiivi emodirektiivi

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Määräys pp.kk.vvvv Dnro 002646/00.01.00/2014 /2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys PITKÄLLE KEHITETYSSÄ TERAPIASSA KÄY- TETTÄVIEN LÄÄKKEIDEN (ATMP) VALMISTA- MINEN YKSITTÄISEN POTILAAN

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Fimean tarkastukset. Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Fimean tarkastukset. Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Fimean tarkastukset Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Tarkastuskriteerit Fimean tarkastusmandaatti perustuu kudoslakiin Viranomaistarkastuksessa selvitetään vastaako toiminta vaatimuksia Vaatimukset perustuvat

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Ajankohtaista kudoslaitosten valvonnassa

Ajankohtaista kudoslaitosten valvonnassa Ajankohtaista kudoslaitosten valvonnassa Anu Puomila, ylitarkastaja Luvat ja tarkastukset yksikkö Toimijoiden valvonta prosessi Kudoslaitospäivä 21.9.2016 Fimean Luvat ja tarkastukset -yksikkö 2015 yksikössä

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote uudistus ja sen toimeenpano Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote-uudistuksen toimeenpanon organisaatio 1.10.2014 1.3.2017 Lakijaos Talous &omaisuusjaos

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Kudoslaitosten valvonta. Eeva Leinonen Lupa- ja tarkastusyksikkö Valvontaosasto LÄÄKELAITOS

Kudoslaitosten valvonta. Eeva Leinonen Lupa- ja tarkastusyksikkö Valvontaosasto LÄÄKELAITOS Kudoslaitosten valvonta Eeva Leinonen Lupa- ja tarkastusyksikkö Valvontaosasto LÄÄKELAITOS Säädöstausta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/23/EY (kudosdirektiivi) Komission direktiivi 2006/17/EY

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN KOODAUSJÄRJESTELMÄ

EUROOPPALAINEN KOODAUSJÄRJESTELMÄ EUROOPPALAINEN KOODAUSJÄRJESTELMÄ valmistelun tilanne Suomessa ja EU-komissiossa Ylitarkastaja Pasi Peltoniemi Fimean kudospankkipäivä 23.10.2013 ESITYKSEN SISÄLTÖ NYKYISESTÄ JÄLJITETTÄVYYSVAATIMUKSET

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden valvonta Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Kuopio 2.3.2016 Ylitarkastaja Pekka Ojaniemi, Valvira AmHa-hanke Hanke on asetettu

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ

MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN STÄ MILLAINEN ON HYVÄ ASIANTUNTIJALAUSUNTO JA MITEN SE LAADITAAN - KOKEMUKSIA ASIANTUNTIJAN TYÖST STÄ Heikki J. JärvinenJ HYKS, kirurgian klinikka Valviran asiantuntijasymposium, Biomedicum 16.4. 2013 VALVIRA:lle

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI. Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja

Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI. Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja 2015 - AJOPOLIN palvelut ja kohderyhmät Lähetepoliklinikka: Kuntalaskutus tai maksusitoumus

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot